You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kuva 36 | Eläintarha. Kuva on otettu todennäköisesti<br />
Ravintola Alppilan terassilta. Alla Nykyisen<br />
Alppipuiston läpi kulkenut tie. Sen reunan puuistutusten<br />
takana sijaitsevat lammet. Taustalla näkyy<br />
tavarajuna radalla tummana hahmona. Valokuva<br />
K. E. Ståhlberg. 1890-luku. HKM.<br />
5 Suunnittelu- ja kaavoituskysymyksiä<br />
1800- ja 1900-lukujen taitteessa<br />
Vuoden 1877 asemakaavassa Djurgården-nimisellä<br />
alueella näkyy puistomainen alue kaarevasti linjautuvine<br />
käytävineen. Nykyisen Hammarskjöldintien<br />
linjaus on hahmotettavissa jo tällä kartalla. Junaradan<br />
molemmin puolin ovat pitkät vesiaiheet.<br />
Nykyisen Alppipuiston alueella on muutamia rakennuksia<br />
eli ravintolan lisäksi soittolava, polkupyörätalli<br />
yms. Kartalle on merkitty myös Vattenlednings<br />
bassin Vesilinnanmäellä. 1880-luvulla tie Töölönlahden<br />
ympäri saatiin valmiiksi ja Linnunlaulun silta<br />
rakennettiin. 1890-luvun lopulla puiston istutuksia<br />
kunnostettiin kaupunginpuutarhuri Svante Olssonin<br />
suunnitelmien mukaan. 91<br />
Vuonna 1897 kaupunginvaltuusto esitti ajatuksen<br />
urheilukentän laatimisesta Eläintarhan alueelle.<br />
Puutarhalautakunta asetti tavoitteeksi urheilullisen<br />
kansanpuiston, jossa säilyisi ”villin luonnon” leima. 92<br />
Puutarhalautakunnan tavoitteena oli säilyttää Töölön<br />
puistoyhtiön tradition mukainen ajatus puistosta<br />
”vähäosaisten” virkistysalueena. Ulkoilmaelämää<br />
ajatellen alueen luontoa ei haluttu käsitellä enempää<br />
kuin liikenneverkon, urheilualueiden ja aina välttämättömien<br />
näköalapaikkojen rakentaminen ehdottomasti<br />
vaati. Kaupunginpuutarhuri Svante Olsson<br />
laati useita ehdotuksia ”Eläintarhan” alueen järjestämiseksi.<br />
Töölönpuisto oli pääkaupungin suurin puisto ja<br />
helsinkiläisten todellinen virkistysalue 1900-luvun<br />
alussa. Kaupungin kasvu oli poikkeuksellisen nopeaa<br />
ja Helsingin vanhakantaisiksi koettuja kaavoitus- ja<br />
maankäyttösuunnitelmia arvosteltiin niin arkkitehtien<br />
kuin tavallisten asukkaiden taholta. 93 Kun<br />
Töölönpuiston molemmille puolille alkoi kehittyä<br />
erittäin tiheästi rakennettuja kaupunginosia, sen<br />
merkitys ulkoilualueena korostui entisestään.<br />
Kaupungin vapaassa hallinnassa oli tuolloin vain osa<br />
Töölönpuistosta. Erityisen detaljoidusti sommitellut<br />
alueet – eli Alppipuisto ja nykyinen kaupunginpuutarha<br />
sekä niiden välitön lähiympäristö – oli luovutettu<br />
Suomen Puutarhayhdistykselle aina vuoteen<br />
1926 saakka. Siinä mielessä on ymmärrettävää,<br />
että kaupungin puutarhalautakunta näki mahdollisuuden<br />
kehittää mainituille, kaupungin välittömässä<br />
hallinnassa olleille alueille eräänlainen ”urheilullisen<br />
kansanpuiston”, jossa niiden luonnonvaraiselta<br />
vaikuttava tunnelma säilyisi.<br />
Kansainvälisen olympiakomitean perustamisen<br />
vuonna 1894 ja vuoden 1896 Ateenassa järjestettyjen<br />
nykyajan ensimmäisten olympiakisojen myötä<br />
urheiluharrastus oli alkanut kasvaa vahvasti koko<br />
Euroopassa. Näyttää, että innostusta oli ennakoitu<br />
Helsingissä jo aiemmin, sillä eräälle vuonna 1892<br />
laaditulle Eläintarhan aluetta esittävälle kartalle<br />
on jo merkitty suurehko urheilukenttä suunnilleen<br />
nykyisen Jäähallin kohdalle. Ilmeisesti Turun tuolloin<br />
suunnitteilla ollut – ja aikoinaan kansainvälisestikin<br />
tarkastellen esimerkillinen – Urheilupuisto<br />
vauhditti näiden suunnitelmien laatimista. Helsingissä<br />
ei haluttu jäädä turkulaisista jälkeen. Suomessa<br />
urheilunharrastusten edistämisessä nähtiin kyseisenä<br />
ajanjaksona ennen kaikkea kansanterveydellisiä<br />
ja epäilemättä myös poliittisia etuja. Suomi halusi<br />
profiloitua kansakuntana.<br />
Vuonna 1898 kaupunkiin oli suunnitteilla kolme<br />
urheilukenttää, yksi Punavuoren alueelle ja kaksi<br />
Töölönpuistoon. Näiden molempien viimemainittujen<br />
kooksi oli suunniteltu 30 000 m 2 . Näiden lisäksi<br />
Töölönpuistoon oli suunnitteilla ratsastusurheilijoita<br />
varten pyöreä hiekkakenttä, joka oli halkaisijaltaan<br />
50 metriä. Tämä kaksirivisen lehtikujan ympäröimä<br />
alue näkyy nykyisen Nordenskiöldinkadun äärellä<br />
Olssonin vuonna 1900 laatimassa suunnitelmassa. 94<br />
Urheilualueita toivottiin kuitenkin lisää. Eräitä<br />
Kallion ja Arkadian alueille ehdotettuja paikkoja<br />
pidettiin kuitenkin maastoltaan liian hankalina, so.<br />
kalliina toteuttaa. Keskikaupungiltakin löydettiin<br />
vielä sopiva tontti eli Kirurgisen sairaalan ja Kaartin<br />
kasarmin väliltä. 95<br />
38 Eläintarhan alue – Ympäristöhistoriallinen selvitys<br />
Eläintarhan alue – Ympäristöhistoriallinen selvitys<br />
39
Change language