Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Puistossa sijanneita rakennuksia<br />
Alppipaviljonki<br />
Töölön puistoyhtiö alkoi 1860-luvun lopulla suunnitella<br />
alkuperäiseen kokonaissuunnitelmaan kuuluneen<br />
ravintolan perustamista. Sen paikaksi valittiin<br />
”Alpin” eli Vesilinnanmäen rinne, jolta avautui<br />
laajoja näköaloja. Yhtiön tuolloinen puheenjohtaja,<br />
kauppaneuvos Henrik Borgström, sitoutui vastaamaan<br />
ravintolan rakentamiskustannuksista. 45 Siitä<br />
piti ensi alkuun tulla vain vaatimaton, kesäkäyttöön<br />
tarkoitettu lautarakennus, missä puistossa kävijät<br />
saattoivat levähtää, saada suojaa sateelta ja nauttia<br />
yksinkertaisesta ”maalaisesta” tarjoilusta. Hän tuli<br />
jonkun ajan kuluttua kuitenkin siihen tulokseen,<br />
että isompi, lämmitettävä ja hirsistä rakennettu talo<br />
olisi mielekkäämpi ratkaisu. Sitä voitaisiin käyttää<br />
ympärivuotisesti. Arkkitehti Hampus Dahlström<br />
laati yksinkertaisen ”sveitsiläistyylisen” rakennuksen<br />
piirustukset, joka valmistui vuoden 1870 kesällä.<br />
Suomen Taiteilijaseura järjesti jäsenilleen retken<br />
Töölönpuistoon kesäkuun 16. päivänä. Tilaisuuden<br />
ohjelmaan kuului muun muassa pyöräilynäytös.<br />
Ravintolarakennus ei ollut silloin vielä aivan valmis.<br />
Seuran jäsenet totesivat kuitenkin, että sen paikka<br />
oli tavattoman hyvin valittu. Illan päätteeksi he kävelivät<br />
Alpille, jonne yhtiö oli rakennuttanut leveän,<br />
”makadamisoidun” tien. Maisemien kauneus oli<br />
mykistävä. Valtioneuvos ja taiteenkerääjä Fredrik<br />
Cygnaeus ylisti puheessaan Henrik Borgströmiä<br />
tulkiten seuran jäsenten ihailun hänen suurenmoista<br />
puistoaan kohtaan. 46 Sen jälkeen laulettiin orkesterin<br />
säestyksellä professori B. O. Lillen tilaisuutta varten<br />
kirjoittama kappale ”Till Thölö Parkens Grundläggare”.<br />
47<br />
Ravintolaa kutsuttiin alkuun nimellä ”Alppipaviljonki”,<br />
myöhemmin ”Alppila”. 48 Rakennuksella oli<br />
palovakuutus, mutta siellä syyskuun 7. päivänä 1875<br />
tapahtunut tulipalo aiheutti puistoyhtiön johtokunnalle<br />
paljon ikävyyksiä. Ravintoloitsija vei asian<br />
oikeuteen ja tämä tapahtui juuri siinä vaiheessa,<br />
jolloin puisto oli siirtymässä Helsingin kaupungin<br />
haltuun ja yhtiön johtokunta oli varustautunut käyttämään<br />
aikansa sen viimeistelyyn.<br />
Palon jälkeen ravintola rakennettiin arkkitehti<br />
Theodor Deckerin (1838–1899) piirustusten mukaan<br />
nopeasti uudelleen ennen kaikkea sen vuoksi, että<br />
keisari Aleksanteri II oli tulossa vuoden 1876 kesällä<br />
Helsinkiin. Thorsten Vaenerbergin maalauksessa<br />
ravintolan ympärillä näkyvät monet pienet puut<br />
lienevät istutuksia, joita tehtiin tuolloin palovahinkojen<br />
ja rakennustöiden jälkien korjaamiseksi (kuva<br />
9). Alppipaviljonki paloi uudelleen vuoden 1897<br />
marraskuussa. Uunista savupiippuun johtaneeseen<br />
torveen oli tullut reikä, ja kipinät olivat sitä kautta<br />
päässeet sytyttämään seinäpaperit. Kun palokunta<br />
pääsi paikalle, ei rakennuksen pelastamiseksi voitu<br />
tehdä enää mitään. Ravintoloitsija W. Noschis sisusti<br />
alueella olleen ”polkupyörätallin” tilapäiseksi ravintolaksi<br />
ja uuden rakennuksen suunnittelu pantiin<br />
välittömästi vireille. Ravintolan silloinen omistaja<br />
eli Suomen Puutarhayhdistys tilasi piirustukset<br />
uudelleen Theodor Deckeriltä, professori Wilhelm J.<br />
Sucksdorff oli myös valvomassa rakennuksen suunnittelua<br />
ja pystyttämistä. 49 Uusi rakennus pystytettiin<br />
samalle paikalle kuin entinen, mutta se tehtiin<br />
jonkin verran entistä suuremmaksi. Se saatiin väliaikaiseen<br />
kuntoon jo seuraavaksi vapuksi. Samassa<br />
yhteydessä soittolava pystytettiin kauemmaksi, jotta<br />
ulkotarjoilualuetta saatiin laajennetuksi.<br />
Uudemmat ravintolarakennukset edustivat<br />
myöhempää, muhkeampaa ”sveitsiläistyyliä” ja<br />
muodostivat omalla tavallaan eräänlaisen kiintopisteen,<br />
point-de-vue-aiheen, laajassa, metsäisessä<br />
maisematilassa. Ravintola oli ylioppilaiden, mutta<br />
myös kävelijöiden, hiihtäjien ja pyöräilijöiden<br />
suuressa suosiossa. Musiikkilavalla oli usein orkesteriesityksiä<br />
ja ravintolan tarjoilu oli erittäin tasokasta.<br />
Niinpä Alppilassa vietettiin paljon sekä perhe- että<br />
edustusjuhlia siitä huolimatta, että se sijaitsi varsin<br />
kaukana kaupungin silloisesta keskustasta. 50<br />
Suomen Matkailuyhdistyksen julkaisussa tätä aluetta<br />
esiteltiin vuonna 1889 seuraavanlaisesti:<br />
Kuva 12 | Ravintola Alppila. Valokuva Axel Lindahl. 1883. HKM.<br />
Kuva 13 | Eläintarha vappuna 1908. Valokuva Artur Faltin. MV.<br />
20 Eläintarhan alue – Ympäristöhistoriallinen selvitys<br />
Eläintarhan alue – Ympäristöhistoriallinen selvitys<br />
21
Change language