1. Moos. 1
1. Moos. 1
1. Moos. 1
- No tags were found...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
johdolla tämän surmattua miehen, jonka vastuulle Daavid oli<br />
sotajoukon antanut.<br />
Luvuista 19 ja 20 jää sellainen vaikutelma, että vaikka Daavidin<br />
aikeet olivat yleensä hyviä, hänen arvostelukykynsä ei ollut enää<br />
yhtä hyvä kuin nuorena.<br />
2. Sam. 24<br />
Lisää Daavidin virheistä<br />
2. Sam. 21–23<br />
Lisää Daavidista<br />
Toisen Samuelin kirjan luvussa 21 oleva kertomus on joko väärin<br />
käännetty tai se osoittaa, että Daavid lankesi todella syvälle<br />
luopumukseen. Jumala ei milloinkaan hyväksyisi lastenlasten<br />
surmaamista isoisän tekojen vuoksi. Ajatus, että Jumala vaatisi<br />
ihmisuhria nälänhädän lopettamiseksi, on yksinkertaisesti<br />
väärää oppia kuten oppi epäjumalien palvonnasta.<br />
Luvuissa 22 ja 23 ei ole varsinaista jatkoa Daavidin tarinalle,<br />
vaan kirjoittaja näyttää sijoittaneen ne Toisen Samuelin kirjan<br />
loppuun yhteenvedoksi Daavidista ja hänen kuninkuudestaan.<br />
Luvussa 22 on Daavidin psalmi. Luvussa 23 kerrotaan<br />
Daavidin suurimmista sotureista.<br />
Luku 24 on Toisen Samuelin kirjan viimeinen. Siinä kerrotaan,<br />
että Daavid halusi välttämättä laskea Israelin väestön. Aikakirjan<br />
mukaan Herra oli häneen tyytymätön sen vuoksi. Nähtävästi<br />
Daavid laski väestön nähdäkseen, kuinka hyvin hän oli menestynyt<br />
kuninkaana. Kuitenkin Herra oli antanut Daavidille<br />
voiman valloittaa Israelin viholliset. Daavidin synti oli se, että<br />
hän otti kunnian Israelin menestyksestä itselleen.<br />
Luvun 24 lopussa Samuel ostaa eräältä mieheltä puimatantereen.<br />
Tuolla puimatantereella Daavid uhrasi Herralle uhrin<br />
syntiensä vuoksi. Tämä puimatanner on perimätiedon mukaan<br />
se paikka, jonne Abraham meni uhraamaan Iisakin ja jonne<br />
Daavidin poika Salomo rakensi temppelin. Nykyisin tällä paikalla<br />
sijaitsee muslimien Kalliomoskeija.<br />
Ensimmäinen kuninkaiden kirja<br />
Kirjan katsaus<br />
Ensimmäinen kuninkaiden kirja on kolmas niiden neljän kirjan<br />
sarjassa, jotka kertovat Israelin historiasta kuninkaiden ajalta. Kirja<br />
alkaa Salomon valitsemisella kuninkaaksi Daavidin jälkeen. Se<br />
sisältää noin 120 vuoden historian päättyen kertomukseen Ahabista,<br />
joka oli yksi Israelin historian jumalattomimmista kuninkaista.<br />
Taivaallinen Isämme lähettää Ahabia ojentamaan miehen, joka on<br />
hyvin tehtävän mittainen, profeetta Elian. Usein Israelin suurimpana<br />
profeettana kunnioitettu Elia näyttää dramaattisella tavalla<br />
Jumalan voiman epäjumala Baaliin verrattuna Karmelinvuorella.<br />
Vaikka Ensimmäisessä Kuninkaiden kirjassa on jonkin verran<br />
poliittista historiaa, siinä on enemmän historiaa siitä, kuinka poliittiset<br />
johtajat pitivät liitot, jotka Jumala oli tehnyt Israelin kanssa,<br />
etenkin mitä tulee epäjumalien palvontaan. Päähuomio on niissä<br />
kuninkaissa, jotka olivat huomatuimpia joko liiton pitämisessä tai<br />
sen rikkomisessa, ja heille saarnanneissa profeetoissa. Voimme<br />
oppia niin hyvistä kuin huonoistakin Ensimmäisen kuninkaiden<br />
kirjan esimerkeistä.<br />
Baalin palvonta<br />
Kuninkaiden kirjoissa mainitaan usein epäjumala Baalin palvonta.<br />
Baal oli monien Israelin naapureiden epäjumala. Sitä palvoneet<br />
uskoivat sen auttavan viljaa kasvamaan ja karjaa lisääntymään.<br />
Tähän Saatanan innoittamaan väärään uskontoon sisältyi moraalittomuutta,<br />
ja profeetat käyttivät siitä nimitystä ”häpeä” (katso Pyhien<br />
kirjoitusten opas, ”Baal”). Eri aikoina monet israelilaiset hylkäsivät<br />
Jumalan ja turmelivat itsensä tällä uskonnolla, sen sijaan että<br />
olisivat palvelleet todellista ja elävää Jumalaa.<br />
102