OPISKELIJAN ARVIOINNIN HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ - Opetushallitus

OPISKELIJAN ARVIOINNIN
HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

SISÄLLYS
Johdanto 2
1. ARVIOINNIN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 4
2. ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN 5
3. OPISKELIJAN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN 7
4. OPPIMISEN JA OSAAMISEN ARVIOINTI 11
Oppimisen arviointi 11
Osaamisen arviointi 18
5. TUTKINNON OSAN ARVOSANASTA PÄÄTTÄMINEN 24
Kirjallisuusluettelo 25
Liite 1. Ryhmänohjaajan tehtäviä (arviointiin liittyvä osa) 26
Liite 2. Tehtävä opetussuunnitelmaan tutustumista varten 28
Liite 3. Tiedote opettajille opiskelijan arviointiin liittyvistä
lomakkeista, niiden käytöstä ja säilytyksestä 30
Liite 4. Opintojaksoa koskeva opetuksen suunnittelu 32
Liite 5. Opintokokonaisuuden itsearviointilomake,
rakentamisen perustaidot 35
Liite 6. Esimerkki osaamisen arvioinnista muuraustyössä 36
Liite 7. Itsearviointilomake muuraustyön esimerkkiin 38
Liite 8. Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon
kädentaidot ja valmistus (10 ov) ammattiosaamisen näytön
toteuttamis- ja arviointisuunnitelma 39
Liite 9. Erilaisia arviointimenetelmiä 45

opiskelijan arvioinnin
hyviä käytäntöjä

Johdanto
Tässä julkaisussa kuvataan kolmea opiskelijan arvioinnin osa-aluetta: arviointiin liittyvää
tiedottamista, aiemman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä varsinaista
oppimisen ja osaamisen arviointia. Julkaisu on laadittu koulutuksenjärjestäjille, opettajille
ja työpaikkaohjaajille, jotka ovat työssään tekemisissä opiskelijan arvioinnin
kanssa. Julkaisun avulla he voivat kehittää oppilaitoksensa arviointikäytäntöjä. Tavoitteena
on selventää arvioinnin kokonaisuutta ja sen käsitteitä. Julkaisuun on kirjoitettu
arviointia koskevat määräykset, joita avataan ja lisäksi syvennetään käytännöllisin
esimerkein. Esimerkit on koottu Hyvien näyttökäytäntöjen levittäminen sosiaali- ja terveysalalla
(SOTE HYNÄLÄ) -projektissa vuoden 2007 aikana. Esimerkit eivät ole alasidonnaisia;
muokkaamalla ne ovat sovellettavissa eri aloille. Tässä esitteessä ei käsitellä
arvioinnin oikaisua, uusimista ja korottamista eikä todistuksiin liittyviä asioita.
Julkaisu perustuu säädöstekstien osalta Opetushallituksen määräykseen ammatillisten
perustutkintojen perusteista, joka tulevat voimaan vuosina 2008–2010. Esimerkkien
osalta esite perustuu Opetushallituksen määräykseen 32/011/2005.
Julkaisussa on erityisesti haluttu nostaa esille opiskelijan arvioinnin muutoksia tiedottamisessa,
oppimisen arvioinnissa ja osaamisen arvioinnissa. Julkaisun asiat koskevat
koko ammatillista koulutusta, sekä ammatillisia että ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon
osia. Julkaisun lopussa on kirjallisuusluettelo, joka esittelee opiskelijan arviointia käsittelevää
kirjallisuutta.

Julkaisun ovat kirjoittaneet lehtorit Päivi Kukkonen Ylivieskan ammattiopistosta,
Annukka Kurki Oulaisten ammattiopistosta ja Eila Tamminen Jyväskylän ammattiopistosta.
Haluamme kiittää lehtori Timo Lounasvuorta Jyväskylän ammattiopistosta ansiokkaista
kommenteista. Opetushallituksesta opetusneuvos Pirkko Laurila ja projektikoordinaattori
Matti Kurikka ovat antaneet kriittistä palautetta ja tukeneet ja ohjanneet
julkaisun kirjoittamista. Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen kehittämisyksikön
arviointitiimi on varmistanut, ettei julkaisu ole ristiriidassa voimassa olevien opiskelijan
arviointia koskevien määräysten kanssa. Julkaisun tekeminen on ollut mahdollista
Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella.
Haluamme kiittää tähän julkaisuun kootuista esimerkeistä seuraavia yhteistyökumppaneita:
Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, Jyväskylän ammattiopisto, Kalajokilaakson
koulutuskuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä, Koulutuskeskus
Salpaus, Oulun seudun ammattiopisto, Riihimäen ammattioppilaitos, Svenska
Yrkesinstitutet sekä Turun ammatti-instituutti.
Ylivieskassa 8.2.2008
Tekijät
julkaisussa on käytetty vuosina 2008–2010 voimaan tulevien tutkinnon perusteiden termejä:
ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon perusteet =
ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet
tutkinnon osa = opintokokonaisuus
ammatilliset tutkinnon osat = ammatilliset opintokokonaisuudet / opinnot
ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat = yhteiset opinnot
ammattitaitovaatimukset = tavoitteet (vain ammatillisissa tutkinnon osissa)
opetussuunnitelma = koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma

1. ARVIOINNIN TEHTÄVÄT
JA TAVOITTEET
Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 601/2005, 25 §) on säädetty,
arvioinnilla ohjataan, motivoidaan ja kannustetaan opiskelijaa tavoitteiden
saavuttamiseen, tuetaan opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä sekä
kasvua ammatti-ihmisenä.
Opiskelijan ohjauksen ja kannustuksen lisäksi arvioinnin tulee tuottaa tietoa opiskelijoiden
osaamisesta opiskelijalle itselleen, opettajille ja työnantajille sekä jatko-opintoihin
pyrkimistä varten.
Opiskelijan arvioinnista tiedottamisen päätehtävänä on se, että kaikki arviointiin
osallistuvat (opiskelija, opettaja ja työpaikkaohjaaja) ovat tietoisia niistä oikeuksista,
vastuista ja velvollisuuksista, joita opiskelijan arviointi heille tuo.
Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on motivoida, ohjata ja kannustaa
opiskelijaa opintojen aikana. Oppimisen arviointia tulee tehdä jatkuvasti opiskelijan
oppimisprosessin aikana. Oppimisen arvioinnista on hyvä tehdä kirjallinen suunnitelma
tutkinnon osittain.
Osaamisen arviointi tulee selkeästi erottaa oppimisen arvioinnista. Osaamisen
arvioinnin tavoitteena on koota tietoa opiskelijan saavuttamasta osaamisesta. Osaamisen
arviointi tuottaa tietoa sekä opiskelijalle että eri sidosryhmille. Osaamisen arvioinnista
koulutuksen järjestäjän on laadittava opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelma.

2. ARVIOINNISTA
TIEDOTTAMINEN
Opiskelijan arvioinnin toteutus muodostaa kokonaisuuden, josta koulutuksen
järjestäjän on laadittava opetussuunnitelmaansa opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelma.
Siihen sisältyy toimielimen hyväksymä suunnitelma ammattiosaamisen
näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista (L 601/2005, 25 a §).
Opiskelijoille ja kaikille arviointiin osallistuville on tiedotettava ennen opintojen alkamista
arvioinnin periaatteista ja niiden soveltamisesta (A 603/2005, 3 §). Tiedotettavia
asioita ovat ainakin arvioinnin tehtävät ja tavoitteet, osaamisen tunnistaminen
ja tunnustaminen, oppimisen ja osaamisen arviointi sisältäen työssäoppimisen ja ammattiosaamisen
näytöt, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit, arvosanasta päättäminen,
arvioinnin uusiminen ja arvosanojen korottaminen, arvioinnin oikaiseminen sekä
tutkintotodistuksen saaminen.
Oppilaitoksessa tiedottamisen tavoitteena on toiminnan sujuvuuden takaaminen.
Tiedottamisessa ovat tärkeitä yhteiset pelisäännöt, tiedon muotoileminen ymmärrettävään
muotoon sekä asioiden kehitteleminen yhdessä keskustellen ja neuvotellen. Opiskelija
on aktiivinen osapuoli, jota rohkaistaan kysymään, tarkistamaan tietojaan ja
pohtimaan opiskeluunsa liittyviä asioita. Perusvaatimus on, että opiskelija on ymmärtänyt
saamansa tiedon oikein. Tiedottamisen kanaviksi voidaan valita suullinen, kirjallinen
ja/tai sähköinen viestintä kohderyhmän mukaan.
Oppilaitoksessa tulisi olla kirjallinen suunnitelma siitä, miten opiskelijoiden arviointiin
liittyvistä asioista tiedotetaan. Suunnitelmasta pitää käydä ilmi tiedottamisen
sisältö ja tehtävien vastuunjaot.
Arvioinnin tiedottamista on hoidettu mm. seuraavilla tavoilla:
l Opiskelijan arvioinnista lähetetään ensimmäinen tiedote jo valintakirjeen
mukana.
l Opiskelijoille jaetaan koulutuksen alkuvaiheessa kalenteri, joka sisältää
tietoa opintoihin liittyvistä asioista, mm. arvioinnin perusteista ja osaamisen
tunnustamisesta.
l Opinnot aloitetaan orientointijaksolla.
l Ryhmänohjaajille on laadittu ohje asioista, joita opiskelijoiden kanssa
käydään läpi opintojen alussa (liite 1, johon on poimittu vain opiskelijan
arviointiin liittyvät asiat; ryhmänohjaajan tehtävät kaikkineen ovat huomattavasti
laajemmat).
l Opiskelijat tutustuvat tutkinnon perusteisiin tehtävän avulla. Opiskelijat
hakevat itsenäisesti tai ryhmässä tietoa tutkinnon perusteista (liite 2).
l Kaikki samaa tutkinnon osaa opettavat opettajat tapaavat yhdessä opis-

kelijaryhmän heti opintojen alussa. Tapaamisessa opiskelijat perehdytetään
tutkinnon osan tavoitteisiin, sisältöihin ja arviointiin.
l Opettajia varten on laadittu tiedote, johon on koottu tiedot opiskelijan
arviointiin liittyvistä lomakkeista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä (liite
3).
l Kotiväenilloissa huoltajat ja perheenjäsenet pääsevät tutustumaan opiskelunsa
aloittaneen nuoren opiskeluympäristöön ja saavat tietoa mm. arviointiin
liittyvistä asioista. Tavoitteena on lisätä kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä
– yhteistyön edistäminen on myös koulutuksen järjestäjän velvollisuus.

3. OPISKELIJAN OSAAMISEN
TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN
Koulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa opiskelijoille siitä, minkälaista aineistoa ja
asiakirjoja on esitettävä osaamisen tunnistamista ja tunnustamista varten ja milloin
osaamisen tunnistamista ja tunnustamista on haettava (A 603/2005, 3 §).
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen kuuluvat arvioinnista tiedottamiseen. Niistä
on tarpeen tiedottaa opiskelijoille sekä suullisesti että kirjallisesti heti opintojen alussa.
Osaamisen tunnistaminen
Sen lisäksi, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 603/ 2005, 10 §, 1
mom) on säädetty, opiskelijan osaamista on arvioitava jo opintojen alkaessa. Opiskelijan
osaaminen ja sen taso tulee selvittää opiskelijan vahvuuksien tunnistamiseksi
ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen määrittelemiseksi. Osaamisen
tunnistaminen on pohjana opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden laatimisessa,
mutta myös tarvittavan ohjauksen ja tuen määrittelemisessä.
Osaamisen tunnistamiseksi käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat opiskelija
ja opettaja/opettajat. Osaamisen tunnistamisen edistämiseksi on kehitettävä
erilaisia sitä helpottavia arviointitapoja.
Opiskelijaa tulee ohjata osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisen hakemisessa.
Osaamisen tunnistamiseen liittyvien toimintaohjeiden ja lomakkeiden tulee olla helposti
löydettävissä vaikkapa verkosta, jolloin opiskelija voi tutustua niihin omatoimisesti.
Opiskelijan aiemmin hankkimaa osaamista verrataan tutkinnon osien tavoitteisiin,
sisältöihin ja ammattitaitovaatimuksiin. Apuna voidaan käyttää www.osaan.fi-verkkosivuja,
missä on perustutkintojen osaamisvaatimukset. Opiskelija arvioi sen avulla,
miten kattavasti hän jo hallitsee opiskeltavaa alaa. Tämän jälkeen opiskelijan osaamisen
tunnistamisen arviointia tehdään yhdessä opiskelijan kanssa osana henkilökohtaisen
opiskelusuunnitelman (HOPS) laatimista. Opiskelija tarvitsee runsaasti ohjausta
oman osaamisensa tunnistamiseen.
l Opiskelija oli ollut 10 viikkoa kesätöissä terveyskeskuksen vuodeosastolla
ja halusi, että hänen kesätöissä hankkimansa osaaminen tunnustetaan
osaksi alkavia sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelman opintoja.
Opiskelija vertasi aluksi opettajan ohjeiden mukaisesti osaamistaan opetussuunnitelman
tavoitteisiin ja käytti apunaan www.osaan.fi-verkkosivuja.
Verkkosivut olivat opiskelijan mielestä ymmärrettävät ja osaamisvaati-

musprofiili kuvasi hänen osaamistaan. Opetussuunnitelman tavoitteet taas
olivat opiskelijan mielestä vaikeat ymmärtää, ja hän tarvitsi ammatillisten
opintojen opettajaa avukseen niiden selventämiseen. Ongelmaksi opiskelija
koki osaan.fi-sivuston ja opetussuunnitelman erilaisen jäsennyksen. Lopulta
osaamisen tunnistamiseksi käytiin opiskelijan kanssa keskustelu, jossa
hänellä oli käytössään osaamisprofiili sekä oppilaitoksen tutkintokohtaisen
opetussuunnitelman työssäoppimisen tavoitteet. Keskustelun perusteella
opiskelija teki kirjallisen anomuksen perusteluineen osaamisensa tunnustamiseksi
ja liitti hakemukseen työtodistuksen.
Osaamisen tunnustaminen
Sen lisäksi, mitä laissa ja asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (L 601/2005,
30 §, A 603/ 2005, 12 a §) on säädetty, tulee osaamisen tunnustamisella välttää
opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa.
Mikäli osaamisen tunnistamisessa opintokokonaisuudelle tai sen osalle asetetut tavoitteet
todetaan saavutetuiksi, osaaminen tunnustetaan. Osaamisen tunnustaminen
kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Henkilökohtaisesta opiskelusuunnitelmasta
on tarkemmin luvussa 8.1.
Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia ja sitä koskevat samat
säädökset kuin muutakin opiskelijan arviointia (L 601/2005, 25 §, 25 a §, 25 c §).
Osaamisen tunnustamisella korvataan tai luetaan hyväksi suoritettavaan tutkintoon
kuuluvia opintoja. Osaamisen tunnustamisella korvatut tutkinnon osat merkitään
tutkintotodistukseen (luku 7.9). Osaamisen tunnustamisesta päättävät kyseisten
opintojen opettaja tai opettajat yhdessä. Aikaisemmin hankitulle osaamiselle ei
voida asettaa mitään yleistä aikarajaa, jota ennen hankittua osaamista ei voitaisi
tunnustaa, mutta osaamisen ajantasaisuus voidaan tarkistaa. Tarvittaessa opiskelijan
on osoitettava osaamisensa vastaavuus suoritettavan tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin
ja tavoitteisiin.
Suoritetuilla toisen ammatillisen perustutkinnon opinnoilla ja lukio-opinnoilla korvataan
tavoitteiltaan ja sisällöltään vastaavat ammattitaitoa täydentävät tutkinnon
osat (yhteiset opinnot), vapaasti valittavat tutkinnon osat ja ammatillisiin opintoihin
sisältyvät muut valinnaiset tutkinnon osat. Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon
osien korvaaminen lukio-opinnoilla on määrätty luvussa 5.
Tutkintotodistuksen arvosanan saamiseksi on osaaminen osoitettava sellaisista
tunnustetuista tutkinnon osista, joista ei ole arvosanaa ja muutoin hankitusta koko
tutkinnon osan kattavasta osaamisesta. Ammatillisten tutkinnon osien arvioinnissa
hyödynnetään ammattiosaamisen näyttöjä. Osaamisen tunnustamisella korvattujen
tai hyväksiluettujen tutkinnon osien arvosanoja voi korottaa koulutuksen aikana.
Korotukset koulutuksen päätyttyä tehdään yksityisopiskelijana.

Osaamista voidaan tunnustaa, jos opiskelija on opiskellut aihetta jo aiemmin
ammatillisissa oppilaitoksissa, lukiossa, erillisillä perustutkintoa tukevilla kursseilla,
avoimessa korkeakoulussa, kansanopistossa, kansalais- ja työväenopistossa, ammattikorkeakoulussa
tai yliopistossa. Osaamista voidaan tunnustaa myös ulkomailla
suoritettujen opintojen, varusmies- ja siviilipalveluksen, ohjatun harrastustoiminnan
ja vapaaehtoistyön sekä työkokemuksen perusteella. Näistä hankittua osaamista
verrataan tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin, tavoitteisiin ja kriteereihin. Hankittua
osaamista voidaan tunnustaa osaksi ammattitaitoa täydentäviä ja ammatillisia tutkinnon
osia.
Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään ennen opintojen alkua tai tutkinnon
osan alkamista. Päätöksen tekee määräyksen mukaisesti aina asiantuntijaopettaja.

Osaamisen tunnustaminen voi koskea koko tutkinnon osaa tai osaa siitä. Osaamisen
tunnustamista koskevat päätökset tehdään kirjallisesti, ja opiskelija voi hakea päätöksiin
muutosta oikaisumenettelyllä kuten muuhunkin arviointiin. Koulutuksen järjestäjän
opetussuunnitelman yhteisessä osassa on hyvä olla periaatteet oikaisumenettelystä.
www.jao.fi ➞ etsitkö ➞ opiskelijoille ➞ osaamisen tunnustamisen ja arvioinnin
oikaisun ohjeet
Ohjauksen ja tuen tarpeen määrittäminen
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteiseen osaan tulee kirjata opinto-ohjaukseen
liittyvien tukipalvelujen, erityisopetuksen ja siihen liittyvien tukipalvelujen
järjestämisen periaatteet sekä henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laadintaperiaatteet.
Tutkinnoittain on hyvä tehdä suunnitelma siitä, miten opinto-ohjaus tutkinnon
aikana etenee. Samoin tutkinnoittain tulee tehdä suunnitelma opinnoissa etenemisestä.
Kaikille opiskelijoille tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, johon on hyvä
kirjata opinnoissa eteneminen ja oppimisen arviointi.
Oppilaitoksissa on usein suunnitelma, kuinka esimerkiksi luki-testauksia ja matematiikan
testejä tehdään. Ongelmana testeissä on niistä saadun tiedon hyödyntäminen
opiskelijan tukemisessa ja ohjaamisessa. Miten ammattiaineiden opettajat saavat
tiedon testien tuloksista ja käyttävät sitä opetuksensa suunnittelussa Monissa oppilaitoksissa
on kehitetty erilaisia toimintatapoja tuki- ja ohjaustoimien järjestämiseksi.
l Tukiopetusta tarjotaan koko opintojen ajan lukukausittain ennakkoon sovittuina
aikoina. Opiskelijan tulee saada tukiopetusta sekä yhteisissä että
ammatillisissa opinnoissa. Opiskelija voi hakeutua tukiopetukseen itse, tai
opettaja voi esittää sitä esimerkiksi hylätyn suorituksen jälkeen. Jos opiskelijan
opinnot viivästyvät, voi myös ryhmänohjaaja ohjata opiskelijan tukiopetukseen.
10

4. OPPIMISEN JA OSAAMISEN ARVIOINTI
Opiskelijan arviointi on kriteeriperusteista, jolloin opiskelijan oppimista ja osaamista
verrataan aina joko ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin
tai ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) tavoitteisiin sekä
niiden pohjalta laadittuihin arviointikriteereihin.
Opiskelijalla on oikeus oppia ennen kuin ammattitaitovaatimuksissa ja tavoitteissa
määriteltyä osaamista arvioidaan tutkintotodistukseen tulevan arvosanan saamiseksi.
Oppimisen arviointi
Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen
on vielä opittava. Oppimisen arvioinnissa opettajan tai työpaikkaohjaajan tulee
käyttää opiskelijaa motivoivia ja aktivoivia menetelmiä. Niiden avulla tuetaan ja
motivoidaan opiskelijaa tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden
saavuttamisessa sekä kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoa. Opiskelija arvioi
oppimistaan tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten, tavoitteiden ja arviointikriteereiden
perusteella.
Oppimista arvioidaan koko koulutuksen ja opiskelun ajan antamalla opiskelijalle
suullista tai kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Numeerista arviointia ei
11

oppimisen arvioinnissa tarvita. Palautteella tuetaan ja ohjataan opiskelijaa mahdollisimman
hyviin suorituksiin tuomalla esille opiskelijan vahvuudet. Oppimisen
arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset opiskelijan opetukseen ja oppimisen
tukemiseen. Muutokset kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan.
Koulutuksen järjestäjän tulee tehdä tutkinnoittain suunnitelma tutkinnon osien muodostumisesta.
Tämän suunnitelman avulla opinnot suunnitellaan oppimisprosessiksi,
joka tukee opiskelijan oppimista ja tutkinnon osien tavoitteiden saavuttamista. Tutkinnon
osat voidaan jakaa opintojaksoihin, mikäli se on oppimisen kannalta mielekästä.
Opintojaksojen tulee olla työtoimintakokonaisuuksia ja riittävän laajoja. Eri opintojaksoista
muodostuu välitavoitteita, jotka johtavat kohti tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten
tai tavoitteiden edellyttämää osaamista. Opintojaksojen arviointi on oppimisen
arviointia: ohjaavaa ja kannustavaa välitavoitteiden saavuttamisen arviointia.
Välitavoitteiden arvioinnin avulla nähdään myös opiskelijan mahdollinen tuen tarve.
Oppimisen arviointia tehdään sekä ammatillisissa että ammattitaitoa täydentävissä
tutkinnon osissa. Opiskelijan on saatava oppimisestaan koko opiskelun ajan rehellistä
ja avointa palautetta sekä oppilaitoksessa että työssäoppimisjaksoilla. Oppimisen
arviointi on tärkeää tehdä siten, että opiskelijalla on sen avulla mahdollisuus muuttaa
toimintaansa ja suunnata opiskeluaan uudelleen kohti tavoitteiden saavuttamista.
Oppimisen arvioinnin tulee perustua tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin, tavoitteisiin
ja arviointikriteereihin, ja sen tulee olla riittävän konkreettista. Opiskelija ja
opettaja kantavat yhdessä vastuun siitä, että opiskelija oppii tavoitteiden mukaisia asioita.
Oppimisen arviointi edellyttää itsearviointitaitoa. Sitä tulee koulutuksen aikana
harjoitella, jotta opiskelijalla olisi valmiudet tulevassa työssään arvioida omaa osaamistaan
ja työnsä laatua. Itsearviointi edellyttää tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten,
tavoitteiden sekä arviointikriteereiden tuntemista.
l Liitteessä 5 on opintojaksoa koskeva suunnitelma, jossa on eritelty tunneittain
opiskeltavat aihealueet. Niiden yhteyteen on liitetty kriteerit ammattiosaamisen
näytöstä eli siitä, mitä asiasta tulee osata ammattiosaamisen
näytössä. Jokaisen tunnin lopussa opiskelijalle on varattu aikaa pohtia,
miten hän on saavuttanut sille tunnille asetetut tavoitteet. Opintojen lopussa
opiskelija vertaa omaa osaamistaan kriteereihin ja käy keskustelun opettajan
kanssa osaamisensa tasosta.
Oppimisen arvioinnin tulee olla opiskelijakeskeistä. Opiskelijakeskeisyys tarkoittaa sitä,
että jokaista opiskelijaa autetaan ja tuetaan eteenpäin opinnoissa. Opiskelijakeskeisyys
ei sulje pois opiskelun ja arvioinnin sosiaalisuutta. Oppimisen arvioinnin avulla
opiskelijan tulee voida oivaltaa oppimisen mielekkyys työelämää varten.
12

l Opettaja on laatinut opiskelijoille ammattietiikan opintoihin itsearviointivihkon.
Opiskelijat täyttävät vihkoa tuntien aikana, vihkoa ei viedä kotiin.
l Vihkon keskiaukeamalla on miellekartta, jossa ovat sanat arvot, etiikka,
moraali ja ammattietiikka. Ensimmäisellä tunnilla opiskelija kirjoittaa vihkoon
kaiken sen, mitä sanoista tulee hänelle mieleen. Aukeamaa täydennetään
sitä mukaa, kun opiskelija opintojen aikana oppii lisää aiheista.
l Vihkossa on sivuja, joihin opettaja laatii kysymyksen, joka koskee tunnin
oleellisinta asiaa. Kysymystä ei välttämättä tiedetä etukäteen vaan se voi
syntyä tunnin aikana. Opiskelija kirjoittaa vastauksen tunnin lopussa.
l Vihkon ensimmäiselle sivulle kirjoitetaan luettelo ammattietiikan opintoihin
liittyvistä tehtävistä ja suorituksista, jotta opiskelija voi itse seurata
opintojen etenemistä.
l Vihkon viimeisellä aukeamalla on itsearviointilomake. Opintojen päätteeksi
opiskelija tekee itsearvioinnin vihkoon käyttäen hyväkseen ammattietiikan
tavoitteita sekä arvioinnin kohteita ja kriteereitä, jotka on kuvattu
tutkintokohtaisessa opetussuunnitelmassa.
Opettaja kerää tunnin lopussa vihkot ja voi niiden avulla seurata opiskelijoiden
oppimista ja sitä, miten opiskelijat ovat ymmärtäneet käsitellyt asiat.
Opettajan on vihkon avulla mahdollista antaa opiskelijalle oppimisesta
palautetta tai kerrata koko ryhmän kanssa asioita.
l Opettaja on laatinut opinnoista lomakkeen (liite 5), jonka avulla opiskelija
vertaa opintokokonaisuuden alussa omaa osaamistaan opetussuunnitelman
tavoitteisiin. Sen avulla opiskelija hahmottaa, mitä asioita hänen
tulee vielä oppia ja mitä hän jo osaa. Opettaja kerää lomakkeet itselleen,
ja opintokokonaisuuden lopussa opiskelija täyttää saman lomakkeen uudelleen
ja arvioi, miten hän on saavuttanut opintojen tavoitteet. Lomakkeen
pohjalta voidaan myös keskustella opiskelijan kanssa hänen oppimisestaan.
Keskustelu voidaan käydä myös ryhmässä.
Oppimisen arvioinnista on hyvä tehdä opiskelijaryhmäkohtainen tai opiskelijakohtainen
kirjallinen suunnitelma. Suunnitelman tekemiseen osallistuvat kaikki samoja
opintoja opettavat opettajat. Arvioinnin suunnittelu pakottaa opettajat pohtimaan,
mikä on opetuksen tarkoitus ja millaista osaamista kussakin kokonaisuudessa halutaan
saavuttaa.
Opiskelijan oppimisen arviointi ja palaute on hyvä kirjata opiskelijan henkilökohtaiseen
opiskelusuunnitelmaan samalla kun kirjataan opiskelijan opintojen eteneminen.
13

Tämä vaatii henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien huomattavasti nykyistä laajempaa
ja monipuolisempaa käyttöä oppimisprosessin aikana. Arvosanoja ei oppimisen arvioinnissa
tarvita, vaan tietoa siitä, mitä opiskelija osaa ja mitä on vielä opiskeltava. Arvosanojen
sijaan tulisi suosia suullisen palautteen antamista opintojen aikana.
Opiskelijalle tulee järjestää riittävästi tilaisuuksia oppia asioita ennen kuin hän
osoittaa osaamisensa. Oppimisen arvioinnissa opettajan tai työpaikkaohjaajan tulisi
käyttää sellaisia menetelmiä, jotka motivoivat opiskelijaa saavuttamaan tutkinnon
osien tavoitteet.
Suullinen palaute
Oppimisen arvioinnissa voidaan käyttää monia arviointimenetelmiä, joista suullinen palaute
on yksi. Suullisen palautteen annossa opettajalta ja työpaikkaohjaajalta vaaditaan
paitsi vuorovaikutustaitoja myös kykyä kuunnella ja havainnoida opiskelijan reaktioita.
Opettajan ja opiskelijan keskustelu, jossa suullista palautetta annetaan, pohjautuu molempien
osapuolten tietoihin, taitoihin ja motivaatioon osallistua siihen.
Opiskelijalla on oikeus saada opintojensa alusta alkaen riittävästi suullista ja kirjallista
palautetta siitä, miten hänen opintonsa etenevät kohti tutkinnon osan tavoitteita.
SOTE HYNÄLÄ -projektin selvityksen mukaan opiskelijat kokivat saaneensa liian
vähän suullista palautetta opintojensa aikana. Tämän vuoksi olisi hyvä varmistaa, että
suullisen palautteen antamiselle olisi riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia.
Palautteen antaminen tulee suunnitella huolellisesti. Opettajien on hyvä sopia etu-
14

käteen siitä, missä opintojen vaiheessa ja miten tutkinnon osan palautetta annetaan ja
kuka sen tekee. Tutkintokohtaisessa opetussuunnitelmassa tutkinnon osien pilkkomista
osiin tulee pohtia tarkasti. Opiskelijan on vaikea hahmottaa, mitä palaute merkitsee
koko tutkinnon osassa vaadittavan osaamisen kannalta, jos tutkinnon osa jaetaan pieniin
palasiin. Oppimisen palaute on hyvä kirjata opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan.
Opiskelijoiden saama palaute vaikuttaa opintojen valintoihin, opiskelua koskevaan
asennoitumiseen, jatko-opintoihin hakeutumiseen ja työpaikan valintaan. Perusvaatimuksena
voidaan pitää arvioinnin ja palautteen luotettavuutta ja oikeudenmukaisuutta.
Palautteen ymmärtämistä voidaan tarkistaa mm. pyytämällä opiskelijaa
kertomaan saamansa palaute omin sanoin.
l Opiskelija oli saanut työssäoppimisjaksoltaan hylätyn arvosanan. Opettaja
pyysi opiskelijaa myöhemmin keskustelemaan palautteesta ja siitä,
mitä palautteessa todella sanottiin. Opiskelijan mielestä palautteeseen ei
kannattanut palata, koska siinä vain ”haukuttiin” häntä. Kun opettaja sai
opiskelijan vihdoin suostuteltua palaveriin, opiskelijakin huomasi, että palautteessa
oli paljon hyvää. Hänen vuorovaikutustaitonsa olivat palautteen
perusteella erinomaiset. Hänellä oli osaamisessaan hyvää, mutta kehitettävää
oli keskeisissä osaamisalueissa. Tämän vuoksi jakso tuli uusia. Opettajan
uran kohokohtia lienee ollut opiskelijan toteamus: ”Taidan minä sittenkin
kelvata.” Palaute oli ymmärretty oikein.
Opiskelijan taitoja tulisi aina verrata tutkinnon osan tavoitteisiin ja kriteereihin.
Opiskelijalle annettava palaute ”ihan kelpo suoritus” tai ”sinähän alat oppia”, ei yksistään
riitä. Lausahdukset eivät anna opiskelijalle riittävää kuvaa hänen oppimisestaan
eivätkä käsitystä siitä, mitä hän jo osaa ja mitä tulee vielä oppia.
l Opiskelijoiden kanssa käydään läpi kotitaloudenhoidon (lähihoitajatutkinto)
arviointikriteerit opintojakson alkaessa. Kuvaukset ovat tasoilla T1–K5.
Opiskelijat saavat jatkuvaa suullista palautetta kriteerien mukaisesti harjoitustuntien
aikana (esimerkiksi työn suunnittelusta ja suorittamisesta, hygieniaa ja
ergonomiaa koskevista asioista). Viimeisen harjoitustunnin lopussa opiskelijat
tekevät itsearvioinnin kirjallisesti arviointikriteerien mukaisesti. Opettaja tekee
arvioinnin samojen kriteerien mukaan kirjallisesti ja käy arviointikeskustelun
jokaisen opiskelijan kanssa. Arvosanaa oppimisesta ei anneta, vaan opiskelija
saa tietoa osaamisen tasosta. Opintojakson arviointi merkitään opintokorttiin
hyväksytty/ hylätty-asteikolla. Suoritettuaan harjoitustunnit hyväksytysti
opiskelija näyttää osaamisensa ammattiosaamisen näytöllä.
15

Portfolio eli kasvun kansio
Portfolio, jota monesti nimitetään kasvun kansioksi tai ammatillisen kasvun kansioksi,
on osoittautunut hyväksi ja toimivaksi oppimisen ohjaamisen välineeksi. Tutkinnon
osan tavoitteiden tulee ohjata kasvun kansion ohjeistuksen laatimista. Kasvun kansiota
käytettäessä opiskelijan tulee riittävän hyvin hahmottaa, mistä siinä on kysymys ja
mitä hänen työskentelyltään odotetaan.
l Portfolioiden sanotaan usein olevan hyvin työläitä ja raskaita käyttää, jos
opettaja lukee ne läpi kokonaan. Kuitenkaan opettajan ei välttämättä tarvitse
lukea koko opiskelijan kasvun kansiota, vaan opiskelija voi itse tehdä
analyysin omasta osaamisestaan vertaamalla kasvun kansioon kirjaamiaan
asioita tutkinnon osan tavoitteisiin. Samalla opiskelija vielä kerran
reflektoi oman oppimisensa ja poimii siitä keskeiset asiat.
l Lähihoitajakoulutuksen kolmannen vuoden aikana opiskelijat tekevät kasvun
kansion. Siihen opiskelijat kirjoittavat itsearviointia ja pohtivat, millaiset
heidän taitonsa ovat tutkinnon osan tavoitteisiin nähden. Opiskelijoille
varataan aikaa kasvun kansion kirjoittamiseen viikoittain tuntien aikana.
Opettaja lukee kansiot kaksi kertaa lukukaudessa ja keskustelee henkilökohtaisesti
opiskelijan kanssa. Näin seurataan kunkin opiskelijan opintojen
etenemistä ja hänen kehittymistään ammattiin.
Toiminnalliset arvioinnit
Useilla aloilla, esimerkiksi tekniikan ja liikenteen alalla, opiskellaan paljon työsaleissa.
Työsalityöskentelyssä on oppimisen arvioinnin kannalta monta hyvää asiaa: opettaja
on koko opiskelijan työskentelyn ajan läsnä ja tekniset suoritukset on myös kohtalaisen
helppo arvioida mm. mittaamalla, jolloin palautteen antaminen helpottuu. Työsalityöskentelyn
yhteydessä kannattaa silloin tällöin kuitenkin järjestää systemaattinen palautekeskustelu
ja kirjata se opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan.
• Liitteessä 6 on esimerkki rakentamisen perustaidot -tutkinnon osasta, jossa
opiskelijat tekevät työsalissa seinän- ja pilarinmuurauksen. Opiskelijat
tekevät itsearvioinnin oppimisestaan. Itsearvioinnin pohjalta opettaja käy
keskustelun opiskelijan kanssa ja antaa palautetta. Liitteessä 7 on työskentelyssä
käytetty itsearviointilomake.
• Opettaja kertoo rakennusalan opiskelijoille opintojen alussa opetussuunnitelman
arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Tässä koulutuksessa
opiskelijat tekevät ensimmäisenä työsalityönään työkalupakit itselleen. Kun
pakit ovat valmiit, jokainen opiskelija tekee kirjallisen itsearvioinnin. Opet-
16

taja arvioi työsuorituksen suhteessa kriteereihin ja käy opiskelijan kanssa
keskustelun työn laadusta, opiskelijan osaamisesta ja niistä kohdista, joihin
opiskelijan tulisi kiinnittää jatkossa huomiota.
Aukkomoniste
Aukkomonisteessa osa oppimateriaalista jätetään pois ja tilalle laitetaan aihetta vastaava
kysymys. Opiskelija seuraa luennon etenemistä monisteesta täydentäen kuulemansa
perusteella aukkokohdat. Opetuksessa on siis edettävä melko täsmällisesti monisteen
mukaan. Tyhjien kohtien pitäisi olla relevantteja, koska huomio suuntautuu niihin.
Tentti
On olemassa monenlaisia tenttimuotoja. Eräs on sellainen, jossa tentti rakennetaan
oppimistilanteeksi. Opiskelijan oppimistavoitteeksi tulee aiheena olevan asian ymmärtäminen,
ei sen mekaaninen muistaminen. Joidenkin asioiden ulkoaopettelu ja mekaaninen
muistaminen on kuitenkin edelleen tärkeää. Tällaisia asioita voisivat olla esimerkiksi
lähihoitajakoulutuksessa anatomia ja fysiologia sekä lääkehoitoon liittyvät
kysymykset. Ulkoa muistettavia asioita on tutkinnoissa kuitenkin verrattain vähän.
Opettaminen muuttuu, kun arviointimenetelmät muuttuvat ja kehittyvät. Esimerkiksi
dialogitentin johdosta opetus muuttuu keskustelevampaan suuntaan, samalla myös
arviointi muuttuu vuorovaikutteisemmaksi. Tentti on viimeinen mahdollisuus oppia kyseisen
tutkinnon osan puitteissa asiasta jotakin.
l Dialogitentin tavoitteena on edistää luentojen sisällön ymmärtämistä systemaattisen
ja teemoittain ohjatun keskustelun avulla. Tentti on luentoihin liittyvä
oppimistilanne.
l Dialogitenttiä varten opiskelija valmistelee tutkivan kommentin, kritiikin
tai pohtivan kysymyksen niistä luennoilla käsitellyistä asiakokonaisuuksista,
jotka hän kokee keskeisiksi tai kiinnostaviksi.
l Tenttiin saapuessaan opiskelija jättää esseensä opettajalle (kopion siitä).
Opettaja pyytää opiskelijaa lyhyesti omin sanoin kiteyttämään esseensä sisällön
ja ongelma-alueet. Opiskelija esittää pohdintansa. Opettaja ja muut
opiskelijat kommentoivat. Jos toisillakin on samaan teemaan liittyviä pohdintoja,
ne käsitellään samassa yhteydessä vastaavalla tavalla. Kun ensimmäinen
teema on täysin käsitelty, siirrytään seuraavaan, kunnes kaikkien opiskelijoiden
ongelmanasettelu on käyty läpi. Arvioinnista päätetään yhdessä
opiskelijoiden kanssa. Tentin vaatima aika on noin 4–6 tuntia. Normaaliin
tenttiin menevään aikaan (2 tuntia) otetaan luentoajasta tarvittava lisäys.
17

Osaamisen arviointi
Osaamisen arviointiin perustuen opiskelijalle annetaan todistukseen tulevat arvosanat
voimassa olevan asetuksen ammatillisesta koulutuksesta mukaisella arviointiasteikolla.
Osaamista arvioitaessa arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen
ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin
opiskelumenetelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista. Opiskelijoilla tulee olla
mahdollisuus osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan.
Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaito arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä
ja muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan mahdollisimman
laajasti ammattitaitovaatimuksissa määritelty osaaminen, mutta vähintään
se, mitä tutkinnon perusteissa on määrätty. Tarvittaessa muu osaamisen arviointi
täydentää ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista. Muun osaamisen arvioinnin
arviointimenetelmistä päättää koulutuksen järjestäjä opiskelijan arvioinnin
toteuttamissuunnitelmissaan.
Osaamisen voidaan katsoa koostuvan työn vaatimien tietojen ja taitojen hallinnasta
ja niiden soveltamisesta käytännön työtehtäviin. Osaamisen arvioinnilla pyritään
myös ohjaamaan ja kannustamaan opiskelijaa sekä kehittämään opiskelijan itsearviointitaitoja.
Ammatillisissa tutkinnon osissa osaamista arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä
ja muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista ei
anneta erillisiä ammattiosaamisen näyttöjä, vaan niissä osaaminen arvioidaan muilla
menetelmillä.
Arviointimenetelmää valittaessa on oleellista, että kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus
osoittaa osaamistaan hänelle parhaiten soveltuvalla tavalla. On tärkeää
vaihdella arviointimenetelmiä niin, että kullekin opiskelijalle löytyy paras tapa ilmaista
osaamistaan.
Ammattiosaamisen näyttö on ammatillisten tutkinnon osien keskeisin ammattitaidon
arviointimenetelmä. Osaamisen arvioinnilla arvioidaan oppimisen tulosta. Ammattiosaamisen
näyttöjen arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit on määritelty tutkinnon
perusteissa. Muu osaamisen arviointi kohdistuu niihin tutkinnon osan arvioinnin
kohteisiin ja kriteereihin, joita ei voida osoittaa ammattiosaamisen näytöissä. Kun
arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit ovat kaikkien osapuolien tiedossa, tulee arvioinnista
avointa. Opiskelijan arviointi on luotettavaa ja vertailtavaa, kun opiskelijan
osaamista verrataan tutkinnon osan arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin. Tämä
edellyttää, että kaikki arviointiin osallistuvat ymmärtävät ne samalla tavalla.
18

l Erääseen oppilaitokseen kutsutaan aina opintokokonaisuuden alussa vieraaksi
työelämän edustajia. He konkretisoivat opiskelijoille ammattiosaamisen
näyttöjen arvioinnin kohteet ja kriteerit kertomalla, mitä työtehtäviä
ne vastaavat oikeassa työelämässä.
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma on avainasemassa opetusta, oppimista ja
arviointia koskevan toiminnan yhtenäistämisessä. Arvioinnin periaatteet on kirjattava
opetussuunnitelman yhteiseen osaan. Kaikkien arviointia koskevien säädösten ja
määräysten on hyvä olla helposti saatavilla.
l Hyvien näyttökäytänteiden levittäminen -projektissa tuotettiin Internet-sivut
”Opetussuunnitelman perusteista yksilölliseksi näytöksi”. Sivujen avulla
opettajat voivat tutustua ammattiosaamisen näyttöjä ohjaaviin säädöksiin
sekä näyttöjen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Sivut löytyvät
osoitteesta www.jao.fi/naytot.
19

Koulutuksen järjestäjän nimeämän toimielimen tehtävänä on hyväksyä opetussuunnitelman
osana olevat suunnitelmat siitä, kuinka ammattiosaamisen näytöt toteutetaan
ja arvioidaan. Lisäksi se päättää arvioijista sekä valvoo näyttötoimintaa. Lisäksi toimielin
käsittelee kaikki opiskelijan arvioinnin mahdolliset toisen vaiheen oikaisuvaatimukset.
Tutkintokohtaisessa opetussuunnitelmassa tulee olla suunnitelma kaikkien tutkinnon
osien arvioinnista ja osaamisen arviointimenetelmistä. Ammatillisissa tutkinnon osissa
tulee olla lisäksi toimielimen hyväksymä suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen
toteuttamisesta ja arvioinnista.
Ammatillisissa tutkinnon osissa koulutuksen järjestäjä päättää, mitä ovat muun
osaamisen arvioinnin menetelmät. Ammatillisen tutkinnon osan arvosana muodostuu
ammattiosaamisen näytön ja muun osaamisen arvioinnin perusteella. Ammatillisissa
opinnoissa arvioinnin päällekkäisyyden poistaminen on tärkeää. Arviointisuunnitelma
tulee tehdä myös ammattitaitoa tukevista tutkinnon osista.
l Liitteessä 8 on esimerkki toimielimen hyväksymästä ammattiosaamisen
näytön toteuttamis- ja arviointisuunnitelmasta, joka on tehty käsi- ja taideteollisuusalan
perustutkinnon osaan Kädentaidot ja valmistus (10 ov).
Ammattiosaamisen näytöt
Sen lisäksi, mitä laissa ja asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (L 601/2005, 25
§, 25 a §, 25 b §, A 603/2005 5 §) on säädetty ammattiosaamisen näytöistä, toimielimestä,
arvioinnista ja arvioijista, näyttöpaikkojen laadusta ja työturvallisuudesta,
ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan oppilaitosten
ja työpaikkojen yhteistyönä tutkinnon perusteiden pohjalta.
Ammattiosaamisen näytössä osoitetaan ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset.
Ammattiosaamisen näyttö annetaan kaikista ammatillisista tutkinnon
osista, myös valinnaisista tutkinnon osista, jos ne ovat ammatillisia. Ammattitaitoa
täydentävistä tutkinnon osista (yhteiset opinnot) ja vapaasti valittavista tutkinnon
osista ei anneta erillisiä ammattiosaamisen näyttöjä. Kuitenkin koulutuksen järjestäjän
päätöksellä voidaan ammattiosaamisen näyttö antaa myös vapaasti valittavista
tutkinnon osista, mikäli ne ovat ammatillisia.
Ammattitaitovaatimusten saavuttaminen arvioidaan ammatillisten tutkinnon osien
arviointi- ja ammattitaidon osoittamistavat -määräysten mukaisesti. Ammattiosaamisen
näytön arvosana annetaan kaikista ammatillisista tutkinnon osista.
Ammattiosaamisen näyttö voidaan antaa yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta
kerrallaan. Jos samassa ammattiosaamisen näytössä arvioidaan useamman tutkinnon
osan osaamista, tulee kaikista tutkinnon osista antaa erillinen arvosana arvioin-
20

nin kohteittain. Jos tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö annetaan useammassa
kuin yhdessä osassa, jokaisesta osasta annetaan arvosanat arvioinnin kohteittain,
mutta kokonaisarvosanaa ei muodosteta ennen kuin kaikki osat on suoritettu.
Ammattiosaamisen näytöt ajoitetaan koko koulutuksen ajalle. Opiskelijalla tulee
olla mahdollisuus oppia ammattiosaamisen näytössä arvioitava osaaminen ennen
osaamisen näyttämistä ja mahdollisuus parantaa suoritustaan näytöistä saadun
palautteen perusteella. Toimielimen hyväksymään ammattiosaamisen näyttöjen
toteuttamis- ja arviointisuunnitelmaan sisällytetään periaatteet työssäoppimisen ja
ammattiosaamisen näyttöjen yhteensovittamisesta.
Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa ammattiosaamisen näyttöjä myös ulkomailla,
jolloin siitä on sovittava etukäteen.
Koulutuksen järjestäjä huolehtii siitä, että opiskelija saa riittävästi tukea ja ohjausta
ammattiosaamisen näyttöjen suorittamiseen. Tukea ja ohjausta annetaan ennen ammattiosaamisen
näyttöjä, niiden aikana sekä ohjaavana palautteena niiden jälkeen.
Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan mahdollisimman todenmukaisessa ympäristössä
työssäoppimispaikalla ”oikeita” töitä tehden. Se voidaan toteuttaa myös oppilaitoksessa.
Ammattiosaamisen näytön arviointi on yhteistyötä, jossa työpaikkaohjaaja
ja/tai opettaja keräävät arviointitietoa havainnoimalla opiskelijan työskentelyä ja
kyselemällä häneltä tarkennuksia. He voivat halutessaan pyytää palautetta työyhteisöltä
ja mahdollisesti myös asiakkailta. Opiskelijan osaamisesta on saatava riittävästi
havaintoja, jotta arviointia voidaan pitää luotettavana.
Opiskelijan ammattiosaamisen näytön arviointi kootaan arviointikeskustelussa,
johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja/tai opettaja (yhdessä tai erikseen)
toimielimen hyväksymän näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.
Opettajan tehtävä on varmistaa, että arviointi tehdään sovittujen arvioinnin kohteiden
ja arviointikriteerien mukaisesti. Arviointikeskustelussa sekä työpaikkaohjaaja että
opettaja antavat palautetta opiskelijan osaamisesta hänen ammatillisen kasvunsa
tueksi. Arviointikeskustelussa päätetyt arvosanat tulee perusteluineen kirjata arvioinnin
koontilomakkeelle arviointikohteittain.
Ammattiosaamisen näyttö voidaan antaa yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta
kerrallaan. Jos ammattiosaamisen näyttö jaetaan nk. osanäyttöihin, jokainen niistä
arvioidaan arvioinnin kohteittain. Osanäyttöjä arvioineet opettajat kokoavat ammattiosaamisen
osanäyttöjen arvioinnit ja antavat ammattiosaamisen näytön arvosanat
arviointikohteittain. He päättävät myös tutkinnon osan ammattiosaamisen näytön arvosanan
ja ilmoittavat sen perustelut. Eri tutkinnon osien näyttöjen yhdistäminen on
mahdollista. Se kuitenkin edellyttää, että jokaisesta tutkinnon osasta annetaan oma
arvosana arviointikohteittain. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteisessä
osassa tulee olla ohje arviointitiedon dokumentoinnista.
21

Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Tutkinnon perusteissa on tutkinnon osittain esitetty arvioinnin kohteet (mitä arvioidaan)
ja arviointikriteerit (miten osataan) tyydyttävän T1, hyvän H2 ja kiitettävän
K3 tasoille. Arviointi kohdistuu
– työprosessin
– työmenetelmien, välineiden ja materiaalin
– työn perustana olevan tiedon ja
– elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallintaan.
Neljä elinikäisen oppimisen avaintaitoa arvioidaan erikseen: oppiminen ja ongelmanratkaisu,
vuorovaikutus- ja yhteistyö, ammattietiikka, terveys, turvallisuus ja
toimintakyky.
Lisäksi seuraavat avaintaidot arvioidaan työprosessin, työmenetelmien tai työn
pohjana olevan tiedon hallinnan yhteydessä: oppiminen ja ongelmanratkaisu,
vuorovaikutus- ja yhteistyö, ammattietiikka, terveys, turvallisuus ja toimintakyky,
aloitekyky ja yrittäjyys, kestävä kehitys, estetiikka, viestintä- ja mediaosaaminen,
matematiikka ja luonnontieteet, teknologia ja tietotekniikka sekä aktiivinen kansalaisuus
ja eri kulttuurit.
Koulutuksen järjestäjä laatii arviointikriteerit liitteessä olevien yleisten arviointikriteerien
pohjalta niihin valinnaisiin tutkinnon osiin, joihin niitä ei ole määritelty
tutkinnon perusteissa.
Muu osaamisen arviointi
Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaito arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä
ja muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan mahdollisimman
laajasti ammattitaitovaatimuksissa määritelty osaaminen, mutta vähintään
se, mitä tutkinnon perusteissa on määrätty. Tarvittaessa muu osaamisen arviointi
täydentää ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista. Muun osaamisen arvioinnin
arviointimenetelmistä päättää koulutuksen järjestäjä opiskelijan arvioinnin
toteuttamissuunnitelmissaan.
Muu osaamisen arviointi kohdistuu niihin tutkinnon osan arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin,
jotka eivät tule ammattiosaamisen näytöissä esille. Muussa osaamisen
arvioinnissa voidaan käyttää samoja menetelmiä kuin oppimisen arvioinnissa.
Liitteessä 9 on esitelty erilaisia arviointimenetelmiä. Koosteen on tehnyt Olli Hyppönen
Teknillisestä korkeakoulusta (http://www.dipoli.tkk.fi/ok).
Ammattiosaamisen näytössä ja muun osaamisen arvioinnissa on tärkeää, että opiskelijat
arvioivat aina itse osaamistaan ja saavat osaamisestaan palautetta. Tämä edellyttää,
että palaute- ja ohjauskeskusteluihin varataan aikaa ja opiskelijan osaamisesta
22

keskustellaan yhdessä. Myös muun osaamisen arviointia varten on suunniteltava, miten palaute
annetaan. Arvosana on perusteltava kriteerien mukaisesti. Palautetta muusta arvioinnista
voidaan antaa opiskelijoille yksilöllisesti tai ryhmissä joko suullisesti tai kirjallisesti. Vertaisarviointi
on hyvä keino palautteen antamisessa.
23

5. TUTKINNON OSAN ARVOSANASTA
PÄÄTTÄMINEN
Sen lisäksi, mitä laissa ja asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (L 601/2005,
25 b §, A 603/2005, 10 §, 11 §, 13 §) on säädetty, arvosanat tutkintotodistukseen
on annettava kaikista opetussuunnitelman perusteiden mukaisista tutkinnon osista,
myös ammatillisiin opintoihin (90 ov) kuuluvista muista valinnaisista tutkinnon osista
ja koulutuksen järjestäjän tarjoamista vapaasti valittavista tutkinnon osista.
Tutkinnon osan arvosana päätetään osaamisen arvioinnin perusteella. Mikäli
osaamista arvioivia opettajia on ollut useita, päätös tehdään arviointikeskustelussa.
Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat
pääsääntöisesti yhdessä toimielimen päätöksen mukaisesti. Arvioinnin perustelut on
aina kirjattava.
Kun opiskelija on suorittanut kaikki osaamisen arviointiin vaaditut suoritukset vähintään
tyydyttävän tasoisesti (T1), tutkinnon osan osaamisen arviointiin osallistuneet
opettajat päättävät arviointikeskustelussa kyseisen tutkinnon osan arvosanan ja perustelevat
sen. Opiskelijan osaamista verrataan tutkinnon osan tavoitteisiin ja kriteereihin.
Arvioinnin toteuttamissuunnitelmassa tulee olla kirjattuna jokaisen tutkinnon
osan arvosanan muodostuminen ja selkeät ohjeet tutkinnon osan arvosanan muodostamisesta.
Kun opiskelija on suorittanut hyväksytysti kaikki tutkintoon kuuluvat opinnot, opiskelijalle
annetaan tutkintotodistus. Se sisältää näyttötodistuksen ja päättötodistuksen.
Tutkinnon perusteissa on koulutuksen järjestäjälle ohje tutkintotodistuksen sisällöstä.
Tutkintotodistuksen antaa koulutuksen järjestäjä. Näyttötodistuksen allekirjoittaa toimielimen
puheenjohtaja.
24

Kirjallisuusluettelo
Atjonen, P. (2007). Hyvä, paha arviointi. Helsinki: Tammi.
Hakala, R. (2006). Ammattiosaamisen näyttöjen vaikutus opetusjärjestelyihin ja
opetusmenetelmiin – vain hyviä ajatuksia vai toiminnan muutosta Helsinki: Opetushallitus.
Hakala, R. (2007). Ammattiosaamisen näyttöjen vaikutus opettajan ja työpaikkaohjaajan
työkuvaan. Helsinki: Opetushallitus.
Hyppönen, O. (2004). Erilaisia oppimisen arviointimenetelmiä – kuvaukset, vahvuudet
ja haasteet. TKK Opetuksen ja opiskelun tuki. http://www.dipoli.tkk.fi/ok/
Keurulainen, H. (2006). Osaaminen ja arviointi. Teoksessa A. Niskanen, A. Leppäjuuri
& T. Rautio (toim.) Tunnistatko taiturin. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Ammatillinen opettajakoulu.
Kinnunen E. & Halmevuo, T. (toim.) (2003). Opiskelijan arvioinnin opas ammatilliseen
koulutukseen. Helsinki: Opetushallitus.
Mykrä, T. (2007). Työpaikkaohjaaja oppimisen edistäjänä – opiskelijan ohjaaminen
ja arviointi työpaikoilla. Helsinki: Educa-instituutti.
Niemi, T., Nietosvuori, L. & Virikko, H. (2006). Hyvinvointialan viestintä.
Helsinki: Edita.
Poikela, E. & Räkköläinen, M. (2006). Intelligent accountability – kontekstiperustaisen
arvioinnin lähtökohtia. Teoksessa Näytöt, arviointeja ja itsearviointia. Helsinki:
Opetus-, kasvatus ja koulutusalojen säätiö (Okka-säätiö).
Repo I. & Nuutinen T. (1992). Aikuisten viestintätaito. Helsinki: Otava.
Räkköläinen, M. (2005). Kansallisen näyttöperusteisen oppimistulosten arviointijärjestelmän
kehittäminen ammatillisiin perustutkintoihin. Arviointikokeilusta kohti
käytäntöä. Helsinki: Opetushallitus.
SOTE HYNÄLÄ -projekti (2007). Loppuraportti 2004–2007. Ylivieskan ammattiopisto.
Virta, A. (1999). Uudistuva oppimisen arviointi. Mahdollisuuksia ja varauksia. Turku:
Turun opettajakoulutuslaitos.
25

Liite 1
RYHMÄNOHJAAJAN TEHTÄVÄT
1. vuosi
Opintojen aloitusmateriaalin jako ja käsittely
• opiskelijatietolomake
• opiskelijan opas
• opiskelijakortti
• lukusuunnitelma
• vuosisuunnitelma
• 1. jakson lukujärjestys
• alkukartoitukset
• erityisruokavaliolomake
• ryhmän nimilista, johon merkittävä saapuneet, palautus opintotoimistoon samana päivänä
• tulohaastattelumateriaali
• AD-tunnusten jako ja sitoumukset (koneelle kirjautuminen)
• sähköpostiosoitteet ja sähköpostin käyttö
• lukujärjestysten lukeminen netistä http://ressu.salpaus.fi
• Winha Willen tunnukset ja käyttö
Alkuperäisten todistusten (pk, lukio, ammatillinen tutkinto) kopiointi
• todistuskopiot jäävät ryhmänohjaajalle
Alkukartoitukset (matem., äidinkieli, eng.) 1. viikon aikana - ks. ohjeistukset
Opiskelijan henkilökohtainen tulohaastattelu
• erityisten tukitarpeiden kartoitus
• aloitetaan HOPS:n laatiminen
Opiskelijan oppaan läpikäyminen, huom. järjestyssäännöt
Poissaolojen jatkuva seuranta ja niihin puuttuminen. Tiedottaminen opiskelijalle ja tarvittaessa
huoltajille sekä 1x kk opolle ja kuraattorille. (Huoltajaan oltava mahd. pian yhteydessä.)
HOJKS:n laatiminen yhdessä opiskelijan, kuraattorin, opon ja huoltajan kanssa
• hojksilaiset nimetään 20.9. ja 20.1. tilastopäivinä
Osallistuu tarvittaessa mukautettujen tavoitteiden laatimiseen yhdessä opon, huoltajan ja
muiden opettajien kanssa
Ohjaus opintojen tukitoimiin (esim. oppimisstudio, lisäopetus)
Huolehtii mukauttamisen ja HOJKS:n vaatimat ilmoitukset niille opettajille joita asia koskee
Kotiväenilta/kotiväen tapaamiset
Ryhmän tietojen ajan tasalla pitäminen ja muutosten ilmoittaminen opintotoimistoon
Alkuinfoa työssäoppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä
Ryhmän kanssa käydään läpi jakson opinnot; poissaolot, suoritetut opinnot, opintosuoritusmerkinnät,
puuttuvien suoritusten suoritusaikataulu. Tarvittaessa suunnitellaan lisätukitoimenpiteitä
opon, kuraattorin ja apulaiskoulutuspäällikön kanssa.
Muistutetaan rästitentteihin ilmoittautumisesta.
Opintojen seurantapalaveri jakson vaihtumisen jälkeen
Tarkistetaan, että opiskelijat osaavat seurata lukusuunnitelmaa ja vuosisuunnitelmaa.
Opintojen edistymisen seuraaminen ja yhteydenotto huoltajiin tarvittaessa
Palautteen kerääminen opiskelijoilta
Tarkistaa toukokuun viimeisinä päivinä, että koko vuoden opinnot on kirjattu Winhaan.
Tiedottaa puuttuvista arvosanoista asianomaisille opettajille.
26

1. jakso 2. jakso 3. jakso 4. jakso 5. jakso
x
x
x
x
x x x x x
x x x x x
x
x
x x x x x
x x x x x
x x x x x
x
x x x x x
x
x x x x
x x x x
x x x x x
x x x x x
x x x xx
x
27

Liite 2
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,
LÄHIHOITAJA
TUTUSTU OPETUSSUUNNITELMAAN ja vastaa seuraaviin kysymyksiin
1. Mitkä ovat sosiaali- ja terveysalan työtä ohjaavat keskeiset periaatteet
2. Mitä opintokokonaisuuksia tutkinnon yhteisissä ammatillisissa opinnoissa on ja
minkä laajuisia ne ovat
a. mitä opintokokonaisuutta teet nyt
b.Miltä sivulta löydät opintokokonaisuuteen kuuluvat tavoitteet ja opintojaksot
c. Lue läpi opintokokonaisuuden arviointikriteerit. Pohdi mitä kriteerejä tavoittelet
d. Vaikuttavatko kriteerit helposti saavutettavilta
3. Lue läpi myös kahden muun opintokokonaisuuden arviointi, tavoitteet ja
opintojaksot
a. kysymyksiä niistä
4. Milloin ammatilliset opinnot loppuvat
5. Milloin koulutusohjelma valitaan
6. Mitä edellytetään ennen koulutusohjelmaan siirtymistä
28

7. Mitä koulutusohjelmia oppilaitoksessa on
a. mikä koulutusohjelman kiinnostaa sinua tällä hetkellä
8. Montako työssäoppimisjaksoa sinulla on ammatillisten opintojen aikana
9. Mitä näytöistä on sanottu opetussuunnitelmassa
10. Mitä oppimiskäsitystä koulussa noudatetaan
a. Mikä on opiskelijan rooli oppimisessa
b. Mikä on opettajan rooli oppimisessa
29

Liite 3
OPISKELIJAN ARVIOINTIIN LIITTYVÄT LOMAKKEET,
NIIDEN KÄYTTÖ JA SÄILYTYS
Lomakkeen nimi Lomakkeen
vastuuhenkilö(t)
HOPS/Alkuhaastattelu
(linkki lomakkeeseen)
vastaava opintosihteeri
HOPS/Valinnat ja
eteneminen opinnoissa
- tarkistus ja päivitys
2 x vuodessa
vastaava opintosihteeri
HOJKS; suunnitelma
- tarkistus ja päivitys
2 x vuodessa tilastointipäiviin
mennessä-
vastaava opintosihteeri
HOJKS; toteutumisen
seuranta -
- tarkistus ja päivitys
2 x vuodessa tilastointipäiviin
mennessä-
vastaava opintosihteeri
Osaamisen tunnustaminen,
yleinen
(linkki lomakkeeseen)
vastaava opintosihteeri
Osaamisen tunnustaminen,
ammatilliset aineet
(linkki lomakkeeseen)
vastaava opintosihteeri
Osaamisen tunnustaminen
yhteiset opinnot (linkki
lomakkeeseen)
vastaava opintosihteeri
Ammattiosaamisen
näytön arviointilovastaava
opintosihteeri
Sijainti tietoverkossa
Lomakkeen
käytön tavoite
Intra;
Opiskelijahuolto
Tukea opintojen
sujuvaa alkamista
ja auttaa opintojen
suunnittelussa
Primus; Opiskelijarekisterin
tuloste
YHT: HOPS (kaikille)
Wilma; valmisteilla
Luoda pohja opiskelijan
opintojen
suunnittelulle, edistymisen
seurannalle
ja arvioinnille.
Primus; Opiskelijarekisterin
tuloste
YHT: HOJKS
toteutumisen seurannta
Primus; Opiskelijarekisterin
tuloste
YHT: HOJKS toteutumisen
seuranta
Intra; Opiskelijahallinto
Opiskelija voi hakea
osaamisen
tunnustamista aiemmin
hankitun
osaamisen perusteella
Intra; Opiskelijahallinto
Opiskelija voi hakea
osaamisen
tunnustamista aiemmin
hankitun
osaamisen perusteella
Intra; Opiskelijahallinto
Opiskelija voi hakea
osaamisen
tunnustamista aiemmin
hankitun
osaamisen perusteella
Opettajalla Työlomake, josta
opiskelija, työ-
Toiminnan
vastuuhenkilö
Dokumentoinnin
vastuuhenkilöt
Täytetyn
dokumentin
säilytyspaikka
ja aika
Opettaja/ opo Opettaja/ opo Opettajan kansio,
opintojen aika
+
Opo/ opettaja/
opiskelija
Opo/Opettaja opintojen aika +
Opistossa opo tai
kuraattori.
Suunnitelman tehnyt
opisto. Opiskeluaika
+ 10 vuotta
Opistoissa opo tai
kuraattori.
Suunnitelman tehnyt
opisto. Opiskeluaika
+ 10 vuotta.
K.o. asian opettaja Opiston opinto- tai
toimistosihteeri
Suunnitelman tehnyt
opisto.
Opiskeluaika
K.o. asian opettaja Opiston opinto- tai
toimistosihteeri
Suunnitelman tehnyt
opisto.
Opiskeluaika
K.o. asian opettaja Opiston opinto- tai
toimistosihteeri
Suunnitelman tehnyt
opisto.
Opiskeluaika
K.o. asian opettaja
30

makkeet elämän edustaja
ja opettaja näkevät
arviointikriteerit
arvioinnin yhteydessä
Ammattiosaamisen
näytön arviointi/ tallennuslomake
(linkki
lomakkeeseen)
vastaava opintosihteeri
Intra; Ammattiosaamisen
näytöt
Paperiversioksi tulostettava
word-lomake.
Primuksessa arvioinnin
tallennus.
Lomakkeele tallennetaan
eri ospuolten
antamat
arvosanat arviointkohteittain.
Primuksesssa
tiedot
säilyvät ja siirtyvät
arvioinnin koonnin
aineistoksi
Arvioinnin oikaisupyyntö
(linkki lomakkeeseen)
vastaava opintosihteeri
Primus, Wilma,
Intra; Opiskelijahallinto
Opiskelija voi pyytää
arvioinnin oikaisua
arvioinnin
suorittaneelta
henkilöltä, opiston
rehtorilta tai näiden
jälkeen ammattiosaamisen
näyttöjen toimielimeltä
K.o. asian opettaja K.o. asian opettaja
opintosihteeri
Opintosihteeri säilyttää
allekirjoitetut
versiot
31

Liite 4
Hoitotyön toiminnot
päivä klo tunnin aihe
ke 26.9. 11.15–13.45 mini orientaatio oppikurssiin, tartuntatautilakiin ja –asetukseen
liittyvät tehtävät ja itsenäisesti suoritettavan
tartuntatauteihin liittyvän tehtävän aiheen valinta ja tehtävän
ohjeistaminen
to 27.9. 9.45–11.15 tutustuminen tiloihin, laboraatiotunneille pukeutuminen
ja tunneilla käyttäytyminen, käsien peseminen ja desinfiointi
ergonomiset työskentelyasennot, vuoteiden käsitteleminen,
purkaminen ja kasaaminen, vuoteen sijaaminen
tyhjänä lista dekon käytöstä
12 – 12.45 Hoitotyön periaatteet alulle kirjasta luku 2, sivut 44 –
50.
13.00-14.30 aamun aihe jatkuu, vuodepotilaan vuoteen sijaaminen
pe 28.9 11.15-12.45 hoitotyön periaatteet loppuun, läksyksi luvusta 12. ihon
hoito, puhtaus ja pukeutuminen sivut 284-298.
Hoitotyön periaatteet liittyvät näytössä kohtaan:
Eettiset ja esteettiset
taidot
Ammattietiikan
noudattaminen
noudattaa tutuissa
työtilanteissa sosiaali-
ja terveysalan toimintaperiaatteita
sekä
ottaa huomioon
ympäristön esteettisiä
ominaisuuksia.
noudattaa työtilanteissa
sosiaali-
ja terveysalan
toimintaperiaatteita
ja arvioi
ympäristön
esteettisten ominaisuuksien
vaikutuksia
asiakkaan
hyvinvointiin.
noudattaa muuttuvissa
työtilanteissa sosiaali- ja
terveysalan toimintaperiaatteita
ja perustelee toimintaansa
sekä kehittää
ympäristön esteettisyyttä
asiakkaan hyvinvoinnin
edistämiseksi.
päivä klo tunnin aihe
ma 1.10 9.00 – 10.30 lyhyt läksyn kuulustelu. Siirrytään käsittelemään verenkiertoelimistön
toiminnan tarkkailua hoitotyössä, läksyksi
luku 6. verenkierto ja sen tarkkailu
11.15 – 13.45 jalkojen hoito (unkarilaiset opiskelijat ja opettajat vierailevat
tunnilla) vuodepesutt (uimapuku tai vastaava)
32

liittyy näyttösuunnitelman kohtaan :
Henkilökohtaisesta
puhtaudesta ja
pukeutumisesta
huolehtiminen (ei
tarkkailu- ja hoitolaitteessa
olevan
potilaan vuodepesu)
huolehtii asiakkaan
henkilökohtaisesta
puhtaudesta ja
pukeutumisesta sovitulla
tavalla (peseytymisessä
avustaminen,
pesujen
suorittaminen, ihonhoito,
suun ja hampaiden
hoito, käsien
ja jalkojen hoito)
huolehtii asiakkaan
henkilökohtaisesta
puhtaudesta ja
pukeutumisesta
yksilöllisesti
soveltaa puhtauteen ja
pukeutumiseen liittyviä
vaihtoehtoisia auttamismenetelmiä
ja
ottaa huomioon asiakkaan
voimavarat itsenäisesti
toimien
päivä klo tunnin aihe
ti 2.10. 8 – 9.30 RR-mittaukset ja pulssin tarkkailu
12.15 – 13.45 hoitotyön keskeiset käsitteet, kirjasta luku 2 sivut
36 – 44.
liittyy näyttösuunnitelman kohtaan
Hengityksen ja verenkierron
seuranta
ja turvaaminen
mittaa oikein asiakkaan
hengitystiheyden,
pulssin ja verenpaineen
sekä
tiedottaa mittaustuloksista
sovitulla tavalla
tarkkailee ja tunnistaa
muutoksia
asiakkaan tilassa
ja tiedottaa niistä
tilanteen mukaisesti
tarkkailee ja tunnistaa
muutokset asiakkaan
tilassa, toimii
muuttuneessa tilanteessa
asianmukaisesti ja
tiedottaa tilanteen vaatimalla
tavalla
päivä klo tunnin sisältö
ke 3.10 11.15 – 13.45 aseptiikka hoitotyön osana kirjasta luku
4. turvallisuus, sivut 99 – 118.
liittyy näytössä kohtaan:
Aseptiikan noudattaminegienia-käytäntöjen
ja
toimii työpaikan hy-
aseptisen työ-järjestyksen
mukaisesti ja huolehtii
henkilökohtaisesta
hygieniastaan (mm.
käsien pesu/ desinfektio)
niin, ettei aiheuta
tartuntoja
33
perustelee toimintaansa
ammatillisilla
tiedoilla
aseptiikasta ja
hygieniasta
soveltaa aseptisen toiminnan
periaatteita
uusissa työtilanteissa
ja perustelee tekemänsä
ratkaisut ja toimintatapansa
ammatillisilla
tiedoilla

päivä klo tunnin sisältö
4.10 9.45 – 11.15 kaksivaiheinen käsien pesu, hanskojen käyttö, steriilin
pöydän teko, suojavaatetus
12 – 12.45 hengityksen tarkkailu hoitotyössä ja pitkäaikaisen vuodelevon
vaikutukset hengitykseen, kirjasta luku 5. hengitys
ja sen tarkkailu, sivut 145 - 160
13 – 14.30 hengityksen tarkkailu, frekvenssi, rytmi ja syvyys, hapenanto,
happisaturaatio, asentohoito, liman imeminen
PEF, hengitysharjoitukset
liittyy näytössä kohtaan:
Hengityksen ja verenkierron
seuranta
ja turvaaminen
mittaa oikein asiakkaan
hengitystiheyden,
pulssin ja verenpaineen
sekä
tiedottaa mittaustuloksista
sovitulla tavalla
tarkkailee ja tunnistaa
muutoksia asiakkaan
tilassa ja
tiedottaa niistä tilanteen
mukaisesti
tarkkailee ja tunnistaa
muutokset asiakkaan
tilassa, toimii
muuttuneessa
tilanteessa asianmukaisesti
ja tiedottaa
tilanteen vaatimalla
tavalla
34

Liite 5
Rakentamisen perustaidot 30 ov
Tavoitteet ja sisällöt
Tavoitteena on, että opiskelija osaa liikkua ja työskennellä turvallisesti rakennustyömaalla
huomioiden myös muut työryhmät. Oppii käyttämään rakentamisen perustyökaluja
turvallisesti. Noudattaa sovittuja työaikoja ja sopii tarvittaessa poikkeamista.
Tuntee keskeiset käsitteet ja rakennustyömaan eri vaiheet pääpiirteissään. Ymmärtää
rakennusrungon toiminnan. Hallitsee ekologisen rakentamisen, rakennusmateriaalien
taloudellisen käytön ja kestävän kehityksen perusteet. Osaa lukea rakennuspiirustuksia
ja suorittaa rakennustyömaan mittauksia. Opiskelija hallitsee muurauksen
perustaidot ja osaa tehdä yksinkertaista, laatumääräykset täyttävää muuraustyötä.
Opiskelija hallitsee tasoite-, rappaus- ja laatoitustöiden perustaitoja ja osaa tehdä
pienimuotoisia töitä itsenäisesti. Opiskelija suorittaa tulityökortin. Omaa myönteisen
asenteen hankkia uutta tietoa ja hyödyntää sitä ammatillisessa kehityksessään sekä
arvioi ja kehittää omaa osaamistaan. Opiskelija toimii yrittäjämäisesti, taloudellisesti,
oma-aloitteisesti ja vastuuntuntoisesti sekä kehittää omaa työtään ja yhteistoimintaa
työyhteisön jäsenten kanssa. Hän toimii työyhteisössä muiden kanssa työyhteisön
tavoitteiden mukaisesti. Opiskelija huolehtii työympäristönsä viihtyvyydestä ja ergonomiasta
sekä toimii työkykyään edistävällä tavalla. Hän toimii työssään ympäristövastuullisesti
SISÄLTÖ: En osaa Osaan Osaan
vielä
hyvin
noudattaa työelämän käytänteitä
liikkuu ja työskentelee turvallisesti rakennustöissä
toimii työyhteisön jäsenenä
osaa käyttää rakentamisen perustyövälineitä
tietää rakennustyön eri vaiheet ja niiden keskeiset
käsitteet
ymmärtää rakennusrungon toiminnan
osaa tehdä piharakentamiseen liittyviä töitä
osaa lukea töihinsä liittyviä piirustuksia ja tehdä
niihin liittyviä määrälaskelmia ja perusmittauksia
osaa tehdä pienimuotoisia muuraustöitä
osaa tehdä pintojen oikaisuun liittyviä töitä
osaa tehdä pienimuotoisia laatoituksia
ymmärtää kestävän kehityksen periaatteet
35

Liite 6
Muuraustyö:
Muuraustyö sisältää pilarin- sekä seinänmuurauksen. Opiskelijoilla ei ole yleensä
minkäänlaista aikaisempaa kokemusta muuraustyöstä. Harjoitus sopii kuitenkin myös
opiskelijoiden ensimmäiseksi harjoitustyöksi aloittavalle ryhmälle. Opettaja käy ensin
läpi kaikki työvaiheet teoriassa sekä myös näyttää itse kaikkia käytännön suorituksena
aina ennen uutta työvaihetta.
Jokainen tekee työnsä itsenäisenä yksilösuorituksena. Työskentelyä varten valitaan kuitenkin
parit. Työpareina kumpikin tekee oman pilarin vierekkäin, joiden väliin kumpikin
muuraa oman seinän. Pari avustaa tarvittavissa kohdin esim. mittaamisessa,
muurausjohteiden asennuksessa. Työparit toimivat vuoropäivinä myös laastin tekijöinä
oppien laastin valmistamiseen liittyvät vaiheet ja työturvallisuuden.
Työ alkaa mittaustyöllä jossa harjoitustyön sijainti mitataan pari/ryhmätyönä ympäröivistä
seinistä ja merkataan lattiaan annetun pohjapiirustuksen mukaisesti. Tässä
vaiheessa opitaan seinän sijainnin mittaamisessa ja linjaamisessa tarvittavia taitoja.
Pilarimuuraus: Jokainen muuraa itsenäisesti pilarin merkitsemäänsä paikkaan käyttäen
apunaan vatupassia ja jakokeppiä, johon on merkitty kunkin tiilikerroksen tiilien
yläreuna. Tavoitteiden eli kriteereiden mukaista ohjausta opettaja antaa periaatteessa
koko ajan työn edetessä, pyrkien kuitenkin antamaan sen heti mahdollisimman alussa.
Oppilaalla on mahdollisuus itse halutessaan purkaa työ/työtä ja aloittaa alusta.
Työssä käytetään laastia jota on helppo purkaa ja tiiliä voidaan käyttää useaan kertaan.
Pilarimuurauksessa opitaan käyttämään vatupassia, jakokeppiä, muurauskauhaa,
saumarautoja. Opitaan käsittelemään tiiliä ja laastia. Harjaannutetaan silmän ja
käden yhteistyötä tiilen paikoilleen sijoittamisen myötä. Opitaan kriteereiden mukaiset
muuraustyön laatuvaatimukset joiden pohjalta opiskelija suorittaa pilarin mittauksen
ja itsearvioinnin kirjallisesti. Mittaustyössä tarkastellaan pilarin käyryyttä linjarilla
ja pystysuoruutta luotilangalla. Mittaamisen lisäksi arviointia suoritetaan ulkonäön
perusteella esim. saumojen sekä tiilien sijainnin ja asennon osalta. Lopuksi opiskelija
arvioi työn yhdessä opettajan ja mahdollisen vertaisarvioijan kanssa.
Seinämuuraus: Jokainen muuraa itsenäisesti seinän oman ja työparin pilarin väliin.
Johteet kiinnitetään pilareihin. Seinä muurataan johteisiin kiinnitettävän langan avulla.
Opettaja pyrkii antamaan tavoitteiden mukaista ohjausta jo seinän alkuvaiheessa,
ylimpien kerroksien ollessa muuraustyön lopun osaamisen arvioinnin perusteena. Oppilaalla
on mahdollisuus itse halutessaan purkaa työ/työtä ja aloittaa alusta. Seinämuurauksessa
on tavoitteena oppia muuraamaan langan avulla kriteereiden mukaista
seinää. Opitaan käyttämään tiilen katkaisussa muurausvasaraa. Työn valmistuttua
36

opiskelija suorittaa seinän mittauksen ja itsearvioinnin kirjallisesti. Mittaustyössä tarkastellaan
seinän käyryyttä linjarilla ja pystysuoruutta pitkällä vatupassilla. Mittaamisen
lisäksi arviointia suoritetaan ulkonäön perusteella. Lopuksi opiskelija arvioi työn
yhdessä opettajan ja mahdollisen vertaisarvioijan kanssa.
37

Liite 7
Harjoitustyön itsearviointi, Muuraustyö
Nimi: _________________________________ Ryhmä: __________
Pilarimuuraus: pvm ___/___ . ________
-_______________________________________________________________________
suurin poikkeama pystysuoruudesta _____________ mm
-_______________________________________________________________________
suurin käyryys _____________ mm
-_______________________________________________________________________
muuta huomionarvoista: onnistumiset/parannettavaa
-_______________________________________________________________________
oma arvioni työskentelystäni ____________ (1-5)
Seinämuuraus: pvm ___/___ . ________
-_______________________________________________________________________
suurin poikkeama pystysuoruudesta _____________ mm
-_______________________________________________________________________
suurin käyryys _____________ mm
-_______________________________________________________________________
muuta huomionarvoista: onnistumiset/parannettavaa
-_______________________________________________________________________
oma arvioni työskentelystäni ____________ (1-5)
38

Liite 8
TAUSTATIEDOT AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMIS- JA ARVIOINTI-
SUUNNITELMAAN Lomake 1
Tutkinto: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, artesaani, rakennusala
Koulutusohjelma: Ympäristön suunnittelun ja rakentamisen koulutusohjelma
Opintokokonaisuuden/-opintokokonaisuuksien nimi,
jota ao- näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmat koskevat:
Kädentaidot ja valmistus 10 ov
Ammattiopisto: nimi
Esittelijän yhteystiedot (os.johtaja, koulutusalavastaava jne.):
Osastonjohtaja MM
Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa
( x ) on hyödynnetty kansallista näyttöaineistoa
(mikäli ammattiosaamisen näytöissä on käytetty kansallista näyttöaineistoa, arvioinnin
kriteereitä ja kohteita ei tarvitse liittää mukaan)
( ) ei ole hyödynnetty kansallista näyttöaineistoa; perustelut miksi ei:
(liitetään mukaan arvioinnin kohteet ja kriteerit)
Ammattiosaamisen näytöt ovat koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelema,
toteuttama ja arvioima työtilanne tai työprosessi. Kuvatkaa miten käytännössä
työelämäyhteistyö em. toimenpiteissä toteutuu
Näyttö toteutetaan työssäoppimispaikalla normaalin työtoiminnan yhteydessä.
Opiskelija suunnittelee näytön yhteistyössä työpaikkaohjaajansa ja opettajansa kanssa.
Tässä yhteydessä varmistetaan, että opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen
on mahdollista arvioida näytössä.
Miten ao- näytön/ näyttöjen kohdalla opiskelijoiden/ arvioijien perehdytys ammattiosaamisen
näyttöihin/ arviointiin tapahtuu
Opettaja selvittää opiskelijalle ja arvioitsijalle opintokokonaisuuden keskeiset sisällöt/
osaamisen, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit.
39

Opiskelijoille järjestetään oppilaitoksessa näyttöihin perehdyttävä tilaisuus.
Opiskelijan edellytetään osallistuvan ennen näyttöä järjestettävään perehdytykseen.
Opiskelijoiden näyttöihin perehdyttäminen toteutuu myös osana opinto-ohjausta ja
eri opettajien toteuttaman opetuksen yhteydessä.
Miten ammattiosaamisen näytön arviointi/ arvosanasta päättäminen käytännössä
tapahtuu
Arvioinnin perusteet ja kohteet ovat kaikkien osapuolten tiedossa ja arviointi suoritetaan
ennalta asetettujen kriteerien pohjalta.
Tässä yhteydessä on huomioitava se, että jokaisen kolmen opintokokonaisuuden keskeinen
osaaminen tulee erikseen arvioiduksi ja tallennetuksi arviointikohteittain.
Arviointi perustuu opiskelijan kanssa käytävään arviointikeskusteluun.
Opiskelija laatii kirjallisen itsearvioinnin, työpaikkaohjaaja ja opettaja arvioivat arviointikohteittain
kriteereiden mukaisesti. Opettaja suorittaa arvioinnin kirjallisen kokoamisen.
Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät arviointitoimikunnan määräämät
opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen, pääsääntöisesti kuitenkin yhdessä.
40

Ammattiosaamisen näytöt: Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen
näyttöjen ajoittuminen opintovuosille Lomake 2
- Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtaisen suunnitelman perusmalli 3 vuoden opintoajalle
- Opiskelija- ja työpaikkakohtaisesti suunnitelma saattaa muuttua, samoin HOPS voi muuttaa
opintojen kestoa ja näyttöjen ajoittumista
Tutkinnon nimi:
Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto
Koulutusohjelma: Ympäristön suunnittelun
ja rakentamisen koulutusohjelma
Ammattiopisto: (nimi)
1. opiskeluvuosi
2. opiskeluvuosi
3. opiskeluvuosi
Ammatilliset opinnot yht 90 ov Syksy Kevät Syksy Kevät Syksy Kevät
Esteettinen, visuaalinen ja
kulttuuriosaaminen
Ammattialan kulttuuriosaaminen
(Oppilaitosnäyttö)
10 ov
5 ov
Tekninen toteutus ja kädentaidot
( to 2 ov )
Työn suunnittelu ja toteutus
( to 5 ov )
(Työssäoppimisjakso 7 ov,
jonka aikana näyttö)
Dokumentointi
Asiakaslähtöinen toteutus
(Näyttö oppilaitoksessa/
oppilaitoksen harjoitustyökohteessa
opinnäytetyön tekemisen
yhteydessä)
20 ov
10 ov
5 ov
10 ov
Valinnaiset opinnot :
Kädentaidot ja valmistus (
tästä työssäoppimista 3 ov)
Tilaustöiden valmistus (tästä
työssäoppimista 5 ov)
Muut valinnaiset opinnot (
tästä työssäoppimista 5 ov)
( Työssäoppimisjakso yhteensä
13 ov,
jonka aikana näyttö, em. aiheista
voidaan antaa osanäyttöjä
oppilaitoksen harjoitustyökohteissa
sopivan
tilaisuuden tullen)
10 ov
10 ov
10 ov
41

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma
Lomake 3
11. Ammattiosaamisen näytöt
Kädentaidot ja valmistus (10 ov) opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näyttöjen
toteuttamis- ja arviointisuunnitelma
11.1 Arvioitava keskeinen osaaminen
Ammattitaidon käyttäminen, soveltaminen ja kehittäminen niin, että valmiit tuotteet
ovat korkealaatuisia ja virheettömiä ja työn jälki viimeisteltyä.
Kädentaidon ja työnjäljen laatuerojen tunnistaminen ja arviointi sekä oman työskentelyn
ja työn laadun seuranta ja arviointi.
Kohteeseen sopivien materiaalien, rakenneratkaisujen ja työmenetelmien valinta.
Työvälineiden, koneiden ja laitteiden käyttö ja huolto.
Työvaiheiden ja –menetelmien kehittäminen.
11.2 Näytön kuvaus
Näyttö on työkohteessa esiintyvä sopivan laajuinen kokonaisuus, jossa korkeatasoisella
laadulla ja viimeistellyllä työn jäljellä on merkitystä ja josta tavoitteiden
mukainen keskeinen osaaminen voidaan arvioida.
Seuraavista opintokokonaisuuksista näyttö annetaan yhteisnäyttönä:
- Kädentaidot ja valmistus
- Tilaustöiden valmistus
- Muut valinnaiset opinnot
Jokaisen kolmen opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen dokumentoidaan erikseen
arviointikohteittain.
11.3 Näyttöympäristön kuvaus:
Näyttö annetaan työssäoppimispaikassa aidossa työympäristössä uudisrakennustai
korjausrakennustyömaalla tekemällä käytännön työtehtäviä. Näytössä ovat käytettävissä
ko. työssä tavanomaiset koneet, laitteet ja välineet. Opiskelija toimii yksin
tai työparin kanssa.
42

11.4 Näytön arvioijat:
Ammattiosaamisen näyttöjen arviointiin osallistuvalla muulla henkilöllä kuin opettajalla
tulee olla sellainen koulutuksella, työkokemuksella tai muulla tavalla hankittu
asianomaisen alan osaaminen ja ammattitaito, jota voidaan pitää riittävänä
ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnissa. Opettajan tulee olla oman alansa asiantuntija.
Jos opettaja on kelpoinen opettamaan ko. ammattiosaamisen näytön sisältöön
liittyviä ammatillisia opintoja, hän on kelpoinen arvioimaan ao. opintoihin
liittyviä ammattiosaamisen näyttöjä. Arvioijien esteellisyyteen sovelletaan hallintolakia
434/2003, 27 –29 §.
Arviointi perustuu arviointikeskusteluun ja opiskelijan itsearviointiin.
Arvioinnista päättävät opettaja ja työelämän edustaja yhdessä tai erikseen, pääsääntöisesti
yhdessä.
11.5 Arvioinnin kohteet ja kriteerit
Opiskelijaa arvioidaan suhteessa ennalta asetettuihin tavoitteisiin ja hänen osoittamaansa
osaamista verrataan ennalta määriteltyihin arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin.
Arviointikriteerit on määritelty kohteittain tasoille T1, H3 ja K5. Ammattiosaamisen
näytöt arvioidaan käyttäen samaa arviointiasteikkoa kuin muussakin opiskelijan
arvioinnissa: T1, T2, H3, H4 ja K5 (A 603/2005). Saadakseen arvosanan T1
opiskelijan on saavutettava kaikki tyydyttävän tason arviointikriteerit. Jos opiskelijan
osaaminen ylittää selvästi H3:n tai T1:n osaamistason, sopivat arviointiin osallistujat
yhteisen keskustelun pohjalta, millä perusteilla arvosanaksi voidaan määrittää
H4 tai vastaavasti T2.
Arvioinnin kohteet tyydyttävä T1 hyvä H3 kiitettävä K5
Arvioinnin kriteerit otetaan suoraan kansallisesta näyttöaineistosta (ei erikseen toimiteta
toimielimelle)
43

Ammattiosaamisen näyttöpaikat (Lomake 4 )
( Näyttöpaikat ilmoitetaan arviointitoimikunnalle ennen näyttöjä esim. kuukausittain/
lukukausittain/ -vuosittain. Kerran hyväksyttyjä näyttöpaikkoja ei tarvitse ilmoittaa uudelleen.
Arvioijilta vaadittu osaaminen kuvattu lomakkeessa 3. Koulutuksen järjestäjän
on varmistettava, että se pystyy nimeämään opiskelijan arvioinnista päättäneet,
julkista valtaa käyttäneet, henkilöt. )
Tutkinnon nimi: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, artesaani, rakennusala
Koulutusohjelma: Ympäristön suunnittelun ja rakentamisen koulutusohjelma
Ammattiopisto: (nimi)
Näyttöpaikka
yhteystietoineen
Firma 1/yhteystiedot
Firma 2 /yhteystiedot
Firma 3/ yhteystiedot
Firma 4/ yhteystiedot
Firma 5/ yhteystiedot
Tekninen toteutus
ja
käden taidot
20 ov
Työn suunnittelu
ja toteutus
10 ov
Asiakaslähtöinen
toteutus
10 ov
x x x x
x x x x
x x x x
x x x x
x x x x
Valinnaiset opinnot
30 ov
(lisätään tarvittaessa rivejä)
44

Liite 9
2 Arviointimenetelmiä
Tässä kuvatut arviointimenetelmät ovat osittain päällekkäisiä ja niitä voi useimmiten
yhdistellä ja varioida tarpeensa mukaan. Vasta kokeilemalla ja arvioimalla tiettyä menetelmää
ymmärtää sen rajat ja mahdollisuudet.
TKK Opetuksen ja opiskelun tuki
http://www.dipoli.tkk.fi/ok/
Olli Hyppönen
2.1 Palautetuokiot
Kuvaus: Yhteisiä tapaamisia opettajien ja opiskelijoiden välillä, jossa käydään läpi
palautetta tehdyistä töistä ja keskustellaan aihepiireistä.
Arviointi: Arviointi on kehittävää arviointia eli tavoitteena on antaa palautetta töistä
ja kannustaa opiskelijoita kehittymään. Jos tuokioista haluaa arvostelutilaisuuksia
ks. suullinen tentti.
Vahvuudet: Mahdollisuus luoda kehittävä ja luottamuksellinen keskusteluilmapiiri.
Opettaja voi lähteä liikkeelle opiskelijoiden nostamista kysymyksistä ja ongelmista ja
tukea tiedollisesti sopivalla tasolla opiskelijoiden kehittymistä.
Haasteet: Henkilökohtainen ote vaatii opettajalta aikaa. Keskustelu voi olla haastavaa
suuressa ryhmässä.
2.2 Kirjalliset työt
Kuvaus: Kirjallisissa töissä opiskelija työstää jonkin kirjallisen tuotoksen (raportti, essee,
yhteenveto, referaatti jne.). Kirjoittamista voi ohjata liittämällä siihen ohjausta,
vertaisohjausta tai ohjeita. Kirjallisissa töissä yksilöt voivat edetä omaan tahtiinsa.
Arviointi: Kirjallisia töitä voi arvioida monella tapaa: kirjallinen palaute, suullinen palaute,
seminaarityöskentely, vertaispalaute tai kirjallisesta työstä pidettävä esitys. Arviointia
varten voi laatia
kriteerejä hyvästä työstä. Kriteerit voi tiedottaa myös opiskelijoille jos haluaa niiden
ohjaavan työn tekemistä.
Vahvuudet: Kirjallisia töitä voi tehdä omalla ajallaan. Opiskelijalle jää mahdollisuus
hankkia lisätietoja aiheesta sitä mukaa kuin kirjoitustyö etenee. Opiskelija pääsee liittämään
osaamiaan asioita johonkin kirjoitustehtävään jolloin hän joutuu prosessoi-
45

maan kirjoittamiaan asioita. Kirjallisissa töissä on mahdollisuus saada kuuluviin opiskelijan
oma ääni ja käsityksiä asioista.
Haasteet: Kirjoittaminen voi vaatia onnistuakseen tukea ohjaajalta ja muilta opiskelijoilta.
Arviointikriteerien pois jättäminen ja/tai niiden salaaminen opiskelijoilta ei ohjaa
opiskelijan toimintaa kirjoittaessa. Kirjallisissa töissä ei välttämättä ole opiskelijan
omia näkemyksiä jos tehdään esimerkiksi referaatteja. Arvioinnissa pitäisi pystyä löytämään
tapa arvioida yksilön itse tuottamaa tietoa ja kykyä jalostaa tietoa eteenpäin.
Arviointikriteerit ja tehtävänannot kannattaa suunnitella huolellisesti.
2.3 Portfolio - kehittämiskansio
Kuvaus: Portfolioon opiskelija kerää opiskelussaan tekemiään ja pohtimiaan asioita.
Portfolioon voi kuulua konkreettisia tuotteita, kirjoitusta tai visuaalisia esityksiä. Portfolion
rakenne voi olla tarkkaan määritelty tai aivan vapaasti opiskelijan valittavissa.
Portfoliossa voidaan erottaa työportfolio(kaikki tuotokset) ja näyteportfolio (kooste
tuotoksista).
Arviointi: Arviointi voi tapahtua näyteportfolion pohjalta ja siihen voi liittyä opiskelijan
suullinen tai kirjallinen esitys ja arvio omasta portfoliosta. Arviointi voidaan toteuttaa
palautetuokiossa tai yhteisessä seminaarissa. Jos portfoliota halutaan arvostella
pitää sille luoda kriteerejä, jotka on tiedotettava opiskelijoille ennen työn alkua.
Vahvuudet: Portfoliota voi työstää omalla ajalla. Siihen voi liittää oman kiinnostuksen
mukaan asioita. Portfolio voi olla motivoiva väline itsenäisestä työskentelystä pitäville.
Portfolioon voi saada näkyville yksilön kehityksen kurssin aikana.
Haasteet: Portfoliotyöskentelyyn pitää ohjeistaa ja sitä pitää tukea työskentelyn edetessä.
Väline voi ahdistaa osaa opiskelijoista, jos he eivät itsenäisesti ala jäsentää sitä
vaan odottavat, että joku kertoo mitä pitäisi tehdä. Siksi portfolion aloittamiseen ja
ohjeistamiseen pitää kiinnittää huomiota. Jos portfolion on jo tuttu väline on riski epäonnistumiseen
pienempi. Portfolioden kautta on haastavaa saada opiskelijat kritisoimaan
ja kehittämään omaa toimintaansa eikä vain kuvaamaan sitä. Arviointimenetelmä
itsessään ei välttämättä synnytä järkevää oppimistoimintaa.
2.4 Projektityö
Kuvaus: Opiskelijat tekevät yksin tai ryhmässä jonkin projektityön. Työ voi olla todellinen
ja mallintaa työelämässä tehtäviä hankkeita.
Arviointi: Projektityössä voi arvioida lopputuotoksen lisäksi monia tekijöitä: työnjako,
työnjohtoa, työskentelytapoja, aikataulutusta, budjetointia, raportointia jne.
46

Vahvuudet: Projektityön kautta voi kehittää opiskelijoiden projektityötaitojen sisällöllisten
osaamistavoitteiden lisäksi. Projektityö vaatii useimmiten omaehtoista tiedon
hankintaa ja jäsentämistä. Projektityö voi motivoida opiskelijoita ja se antaa mahdollisuuden
toimia oman osaamisen äärirajoilla.
Haasteet: Riippuu projektin koosta. Lyhytaikaisessa ryhmätyössä on haastavaa saada
ryhmä toimimaan aidosti yhdessä. Pidemmässä projektissa aikataulutuksesta ja
ryhmien jumiutumisesta voi tulla haasteita. Hyvä projektityö vaatii hyvää projektinvetäjää.
Opettaja voi tukea projektinvetoa roolittamalla projektinvetäjiä tai ohjaamalla
ja seuraamalla projekteja. Kaikki projektit eivät tule onnistumaan, mutta myös epäonnistumisia
voi pitää oppimiskokemuksina.
2.5 Oppimispäiväkirja
Kuvaus: Oppimispäiväkirja on opiskelijan kirjoittama dokumentti. Siihen voi sisällyttää
halutusti oppimiaan asioita, heränneitä kysymyksiä, suunnitelmia, ongelmakohtia
ja muuta omaa pohdintaa. Oppimispäiväkirjan ei ole tarkoitus olla referaatti läpi
käydyistä asioista vaan sen tulisi sisältää opiskelijan omaa pohdintaa, reflektointia ja
kysymyksiä. Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen on jo itsessään hyödyllistä.
Arviointi: Oppimispäiväkirjan arviointia helpottaa jos opettaja on ohjeistanut sen hyvin
ja tietää mitä hyvään päiväkirjaan kuuluu. Jos oppimispäiväkirjaa haluaa arvostella
pitää opiskelijoille tehdä selväksi mitkä arvostelukriteerit ovat. Arvioinnissa on
hyvä huomioida, että oppimispäiväkirja on oppimisprosessin kuvauksen väline ja sitä
tulisi kirjoittaa kurssin edetessä eikä vain sen lopussa. Arvioinnissa kannattaa kiinnittää
huomiota opiskelijoiden kykyyn tuoda esille uusia kysymyksiä ja etsiä vastauksia
itselleen epäselviksi jääneisiin asioihin. Oppimispäiväkirjasta voi antaa palautetta
opiskelijoille ja sen pohjalta voi suunnata omaa opetustaan opiskelijoille epäselviksi
jääneisiin tai hankaliin asioihin.
Vahvuudet: Oppimispäiväkirjan tekeminen vaatii energiaa, eli sen kautta voi oppia
jotakin. Kirjoittaminen voi selventää omia ajatuksia asioista. Opettaja näkee oppimispäiväkirjoista
mitkä asiat ovat vaikeita ja haastavia opiskelijoille. Oppimispäiväkirjat
tuovat opiskelijan ajatusmaailman lähemmäksi opettajaa.
Haasteet: Kaikki opiskelijat eivät ole tottuneet kirjoittamaan omia ajatuksiaan. Osa
opettajista tarjoaakin oppimispäiväkirjaa yhtenä vaihtoehtoisena muotona esimerkiksi
tentille. Oppimispäiväkirjan tekeminen on taito, jota ei välttämättä osaa vielä ensimmäisellä
kerralla. Jos menetelmä on uusi opiskelijoille, vaatii se perehdyttämistä.
Koska oppimispäiväkirjojen teko vaatii opiskelijan panosta kannattaa sen tekemisestä
47

palkita esimerkiksi arvostelussa. Jos opettaja ei pidä välinettä arvostelemisen arvoisena
välittyy tämä helposti myös opiskelijoille, jolloin kirjoittamiseen ei panosteta.
2.6 Luentopäiväkirja
Kuvaus: Luentopäiväkirja muistuttaa hyvin läheisesti oppimispäiväkirjaa. Erona on
että se tehdään luennoista. Jokaisen luennon aikana tai jälkeen kirjoitetaan päiväkirjaa
eteenpäin.
Arviointi: Ks. oppimispäiväkirja.
Vahvuudet: Ks. oppimispäiväkirja.
Haasteet: Ks. oppimispäiväkirja.
2.7 Vertaisarviointi
Kuvaus: Vertaisarviointi voi olla osana lähes mitä tahansa arviointimenetelmää. Siinä
opiskelijat arvioivat toisten opiskelijoiden tuotoksia tai toimintaa.
Arviointi: Arviointia voi tukea antamalla opiskelijoille arviointiohjeen. Ohjeessa voi
kuvata mihin asioihin opiskelijoiden erityisesti tulisi kiinnittää huomiota. Arviointia
varten voi tehdä myös valmiin arviointipohjan, joka sisältää määrällisiä ja laadullisia
kysymyksiä. Arviointiin voi liittää arvostelun, jolloin opiskelijat antavat toisilleen
arvosanoja ja perustelevat ne.
Vahvuudet: Vertaisarviointi vapauttaa opettajan resursseja. Se kehittää opiskelijoiden
taitoa arvioida omaa työskentelyään. Vertaiset voivat antaa palautetta samalta
tasolta toisilleen jolloin huomion kohteeksi nousee asioita, joita opettaja ei olisi nähnyt.
Vertaispalautteen voi helposti yhdistää opettajan tekemään arviointiin. Vertaispalaute
voi kannustaa tekemään työnsä paremmin kun tietää, että toiset tulevat arvioimaan
sitä.
Haasteet: Palautteen antaminen on taito, jonka kehittymistä pitää tukea. Opiskelijat
eivät välttämättä osaa arvioida hyvin, mutta opettaja voi ottaa tämän yhdeksi oppimistavoitteeksi
kurssilla ja tukea sen
saavuttamista. Isoissa ryhmissä vertaispalautteen organisoinnista voi tulla haaste (kuka
arvioi ketä).
2.8 Itsearviointi
Kuvaus: Opiskelija tai ryhmä arvioi itse omaa työtään tai toimintaansa.
Arviointi: Arviointia voi tukea antamalla opiskelijoille arviointiohjeen. Ohjeessa voi
48

kuvata mihin asioihin opiskelijoiden erityisesti tulisi kiinnittää huomiota. Arviointia
varten voi tehdä myös valmiin arviointipohjan, joka sisältää määrällisiä ja laadullisia
kysymyksiä. Arviointiin voi liittää arvostelun, jolloin opiskelijat antavat itselleen arvosanoja
ja perustelevat ne. Arviointi voi olla formatiivista (kurssin aikana) jolloin sen
kautta voidaan kehittää omaa työtään.
Vahvuudet: Kehittää opiskelijoiden kykyä arvioida omaa toimintaansa. Voi toimia
helposti osana vertaisarviointia ja opettajan tekemää arviointia. Itsearvioiden pohjalta
opettaja voi saada tarkemman kuvan opiskelijoiden panoksesta kurssilla.
Haasteet: Itsearviointi voi vaatia perehdyttämistä ja arviointipohjan tekemistä. Eri ihmiset
arvioivat omaa työtään eri kriteereillä joten arvioiden vertaaminen on vaikeaa.
Jos arvioinnin jättää kurssin loppuun ei opiskelija voi sen pohjalta korjata virheitään
tai kehittää työtään.
2.9 Opiskelija opettaa
Kuvaus: Opiskelijat järjestävät tilanteen, jossa opettavat toisiaan. Toiminta voi olla
opettajan seuraamaa, ohjaamaa tai täysin omaehtoista. Opetusta voi antaa yksilö,
parit tai ryhmät.
Arviointi: Arvioinnissa voi keskittyä osaamistason lisäksi siihen miten hyvin opiskelijat
osaavat selittää ja perustella opetettavia asioita. Arvioinnin kautta voi myös kehittää
osallistujien esiintymistaitoja.
Vahvuudet: Opiskelijat oppivat opetus- ja esitystaitoja. Joutuessaan opettamaan toisille
pitää opiskelijoiden ensin selvittää asiat itselleen. Opettaja voi siirtyä perinteisestä
opettajan roolista tarkkailijaksi ja ohjaajaksi.
Haasteet: Opiskelijat eivät välttämättä osaa opettaa. Opettaminen voi olla ahdistava
tilanne joillekin opiskelijoille. Opettaminen ei aina onnistu ja opiskelijat voivat mennä
lukkoon joidenkin asioiden kanssa, tällöin opettaja voi tukea. Opettajan voi olla vaikea
luopua omasta roolistaan, jolloin hän alkaa opettaa opiskelijoiden sijasta.
2.10 Harjoitustyö
Kuvaus: Opiskelijat tekevät jonkin harjoitustyön. Se voi olla tekemistä, lukemista, tiedon
hakemista, suunnittelua tai jotakin muuta. Työ voidaan tehdä yksin tai ryhmissä.
Työhön voi liittyä erilaisia vaiheita ja ohjausta tai se voidaan tehdä täysin itsenäisesti.
Arviointi: Harjoitustöistä voi arvioida tuotoksen laadun lisäksi esimerkiksi opiskelijan
49

suunnittelua, ajankäyttöä, kirjoitustaitoja tai tiedon hankintaa. Arvioinnissa voi hyödyntää
vertaisryhmiä.
Vahvuudet: Harjoitustyö vaatii useimmiten omaehtoista tiedon hankintaa ja jäsentämistä.
Harjoitustyöt ovat tekemällä oppimista ja niissä opiskelija pystyy itsenäisesti
kehittämään taitojaan.
Haasteet: Opiskelijat eivät aina sitoudu itsenäiseen työskentelyyn. Työhön innostaminen
on tärkeää. Tähän voi vaikuttaa antamalla opiskelijoille mahdollisuuksia vaikuttaa
harjoitustöiden aiheisiin. Jos harjoitustyö on haasteellinen pitää opiskelijoita tukea
ja ohjata sen tekemisessä. Tämä vaatii resursseja opettajalta.
2.11 Mind map eli miellekartta
Kuvaus: Miellekarttoja voi hyödyntää osana muita arviointimenetelmiä. Miellekartta
on opiskelijan tekemä puumainen graafinen esitys jostakin asiasta. Miellekartta tekijänsä
kaltainen eikä sen tarkoituksena ole avautua muille. Miellekarttaan ei kirjoiteta
kaikkea yksityiskohtaisesti vaan siihen poimitaan avainsanoja. Miellekarttojen tekeminen
on nopeampaa kuin tavallisten muistiinpanojen, koska niihin ei pyritä kirjoittamaan
kaikkea. Miellekartat toimivat mieleen palauttamisen tukena. Niistä voi myös
arvioida kykyä hahmottaa tiettyä asiakokonaisuutta.
Arviointi: Miellekartan arvioinnissa kannattaa kiinnittää huomiota siihen miten monipuolisesti
ja rikkaasti jokin asia on niissä esitetty. Arvioinnissa tärkeää ei ole vain mitä
miellekartassa on vaan myös mitä siitä puuttuu. Arviointi vaatii opettajalta hyvää
osaamista miellekarttojen tekemisessä. Eri tekijöiden miellekarttoja voi olla vaikea verrata
keskenään. Miellekarttojen avulla voi arvioida opiskelijoiden kykyä jäsentää joitakin
asiakokonaisuuksia. Miellekarttoja voidaan myös arvostella, mutta tällöin voi olla
hyvä liittää karttaan opiskelijan omia selityksiä ja perusteluja kartalleen.
Vahvuudet: Miellekarttoja voi hyödyntää myös muualla kuin opetuksessa. Miellekartoilla
voi antaa nopeasti kuvan jostakin aihealueesta. Miellekarttoja voi yhdistää erilaisiin
tenttimuotoihin tai muihin arviointimenetelmiin.
Haasteet: Miellekartat ovat usein henkilökohtaisia ja niitä on vaikea muiden ymmärtää
ja hyödyntää. Miellekarttojen tekemistä pitää harjoitella.
2.12 Demotilaisuus
Kuvaus: Demotilaisuudessa opiskelijat esittelevät jotakin harjoitustyössä tai projektissa
tekemäänsä asiaa tai systeemiä. Tilaisuudessa voidaan keskustella ja esittää kysymyksiä
tekijöille. Esitys voi olla muodoltaan lähes mitä tahansa; video, kalvosarja,
50

suullinen esitys, piirustus, posteri jne.
Arviointi: Demotilaisuudessa voi hyödyntää itsearviointia ja vertaisarviointia. Työn
laadun lisäksi voi arvioida yksilön tai ryhmän kykyä demota tekemisiään muille. Demotilaisuuden
voi yhdistää johonkin muuhun arviointimenetelmään (esimerkiksi projektin
tai harjoitustyön kirjallinen arviointi). Demotilaisuuteen voi valmistaa opiskelijoita
valikoimalla opiskelijoista opponentteja tai esityksen ja työn arvioijia. Yleisö voi
valmistautua demotilaisuuteen tutustumalla töihin jo etukäteen. Arvioinnin voi tehdä
jo demotilanteen aikana suullisesti ja kirjallisesti tai sen jälkeen. Arvioinnin voi purkaa
demotilaisuuden jälkeen esimerkiksi keskustelulla.
Vahvuudet: Demotilaisuus voi toimia opiskelijoita motivoivana tekijänä. Demotilaisuus
voi toimia jonkin projektin huipentumana ja siihen voi liittää juhlallisia elementtejä
tai kilpailun.
Haasteet: Demoja tehdessä olisi tärkeää muistaa, että tavoitteena on oppiminen. Demoissa
huomio voi kiinnittyä oppimisen kannalta toissijaisiin asioihin. Tähän voi vaikuttaa
ohjeistamalla ja selkeyttämällä demon merkitystä ja tavoitteita. Jos demoja vain
seurataan ja esitetään jää silloin pois kriittinen arviointi ja mahdollisuus oppia tekemästään
ratkaisuista. Tätä voi korjata käymällä kehittävää arviointikeskustelua
demojen yhteydessä.
2.13 Vuorovaikutteiset tilaisuudet
Kuvaus: Keskusteluja arvioitsijoiden ja kohteiden kesken. Tilaisuuksissa voidaan hakea
perusteluja tehdyille ratkaisuille, arvioida yhdessä työn vahvuuksia ja miettiä miten
työstä voisi tehdä vielä paremman. Keskustelujen kautta voidaan purkaa tekijöitä,
joita on vaikea saada esille kirjallisten tms. raporttien avulla. Keskusteluja voidaan
käydään kahden kesken tai ryhmässä.
Arviointi: Vuorovaikutuksen kautta on helppo kehittää opiskelijoiden toimintaa jo
kurssin aikana.
Kysymysten avulla voi saada opiskelijat kehittämään ja pohtimaan asioita, joita
he eivät muuten olisi miettineet. Vuorovaikutuksen kautta voi selvittää ongelmia ja
hankalia asioista ja puuttua niihin opetuksessa ja ohjauksessa. Vuorovaikutteisuus tuo
opiskelijoiden ajatusmaailmaa näkyvämmäksi opettajalle. Jos vuorovaikutteisia tilanteita
haluaa hyödyntää arvostelussa ks. suullinen tentti tässä dokumentissa.
Vahvuudet: Arvioitsijat voivat esittää tarkentavia kysymyksiä ja pyytää perusteluja
valinnoille. Arvioinnin kautta voi saada näkyville työtä tai toimintaa ohjanneita tiedostamattomia
valintoja.
51

Haasteet: Vuorovaikutteinen arviointi vaatii molemmilta osapuolilta kykyä kuunnella
toisiaan. Tilanteesta pitäisi saada kehittävä ja kannustava puolustelevan ja rankaisevan
sijaan. Tämä vaatii osallistujilta hyviä vuorovaikutustaitoja.
2.14 Tentit
Tentin arvioinnissa tärkeää on antaa opiskelijoille sellaisia tehtäviä ja kysymyksiä,
joiden tekemistä he ovat jo kurssin kuluessa harjoitelleet. Jos kurssilla ei ole sovellettu
saatua tietoa on epäreilua pitää soveltava tentti ja arvostella sitä. Pitäisi opettaa sitä
mitä testataan. Tentin arvo on perinteisesti nähty arvostelun välineenä, mutta tentit
ovat myös hyviä oppimistilanteita. Oppimistilannetta ei kuitenkaan täysimääräisesti
hyödynnetä jos tentti on kurssin lopettava tilaisuus ja opiskelijalle ei synny mitään tarvetta
korjata vääriä käsityksiään tai paikata tiedollisia aukkojaan. Perinteinen tentti
edistää oppimisnäkemyksenä käsitystä tiedon suljetusta luonteesta; on olemassa tietyt
asiat minkä oppiminen on opiskelijan tehtävä. Silti tenttiin voi liittää myös soveltavaa
näkemystä tiedosta ja tiedon hankkimista. Tämä useimmiten vaatii materiaalien
ja tiedon haun yhdistämistä tenttikysymyksiin. Tällöin suljetussa ajassa ja paikassa
tehtävä tentti ei välttämättä toimi parhaiten.
Kehitettävä tentti
Kuvaus: Missä tahansa muodossa tehtävä tentti, johon palataan. Opiskelija saa palautetta
tehtävistään ja joutuu kehittämään niitä eteenpäin. Opettaja voi myös esittää
uusia tarkentavia kysymyksiä, joihin haluaa opiskelijan etsivän vastauksia. Kehittävän
tentin voi liittää melkein mihin tahansa arviointimenetelmään, koska kyseessä on
vain saman menetelmän toistaminen ja palautteen antaminen välissä.
Arviointi: Arvioinnissa pitää huomioida vastausten laadun lisäksi opiskelijan kyky hakea
tietoa ja kehittää omaa osaamistaan. Jos tenttiä halutaan arvostella voidaan yhdeksi
kriteeriksi ottaa kyky kehittää ja laajentaa omaa ajatteluaan. Tällöin tehtävien
on hyvä olla sellaisia mihin ei ole yhtä lopullista ja oikeaa ratkaisua. Arvosteltaessa
on tärkeää tiedottaa opiskelijalle mistä hyvän arvosanan saa.
Vahvuudet: Opettaa opiskelijalle tiedollista käsitystä, jossa on mahdollista korjata
omaa ajatteluaan ja kehittää sitä eteenpäin. Toimii siis hyvänä oppimisen välineenä.
Antaa mahdollisuuden hitaammin kypsyville opiskelijoille kehittää itseään. Voi toimia
hyvin yksilöllisen etenemisen mahdollistavana välineenä. Kehittävä tentti voi olla
äärimmäisen reilu kokemus opiskelijoille, jotka ovat tottuneet siihen, että omia virheitään
ei voi korjata.
Haasteet: Hyvien tehtävien tekeminen on haastavaa. Kehittävä tentti vaatii opettajalta
52

aikaa palautteen antamiseen ja lisäkysymysten kehittämiseen. Arvostellessa voi olla
vaikeaa verrata eri tavoin edistyneiden saavutuksia. Jos opettaja haluaa saada arvosanajakauman
Gaussin käyrälle on se tässä tenttimuodossa hankalaa, koska kehittävä
tentti pyrkii nostamaan kaikki opiskelijat tietyn rajan ylitse.
Suullinen tentti
Kuvaus: Suullisessa tentissä opettaja kysyy opiskelijoilta kysymyksiä, joihin he suullisesti
vastaavat. Suullisessa tentissä opettaja voi valikoida niitä asioita, joista haluaa
vastauksen. Opiskelija ei pääse välttämättä kiertämään asioita, joita ei osaa. Suullisen
tentin voi arvostella tai jättää arvostelematta. Suullinen tentti on useimmiten ryhmässä
käytävä ja kestää tunnin – muutaman tunnin.
Arviointi: Yksilön osaamisen arviointi helpottuu, koska opettaja voi esittää tarkentavia
kysymyksiä opiskelijoille. Opiskelijoiden vertaaminen keskenään muodostuu hyvin
vaikeaksi, koska kaikille tulee erilaiset kysymykset. Suullisen tentin arvostelu vaatii
usein useamman kurssilaisen suoritusta ennen kuin arvostelukriteerejä pääsee luomaan.
Haastavaa on muistaa miten kukakin vastasi jos ei tee hyviä muistiinpanoja.
Vahvuudet: Jos suullisesta tentistä poistaa arvostelun voi siitä tehdä hyvän oppimistilanteen.
Suullisesti voi tehokkaammin testata tarkentavilla kysymyksillä mitä opiskelijat
ymmärtävät. Haasteet: Suullinen tentti voi ahdistaa osaa opiskelijoista. Suullisen
tentin puolueettomuus on vaikea toteuttaa. Rajallinen aika asettaa haasteita kysymysten
jakamiselle. Saman kysymyksen voi esittää vain yhdellä opiskelijalle kun muissa
arviointimalleissa voivat kaikki vastata samaan kysymykseen. Arvosteltava suullinen
tentti on jännittävä ja ahdistava tilanne eli siitä oppiminen on hankalaa.
Esitentti
Kuvaus: Ennen opetustilannetta järjestettävä tentti. Siinä voidaan vaatia valmistautumista
tai toteuttaa se esitietoja kartoittavana. Esitentti voi toimia kurssille karsivana ja
se voidaan arvostella tai jättää arvostelematta.
Arviointi: Esitentti voi olla muodoltaan mitä tahansa (suullinen, kotitentti, dialogitentti
jne. ks. muut tentin kuvaukset ).
Vahvuudet: Vahvuudet riippuvat valitusta tenttimuodosta. Esitentillä on mahdollista
käynnistää opiskelijoiden ajattelukoneisto ja se vaatii heitä orientoitumaan aiheeseen
ennen opetuksen alkua. Arvosteltava esitentti voi tasoittaa työmäärää kurssin kuluessa
kun osa siitä suoritetaan jo ennen opetuksen alkamista. Kurssi pääsee nopeammin
käyntiin ja opetuksessa voidaan paremmin keskittyä vaikeiden kohtien oppimiseen.
Haasteet: Riippuvat valitusta tenttimuodosta. Arvostelun puuttuminen tai vähäinen
merkitys esitentissä voi vähentää opiskelijoiden panosta siihen.
53

Kotitentti
Kuvaus: Kotona tehtävä tentti. Tentille voidaan antaa jokin hyvin rajattu aikaväli
(esim. pari tuntia) tai pitempi aika (muutamia päiviä). Tentissä voi hyödyntää erilaisia
tietolähteitä ja tehdä sitä omaan tahtiin. Muistuttaa läheisesti kirjoitustehtävää tai
harjoitustehtävää. Kotitentin voi arvostella tai jättää arvostelematta.
Arviointi: Tentin arvioinnissa kannattaa vastausten laadun lisäksi kiinnittää huomiota
erilaisten lähteiden käytön laatuun. Arvioinnin pohjaksi voidaan opiskelijalle antaa
tehtäviä, jotka vaativat lisätiedon hakemista ja soveltamista.
Vahvuudet: Kotitentissä opiskelijan ei tarvitse opetella ulkoa kaikkia asioita vaan kirjoja
voi käyttää muistin tukena. Tenttitilanne on todellisempi ja voi ohjata opiskelijaa
syväoppimiseen (vrt. pintaoppiminen).
Haasteet: Kotitenttiin valmistautuminen voi olla haastavaa, jos opiskelija ei tiedä mihin
pitäisi keskittyä. Vaatii opettajalta oppimistavoitteiden hyvää tiedottamista opiskelijoille.
Jos tavoitteita ei ole tiedossa voi valmistautuminen jäädä tekemättä ja tentistä
yrittää suoriutua kun saa sen eteensä.
Perinteinen tentti
Kuvaus: Tentti tehdään valvotussa tilassa ja suljetussa ajassa. Tentissä ei saa olla mitään
tietolähteitä mukana vaan yleensä lähes kaikki on muistettava ulkoa. Tentin arvostelu
määrää koko kurssin arvosanan. Tentin arvostelukriteereitä ei ole kerrottu ennen
tenttiä. Tentistä ei saa palautetta eikä sen pohjalta kehitetä omaa osaamista.
Arviointi: Tehtävien arviointi tapahtuu vastauksia arvioimalla. Arvioinnin ainoa tehtävä
on arvostelu, joka tehdään yleensä kvantitatiivisesti.
Vahvuudet: Perustuu yliopiston normeihin. Helppo toteuttaa nykyisen hallinnon puitteissa.
Tentin laatiminen ei vaadi paljon aikaa opettajalta. Tentin tarkastamisessa on
helppo vertailla yksilöiden vastauksia. Tenttikysymyksistä voidaan tehdään suljettuja
(on vain yksi oikea vastaus) jolloin objektiivinen arvostelu on mahdollista.
Haasteet: Tutkitusti kannustaa opiskelijoita pintaoppimiseen eli asioiden ulkoa opetteluun.
Antaa näennäisen kuvan osaamisesta, joka kuitenkin perustuu tietojen kopiointiin
kirjoista oman muistin kautta paperille. Ahdistaa monia opiskelijoita. Tentin reputtaminen
voi turhauttaa jos ei selviä mikä tentissä meni pieleen.
Kirjadialogitentti
Kuvaus: Opiskelija kirjoittaa esseen tai raportin haluttujen teosten pohjalta. Teosten
käytön pitää näkyä esseessä omana pohdintana ja lähdeviitteiden käyttönä. Kun es-
54

see on valmis niin opiskelija palauttaa sen opettajalle. Opettaja tutustuu esseeseen
ja käy opiskelijan kanssa opetuskeskustelun. Keskustelussa voidaan käydä läpi hankalia
kohtia ja sen tavoitteena on opiskelijan ajattelun kehittäminen. Jos tenttiä halutaan
arvostella niin opettajan pitää tiedottaa arvostelukriteerit opiskelijalle ennen esseen
kirjoittamista.
Arviointi: Arvioinnissa voi kannustaa myös tuomaan esille epäselväksi jääneitä asioita
ja hakemaan lisätietoa aihepiireistä. Arvostellessa voidaan arvosana neuvotella
yhdessä opiskelijan kanssa keskustelun lopuksi ja myös perustella työn vahvuudet
ja heikkoudet.
Vahvuudet: Mahdollistaa opiskelijan omatoimisen tiedon jäsentämisen. Antaa opiskelijalle
omaa aikaa valmistella työ. Voi kannustaa tiedon ja tietolähteiden hyödyntämiseen
tiedon toistamisen sijaan.
Haasteet: Tehtävänanto opiskelijoille on haastavaa
Portfoliotentti
Kuvaus: Opiskelija tuo tekemänsä portfolion (kehittämiskansio) opettajan arvioitavaksi.
Ks. tässä dokumentissa oleva kuvaus portfoliosta.
Arviointi: Opettaja voi arvioida portfoliota sen tekemisen aikana tai kun portfolio on
valmis. Arvioinnin tavoitteena voi olla palautteen antaminen ja kehittäminen tai arvostelu.
Vahvuudet: Ks. portfolio
Haasteet: Ks. portfolio
Oppimispäiväkirjatentti
Kuvaus: Tehdään kurssilla oppimispäiväkirja ja palautetaan se opettajalle arvioitavaksi.
Ks. tässä dokumentissa oleva kuvaus oppimispäiväkirjasta.
Arviointi: Opettaja voi järjestää arvioinnin yhteydessä yhteisen opetustuokion, henkilökohtaisen
palautetilaisuuden tai antaa kirjallista palautetta.
Vahvuudet: Oppimispäiväkirjan merkitys kurssilla voi kasvaa kun sitä arvioidaan.
Oppimispäiväkirjasta voi myös antaa arvosanan. Parhaimmillaan oppimispäiväkirjatentin
jälkeen voitaisiin vielä palata vaikeisiin asioihin kurssilla eli ohjata omaa opetusta
luettujen päiväkirjojen pohjalta. Ks. oppimispäiväkirja.
Haasteet: Jos opettaja lukee oppimispäiväkirjat vain kurssin lopussa, ei hän voi mukauttaa
opetustaan opiskelijoiden haasteisiin.
55

Verkkotentti
Kuvaus: Tentti, joka järjestetään verkon välityksellä. Ks. kotitentti tässä dokumentissa.
Mahdollistaa eri paikkakunnilla asuvien opiskelijoiden samanaikaisen tenttitilaisuuden.
Vahvuudet: Eri puolilla asuvat voivat tehdä yhteisellä ajalla saman tentin.
Haasteet: Jos tehtävät ovat luonteeltaan sellaisia, että niihin on löydettävissä vastaus
jostakin testataan enemmän tiedon haun taitoja kuin omaa tiedon jäsentämistä. Haasteeksi
nousee annetaanko opiskelijoiden käyttää tukihenkilöiden apua tentin tekemisessä.
Mistään ei voi taata kuka tentin on aidosti tehnyt. Tosin sama haaste on kaikessa
ei valvotussa tilassa tehdyissä tenteissä tai töissä.
Aineistotentti
Kuvaus: Opiskelijaa saa ottaa tenttitilanteeseen mukaan haluamiaan materiaaleja ja
hyödyntää niitä tentissä. Aineisto voidaan myös antaa tenttitilaisuudessa.
Arviointi: Voi kohdistua vastausten laadun lisäksi niiden laajuuteen ja opiskelijan kykyyn
käyttää aineistoa.
Vahvuudet: Vähentää ulkoa opettelun merkitystä tentissä. Voi johtaa pintaopiskelua
syvemmälle kun opiskelijan ei tarvitse yrittää painaa kaikkea mieleensä.
Haasteet: Saattaa vähentää opiskelijoiden valmistautumista (opiskelua) tenttiin. Jos
materiaalia on paljon vaatii opettajalta oppimistavoitteiden määrittelyä jo kurssin
alussa, jotta opiskelijat tietävät mihin heidän pitää keskittyä. Aineistotentissä on vaarana,
että opettaja vaatii tentissä jotakin sellaista mitä ei ole kurssin kuluessa harjoiteltu.
Tentin pitäisi aina testata jotakin mitä kurssilla on harjoiteltu. Opiskelijan pitäisi
tietää tenttiin tullessaan mitä osaamista häneltä vaaditaan.
Pikaraportit
Kuvaus: Pikaraportteja voi tehdä jonkin työvaiheen päätyttyä (luennon tai harjoitustyön
lopussa). Niissä opiskelijaa kuvaa tekemänsä ja syntyneitä kysymyksiä ja ongelmia.
Niissä voidaan myös kirjata työn tekemiseen liittyviä menettelyvaiheita.
Arviointi: Pikaraporteista voi antaa palautetta tekijöille suullisesti tai kirjallisesti. Raportteja
voi hyödyntää ohjeistuksen kehittämisessä tai niiden pohjalta voi tuoda uusia
sisältöjä kurssille tai kerrata vaikeita asioita. Niistä voi myös tehdä oppimateriaalia
seuraaville vuosikursseille. Raportteja voi myös arvostella.
Vahvuudet: Pakottaa opiskelijat pohtimaan tekemäänsä ja purkamaan ongelmakohtia.
Tuo opettajan näkyville opiskelijoiden toimintaa ja ajatusmaailmaa.
56

Haasteet: Pikaraporttien käyttö kehittävänä on haastavaa. Se vaatii opettajalta kykyä
sopeuttaa opetustaan kohderyhmälle.
Posteritentti
Kuvaus: Opiskelijat valmistavat jostakin aiheesta, ongelmasta tai projektista posteriesityksen.
Esityksistä voidaan koota yhteinen tilaisuus, jossa kaikki työt esitellään. Posteri
voidaan tehdä ryhmissä tai yksin.
Arviointi: Arvioinnissa voidaan keskittyä työn laadun lisäksi ryhmän tai yksilön esitykseen.
Arviointiin voi liittää vertaispalautetta. Posterin arviointikriteerit on hyvä tehdä
selviksi ennen työn aloittamista.
Vahvuudet: Posteri voi olla opettajalle nopea tapa saada kuvaus tehdyistä harjoitustöistä
tai projekteista. Posterien vertaamien ja arvostelu voi helpottua kun tekijöillä
on mahdollisuus myös suullisesti purkaa omaa työtään. Posteriesityksen arviointi
ja arvostelu voi toimia esitystaitoja tukevana harjoitteena. Vertaisarviointi voi pakottaa
opiskelijat analysoimaan ja vertailemaan omaa työtään suhteessa muihin. Posterien
työstämisen voisi tehdä myös jaetussa tilassa, jolloin opiskelijat näkisivät miten
muiden ryhmien työt etenevät ja myös opettaja voisi antaa ohjausta työn aikana eikä
vain sen jälkeen.
Haasteet: Posterin arviointi tulee kun työ on jo tehty. Arvioinnista on vaikea tehdä kehittävää
kun työ on jo valmis. Tähän pääsee jos postereilla esitetään työsuunnitelma
eikä vain valmista työtä.
Tutkimusprojektit
Kuvaus: Opiskelijat tutkivat aitoja ongelmia tai osallistuvat käynnissä oleviin tutkimusprojekteihin.
Arviointi: Arviointi voi kohdistua tutkimussuunnitelmaan, tutkimuksen aikaiseen toimintaan
tai tutkimuksen lopputuotoksiin. Arviointikäytäntönä voi olla lähes mikä tahansa
tässä dokumentissa kuvattu. Arvostelukäytäntö voidaan myös luoda hyvin monella
eri tapaa. Tärkeää olisi huomioida, että opiskelijoita ei palkita vain näyttävästä
tuloksesta vaan myös oman tutkimustoiminnan kehittämisestä ja läpi käydyn prosessin
luonteesta. Tällöin esimerkiksi väärien valintojen havaitsemisesta ja ryhmätoiminnan
hyödyntämisestä pitäisi palkita. Arviointiin soveltuu parhaiten jokin prosessin luonteen
esiin tuova menetelmä (esimerkiksi. oppimispäiväkirja).
Vahvuudet: Opiskelijat pääsevät aitojen ja haastavien ongelmien pariin. Oppiminen
tapahtuu jonkin toiminnan yhteydessä. Opiskelijat pääsevät ja joutuvat hakemaan ja
57

jäsentämään itse tietoa. Arviointi kannustaa parhaimmillaan syväoppimiseen.
Haasteet: Tutkimusprojektien arvioinnissa olisi tärkeää huomioida myös toiminnan
laatu ja luonne lopputuotoksen lisäksi. Jos tavoitteena on kehittää kykyjä tutkia ei pitäisi
arvioida ja kehittää pelkkää lopputuotosta. Tutkimusprojektien arviointi on haastavaa
ja hyvien tutkimusongelmien löytäminen vaikeaa.
Draamatentti
Kuvaus: Tenttitilaisuudessa opiskelijat esittävät yksin tai yhdessä draaman muodossa
jonkin etukäteen annetun ilmiön tai suunnittelevat sen tenttitilanteessa. Tilaisuus voi
olla kaikille yhteinen jolloin draamalla on myös yleisönä muut opiskelijat. Tällöin on
mahdollista hyödyntää myös vertaispalautetta. Esimerkkeinä draamatilanteista voisivat
olla: esimiehen ja alaisen välisten kriisien ratkaisu, asiantuntijan ja asiakkaan välisen
kommunikaatio-ongelmat, potilas-lääkäri suhde lääketieteessä jne.
Arviointi: Arviointi on vaativaa ja yhteisten arviointikriteerien laatiminen hankalaa.
Arviointi helpottuu jos tekee sen suullisesti eikä yhdistä siihen arvostelua vaan pyrkii
kehittämään opiskelijoiden ymmärrystä asioista.
Vahvuudet: Opiskelijat opettavat myös toisiaan draaman kautta jos draamalla on
yleisö.
Haasteet: Vaatii rohkeutta vetäjältä. Vaatii opiskelijoiden perehdyttämistä draaman
rakenteisiin ja sen harjoittelua ennen tenttiä. Yhdistyy luonnollisesti draamapedagogiikkaan.
PBL-tentti
Kuvaus: Opiskelijoille annetaan jokin alku ongelmalle (trigger). Se voi olla jokin lehtileike,
provosoiva ongelma, skenaario tai tapaus. Opiskelijat ryhtyvät ratkaisemaan
ongelmaa yhdessä keskustelemalla. Tenttiin voidaan yhdistää yksilöllinen vaihe, jossa
kaikki laativat oman vastauksensa tilanteeseen tai voidaan arvioida koko ryhmän toimintaa.
Ryhmä ja yksilötyö voidaan tehdä myös päinvastaisessa järjestyksessä: ensin
opiskelija itse ratkaisee annettua ongelmaa ja sitten siitä keskustellaan ryhmässä.
Arviointi: Arviointi voi kohdistua yksilön tuotoksiin tai ryhmän toimintaan. Jos halutaan
arvostella pitää kriteerit tehdä selviksi osallistujille. Koko ryhmän arvostelu voi
olla hyödyllistä koska se ehkä synnyttää parempaa keskustelua. Siihen yhdistetty yksilötyö
taas voi testata osallistujien kykyä kiteyttää käytyjä keskusteluja.
Vahvuudet: Avoin tilanne simuloi todellista ongelmaratkaisua työelämässä. Voi yhdistää
ryhmä- ja yksilöarvioinnin. Haasteet: Jos tilannetta haluaa arvostella voi ol-
58

la vaikea luoda kriteerejä arvostelulle kun toiminta ei ole luonteeltaan suljetun ongelman
ratkaisemista. Vaatii luovuutta opettajalta. Hyvän triggerin löytäminen on
haastavaa.
Luentodialogitentti
Kuvaus: Luentodialogitentissä opiskelija kysyy opettajalta. Tenttiin valmistaudutaan
tekemällä jokin pohjatyö. Tämän tulisi sisältää jonkin kyseenalaistamisen, kritiikin tai
pohtivan kysymyksen. Tenttitilaisuudessa työ palautetaan opettajalle. Opiskelijat esittävät
vuorollaan työnsä ja siitä nousseen ongelman tai kysymyksen. Tämän jälkeen
muut opiskelijat ja opettaja kommentoivat.
Arviointi: Arvioinnissa on hyvä keskittyä opiskelijoiden esittämiin kysymyksiin ja ongelmiin.
Jos tenttiä haluaa arvostella voi sen tehdä yhdessä opiskelijoiden kanssa ja
tuoda esille arvostelukriteerit. Arvostelu voi olla yksilöllistä tai koko ryhmää koskevaa.
Koko ryhmää arvostellessa voidaan vaikuttaa myös tilanteessa käytävän keskustelun
laatuun jos sen halutaan vaikuttavan arvosteluun.
Vahvuudet: Arviointitilaisuuksista tehdään oppimistilaisuuksia. Opiskelijoiden omien
kysymysten ja kritiikin tuominen keskustelun pohjaksi voi toimia oppimista edistävänä.
Haasteet: Arviointitilaisuuksien järjestäminen vie aikaa. Ajan voi kuitenkin ottaa pois
muusta lähiopetuksesta. Tällöin arviointi ei tarvitsekaan nähdä opetuksen ulkoisena
asiana vaan osana kurssin toimintaa. Yksilöarviointi lyhyiden esitysten pohjalta
voi olla haastavaa. Ryhmäarviointi voi olla toimivampaa, mutta siinä on omat haasteensa.
Monivalintatentit
Kuvaus: Tenttimuoto voi olla mikä tahansa, mutta tehtävä ovat luonteeltaan monivalintakysymyksiä.
Arviointi: Monivalintatentin voi arvioida opettaja tai se voidaan purkaa vertaisarviointina.
Erityisesti monivalintojen helppo tarkastettavuus mahdollistaa tämän. Purku
voidaan tehdä pienryhmissä ja sitä voidaan käyttää oppimisen välineenä.
Vahvuudet: Tentin tarkastaminen vaivatonta ja useimmiten yksiselitteistä. Vertaistarkastaminen
helppo toteuttaa.
Haasteet: Hyvän monivalintatentin tekeminen haastavaa. On vaikeaa tehdä monivalintatentti
joka vaatii syvällistä ajattelua ja analyysiä. Monivalintatehtäviä voi ratkaista
myös sulkemalla pois mahdottomia vaihtoehtoja. Haasteena on oppimisen arvi-
59

ointi monivalintakysymysten perusteella. Mistään ei näe millä perusteella kukakin on
valinnut oman valintansa. Tämän voi korjata kun liittää monivalintakysymyksiin perustelut
omille valinnoille.
60