1. Moos. 1

Saarn. 4–5
Mikä tekee sinut onnelliseksi
Saarn. 7–11
Kuinka elämään voi
olla tyytyväinen
Onko olemassa elämäntapa, joka tekee ihmisistä onnellisia,
vaikkeivät he uskokaan tai hyväksykään totuutta Jumalasta,
Hänen käskyistään ja iankaikkisesta elämästä Vaikka Saarnaaja
näkikin hyvin paljon ”turhuutta” maailmassa, luvuissa 4 ja 5
hän myönsi, että kannattaa silti tehdä sellaista, mikä johtaa
suurempaan onneen maailmassa, joka ei muuten ole hänestä
mielekäs (ymmärtämättä Jumalan suunnitelmaa).
Pyhien kirjoitusten ymmärtäminen
Saarn. 5
Älä ole kerkeä kieleltäsi (jae 1) – älä puhu harkitsemattomasti
Pyhien kirjoitusten tutkiminen
A
Etsi hyvä neuvo
Saarnaaja mainitsee monta tekoa, jotka ovat oikein, vaikka kaikki
onkin ”turhuutta”. Kirjoita kahdesta lukujen 4 ja 5 neuvosta,
jotka sopivat sellaisellekin, joka ei usko Jumalaan. Selitä neuvoja
ikään kuin antaisit niitä sellaiselle ihmiselle, joka ei usko
Jumalaan.
Saarn. 6
Kaikki on yhä turhuutta
Saarnaajan luvussa 6 on lisää esimerkkejä siitä, etteivät rikkaudet,
kunnia ja lapset voi tuottaa täydellistä onnea. Luvussa päätellään,
että ellei ole muuta kuin maailmallista rikkautta, ylistystä
ja jälkeläisiä, elämässä ei ole mieltä.
Sanottuaan, että ”kaikki on turhuutta”, eli ettei mistään saa
ilon täyteyttä, Saarnaaja sanoo luvuissa 7–11, mikä hänen
mielestään voi tuottaa ihmiselle väliaikaista onnea. Vaikka ”kaikki
on turhuutta”, hän saarnasi, että on olemassa elämäntapoja,
jotka tuottavat enemmän onnea kuin toiset.
Pyhien kirjoitusten tutkiminen
A
Laadi yhteenveto opetuksista
Lue seuraavat lukujen 7–11 kohdat ja esitä yhteenveto siitä, mitä
ihmisen pitäisi Saarnaajan mukaan tietää tai tehdä saadakseen
elämässään edes vähän onnea ja tyydytystä: 7:1, 11–12, 17–22;
8:12–13; 9:4–10; 10:8, 12–14; 11:1, 8–10.
Saarn. 12
Päätös
Jos tietäisit kuolevasi viikon päästä, mitä tekisit viimeisinä
päivinäsi
Saarnaajan päätössanoma on luvussa 12. Hän kehottaa nuoria
elämään hyvin, niin kauan kuin kykenevät, sillä jonakin päivänä
he kuolevat. Vasta kirjansa kahdessa viimeisessä jakeessa hän
mainitsee todella uskovansa elämän iankaikkisuuteen. Näistä
jakeista ilmenee, että niitä ennen Saarnaaja on yrittänyt osoittaa,
ettei jumalattomalla elämällä ole merkitystä, mutta että on
silti järkevää elää hyvää elämää. Hyvää elämää on järkevää elää
senkin vuoksi, että tiedämme elämän olevan ikuista ja että
jonakin päivänä me olemme Jumalan edessä tuomittavina. Tästä
syystä Saarnaajan kirjan todellinen sanoma on sen viimeisen
luvun kahdessa viimeisessä jakeessa.
135