Kuljetus & Logistiikka 2 / 2015
23.03.2015 • Views
Share Embed Flag

Kuljetus & Logistiikka 2 / 2015

Kuljetus&Logistiikka -lehti on logistiikka-alan ammattilaisille kohdennettu tiedottaja.

Kuljetus&Logistiikka -lehti on logistiikka-alan ammattilaisille kohdennettu tiedottaja.

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
tohonka

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

MAALLA MERELLÄ ILMASSA<br />

2/<strong>2015</strong> • 18. vuosikerta • www.kuljetusjalogistiikka.com<br />

Helsingin Sataman<br />

toiminta kasvaa<br />

Tammermaticilta<br />

uusi ajoneuvopesuri<br />

Kokkolan<br />

Satamaan<br />

KULJETUS-<br />

LOGISTIIKKA<br />

ratkaisee globaalin<br />

verkkokaupan menestyksen<br />

VUOKRATILOJEN<br />

SUOSIO<br />

kasvaa<br />

suomessakin<br />

Paperinkeräys Oy:<br />

LOGISTIIKASSA<br />

ei ole vielä<br />

keksitty kaikkea<br />

KALAJOEN<br />

SATAMASSA<br />

taas uusi<br />

ennätys

www.euroports.fi • www.euroports.com<br />

RAUMAN KAUTTA<br />

TEHOKKAASTI MAAILMALLE<br />

www.portofrauma.com<br />

RAUMA

Tässä lehdessä:<br />

Baltic Bulk:<br />

Neljä vuotta<br />

huimaa kasvua..................... 4<br />

Yhteistyö<br />

satamien kesken voi<br />

poikia miljoonia<br />

Helsingin Sataman<br />

toiminta kasvaa....................8<br />

Baltic Linen Turun reitille<br />

jälleen lisäkapasiteettia<br />

ja uusi linjayhteys<br />

Ruotsiin..............................10<br />

Kokkolan Sataman<br />

kautta kulki<br />

ennätysmäärä tavaraa ...... 16<br />

Kalajoen satamassa<br />

taas uusi ennätys ............ 20<br />

Miljoonainvestointeja<br />

Inkoon Satamaan............. 24<br />

Tammermaticilta<br />

uusi ajoneuvopesuri<br />

Kokkolan Satamaan......... 26<br />

Kaskisista<br />

uusia yhteyksiä<br />

länteen ........................... 28<br />

Langhin yritysten<br />

yhteinen tekijä on<br />

ympäristötietoisuus......... 30<br />

Suvanto Trucksille<br />

MANin merkkimyynti ....... 38<br />

Liikenne- ja viestintäministeriön Leena Sirkjärvi kaipaili <strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong><br />

–lehdessä 3/2014 suomalaisilta enemmän aktiivisuutta EU-rahoitusten<br />

haussa. Varsinkin nyt, kun rahaa on jaossa liikenteen infralle<br />

enemmän kuin vuosiin.<br />

Sirkjärvi vinkkasi tekemään hakemuksia yhdessä ruotsalaisten kanssa,<br />

jotka ovat onnistuneet näpäyttämään tiuhaan TEN-T-rahoja EU:lta kuin<br />

Nilssonin mamma ruotsinlaivalla voittoja hedelmäpelistä.<br />

Aivan kuin HaminaKotkan, Helsingin, Naantalin ja Turun Satamassa<br />

olisi kuunneltu tarkkaan, mitä Sirkjärvi sanoi. Kyseiset Satamat hyppäsivät<br />

talvella kuvainnollisesti samaan veneeseen ja laativat kolme yhteistä<br />

hakemusta eurooppalaisten liikenneverkkojen CEF-hakuun.<br />

Hakemus on historiallinen. Ainakaan Helsingin Sataman toimitusjohtaja<br />

Kimmo Mäki ei muista, että suomalaiset satamat olisivat koskaan<br />

aiemmin hakeneet yhdessä mitään. Sen sijaan ulkomaisten satamien,<br />

kuten Uumajan ja Tallinnan kanssa, suomalaisilla on ollut yhteisiä hakemuksia<br />

– ja menestyneitä sellaisia.<br />

Helppoa ja nopeaa yhteisten hakemusten teko ei ole. Ensin piti varmistaa,<br />

että Satamien kesken puhuttiin samaa kieltä. Esimerkiksi pollari<br />

voitiin määrittää eri paikoissa eri tavoin.<br />

Oman työajan lisäksi tarvittiin kaksi ulkopuolista konsulttia, mikä on<br />

etenkin Ruotsissa yleinen tapa. Sen jälkeen, kun asiat oli saatu oman väen<br />

kanssa selviksi, ne oli käännettävä Brysselin kielelle. Eikä se tarkoita<br />

ranskaa tai englantia, vaan sitä hallinnollista, byrokraattista kieltä, jota<br />

päättäjät ymmärtävät.<br />

On myös hyvä, että EU:ssa on joku, joka lobbaa hankkeita eteenpäin.<br />

Tulokseksi saatiin hakemuksia, jotka ovat pitkälti sitä, mitä EU toivoi.<br />

Se painottaa meri- ja raideliikennettä kumipyöräliikenteen sijaan. Ympäristöystävällisyys<br />

ja turvallisuus ovat edelleen suosiossa.<br />

HaminaKotkan, Helsingin, Naantalin ja Turun Sataman hakemuksissa<br />

on mukana satamainfrastruktuurin kehittämistä, kuten uusia ja parannettuja<br />

laitureita, ramppeja ja logistiikka-alueita. Toisessa hakemuksessa<br />

on keskitytty Satamien tarjoamiin ympäristöpalveluihin, kuten LNG,<br />

maasähkö ja jäteveden vastaanotto.<br />

Niin, ja ne ruotsalaisetkin ovat mukana, aivan kuten Sirkjärvi neuvoi.<br />

Kaksi hakemusta jätettiin yhdessä Tukholman Satamien kanssa.<br />

Nyt toivotaan, että hankkeet hyväksytään ja Satamat työllistävät<br />

myös joukon infran rakentajia. Sitä odotellessa voi lukea<br />

tästä lehdestä mitä muuta uutta tapahtuu Suomen satamissa tällä<br />

hetkellä. Paljon nimittäin tapahtuu, ihan ominkin voimin.<br />

Vuokratilojen<br />

suosio<br />

kasvaa Suomessakin ....... 43<br />

KOULUTUS ............................... s. 54-58<br />

<strong>Logistiikka</strong>kuulumisia<br />

ammattikorkeakoulusta....................54<br />

TTS tuo pohjalaismaakuntiin vahvaa<br />

autoalan koulutusosaamista.............56<br />

Yrittäjä, hyödynnä uusi<br />

veroporkkana................................... 58<br />

TOIMITUS Artturinkatu 2, BOX 29, 20200 Turku. Email: lehti@pp.inet.fi<br />

PÄÄTOIMITTAJA M-T. Toivola, puh. + 358 40 717 5686, lehti@kuljetusjalogistiikka.com<br />

TOIMITUSSIHTEERI Tiina Isomäki, puh. + 358 40 9125 983, tiina.isomaki@luukku.com<br />

JAKELU Itella Oyj • ISSN 1458-1086 (painettu) • ISSN 1798-7962 (verkkojulkaisu)<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 3

Neljä vuotta<br />

huimaa<br />

kasvua<br />

<strong>Logistiikka</strong>yrityksen Baltic Bulkin liiketoiminta on kasvanut<br />

huimasti viimeiset neljä vuotta. Samalla on kehitetty<br />

asiakasraportointia, laatujärjestelmää ja hiottu malmirikasteiden<br />

kuljetusketjua yhdeksi ainutlaatuisimmista koko maailmassa.<br />

Yleisestä taantumasta huolimatta<br />

Baltic Bulkin liiketoiminta<br />

on kasvanut huimasti vuodesta<br />

2010 lähtien. Vuonna 2012 sen yritystoiminta<br />

laajeni huomattavasti yrityksen<br />

solmiessa yhteistyösopimuksen kattamaan<br />

Sodankylässä sijaitsevan Kevitsan<br />

kaivoksen malmirikasteiden logistiikkaoperoinnin.<br />

Liiketoiminnan kasvun myötä myös<br />

asiakaskunta laajeni, joka toi vakautta<br />

yritykseen.<br />

– Tämä on erittäin hyvän ja osaavan<br />

henkilökunnan aikaansaannos. Henkilökunnan,<br />

joka ei tingi joustavuudesta<br />

ja jatkuvasta kehityksestä, vaikka monet<br />

päivät venyvät pitkiksi ja välillä voi<br />

olla tosi haastavia hetkiä. Hyvä lopputulos<br />

aina lämmittää tekijää, ja asiakas<br />

on tyytyväinen. Tällainen dynaamisuus<br />

on nykyään erittäin tärkeää, kun haluaa<br />

menestyä ja tuottaa hyvää palvelua,<br />

Baltic Bulkin operatiivinen johtaja Kim<br />

Lindström kertoo.<br />

GTP standardi toi ryhtiä<br />

Vuonna 2011 Baltic Bulk lähti tavoittamaan<br />

GTP standardia, jotta saataisiin<br />

terminaalien epäyhtenäisiin toimintatapoihin<br />

muutos. GTP standardi on lähinnä<br />

tarkoitettu vilja- ja öljykasvien käsittelyä<br />

ja varastointia varten, mutta se antaa<br />

hyvän rungon ja ryhdin myös kaikelle<br />

muulle toiminnalle.<br />

– Tällainen muutos vie oman aikansa,<br />

mutta kunhan kaikki sen omaksuvat, siitä<br />

tulee jokapäiväinen toimintatapa eikä<br />

mikään rasite, Lindström kertoo.<br />

Baltic Bulkille standardi myönnettiin<br />

noin vuoden kuluttua sen hakemisesta.<br />

Reaaliaikainen softa tarjoaa<br />

tietoa asiakkaalle<br />

Vuonna 2013 Baltic Bulkissa lähdettiin<br />

kehittämään omaa operatiivisen toiminnan<br />

työkalua, johon oli tarkoitus sisällyttää<br />

tehokas raportointi.<br />

– Halusimme tarjota asiakkaalle<br />

mahdollisuuden seurata meidän toimintaamme<br />

ja logistiikkaamme. Tarkoitus<br />

oli luoda softa, joka antaa riittävästi ja<br />

reaaliaikaista tietoa, ihan kuin asiakas<br />

olisi itse seuraamassa toimintaa terminaalillamme.<br />

– Halusimme myös eroon aikaa vievän<br />

Excelin täytöstä. Se tuntui vain kasvavan<br />

päivästä toiseen, varsinkin kun vilkas rikasteliikenne<br />

vaati uutta ja helpompaa<br />

tapaa kirjata tapahtumia. Asiakkailta on<br />

jo tässä vaiheessa tullut paljon hyvää palautetta,<br />

joten softan jalkautuminen kaikille<br />

asiakkaille on menossa, Lindström<br />

sanoo.<br />

Baltic Bulk Oy tuottaa kokonaisval-<br />

Polar Bulktransin autokalustolle on<br />

riittänyt töitä.<br />

4<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

taisia logistiikkaratkaisuja asiakkaiden<br />

tarpeisiin räätälöitynä yhdessä samaan<br />

Laaksonen yritysperheeseen kuuluvan<br />

Polar Bulktrans Oy;n kanssa, jonka<br />

päätoimialana ovat kuljetuspalvelut.<br />

<strong>Kuljetus</strong>yrityksen juuret ulottuvat aina<br />

70-luvulle asti.<br />

Baltic Bulk on kehittänyt vuosien varrella<br />

toimintaansa ja tällä hetkellä yritys<br />

työllistää n. 30 henkilöä ja yrityksen liikevaihto<br />

on kasvanut 12,5 milj. euroon.<br />

•<br />

Baltic Bulk Oy<br />

• Aloitti logistiikkapalvelut vuonna 1991.<br />

• Kuljettaa ja varastoi muun muassa sellu & paperitehtaiden ja bioenergian tuotteita<br />

ja raaka-aineita sekä maataloustuotteita.<br />

• Palvelee myös elintarvike-, rehu-, paperi-, rakennus-, kemian- ja metalliteollisuutta<br />

bulk-materiaalien satamavarastoinnissa ja kuljetuksissa.<br />

• Myönnetty GTP sertifikaatti.<br />

• Terminaalit Kaskisissa, Oulussa, Kemissä, Haminassa, Kotkassa ja Kaipiaisissa<br />

Kundassa (Virossa) sekä Uddevallassa ja Gävlessä (Ruotsissa).<br />

Malmirikasteiden kuljetus poiki<br />

uusia innovaatioita<br />

Komposiittilaatikko nytkähtää<br />

ilmaan kuorma-auton perästä,<br />

kun massiivinen kääntötrukki<br />

tekee työtään. Ylös nousee merikontin<br />

verran malmirikastetta, Pohjoisen kaivoksista<br />

satamaan tuotua. Trukki kiepsauttaa<br />

laatikon ympäri, joka tyhjenee<br />

nopeasti.<br />

Baltic Bulkin kehittämä malmirikasteiden<br />

kuljetusketju kaivoksilta satamaan<br />

on Suomessa uutta, todennäköisesti<br />

muuallakin maailmassa. Ainakaan<br />

Baltic Bulkin toimitusjohtaja Mikko<br />

Laaksonen ei ole nähnyt missään vastaavaa.<br />

Ilmaan noussut merikontin kokoinen<br />

laatikko kätkee yksinkertaisiin muotoihinsa<br />

koko logistista ketjua parantavan<br />

oivalluksen.<br />

Auto ilmassa ympäri<br />

Idea syntyi Etelä-Amerikassa, jossa<br />

Laaksonen kävi katsomassa, kuinka paikalliset<br />

hoitavat mineraalien ja viljojen<br />

käsittelyn ja kuljetuksen. Baltic Bulkilla<br />

oli kyllä vuosikymmenien kokemus ja<br />

tieto malmirikasteiden tuonnista Suomeen,<br />

kuten Oulun ja Porin satamiin ja<br />

niistä eteenpäin, mutta ei viennistä.<br />

Siitä ei sen kummemmin ollut kokemusta<br />

Suomessa juuri kenelläkään muullakaan.<br />

Kevitsan kaivos Sodankylässä oli<br />

ensimmäinen, josta malmirikasteiden<br />

vienti alkoi vuonna 2012.<br />

Eteläamerikkalaiseet hoitivat autojen<br />

tyhjennyksen perin erikoisella tavalla.<br />

Suomalaisittain tuttua kippiä kuormaautoissa<br />

ei ollut. Sen sijaan koko auto<br />

käännettiin pystyyn.<br />

– Siitä syntyi idea omasta variaatiostamme.<br />

Mitoitimme komposiittilavan<br />

standardin merikontin kokoiseksi, mutta<br />

kolme kertaa sitä kevyemmäksi, Laaksonen<br />

kertoo.<br />

Koko auton sijaan kipattiin ympäri<br />

siis vain komposiittilaatikko. Keveys oli<br />

hyväksi paitsi tyhjennyksessä myös kuljetuksessa.<br />

Mitä pienempi on kuormaauton<br />

oma massa, sen suuremman hyötykuorman<br />

se saa kuljettaa.<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 5

Autossa ei tarvita kippiä, sillä massiivinen kääntötrukki tyhjentää lavan.<br />

Uusiokäyttö hyväksi<br />

– Alumiiniperävaunujen ja komposiittilavan<br />

avulla saimme ainakin kolme<br />

tonnia lisää hyötykuormaa. Autoihin ei<br />

tarvinnut asentaa kippejä, jotka lisäävät<br />

painoa. Lisäksi ei tarvitse kuljettaa öljyä<br />

niin paljon mukana. Siksi myös ympäristöystävällisyys<br />

parani.<br />

Baltic Bulkin 64 tonnin autot pystyvät<br />

nyt kuljettamaan 48 tonnin hyötykuormaa.<br />

Ruotsalaisten rakentamat 90<br />

tonnin yhdistelmät Pajalan kaivosten<br />

kuljetuksia varten saivat kantaa hyötykuormaa<br />

vain vajaa kymmenen tonnia<br />

enemmän kuin suomalaisten.<br />

Baltic Bulkin kevyempien autojen<br />

etuna on myös vähäisempi polttoaineen<br />

kulutus.<br />

– Ajattelimme myös uusiokäyttöä.<br />

Suunnittelimme päällirakenteet niin, että<br />

kuorma-autoihin sopii suoraan merikontti<br />

kiinni. Siksi ne voi myydä käytön<br />

jälkeen melkein minne tahansa.<br />

Nyt rikastekuljetukset rullaavat maanteillä,<br />

mutta kontit suunniteltiin siten,<br />

että ne voi siirtää viikossa rautatieliikenteen<br />

matkaan.<br />

Rikaste tarttui lavaan<br />

kiinni<br />

Baltic Bulkille malmirikasteiden operointi<br />

oli uusi ja iso haaste, joka vaati kehittämään<br />

uusia innovaatioita ja luomaan<br />

toimivan kokonaisvaltaisen kaivosteollisuuden<br />

tarpeita palvelevan tehokkaan<br />

logistiikkaketjun niin lastauksien ja säkityksen,<br />

kuljetuksien, varastoinnin ja<br />

ahtaustoimintojen osalta.<br />

Kuljetettavat volyymit olivat kovat, samoin<br />

pohjoisen olosuhteet, eikä malmirikaste<br />

materiaalina ole kaikkein helpoin<br />

kuljetettava.<br />

– Tullessaan tuutista tuotannosta<br />

kuparirikaste on jonkin verran kosteaa.<br />

Se reagoi tiettyjen materiaalien kanssa.<br />

Kuparirikaste tarttuu erittäin helposti<br />

kuorma-autojen rauta- ja alumiinilavoihin<br />

ja pakkanen jäädyttää sen niihin<br />

kiinni. Jossain määrin irtonikkelissä on<br />

sama haaste, Polar Bulktrans Oy:n kuljetuspäällikkö<br />

Tiia Mäkitulkkila sanoo.<br />

Polar Bulkissa keksittiin pinnoittaa<br />

lavat muovilla, jolloin rikasteet irtosivat<br />

paremmin.<br />

Oman kaluston lisäksi käytetään alihankkijoiden<br />

autoja.<br />

– Löysimme hyviä yhteistyökumppaneita.<br />

Vaikka lähtevät volyymit ovat<br />

suuria, pyrimme hyödyntämään paluuliikennettä.<br />

Pohjoisen suuntaan tulee<br />

kappaletavaraa ja jonkun verran omia<br />

kuljetuksiamme etelästä, Mäkitulkkila<br />

kertoo. •<br />

6<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

Container

Alustavien suunnitelmien mukaan autot ajavat sisään laivaan terminaalin alta.<br />

Helsingin Sataman<br />

toiminta kasvaa<br />

Helsingin Satama Oy:llä<br />

on alkamassa lupaavia<br />

hankkeita. Länsi-Sataman<br />

matkustajaterminaali<br />

rakennetaan nopean<br />

liikenteen tarpeisiin, ja kun<br />

Äänekosken biotuotetehdas<br />

käynnistyy, arviolta 800<br />

000 tonnia sellua kulkee<br />

Vuosaaren sataman läpi.<br />

Teksti Sari Järvinen<br />

Jos suunnitelmat menevät kuten pitää,<br />

vuonna 2017 valtavat imukupit<br />

kiinnittävät Tallink Siljan uuden<br />

aluksen Helsingin Länsi-Sataman vastavalmistuneen<br />

terminaalin kylkeen. Suomessa<br />

ennen näkemätön Auto mooring<br />

-kiinnitys on nopeampi kuin perinteinen<br />

köysikiinnitys, ja nimenomaan nopeus on<br />

valttia tulevaisuuden matkustajaliikenteessä.<br />

Samaan on tähdätty uuden terminaalirakennuksen<br />

suunnittelussa. Julkinen liikenne<br />

ja henkilöautot tuovat matkustajat<br />

suoraan terminaalin lasiovien eteen, josta<br />

he astuvat sisään avaraan aulaan. Rullaportaat<br />

nostavat matkustajat toiseen kerrokseen.<br />

Vastassa on lipuntarkistuksen<br />

lisäksi koko seinän kokoinen lasi-ikkuna<br />

ja maisema suoraan merelle.<br />

– Matkustajien ei tarvitse kävellä pitkien<br />

matkustajaputkien läpi, vaan ison aulan<br />

toisesta kerroksesta pääsee nopeammin<br />

laivaan. Se lyhentää aluksen kääntöaikaa<br />

satamassa, Helsingin Satama Oy:n<br />

toimitusjohtaja Kimmo Mäki kertoo.<br />

Mikäli Helsingin Sataman hallitus hyväksyy<br />

terminaalihankkeen keväällä <strong>2015</strong><br />

ja rakentamiseen liittyvät lupa-asiat etenevät,<br />

Mäellä on edessään harvinaislaatuinen<br />

rakennusprojekti. Suomessa matkustajaterminaaleja<br />

on harvoin päästy rakentamaan<br />

suoraan liikenteen tarpeisiin,<br />

sillä suuri osa on muokattu vanhoihin<br />

tavaraterminaaleihin.<br />

Nyt terminaalia on pystytty suunnittelemaan<br />

tiiviisti yhdessä varustamon kanssa.<br />

Yli 50 miljoonan<br />

investointi<br />

Länsi-Sataman terminaali liikennejärjestelyineen<br />

maksaa yli 50 miljoonaa euroa.<br />

Helsingin Satama hakee yhdessä Tallin-<br />

8<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

Länsisataman viitesuunnitelma / alustava kooste 13.02.<strong>2015</strong><br />

nan sataman kanssa EU:lta CEF-tukea<br />

(Connecting Europe Facility), jossa on<br />

mahdollisuus saada 20 prosenttia hankkeen<br />

kuluista. Helsingin Satama rahoittaa<br />

itse loppuosan.<br />

– Tallinnan liikenne on kasvanut yhtäjaksoisesti<br />

jo useamman vuoden ajan.<br />

Uusi terminaali tarvitaan, koska kapasiteetti<br />

ei muuten riitä, Mäki toteaa.<br />

Terminaali rakennetaan satama-alueen<br />

päähän, jota on viime vuosina laajennettu.<br />

Teknisesti rakennustyö ei ole vaikeaa,<br />

mutta halpaa sataman laajentaminen<br />

merelle päin ei ole. Mäki arvioi laiturin<br />

pidennyksen maksaneen joitakin kymmeniä<br />

miljoonia.<br />

Merkittävä sopimus<br />

Metsä Fibren kanssa<br />

Helsingin Satama on solminut merkittävän<br />

aiesopimuksen Metsä Groupiin kuuluvan<br />

Metsä Fibren kanssa. Sen mukaan<br />

vuonna 2017 Äänekosken biotuotetehtaan<br />

vienti kulkee Vuosaaren sataman kautta.<br />

Tavaraa, aluksi sellua, kulkee arviolta 800<br />

Kimmo Mäki kertoo<br />

kappaletavaraliikenteen kasvun<br />

jatkuneen Helsingin Satamassa<br />

alkuvuonna <strong>2015</strong>.<br />

000 tonnia vuodessa.<br />

– Se on todella iso sopimus meille. Tehtaan<br />

toiminnan käynnistymisen jälkeen<br />

liikenne olisi yli kymmenen prosenttia<br />

Vuosaaren koko liikenteestä. Lisäksi tulee<br />

välillisiä vaikutuksia, Mäki toteaa.<br />

Sopimuksen myötä Vuosaareen infrastruktuuri<br />

paranee. Liikenneyhteydet<br />

helpottuvat, ja todennäköisesti myös laivayhteydet<br />

kehittyvät entisestään.<br />

Mäki uskoo niiden houkuttelevan uusiakin<br />

toimijoita alueelle. •<br />

Kappaletavaraliikenne<br />

lisääntyi<br />

Helsingin Sataman kautta kulkenut<br />

kappaletavaraliikenne lisääntyi<br />

vuonna 2014 neljä prosenttia vuodesta<br />

2013. Siitä vienti nousi seitsemän<br />

prosenttia ja tuonti yhden<br />

prosentin.<br />

– <strong>Kuljetus</strong> Baltian kautta lisääntyi.<br />

Lisäksi kuljetusyksiköiden kuten<br />

konttien, trailerien ja rekkojen määrä<br />

nousi. Helsingin Satama on vahva<br />

juuri tällaisessa liikenteessä, jossa<br />

tavara lastataan tehtaalla suoraan<br />

kuljetusyksikköön ja viedään sataman<br />

läpi suoraan asiakkaalle, Helsingin<br />

Satama Oy:n toimitusjohtaja<br />

Kimmo Mäki sanoo.<br />

Uusia asiakkaita houkuttelivat<br />

myös Helsingin Sataman, varustamojen<br />

ja operaattoreiden parantuneet<br />

palvelut, kuten uudet laivayhteydet.<br />

Koska Suomen satamaliikenne ei<br />

kasvanut vuonna 2014, Helsingin<br />

Sataman liikenteen lisäys on merkinnyt<br />

sen markkinaosuuden nousua<br />

Suomen satamien keskuudessa.<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 9

Baltic Linen Turun reitille<br />

ja uusi linjayhteys Ruotsiin<br />

Norjalaisvarustamo Nor Lines AS on yli kaksinkertaistanut<br />

Suomen laivakapasiteettinsa vuoden sisällä. Maaliskuussa 2014<br />

Nor Linesin operoimaan Baltic Line -liikenteeseen asetettu mv<br />

Link Star avasi suoran laivayhteyden Turusta Norjan lisäksi<br />

Puolaan ja Tanskaan. Toisen laivan asettaminen mahdollisti<br />

myös siirtymisen viikoittaisiin lähtöihin Turun satamasta<br />

aikaisemman kahden viikon aikataulutuksen sijaan.<br />

Nyt, lähes tasan vuotta myöhemmin,<br />

liikenteen aloittaa<br />

mv Link Starin sisaralus mv<br />

Mini Star, joka korvaa nykyisin reitillä<br />

kulkevan Baltic Betinan. Mini Star lisää<br />

reitin kapasiteettia 2000 tonnilla ja alus<br />

aloittaa liikennöinnin viikolla 15. Molemmat<br />

alukset on varustettu perä- ja<br />

sivuportein sekä avattavin kansiluukuin.<br />

Link Star purjehtii Suomen ja Mini Star<br />

Ruotsin lipun alla. Nor Lines AS:n agenttina<br />

Suomessa toimii Baltic Line Finland<br />

Oy.<br />

– Kahden uuden aluksen tuominen<br />

reitille ja viikkoliikenteeseen siirtyminen<br />

on parantanut linjan kilpailukykyä merkittävästi,<br />

iloitsee Baltic Line Finlandin<br />

toimitusjohtaja Tomas Uschanow.<br />

– Molemmat laivat ajavat jatkossa<br />

säännöllisen viikkoaikataulun mukaisesti<br />

reittiä Turku–Swinoujscie–Fredericia–Lysekil–Norjan<br />

satamat. Uutena<br />

satamana reitillä on siis Lysekil Ruotsin<br />

länsirannikolla, jonne linjaliikenne aloitetaan<br />

huhtikuussa, Uschanow lisää.<br />

Asiakkaina koko Suomen<br />

teollisuus<br />

Baltic Line palvelee koko Suomen teollisuutta.<br />

Linjalla kulkee niin viennissä<br />

kuin tuonnissakin mekaanisen ja kemiallisen<br />

metsäteollisuuden tuotteita, terästä<br />

ja muita metalleja, kemikaaleja, kontteja,<br />

veneitä sekä konepajateollisuuden<br />

projektilasteja. Molemmilla aluksilla on<br />

ro-ro-ramppi ja linjalla onkin mahdollisuus<br />

kuljettaa myös pyörillä tai teloilla<br />

kulkevia koneita ja laitteita. Baltic Line<br />

keskittyy rahtiliikenteeseen eikä kuljeta<br />

matkustajia reiteillään.<br />

– Kokonaisuudessaan lisäkapasiteetin<br />

myötä Baltic Linen kuljetusmäärät kasvoivat<br />

yli 100 000 tonnilla vuonna 2014,<br />

10<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

jälleen lisäkapasiteettia<br />

mikä on merkittävä piristys myös Turun<br />

satamalle. Turun satamaan on hyvät<br />

yhteydet niin maanteitse kuin rautateitsekin.<br />

Lisäksi Turusta löytyy riittävästi<br />

kenttä- ja terminaalikapasiteettia täyttämään<br />

teollisuuden vaativatkin tarpeet,<br />

kertoo Baltic Line Finlandin myynti- ja<br />

kehitysjohtaja Mika Saarinen.<br />

Mika Saarinen lisää, että nämä projektilastit<br />

voidaan hoitaa ro-ro-yksiköillä<br />

Turusta nopealla aikataululla perille<br />

saakka kattaen koko Norjan. Näin minimoidaan<br />

jälleenkäsittelyt reitillä, mikä<br />

on laivaajille huomattava kustannusetu<br />

ja vähentää riskiä kuljetusvaurioihin. •<br />

Vasemmalla Baltic Line Finlandin toimitusjohtaja Tomas Uschanow.<br />

Oikealla Baltic Line Finlandin myynti - ja kehitysjohtaja Mika Saarinen.<br />

Paljon potentiaalia<br />

Pohjois-Norjassa<br />

Baltic Line liikennöi useisiin eteläisen<br />

Norjan satamiin aina Bergeniin saakka.<br />

Bergenistä lastit voidaan jälleenlaivata<br />

Nor Linesin rannikkoliikenteen aluksilla<br />

jopa Hammerfestiin saakka.<br />

– Investoinnit pohjoisen Norjan uusille<br />

kaasu- ja öljykentille ovat huimia, ja<br />

näistä kuljetuksista Baltic Line tavoittelee<br />

uusia asiakkuuksia jatkossa, painottaa<br />

Uschanow.<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 11

Mann Lines panostaa<br />

Turun liikenteeseen<br />

Turun sataman kapasiteetti Manner-Eurooppaan ja Englantiin kasvoi merkittävästi kun Mann<br />

Lines toi vuoden alusta Turun reitilleen lisäkapasiteettia. Nyt ro-ro-linjareittiä Harwich–Cuxhaven–<br />

Paldiski–Turku–Bremerhaven liikennöi Stena Foreteller. Uusi alus on osa laajempaa Mann Linesin<br />

ja Stena Linen yhteistyötä, jonka myötä Turusta käynnistyi myös nopea meriyhteys Rotterdamiin.<br />

Stena Foreteller kasvatti reitin kaistametrejä 700 metrillä aina 3 000 metriin asti. Kasvanut<br />

kapasiteetti palvelee erinomaisesti Bremerhavenin kautta tuotteitaan kuljettavaa konepaja- ja<br />

metsäteollisuutta sekä erityyppisiä projektilasteja.<br />

M<br />

ann Linesin ja Stena Linesin<br />

yhteistyössä on kolme tukijalkaa.<br />

Vuoden <strong>2015</strong> alusta<br />

Mann Linesille aikarahdatun aluksen<br />

lisäksi Mann Lines toimii koko Stena<br />

Linesin reittiverkoston myyntiagenttina<br />

Suomessa. Stena Linelle puolestaan on<br />

varattu vakiomäärä tilaa Mann Linesin<br />

reiteillä.<br />

– Haemme synergiaa Stena Linen olemassa<br />

olevien linjojen kanssa. Heillä on<br />

laaja linjaverkosto Euroopassa ja haluamme<br />

integroida liikenteemme heidän<br />

liikenteeseensä, Mann Lines Oy:n toimitusjohtaja<br />

Timo Helanto kertoo.<br />

Uuden yhteyden myötä<br />

asiakkaille avautuu<br />

koko maailma<br />

Ensimmäinen konkreettinen esimerkki<br />

Mann Linesin asiakkaille yhteistyön<br />

hyödyistä on nopean yhteyden avaaminen<br />

Suomesta Rotterdamiin.<br />

– Kykenemme tarjoamaan käytännössä<br />

saman nopeuden kuin suoralla yhteydellä.<br />

Laiva lähtee Turusta perjantaina ja<br />

lasti on Rotterdamissa jo tiistaiaamuna.<br />

Sen jälkeen koko Eurooppa ja maailma<br />

ovat auki, sillä maailman johtaviin kuuluva<br />

satama tarjoaa asiakkaillemme valtavan<br />

potentiaalin, Helanto iloitsee.<br />

Yhteys on myös hiilijalanjäljeltään pienempi<br />

vaihtoehto kuin meritie Saksaan<br />

ja sen jälkeen ajaminen Benelux-maihin.<br />

Kansainvälisille asiakkaille Mann Lines<br />

pystyy tarjoamaa esimerkiksi hyvän ja<br />

kilpailukykyisen raideyhteyden Stanmaihin<br />

Paldiskin satamasta Virosta.<br />

Uusi yhteys täydentää<br />

Turun sataman<br />

palvelutarjontaa<br />

Turun Sataman rahtiliikennejohtaja Jarmo<br />

Koskinen on tyytyväinen uudesta<br />

linjaliikenteestä ja uskoo yhteistyön,<br />

joustavan palvelun ja nopeuden olevan<br />

tulevaisuudessakin Turun valtteja.<br />

– Tämä on jo pitkään odotettu juttu,<br />

koska olimme melkein kymmenen vuotta<br />

ilman toimivaa yhteyttä Rotterdam–<br />

Anwerpen suunnalle. Tämä täydentää<br />

hyvin Turun sataman palvelutarjontaa ja<br />

antaa irtoperäliikenteelle uusia mahdollisuuksia.<br />

Pidemmällä aikavälillä toivomme<br />

tietysti vielä lisää reittejä. Uskonkin,<br />

että jo vuoden–kahden sisällä tämä alkaa<br />

kantaa hedelmää, Koskinen pohtii. •<br />

12<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

TWO PORTS<br />

STRONGER<br />

TOGETHER<br />

A LOGISTIC HUB FOR THE BOTHNIA REGION<br />

SWEDEN<br />

UMEÅ<br />

VAASA<br />

FINLAND<br />

KVARKENPORTS.COM

Kvarken<br />

Ports aloitti<br />

toimintansa<br />

Kvarken Ports Ltd eli Vaasan ja Uumajan yhteisesti omistama<br />

satamayhtiö aloitti toimintansa 1.1.<strong>2015</strong>. Tämä maiden rajat<br />

ylittävän satamatoimintojen yhdistämisen tavoitteena on tuottaa<br />

tehokkaita, laadukkaita ja ympäristöystävällisiä satama- ja<br />

logistiikkaratkaisuja asiakkaille sekä vahvistaa entisestään<br />

Merenkurkun alueen kuljetusreittejä.<br />

-K<br />

varken Portsin käynnistäminen<br />

on ollut hyvin mielenkiintoista<br />

aikaa, Matti<br />

Esko, yrityksen toimitusjohtaja, sanoo.<br />

- Aloitamme täysin uuden aikakauden<br />

Merenkurkun alueen logistisessa yhteistyössä<br />

uuden yhteisyrityksen voimin,<br />

joka tukee Vaasan ja Uumajan seutujen<br />

kasvavaa tavara- ja matkustajavolyymia.<br />

Tavoitteemme on satamien jatkuva kehittäminen,<br />

palvelujemme parantaminen<br />

sekä yhteistyön vahvistaminen kaikkien<br />

Merenkurkun alueen logistiikkatoimijoiden<br />

kanssa, Esko jatkaa.<br />

Hedelmällistä<br />

yhteistyötä<br />

Uumaja ja Vaasa ovat jo pitkään tehneet<br />

yhteistyötä Merenkurkun yli, ja hyvät<br />

suhteet johtivat vuonna 2012 uuden<br />

laivan hankintaan yhteisesti omistetun<br />

Wasalinen puitteissa. Nyt maita yhdistää<br />

myös uusi Kvarken Ports. Esko on hyvin<br />

vaikuttunut mukana olevien osapuolten<br />

tahdosta ja sitoutumisesta sekä maiden<br />

nopeasti saavuttamasta yhteisymmärryksestä.<br />

- Yhteisen satamayhtiön käynnistäminen<br />

on ollut sekä haastavaa että kannustavaa<br />

Uumajan ja Vaasan kaupunkien ja<br />

satamien henkilökunnalle. Kaikki voivat<br />

olla ylpeitä onnistuneesta yhteistyöstä<br />

tässä laajuudessa näin lyhyessä ajassa.<br />

Organisaatio ja<br />

toiminta-alusta<br />

Kvarken Ports on Vaasan kaupungin ja<br />

Umeå Kommunföretag AB:n yhteisesti<br />

(50/50) omistama yhtiö. Näin ollen Uumajan<br />

ja Vaasan satamien henkilökunta,<br />

noin 30 henkilöä, siirtyikin vuodenvaihteessa<br />

uuden yhtiön palvelukseen vanhoina<br />

työntekijöinä.<br />

Uusi yhtiö vuokraa Vaasan ja Uumajan<br />

satamarakanteet asianomaisilta omistajilta<br />

eli Vaasan ja Uumajan kaupungeilta.<br />

Vuokrasopimuksen piiriin kuuluvat<br />

rakennukset, kentät, laiturit, satama-altaat,<br />

satamien rautatielaitteet sekä nosturit.<br />

Yhtiö vastaa jatkossa rakenteiden<br />

kunnossa- ja ylläpidosta.<br />

Korvaus- ja laajennusinvestoinnit toteutetaan<br />

yhteistyössä vuokraisäntien eli<br />

Vaasan ja Uumajan kaupunkien kanssa.<br />

Yhtiötä johtaa vahva<br />

tiimi<br />

Matti Eskolla on kansainvälistä kokemusta<br />

yksityiseltä satama- ja kuljetusalalta,<br />

viimeisimpänä Euroports Finland<br />

Oy. Myös hallituksessa on vankan alakokemuksen<br />

omaavia yritysjohtajia ja<br />

asiantuntijoita. Lennart Petterson,<br />

ensimmäisen maan rajat ylittävän satamayhtiön,<br />

Copenhagen Malmö Portin<br />

entinen varatoimitusjohtaja, on hallituksen<br />

jäsen. Riitta Björkenheim, Vase-<br />

14<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

kin logistiikka-asiantuntija kuuluu myös<br />

yhtiön hallitukseen.<br />

Tulevaisuutta<br />

tekemässä<br />

Merenkurkun liikennettä kehitetään voimakkaasti<br />

myös Midway Alignment of the<br />

Bothnian Corridor hankkeen johdolla. Kyseessä<br />

on Uumajan ja Vaasaan sekä EU:n<br />

yhteishanke vilkkaan lauttaliikenteen ja<br />

Botnian käytävän varmistamiseksi. Kvarken<br />

Ports tukee hanketta ja haluaa näin<br />

antaa panoksensa tulevaisuuden tekemisessä.<br />

•<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 15

Panamax- ja Capesize-luokan alusten liikennöinti kasvoi Kokkolan Satamassa<br />

vuodesta 2013 vuoteen 2014 yhteensä 38 prosenttia.<br />

Kokkolassa on pyritty mahdollisimman<br />

nopeaan rautatiekuljetusten<br />

purkuun.<br />

Kokkolan Sataman<br />

kautta kulki<br />

ennätysmäärä tavaraa<br />

Suomen kolmanneksi<br />

suurimman sataman<br />

Kokkolan Sataman<br />

kautta kulki vuonna<br />

2014 enemmän tavaraa<br />

kuin koskaan: 8,575<br />

miljoonaa tonnia. Sataman<br />

toimitusjohtaja Torbjörn<br />

Wittig kertoo miksi.<br />

Teksti Sari Järvinen kuvat Kokkolan Satama<br />

Suuria Panamax ja Capesize-luokan<br />

aluksia nähtiin viime vuonna Kokkolan<br />

satamassa entistä useammin,<br />

sillä sataman kokonaisliikennemäärä<br />

ylitti ensimmäistä kertaa kahdeksan<br />

miljoonan tonnin rajan. Tavaraa virtasi<br />

700 000 tonnia enemmän kuin edellisenä<br />

ennätysvuonna 2011.<br />

– Lisäys selittyy erityisesti Venäjän<br />

transitoliikenteen kasvulla. Transiton<br />

osuus sataman kokonaisuudesta on 42<br />

prosenttia. Venäjältä tulee etenkin rautapohjaista<br />

raaka-ainetta eri muodoissa.<br />

Sen lisäksi saimme ilahduttavasti kasvua<br />

Keski- ja Pohjois-Suomen markkina-alueelta,<br />

erityisesti kaivannaisteollisuudesta,<br />

Kokkolan Satama Oy:n toimitusjohtaja<br />

Torbjörn Witting kertoo.<br />

Kyse ei kuitenkaan ole vain satunnaisesta<br />

ennätysvuodesta. Sataman liikennevirrat<br />

ovat lisääntyneet taantumasta<br />

huolimatta viimeiset kymmenen vuotta.<br />

Kasvua on ollut 185 prosenttia.<br />

Torbjörn Witting, mistä oikein on kyse?<br />

Laivalle lyhyt pysähdys<br />

– Takana on pitkäjänteistä työtä. Armottoman<br />

pitkäjänteistä. Olemme rakentaneet<br />

Kokkolan Satamasta palvelukokonaisuuden,<br />

jossa on kapasiteettia ja tehokkuutta.<br />

Ne ovat molemmat perusedellytyksiä,<br />

Witting sanoo.<br />

Kokkolassa Sataman johtoajatuksena<br />

on laivojen mahdollisimman nopea ja tehokas<br />

lastaus ja purku. Mitä kauemmin<br />

alus joutuu olemaan satamassa, sen kal-<br />

16<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

Witting toivoo valtiolta nopeaa rahoituspäätöstä Kokkolan Sataman väylän<br />

syventämiseksi, jotta suuret alukset saataisiin lastattua täyteen kuormaan.<br />

liimmaksi se varustamolle ja asiakkaalle<br />

tulee.<br />

– Tällä alalla aika on rahaa. Olemme<br />

investoineet oikeanlaisiin laitteisiin, kuten<br />

erikokoisiin nostureihin. Niiden pitää<br />

olla mitoitettu oikein erikokoisiin aluksiin.<br />

Viiden vuoden aikana tuplasimme<br />

tuotantovälineiden määrän.<br />

Myös toiminta-alue on kaksinkertaistettu<br />

15 vuoden aikana. Kokkolan Satama<br />

koostuu kolmesta osasta: Kantasatamasta,<br />

Syväsatamasta ja Hopeakivestä.<br />

Pääosa liikenteestä kulkee Syväsataman<br />

kautta, joka on niin sanotun tumman bulkin<br />

satamanosa. Kappaletavaraa ja kontteja<br />

käsitellään Kantasatamassa. Hopeakiveä<br />

räätälöidään yhä enemmän vaalean<br />

bulkin, kuten kalkkikiven käsittelyyn.<br />

Pieni mutta tehokas<br />

Kokkolan Satamalla on kokoa 64 hehtaaria.<br />

Moneen muuhun Suomen satamaan<br />

verrattuna se on vähän, mutta Kokkolassa<br />

tila on hyvin tehokkaassa käytössä.<br />

Näin on oltava, sillä sen satamaan<br />

kulkevat Suomen isoimmat alukset. Suurimmat<br />

pystyvät ottamaan 3 600 rekkaautokuormallista<br />

tavaraa uumeniinsa,<br />

Panamax-luokan aluksiin mahtuu lastia<br />

1 150 junavaunullista.<br />

Alusta varten tavaraa tulee usein seitsemän<br />

päivän aikana etupäässä rautateitse,<br />

sillä Kokkola on Suomen suurin<br />

raideliikennesatama. Isotkin alukset lastataan<br />

kahdessa – kahdessa ja puolessa<br />

päivässä.<br />

– Bulkki ja raaka-aineiden käsittelyssä<br />

ja kuljetuksessa olemme varmasti Suomen<br />

tehokkain satama.<br />

14 organisaatiota<br />

yhdessä<br />

Sataman tehokkuus ei ole kiinni pelkästään<br />

toimivasta infrastruktuurista. Kun<br />

asiakkaiden tavaroita operoi sataman<br />

alueella jopa 14 eri organisaatiota luotseista<br />

junayhteyksien hoitajiin, kaikkien<br />

on toimittava saumattomasti yhteen.<br />

– On oltava selvä hierarkia siitä, kuka<br />

tekee mitäkin. On tärkeää, ettei asiakkaan<br />

tarvitse asioida kuin yhden edustajan<br />

kanssa. Meille asiakkaan palvelu on<br />

ykkösasia, Witting sanoo.<br />

Metri lisäisi<br />

kilpailukykyä<br />

Kokkolan Sataman pitkäaikainen toive<br />

on ollut saada metri lisää syvyyttä väylälle.<br />

Hakemus väylän syventämisestä 13<br />

metristä 14 metriin laitettiin vireille jo<br />

vuonna 2007.<br />

Syvennys olisi tarpeen, sillä nyt Panamax-luokan<br />

alukset lähtevät Kokkolasta<br />

vajaassa lastissa.<br />

– Syvennys pitäisi saada tehtyä mahdollisimman<br />

nopeasti, sillä kilpailu on<br />

kovaa. 14-metrinen väylä merkitsisi asiakkaillemme<br />

edullisempia kuljetuksia,<br />

kuten Keski- ja Pohjois-Suomen kaivannaisteollisuudelle,<br />

Witting sanoo. •<br />

Kokkolan Satama<br />

• Suomen suurin bulksatama ja<br />

Suomen yleissatamista kolmannella<br />

sijalla tonnimääräisessä<br />

vertailussa.<br />

• Vuosi 2014 on Kokkolan sataman<br />

tuorein ennätysvuosi 8.575.000<br />

tonnia<br />

• Vuosi <strong>2015</strong> on Kokkolan Satamalle<br />

juhlavuosi, sillä satamatoiminta<br />

alkoi 190 vuotta sitten.<br />

• Yhteensä 15 satamanosturia.<br />

Nostokyky 40-50 tonnia, sekä 140<br />

tonnin projektinosturi.<br />

• Mm. Mantsinen ja Essemkon materiaalinkäsittelykoneet.<br />

• Lastauskuljetinjärjestelmä.<br />

• Junavaunun kaatolaiteterminaali:<br />

käsittelyteho noin 20 vaunua<br />

tunnissa.<br />

• AWT, katettu laivanlastausterminaali.<br />

• Katettuja varastotiloja 8 hehtaaria.<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 17

Suomen ABB:lle yli 60 miljoonan tilaus<br />

Azipod®-järjestelmistä<br />

ABB on saanut yli 60 miljoonan<br />

dollarin tilauksen Azipodsähköpropulsiojärjestelmien<br />

toimituksesta kahteen<br />

Norwegian Cruise Linen<br />

alukseen. Breakaway-<br />

Plus-luokan risteilyalukset<br />

rakennetaan Saksan MEYER<br />

WERFTin telakalla ja ne<br />

toimitetaan vuoden 2018<br />

alkupuolella ja vuoden 2019<br />

lopussa.<br />

Azipod-potkurijärjestelmällä varustettu alus säästää polttoainetta jopa 20 prosenttia<br />

perinteisiin potkureihin verrattuna.<br />

Azipod-ruoripotkurijärjestelmät<br />

valmistetaan Suomen ABB:n<br />

Vuosaaren ja Haminan tehtailla.Toinen<br />

Azipod-potkurijärjestelmistä<br />

tilattiin vuonna 2014 ja toinen kirjataan<br />

kuluvalle vuodelle.<br />

Sea Load Control Finland Oy Ltd<br />

• alusten ja lastien tarkastukset<br />

• vahinkotarkastukset<br />

• Keskuskauppakamarin HTT-Tavarantarkastukset<br />

Hyväksytty HTT-Tavarantarkastaja Esa Anttio<br />

Kalajoentie 298<br />

FI-85100 Kalajoki Finland<br />

Tel. +358-500-324 456<br />

office@seaload.net<br />

www.seaload.net

ABB:n polttoainetta säästävät Azipod<br />

XO -sähköpropulsiojärjestelmät ovat<br />

jo käytössä useilla Norwegian Cruise<br />

Linen uusilla aluksilla, luksusluokan<br />

Norwegian Breakawayllä ja Norwegian<br />

Getawayllä sekä suuremman Breakaway-Plus-luokan<br />

Norwegian Escapella<br />

ja Norwegian Blisillä, jotka ovat parhaillaan<br />

rakenteilla MEYER WERFTin telakalla.<br />

Suomen ABB toimittaa laivoihin<br />

myös täydelliset sähkövoimantuotantojärjestelmät<br />

ja taajuusmuuttajakäytöt.<br />

Norwegian Cruise Line otti yhtenä ensimmäisistä<br />

risteilylinjoista maailmassa<br />

käyttöön uuden sukupolven Azipod XO<br />

-ratkaisun.<br />

- ABB:n Azipod XO -ratkaisun avulla<br />

laivan käyttöaikaiset kustannukset pienenevät<br />

ja kannattavuus paranee. Tämä<br />

uusintatilaus maailman johtavalta risteilyaluksia<br />

rakentavalta telakalta MEY-<br />

ER WERFTiltä on vahvistus lippulaivatuotteemme<br />

asiakkaalle tuottamasta<br />

lisäarvosta, liiketoimintajohtaja Juha<br />

Koskela ABB:ltä sanoo.<br />

Azipod-potkurijärjestelmällä varustettu<br />

alus säästää polttoainetta jopa 20<br />

prosenttia perinteisiin potkureihin verrattuna.<br />

Polttoainesäästö perustuu häiriöttömään<br />

veden virtaukseen potkureissa.<br />

Tyypillisessä Itämeren automatkustajalautassa<br />

järjestelmän käyttö vähentää<br />

hiilidioksidipäästöjä noin 10 000 tonnia<br />

vuodessa perinteiseen potkurijärjestelmään<br />

verrattuna. •<br />

Azipod XO<br />

ABB:n Azipod-ruoripotkuri on vaihteeton<br />

ohjattava propulsiojärjestelmä,<br />

jossa voimanlähteenä toimiva<br />

sähkömoottori on laivan rungon ulkopuolella.<br />

Azipod XO -sovellus on suunniteltu<br />

vähentämään aluksen käyttöaikaisia<br />

kustannuksia ja lisäämään sen tuottavuutta.<br />

Azipod XO tarjoaa varustamoille ja<br />

laivayhtiölle parempaa tehokkuutta<br />

ja ohjattavuutta sekä enemmän kuljetuskapasiteettia.<br />

Kansainvälinen<br />

LOGISTIIKAN JA<br />

KULJETUKSEN<br />

SUURTAPAHTUMA<br />

Helsingissä<br />

<strong>Logistiikka</strong>- ja kuljetusala kokoontuu<br />

Suomen suurimmille <strong>Logistiikka</strong>-<strong>Kuljetus</strong><br />

-messuille 11. – 13.6.<strong>2015</strong> Messukeskukseen<br />

Helsinkiin.<br />

Kaikki messujen osa-alueet; kuljetus,<br />

sisälogistiikka ja logistiikkapalvelujen<br />

tarjoajat, ovat messuilla mukana kattavasti.<br />

Uutena tuotekokonaisuutena on<br />

älylogistiikka. <strong>Logistiikka</strong>-<strong>Kuljetus</strong> -messuille<br />

osallistuu yli 250 yritystä. Messukeskuksen<br />

viisi hallia ja ulkoalueet ovat<br />

tapahtuman käytössä.<br />

Kaikki merkittävimmät kuorma- ja<br />

pakettiautomerkit osallistuvat messuille.<br />

Mukana ovat myös keskeisimmät suomalaiset<br />

perävaunu- ja päällirakennevalmistajat.<br />

Perävaunuja ja päällirakenteita<br />

esittelee 40 yritystä. Trukkien maahantuojat<br />

ovat lähteneet mukaan messuille<br />

isosti. Halliin rakennetaan myös koeajoalue<br />

trukeille.<br />

<strong>Logistiikka</strong>palveluja messulla esittelevät<br />

kotimaiset ja kansainväliset toimijat.<br />

•

Kalajoen satamassa<br />

taas uusi ennätys<br />

Kalajoen sataman<br />

liikennemäärä rikkoi viime<br />

vuonna ensimmäisen kerran<br />

yli puolen miljoonan tonnin<br />

rajan. Kasvua edelliseen<br />

vuoteen oli yhdeksän<br />

prosenttia.<br />

Teksti: Virpi Adamsson<br />

Kalajoen satamalla on toimitusjohtaja<br />

Esa Anttion mukaan<br />

positiivinen ongelma. Asiakkaita<br />

tulee välillä melkeinpä ovista ja ikkunoista.<br />

Sataman liikenne on viimeisten<br />

kahdeksan vuoden aikana lähes kaksinkertaistunut.<br />

– Tämä on tietyllä tavalla lumipalloilmiö.<br />

Monet myönteiset asiat ja signaalit<br />

tuovat koko ajan uutta liikennettä. Pohjois-Pohjanmaan<br />

tuulivoimalaprojektit<br />

ovat lähteneet voimalla liikkeelle. Pyhäjoen<br />

ydinvoimahankkeesta odotetaan lisää<br />

kasvua.<br />

Menestyksen takana on Anttion mukaan<br />

monta tekijää. Hän nostaa valokeilaan<br />

Kalajoen sataman kaksi operaattoria;<br />

Rahjan Huolinta Oy:n sekä Oy Blomberg<br />

Stevedoring Ab:n. Molemmat ovat onnistuneet<br />

kasvattamaan liikennettä ja pystyneet<br />

palvelemaan asiakkaita kustannustehokkaasti.<br />

Kalajoen kaupunki saa myös kiitokset.<br />

Se on määrätietoisesti kehittänyt omistamansa<br />

sataman toimintaa ja rakentanut<br />

infraa asiakkaiden toiveiden mukaisesti.<br />

– Painottaisin ennen kaikkea sitä, että<br />

kaupunki on yksimielisesti seissyt sataman<br />

takana ja tukenut kaikkia päätöksiämme<br />

ja investointejamme. Ne on hyväksytty<br />

yksimielisesti. Meidän on ollut<br />

äärettömän helppo toimia, Anttio toteaa.<br />

Hän toteaa että myös sillä saattaa olla<br />

merkityksensä, että satamassa palvellaan<br />

asiakkaita ainakin viidellä kielellä. Palveluja<br />

saa molempien kotimaisten lisäksi<br />

20<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

englanniksi, venäjäksi ja saksaksi. Onpa<br />

Anttio pitänyt tervetulopuheen japaniksikin,<br />

jota hän kertoo oppineensa jonkin<br />

verran nuorena merillä seilatessaan.<br />

Jatkuvaa laajenemista<br />

ja rakentamista<br />

Kalajoen kaupunki on hankkinut yli 20<br />

hehtaaria uutta satama-aluetta sen ympäristöstä.<br />

Nyt satama-alue on kaikkiaan<br />

54 hehtaaria. Siitä vasta puolet on<br />

rakennettu, joten tilaa liikenteen kasvulle<br />

löytyy.<br />

Viime vuodet ovat olleet satamassa<br />

melkoista investointien ja laajentamisen<br />

aikaa. Uutta on rakennettu joko<br />

operaattoreiden tai sataman toimesta:<br />

satamalaituria ja varastoja on peruskorjattu,<br />

uusia varastoja ja satamakenttiä<br />

on tehty. Viime vuonna kenttäala laajentui<br />

parilla hehtaarilla ja tänä vuonna<br />

suunnitelmissa on tehdä ainakin kolme<br />

hehtaaria lisää.<br />

– Merkittävin investointi lähitulevaisuudessa<br />

on laiturin jatkaminen niin,<br />

että saamme yhden laivapaikan lisää.<br />

Lisäksi olemme jättäneet Liikennevirastolle<br />

esityksen nykyisen 8,5 metrin<br />

meriväylän syventämisestä kymmeneen<br />

metriin. Se mahdollistaisi liikennöinnin<br />

30 000 tonnin laivalla nykyisen 20 000<br />

Tuulivoimaloiden siipien purkausta laivasta Kalajoen satamassa.<br />

tonnin laivan sijaan.<br />

Satamasta tuli osakeyhtiö<br />

Kalajoen satamasta tuli tämän vuoden<br />

alusta osakeyhtiö. Sataman koko omaisuusmassa<br />

maa- ja vesialueineen, laitureineen<br />

sekä rakennuksineen siirtyi kaupungilta<br />

Kalajoen Satama Oy:lle.<br />

– Tämä on merkittävin muutos sataman<br />

toiminnassa. Uuden yrityksen alkava<br />

tase oli yhteismäärältään noin 10 miljoonaa<br />

euroa. Tämä ratkaisu takaa aloittavalle<br />

yhtiölle erittäin hyvät, elinkelpoiset<br />

ja tuloksentekokykyiset lähtökohdat,<br />

toimitusjohtaja Esa Anttio kuvailee.<br />

Kalajoen satama on erikoistunut sahatavaran<br />

käsittelyyn. Satamaa työllistävät<br />

sahateollisuuden vienti ja tuulivoimateollisuuden<br />

tuonti. Myös viljan viennissä<br />

odotetaan merkittävää kasvua. Satamassa<br />

käsitellään myös paljon rehuja,<br />

Blomberg Stevedoring<br />

on rakentanut vuosittain<br />

lisää varastotilaa.<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 21

THE PORT OF<br />

OPPORTUNITY<br />

Blomberg Stevedorin<br />

on hankkinut kaksi<br />

uutta kurottajaa siirtämään<br />

tuulivoimaloiden osia.<br />

lannoitteita, kalkkia, mineraaleja, magnesiumsulfaattia sekä<br />

muita irtolasteja.<br />

Kalajoen satamassa kävi viime vuonna 128 alusta. Vuosittainen<br />

liikenne vastaa noin 15 000 rekkakuormaa. Koko<br />

rekkasaattueen pituus olisi luokkaa Hangosta Petsamoon ja<br />

takaisin.<br />

Meritietä<br />

pitkin<br />

kaikkialle<br />

maailmaan<br />

HaminaKotka on täyden palvelun satama,<br />

joka tarjoaa asiakkailleen laadukkaita ja monipuolisia<br />

palveluja. Satama yritys- ja logistiikka-alueineen luo<br />

dynaamisen ja logistisesti tehokkaan toimintaympäristön<br />

yritystoiminalle. HaminaKotkan satamaan<br />

on helppo tulla, siellä toimia, kasvaa ja menestyä!<br />

HAMINAKOTKA SATAMA OY<br />

www.haminakotka. • marketing@haminakotka.<br />

Ihanteellinen satama operaattorille<br />

Satamaoperaattori Oy Blomberg Stevedoring Ab on toiminut<br />

Kalajoella vuodesta 2007 lähtien. Toimitusjohtaja Sakari<br />

Mäki-Fränti sanoo Kalajoen sataman olleen kaikista sen<br />

toimintasatamista viime vuosina eniten kehittyvä ja kasvava.<br />

Sen sijainti 15 kilometriä kaupungin keskustasta on ihanteellinen.<br />

– Kalajoen satama on siitä harvinainen, että se sijaitsee<br />

metsän keskellä. Siellä on hyvät laajenemismahdollisuudet,<br />

ja kun asutusta ei ole lähellä on helppo laajentaa. Ei tule intressiristiriitoja.<br />

Mäki-Fränti kehuu sataman liikenneyhteyksiä. Se on valtateiden<br />

8 ja 27 risteyksessä. Maantieyhteydet ovat erittäin hyvät<br />

ja ne soveltuvat niin raskaalle kuin kevyelle liikenteelle.<br />

Tuulivoima toi töitä<br />

Blomberg Stevedoringille Kalajoen satama on monipuolinen<br />

tuontisatama. Yritys on rakentanut vuosittain lisää varastotilaa<br />

ja päivittänyt kalustoa. Alkuvuosina eniten työllistivät<br />

agribulk-tuotteet. Nyt kasvava tuulivoimaloiden tuonti tuo<br />

paljon töitä.<br />

– Tuulivoimarakentaminen tuo kymmeniä lisälaivoja<br />

vuodessa. Olemme investoineet sitä varten kahteen uuteen<br />

kurottajaan, jotta kykenemme siirtämään tuulivoimaloiden<br />

osia. Niiden nostoteho on noin 60 tonnia. Kaikki vapaat kentät<br />

ovat täynnä tuulivoimakomponentteja. Niiden kuljettaminen<br />

raskaina erityiskuljetuksina tulee näkymään maanteillä.<br />

Mäki-Fränti odottaa tuulivoimalabuumin jatkuvan lähivuosina.<br />

Myös Pyhäjoen mahdollinen ydinvoimarakentaminen<br />

toisi paljon uutta liikennettä Blomberg Stevedoringille.<br />

– On mahdoton tietää, kuinka suuri osuus sen kuljetuksista<br />

tulisi meriteitse. Kalajoen satamalla on kuitenkin riittävät<br />

resurssit palvella hanketta, vaikka kaikki liikenne tulisi<br />

tämän kautta. Meillä on mahdollista rakentaa ja laajentaa<br />

tarpeen vaatiessa. •

Kiinalaisyritys siirtää<br />

tuotantoaan Suomeen<br />

Kiinalainen kaivinkonevalmistaja Sunward siirtää tuotantoaan<br />

Suomeen. Osa yrityksen Euroopan markkinoille toimittamien<br />

koneiden valmistuksesta siirtyy suomalaiselle sopimusvalmistajalle<br />

Walpella Oy:lle.<br />

Toistaiseksi voimassa olevan yhteistyösopimuksen työllistävä<br />

vaikutus Suomessa on 10–20 henkilötyövuotta. Tuotanto<br />

toteutetaan Walpellan Tampereen ja Valkeakosken yksiköissä.<br />

Varaosapalvelut ja huolto on keskitetty Tampereen yksikköön.<br />

Kymmenen vuotta Euroopan markkinoilla toiminut Sunward<br />

tuottaa vuosittain noin 10 000 kaivinkonetta. Suomen markkinoille<br />

yritys on viimeisen vuosikymmenen aikana toimittanut<br />

useita satoja koneita.<br />

Nyt sovitun yhteistyön avulla Sunward pystyy Walpellan mukaan<br />

tarjoamaan asiakkailleen eurooppalaisen tuotteen markkinoiden<br />

edullisimmalla hinnalla.<br />

Walpellan osalta sopimus<br />

taas merkitsee satojen kaivinkoneiden<br />

vuosittaista valmistusta<br />

sekä pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä.<br />

• www.walpella.com<br />

Mikko Puttonen toimii Walpellan<br />

toimitusjohtajana.<br />

Walpella toimii kansainvälisesti<br />

prosessi-,energia-, offshore-,<br />

kaivos- ja koneteollisuudessa.<br />

Paperiset rekisteröintitodistukset<br />

jäävät historiaan<br />

Rekisteröintitodistuksen ykkösosaa ei tulevaisuudessa enää<br />

tarvitse pitää autossa mukana, kun liikutaan kotimaassa.<br />

Paperisen rekisteritodistuksen sijaan ajoneuvon omistaja<br />

saa ajoneuvokohtaisen koodin eli omistajaoikeutta osoittavan<br />

varmenteen.<br />

Ulkomailla ajettaessa paperinen todistus on pidettävä mukana.<br />

Tulosteen saa maksutta pyytämällä Liikenteen turvallisuusvirasto<br />

Trafista.<br />

Kun auto myydään, omistaja voi luovuttaa uudelle omistajalle<br />

rekisteri-ilmoituksen tekemistä varten joko pelkän varmenteen<br />

tai paperisen todistuksen.<br />

Asiaa koskeva lakimuutos tulee voimaan 16. marraskuuta<br />

<strong>2015</strong>. Bussien, kuorma-autojen ja perävaunujen rekisteröintitodistuksia<br />

on kuitenkin pidettävä mukana ajoneuvossa 31.<br />

joulukuuta 2016 saakka. •<br />

Turku AutoSaloon <strong>2015</strong><br />

18-19.4.<strong>2015</strong>, Turun Messukeskuksessa<br />

Huhtikuun loppupuolella neljättä kertaa järjestettävät AutoSaloon<br />

ajoneuvomessut tulee esittelemään monipuolisesti harrasteajoneuvoja,<br />

alan kerhoja ja yrityksiä. Lisäksi tapahtuma<br />

esittelee Pohjois Euroopan näyttelykalustoa, toimintaa unohtamatta.<br />

Tapahtuma kokoaa saman katon alle niin autot kuin<br />

moottoripyörätkin.<br />

Tämän vuoden teemoina ovat Super-autot ja ulkona näytösajoissa<br />

isot Monsteriautot, höystettynä kilpa-autoilla ja moottoripyörillä<br />

. Super-autot pitää sisällään niin pakastavedetyt urheiluautot<br />

kuin vanhemmat klassikkoautot: Ferrari, Lamborghini,<br />

Lotus, Pantera… Harrastepuolella on tänä vuonna teemana<br />

rakennetut paketti- ja avolava -autot. • www.autosaloon.fi<br />

Helsinki<br />

–<br />

Tallinna<br />

–<br />

Eurooppa<br />

RUOTSI<br />

Tukholma<br />

Kapellskär<br />

Ahvenanmaa<br />

Turku<br />

SUOMI<br />

Helsinki<br />

365<br />

päivää<br />

vuodessa<br />

07<br />

lähtöä<br />

päivässä<br />

jopa02 tunnissa<br />

Tallinna<br />

Paldiski<br />

VIRO<br />

Riika<br />

LATVIA<br />

Lue lisää:<br />

www.tallinksilja.fi/cargo

Vuonna 2014<br />

Inkoo Shipping<br />

käsitteli 1,4 miljoonaa<br />

tonnia tavaraa.<br />

Miljoonainvestointeja<br />

Inkoon Satamaan<br />

Inkoo Shipping Oy Ab rakentaa<br />

biovoimaloiden raaka-aineiden<br />

tuonnin tueksi varastoa, sillä<br />

kotimainen raaka-aine ei<br />

tulevaisuudessa riitä. Lisää<br />

toimintaa Inkooseen tuo myös<br />

uusi viljasatama.<br />

Teksti Sari Järvinen, kuvat Inkoo Shipping Oy<br />

-A<br />

lkuvuosi on lähtenyt Inkoo<br />

Shipping Oy:llä poikkeuksellisen<br />

vauhdikkaasti<br />

käyntiin. Yleensä tammi – maaliskuu on<br />

meillä aika hiljaista, mutta tänä vuonna<br />

liikennettä on hyvin, Inkoo Shipping Oy<br />

Ab:n toimitusjohtajan René Fagerström<br />

kertoo.<br />

Kasvanut liikenne on johtunut pääosin<br />

energiahiilen tuonnista Fortumin omistaman<br />

sataman kautta, jonka liikennettä<br />

Inkoo Shipping on operoinut reilun vuoden.<br />

Sen seurauksena on avautunut Fortumin<br />

voimalaitoksen 13-metrinen väylä<br />

ja satama-allas muunkin laivaliikenteen<br />

käyttöön.<br />

Sen myötä avautui mahdollisuuksia<br />

myös muille kuin hiiltä kuljettaville<br />

aluksille. Mikäli suunnitelmat toteutuvat,<br />

lähivuosina Fagervikin lahteen lipuu<br />

laivoja, joiden uumenissa lepää ainakin<br />

pellettiä ja viljaa.<br />

Biovoimaloille tuontia<br />

Inkoo satamaan nousee lähiaikoina biopolttoaineteollisuuden<br />

varastoja, pääosin<br />

pellettiä varten. Suomeen on tulossa niin<br />

paljon biovoimaloita, ettei kotimaisen<br />

raaka-aineen uskota riittävän.<br />

- Olemme keskustelleet biopolttoaineen<br />

tuonnista ja varaston rakentamisesta.<br />

Pellettivaraston paloturvallisuuden<br />

kanssa ollaan tarkkoja, mutta olemme<br />

24<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

Inkoo Shipping on erikoistunut<br />

kuivabulkin käsittelyyn,<br />

jonka lisäksi sataman kautta kulkee<br />

jonkin verran kappaletavaraa.<br />

saaneet suunnitelmat kuntoon, Fagerström<br />

kertoo.<br />

Suunnitteilla on telttahalleja, joita<br />

saatetaan rakennetaan pellettiä varten 4<br />

080 neliömetriä. Ennestään varastohalleja<br />

on 22 000 neliömetriä. Tilaa Inkoon<br />

satamassa on hyvin: 107 hehtaarista käytössä<br />

on 30 hehtaaria.<br />

Hakkeen varastointi on pellettiä helpompaa,<br />

sillä Fagerströmin mukaan sen<br />

voi tehdä ulkona.<br />

Välivarastointi vähenee<br />

Apetit-konserniin kuuluva Avena Nordic<br />

Grain Oy päätti investoida 1,8 miljoonaa<br />

euroa viljan vastaanoton, varastoinnin<br />

ja vientitoiminnan kehittämiseen. Viljasataman<br />

terminaalin myötä Inkoon Satamaan<br />

nousee uusia rakennuksia 6 120<br />

neliömetriä eli tänä vuonna rakennetaan<br />

yhteensä 10 200 neliömetriä varastoja.<br />

Investointi tehostaa viljan vientiä Etelä-Suomesta,<br />

sillä se mahdollistaa suorat<br />

toimitukset satamaan ja vähentää välivarastoinnin<br />

tarvetta.<br />

Avena rakentaa kolme erilaista varastoa,<br />

joihin mahtuu noin 20 000 tonnia<br />

viljaa. Inkoo Shipping lastaa. Se merkitsee<br />

Satamalle pieniä kalusteinvestointeja.<br />

Inkoo Shipping on tehnyt Avena Nordic<br />

Grainin kanssa pienemmässä mittakaavassa<br />

yhteistyötä aiemminkin. Erityisiä<br />

uusia laitteita ei tarvita tasovarastojen<br />

tyhjennykseen ja täyttöön. Perinteinen<br />

kauhakuormaaja sopii viljan käsittelyyn,<br />

kun puhtaudesta pidetään huolta.<br />

Viljan vienti lisääntyy<br />

- Ilmeisesti viljan vienti Suomesta kasvaa.<br />

Muistan aikakauden, kun viljaa vietiin<br />

pienemmillä aluksilla lähemmäs. Eri<br />

aikoina on erikokoisten laivojen markkinoita.<br />

Tällä hetkellä tuntuu olevan suurempien,<br />

jopa Panamax-luokan aluksien<br />

markkinat. Suuremmat laivat vievät<br />

yleensä kauemmas, Fagerström sanoo.<br />

Avenan uusien varastojen on määrä<br />

valmistua loppukesästä ja ottaa vastaan<br />

viljaa jo ensi syksyn puinneista.<br />

- Olemme erittäin tyytyväisiä, että<br />

voimme pian tarjota alueen viljelijöille<br />

mahdollisuuden toimittaa viljaa suoraan<br />

vientisatamaan. Inkoon satama on<br />

tehokas, ja siellä lastataan sekä pienempiä<br />

laivoja että suuria valtamerialuksia.<br />

Panamax-luokan aluksiin mahtuu jopa<br />

60 000 tonnia viljaa, Avenan toimitusjohtaja<br />

Kaija Viljanen toteaa.<br />

Sataman alue kasvussa<br />

Paitsi syvällä väylällään yksityinen Inkoon<br />

satama houkuttelee asiakkaita sijainnillaan.<br />

Helsinki on maanteitse noin<br />

60 kilometrin päässä, Lahti 150 ja Turku<br />

120 kilometrin päässä.<br />

Seuraavaksi Inkooseen suunnistaa<br />

Gasum, joka suunnittelee sinne LNGterminaalia<br />

ja maakaasuputkea, Balticconectoria.<br />

Putken toinen pää sijaitsisi<br />

Viron Paldiskissa.<br />

- Näistä hankkeista voi tulla meille synergiaa.<br />

Inkoo Shipping voi esimerkiksi<br />

purkaa rakentamisen aikaisia projektilasteja<br />

ja auttaa Gasumia laivojen liikenteenohjauksessa,<br />

sillä järjestämme myös<br />

laivojen selvitystoimintaa, Fagerström<br />

toteaa. •<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 25

Tammermaticilta<br />

uusi ajoneuvopesuri<br />

Kokkolan Satamaan<br />

Kokkolan Satama panostaa<br />

puhtauteen ja ympäristöasioihin<br />

ottamalla<br />

käyttöön ajoneuvopesurin,<br />

jolla pestään pääasiassa<br />

ajoneuvojen alustat,<br />

renkaat ja ajoneuvojen sivut<br />

parin metrin korkeuteen.<br />

Ajo- neuvopesuri edustaa<br />

tehokkainta saatavissa<br />

olevaa konepesutekniikkaa<br />

maailmassa.<br />

Raskaan kaluston puhtaus on<br />

palveluntuot tajalle niin imago-,<br />

ympäristö- kuin tuottavuuskysymys.<br />

Puhtaudella on myös tärkeä merkitys<br />

energiakulutuksen näkökulmasta,<br />

sillä suuriin ajoneuvoihin voi kertyä likaa<br />

satoja, jopa tuhansia kiloja.<br />

Myös ajoneuvojen huoltaminen helpottuu<br />

kun niiden alusta, voimansiirto<br />

ja jarrukoneistot pidetään puhtaana. Tämän<br />

lisäksi pitkällä aikavälillä laitteiden<br />

elinkaari pitenee ja huoltotarve vähenee<br />

puhtauden ansiosta kun erittäin kuluttavat<br />

kiintoaineet on minimoitu pesemällä<br />

ajoneuvot kerran vuorossa ajoneuvopesurilla.<br />

Ajoneuvoja liikkuu alueella päivittäin<br />

n. 150 erilaisissa tehtävissä ja ne tullaan<br />

pesemään pääsääntöisesti kerran vuoron<br />

aikana, joten ajoneuvopesurilla tullaan<br />

pesemään noin 35000 pesua vuodessa.<br />

- Pidimme tärkeänä, että kone on help-<br />

26<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

pokäyttöinen, jotta kuljettajat voivat pestä autoja omatoimisesti,<br />

Kokkolan Sataman tekninen johtaja Tapio Lampinen<br />

kertoo. Uusi ajoneuvopesuri on sijoitettu satama-alueelle hyvien<br />

kulkuyhteyksien varrelle.<br />

– Automaattipesu on huomattavasti käsinpesua nopeampaa,<br />

joten koneellinen pesu nostaa merkittävästi kalliin kaluston<br />

käyttökapasiteettiastetta, Tapio Lampinen muistuttaa.<br />

– Lyhyet seisokit parantavat kannattavuutta ja huollon<br />

sujuvuutta, sillä muun muassa huoltotoimenpiteet on nopeampi<br />

tehdä puhtaalle kalustolle.<br />

Pohjoismaiden johtava raskaan kaluston<br />

pesu laitevalmistaja<br />

Tammermatic Groupilla on 50 vuoden kokemus raskaan<br />

kuljetuskaluston, henkilöautojen ja junien pesujärjestelmien<br />

suunnittelusta ja valmistuksesta.<br />

– Olemme toimialallamme ainoa aidosti globaalis- ti toimiva<br />

raskaan kaluston pesujärjestelmiä kehittävä ja myyvä<br />

yritys. Toimitamme tuotteitamme yli 70 maahan, jokaiselle<br />

mantereelle. Pohjoismaissa olemme henkilöautojen ja raskaan<br />

kaluston pesulaitteiden markkinajohtaja.<br />

Tuotteidemme laadusta kertoo paljon se, että muun muassa<br />

suuret kuorma-autojen valmistajat ovat solmineet monivuotisen<br />

globaalin yhteistyösopimuksen kanssamme.<br />

Muita uusia merkittäviä asiakkuuksia ovat muun muassa<br />

Exxon Kanadassa, jossa 400 tonnin dumpperit pestään<br />

Tammermaticin toimittamalla kalustolla sekä Hong Kongin<br />

kaupunki, joka asensi kahdeksan Spinner Ultima pesukonetta<br />

yhteen pesupaikkaan rinnakkain, Tammermaticin tuotejohtaja<br />

Lauri Hurme kertoo.<br />

Täyden palvelun Tammermatic Group tarjoaa myös laajan<br />

valikoiman erityisesti raskaan kaluston pesemiseen tarkoitettuja<br />

Swanline -pesuaineita ja -vahoja. Kemikaalit valmistetaan<br />

yrityksen omissa tuotantotiloissa Tampereella ja ne<br />

toimitetaan yhä kasvavissa määrin supertiivisteinä, jotka vähentävät<br />

kuljetus-, käsittely- ja varastointikustannuksia.<br />

Tammermatic Oy:<br />

kotimaan myyntipäällikkö Raimo Laurila, puh. 0400 233 433 ja<br />

raskaan kaluston tuotejohtaja Lauri Hurme, puh. 0400 299 162<br />

Kokkolan Satama:<br />

Tekninen johtaja Tapio Lampinen, puh. 040 557 5928<br />

Logistisia ratkaisuja<br />

asiakkaan eduksi.<br />

• Ahtaus- ja terminaalipalvelut<br />

• Konttivarikko- ja reeferpalvelut<br />

• Vaativien erikoislastien käsittelypalvelut<br />

• Laivanselvitykset, huolinta ja dokumentointi<br />

• Varastointipalvelut, ym.<br />

Helsinki • Turku<br />

Pääkonttori Helsinki:<br />

Komentosilta 1, 00980 Helsinki (PL 225, 00181 Helsinki)<br />

puhelin 010 565 60, telefax (09) 685 7253<br />

sähköposti: sales@finnsteve.fi, info@finnsteve.fi<br />

www.finnsteve.fi<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 27

Kaskisista uusia<br />

yhteyksiä länteen<br />

Keski- ja osin Pohjois-Suomen kumipyöräliikenne rullaa entistä<br />

nopeammin Etelä-Ruotsiin, kun uusi laiva aloittaa liikennöinnin<br />

Kaskisten Satamasta. Sahatavaraa sen sijaan liikkuu jo entistä<br />

tiheämmin Englantiin uuden laivayhteyden myötä.<br />

Teksti Sari Järvinen, kuvat Kaskisten Satama Oy<br />

Kaskisten Satama Oy:ssä on<br />

käyty alustavia neuvotteluja<br />

uudesta Ruotsiin kulkevasta<br />

lautasta. Kumipyöräliikenteen tarpeisiin<br />

suunniteltu alus voisi lähteä arki-iltaisin<br />

Kaskisista ja lähtisi takaisin Ruotsista<br />

seuraavana aamuna.<br />

– Keski- ja Pohjois-Suomesta ajaa todella<br />

paljon kuorma-autoja Etelä-Ruotsiin<br />

ja Norjaan. Kaskisista lähtevä alus<br />

säästäisi aikaa. Nyt autoilla ajetaan reitti<br />

noin kerran viikossa, uuden yhteyden<br />

jälkeen ehtisi ajaa pari kertaa viikossa,<br />

Kaskisten Sataman projektipäällikkö<br />

Patrik Hellman arvioi.<br />

Liikennöintiin sopisi joku jo valmiiksi<br />

olemassa oleva RoPax-lautta.<br />

Neuvotteluja on käyty kolmen ruotsalaisen<br />

sataman kanssa laivayhteyden<br />

päätepisteestä läntisessä naapurimaassa.<br />

Vielä maaliskuussa oli liian aikaista<br />

sanoa, koska yhteys aloittaisi ja mikä varustamo<br />

sitä hoitaisi.<br />

Sahatavaralinja Hulliin<br />

Helmikuun puolivälissä Pohjanlahden<br />

aalloilta Kaskisten suojaisaa satamaa lä-<br />

28<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

Fri Brevik on rakennettu vuonna 2001<br />

ja sen bruttovetoisuus on 2 868 tonnia.<br />

hestyi sinivalkoinen alus. Se oli Ruotsin<br />

vanhimman varustamon Ahlmark Linesin<br />

Fri Brevik, joka oli tulossa noutamaan<br />

ensimmäistä puutavarakuormaansa<br />

Suomesta.<br />

– Uusi sahatavaralinja Englannin<br />

Hulliin on lähtenyt hyvin liikkeelle, sillä<br />

Englannin punta on vahva ja euro on<br />

heikko. Löysimme Ahlmarkista hyvän<br />

yhteistyökumppanin. Heillä on oma terminaali<br />

Hullissa, Hellman kertoo.<br />

Laivayhteyttä ovat jo ehtineet hyödyntää<br />

useat sahat Kainuusta Etelä-Suomeen.<br />

– Ainakin pariin ensimmäiseen laivaan<br />

on löytynyt tavaraa. Määrä tietysti<br />

vaihtelee. Keskimäärin tarkoituksena on<br />

ajaa joka kolmas viikko Englantiin.<br />

Noin puolet kuormasta tulee Suomesta,<br />

toinen puoli matkan varrelta Ruotsista.<br />

Kyytiin mahtuu kerralla noin 6 000<br />

kuutiota sahatavaraa.<br />

Junaradan puolestapuhujat kävivät<br />

eduskunnassa ja pääsivät liikenne- ja<br />

viestintäministeri Paula Risikon vastaanotolle.<br />

Rata on elintärkeä Satamalle<br />

ja Kaskisissa toimivalle sellutehtaalle.<br />

– Risikko oli varovaisen myönteinen<br />

hankkeelle. Virastossa ja ministeriössä<br />

on nyt tieto ja ymmärrys siitä, että radan<br />

kunnostaminen on tärkeää. Ministeri<br />

vieraili Satamassa 23.3.<br />

Uusitun radan kautta myös Kaskisten<br />

Sataman uusi bioenergiaterminaali<br />

pystyisi vastaanottamaan sujuvammin<br />

raaka-ainetta ja kuljettamaan valmista<br />

haketta.<br />

Viime vuonna toimintansa aloittanut<br />

bioenergiaterminaali on myynyt puolen<br />

vuoden aikana 40 gigawattituntia energiaa.<br />

Raakapuuta on riittänyt. Kotimaisen<br />

lisäksi sitä tuodaan Baltiasta.<br />

– Hake säilytetään osittain ulkona ja<br />

osittain sisällä asiakkaan tarpeesta riippuen.<br />

Kaskisten Satamassa riittää varastotilaa,<br />

sillä sitä on yli 50 000 neliömetriä ja<br />

alueella toimii neljä satamaoperaattoria.<br />

•<br />

Rautatie vaatii kunnostusta<br />

Vaikka paljon on saatu aikaan, Sataman<br />

ja sen ympäristön kehittäminen jatkuu.<br />

Yksi pisimmistä tavoitteista on Kaskisten<br />

ja Seinäjoen välisen junaradan kunnostaminen.<br />

Helmikuussa valmistui selvitys<br />

sen tarpeellisuudesta.<br />

– Radan volyymi voisi kunnostetulla<br />

radalla kasvaa. Esimerkiksi metalliteollisuus<br />

vie täältä tavaran kumipyörillä<br />

Venäjän rajalle, josta ne siirretään raideliikenteeseen.<br />

VR ei anna Suomessa<br />

kilpailukykyistä hintaa, sillä radan ajonopeus<br />

on liian alhainen, noin 50 kilometriä<br />

tunnissa. Se nostaa kuljetuksen<br />

kuluja.<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 29

Langhin yritysten<br />

yhteinen tekijä<br />

on ympäristötietoisuus<br />

Suomen Osto- ja<br />

<strong>Logistiikka</strong>yhdistys<br />

LOGY myönsi Vuoden<br />

Logistikko <strong>2015</strong> -palkinnon<br />

merenkulkuneuvos,<br />

kauppatieteiden tohtori<br />

h.c. Hans Langhille.<br />

Palkinto myönnetään aktiivisesti<br />

logistiikan parissa toimivalle<br />

henkilölle ja sitä Hans Langh<br />

on ollut jo yli neljänkymmenen vuoden<br />

ajan.<br />

Laivoja puhdistamaan<br />

Ensimmäinen Hans Langhin Alaskartanon<br />

tilalla aloittama yritystoiminta sivuaa<br />

voimakkaasti logistiikkaa, sillä se<br />

tarjoaa palveluitaan myös laivoille. 1973<br />

perustettu Pesupalvelu Hans Langh Oy<br />

puhdistaa teollisuuden vaikeita kohteita,<br />

erilaisia säiliöitä, konehuoneita ja julkisivuja.<br />

Tällä hetkellä yrityksen toimitusjohtajana<br />

toimii Hans Langhin nuorempi tytär<br />

varatuomari Linda Langh.<br />

Puhdistajasta<br />

laivanvarustajaksi<br />

1983 Hans Langh osti ensimmäisen laivansa<br />

oltuaan sitä ennen osaomistajana<br />

parissa laivassa.<br />

Nyt Langh Ship Oy Ab:lla on viisi uutena<br />

hankittua alusta, joista kolme kuljettaa<br />

Outokummun terästä Torniosta<br />

Hollantiin ja kaksi on rahdattuna Containershipsin<br />

konttiliikenteeseen Suomesta<br />

muualle Eurooppaan ja Venäjälle.<br />

Vuoden alussa Hans Langhin vanhempi<br />

tytär, KTM Laura Langh-Lagerlöf<br />

tuli varustamon toimitusjohtajaksi Hansin<br />

siirtyessä yrityksen hallituksen puheenjohtajaksi.<br />

”Tytöt ovat olleet mukana yrityksessä<br />

aivan pienestä ja sama jatkuu edelleen”,<br />

toteaa Hans Langh, ”Lauran pojat tulivat<br />

Lauran mukana toimistolle ihan<br />

sylivauvoina ja samalla tavalla Lindakin<br />

näyttää tyttärensä perheyritykseen vihkivän.”<br />

Hans Langhin vaimo, Aila Langh on<br />

hallitustyöskentelyssä mukana. ”Ja yrittäjyyden<br />

tukena olemisen lisäksi hän on<br />

ollut hyvin tärkeä olemalla perheemme<br />

peruspilari. Voin tunnustaa, ettei kotitöitä<br />

ole meillä todellakaan jaettu tasan,<br />

vaan Aila on aina vastannut siitä puolesta”,<br />

kertoo Hans, ” siksi olen voinut laittaa<br />

niin paljon energiaa yrittämiseen.”<br />

Vastaus rikkidirektiiviin<br />

1.1.<strong>2015</strong> tuli Itä- ja Pohjanmerelle voimaan<br />

EU-direktiivinä uusi IMOn määräys,<br />

jolla käytetyn polttoaineen rikkipitoisuusraja<br />

putosi 1 %:sta 0,1 %:iin. Käytännössä<br />

se tarkoitti siirtymistä raskaas-<br />

30<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

ta polttoöljystä meridieselin käyttöön.<br />

Toisena mahdollisuutena oli puhdistaa<br />

savukaasut siten että niiden mukana<br />

ilmaan menevät rikkimäärät vastaavat<br />

meridieseliin siirtymistä.<br />

Varustamo tutki markkinoilla olevia<br />

savukaasupesureita eli skrubbereita ja<br />

totesi niissä olevan kaksi ongelmaa: hinta<br />

ja savukaasun pesuveden puhdistaminen,<br />

kertoo varustamon toimitusjohtaja<br />

Laura Langh-Lagerlöf: ”Jos halusi, ettei<br />

epäpuhtauksia vain siirrettäisi ilmasta<br />

mereen, vaan tuotaisiin maihin asianmukaista<br />

käsittelyä varten, olisi pesuvesille<br />

pitänyt varata laivasta suuret säilytystankit.<br />

Maissa tällaisten vesimäärien<br />

kuljettaminen olisi tullut kalliiksi.”<br />

Pesupalvelu Hans Langhilla on monien<br />

vuosien kokemus likaisten vesien<br />

käsittelystä mm. monien nokisten kohteiden<br />

pesun jäljiltä. Yrityksellä on jopa<br />

ympäristölupa vesien puhdistamiseksi<br />

Piikkiössä. ”Itse asiassa olemme laajentamassa<br />

tätä toimintaa isohkolla investoinnilla<br />

tänä vuonna”, toteaa pesupalveluyrityksen<br />

toimitusjohtaja Linda<br />

Langh.<br />

Tähän kokemukseen perustuen varustamo<br />

aloitti suuren tuotekehitysprojektin<br />

ja lopputuloksena oli skrubberi,<br />

jonka pesuveden puhdistusmenetelmä<br />

on markkinoiden tehokkain. Projekti vakuutti<br />

myös Tekesin, joka lähti rahoitukseen<br />

mukaan.<br />

Kuvassa Aila Langh, Laura Langh-Lagerlöf, Linda Langh ja hänen tyttärensä<br />

Ingrid Perheentupa sekä Hans Langh<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 31

Kehtovälikannet ja<br />

erikoiskontit<br />

Langh-yritysten innovatiivista otetta<br />

kuvaa hyvin, ettei laivakuljetuksiakaan<br />

tarjottu pelkästään vanhan mallin mukaan<br />

vaan niitäkin haluttiin parantaa.<br />

Jo vuonna 1999 varustamo aloitti<br />

jatkuvan tuotekehitystyön kuljetusmenetelmien<br />

parantamiseksi. Ensimmäiset<br />

tulokset – kehtovälikannet ja<br />

sivuovelliset tuentatolpin varustetut<br />

kontit – otettiin käyttöön jo seuraavana<br />

vuonna. Nyt vuonna <strong>2015</strong> näiden<br />

menetelmien onnistumista kuvaa se,<br />

ettei kummassakaan menetelmässä ole<br />

syntynyt lainkaan lastivaurioita kaikkien<br />

näiden vuosien aikana.<br />

Langh Group Cargo Solutions -tuotemerkillä<br />

vuokrattavien ja myytävien<br />

konttien valikoima on kasvanut pariinkymmeneen<br />

erikoiskonttityyppiin.<br />

Teräskeloille ovat omat kehtokonttinsa,<br />

joita on niin laivojen tarpeisiin<br />

kuin rautateillekin. Painavilla teräskonteilla<br />

voidaan optimoida laivojen<br />

vakautta ja siten myös vähentää muun<br />

laivalla kuljetettavan lastin vaurioita.<br />

Nykyaikana kasvanutta nostokapasi-<br />

Käyttäjäystävälliset uuden sukupolven Dräger-alkolukot nyt saatavana!<br />

Valmiina lähtöön.<br />

Dräger Interlock ® 7000 ja 5000.<br />

Alkolukkojen edelläkävijän Drägerin uudet käyttäjäystävälliset<br />

Interlock ® 7000 ja 5000 mallit ovat nyt saatavana Suomessa.<br />

Niissä Drägerin tunnetut tekniset huippuominaisuudet yhdistyvät<br />

nykyajoneuvoihin sopivaan tyylikkääseen ulkonäköön.<br />

• Nopeasti käyttövalmis lyhyen lämpenemisajan ansiosta.<br />

• Pienikokoinen, tyylikkäästi muotoiltu käsiosa.<br />

• Helppo ja luonteva käyttöergonomia.<br />

• Laaja käyttölämpötila-alue -45°C...+85°C.<br />

• Alhainen virrankulutus lepotilassa < 1 mA.<br />

• Hyväksynnät uuden eurooppalaisen EN 50436 2014<br />

-standardin mukaisesti.<br />

• Tunnettua ja arvostettua Dräger-huippulaatua.<br />

Nopea. Tarkka. Luotettava. Dräger.<br />

Dräger-alkolukkojen markkinointi ja tukkumyynti: Oy KAHA Ab<br />

Katso jälleenmyyjät: www.kaha.fi/jm<br />

www.drager.fi

teettia voidaan hyödyntää täysimääräisesti<br />

40 jalan kehtokontilla, joka kestää<br />

nostamisen täydessä 100 tonnin lastissa,<br />

vaikka kontin taara on vain 10 tonnia.<br />

”Kontti, joka kestää nostamisen, kun<br />

sisällä on 100 000 kiloa lastia, on itse<br />

asiassa maailman ennätys”, kertoo tuotepäällikkö<br />

Markku Yli-Kahri.<br />

Teräskeloille suunniteltujen konttien<br />

kantavuus on korkea ja siksi ne soveltuvat<br />

myös painavan bulkin tai – flexitankin<br />

kanssa – nesteiden kuljetukseen, mikä<br />

tekee niistä monipuolisia ja vähentää<br />

tyhjien konttien kuljettamistarvetta.<br />

Yritys on lisäksi kehittänyt erikoiskontteja<br />

bulkin kuljettamista varten samoin<br />

kuin teräslevyjen kuljetukseen.<br />

Myös tankkikontit kuuluvat yrityksen<br />

valikoimaan.<br />

Kokonaisvaltaisella<br />

suunnittelulla Kaukoitään<br />

”Kun lähdetään hakemaan parasta tapaa<br />

tehostaa asiakkaan kuljetuksia, on tärkeää<br />

tutustua olemassa olevaan kuljetusketjuun<br />

perusteellisesti”, kertoo Yli-Kahri,<br />

”vasta sitten voidaan katsoa, millaisiin<br />

menetelmiin kannattaa investoida.”<br />

Usein Langh Group Cargo Solutions<br />

joutuu tällöin menemään suunnittelupöydän<br />

ääreen. Mikä toimii yhdellä asiakkaalla,<br />

ei välttämättä toimi toisella,<br />

joka on kehittänyt oman kuljetettavan<br />

tuotteensa kilpailuedut soveltumaan juuri<br />

tiettyihin oman asiakkaansa tarpeisiin.<br />

Niin kuljetusten tiheys, kuljetuskalusto,<br />

Tuotepäällikkö Markku Yli-Kahri johtaa<br />

Langh Group Cargo Solutionsin tuotteiden<br />

optimoimista asiakkaille.<br />

tuotantomenetelmät, asiakkaan vastaanottolaitteet<br />

kuin tuote itsekin asettavat<br />

omat haasteensa.<br />

Yritys on saanut avattua pään Korean<br />

markkinoille ja Kaukoitä onkin tällä hetkellä<br />

yrityksen markkinoinnin painopistealueita.<br />

•

Merenkulkijoiden kunto<br />

joutuu koville<br />

hätätilannetehtävissä<br />

Laivalla työskentelevien kunto joutuu kovalle koetukselle<br />

poikkeustilanteissa kuten karilleajossa, tulipalossa tai<br />

törmäyksessä. Pelastustoimien kuormitus vastaa ajoittain<br />

jopa erittäin raskasta työtä, osoittavat Työterveyslaitoksen<br />

SeaFit-hankkeen tulokset. Tutkimuksessa selvitettiin<br />

hätätilannetehtävissä kuormittumista todellisia olosuhteita<br />

simuloivissa allasharjoituksissa, savusukelluskoulutuksessa<br />

sekä merellisessä suuronnettomuusharjoituksessa.<br />

Pelastustehtävien fyysinen kuormittavuus<br />

vaihteli kevyen ja<br />

erittäin raskaan työn välillä. Raskaimpia<br />

vaiheita olivat aallokossa uinti<br />

ja narutikkaille kiipeäminen. Naiset<br />

kuormittuivat pelastustehtävissä miehiä<br />

enemmän.<br />

Tutkimuksen koehenkilöille tehdyissä<br />

kuntotesteissä suuri osa saavutti hyvät<br />

tulokset ja selvisi hyvin tehtävistään.<br />

SeaFit-tutkimuksen mukaan merenkulkijoilla<br />

on hyvä kehonhallinta, nivelten<br />

liikkuvuus ja tasapaino, joista on etua<br />

tehtävistä selviytymisessä.<br />

– Onnettomuustilanteiden pelastamistehtävät<br />

ovat merellä ja laivaolosuhteissa<br />

fyysisesti raskaita, joten suosittelemme<br />

fyysisen toimintakyvyn perusmittausten<br />

ottamista osaksi merenkulkijoiden terveystarkastuksia.<br />

Kuntotestien tuloksia<br />

voidaan käyttää varhaisen kuntoutuksen<br />

tukena ja tarvittaessa yksilöllisen työkyvyn<br />

säilyttämisen apuna, sanovat Työterveyslaitoksen<br />

asiantuntijat.<br />

– Kuntotestien ja terveydentilan arvioinnin<br />

ensisijainen tehtävä olisi motivoida<br />

ja tukea merenkulkijaa pitämään<br />

huolta itsestään. Riittävä fyysinen kunto<br />

tukee työturvallisuutta, työssä selviytymistä<br />

ja meidän kaikkien muidenkin<br />

vesillä liikkuvien turvallisuutta, sanoo<br />

ylilääkäri Päivi Miilunpalo Työterveyslaitoksesta.<br />

Vaativimpia tehtäviä, joihin merenkulkijat<br />

saattaa hätätilanteissa joutua,<br />

on savusukellus.<br />

– Laivalla tapahtuva savusukellus<br />

edellyttää erittäin hyvää aerobista kestävyyttä,<br />

lihaskuntoa ja kehonhallintaa.<br />

Erityisvaatimuksia asettaa uhrien kantaminen<br />

ahtaissa rappukäytävissä joskus<br />

rajustikin keinuvassa laivassa. Palo- ja<br />

34<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

pelastusalalla on käytössä yksilöllisesti<br />

motivoivat ohjeet ja toimintatavat, joita<br />

voidaan soveltaa myös merenkulkuun,<br />

muistuttaa tiimipäällikkö Sirpa Lusa<br />

Työterveyslaitoksesta.<br />

Merenkulun erityispiirteet on<br />

otettava huomioon<br />

työterveysyhteistyössä<br />

Merimieslääkärien tekemissä työterveystarkastuksissa<br />

on tärkeää panostaa ennaltaehkäisevään<br />

toimintaan nykyistä enemmän.<br />

– Kunnon ylläpitämiseen pitää kiinnittää<br />

huomiota myös merillä ollessa ja laatia<br />

siihen malliohjelmia, joilla ehkäistään pitkien<br />

työjaksojen aikana passiivisuudesta<br />

johtuvaa fyysisen toimintakyvyn laskua.<br />

Mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen<br />

laivajaksoilla tulisi turvata. Erityistä huomiota<br />

on kiinnitettävä painonhallintakeinoihin,<br />

sanoo Miilunpalo.<br />

Arvioiden mukaan yli 90 prosenttia maiden<br />

välisestä kaupasta kuljetetaan meriteitse.<br />

Itämeri on yksi maailman vilkkaimmin<br />

liikennöidyistä merialueista, jossa liikkuvien<br />

laivojen ja lastin määrä on jatkuvasti<br />

kasvanut. Itämerellä liikennöi joka hetki<br />

noin 2000 ja kuukausittain 3500–5000<br />

alusta.<br />

Suomessa merimiesammateissa työskenteli<br />

9 813 henkilöä vuonna 2013, joista<br />

2 733 oli naisia. Eniten suomalaisia merenkulkijoita<br />

työllistävät matkustajavarustamot.<br />

•<br />

Se aika viikosta.<br />

Viikottainen konttiliikennevuoro Kokkolan Satamasta on<br />

helppo, luotettava, nopea, ympäristöystävällinen, yksilöllinen,<br />

joustava ja kokonaisedullinen tapa kuljettaa yrityksesi<br />

rahti niin Suomesta maailmalle kuin maailmalta Suomeenkin.<br />

Odotamme yhteydenottoasi hihat käärittyinä<br />

– yhteistyö voidaan aloittaa vaikkapa jo huomenna klo 7.<br />

KOKKOLAN SATAMA OY • Puh: (06) 824 2400<br />

satama@portofkokkola.fi • www.portofkokkola.fi

36<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

Kansanedustaja Antti Kaikkonen:<br />

Tieverkon<br />

korjaamiseksi<br />

ratkaisuja<br />

Viimeistään nyt kevään tullen jokainen<br />

autoilija huomaa, missä<br />

kunnossa tieverkkomme alkaa<br />

olla. Huonommassa kuin miesmuistiin.<br />

Tikittävä tieverkon korjausvelka näkyy<br />

nyt kaikkialla Suomessa. Tilanne pahenee<br />

vuosi vuodelta. Näin ei voi jatkaa.<br />

Tieverkon ylläpidon rahoitus on laskenut<br />

selvästi kymmenessä vuodessa.<br />

Erityisesti alaspäin on menty muutaman<br />

viime vuoden aikana. Taustalla ovat poliittiset<br />

päätökset, joita myös säästöiksi<br />

kutsutaan. Mutta säästöjen nimissä tehdyt<br />

leikkaukset eivät itse korjaustarvetta<br />

hävitä minnekään. Se on edessä, eikä<br />

se eteenpäin lykkäämällä halvemmaksi<br />

muutu.<br />

Uudenmaan ELY-keskuksen mukaan<br />

peruskorjaustarpeessa olevia teitä on<br />

tällä hetkellä Uudellamaalla, Kanta- ja<br />

Päijät-Hämeessä yhteensä 600 kilometriä.<br />

Määrä kasvaa nopeasti. Kymmenen<br />

vuoden kuluttua niitä on jo 2 000 kilometriä,<br />

jos lisärahoitusta ei saada. Kehitys<br />

on sama myös muualla Suomessa.<br />

Korjaustarve kasvaa myös esimerkiksi<br />

rampeissa ja silloissa, ja sorateiden kelirikko-ongelmat<br />

lisääntyvät. Maaseudulla<br />

on yhä vaikeampi liikkua, erityisesti raskaammalla<br />

kalustolla.<br />

Teiden heikko kunto on yhä suurempi<br />

ongelma myös liikenneturvallisuudelle.<br />

Yhä useamman onnettomuuden syynä<br />

lähitulevaisuudessa on tien heikko kunto.<br />

Tästä koituu myös kustannuksensa,<br />

niin inhimilliset kuin taloudelliset.<br />

Elinkeinoelämä kärsii tilanteesta koko<br />

ajan. Kuljetukset hidastuvat ja niiden<br />

ennakoitavuus heikkenee. Tieverkko<br />

voi yllättää ikävällä tavalla hankalaan<br />

aikaan. Tätä tapahtuu jo nyt jatkuvasti.<br />

Tämän asian kustannuksia on vaikea arvioida,<br />

mutta kuljetusyrittäjillä on siitä<br />

varmasti oma näppituntumansa.<br />

Oma riskinsä on myös liikennevalvonnan<br />

heikkeneminen. Äskettäin juttelin<br />

mäntsäläläisen kuljetusalan yrittäjän<br />

kanssa, joka kertoi liikkuvan poliisin lakkauttamisen<br />

näkyvän selvänä liikennevalvonnan<br />

heikkenemisenä. Käski välittää<br />

tästä terveiset ministeri Räsäsellekin.<br />

Välitin terveiset.<br />

Liikennevalvontaa tarvitaan. Varsinkin<br />

ulkomaista kalustoa liikkuu teillämme<br />

aika kirjavassa kunnossa, ja valitettavan<br />

iso osa siitä ei kestä lähempää<br />

tarkastelua. Tämä on väärin myös kotimaisten<br />

yrittäjiemme kannalta.<br />

Viime aikoina on käytetty paljon aikaa<br />

erilaisiin pohdiskeluihin tietullien käyttöön<br />

otoksi Suomessa. Vaihtoehtoisesti<br />

on esitetty GPS-paikannukseen perustuvia<br />

tienkäyttömaksuja. Täytyy sanoa, että<br />

henkilökohtaisesti en isommin innostu<br />

kummastakaan näistä. Molempien järjestelmien<br />

perustaminen olisi kallis pieti,<br />

ja myös ylläpito maksaa. Vaikka teknologia<br />

kehittyy, tietullit tuovat liikenteeseen<br />

jäykkyyttä. GPS-paikannus puolestaan<br />

tuntuu ajatuksena vieraalta. Valtio valvoisi<br />

jokaisen meistä liikehdintää. Onko<br />

se todella valtion tehtävä?<br />

Yksinkertaisempi tapa olisi tehdä<br />

polttoaineveroon määräaikainen korotus<br />

nyt, kun öljyn maailmanmarkkinahinnat<br />

ovat aikaisempaa kohtuullisemmalla tasolla.<br />

Saatava verotuotto osoitettaisiin<br />

lyhentämättömänä tieverkon parantamiseen.<br />

Korotus olisi syytä kompensoida<br />

verotuksessa ammattiautoilijoille.<br />

Jos maailmanmarkkinahinnat nousevat,<br />

korotus voidaan siinä vaiheessa perua.<br />

Esimerkiksi viiden sentin korotuksella<br />

saataisiin noin 150 miljoonaa euroa vuodessa<br />

perustienpitoon. Sillä olisi jo merkitystä.<br />

Vaikka veronkorotuksista harva<br />

tykkää, uskon, että moni tienkäyttäjä olisi<br />

tällaiseen ratkaisuun valmis. Syntyisi<br />

siinä samalla pari tuhatta työpaikkaakin<br />

tienkorjauksen merkeissä.<br />

Muitakin vaihtoehtoja on. Pisara-radan<br />

hinnalla päästäisiin eroon koko tieverkkomme<br />

tämänhetkisestä korjausvelasta.<br />

Kummastakohan olisi maallemme<br />

enemmän hyötyä?<br />

Itse asiassa juuri nyt olisi monellakin<br />

tapaa hyvä aika panostaa tieverkkoon.<br />

Rakennusala on laskusuhdanteessa.<br />

Alalla on vapaata työvoimaa ja urakkahinnat<br />

ovat aikaisempaa kohtuullisempia.<br />

Nyt olisi hyvä aika rakentaa. Myös<br />

välillisiä hyötyjä tulisi. Tieverkon korjaus<br />

olisi myös kansantaloudellisesti elvyttävä<br />

piristysruiske. Sellaista tarvittaisiin<br />

juuri nyt. •<br />

Antti Kaikkonen, kansanedustaja (kesk)<br />

Eduskunnan talousvaliokunnan jäsen<br />

Tuusula<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 37

Mikko Seppälä (vas.) ja Eetu Suvanto kertovat, että vaikka uusien kuorma-autojen kauppa on käynyt hitaasti,<br />

käytettyjä on myyty vilkkaasti.<br />

Suvanto Trucksille<br />

MANin merkkimyynti<br />

Käytetyistä kuormaautoista<br />

ja nostureista<br />

tunnettu Suvanto Trucks<br />

Oy myy nyt myös uutta.<br />

Se sai Suomessa ainoana<br />

maahantuontiliikkeiden<br />

ulkopuolisena luvan myydä<br />

MANia. Lisäksi Suvanto<br />

Trucksilla tehdään niihin<br />

päällirakenteita.<br />

Suvanto Trucks sai MANin jälleenmyyntioikeudet<br />

maaliskuun<br />

ensimmäisenä päivänä. Uusien<br />

esittelyautojen tulo Turun ohikulkutien<br />

varrella sijaitsevaan liikkeeseen kestää<br />

tovin, mutta se ei tarkoita, ettei kauppaa<br />

olisi jo tehty.<br />

Eetu Suvanto ja Mikko Seppälä<br />

ovat jo ehtineet myydä neljä ensimmäistä<br />

MANia.<br />

– Tavoitteemme on myydä niitä 20 ensimmäisenä<br />

vuotena, Suvanto Trucksin<br />

omistaja ja toimitusjohtaja Eetu Suvanto<br />

kertoo.<br />

Vuonna 2014 koko Suomessa ensirekisteröitiin<br />

49 MANia, vuotta aiemmin<br />

118.<br />

Kuorma-autojen myyminen on miehille<br />

tuttua hommaa. Vuonna 2014 Mikko<br />

Seppälä, Eetu ja Timo Suvanto saivat<br />

kaupaksi 400 käytettyä kuorma-autoa ja<br />

nosturia. Luku pitää Suvanto Trucksin<br />

Suomen suurimpana käytettyjen kuorma-autojen<br />

myyjänä merkkiliikkeiden<br />

ulkopuolella.<br />

– MANin myynti on äärettömän mielenkiintoista.<br />

Meiltä on ennenkin kysytty<br />

uusia kuorma-autoja, joten hienoa, että<br />

voimme nyt tarjota niitä, Mikko Seppälä<br />

sanoo.<br />

Hän uskoo käytettyjen kuorma-autojen<br />

ja uusien MANien sopivan hyvin samaan<br />

liikkeeseen.<br />

– On harhaluulo, että ostajia on vain<br />

38<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

Eetu Suvanto on tyytyväinen MANin edustukseen.<br />

Sen myötä liikkeen pihalle tulee asfalttia ja<br />

MANin kyltit.<br />

kaksi ryhmää: Niitä, jotka ostavat uusia, ja niitä, jotka<br />

ostavat käytettyjä. Jotkut ostavat molempia.<br />

Päällirakenteet omalta pajalta<br />

Kuorma-autoalan trendinä on ollut, että maahantuojat<br />

varustavat autot yhä valmiimmiksi asiakkaiden käyttöön,<br />

ilman että autoa on vietävä erikseen jollekin konepajalle.<br />

Suvanto Trucksilla homma on tuttua, sillä<br />

sen tytäryhtiössä Turun Hydrauliikka-asennus Oy:ssä<br />

päällirakenteita on tehty jo pitkään.<br />

Sama työ jatkuu uusien MANien kanssa. Uutta on<br />

myös erikoismatalista apurungoista tunnettujen AJKkoukkulaitteiden<br />

tulo Suvannon valikoimiin.<br />

– Saamme rakennettua tietyt uudet autot tietyllä<br />

päällirakenteella suoraan asiakkaan käyttöön, Eetu toteaa.<br />

Suvanto Trucks on tunnettu erityisesti nosturiautojen<br />

varustamisesta. Liikkeessä on Suomen suurin<br />

käytettyjen nosturien valikoima, haastattelua tehdessä<br />

niitä löytyi varastosta yli 20.<br />

– Vaikka rakentamisessa on ollut viime vuosina hiljaista,<br />

nosturiautoja on mennyt hyvin kaupaksi, Eetu<br />

Suvanto kertoo.<br />

Lisää tilaa päällirakentamiselle<br />

Kun Suvanto Trucks muutti kolme vuotta sitten 1 500<br />

neliömetrin tiloihin, Eetu oli varma, ettei paikka käy<br />

koskaan ahtaaksi.<br />

Toisin kävi. Liike on kasvanut sellaisella vauhdilla,<br />

että maaliskuun alussa ostettiin 1 000 neliömetrin halli<br />

tien toiselta puolelta. Sinne on tarkoitus rakentaa siirtää<br />

tilat päällirakentamista varten.<br />

– En vielä tiedä, tarvitaanko lisää henkilökuntaa.<br />

Meitä on nytkin aika hyvä joukko: Samuli Holmberg on<br />

varaosapuolella, korjaamossa ja Turun Hydrauliikkaasennuksessa<br />

on molemmissa kuusi työntekijää.<br />

Kulujen ennakointi entistä tarkempaa<br />

Suvanto Trucks tarjoaa uusien MANien ostajille kaikki<br />

yleisimmät rahoitusvaihtoehdot. Saksalainen lähtee<br />

liikkeestä jopa ilman käsirahaa.<br />

– Voimme myös sopia, että lunastamme leasing-auton<br />

esimerkiksi 36 kuukauden kuluttua ja maksamme<br />

loppuvelan autosta. Sen jälkeen asiakas voi ottaa taas<br />

uuden MANin käyttöön, Eetu kertoo.<br />

– Kauppaan voi kuulua myös huoltosopimus. Silloin<br />

kulut pysyvät kiinteinä, Mikko lisää.<br />

Monen kuljetusyrittäjän haasteena on omien kulujen<br />

ennakointi. Jos kalusto on kirjavaa ja työtehtävät vaihtelevia,<br />

on vaikea ennustaa, minkä verran menoja on.<br />

– Digipiirturit ovat tasanneet tilannetta. Kaukoliikenteessä<br />

kilometrisuorite ei kasva kuten ennen, ja<br />

lähiliikenteen aikatauluissa digipiirturi on orjallinen.<br />

Tulevaisuudessa ajoja seurataan todennäköisesti sähköisen<br />

seurannan avulla, Mikko pohtii. •<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 39

OAK hakee lupaa<br />

isommille rekoille<br />

Suomen teillä nähdään jo tänä<br />

vuonna koko joukko uusia rekkoja,<br />

joissa on kuormaa yli 50 %<br />

enemmän kuin nykyisissä yhdistelmissä.<br />

OAK:n toimitusjohtaja Jaana Kokko<br />

uskoo, että uusi kalusto tuo kaivattua tehoa<br />

rahtiliikenteeseen.<br />

”Suurempi kuljetuskapasiteetti vähentää<br />

kalustoa maanteillä ja auttaa optimoimaan<br />

kuljetuksia tehokkaammiksi.<br />

Se näkyy myös pienempinä päästöinä”,<br />

Kokko sanoo. OAK, Scania ja NTM aloittivat<br />

viime vuonna yhteisprojektin, jonka<br />

tarkoituksena on kehittää OAK:lle ympäristöystävällinen,<br />

erikoispitkä Green<br />

Double -yhdistelmä.<br />

”Suunnitelmamme on hyödyntää<br />

Etelä-Suomi–Oulu-rahtiliikennettämme<br />

molempiin suuntiin. Yhdistelmämme<br />

monipuolisuus avaa uusia mahdollisuuksia<br />

erilaisille kuljetuksille. Pohjoiseen<br />

ajamme elintarvikkeita ja etelään<br />

massatavaraa, jonka kuljetuksissa suurempi<br />

kantavuus on merkittävää. Green<br />

Doublen perävaunumme olemme mitoittaneet<br />

niin, että saamme kyytiin kerralla<br />

kahden 40 jalan merikontin kuorman –<br />

tai 66 eurolavapaikkaa”, Kokko kiittelee<br />

suunnittelua.<br />

Yhdistelmälle on haettu helmikuussa<br />

Trafilta kaksi poikkeuslupaa liikennöintiin<br />

Oulu–Etelä-Suomi-välillä. OAK:ssa<br />

yhdistelmällä haetaan kustannustehokkuutta<br />

suurempien lastien ja pienempien<br />

polttoainekulujen ja päästöjen myötä.<br />

”Green Double -yhdistelmämme ovat<br />

paitsi asiakkaidemme myös muiden autoilijoiden<br />

ja ympäristön etu. Suunnittelussa<br />

olemme huomioineet, että ajoneuvon<br />

teho, hallittavuus ja turvallisuus<br />

perustuvat lakiin ajoneuvojen käytöstä<br />

tiellä. Turvallisuutta lisäävät itseohjautuvat<br />

akselit takana, optimoidut akselivälit<br />

ja nastarenkaat talvella. Turvaseikkojen<br />

lisäksi on mukava muistaa, että ajossa<br />

olevien rekkojen määrä vähenee. Trafilta<br />

odottelemme päätöksiä toukokuussa<br />

– toivottavasti myönteisiä”, OAK:n Kokko<br />

sanoo.<br />

OAK:n Green Double -yhdistelmä<br />

koostuu Scanian R730 -puoliperävaununvetäjästä<br />

ja kahdesta NTM:n valmistamasta<br />

FRC-luokitellusta välitasoilla ja<br />

sivuovilla varustetusta puoliperävaunusta.<br />

Pituutta yhdistelmällä on 32 metriä.<br />

Sen suurin sallittu massa on 88 tonnia,<br />

joten kantavuutta saadaan jopa 53 %<br />

enemmän kuin perinteisillä yhdistelmillä.<br />

Kuormatilojen ympäristöystävälliset,<br />

hiilidioksidilla toimivat CryoTech CT-15<br />

-kylmäkoneet ovat Suomen ensimmäiset<br />

runkoliikenteessä. Yhdistelmät merkitään<br />

pitkä kuljetus -merkinnöin.<br />

Tutkimus tulossa<br />

Mikäli Trafin päätös lupahakemukselle<br />

on myönteinen, OAK teettää tutkimuksen<br />

Green Double -yhdistelmien kannattavuudesta<br />

ja toimivuudesta suomalaisessa<br />

liikenteessä.<br />

”Autoihin on suunniteltu tiedonkeruujärjestelmät,<br />

jotka tallentavat niin paikkatiedot,<br />

ajetut kilometrit kuin kulutuksenkin.<br />

Saamme myös arvokasta tietoa<br />

ajokäyttäytymisestä erilaisissa tilanteissa.<br />

Tiedot analysoimme yhdessä Scanian<br />

ja NTM:n kanssa.” •<br />

40<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

Varastotilat<br />

vähissä?<br />

Olemme avanneet uuden varastointipalvelun!<br />

Jousihotelli<br />

on suunnattu asiakkaille, jotka tuotannossaan<br />

ja liiketoiminnassaan tarvitsevat<br />

jousia säännöllisesti. Hyvin onnistuneet<br />

pilottiprojektit v. 2014 osoittivat<br />

palvelun kilpailukyvyn ja tarpeellisuuden<br />

kyseisille yrityksille. Jouset varastoidaan<br />

Suomessa lähelle asiakasta ja<br />

toimitetaan halutuissa toimituserissä<br />

1-2 vrk:n toimitusajalla.<br />

• Hankintaerien optimointi valmistavalta<br />

tehtaalta mahdollistaa kilpailukykyisen<br />

hinnan ja minimoi logistiikkakustannukset<br />

• Jousien saatavuus on varmistettu ja<br />

”puskuri” mahdollistaa tuotannolliset<br />

muutostarpeet<br />

• Vähentää omaa varastointitarvetta ja<br />

helpottaa laadunvarmistusta<br />

Varasto: Elovainiontie 13, 33470 Ylöjärvi<br />

www.jousitukku.fi<br />

Ota yhteyttä<br />

Ristoon ( puh. 044 3660 600 / risto.kuusisto@jousitukku.fi ) tai<br />

Kalleen ( puh. 050 569 1544 / kalle.eskelinen@jousitukku.fi )<br />

niin katsotaan miten voimme auttaa teidän varastointitarpeissanne.

42<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

Ruotsalaiset yritykset vuokraavat rohkeasti siirtokelpoisia tiloja<br />

Vuokratilojen suosio<br />

kasvaa Suomessakin<br />

Viime vuonna Suomen markkinoille tulleen Temporent Oy:n tavoitteena on vuokrata 10 000<br />

neliötä siirtokelpoisia tiloja yrityksille, kouluille ja päiväkodeille seuraavan kahden vuoden aikana.<br />

Ruotsin siirtokelpoisten tilojen<br />

toiseksi suurin toimittaja Temporent<br />

aikoo kilpailla Suomen<br />

markkinoilla olevien toimijoiden kanssa<br />

tilojensa monimuotoisuudella, viihtyisyydellä,<br />

energiatehokkuudella ja muita<br />

paremmalla äänieristyksellä sekä tilojen<br />

varustetasolla.<br />

Temporentillä on Pohjoismaissa tilaa<br />

vuokralla reilut 182 000 neliömetriä,<br />

joista Ruotsissa on noin 150 000 neliömetriä.<br />

Ruotsissa melkein puolet Temporentin<br />

tilavuokrabisneksestä tulee yrityspuolelta.<br />

Temporentillä on tytäryhtiöt myös<br />

Tanskassa ja Norjassa.<br />

Temporent Oy:n Suomen maajohtajan<br />

Frank Blomqvistin mukaan Ruotsissa<br />

vuokrausvaihtoehto on todettu kustannustehokkaaksi<br />

ja nopeaksi tavaksi vastata<br />

muuttuviin tilanteisiin.<br />

- Varsinkin silloin, kun yrityksellä ei<br />

ole investointimahdollisuuksia, järkevä<br />

tapa kasvattaa liiketoimintaa on vuokratilan<br />

pystytys omalle tontille, hän sanoo.<br />

- Uskon, että myös yrityspäättäjät<br />

Suomessa innostuvat erityisesti tällaisessa<br />

tilanteessa vuokrausvaihtoehdosta.<br />

Rahoituksen ehdoilla ja saatavuudella<br />

on suora vaikutus siihen, miten yritykset<br />

kykenevät toteuttamaan erilaisia hankkeitaan,<br />

sanoo Temporent Oy:n Suomen<br />

maajohtaja Frank Blomqvist .<br />

- Siirtokelpoisten tilojen vuokraus on<br />

nopea ja kustannustehokas tapa päästä<br />

liikkeelle, silloin kun se yrityksen toiminnan<br />

kannalta on tärkeää. Tilat ovat<br />

asiakkaan käytössä jopa neljässä viikossa,<br />

hän jatkaa.<br />

Pohjoismaissa ja Baltiassa siirtokelpoisten<br />

tilojen kysyntä onkin viime vuosina<br />

lisääntynyt voimakkaasti perinteisen<br />

rakennussektorin ulkopuolella.<br />

Scania ja Volvo isoja<br />

asiakkaita<br />

- Ruotsissa meillä on pitkäaikaisina<br />

asiakkaina esimerkiksi Scania ja Volvo,<br />

joilla on ollut useita Temporentin vuokratiloja<br />

toimistokäytössään jo monen<br />

vuoden ajan. Yritysasiakkaamme ovat<br />

monelta eri toimialalta. Ruotsissa vuokratilavaihtoehtomme<br />

koetaan nykypäivän<br />

tavaksi toimia, Blomqvist sanoo.<br />

Investointimahdollisuudet<br />

heikentyneet<br />

Suomen Yrittäjien helmikuussa julkaiseman<br />

kevään <strong>2015</strong> Pk-yritysbarometrin<br />

mukaan odotukset pk-yritysten investointien<br />

lähiajan kehityksestä romahtivat.<br />

Suomen yrittäjien ekonomistin Petri<br />

Malisen mukaan investoinneille on tällä<br />

hetkellä useita jarruja. Lähes 60 prosenttia<br />

SY:n barometriin vastanneista kertoi,<br />

että rahoittajien luottopolitiikka on kiristynyt<br />

vakuusvaatimusten kiristymisenä,<br />

marginaalien nousuna ja suurempana<br />

omarahoitusosuutena.<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 43

Södertäljessä toimivat Scania CV:n ja<br />

Scania AB:n toiminnat ovat laajentuneet<br />

voimakkaasti vuosien saatossa. Siksi on<br />

tarvittu nopeasti uusia nykypäivän vaatimukset<br />

täyttäviä toimistotiloja. Siirtokelpoisilla<br />

vuokratiloilla on saatu ratkaistua<br />

myös muita tilantarveongelmia, esimerkiksi<br />

kokous- ruokailu- ja varastotilojen<br />

puutteita.<br />

Scania CV:n toimistorakennus on nelikerroksinen,<br />

käsittäen 1 800 neliömetriä.<br />

Se on rakennettu 36:sta Temporentin<br />

RYMD –modulista.<br />

Scania AB:n toimistorakennus on 3<br />

600 neliömetriä ja se on kolmessa kerroksessa.<br />

Kokonaisuus on rakennettu<br />

72:sta Temporentin RYMD –modulista.<br />

Boråsissa toimiva Volvo Buss tarvitsi<br />

lisää toimisto- ja kokoustilaa, jotka rakennettiin<br />

kuudesta Termporentin KU-<br />

BIK –modulista. Tilaa niissä on yhteensä<br />

168 neliömetriä.<br />

Temporentin vuokratiloja on esimerkiksi<br />

toimistokäytössä, ruokasaleina,<br />

pukuhuoneina, kauppoina, auditorioina,<br />

kirjastoina, vapaa-ajantiloina, yksinkertaisina<br />

liikunta- ja voimistelutiloina sekä<br />

musiikkistudioina.<br />

Suvanto Trucks Oy<br />

MAN-jälleenmyyjäksi<br />

Länsi-Suomessa<br />

Asiakkaitten suusta kuulee<br />

totuuden<br />

- Asiakkaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä<br />

siirtotiloihimme, sanoo Blomqvist.<br />

- Kun kuulimme sanan väliaikaiset<br />

tilat, näimme mielikuvissamme jotain<br />

aivan muuta kuin mitä saimme. Arvaa,<br />

olimmeko iloisesti yllättyneitä, kun Temporentin<br />

tilat saapuivat. Valoisaa ja raikasta<br />

ja aivan erilaista kuin mihin olimme<br />

varautuneet.<br />

- Sekä sisä- että ulkotilojen ulkonäköön<br />

on kiinnitetty erityistä huomiota.<br />

Esimerkiksi ulkovuoraukset ovat puuta,<br />

joten ne on helppo maalata ympäristöönsä<br />

sopiviksi. Tarjoamme vuokratiloiksi<br />

taloja, emme parakkeja, joiksi siirtotilat<br />

usein ymmärretään, Blomqvist sanoo.<br />

Toimitilat voidaan rakentaa kahteen<br />

kerrokseen. Kaikki toimiston väliseinät<br />

ovat siirrettäviä tai liikuteltavia.<br />

Tilan voi helposti mukauttaa sekä<br />

avoimiksi tiloiksi että yksittäisiksi työhuoneiksi.<br />

Suuret ikkunat, seinien lasiosat<br />

ja hyvä katon korkeus antavat huoneille<br />

valoisan ja ilmavan vaikutelman.<br />

Toimitilaan voidaan rakentaa sosiaalitilat,<br />

kokoustilat sekä auditorio, keittiö<br />

sekä wc- ja suihkutilat. Vuokratila voidaan<br />

yhdistää päärakennukseen käytävällä.<br />

Käytävä voidaan rakentaa samanaikaisesti<br />

pystytyksen yhteydessä.<br />

- Pystytämme Temporent-tilat asiakkaan<br />

maa-alueelle ja vuokraamme ne<br />

niin kauaksi aikaa kuin on tarvetta. Ruotsissa<br />

yritysasiakkaiden vuokrasopimukset<br />

solmitaan yleensä yhdestä vuodesta<br />

10 vuoteen. Kun lisätilaa ei enää tarvita,<br />

siirrämme moduulirakennukset seuraavalle<br />

asiakkaalle, Blomqvist jatkaa.<br />

Tiloissa hyvä äänieristys<br />

Blomqvistin mukaan Temporent-tilojen<br />

yksi kilpailuvaltti on tilojen hyvä äänieristys.<br />

- Kun tiloissamme on tehty äänieristysmittauksia,<br />

tulokset ovat olleet huimasti<br />

parempia kuin kovimmalla kilpailijallamme,<br />

Blomqvist sanoo.<br />

Blomqvistin mukaan esimerkiksi<br />

Temporentin toimittamissa koulutiloissa<br />

kiinnityspintoina käytettävät takaseinämateriaalit<br />

toimivat ääntä vaimentavina<br />

elementteinä. Siksi tilojen kaikuäänet<br />

ovat muiden ratkaisuja paljon pienemmät.<br />

•<br />

Frank Blomqvist<br />

Suomen aluejohtaja<br />

Temporent Oy<br />

puh. 0400-840 880<br />

frank.blomqvist@temporent.fi<br />

www.temporent.fi<br />

44<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

www.mantruckandbus.fi<br />

Suvanto Trucks on uusi MAN-myyjä<br />

Länsi-Suomessa.<br />

Tervetuloa vanhat ja uudet asiakkaat tutustumaan ja tekemään kauppaa<br />

MAN-tuotteista. Meiltä saat monipuoliset sekä edulliset rahoitusvaihtoehdot<br />

ja vaihdossa meille kelpaa kaikki kaivinkoneista kuorma-autoihin.<br />

Oheisiiin varastoautoihin tarjoamme leasingtarjouksen ja 3 vuoden lisäturvan autolle.<br />

Man TGX 26.520 6x2 - 36 kk leasing<br />

Rahoitettava määrä<br />

yhteensä: 119.000 €<br />

Maksukauden vuokra: 2.240,68 €/kk<br />

MAN 35.560 8x4 Tridem - 48 kk leasing<br />

Rahoitettava määrä<br />

yhteensä: 129.000 €<br />

Maksukauden vuokra: 1.994,19 €/kk<br />

Man TGS 18.320 - 36 kk leasing<br />

Rahoitettava määrä<br />

yhteensä: 87.000 €<br />

Maksukauden vuokra: 1.624,95 €/kk<br />

Maximi kilometrisuorite 130.000 km/vuosi. Esimerkkihinnat on alustojen hintoja ilman päälirakenteita.<br />

Pollenkuja 6, 20380 Turku<br />

suvantotrucks@hotmail.com<br />

www.suvantotrucks.com<br />

Eetu Suvanto 044 5567 887<br />

Mikko Seppälä 0400 179 424<br />

Timo Suvanto 040 1285 885

Power Truck Show<br />

- Pohjoismaiden monipuolisin kuljetusmessutapahtuma<br />

Power Truck Show on kansainvälinen kuljetusalan suurtapahtuma, joka järjestetään keskellä<br />

Etelä-Pohjanmaan lakeuksia Kauhavan Alahärmässä. Powerpark tarjoaa vuosi toisensa jälkeen<br />

tapahtumalle ainutlaatuisen näyttely-ympäristön, josta nauttivat niin näytteilleasettajat kuin<br />

yleisökin. Power Truck Show tuo 7.-8.8.<strong>2015</strong> jälleen yli 30 000 vierasta tutustumaan kuljetusalaan<br />

ja sen tarjoamiin tuotteisiin ja palveluihin. Power Truck Show on avoinna perjantaina ja lauantaina<br />

9.00–18.00 ja lauantaina ilta jatkuu valoshow’n merkeissä 18.00-23.00.<br />

Power Truck Show’n kuljetusmessut<br />

on viihteellinen messutapahtuma,<br />

joka tarjoaa näytteilleasettajille<br />

mahdollisuuden tavoittaa<br />

alan ammattilaiset sekä pitää huolta niin<br />

nykyisistä kuin tulevistakin asiakkaista.<br />

Näytteilleasettajat panostavat erityisesti<br />

messuosastoihin, tuotteiden ja palvelujen<br />

esittelyihin sekä työnäytöksiin. Messuille<br />

osallistujat pääsevät tehokkaasti<br />

tutustumaan kuljetusalan tuote- ja palvelutarjontaan<br />

sekä samalla he pysyvät<br />

ajan tasalla myös muutoksissa, joita<br />

sääntelyt ja teknologian kehitys tuovat.<br />

Perjantaina on mahdollisuus osallistua<br />

kuljetusalan ajankohtaiseen seminaariin.<br />

46<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

Ekorekka käyttöön<br />

Keskossa<br />

– tehokkuutta pitkien matkojen kuljetuksiin<br />

Keskon päivittäistavarakaupan kuljetuksissa<br />

otetaan käyttöön uusi suurempi kalustoratkaisu<br />

Ekorekka, jolla saadaan kuljetettua tavaraa jopa<br />

kaksinkertainen määrä normaalia enemmän. Ekorekalla<br />

tehostetaan päivittäistavaroiden lämpötilasäädeltyjä<br />

elintarvikekuljetuksia pitkien etäisyyksien Suomessa.<br />

<strong>Kuljetus</strong>kaluston juhlat<br />

Autonäyttelyssä juhlitaan kuljetuskalustoa<br />

yli 300 näyttelyauton voimin.<br />

Kovatasoinen ja laadukas autonäyttely<br />

esittelee Euroopan laajuisesti upeimmat<br />

maalatut ja rakennetut kuorma-autot.<br />

Suomen huippurakentajat ovat mukana<br />

autonäyttelyssä, mm. viime vuonna<br />

palkinnot kahminut Mika Auvisen<br />

”Highway Hero” sekä Juha Ristimaan<br />

”Madonna”. Luonnollisesti myös<br />

vanit, pickupit, USA Carsit, jenkkiveturit,<br />

nostalgia- ja veteraanikuorma-autot<br />

ovat edustettuna näyttelyssä. Yhden<br />

välivuoden jälkeen myös tuningautot<br />

ovat jälleen mukana. Autonäyttely huipentuu<br />

lauantai-iltana kuorma-autojen<br />

valoshow’hun, jolloin yleisöllä on mahdollisuus<br />

nähdä autojen valoloisto.<br />

Truck Pulling areenalla<br />

Suomi-Hollanti maaottelu<br />

Truck Pulling areenalla on kovat piipussa,<br />

kun Suomi ja Hollanti kohtaavat toisensa<br />

Truck Pulling maaottelussa. Nelinkertainen<br />

Truck Pullingin Hollannin<br />

Mestari Team van Vlastuin Agro tulee<br />

haastamaan Suomen Mestarit Sauli<br />

Kivimäen ja Pekka Herlevin. Härmä<br />

Pulling Team vastaa, että Truck Pulling<br />

areenan kisajärjestelyt ja rata ovat huippukunnossa.<br />

Tapahtumassa ovat perinteisesti mukana<br />

myös Miss Power Truck, viralliset<br />

jatkobileet Rock Nightissa sekä paljon<br />

muuta oheisohjelmaa. •<br />

www.powertruckshow.fi<br />

Ekorekan avulla saadaan parannettua merkittävästi logistista tehokkuutta,<br />

kun kerralla pystytään kuljettamaan jopa kaksinkertainen<br />

määrä kaupan rullakoita perinteiseen yhdistelmärekkaan<br />

verrattuna.<br />

– <strong>Kuljetus</strong>ten aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat yksi toimintamme<br />

merkittävimmistä ympäristövaikutuksista. Tällä ratkaisulla pienennämme<br />

myös päästöjä. Olemme laskeneet, että Ekorekalla saamme vähennettyä<br />

jopa 600 Vantaan ja Oulun välistä kuljetuskertaa vuosittain, kertoo Ruokakeskon<br />

logistiikkayhtiön Keslog Oy:n toimitusjohtaja Mika Salmijärvi.<br />

Käyttöönotettavan Ekorekan pituus on 34 metriä ja massa täydessä<br />

kuormassa 90 tonnia. Se tulee liikennöimään Ruokakeskon Vantaan<br />

keskusvarastojen ja Oulun jakelualueen Kempeleen terminaalin välisessä<br />

runkoliikenteessä. Liikennöintiin on Trafin määräaikainen poikkeuslupa.<br />

Kokeilu kestää vuoden 2019 loppuun. Päätökset jatkosta tehdään saatujen<br />

kokemusten perusteella.<br />

– Mahdollistamme poikkeusluvilla uusien ajoneuvoratkaisujen testaamisen<br />

liikenteessä. Kokeilujen kautta toivotaan löytyvän turvallisia ja tehokkaita<br />

ratkaisuja, jotka parantavat logistista kilpailukykyä pitkällä aikavälillä,<br />

kertoo hanketta ohjaamassa ollut Liikenteen turvallisuusviraston<br />

Trafin Yksikön päällikkö Otto Lahti.<br />

Hanketta on valmisteltu Keslogin johdolla noin kaksi vuotta ja siinä on<br />

mukana useampi yhteistyökumppani. Ajoneuvon suunnittelusta ja rakentamisesta<br />

ovat vastanneet Volvo Trucks Oy ja korivalmistaja VAK Oy Vahdosta.<br />

Ekorekkaa liikennöi Keslogin yhteistyökumppani Mikko Niskala Oy<br />

Haukiputaalta.<br />

– Olemme olleet hankkeessa alusta asti mukana ja on hienoa vihdoin<br />

päästä tositoimiin, iloitsee kuljetusliikkeen toimitusjohtaja Mikko Niskala<br />

hankkeen käynnistymistä. •<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 47

<strong>Kuljetus</strong>logistiikka<br />

ratkaisee globaalin<br />

verkkokaupan menestyksen<br />

Amazon.com ilmestyi varhaiseen internettiin 20 vuotta sitten<br />

ja kyseistä hetkeä voidaan pitää nettikaupan lähtölaukauksena.<br />

Liiketoimintaidea oli mullistava: kirjakauppa, jonka “hyllyssä”<br />

voisi periaatteessa olla kaikki maailman kirjat. Varastot<br />

voisivat olla valtavia ja sijaita kustannusten ja logistiikan<br />

kannalta edullisissa paikoissa. Selluloosaa ei tarvitsisi enää<br />

kaupitella kaupunkien keskustojen kalleimmilla paikoilla ja<br />

kaikki prosessit voitaisiin miettiä täysin uusiksi kustannusten<br />

ja toimivuuden näkökulmasta.<br />

Risto Metso, DI, ammattilentäjä<br />

Nettikauppa oli myös vuosituhannen<br />

vaihteen IT-kuplan<br />

keskeisiä elementtejä. Visiot<br />

olivat kieltämättä inspiroivia. Sevettijärveläinen<br />

kuksan valmistaja voisi periaatteessa<br />

keskittyä tuotteeseensa ja<br />

nettikaupan kautta koko maailma olisi<br />

potentiaalista asiakaskuntaa.<br />

Kuksia myyvää nettikauppaa ei ole<br />

vaikeaa perustaa Sevettijärveltä käsin,<br />

mutta kuksien saaminen Kiotolaiselle<br />

vähittäisasiakkaalle järkevään hintaan<br />

onkin sitten jo suurempi ongelma.<br />

Taloussanomat haastatteli tammikuun<br />

alussa armeijan ylijäämätavaraa<br />

myyvän Varustelekan perustajaa Valtteri<br />

Lindholmia. Vuonna 2003 perustettu<br />

Varusteleka on kasvanut Lindholmin auton<br />

takakontista Euroopan suurimmaksi<br />

48<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

Mikäli kuilua logistiikan kilpailukyvyssä ei<br />

saada kurottua umpeen, ei suomalaisilla<br />

verkkokaupoilla ole pitkässä juoksussa<br />

mitään mahdollisuuksia selvitä hengissä.<br />

armeijan ylijäämätavaran kauppiaaksi noin kymmenessä<br />

vuodessa. Haastattelussa Lindholm totesi, että vähittäismyyntiä<br />

harjoittavan verkkokaupan toimituskulut ulkomaille<br />

ovat “ihan järkyttävät”.<br />

Allekirjoittanut joutui viime syksynä tilaamaan saatavuusongelmien<br />

takia kuvassa näkyvän ilmanpainemittarin<br />

USA:sta. Puolen tunnin surfauksen seurauksena<br />

päädyin maksamaan tämän $30 hintaisen<br />

mittarin kuljettamisesta Suomeen<br />

$35. Jos rahdit ovat<br />

liian kalliita, niin kauppa ei<br />

yksinkertaisesti käy ja kukaan<br />

ei saa mitään.<br />

Mitä on tapahtunut 20:ssä<br />

vuodessa? Amazon myy kaikkea<br />

mahdollista maan ja taivaan<br />

väliltä. Kuluttajat ovat hiljalleen<br />

sisäistäneet, että kirjat ovat<br />

ainoastaan informaatiota, joka voidaan<br />

toimittaa hetkessä minne tahansa.<br />

Amazon ei ole jäänyt haikailemaan selluloosan<br />

perään, vaan julkaisi jo 8 vuotta sitten sähköisten<br />

kirjojen lukemiseen suunnitellun laitteen, Kindlen.<br />

Kuluttajat saavat käyttäytyä kuten haluavat ja Amazon.com<br />

pitää huolen, ettei se jää nuolemaan näppejään.<br />

Yhdysvalloissa Google ja Amazon nokittelevat parasta aikaa<br />

nettikaupan toimitusajoilla. Yhä suurempaan määrään<br />

kaupunkeja luvataan toimitukset vielä saman päivän aikana.<br />

Miksi tulevaisuudessa pitäisi enää lähteä autolla kauppaan,<br />

jos siitä ei ole ajallisesti mitään merkittävää hyötyä?<br />

Liikkumisesta tulee tämän lisäksi aina kustannuksia.<br />

Monet lukijoista ovat varmasti huomanneet asian itse<br />

tai kuulleet kommentteja, joissa kerrotaan tavaran tulevan<br />

nopeammin ja edullisemmin saksalaisesta verkkokaupasta,<br />

kuin suomalaisesta. Mikäli kuilua logistiikan kilpailukyvyssä<br />

ei saada kurottua umpeen, ei suomalaisilla verkkokaupoilla<br />

ole pitkässä juoksussa mitään mahdollisuuksia<br />

selvitä hengissä.<br />

Viime kädessä ongelmaa pitäisi olla ratkaisemassa logistiikan<br />

palveluita ja rahtia tarjoavien yritysten. On yksinkertaisesti<br />

tuotettava sellaisia palveluita, joita yritykset ja<br />

yksityishenkilöt haluavat käyttää. •<br />

Logentia Oy on suomalainen rahtien hintatiedon tuottamiseen<br />

ja vertailuun erikoistunut yritys, joka on toimittanut<br />

verkkokaupoille “price picking” –järjestelmiä<br />

verkkokaupan kilpailukyvyn parantamiseksi. Täsmäpalveluiden<br />

puuttuessa Logentia rakentaa asiakkailleen rahtisopimuskannan,<br />

jota optimaalisesti käyttäen eri kokoiset<br />

lähetykset saadaan lähetettyä asiakkaille järkevään<br />

hintaan. Nettikaupan ostoskorien rahdit hinnoitellaan<br />

lennosta todelliseen kustannukseen perustuen.<br />

TILAN<br />

TARVETTA?<br />

Toimitamme tarpeenne mukaiset hallit<br />

perustuksineen asennettuna<br />

SOITA, KERROMME LISÄÄ<br />

044 590 0045 JUSSI<br />

0500 499 935 TIMO<br />

www.linnasteel.fi<br />

TERÄSHALLIEN AATELIA YLI 25 VUOTTA

”Logistiikassa<br />

ei ole vielä<br />

keksitty<br />

kaikkea”<br />

Kyösti Pöyryn luotsaaman Paperinkeräys Oy:n liikevaihto kasvoi,<br />

vaikka suomalaisten kuluttaman paperin ja kuidun määrä<br />

laski. Mahdottomalta kuulostavan yhtälön takana ovat uudet ja<br />

räätälöidyt palvelut.<br />

Teksti ja kuvat Sari Järvinen<br />

Trukkipiikit sujahtavat kuormalavan<br />

alle, ja korkea pino tyhjiä<br />

lavoja lähtee uudelle matkalleen<br />

kohti hallin ulko-ovia. Niiden reitti jatkuu<br />

Raisioon, jossa Paperinkeräys Oy:n<br />

asiakas on tilannut ne käyttöönsä.<br />

Matkaan lähteneet kuormalavat ovat<br />

pieni siivu kahdesta miljoonasta kuormalavasta,<br />

jotka kulkevat Paperinkeräyksen<br />

kautta vuosittain.<br />

Niiden lisäksi Paperinkeräys liikuttaa<br />

250 alihankkijana toimivan liikennöitsijän<br />

ajoneuvoja ja työllistää myös omien<br />

tytäryhtiöidensä Hämeen <strong>Kuljetus</strong>piste<br />

Oy:n ja Hyötypaperi Oy:n kalustoa.<br />

Kyydissä kulkee paljon muutakin kuin<br />

paperia, pahvia ja kuormalavoja, paljon<br />

enemmän kuin moni tietää.<br />

Poliisin paperit ojanpenkalla<br />

Paperinkeräyksen emoyhtiön liikevaihto<br />

liikkui viime vuonna 60 miljoonassa eurossa,<br />

ja voittoa syntyi 2,5 miljoonaa.<br />

Eteenpäin on menty siitä huolimatta,<br />

että vuonna 2008 alkoi kuidun alamäki.<br />

Paino- ja kirjoituspaperien käyttö, eli<br />

Paperinkeräyksen leipä, väheni 40 prosenttia.<br />

- Viime lama opetti, että paperinkulutuskin<br />

voi niiata pahasti. 90-luvulla se<br />

laski 15 prosenttia. Mietin, että kun tulee<br />

seuraava lama, tässä käy huonosti, Paperinkeräys<br />

Oy:n toimitusjohtaja Kyösti<br />

Pöyry toteaa.<br />

Mutta Pöyry ei ole niitä miehiä, jotka<br />

jäävät vikisemään maailman vääryyttä.<br />

Hän tiesi, ettei logistiikassa ole keksitty<br />

kaikkea.<br />

Varsinkaan jätelogistiikassa.<br />

Yritysten tärkeitä asiakirjoja veroilmoituksista<br />

lähtien sullottiin yleisiin<br />

roskakoreihin, ja pahimmillaan poliisin<br />

papereita lenteli ojanpientareilla.<br />

Tuotantopäällikkö Ari Aalto (vas.) ja<br />

toimitusjohtaja Kyösti Pöyry Turussa<br />

jättimäisen paalaimen edessä,<br />

joka syöltää silputtua paperia.<br />

50<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

Kuuntele asiakasta<br />

- 90-luvulla tuotteistimme ensin paperinkäsittelyn<br />

tietosuojan.<br />

Paperinkeräys Oy kehitti sisälogistiikkaa<br />

ja toi asiakkaiden tiloihin muun muassa<br />

lukittuja laatikostoja, joihin salassa<br />

pidettävät asiakirjat laitettiin asiallista<br />

hävittämistä odottamaan.<br />

Nykyään tietoturvapalveluihin kuuluu<br />

myös muun muassa tullin ja poliisin<br />

kautta tulleiden tuoteväärennöksien tuhoaminen.<br />

- Olemme asiakkaiden kanssa paljon<br />

tekemisissä. Sieltä tulee kysyntä. Aina<br />

jossain on joku pullonkaula, jota voi ehdottaa<br />

parannettavaksi, Pöyry pohtii.<br />

Uusia palveluja<br />

Ensin Paperinkeräyksen palveluihin tulivat<br />

polttokelpoiset jakeet. Sekajätettä<br />

ei kärrätty suoraan kaatopaikalle, vaan<br />

eroteltiin selvä ja kuiva pakkausjäte, jolla<br />

oli energia-arvoa. Se murskattiin pieniksi<br />

sipseiksi ja kuljetettiin voimaloiden<br />

kattiloihin.<br />

Vuonna 1996 Paperinkeräys aloitti ensimmäisenä<br />

Suomessa alumiinitölkkien<br />

käsittelyn.<br />

Nyt Paperinkeräyksellä on erilaisia<br />

palveluja hieman laskutavasta riippuen<br />

noin 15. Teollisuudelle ja yrityksille on<br />

räätälöity omia ratkaisuja, kunnille, taloyhtiöille<br />

ja yksityisille kuluttajille omia<br />

jätehuollon palveluja.<br />

- Nyt helpot jakeet, kuten lasit, kuidut<br />

ja muovit, on jo pitkälle kierrätetty.<br />

Tietysti vielä erilaisia muoveja voisi prosessoida<br />

tarkemmin. Sähkö- ja elektroniikassa<br />

on paljon tekemistä. Joistakin<br />

raaka-aineista on pulaakin, jolloin niitä<br />

voitaisiin uusiokäyttää paremmin. On<br />

myös puhuttu, että huonekaluja ja vaatteita<br />

voisi kierrättää entistä enemmän.<br />

Köysti Pöyryn ohjaksissa<br />

Paperinkeräyksen tuotevalikoima laajeni<br />

jätehuoltoasiakkuuksiin ja uusiokäyttötuotteisiin,<br />

kuten kuormalavoihin.<br />

Pöyryn mielestä jätteiden kierrätys ei<br />

ole vielä valmista.<br />

- Logistiikassa ei ole vielä keksitty<br />

kaikkea, mies hymyilee, mutta ei paljasta,<br />

mitä uutta on seuraavaksi tulossa.<br />

Jotain on, sen kyllä arvaa.<br />

- Sen verran voin sanoa, että laitoimme<br />

tarjouksen mukaan rengaskierrätykseen.<br />

Silla alalla emme vielä ole aiemmin<br />

olleet, Pöyry toteaa. •<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 51

Kurko Koponen luottaa Fassiin<br />

KYLMÄÄ KYYTIÄ<br />

LUMIKKO TURVAA KYLMÄKETJUN<br />

KAIKISSA OLOSUHTEISSA<br />

Kurko-Koponen Oy ja Grutech Oy ovat<br />

sopineet Suomen mittakaavassa huomattavasta<br />

yhteensä yli 10:n Fassi<br />

-nosturin toimituksesta Kurko-Koposen<br />

uusiin asennusnosturiautoihin. Toimitus<br />

sisältää mm. uusia raskaansarjan<br />

Fassi F990RA.2.28 xhe-dynamic ja<br />

F1950RAL.2.28 he-dynamic<br />

nostureita.<br />

Fassi F990RA nosturit<br />

lukeutuvat 99 tonnimetrin<br />

luokkaan. Peruskone on varustettu<br />

8:lla hydraulisella<br />

jatkeella ja sillä pystytään<br />

käsittelemään yli 3:n tonnin<br />

kuormaa n. 20 m:n<br />

päässä.<br />

Lisäksi pakettiin kuuluu<br />

6-jatkeinen n. 6 tonnin jibi<br />

sekä 3 / 6 tn vinssi, joilla<br />

mahdollistetaan kuormien<br />

monipuolinen käsittely.<br />

Kurko-Koponen Oy vahvistaa<br />

näin asemaansa valtakunnallisesti<br />

toimivana<br />

raskaisiin nostoihin asennus- ja siirtotöissä<br />

keskittyneenä yrityksenä.<br />

Fassi -nosturit ja Grutech Oy niiden<br />

maahantuojana ovat saavuttaneet vankan<br />

maineen luotettavina, tehokkaina<br />

ja ennen kaikkea asiakkaiden kannalta<br />

joustavina toimijoina. •<br />

Kuva ensimmäisten autojen luovutuksesta. Kuvassa<br />

Tuomas Fyrsten ja Seppo Pudas, Kurko-koponen Oy,<br />

Jan Andersson ja Juha paukkunen Grutech Oy sekä<br />

Tom Martelin Scania Finland.<br />

TEHOKAS<br />

LUOTETTAVA<br />

KILPAILUKYKYINEN<br />

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN<br />

PAIKALLINEN PALVELU<br />

LAAJA HUOLTOVERKOSTO<br />

Rengaspaineiden ja renkaiden<br />

lämpötilojen valvonta on raskaassa<br />

kalustossa erittäin tärkeä asia<br />

Lumikko Technologies Oy on erikoistunut kuormatilan<br />

lämpötilansäätölaitteiden tuotekehitykseen<br />

ja valmistukseen. Lue lisää: www.lumikko.com<br />

Kestävä, kuumasinkitty<br />

astinvetokoukku turvalliseen<br />

lastaukseen<br />

Auto-Kirmola Oy<br />

Kartanontie 45, PORI<br />

Puh. 634 3400, 044 344 1514<br />

www.kirmola.com<br />

Oy Automotive Technology Europe<br />

Ltd / Tpms-Finland ja Rengas-<br />

Center ovat solmineet yhteistyön<br />

uuden sukupolven rengaspaine<br />

-ja lämpötilavalvonta järjestelmän<br />

myynnistä ja markkinoinnista.<br />

- Olemme erittäin tyytyväisiä,<br />

että pääsimme aloittamaan yhteistyön<br />

tällaisen uuden palvelun<br />

tiimoilta TPMS-Finlandin kanssa.<br />

<strong>Kuljetus</strong>yrittäjät etsivät jatkuvasti<br />

tapoja, jolla säästetään renkaita,<br />

vähennetään rengasrikkoja ja<br />

parannetaan polttoainetaloudellisuutta.<br />

Nyt meillä on markkinoiden<br />

paras ratkaisu tuohon kysyntään,<br />

Mikko Kirves Rengascenter<br />

Oy:stä kertoo.<br />

- Vastaavaa järjestelmää ei ole<br />

saatavilla Suomen markkinoilla.<br />

RengasCenter voitti selkeästi<br />

myyntioikeuden tuotteiden jakeluun<br />

Suomessa vahvalla yrittäjäpohjaisella<br />

verkostolla kiitos siitä<br />

kaikille RengasCenter yrittäjille,<br />

Jukka Adolfsen TPMS Finlandista<br />

sanoo.<br />

Erityisesti raskaalla puolella<br />

liian alhaiset rengaspaineet aiheuttavat<br />

rengasrikkoja, kuluttavat<br />

renkaita merkittävän nopeasti ja<br />

nostavat helposti polttoainelaskua<br />

vuodessa tuhansilla euroilla. •<br />

52<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

Kuluttajille uusi tiedonhakupaikka<br />

veneistä ja veneilytuotteista<br />

Venealan Keskusliitto Finnboat ry on avannut kokonaan<br />

uuden veneilyn hakuportaalin www.suomiveneilee.fi.<br />

Tässä laajuudessa ja muodossa se on<br />

ainoa laatuaan maassamme.<br />

Hakuportaalissa on näin alkuvaiheessa jo yli<br />

500 eri venemallia ja yli 100 venemerkkiä. Moottori-malleja<br />

löytyy yli 400 ja eri moottorimerkkejä<br />

kolmisen kymmentä. Monipuolisen, mutta helppokäyttöisen<br />

hakutoiminnan kautta kuluttaja saa listauksen<br />

veneistä, jotka häntä kiinnostavat. Näistä<br />

voidaan nostaa halutut veneet suoraan vertailuun<br />

ja kaikista veneistä löytyvät myös täydelliset jälleenmyyjälistat.<br />

Sivuilta löytyvät myös venealan varusteet jaoteltuina<br />

12 pääryhmään ja niiden alaryhmiin. Kun kuluttaja haluaa katsoa vaikkapa<br />

kelluntavälineitä, hän saa haun kautta suorat linkit niiden yritys-ten sivuille, joka<br />

näitä tuotteita tarjoavat.<br />

Myös korjaamo- ja telakointipalvelut ja niiden sijainti google mapsissa löytyvät<br />

sivuilta, kuten myös kuntokartoittajien yhteystiedot.<br />

Sivuilla on myös video-osio ”Vinkkejä Veneilijöille”,<br />

jossa voi käydä katsomassa miten vaikkapa vene<br />

vedetään trailerille. Myös Veneilyn Aapisen saa<br />

nyt ensimmäistä kertaa sähköisessä muodossa jättämällä<br />

yhteystietonsa sivulle.<br />

Hakuportaali kehittyy ja täydentyy koko ajan ja<br />

sen sisältöä ylläpitävät Finnboatin 280 jäsenyritystä<br />

itse. Sivut soveltuvat myös monipuoliseen mobiilikäyttöön.<br />

•<br />

AUTOKALUSTEET.FI<br />

kaikella on<br />

paikkansa<br />

Autokalustuksessa tärkeintä olet sinä, kalusteiden käyttäjä<br />

System Edström tarjoaa autokalustusratkaisuja kaikille, joille pakettiauto<br />

on myös työpaikka. Hyvä järjestys säästää aikaa, lisää turvallisuutta<br />

ja parantaa työn jälkeä. Asennuspisteessä asennettujen<br />

kalusteiden takuu on 5 vuotta.<br />

www.suomiveneilee.fi<br />

Ensimmäisen lasikuiduton gauge 13<br />

käsine, jonka viiltosuojaluokka on 5<br />

myynti - suunnittelu - asennus<br />

www.autokalusteet.fi<br />

Maahantuonti:<br />

Ja-Tools Ja-Elektro Oy<br />

www.jaoy.com, puh. (03) 2836 600<br />

Honeywell lanseeraa maailman ensimmäisen lasikuiduttoman nitriilipinnoitteisen<br />

gauge 13 käsineen, jonka viiltosuojaluokka on korkein mahdollinen (luokka 5) EN<br />

388: 2003 -standardin (Suojakäsineet mekaanisia vaaroja vastaan) mukaan.<br />

Käsineissä on käytetty erittäin innovatiivista materiaalia ja ne sopivat suojaamaan<br />

esimerkiksi autoteollisuuden, ilmailuteollisuuden, rakennusalan ja lasintuotannon<br />

työntekijöitä tehokkaasti yleisiltä viilto-onnettomuuksilta. Lisäksi niissä ei<br />

ole lainkaan lasikuitua, joka voi usein aiheuttaa ihoärsytystä ja allergioita,<br />

kuten kosketusdermatiittia.<br />

Käsineiden kämmenissä ja sormissa olevan nitriilipinnoituksen<br />

ansiosta käsineet ovat erittäin kestävät.<br />

Pinnoite parantaa otetta ja käsineiden taipuisuutta,<br />

minkä ansiosta ne sopivat ihanteellisesti<br />

terävien osien käsittelyyn kuivissa<br />

tai rasvaisissa olosuhteissa. Tiivis gauge<br />

13 kudos on kahdeksan kertaa ohuempaa<br />

kuin nailon ja kaksi kertaa ohuempaa<br />

kuin käsineissä yleisesti käytetyt<br />

aramidikuidut. Tämän ansiosta käsineet<br />

ovat huomattavan mukavakäyttöiset, kevyet<br />

ja erittäin hengittävät.<br />

Perfect Cutting® Diamond -käsineissä on<br />

myös erinomainen luokan 4 suoja hankausta ja<br />

repeämistä vastaan standardin EN 388: 2003 mukaisesti.<br />

Tämän ja viiltosuojaluokan 5 ansiosta käsineet<br />

sopivat ihanteellisesti käyttäjille, jotka kohtaavat<br />

työssään viiltoriskejä esimerkiksi metallilevyjä tai teräviä<br />

osia käsiteltäessä. •<br />

Klikkaa ja tutustu myös<br />

lehden nettiversioon<br />

www.kuljetusjalogistiikka.com<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 53

koulutus<br />

<strong>Logistiikka</strong>kuulumisia<br />

ammattikorkeakoulusta<br />

<strong>Logistiikka</strong>-alan<br />

muutokset luovat myös<br />

koulutukselle haasteita.<br />

Suomi edustaa korkeaa<br />

logistiikkaosaamista, ja<br />

siksi alan yritysten ja<br />

koulutusorganisaatioiden<br />

tuleekin miettiä, miten<br />

varmistetaan myös jatkossa<br />

oikeanlaisten osaajien<br />

saaminen alalle.<br />

Marjo Kumpula<br />

Turun ammattikorkeakoulu on<br />

monipuolinen logistikkojen kouluttaja.<br />

Turussa voi opiskella<br />

kuljetus- ja logistiikka-alaa sekä insinööri-<br />

että tradenomiopinnoissa. Insinööriopinnoissa<br />

tämä on mahdollista etenkin<br />

ajoneuvo- ja kuljetustekniikan sekä tuotantotalouden<br />

koulutuksessa. Tradenomiopinnoissa<br />

alan opiskelu toteutuu<br />

puolestaan liiketoiminnan logistiikan<br />

koulutuksessa.<br />

Ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa insinööriopiskelijat<br />

voivat perehtyä paitsi<br />

auton ja työkoneiden tekniikkaan myös<br />

kuljetuksiin. Valmistuneet sijoittuvat auto-,<br />

työkone- ja moottorialan teollisuuden,<br />

kaupan ja huollon tehtäviin sekä ajoneuvokatsastukseen.<br />

Tuotantotalouden koulutuksessa<br />

opiskelija voi tuotantotalouden<br />

lisäksi suuntautua myynti-, hankinta- tai<br />

kuljetus- ja logistiikkainsinööriksi. Liiketoiminnan<br />

logistiikan koulutuksessa tradenomit<br />

erikoistuvat hankintoihin, kuljetuksiin,<br />

varastointiin, huolintaan, toimitusketjuihin<br />

ja informaatiologistiikkaan.<br />

Opetussuunnitelmissa on hiljattain<br />

siirrytty moduulirakenteeseen, mikä tulee<br />

mahdollistamaan opiskelijalle entistä<br />

54<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

joustavammat opiskelupolut. Opiskelijat<br />

voivat valita opintoihinsa osia myös<br />

muilta koulutusaloilta. Tuleva insinööri<br />

voi opiskella osana tutkintoaan esimerkiksi<br />

myyntiä, hankintoja tai muuta logistiikkaa.<br />

Tällaisilla opintojen rakenteilla<br />

vastataan työelämästä esitettyihin<br />

monipuolisen osaamisen tarpeisiin,<br />

ammatillista ydinosaamista kuitenkaan<br />

vaarantamatta. Turun ammattikorkeakoulun<br />

organisaatiouudistuksessa on<br />

tänä vuonna muodostettu oma koulutuksen<br />

ja tutkimuksen vastuualue: hankinnat,<br />

myynti ja logistiikka. Kyseisellä<br />

vastuualueella otetaan haltuun toimitusketju<br />

varsin monitahoisesti ja monialaisesti<br />

yhdistäen kaupallista ja teknistä<br />

osaamista.<br />

Opetussuunnitelmia työstetään yhdessä<br />

alan toimijoiden kanssa, jotta oppiminen<br />

olisi mahdollisimman työelämälähtöistä.<br />

Koulutuksessa tulee suunnata<br />

katse aina myös tulevaisuuteen.<br />

Millaisin keinoin yritykset pystyvät jatkossa<br />

rakentamaan kysynnän mukaan<br />

herkemmin mukautuvia toimitusketjuja<br />

ja miten ylipäätään päästään integroitumaan<br />

asiakkaan toimitusketjuihin?<br />

Miten esimerkiksi digitalisaatio, globalisaatio,<br />

mobiilikauppa, palautuslogistiikka,<br />

vihreä logistiikka ja älykkäät tuotanto-<br />

ja logistiikkajärjestelmät otetaan<br />

huomioon niin koulutuksessa kuin alan<br />

tutkimuksessa? Kaikilla aloilla asiakaslähtöisyys<br />

ja asiakkaan saama lisäarvo<br />

ovat nousseet keskiöön.<br />

Opiskelu sekä insinööri- että tradenomipuolella<br />

on tänä päivänä opiskelumenetelmiltään<br />

entistä monipuolisempaa<br />

sisältäen lähiopetuksen lisäksi<br />

esimerkiksi ryhmätöitä, monialaisia<br />

projektitöitä, osallistavia opetusmenetelmiä,<br />

tutkimus- ja kehitystyötä sekä<br />

omaehtoista opiskelua. Turun ammattikorkeakoulussa<br />

kehitetyn innovaatiopedagogiikan<br />

oppien mukaisesti pyritään<br />

kouluttamaan eri aloille ammattilaisia,<br />

jotka kykenevät aiempaa enemmän<br />

osallistumaan työelämän innovaatioprosesseihin.<br />

Kaikkiin koulutuksiin sisältyy<br />

myös liki puolen vuoden harjoittelu.<br />

Valmistuvilta opiskelijoilta edellytetään<br />

entistä enemmän laaja-alaisuutta. Koulutuksessa<br />

painotetaan myös kansainvälistymistä,<br />

ja kansainvälisen kokemuksen<br />

hankkimista suositellaan esimerkiksi<br />

kansainvälisenä työharjoitteluna<br />

tai opiskeluna osan aikaa ulkomaisissa<br />

yhteistyökorkeakouluissa.<br />

Alan yritysten ja oman alueen<br />

koulutus- ja tutkimustahojen kannattaakin<br />

olla yhteistyössä edistämässä<br />

suomalaista kilpailukykyä logistiikkasektorilla<br />

nimenomaan korkeaan osaamiseen<br />

ja innovaatioihin panostamalla.<br />

•<br />

Ammattikorkeakoulun soveltava<br />

tutkimus- ja kehitystoiminta (T&K)<br />

pyrkii selvittämään ja ratkaisemaan<br />

työelämästä esiin nousseita käytännön<br />

ongelmia. T&K-toiminnalla pyritään<br />

alueelliseen vaikuttavuuteen, lisäämään<br />

opiskelijoiden työelämävalmiuksia, vahvistamaan<br />

yhteyksiä alueen yrityksiin<br />

sekä kehittämään myös henkilökunnan<br />

osaamista. Alueellista vaikuttavuutta<br />

tuovat myös opiskelijoiden opinnäytetyöt,<br />

jotka tehdään pääsääntöisesti yritystoimeksiantoina.<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 55

koulutus<br />

TTS tuo pohjalaismaakuntiin<br />

vahvaa autoalan<br />

koulutusosaamista<br />

Pohjalaismaakuntiin saadaan vahvaa autoalan<br />

koulutusosaamista. TTS Työtehoseura avaa tänään<br />

toimipisteen Seinäjoen Rytmikorjaamolla ja aloittaa autoalan<br />

aikuiskoulutukset kevään aikana. TTS:llä on ollut maakunnassa<br />

jo tutkimustoimintaa muun muassa Valion ja ProAgrian<br />

kanssa, mutta uuden toimipisteen avaaminen tuo TTS:n koko<br />

koulutustarjonnan pohjalaisten ulottuville.<br />

–T<br />

TS:ssä on totuttu siihen,<br />

että toimintaympäristön<br />

muutoksiin on reagoitava<br />

ennakoidusti ja nopeasti. Voimakkaat<br />

yhteiskunnalliset muutokset ovat<br />

yleensä merkinneet TTS:lle vahvaa toiminnallista<br />

kasvua. Seinäjoen toimipisteen<br />

avaaminen on yksi esimerkki tästä,<br />

TTS:n toimitusjohtaja ja rehtori Tarmo<br />

Luoma sanoo.<br />

Työtehoseuran perusperiaate, työn<br />

tuottavuuden parantaminen, on jo yli<br />

56<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

90 vuoden ajan auttanut suomalaista<br />

yhteiskuntaa ja yrityksiä. Tuottavuuden<br />

parantaminen on erityisesti tänä päivänä<br />

sekä yritystoiminnan että julkisen palvelusektorin<br />

avainasioita.<br />

Autoala edellä<br />

TTS aloittaa koulutuksensa Pohjanmaalla<br />

autoalan täydennyskoulutuksilla, koska<br />

niille on alueella tarvetta.<br />

– Monipuolinen ja laaja autoalan<br />

osaamisemme kasvattaa myös yritysasiakkaidemme<br />

osaamista. Tämän takaa<br />

pitkä yhteistyömme autoalan maahantuojien,<br />

autoliikkeiden ja Autoalan Keskusliiton<br />

kanssa, autoalan yksikön päällikkö<br />

Juha Ristiluoma kertoo.<br />

Kevään koulutuskalenterissa ovat jo<br />

sähköpätevyys- ja ilmastointikoulutukset<br />

Seinäjoella. Tutkintoon johtaviin<br />

koulutuksiin haetaan opiskelijoita parasta<br />

aikaa.<br />

– TTS:llä on maan kattavin koulutustarjonta<br />

autoalan tutkinnoista. Tarjoamme<br />

ainoana oppilaitoksena Suomessa<br />

kaikkia autoalan perus-, ammatti- ja<br />

erikoisammattitutkintoja ja niihin sisältyviä<br />

tutkinnonosia sellaisenaan tai yritysten<br />

tarpeisiin räätälöitynä, Seinäjoen<br />

toimipisteen asiakkuuspäällikkö Mika<br />

Palosaari sanoo.<br />

Palosaaren mukaan toiminnan lähtökohtana<br />

on järjestää asiakkaille sellaista<br />

koulutusta, jota he kulloinkin tarvitsevat.<br />

– Me menemme asiakkaan luokse eikä<br />

päinvastoin. Tämä tuo asiakkaillemme<br />

myös kustannussäätöjä, kun henkilöstön<br />

ei tarvitse lähteä enää kauemmas oppia<br />

hakemaan, hän toteaa.<br />

Hyötyä koko alueelle<br />

TTS on kehittänyt autoalan aikuiskoulutusta<br />

yhdessä Autoalan keskusliiton<br />

(AKL) kanssa Autoalan pätevöitymisohjelmassa<br />

(APO) ja AKL-Akatemiassa.<br />

– Osaaminen tulevaisuudessa muuttuu<br />

merkittävästi. Aikuiskoulutusten järjestäjillä<br />

tulee olla hyvät valmiudet viedä<br />

kehitystä eteenpäin. On oltava aina askeleen<br />

edellä muutoksia, AKL:n tekninen<br />

johtaja Jouko Sohlberg toteaa.<br />

AKL:n mukaan TTS:n vahva autoalan<br />

osaaminen kehittää alan yritysten ammattitaitoa<br />

entisestään pohjalaismaakunnissa.<br />

– Alueella on mittava autokaupan ja<br />

korjaamojen keskittymä, joka hyötyy<br />

TTS:n kouluttajien osaamisesta ja kokemuksesta.<br />

Myös tiivis yhteistyö ja yritysten<br />

ehdoilla tapahtuva koulutus on monelle<br />

tervetullut asia, Sohlberg kertoo.<br />

Sohlberg myöntää, että AKL:ssä on<br />

oltu huolissaan autoalan aikuiskoulutustarjonnan<br />

notkahduksesta pohjalaismaakunnissa.<br />

– TTS:llä on koko skaala aina perustutkinnosta<br />

erikoisammattitutkintoon<br />

saakka hyvin hallussa. Siksi TTS:n tulo<br />

Seinäjoelle on mielestämme todella positiivinen<br />

asia koko alueelle, Sohlberg<br />

sanoo. •<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 57

koulutus<br />

Yrittäjä, hyödynnä uusi<br />

veroporkkana<br />

Tiukan talouskuurin aikana<br />

on helpottavaa tietää, että<br />

yrityksillä on tiettyjä etuja,<br />

joita on nyt ajankohtaista<br />

hakea. Vuoden 2014 alussa<br />

tulleen lainmuutoksen myötä<br />

työnantajien on mahdollista<br />

saada koulutusvähennystä<br />

koulutuksiin osallistuneiden<br />

työntekijöiden<br />

palkkakustannuksista.<br />

Saadun vähennyksen arvo<br />

riippuu työntekijöiden<br />

koulutuspäivien määrästä<br />

ja keskimääräisestä<br />

päiväpalkasta.<br />

-E<br />

simerkiksi 80 työntekijän<br />

yrityksessä työttömyysvakuutusmaksun<br />

perusteena<br />

oleva koko yrityksen henkilöstön palkkasumma<br />

voi olla 3 285 000 euroa. Jos yritys<br />

kouluttaa jokaista työntekijäänsä vuoden<br />

aikana 3 päivän ajan, on verottajalle<br />

ilmoitettava koulutusvähennyksen määrä<br />

tässä tapauksessa jopa noin 25 000 euroa,<br />

toteaa koulutus.fi-sivuston viestintäpäällikkö<br />

Eveliina Rengstedt.<br />

Rengstedtin mukaan koko lakiuudistuksen<br />

ideana on tukea työnantajaa sen<br />

työajan osalta, jonka työntekijät käyttävät<br />

koulutukseen, eivätkä tee ”tuottavaa työtä”.<br />

– Koulutusvähennys on myös hieno<br />

mahdollisuus työnantajille satsata työntekijöiden<br />

osaamiseen! Koska kyseessä<br />

on eräänlainen kokeilu valtion taholta,<br />

on ensiarvoisen tärkeää, että työnantajat<br />

hyödyntävät tämän mahdollisuuden,<br />

Rengstedt tiivistää.<br />

Nyt on aika hakea viime<br />

vuoden koulutusvähennystä<br />

Koulutusvähennyksen saamiseksi työnantajan<br />

tulee tehdä vuoden alussa koulutussuunnitelma<br />

koko henkilöstön osalta<br />

– mikä on jo normaali osa yt-lain piiriin<br />

kuuluvan yrityksen vuosisykliä.<br />

– Itse vähennystä haetaan verottajalta<br />

löytyvällä lomakkeella, johon tulee täyttää<br />

vain muutamat kohdat. Viime vuoden<br />

koulutusvähennystä haetaan vuoden<br />

<strong>2015</strong> veroilmoituksen jätön yhteydessä eli<br />

monelle yritykselle tämä on ajankohtaista<br />

juuri nyt, Rengstedt ohjeistaa. •<br />

Lataa ilmainen tietopaketti sivulta<br />

www.koulutus.fi/koulutusvahennys.<br />

58<br />

<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>

Turvallisuutta ja tehokkuutta kaikkiin<br />

ajoneuvoihin, koneisiin ja aluksiin<br />

Orlaco kehittää, valmistaa, toimittaa ja huoltaa kameraja<br />

monitorijärjestelmiä. Orlaco-järjestelmät antavat käyttäjälle<br />

näkyvyyden jokaiseen kuolleeseen kulmaan.<br />

Tämä tuottaa mukavuutta ja parantuneita työskentelyolosuhteita.<br />

Aktiivinen lähestymisemme tukee markkinoiden<br />

vaatimuksia. Orlacon innovaatiot tekevät asiakkaistamme<br />

tyytyväisiä ja innokkaita lähettiläitä markkinoille.<br />

Lisätietoja: OEM Automatic/Tuotealue Konenäkö<br />

Asiakaspalvelu puh. 0207 499 499, sähköposti: info@oem.fi<br />

Meiltä akut kaikkiin käyttökohteisiin!<br />

Tule tutustumaan laajaan akkuvalikoimaamme:<br />

~ Raskaan kaluston akut ~ Trukki- ja nostinlaiteakut<br />

~ Starttiakut ~ AGM-akut<br />

~ Vapaa-ajan akut<br />

ILMAINEN<br />

AKKUJEN<br />

TESTAUS<br />

HELSINKI<br />

Mekaanikonkatu 21<br />

00880 HELSINKI<br />

Puh. 09 765 733<br />

TAMPERE<br />

Hatanpään valtatie 20<br />

33100 TAMPERE<br />

Puh. 03 2159 004<br />

TURKU<br />

Lemminkäisenkatu 36<br />

20520 TURKU<br />

Puh. 02 4695 544<br />

PORI<br />

Satakunnankatu 38<br />

28130 PORI<br />

Puh. 02 6318 600<br />

Avoinna arkisin klo 8.00-17.00 - akkupojat@akkupojat.fi - www.akkupojat.fi

neste.fi<br />

Voiteluvarmuutta<br />

äärimmäisiin<br />

oloihin.<br />

Neste Oil tarjoaa vain parasta laatua<br />

vaativaan ammattikäyttöön.<br />

Kattava valikoimamme tarjoaa juuri tarpeeseen sopivat huippuluokan rasvat<br />

ja voiteluöljyt. Laadukkailla Neste Oil -voiteluaineilla varmistat moottorin pitkän<br />

iän ja huolettomat ajokilometrit – suorituskykyä, polttoaineen säästöä ja<br />

toiminta varmuutta kaikissa olosuhteissa. Valitse raskaalle kalustollesi uuden<br />

suku polven täyssynteettinen dieselmoottoriöljy Neste Turbo NEX. Se ja muut<br />

huippu tuotteemme ovat parasta liikenteeseen, työhön ja teollisuuteen.

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!