Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kuva 19 | Töölön puistoyhtiön teetättämä,<br />
Knut Forsbergin laatima suunnitelma huvilakaupunginosaksi<br />
nykyisen Linnunlaulun<br />
ja Eläintarhan lahden alueelle. Plankarta till<br />
Indelning af Villatomter emellan Långa Bron<br />
och Djurgården, Helsingfors 1865. HKA.<br />
Kuva 20 | Kuvassa Alppipuiston läpi kulkenut<br />
tie 1860-luvulla, pohjoiseen päin kuvattuna.<br />
Vasemmassa reunassa junaradan penger.<br />
Valokuva E. Hoffers. MV.<br />
heikkokuntoisten potilaiden ajeluretkiä varten.<br />
Käytäviä reunustanut kasvillisuus oli paikoitellen<br />
muokattu puistomaiseksi. Valokuvat osoittavat, että<br />
puistoa käytettiin paljon myös talviaikaan.<br />
Vuoden 1890 elokuun 28. päivän kuuluisa myrsky<br />
runteli erittäin pahoin Helsingin puistoja ja myös<br />
Töölönpuiston aluetta. Sen kunnostamista ja uusien<br />
puiden istuttamistöitä tehtiin useiden seuraavien<br />
vuosien ajan. Vuonna 1894 sinne istutettiin 2 400<br />
mäntyä ja 155 pihtaa, 76 ja vuonna 1899 alueelle istutettiin<br />
160 lehtikuusta ja 34 pihtaa ja sen lisäksi sinne<br />
kylvettiin 7 kiloa tammenterhoja. 77<br />
Myrskytuhoista huolimatta Eläintarhan puisto<br />
viehätti ihmisiä kauneudellaan. O.M. Reuter kuvaili<br />
sitä seuraavalla tavalla vuonna 1901 Tukholmassa<br />
julkaisemassaan teoksessa:<br />
”Djurgården „... åsamlat en profbit på det finska<br />
fosterlandets naturskönhet i tallmons allvarliga ro, de<br />
löfrika lundarnas svalka, ängarnas grönska, dalens<br />
sorlande bäck, granitplatåns utsikt öfver sjö och land<br />
och slutligen den albekrönta viken. All förkonstling,<br />
all utländsk prakt, har hållits fjärran från denna<br />
park, som låter den finska naturens eget väsende tala<br />
till vandrarens sinne. I norr begränsas parken af den<br />
högsta bergssträckningen i Helsingfors’ omnejd...” 78<br />
Reuter kertoo myös, että Eläintarha oli suosittu<br />
ulkoilualue ja että se oli talvisinkin täynnä väkeä<br />
ja etenkin sunnuntaisin siellä oli paljon hiihtäjiä ja<br />
kelkkailijoita. Se näyttää täyttäneen myös siihen<br />
asetetut toiveet vähävaraisempien helsinkiläisten<br />
virkistysalueena, kuten seuraavasta sosiaalineuvos<br />
Martta Salmela-Järvisen lapsuudenajan muistelmasta<br />
käy ilmi:<br />
”Milloin ei menty Korkeasaareen, mentiin Kaisaniemeen,<br />
tai kun oikein retkelle lähdettiin, Eläintarhaan.<br />
Silloin keitettiin kahvi kotona, pannu<br />
käärittiin papereihin koppaan ja perillä asetuttiin<br />
nurmikolle juomaan ja syömään eväitä. Yltympäriinsä<br />
oli samanlaisia leirikuntia sunnuntaitaan<br />
viettämässä. Miehet loikoilivat maassa tai pelasivat<br />
korttia, akat istuivat juttelemassa toistensa kanssa,<br />
kun olivat ensin koonneet ruoanjätteet ja kahvikupit<br />
koreihinsa. Me tytöt leikimme naattaa tai olimme<br />
piilosilla puiden välissä, isommat pojat leikkivät<br />
kalliolla röövaria ja fasttaakaria, ja pienimmät lapset<br />
seisoivat rautatien aidan luona vilkuttamassa ohikulkeville<br />
junille.” 79<br />
Kuva 21 | Alppipuisto 1880-luvulla, eteläisin<br />
lampi. Valokuva Charles Riis & Co. MV.<br />
Kuva 22 | Djurgårdenin kioski Eläintarhassa<br />
16.5.1901. Kioski edusti ns. norjalaistyyliä<br />
räystäiden lohikäärmeaiheineen. Kioski siirrettiin<br />
Seurasaareen 1960-luvulla. MV.<br />
28 Eläintarhan alue – Ympäristöhistoriallinen selvitys<br />
Eläintarhan alue – Ympäristöhistoriallinen selvitys<br />
29
Change language