1. Moos. 1
1. Moos. 1
1. Moos. 1
- No tags were found...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Jer. 34<br />
Sidkian ja juutalaisten kohtalo<br />
Luvussa 34 on Jeremian profetioita siitä, mitä kuningas Sidkialle<br />
sekä Juudan kansalle tulisi tapahtumaan. Luvussa 34 Herra<br />
tuomitsee Juudan kansan erityisesti juutalaisten orjien pitämisestä<br />
ja sen <strong>Moos</strong>eksen laissa annetun käskyn rikkomisesta, että<br />
kaikki palvelijat ja orjat tuli vapauttaa joka seitsemäs vuosi.<br />
Jer. 35<br />
Rekabilaiset<br />
Luvun 35 tapahtumat sattuivat todellisuudessa monta vuotta<br />
aikaisemmin kuin edellisten lukujen tapahtumat. Tämä tiedetään<br />
siitä, että (jakeessa 1 mainittu) Jojakim oli kuninkaana ennen<br />
(luvuissa 33–34 mainittua) Sidkiaa. Tällaisia ”takautumia” on<br />
Jeremian kirjassa useita.<br />
Luvussa 35 puhutaan rekabilaisista. He asuivat teltoissa<br />
kaupunkien ulkopuolella eivätkä asettuneet milloinkaan yhteen<br />
paikkaan. Rekabilaiset noudattivat tiettyjä perinteitä, joita<br />
heidän johtajansa ylläpitivät. Nämä perinteet eivät kuuluneet<br />
heidän uskontoonsa, mutta niitä ja niihin liittyviä sääntöjä<br />
noudatettiin hyvin tunnollisesti. Herra käytti näitä ihmisiä<br />
opettavaisena esimerkkinä. Opetus oli: Rekabilaiset noudattivat<br />
tarkoin ihmisten perinteitä, mutta Juuda ei pysty pitämään<br />
elävän Jumalan käskyjä – käskyjä, joihin liittyy todellisia ja<br />
iankaikkisia siunauksia. Herra lupasi siunata rekabilaisia heidän<br />
vilpittömyytensä ja uskollisuutensa tähden.<br />
Jer. 36<br />
Kirjuri Baruk<br />
Luvussa 36 kerrotaan, että Herra käski Jeremiaa kirjoittamaan<br />
muistiin kaikki profetiat Israelia, Juudaa ja muita kansoja vastaan.<br />
Koska Jeremia oli pidätetty, Baruk-niminen kirjuri kirjoitti<br />
kaikki Jeremian profetiat ja luki ne sitten temppelin ylemmällä<br />
esipihalla. Kuninkaan miehet kuulivat profetiat, ottivat kirjoitukset<br />
ja lukivat ne kuninkaalle. Kuningas käski polttaa kirjoitukset,<br />
ja hän yritti surmauttaa Jeremian ja Barukin, mutta Herra ei<br />
antanut löytää heitä. Jeremia antoi vielä yhden profetian ja<br />
lähetti sen kuninkaalle. Profetian mukaan kenestäkään Jojakimin<br />
jälkeläisestä ei tulisi kuningasta. Tämäkin profetia toteutui.<br />
Jer. 37–44<br />
Babylonia valloittaa Juudan<br />
Luvut 37–44 ovat enimmäkseen historiallisia. Tässä osassa esitetään<br />
lyhyesti Jeremian tarina ajalta, jolloin Babylonia hävitti<br />
Juudan ja suurin osa kansasta vietiin pakkosiirtolaisuuteen.<br />
Luvussa 37 kerrotaan, että Egyptin armeija marssi Juudaan<br />
aikana, jolloin babylonialaiset (joita kutsutaan näissä luvuissa<br />
myös kaldealaisiksi) valloittivat Juudan maan. Kun babylonialaiset<br />
kuulivat egyptiläisten tulosta, he väistyivät joksikin aikaa.<br />
Se antoi juutalaisille perusteetonta toivoa, että egyptiläiset<br />
pelastaisivat heidät. Jeremia sanoi Sidkialle, ettei niin tapahtuisi.<br />
Jeremia pantiin tämän profetian vuoksi vankilaan. Myöhemmin<br />
Sidkia lievensi hänen vankeuttaan.<br />
Luvussa 38 kerrotaan, että Jerusalemin johtajat kuvittelivat<br />
pystyvänsä tekemään vastarintaa babylonialaisille. He eivät<br />
pitäneet Jeremian toistuvasta sanomasta, että heidän pitäisi<br />
antaa viedä itsensä Babyloniaan ja että heidän kävisi hyvin.<br />
Heidän mielestään viesti oli erityisen pahaksi miesten taistelumoraalille,<br />
joten he heitättivät Jeremian kaivoon. Nubialainen<br />
eunukki Ebed-Melek nostatti Jeremian ylös kaivosta, ja hän<br />
pääsi jälleen Sidkian eteen. Hän muistutti kuningasta siitä, että<br />
jos hän olisi uskollinen, hänen kävisi hyvin. Mutta kuningas<br />
ei noudattanut neuvoa.<br />
Luvussa 39 kerrotaan Jerusalemin hävityksestä, kuningas<br />
Sidkian vangitsemisesta, hänen poikiensa surmaamisesta hänen<br />
nähtensä ja Sidkian kiduttamisesta, kun babylonialaiset valloittajat<br />
sokaisivat hänen silmänsä. Mormonin kirjasta tiedämme,<br />
että yksi Sidkian pojista pelastui. Hänet pelastanut ryhmä<br />
matkasi läntiselle pallonpuoliskolle, ja Mormonin kirjassa siitä<br />
käytetään yleisesti nimeä Sarahemlan kansa (ks. Omni 14–19;<br />
Hel. 8:21). Babylonialaiset kohtelivat Jeremiaa hyvin. Luvun 39<br />
lopussa Herra lupasi siunata Ebed-Melekiä hänen ystävällisyydestään<br />
Jeremiaa kohtaan.<br />
Luvussa 40 kerrotaan, että babylonialaiset vapauttivat Jeremian<br />
kokonaan. Häntä kehotettiin menemään maan käskynhaltijaksi<br />
asetetun Gedaljan luokse, ja hän meni. Lähiseutujen juutalaiset<br />
alkoivat kokoontua Mispaan, jossa Gedalja asui. Johananniminen<br />
mies sai tietää, että eräät juutalaiset suunnittelivat<br />
Gedaljan surmaamista, mutta Gedalja ei sallinut Johananin<br />
tehdä mitään suunnitelman estämiseksi.<br />
Luvussa 41 kerrotaan, että Ismael-niminen mies tappoi Gedaljan.<br />
Ismael miehineen surmasi kaikki muutkin, jotka asuivat<br />
161