You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Suomen puutarhayhdistys joutui lopettamaan<br />
toimintansa vuonna 1907. 100 Täten siihen saakka<br />
sen käytössä olleet Töölönpuiston alueet siirtyivät<br />
kaupungin hallintaan ajateltua aikaisemmin - yhdistyksellä<br />
oli nimittäin periaatteessa ollut oikeus niihin<br />
vuoteen 1926 saakka. Tarkastelualueen maankäyttöä<br />
voitiin nyt siis pohtia aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin.<br />
Puutarhalautakunta valmisteli yhdessä Svante<br />
Olsson kanssa vuonna 1910 ehdotuksen, jossa oli<br />
varaus stadionille Reijolan alueella, so. nykyisen<br />
Nordenskiöldin kadun pohjoispuolella (kuva 41).<br />
Stadion oli suunniteltu noin 20 000 katsojaa varten.<br />
Myös puiston tuli samalla laajeta kyseiselle alueelle.<br />
Puutarhalautakunnan mukaan ehdotus oli syntynyt<br />
yhteistyössä kaupungin asemakaava-arkkitehdin<br />
kanssa ja asemakaavatoimikunta oli myös hyväksynyt<br />
sen. Ehdotukseen sisältyi runsaasti istutuksilla<br />
varustettuja ”lehtokatuja”, muun muassa tulevan<br />
Vauhtitien istuttaminen kolmiriviseksi lehtipuukujanteeksi.<br />
101<br />
Olssonin toisessa, samana vuonna laatimassa ehdotuksessa<br />
joka koski Eläintarhan ja Alppipuiston<br />
alueita näkyy aikakaudelle tyypillisiä loivasti kaartelevia<br />
käytäviä, joiden risteyksissä on puu- ja pensasryhmiä.<br />
Alueelle on hahmotettu kaksi puukujanteiden<br />
reunustamaa urheilukenttää, toinen nykyisen<br />
Eläintarhan urheilukentän kohdalle ja toinen Mäntymäen<br />
edustalle. Eri puolille puistoa Olsson on sijoittanut<br />
useita pieniä ja pari suurempaa kasvillisuuden<br />
kehystämää aukiota. Hammarskjöldintien linjaus<br />
sekä Puutarhayhdistyksen alue on säilytetty ja alueen<br />
luoteisosassa näyttäisi olevan toinen, taimiston<br />
kaltainen rakennelma ympäristöineen. Nordenskiöldinkatua,<br />
Vauhtitietä ja osaa Helsinginkatua reunustavat<br />
puukujanteet. Töölönlahden pohjoisrantaan<br />
Olsson on suunnitelmassa jättänyt avoimia kohtia,<br />
jotta puistosta olisi näkymiä lahdelle ja sen toiselle<br />
rannalle.<br />
Kaupunginhallitus hyväksyi suunnitelman vuonna<br />
1910, ja seuraavan vuoden budjettiin sisällytettiin<br />
suurehkoja summia alueen yleistä kohentamista<br />
varten. Kaupunginpuutarhaan rakennettavia uusia<br />
kasvihuoneita varten myönnettiin 86 300, lavoja<br />
varten 4 500, työpaja- ja varastotiloja rakentami-<br />
Kuva 40 (yllä) | Svante Olssonin laatima<br />
ehdotus laajaksi puistoalueeksi Eläintarhan<br />
ja Töölönlahden ympäristöön 1904. Förslag<br />
till parkanläggning å Djurgårds-Hesperia,<br />
Hagasundsområdena samt reglering af Tölö-<br />
Djurgårds- och Kaisaniemivikens stränder.<br />
HKA/KPOA.<br />
Kuva 41 (viereinen sivu) | Svante Olssonin ja<br />
puutarhalautakunnan laatima järjestelyehdotus<br />
Eläintarhan alueelle ja Töölönlahden<br />
ympäristöön 1910. Förslag till ordnande af<br />
Djurgården samt reglering af Tölö-Djurgårds<br />
och Kaisaniemivikarnas stränder. HKA/KPOA.<br />
42 Eläintarhan alue – Ympäristöhistoriallinen selvitys<br />
Eläintarhan alue – Ympäristöhistoriallinen selvitys<br />
43
Change language