Vantaan kestävän kehityksen raportti 2008 - Vantaan kaupunki

Käsitteet
Altistuminen
Ihmisen ja epäpuhtauden kohtaaminen, ts. ihminen ja epäpuhtaus ovat samanaikaisesti
samassa tilassa. Altistuksen määrään vaikuttavat epäpuhtauden pitoisuus ja kyseisessä tilassa
vietetty aika.
Episodi
Tilanne, jossa ilman epäpuhtaudet kohoavat huomattavasti normaalia korkeammiksi.
Episoditilanteessa sää on epäpuhtauksien sekoittumisen ja laimenemisen
kannalta epäedullinen. Suomessa merkittävimmät yhdisteet episodin
muodostumiseen ovat typenoksidit ja hiukkaset, joiden pääasiallinen lähde on
katuliikenne.
Hiilidioksidiekvivalenttitonni (CO2-ekv.t)
Hiilidioksidiekvivalenttitonni tarkoittaa yhteismitalliseksi muutettua hiilidioksidipäästötonnia.
Jotta kasvihuonekaasupäästöt ovat verrattavissa sekä yhteenlaskettavissa, muut
kasvihuonekaasupäästöt kuin hiilidioksidi joudutaan yhteismitallistamaan erilaisilla kertoimilla
kasvihuonekaasusta riippuen. Esimerkiksi metaani (CH4) on 21 kertaa voimakkaampi
kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi, joten yksi tonni metaania vastaa 21 t CO2-ekv. 1 tonni
dityppioksidia vasta 310 tonnia CO2-ekvivalenttia. Kasvihuonekaasujen päästövaikutus riippuu
myös tarkasteltavasta aikajaksosta eli osa kasvihuonekaasuista muuntuu päästövaikutukseltaan
neutraaleiksi tai toisiksi kasvihuonekaasupäästöiksi nopeammin ja toiset hitaammin.
Kasvihuonekaasut
Kasvihuonekaasuja syntyy energiantuotannossa, liikenteessä, teollisuusprosesseissa,
maataloudessa ja jätehuollosta sekä jätevesien käsittelystä. Kasvihuonekaasuista
ilmastonmuutoksen kannalta ongelmallisimpia ovat luonnossakin esiintyvät vesihöyry (H2O),
hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4), otsoni (O2) ja dityppioksidi (N2O). Vesihöyryn pitoisuus riippuu
ilman lämpötilasta ja sitä kautta muiden kasvihuonekaasujen pitoisuuksista. Myös monet
synteettiset, ihmisen valmistamat, kemikaalit ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja, kuten
kloorifluoratut hiilivedyt (CFC:t ja HCFC:t), fluoriyhdisteet (HFC:t, PFC:t ja SF6) sekä
bromiyhdisteet (halonit, esim. CF3Br).
Indikaattori
Indikaattori on laadullinen mittari, joka parhaimmillaan antaa laajoja ja monimutkaisiakin tietoja yksinkertaisemmassa
muodossa. Indikaattori voi toimia myös apuvälineenä niin tavoitteiden asettamisessa ja
seurannassa kuin suunnittelussa ja päätöksenteossakin. Lisäksi yhteneväisillä toimintatavoilla
ja periaatteilla kerätyillä indikaattoreilla voidaan verrata eri alueiden välistä kehitystä.
Ilmanlaatuindeksi
Ilmanlaadun mittari, joka perustuu eri komponenttien vertaamiseen niiden ohje-, raja- ja tavoitearvoihin.
Indeksin laskemisessa otetaan huomioon SO2, NO2, PM10, CO ja O3, joista lasketaan
alaindeksi. Vuonna 2007 laskennassa ovat mukana myös pienhiukkaset PM2,5.
Näistä korkein arvo määrää indeksin. Indeksi on jaettu 5 luokkaan; hyvästä erittäin huonoon.
62