1. Moos. 1

Pyhien kirjoitusten tutkiminen
A
Vastaa Joelin kysymykseen
Luvun 2 kymmenessä
Kuka kestää Herran päivän ensimmäisessä jakeessa
kuvataan ”Herran päivän”
hirveitä hävityksiä.
Jakeessa 11 esitetään
kysymys, jota voimme
ihmetellä luettuamme
niin synkkiä ja hirveitä
profetioita. Lue Joel
2:12–20; OL 45:57 ja kirjoita vastaus kohdan Joel 2:11 lopussa
esitettyyn kysymykseen.
B
Myöhempien aikojen profetia
Lue Joel 2:28–32; JS – H 41. Millä eri tavoilla olet nähnyt tämän
profetian täyttyvän
Joel 3
Suuri taistelu
usein Harmageddonin taisteluksi, joka käydään juuri ennen
Vapahtajan toista tulemista. Harmageddon on taistelu,
jossa kaikki kansat taistelevat Herran kansaa vastaan ja Herra
taistelee kansansa puolesta auttaen sitä saavuttamana voiton.
Taistelu on osa jumalattomien tuomiota ja hävitystä ennen
tuhatvuotista valtakuntaa.
Pyhien kirjoitusten tutkiminen
A
Sodan voittaminen
Emme saa unohtaa, että Harmageddonin taistelu ei suinkaan
ole ainoa kerta, jolloin Herran kansa tulee olemaan tai on ollut
sodassa. Itse asiassa sotamme Saatanaa vastaan alkoi jo kuolevaisuutta
edeltävässä elämässä (ks. Ilm. 12:7–11). Saatana
karkotettiin tuolloin, mutta yhä hän ”käy sotaa Jumalan pyhiä
vastaan” (OL 76:29). Tällä sodalla on iankaikkisia seurauksia,
ja toisen tulemisen lähestyessä meidän on oltava tietoisia siitä,
ettei Saatana yllytä ihmisiä ainoastaan fyysiseen sotaan, vaan
että hän jatkaa taisteluaan hävittääkseen taivaallisen Isän lapsia
hengellisesti. Joten samalla kun pidämme silmällä Harmageddonin
taistelua yhtenä Vapahtajan tulemisen merkeistä emme
saa unohtaa, että olemme jo nyt mukana suuressa taistelussa
pahan voimia vastaan ja että meidän täytyy olla uskollisia tässä
taistelussa. Lue Joel 3:16–21; 1. Nefi 14:11–14; 22:16–17 ja selitä,
kuinka Herra on luvannut auttaa lapsiaan viimeisten aikojen
aineellisissa ja hengellisissä sodissa.
Luku 3 sopii hyvin viimeisiin aikoihin. Itse asiassa se näyttää
kuvaavan taistelua, jota pyhissä kirjoituksissa sanotaan
Aamoksen kirja
Rauhan ja vaurauden profeetta
Aamos profetoi pohjoisessa valtakunnassa noin vuosina 760–750
eKr. , miltei samana aikana kuin Hoosea. Tuona aikana Pohjoisessa
valtakunnassa vallitsi rauha ja kansa vaurastui. Vaurastuminen
ei yltänyt kuitenkaan kaikkiin, sillä jotkut tulivat hyvin rikkaiksi
piittaamatta Herran laeista ja toiset köyhtyivät. Lisäksi suurin osa
kansasta, kuninkaat mukaan luettuina, osallistuivat epäjumalien
palvontaan, ja vain hyvin harvat pitivät käskyt. Herra lähetti
Aamoksen käskemään kansaa parannukseen näistä synneistä.
Taustatietoja
Aamos oli vaatimaton pikkukaupungin paimen, mutta hänellä
oli voimallinen ja tärkeä sanoma evankeliumin periaatteiden soveltamisesta
elämään ja Jumalan tuomioista ylpeille. Katso lisätietoja
Aamoksesta Pyhien kirjoitusten oppaan artikkelista ”Aamos”.
Aam. 1–2
Israelin ja
naapurikansojen tuomio
Aamos aloittaa profetiansa Herran tuomion sanomilla Israelin
naapurikansoille: Syyrialle (jonka pääkaupunki on Damaskos;
ks. Aam. 1:3–5), Filistealle (jonka tärkeimmät kaupungit olivat
Gaza, Asdod, Askelon ja Ekron; ks. Aam. 1:6–8), Foinikialle
(ja sen tärkeimmälle kaupungille Tyrokselle; ks. Aam. 1:9–10),
Edomille (ks. Aam. 1:11–12), Ammonille (ks. Aam. 1:13–15)
ja Moabille (ks. Aam. 2:1–3). Kukin kansa tuomittiin syntiensä
ja Israeliin hyökkäämisensä vuoksi.
Näiden tuomioiden on täytynyt kiinnittää Israelin lasten
huomio, ja todennäköisesti he olivat yhtä mieltä Aamoksen
179