Vantaan kestävän kehityksen raportti 2008 - Vantaan kaupunki
Vantaan kestävän kehityksen raportti 2008 - Vantaan kaupunki
Vantaan kestävän kehityksen raportti 2008 - Vantaan kaupunki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Luonnonvaroja kuluttavina toimintoina laskelmassa<br />
tarkastellaan ravinnontuotantoa, asumista.<br />
liikennettä, kulutushyödykkeitä ja palveluita.<br />
Laskelmissa saatua alueen ekologista<br />
jalanjälkeä voidaan verrata siihen, kuinka paljon<br />
ekologista kapasiteettia eli viljelymaata, laitumia,<br />
metsiä ja rakennettua maata sillä on.<br />
Etenkin <strong>kaupunki</strong>en osalta tulee tällöin esille<br />
alueiden välinen riippuvuus, sillä harva <strong>kaupunki</strong><br />
tulee toimeen “omillaan”. Samalla tavalla<br />
valtioiden väliset vertailut kuvastavat alueiden<br />
välistä riippuvuutta, koska laskelmissa otetaan<br />
huomioon tuonti ja vienti. Tällöin myös maailmanlaajuinen<br />
resurssien jako nousee esille.<br />
Ekologista jalanjälkeä ei ole viime vuosina<br />
laskettu pää<strong>kaupunki</strong>seudulla, mutta vuonna<br />
2001 tehdyssä laskennassa saatiin seudun asukkaan<br />
keskimääräiseksi jalanjäljeksi 5,8 gha.<br />
Verrattaessa pää<strong>kaupunki</strong>seudun kuntia keskenään<br />
voitiin todeta, että espoolaisen jalanjälki<br />
on seudun suurin (6,0 gha), vantaalaisen<br />
lähes saman suuruinen kuin pää<strong>kaupunki</strong>seudulla<br />
keskimäärin (5,9 gha) ja helsinkiläisen<br />
jalanjälki on pienin (5,8 gha).<br />
Kuutos<strong>kaupunki</strong>a koskevassa vertailussa<br />
erottuu Oulun muita korkeampi jalanjälki, joka<br />
johtuu pääasiassa turpeen käytöstä energiatuotannossa.<br />
Erot johtuvat lähinnä rakentamisesta, sähkönkulutuksesta<br />
ja henkilöautoliikenteestä.<br />
Vantaalaiset matkustivat helsinkiläisiä enemmän,<br />
mutta kuluttivat vähemmän kaukolämpöä<br />
ja sähköä kuin espoolaiset.<br />
Laskennan mukaan Vantaa ei riitä vantaalaisten<br />
kulutukseen, sillä vuoden 2001 laskennan<br />
mukaan vantaalaiset tarvitsisivat 44 <strong>Vantaan</strong><br />
kokoista aluetta kulutukseensa.<br />
Pää<strong>kaupunki</strong>seudun asukkaan ekologinen<br />
jalanjälki vastaa laajuudeltaan noin kymmentä<br />
jalkapallokenttää. Se on hieman pienempi kuin<br />
keskivertosuomalaisen jalanjälki, joka on 5,9<br />
gha.<br />
gha<br />
9,0<br />
8,0<br />
7,0<br />
6,0<br />
5,0<br />
4,0<br />
3,0<br />
2,0<br />
1,0<br />
0,0<br />
SGA-TOOL<br />
SYKE:n kertoimilla<br />
Espoo Helsinki Oulu Vantaa Tampere Turku Suomi<br />
Kuva 1. Pää<strong>kaupunki</strong>seudun<br />
<strong>kaupunki</strong>en ekologiset<br />
jalanjäljet vuonna 2001(gha).<br />
Lähde: Kuutos<strong>kaupunki</strong>en <strong>kestävän</strong><br />
<strong>kehityksen</strong> indikaattorit 2004-2006<br />
gha<br />
8<br />
7<br />
6<br />
5<br />
4<br />
3<br />
2<br />
1<br />
0<br />
Helsinki Espoo Vantaa PKS Suomi<br />
liikenne<br />
asuminen<br />
tavarat ja palvelut<br />
rakentaminen<br />
ravinto<br />
Kuva 2. Pää<strong>kaupunki</strong>seudun<br />
<strong>kaupunki</strong>en ekologiset jalanjäljet<br />
toimintojen mukaan<br />
vuonna 2001(gha).<br />
Lähde: Kuutos<strong>kaupunki</strong>en <strong>kestävän</strong><br />
<strong>kehityksen</strong> indikaattorit 2004-2006<br />
10