Fingrid Oyj:n lehti 3/2006

PääkirjoitusFingridin kymmenen vuottaFingridin perustamiseen johtanutkehityskulku alkoijo 1980-luvun loppupuolella,kun yksityinen teollisuusperusti TeollisuudenVoimansiirto Oy:n. Tähän yhtiöön teollisuusyhtiötkeskittivät voimansiirtoverkkonsahallinnan. Yhtiöllä oli suunnitelmavahvistaa verkkonsa Ruotsin rajaltarannikkoa seuraillen aina Venäjän rajallesaakka. Omalla verkolla haluttiin varmistaateollisuuden tarvitseman sähkönsiirto omista voimalaitoksista tuotantolaitoksillesekä parantaa mahdollisuuksiasähkön tuontiin.Siirryttäessä 1990-luvulle alkoi näyttääilmeiseltä, että sähköhuollostatullaan siirtymään sähkömarkkinoihin.Taustalla oli eurooppalainen säädöskehitysja tavoite eurooppalaisista sähkömarkkinoista.Markkinoiden syntymisenedellytyksenä oli sähkökaupasta eriytettyverkkotoiminta. Imatran VoimaOy eriytti kantaverkkotoimintansa IVOVoimansiirto Oy:öön kesällä 1992 jaavasi rajajohtoja lukuun ottamattaverkon yhtäläisillä tariffeilla kaikkienkäyttöön. Noihin aikoihin oli myösesillä yhden kantaverkkoyhtiön ajatus.Sähkömarkkinalain voimaantultua 1995varmistui se, että Suomeen tulee syntymäänyksi kantaverkkoyhtiö. Valtio olivahvasti ajamassa tätä kehitystä.Imatran Voima, Pohjolan Voimaja Suomen valtio allekirjoittivat kantaverkkoyhtiönperustamisasiakirjat29.11.1996. Sovitun mukaisesti yhtiönosakaspohjaa laajennettiin myöhemminvakuutusyhtiöiden mukaantulolla, jolloinsaavutettiin tavoite yksityisenemmistöisestäyhtiöstä.Perustamisvaiheessa yhtiölle asetettiinlakisääteisten velvoitteiden lisäksi varsintiukat tavoitteet. Keskeisiä olivat tasapuolisuus-ja tehokkuusvaatimukset,tariffien alentamisohjelma sekä velvoiteasettaa markkinoiden kokonaisetu yhtiönedun edelle sähkömarkkinoiden toimivuudenedistämisessä niin Suomessakuin kansainvälisestikin.Elokuun viimeisenä päivänä 1997 allekirjoitettiintuohon mennessä Suomensuurin liiketoimintakauppa. Fingrid(tuolloin Suomen Kantaverkko Oy) ostiImatran Voima Oy:ltä ja Pohjolan VoimaOy:ltä niiden kantaverkot liiketoimintoineenyhteensä 6 800 miljoonan markankauppahinnalla. Heti seuraavan vuorokaudenalusta Sähkömarkkinakeskus(nykyisin Energiamarkkinavirasto) määräsiFingridin vastaamaan kantaverkkotoiminnastaSuomessa ja yhtiön operatiivinentoiminta käynnistyi 1.9.1997.Yhtiöllä oli hyvät edellytykset toiminnankäynnistämiseen. Sille siirtyi teknisestivarsin yhtenäinen ja käyttövarmaverkko, voimassa olevat liiketoimintasopimukset,kattavat tietojärjestelmät sekäosaava henkilöstö. Koska käytännöntoimet sähkömarkkinoiden avaamisessaolivat vasta alussa ja yhtiön asema edelläkävijänäkeskeinen, kohdistui yhtiöntoimintaan alkuvaiheessa vahvoja epäluulojaja arvostelua. Monet asiakkaatkokivat uuden pistehinnoitteluperiaatteenja kantaverkkotariffin rakenteenepäoikeudenmukaiseksi. Rajayhteyksiininvestoimista eivät myöskään kaikkinähneet tarpeellisena.Fingridin perustehtävä puhtaana TSO*-yhtiönä selkeytettiin ja se sai yleisen hyväksynnänmuutaman ensimmäisen toimintavuodenaikana.Sähkömarkkinalainmuutos vuoden 1998 syksyllä asettiyhtiön vastaamaan sähkön kulutuksenja tuotannon tasapainosta Suomessa.4Varavoimalaitosten ostaminen samanvuoden lopussa varmisti voimajärjestelmänteknisen toimivuuden hallinnan.Kantaverkko täydentyi nykyiseen laajuuteensa,kun yhtiö osti Kemijoki Oy:nkantaverkkojohdot.Fingrid toimi alusta alkaen aktiivisestipohjoismaisten markkinoiden esteidenpoistamiseksi. Rajatariffeista Suomenpohjoismaisilta yhteyksiltä luovuttiinvuonna 1999. Pohjoismaisen sähköpörssintoimintaa kehitettiin erottamallavuonna 2002 fyysinen sähkökauppa NordPool ASAsta erilliseen Nord Pool Spot -yhtiöön, jonka omistajaksi Fingrid tulipitkien neuvottelujen jälkeen. Nordelistakehitettiin pohjoismaisten järjestelmävastaavienyhteistyöelin. Pohjoismaisetmarkkinat olivatkin jo 2000-luvun alussaedistyksellisimmät alueelliset markkinatEuroopassa ja todennäköisesti myöskoko maailmassa. Nordelissa kehitetyttoimintamallit ovat olleet monilta osinesikuvana eurooppalaisia markkinoitaluotaessa. Fingrid on osallistunut aktiivisestitähän kehitystyöhön.Yhteistyö venäläisten organisaatioidenkanssa tiivistyi, kun Venäjän-yhteyksiensiirtokapasiteetti tuli yleisesti varattavaksivuoden 2001 alusta. Siirtopalveluaon kuluneen viiden vuoden aikana käyttänytpitkälti toistakymmentä kansainvälistätoimijaa. Tekninen yhteistyö venäläisenosapuolen kanssa konkretisoituivuoden 2003 alussa käyttöön otetunkolmannen 400 kilovoltin rajayhteydensuunnittelussa ja rakentamisessa sekä aiempienyhteyksien perusparannuksissa.Venäjän markkinareformin myötä vastuunjakoon selkiytynyt ja luonnolliseksiyhteistyökumppaniksi on tullut Venäjänkantaverkkoyhtiö FSK EES, jonka kanssaniin operatiivista toimintaa kuin siirto-

S:t Mikaelin arvokkainta aarteistoa edustavat harvinaiset Meissen-posliiniesineet, joita hylystä on nostettu toista sataakappaletta. Kaikki posliinit ovat täysin ehjiä ja useimmat niistä näyttävät kuin suoraan kaupan hyllyltä poimituilta.Meriarkeologi Anna Nurmio-Lahdenmäki kertoi S:t Mikaelin hylystäja sen tutkimuksista. Hän toimi hylynviimeisimmistä kenttätöistä vastanneenatutkijana.Fingridin juhlaseminaarin paikaksioli valittu Kansallismuseon auditorio.Museossa oli seminaaripäivän aattonavalmistunut pienoisnäyttely”S:t Mikael 1747”.FINGRID 3/2006 6

Seminaarin kahdella teemallaon yhteinen nimittäjä,josta Fingridinyhteiskuntasuhteistavastaava johtaja MattiTähtinen kertoi avaussanoissaan.Yhtiö on vuodesta1998 tukenut Borstön edustalla40 metrin syvyydessä makaavalle S:tMikaelin hylylle tehtyjä tutkimussukelluksia.Se on myös julkaissut aluksestaja sen arvokkaasta lastista kertovan kuvitetuntietokirjan, jonka englanninkielinenversio julkistettiin seminaarin yhteydessä.”S:t Mikaelin aarteisto on kansallisomaisuutta– niin kuin kantaverkkokin”,Matti Tähtinen totesi.Uuksunjokeen rakennettiin kolme voimalaitostaPitkärannan kaivosten sähkönsaantiavarten.”Näin eduskunnan 100-vuotisjuhlavuonnavoi muistella, miten vasta itsenäistynytSuomi vuonna 1919 kielsi kotimaisillavoimanlähteillä tuotetun sähkönmyynnin ulkomaille ja asetti tiukatehdot ulkomaalaisomistuksel le suomalaisialuonnonvaroja hallinnoivissa yhtiöissä”,Lipponen kertoi ja päätyi nykytilanteeseen,jossa Suomi onkansainvälistynyt eikä rajojaenää aseteta.”Samalla ongelmaksi onmuodostunut se, että kapasiteettiaei riitä myy-Puhemies esitti kantansa myös keskusteluun,jonka on herättänyt Fin gridinmuista pohjoismaisista kantaverkkoyhtiöistäpoikkeava omistusrakenne.”Kun Ruotsissa ja Norjassa ollaan yksikannassa,niin Suomessa valtion, teollisuudenja energiayhtiöiden nelikannallaon varmistettu yhtiön tehokas toiminta.Suomen järjestelmässä milläänosapuolella ei ole määräysvaltaa ja vastuujaetaan.”Verkon siirtäminen valtiolle merkitsisihänen mukaansa todennäköisesti investointienvaikeutumista.”Pohjoismaissa tällä vuosituhannellakantaverkkoon kohdistuneista investoinneistavaltaosa on tehty Suomessa.En näe mitään syytä, miksi hyvin toimivaajärjestelmää tulisi lähteä muuttamaannaapurimaiden esimerkin mukaiseksitai yhdistämään niihin”, Lipponensanoi.Fingrid juhlisti kymmenvuotista toimintaansa 29. 11.juhlaseminaarilla, jossa kantaverkkoon liittyvän aihepiirinrinnalla oli esillä toinenkin teema: vuonna 1747 haaksirikkoutuneenS:t Mikael -aluksen meren syvyyksistäpelastettu aarteisto.TEKSTI: Maria Hallila KUVAT: Juhani EskelinenNelikantaomistus varmistaakantaverkkoyhtiön toiminnantehokkuudenEduskunnan puhemies Paavo Lipponenesitti seminaarissa katsauksen energiainfrastruktuurinvaikutuksesta Suomenkilpailukykyyn. Hän palautti mieliinmaan sähköistyksen ensivaiheitaaina vuodesta 1895, jolloin Karjalassatäväksi asti ja markkinoilta kaivataanenemmän kilpailua.”Sähkön saannin ja siirron luotettavuudenPaavo Lipponen totesi yhteiskunnanhyvinvoinnille ja elinkeinoelämänkehitykselle välttämättömäksi.Fingrid sai kiitosta toiminnastaan, jonkaansiosta ”Suomessa siirtohinnat ovatalhaiset eikä meiltä löydy pullonkaulojamuiden Pohjoismaiden tapaan”.Energiapolitiikanpohjoinen mallimaaSuomen energiapolitiikka on Paavo Lipposenmukaan ollut historian saatossaesimerkillistä. ”OECD:n arviossa Suomenvahvuutena on energiantuotannonmonipuolisuus, diversifiointi.”Lipponen totesi pohjoisen vaativienolosuhteiden sekä energiaintensiivisenelinkeinorakenteen asettavan reunaehdotenergiapolitiikallemme myös tulevaisuudessa.Keski-Euroopan markkinaalueeseenverrattuna asukaskohtainenenergiankulutus on Pohjolassa huomattavastikorkeammalla tasolla.”Pohjoismaissa on tehty myös töitäenergiakysymysten ratkaisemiseksi, jasähköpörssi onkin hyvä esimerkki mark-7

Tasapainoinen energiapalettisyntyy useiden tekijöidenyhteisvaikutuksestakinoista, jotka ongelmistaan huolimattatoimivat.”Suomen kansantalouden kasvun Lipponentotesi nojaavan edelleen suureltaosin perusteollisuuden kilpailukykyyn,jonka jatkuvuutta voidaan varmistaaolosuhteemme huomioon ottavillaenergiapäätöksillä sekä edistyksellisellä,parhaimmillaan vientikelpoisellateknologialla.Suomelle tärkeiden Venäjän, Kiinan jaIntian markkinoiden varmistamisenhän sanoi edellyttävän jättimäisiäinvestointeja energian infrastruktuuriinnäissä maissa. ”Investoinneillasähkön tuotantokapasiteettiinon erityinen kiire Venäjällä.EU-alueella sähkön lisätarveon IEA:n tuoreen energiakatsauksenmukaan kolmanneksenluokkaa vuoteen 2030 mennessä.”Viime aikoina esiin nousseeseenkysymykseen energiaomavaraisuudestaLipponen puuttui korostamallatasapainoisen, monipuolisenenergiapaletin tärkeyttä.”Energian huoltovarmuuteen on kiinnitettäväentistä enemmän huomiota, jatästä syystä tarvitaan lisää omaa kapasiteettiakuitenkin samalla päästöjä vähentäen”,hän totesi.”Tuotantokapasiteetin on vastattavakulutuksen kasvua ja tästä syystä ydinenergiakuuluu yhtenä keskeisenä osanaSuomen monipuoliseen energiantuotantorakenteeseen.Ilman uuttaydinvoimaa viidennen reaktorin lisäksiSuomi ei selviydy hiilidioksidipäästöjenvähentämisvelvoitteestaan.”Energiamarkkinoiden toiminnasta puhuessaanLipponen korosti vastavuoroisuusperiaatteenmerkitystä. ”Maan rajatylittävässä kaupassa kaikilla toimijoillaon oltava samat pelisäännöt”, hänpainotti.Energiamarkkinoiden avaamisen kokoEU:n alueella tasavertaisin ehdoin häntotesi olevan Suomen etujen mukaistaja palvelevan Lissabonin strategian päämääriä.Komission tulisi hänen mukaansaselkein sanoin korostaa jäsenmaidenvelvollisuutta huolehtia riittävästä tuotantokapasiteetista.Yhteisen energian ulkosuhdepolitiikantarve Venäjän suuntaan ymmärretäännyt Lipposen mukaan unionissa.Lahden huippukokousta hän piti tässäsuhteessa käänteentekevänä ja ker-toi EU:n yhteisen mandaatin Venäjänkanssa käytäviin neuvotteluihin uudestakumppanuus- ja yhteistyösopimuksestasyntyvän lähiviikkoina.Fingridin haasteetvaativia myös jatkossaFingridin toimitusjohtaja Timo Toivonenesitti kymmenvuotiskatsauksessaanyhteenvedon yhtiön tähänastisesta toiminnastaja saavutuksista. (Eri toiminta-alueidenkehityksestä kerrotaanyksityiskohtaisesti tämänjuhlanumeron kirjoituksissa.)Erityinen paino esityksessä oliFingridin verkkoinvestoinneilla,joilla siirtokykyä on varmistettupitkällä aikavälillä, markkinoidentarpeita ennakoiden. Tällaisenkaukonäköisen toiminnan Toivonentotesi olevan ominaista Suomenkantaverkkoyhtiölle, ja se tulisisaada enenevässä määrin myösmuiden Pohjoismaiden verkkoyhtiöidenkäytännöksi.Fingridin investointien ansiostaSuomen ja Ruotsin välinen siirtokapasiteettion kymmenessä vuodessalähes kaksinkertaistunut, jarakenteilla olevan Fenno-Skan 2-kaapeliyhteyden valmistuminen vuosikymmenenlopulla kasvattaa sitä vielätuntuvasti lisää.”Kun Suomi ja Ruotsi nyt ovat yhtenäistämarkkina-aluetta 93 prosenttiaajasta, Fenno-Skan 2 -kaapelin valmistuttuatuo luku nousee selvästi yli95:een. Pohjoismaisten markkinoidenongelmat ovat jo nyt selkeästi muuallakuin meidän länsirajallamme”, TimoToivonen sanoi.FINGRID 3/2006 8

Fingridin neuvottelukunta saa uuden puheenjohtajanMurroskausien haasteetkiehtovat Hannu LinnaaTasainen ja rauhallinen eteenpäin meno saattaa joillekin olla tavoiteltavayrityksen kehitystahti. Vaasan Sähkön toimitusjohtajaa Hannu Linnaamotivoivat kuitenkin selkeästi enemmän voimakkaat taitekohdat. Hänsanoo uransa tärkeiden käänteiden liittyneen nimenomaan murroskausiin.Fingridin neuvottelukunta saa ensi vuoden alussa Hannu Linnastapuheenjohtajan, jonka hallitseva luonteenpiirre on aktiivisuus.TEKSTI: Maria Hallila KUVAT: Ritva Välitalo ja FutureImageBank”Ihmisen – samoin kuin yrityksenkin– kyky reagoida muutoksiinheikkenee, jos asiat sujuvat pitkäänhyvin ja meno on tasaista”,Hannu Linna pohtii.Murrostilanteissa joutuu pelaamaanisoillakin riskeillä, mutta oikeiden ratkaisujentulokset voivat hänen mukaansaolla hyvinkin nopeasti nähtävissä.Näin on käynyt Vaasan Sähkössä, jonkajohdossa hän on toiminut vuodesta2001 lähtien. Yhtiön tuloskehitys kääntyinousuun 2002 ja oli seuraavanavuonna jo erinomainen. Sähkömarkkinoidenavautumisvaiheessa, ennen Vaasaantuloaan, Hannu Linna johti niinikään pohjalaista Korpelan Voimaa.Vaasan Sähkön tarjoama edullinenhintataso on tuonut sille viime vuosinarunsaasti uusia asiakkaita. ”Meidän hintammeei varmasti joka hetki ole maanhalvin, mutta se on kuitenkin aina edullisimpienjoukossa”, Linna sanoo.Hintatason edullisuuden lisäksi VaasanSähkön tavoitteena on olla alueellisestivahva ja operatiivisesti tehokas. Yritys-ja johtamiskulttuuria on kehitettyvoimakkaasti tukemaan näiden tavoitteidensaavuttamista.Tuotannon lisäyskasvun vauhdittajanaVaasan Sähkö hankkii myymänsä sähkönlähes kokonaisuudessaan Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n (EPV) kauttaomistamistaan voimalaitosyhtiöistäsekä pohjoismaisesta sähköpörssistäNord Poolista.Hannu Linna kuvaa Etelä-PohjanmaanVoimaa yhtiönsä strategiseksi yhteistyökumppaniksi.Vaasan Sähkö on40,8 prosentin osuudellaan sen suurin”Ihmisen – samoin kuinyrityksenkin – kykyreagoida muutoksiinheikkenee, jos asiatsujuvat pitkään hyvinja meno on tasaista.”11

omistaja. EPV:n sähkönhankintalähteitäovat sen osakkuusyritykset VaskiluodonVoima Oy, Teollisuuden Voima Oy, RapidPower Oy ja Pohjolan Voima Oy.”Tuotanto-osuuksiemme oikea-aikainenlisääminen on ratkaisevasti vauhdittanutyhtiömme viime vuosien menestystä”,Linna sanoo.Hän toteaa Vaasan Sähkön kaksinkertaistaneentuotantonsa vajaan kymmenenvuoden aikana.”Resurssit kasvavat edelleen Olkiluodonydinvoimalaitoksen sekä vuoden2008 alussa tuotantonsa aloittavan TornionVoiman sähkön ja lämmön yhteistuotantovoimalaitoksenvalmistuttua.”Toimintaympäristönmuutokset askarruttavatOman yhtiön kehitysnäkymien näyttäessämyös lähitulevaisuuden osalta varsinvaloisilta Hannu Linnaa askarruttavatentistäkin enemmän toimintaympäristönmuutokset. Hän sanoo olevansavälillä turhautunut siitä, että sääntelynrooli sähköalalla on niin merkittävä.Alan toimintaedellytyksiin vaikuttavaapäätöksentekoa hän luonnehtii moniltaosin epävakaaksi.Linna vertaa sähköalan kilpailu- jatoimintaedellytyksiä mielellään teollisuudenkentän kilpailuasetelmaan ja-ehtoihin, jotka hän tuntee hyvin toimittuaan1980- ja 1990-luvuilla 11vuotta puutalo- ja kalusteteollisuudenjohtotehtävissä.”Kun sähkömarkkinat 1990-luvunpuolivälissä vapautuivat, palasin innostuneenaenergia-alalle takaisin. Olin vilpittömästiiloinen siitä, että ala avautuukilpailulle. Teollisuudessa olin oppinuttuntemaan, mitä todellinen kilpailutarkoittaa, ja sen vuoksi minun onkinnyt vaikea hyväksyä sitä, että sähköalantoimintaympäristöä heilutellaanniin paljon pelisäännöillä ja niiden jatkuvillamuutoksilla.”Vaasan Sähkön jakeluverkko kattaaVaasan, Mustasaaren, Maalahden,Laihian, Vöyrin ja Korsnäsin alueetsekä pieniä alueita Närpiössä jaJurvassa. ”Toimialaamme on jo parinvuoden ajan kuulunut myös laajakaistayhteyksienmyynti”,Hannu Linna kertoo.”Välillä huomaa, että ratkaisut tehdäänväärällä tasolla ja että niitä ei oleajateltu toimijan kannalta. Vaikutuksetyksittäisten yritysten toimintaan saattavatolla kohtuuttomia”, Hannu Linnasanoo.Tällaisia ennalta arvaamattomia,markkinoita vinouttavia vaikutuksia hännäkee liittyvän erityisen paljon päästökauppaan,jossa ”EU on ottanut solistinroolin maailmanlaajuisessa ongelmassa”.”Päästökauppa on muuttanut energia-alaaenemmän kuin etukäteen arvioitiin.Se on nostanut sekä sähkön ettäkaukolämmön asiakashintoja ja vaikuttanutkilpailuasetelmaan. Päästökaupanottaminen osaksi sähkön hinnan muodostustaon vesittänyt vapaiden sähkömarkkinoidenuskottavuutta. Päästökauppaon vain Eurooppaa koskeva jasähkömarkkinat käytännössä vain pohjoismaiset,vaikka hiilidioksidiongelmaon globaali”, Hannu Linna luettelee.Sääntelyn aiheuttamia vinoutumiayritetään hänen mukaansa paikallisestiparannella erilaisilla korjausmekanismeillaja tukiratkaisuilla, kuten esimerkiksiturpeen heikentynyttä asemaa korjaavallafeed in -tariffilla tai helpottamallapienimuotoisen sähköntuotannonjakeluverkkoon liittymisen ehtoja.”Liimaamalla ikään kuin paikka paikanpäälle tehdään usein uusia virheitä.Vinoutumat pitäisi korjata sillä tasolla,jolla päätökset on tehty”, hän painottaa.Lisää läpinäkyvyyttäEnergiayhtiöiden rakenteita ja toimintaedellytyksiämuuttaa ensi vuoden alustatuntuvasti myös sähkömarkkinalainmuutos, jonka mukaan niiden on eriytettäväverkkotoimintansa oikeudellisestija toiminnallisesti erilleen muustasähköliiketoiminnasta.Jotkut tahot vaativat tämän eri liike-FINGRID 3/2006 12

toimintojen ristiinsubvention estämiseentähtäävän rakennemuutoksen ulottamistavieläkin pidemmälle, myös omistuksentäydelliseen eriyttämiseen, ja EU-maistaHollanti onkin toteuttamassa tällaistatiukan eriyttämisen mallia.Näin pitkälle ei Hannu Linna haluaisikuitenkaan Suomessa kilpailuvapaudenvarmistamisessa mentävän. Hän uskoonykyisen sääntelyn riittävän vaaditunläpinäkyvyyden takaamiseen. Tässä suhteessahän on samoilla linjoilla kuin sähköalaneurooppalainen yhteistyöorganisaatioEurelectric, jossa hän on kahdeksanvuotta toiminut suomalaisten edustajana,viimeksi kolme vuotta NetworkCommitteen varapuheenjohtajana.Toisaalta hän ei malta olla muistuttamattasiitä, että omistuksellisen eriytymisensuhteen Suomessa oltiin jo paljonnykyistä järjestelyä pidemmällä, ennenkuin suuryhtiöille annettiin oikeusostaa jakeluverkot.”Esitin jo tuolloin, että alan vertikaalinenintegraatio olisi estettävä”, hänmuistelee.Vaasan Sähkössä lain edellyttämä rakennemuutoson toteutettu etuajassa.Vuoden 2006 alusta sähköverkkoliiketoimintasiirrettiin emoyhtiöltä VaasanSähköverkko Oy:lle.”Fingrid tarvitsee toimialan äänen, janeuvottelukunnassa se kuuluu vahvana”,uusi puheenjohtaja sanoo.Mukanaolo neuvottelukunnassa onvakuuttanut hänet tämän elimen tärkeydestäja toimivuudesta.”Siellä haetaan aidosti suuntaa erilaisilleetenemisteille, ja tämä työ antaavarmasti pohjaa lopullisille ratkaisuille”,hän uskoo.Hannu Linnan mielestä neuvottelukunnantärkein tehtävä on olla ajassakiinni. Tänä vuonna kokousten esityslistallaonkin ollut poikkeuksellisen painaviaajankohtaisia kysymyksiä.”Venäjän-kaapelihankkeesta ja tehoreservitilanteestaon keskusteltu laajastija syvällisesti”, hän sanoo.Neuvottelukunnan kokoonpano –edustettuina ovat monipuolisesti sähkömarkkinoidenerilaiset toimijat – takaaHannu Linnan mukaan sen, ettäasioista tulevat esille monenlaiset, myöstoisilleen vastakkaiset, mielipiteet. ”Jolleinäin olisi, neuvottelukunnalla ei olisimitään merkitystä”, hän painottaa.Hannu Linnan puheenjohtajakausiosuu aikaan, jolloin energia-asiat ovathänen omien sanojensa mukaan tärkeämpiäkuin koskaan aikaisemmin. Aivankuin osoitukseksi näiden sanojentodenperäisyydestä oli tätä haastatteluaedeltävänä viikonloppuna koettu jälleenyksi kansainvälisiin mittoihin laajentunutsähköhäiriö: verkon osan ylikuormittuminenSaksassa johti puoltaEurooppaa koskettaneeseen sähkökatkokseen.”Meillä Suomessa sähkön riittävyys,toimitusvarmuus ja siihen liittyvä turvallisuuson ollut niin hyvällä mallillajo kolme vuosikymmentä, että välilläunohdetaan, mistä tämä kaikki on kiinni.Jotta hyvä tilanne jatkuisi, varmuusnäkökulmanon oltava vahvana perustanakaikissa kantaverkon ja myös jokaisensähkömarkkinatoimijan ratkaisuissa”,Hannu Linna korostaa.Toimialan vahva ääniKantaverkon sähkönsiirtoasiakkaidenedustajista koostuva Fingridin neuvottelukuntaon Hannu Linnalle tärkeäfoorumi, jossa sähköalan yhteisistäajankohtaisista kysymyksistä keskustellaanerilaisten toimijoiden näkökulmista.13

Fingridin taloudenkurssi on vakaaKun Fingrid elokuussa 1997 osti Imatran Voiman ja Pohjolan Voimankantaverkkoliiketoiminnat, toteutui Suomen siihenastisen historiansuurin rahalla maksettu omaisuuskauppa, 1 139 miljoonaa euroa(6 770 milj. markkaa). Sen rahoituksen järjestäminen oli mittavatehtävä uudelle yhtiölle. Kymmenen vuoden jälkeen yhtiön talous onvakiintunut ja omavaraisuusaste on noussut alkuvuosien reilusta 10prosentista 25 prosentin tasolle.Teksti: Tom Pippingsköld Kuvat: SXCFINGRID 3/2006 14Fingridin aloittaessa varsinaisenliiketoimintansa 1.9.1997 maksettiinkantaverkon myyjilleImatran Voima Oy:lle, IVO VoimansiirtoOy:lle ja Pohjolan Voima Oy:lle osanakauppahintaa yhteensä 209 miljoonaaeuroa (1 240 milj. markkaa). Nämä varattulivat osakepääoman muodossasekä liikkeeseen lasketusta 30 vuodenpääomalainasta.Myyjät myönsivät loppukauppahinnalle,930 miljoonaa euroa (5 530milj. markkaa), maksuaikaa 30.5.1998

asti. Fingrid asetti tavoitteekseen nopeanoman varainhankinnan järjestämisenja maksoikin loppukauppahinnanviimeiset erät myyjille 30.12.1997.Kunnianhimoinen tavoite täyttyi, muttamiten se kaikki tapahtui?Oman pääoman ehtoinenrahoitusYhtiön pääomarakenne määräytyiyhtiön perustamisasiakirjojenperusteella.Niiden mukaisesti omavaraisuusasteentulee ollavähintään 20 prosenttia.Toiminnan alkaessa yhtiönoma pääoma koostui osakepääomanlisäksi ylikurssirahastosta ja pääomalainasta.Osakepääoma koostui A- ja B-sarjan osakkeista. A-sarjan osakkeidenomistajiksi tulivat perustajaosakkaatImatran Voima Oy (nyk. Fortum Oyj),Pohjolan Voima Oy ja Suomen valtio.B-sarjan osakkeenomistajiksi tulivatpitkien neuvottelujen tuloksena merkittävätsuomalaiset eläke-, henki- javahinkovakuutusyhtiöt. Osakepääomaaja ylikurssirahastoa kerättiin yhteensä112 miljoonaa euroa.Yhtiö hyödynsi perustamisvaiheessaanpääomalainaehtoista debentuurilainaaja laski 1.9.1997 liikkeeseen 138miljoonan euron suuruisen pääomalainan.Tämä oli merkittävä rahoitusoperaatiosiihen aikaan, sillä juuri samanapäivänä voimaan astuneen osakeyhtiölainmuutoksen mukaan kyseinen lainavoitiin lukea yhtiön omaan pääomaan.Laina-aika oli 30 vuotta, mutta siinäoli ennenaikainen takaisinmaksumahdollisuus15.5.2007 ja 15.5.2017.Laina järjestettiin huutokauppamenettelylläja se ylimerkittiin n. 1,5-kertaisesti,mikä oli osoitus sijoittajien kiinnostuksestayhtiöön jo ennen kuin varsinainenliiketoiminta oli alkanut.Vieraan pääoman ehtoinenrahoitusKoska yhtiöllä oli tavoitteenamaksaa loput kauppahinnastanopeasti omistajilleja saada yrityksen omavarainhankinta alulle, se allekirjoitti jovuoden 1997 elokuussa 390 miljoonaneuron suuruisen 7 vuoden mittaisensyndikoidun valmiusluottosopimuksenkansainvälisen ja kotimaisen pankkiryhmänkanssa.Marraskuussa 1997 yhtiö sopi kotimaisestajoukkovelkakirjalainaohjelmastaja laski liikkeeseen kaksi sarjalainamuotoistajoukkovelkakirjalainaa.Lainat järjestettiin huutokauppamenettelylläja myös ne ylimerkittiin, lä-VELKA MYYJILLESYNDIKOITULAINAPÄÄOMALAINAOMA PÄÄOMAYRITYSTODISTUKSETNIBKOTIM. JVK-LAINAThes kaksinkertaisesti. 15.9.2001 erääntyväälainaa emittoitiin 61 miljoonaaeuroa ja 18.4.2006 erääntyvää lainaa32 miljoonaa euroa.Lisäksi yhtiö sopi Pohjoismaiden Investointipankin(NIB) kanssa 84 miljoonaneuron suuruisesta lainajärjestelystä.Myös Euroopan Investointipankista (EIB)saatiin laina, tosin sen nostaminenajoittui vasta keväälle 1998.Yhtiö allekirjoitti syksyllä sekä kotimaisenettä kansainvälisen yritystodistusohjelman(Euro Commercial Paper,ECP). Vuoden vaihteessa yhtiöllä olisekä kotimaisen että ECP-ohjelmanalla liikkeeseen laskettuja yritystodistuksia346 miljoonan euron edestä.Kauppahinta maksuunEnsimmäisen tilikauden lopussaoman pääoman ehtoista rahoitustaoli siis 250 miljoonaaeuroa, kansainvälisiltä ja kotimaisiltasijoittajilta ja pankeilta nostettuja lai-CP, ECPEIB, NIBKOTIM. JVK-LAINATEMTNKuva 1. Fingridin pääomarakenteen kehitys 1.9.1997-30.9.200615ECPEMTNSYNDIKOITULAINASYNDIKOITULAINAEIBPÄÄOMALAINA PÄÄOMALAINA PÄÄOMALAINAOMA PÄÄOMAOMA PÄÄOMAOMA PÄÄOMAVALMIUSLUOTTOVALMIUSLUOTTO

noja yhteensä 568 miljoonaa euroa jayritystodistuksia 346 miljoonaa euroa,yhteensä 1 164 miljoonaa euroa.Näin yhtiö oli joulukuun 1997 loppuunmennessä järjestänyt koko liiketoimintakauppaantarvittavan rahoituksenja maksoi myyjille 30.12.1997mennessä lopun kauppahinnasta.Luottoluokitus ja pääomarakenteenmuuttaminenJo yhtiötä perustettaessa oli selvää,että se hankkii itselleen kansainvälisenluottoluokituksenvoidakseen jatkossa paremminhyödyntää kansainvälisiäraha- ja pääomamarkkinoita.Korkean luokituksen saamiseksioli välttämätöntä,että omavaraisuusaste oli riittävällätasolla, ja siksi yhtiö hyödynsikinpääomalainaa pääomarakenteensamuodostamisessa, koska pääomalainatolivat tuolloin luettavissa osaksi omaapääomaa yhtiön taseessa.Kun yhtiö oli saanut oman varainhankintansakäyntiin syksyllä 1997 jaensimmäinen tilikausi oli takana,oli aika hakea kansainvälistä luottoluokitusta.Yhtiö sai Moody’sRating Servicesiltä luokituksenAa3 ja Standard & Poorsilta (S&P)luokituksen AA keväällä 1998.Myöhemmin, marraskuussa 1998,S&P alensi luokitusta hieman, tasolleAA-, koska silloin Suomen valtiopäätti alentaa omistustaan juuriperustetussa Fortum Oyj:ssä, jokaoli yksi merkittävistä yhtiön omistajista.Kuva 2. Yhtiön omavaraisuusasteen kehitys(ilman pääomalainoja).FINGRID 3/2006 16Fingridillä on ollut muuttumatonluottoluokitus, Aa3/AA-, molemmiltaluokituslaitoksilta siitä lähtien.Yhtiö oli solminut kansainvälisistä jakotimaisista pankeista koostuvan dealer-ryhmänkanssa kansainvälisen joukkovelkakirjalainaohjelmanraamisopimuksen(Euro Medium Term NoteProgramme, EMTN) keväällä 1998.Yhtiöllähän oli jo ennestään laskettunaliikkeeseen noin sadan miljoonaneuron edestä kotimaisia joukkovelkakirjalainoja.Tarkoituksena oli kuitenkinlaajentaa rahoituslähteitä edelleenpyrkimällä kansainvälisille pääomamarkkinoille,jotta saataisiin paremminhyödynnettyä korkea luottoluokituseli saataisiin alhaisempi marginaalija toisaalta pystyttäisiin pidentämäänvieraan pääoman takaisinmaksuprofiilia.Lähes koko vieraan pääoman rakenteenmuuttaminen alkuperäisestäpankkipainotteisesta rahoituksestajoukkovelkakirjalainapainotteiseksitapahtuikin vuosina 1999 – 2001.Fingrid oli toinen yritys Suomessa,joka laski julkisen euromääräisen joukkovelkakirjalainanliikkeeseen helmikuussa1999, kun Suomi otti käyttöönEU-alueen yhteisvaluutan euron.Julkisen euro-emission jälkeen ja korkeanluokituksen avulla yhtiö pystyikinhyvin lyhyessä ajassa maksamaan pankkiluototpois ja lainaamaan suoraan sijoittajilta,lähinnä kansainvälisiltä henki-ja eläkevakuutusyhtiöiltä sekä joukkovelkakirjarahastoilta,laskemalla liikkeeseenjoukkovelkakirjalainoja.Tänään yhtiöllä on kansainvälisenEMTN-ohjelman puitteissa noin 650miljoonan euron edestä joukkovelkakirjalainojaeli ”bondeja”, kuten alan termikuuluu (ks. kuva edellisellä aukeamalla).Riskienhallinnan haasteetKorkea vieraan pääomanosuus, joka oli lisäksinostettu monissa erivaluutoissa, vaati rahoitusriskienhallitsemiseksihyvän rahoituspolitiikan.Yhtiön rahoituspolitiikan mukaisestivaluuttariskeiltä suojauduttiin kokonaan.Korkoriskien osalta yhtiön tavoitteenaoli suhteuttaa koko taseenkorkoriskit noudatettavaan tariffipolitiikkaanmahdollisimmanhyvin.Fingridin aloittaessa toimintansakorot olivat nousussa ja olitärkeää vakiinnuttaa yhtiön talous.Yhtiö pienensi korkojen tulevistavaihteluista aiheutuvia riskejätekemällä koronvaihtosopimuksiaja lainaamalla osan kiinteäkorkoisena.Fingrid saavutti aseman asiakkaidenluotettavana ja osaava-

na kumppanina, kun yhtiön operatiivinentoiminta vakiintui muutamassavuodessa ja yhtiön oma talous kehittyipositiivisesti voittovaroja kerryttämällä.Täten oli mahdollista arvioidavakiintuneemmassa toimintaympäristössärahoitukseen liittyviä mahdollisuuksia.Näitä olivat edellä mainittu joukkovelkakirjalainapainotteinenrahoitus jayhtiön koko velkarahoituksen muuttaminenvaihtuvakorkoiseksi. Näin yhtiöpääsi myös osaltaan hyötymään, kunkorkea korkotaso vihdoin laski vuonna2003.Korkoriskejä hallitaan pääsääntöisestisiten, että korkojen ollessa matalallayhtiö voi suojata seuraavan viiden vuodenkorkokustannuksen 70-prosenttisesti,ja korkojen ollessa korkealla suojaustasojätetään 30 prosenttiin.Talouden tilavakiintunutFingrid on siirtynyt kansainväliseenIFRS-tilinpäätöskäytäntöön,johon julkisia arvopapereitaliikkeeseen laskevan yhtiönon siirryttävä viimeistään tilikaudella2007.Koska institutionaaliset sijoittajat ovatyhtiön merkittävä sidosryhmä niinomistajana kuin rahoittajana, Fingridinhallitus päätti vuonna 2003, että yhtiösiirtyy kansainväliseen tilinpäätöskäytäntöönjo 2005, eli samaan aikaankuin suomalaiset pörssiyhtiöt pääsääntöisestisiirtyivät.Tänään yhtiön talous on vakiintunutja omavaraisuusaste on tarkoitus pitäänoin 25 prosentin tasolla (FAS).Vaativia tehtäviä riittääTalouden ja rahoituksen näkökulmastaFingridin merkittävimpinähaasteina onkorkoriskin sekä häviösähköostoistajohtuvien hinta- ja volyyymiriskien hallinta.Molempien hallinnassa noudatetaansamantyyppistä filosofiaa, eli lähivuodetpyritään suojaamaan.Yhtiön tariffipolitiikka lähtee siitä,että se ei pyri sisällyttämään mahdollisiatoteutuvia riskejä etukäteen tariffiinsa,vaan hinnoittelu on tämänhetkisenkustannustason mukaista ja hetkellisetmarkkinamuutokset voidaan tilapäisestikattaa sopimuksessa olevallahintajoustolla, mikäli niitä tulevaisuudessailmenee.Lisäksi, koska korko- ja häviösähkökustannuksillaon yhtiön taloudellesuuri merkitys, yhtiön suojauspolitiikkaja kohentunut omavaraisuusaste tuovattarvittavaa ”tyynyä”, mikäli yllättäviämuutoksia syntyisi markkinoilla tulevaisuudessa.17

Fingrid ennakoi investoinneissaanASIAKKAIDEN JA MARKKINOIDENTARPEETFingridillä on kantaverkon kehittämisessä kaksi keskeistä lähtökohtaa. Toinenon asiakkaiden nykyisten ja tulevien siirtotarpeiden hoitaminen korkeallakäyttövarmuustasolla, ja toinen on sähkömarkkinoiden toimintamahdollisuuksienedistäminen vahvistamalla verkon siirtokykyä markkinoiden tarpeitaennakoiden. Lisäksi tulee luonnollisesti täyttää turvallisuusvaatimukset.TEKSTI: Teuvo Kortesoja Kuva: Juhani EskelinenFINGRID 3/2006 18

Sähkönkäytön kasvuun, verkon ikääntymiseen ja uusien voimalaitosten liittämiseenperustuvien kantaverkkoinvestointien kokonaismäärä on Fingridinkymmenen toimintavuoden ajalta noin 300 miljoonaa euroa. Kotimaistaverkkoa on vahvistettu seuraavasti:Suomen kantaverkon vahvistukset 1997–2006- 400 kilovoltin johtoja 600 km- 110 kilovoltin johtoja 500 km- uusia muuntoasemia (400 kV) 8- uutta muuntajakapasiteettia (400 kV) 6 000 MVA.Kantaverkon laajuus vuoden 2006 lopussa:- 400 kilovoltin johtoja 4 400 km- 220 kilovoltin johtoja 2 300 km- 110 kilovoltin johtoja 7 500 km- muuntoasemia (400 kV) 30- muuuntajakapasiteetti (400 kV) 15 600 MVAVerkon kehittämisohjelma varmistaakäyttövarmuustason säilymisenKymmenen vuoden aikana kantaverkossaei ole sattunut yhtään seurauksiltaanlaajaa häiriötä. Kantaverkon häiriöistäkuluttajalle aiheutuva keskeytysaikaonkin säilynyt parin minuutin tasolla(kuva 1). Pääasiassa keskeytysten syynäovat ilmastotekijät.Yhtiö ylläpitää jatkuvasti ajan tasallaolevaa verkon kehittämisohjelmaa, jonkatarkoituksena on varmistaa asiakkaillevarma sähkönsiirto myös tulevaisuudessa.Seuraavien kuuden vuoden aikanarakennetaan yhteensä noin 1100 kilometriävoimajohtoja. Näistä 400 kilovoltinjohtoja on noin 400 kilometriä ja110 kilovoltin johtoja noin 500 kilometriä.Lisäksi Pohjois-Suomen 220 kilovoltinverkkoa laajennetaan runsaalla 200johtokilometrillä.Kuva 1. Kantaverkon häiriöistäaiheutuneet keskeytyksetYmpäristönäkökohtien takia Fingridilläon tavoitteena rakentaa uudetjohdot olemassa olevien johtojen yhteyteen.Uusista johdoista noin 600 kilometriärakennetaan nykyisiin johtokatuihin,noin 400 kilometriä nykyistenjohtojen viereen ja vain noin 100 kilometriätäysin uudelle reitille.Kotimaisen kantaverkon johto- ja asemainvestoinnitovat lähivuosina noin 65miljoonaa euroa vuodessa.19Markkinoiden kokonaisetuensimmäisellä sijallaFingridiä perustettaessa yhtiölle asetettiinyhdeksi tavoitteeksi edistää sähkömarkkinoidentoimintaedellytyksiä siten,että verkkoa kehitettäessä markkinoidenkokonaisetu asetetaan yhtiönedun edelle. Tästä, myöhemmin sähkömarkkinalakiinkinkirjatusta velvoitteestalähtien yhtiö on lisännyt siirtomahdollisuuksiasekä länsi- että itärajalla.Merkittävimmät länsirajan siirtokapasiteettialisänneet investoinnit ovat olleetSuomen ja Ruotsin välisten 400 kilovoltinvaihtosähköyhteyksien sarjakompensointi,Suomen sisäisen verkonpohjois-etelä-suuntaisten 400 kilovoltinjohtojen sarjakompensointi ja siirtoreitinkeskeisten asemien täydennykset.Nykyisen merikaapeliyhteyden siirtokapasiteettiaon myös nostettu.Siirtokapasiteetti kasvaa edelleenmerkittävästi, kun rakenteilla oleva toinenmerikaapeliyhteys Ruotsiin valmistuuvuosikymmenen vaihteessa. Kuvassa2 on esitetty investointien vaikutuslänsirajan siirtokapasiteettiin.14002700rakenteilla2100Kuva 2. Siirtokapasiteettilänsirajalla (MW)Itärajalla siirtokapasiteetti kasvoi 50prosenttia, kun kolmas Venäjän ja Suomenvälinen 400 kilovoltin yhteys otettiinkäyttöön vuoden 2003 alusta. Tämä9002700rakenteilla1700

edellytti myös 400 kilovoltin verkonvahvistusta pääkaupunkiseudun ja Kymenlaaksonvälillä.Hyvällä yhteistyöllä venäläisten kanssaon kahden 1980-luvulla rakennetun yhteydenteknistä toimintavarmuutta voituparantaa huomattavasti. Kytkentäjärjestelyilläon tuonti jaettu kahteen toisistaanriippumattomaan osaan. Näin onsiirtomahdollisuus voitu nostaa nykyiseenmaksimiarvoonsa 1 300 megawattiin.Kuvassa 3 on esitetty investointienvaikutus itärajan siirtokapasiteettiin.Kuva 3. Siirtokapasiteetti itärajalla(400 kV, MW)Kun otetaan huomioon rakenteillaoleva Fenno-Skan 2 -yhteys, ovat Fingridininvestoinnit rajakapasiteettienkasvattamiseen noin 200 miljoonaa euroa.Siirtomahdollisuus on näillä investoinneillanostettu noin 2 000 megawatista4 000 megawattiin. Tämä vastaanoin 25:tä prosenttia Suomen sähkönkäytönhuippukulutuksesta. Manner-Euroopassa tavoitellaan noin 10 prosentintasoa.Fenno-Skan 2 supistaa markkinarajoituksetminimitasoon230 TWh/a 380 TWh/a 400 TWh/aajasta ajasta ajastaKuva 4. Yhtenäisen markkina-alueen suuruus sekäyhtenäisen markkinahinnan osuus ajastakana noin 600 kilometriä. Norjassa 330– 400 kilovoltin verkon nettolisäys onvajaat 400 kilometriä. Ruotsissa ja Tanskassa400 kilovoltin verkon lisäyksetovat olleet hyvin vähäiset.Investointien niukkuus muissa Pohjoismaissanäkyy markkinoille aiheutuvanahaittana. Verkon vaikutusta markkinoidentoimivuuteen kuvaa se aika,jonka markkinat rajan molemmin puolinsäilyvät yhtenäisinä. Vuoden 2005toteutuma on kuvassa 4.Suomen ja Ruotsin väliseen rajakapasiteettiintehdyt investoinnit ovat ratkaisevastivähentäneet aikaa, jolloin Suomieroaa erilliseksi markkina-alueeksi. Rajoituksiaon tällä hetkellä tyypillisesti5 –10 prosenttia ajasta.Rakenteilla olevan merikaapeliyhteydenvalmistuttua päästään selvästi alle Fingridintavoitteena pitämän 5 prosentin tason.Rajoituksia markkinoille tulee tällöinenää ääritilanteissa. Näiden rajoitustenpoistamiseksi tarvittavat investoinnit eivätole kansantaloudellisesti järkeviä.Näyttää siltä, että Fenno-Skan 2:nvalmistuttua vuosikymmenen lopulla einäköpiirissä ole tarvetta kasvattaa Suomenja Ruotsin välistä, sähkömarkkinoidentarpeista lähtevää siirtokapasiteettia.Fingridillä on kuitenkin suunnitelmissatoteuttaa yhdessä Svenska Kraft-Suomessa 400 kilovoltin johtoja on rakennettukymmenen viime vuoden ainätinkanssa kolmas 400 kilovoltin vaihtosähköyhteysPohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsinvälille. Kahden 1970-luvullakäyttöön otetun rajayhteyden siirtokykyon varsin alhainen, ja keskeytystenjärjestäminen niillä on ongelmallista.Toisen johdon pitkäaikainen keskeytysmerkitsee huomattavaa rajoitusta markkinoilletarjottavaan siirtokapasiteettiin.Kolmas yhteys ei kuitenkaan juurikaanlisäisi markkinoille tarjottavaa kokonaiskapasiteettia.Fingrid on investoinut kantaverkkoonmuita Pohjoismaita enemmän. Investointiohjelmastahuolimatta kantaverkkosiirronhintataso Suomessa on laskenutreaalisesti lähes 40 prosenttia, vaikkayhtiön omavaraisuus on nostettu 10prosentin lähtötilanteesta tavoitteeksiasetetulle 25 prosentin tasolle.Myös jatkossa Fingridin investoinnitkantaverkkoon ovat mittavia. Seuraavienkuuden vuoden aikana rakennetaanuusia johtoja yli 1 300 kilometriä. Lisäksi1970-luvulla rakennettu varavoimakapasiteettivaatinee laajan perusparannus-ja korvausohjelman seuraavienkymmenen vuoden aikana.Näistä mittavista investoinneista huolimattayhtiön tavoitteena on pitää sekäkantaverkkosiirron hintataso että omavaraisuusvakaana.FINGRID 3/2006 20

Pelkät ennusteet eivät riitäKantaverkon suunnitteluvaatii tiivistä yhteistyötäKantaverkon pitkäjänteinen suunnittelu edellyttäähyvää ja tiivistä yhteistyötä asiakkaiden ja muidenpohjoismaisten kantaverkko-organisaatioiden kanssa.Tavoitteena on, että tarvittavat verkkohankkeetpystytään toteuttamaan hallitusti ja ajoissa.TEKSTI: Pertti Kuronen KUVA: SCXTyypillinen johtohankkeentoteutusaika onnykyisin viisi vuottatai enemmän. Tehdasyksiköttai voimalaitoksetvalmistuvat jopa alle kahdessavuodessa. Nämä tosiseikat olivat lähtökohtana,kun Fingrid käynnisti vuonna2002 luottamuksellisen, entistä syvällisemmänasiakasyhteistyön alueellisenverkkosuunnittelun kehittämiseksi.Sinänsä tällaisella toiminnalla on pitkätperinteet.Kehitystarpeet tarkentuvatalueellisestiKäytännön toimenpiteenä Suomen sähköverkkojaettiin verkkoteknisistä jamaantieteellisistä lähtökohdista 13 alueeseen.Alueen asiakkaiden kanssa käytiinkeskustelut verkon kehittämistarpeista,kulutus- ja tuotantoennusteista.Näissä keskusteluissa esiin tulleet jamuut kantaverkon kehittämistarpeetkoottiin aluesuunnitelmaan, josta yksittäisetkohteet eivät olleet erotettavissa.Aluesuunnitelman valmistuttua laaditaankunkin asiakkaan kanssa luottamuksellisetasiakaskohtaiset verkkosuunnitelmat.Hyödyt esiin jo ensimmäiselläsuunnittelukierroksellaViime vuonna saatiin käydyksi loppuunkaikkien 13 alueen osalta ensimmäinen,kolme vuotta vienyt suunnittelukierros.Menettelytapa osoittautui molemminpuolin sangen hyödylliseksi.Varsinaisia pahoja ongelmia suunnittelukierrosei tuonut esille, mutta esimerkiksiLapin alueen arvioitua voimakkaampisähkön kulutuksen kasvu yllät-21

Kantaverkon suunnittelua vartenSuomen sähköverkko on jaettu 13 alueeseen.ti. Siksi käynnistettiin pikaisesti varsinmittava 220 kilovoltin voimajohtohanketarvittavine muuntoasemineen RovaniemeltäKittilän kautta Sodankylän Vajukoskelle.Uusi suunnittelukierros aloitetaan vuoden2007 alusta. Kaikki alueet on tarkoituskäydä läpi noin viiden vuoden välein.Sähkömarkkinoiden tarpeetulottuvat Suomea laajemmalle400 kV kantaverkko220 kV kantaverkko110 kV kantaverkkoMuut voimajohdot1. Lappi2. Kemin ja Tornion seutu3. Oulun seutu4. Kainuu5. Pohjanmaa6. Savo - Karjala7. Keski-Suomi8. Etelä-Pohjanmaa9. Porin ja Rauman seutu10. Häme11. Varsinais-Suomi12. Kymenlaakso13. PääkaupunkiseutuSähkömarkkinat ovat avautuneet Pohjoismaissaja avautuvat edelleen yhä laajemmallemuuhun Eurooppaan. Verkonkannalta haasteet kohdistuvat erityisestimaitten välisiin siirtotarpeisiin ja muuhun400 kilovoltin verkkoon. Toki nämäsuurimpien jännitetasojen vahvistuksetpalvelevat osaltaan kaikkia sähköverkkoonliittyviä asiakkaita.Vuonna 2002 valmistui ensimmäinenkoko pohjoismaisen markkina-alueenkattava verkkosuunnitelma. Se tehtiin tiiviissäyhteistyössä kaikkien pohjoismaistenverkko-organisaatioiden kanssa.Selvityksen pohjalta nousi esiin viisipohjoismaista keskeisintä verkkohanketta,joilla pystyttäisiin vastaamaan2010-luvun sähkömarkkinoiden tarpeisiin.Yksi näistä hankkeista on meneilläänoleva Suomen ja Ruotsin välisenmerikaapeliyhteyden vahvistaminen toisella,vuonna 2010 valmistuvalla kaapelilla,joka nostaa siirtokapasiteettia 800megawattia. Nykyisen merikaapelin siirtokapasiteettion 550 megawattia.Nordelissa on käynnistetty jo seuraavanvaiheen selvitys siitä, mitä pohjoismaisessaverkossa tarvitaan näiden viidenkeskeisen hankkeen valmistumisenjälkeen.FINGRID 3/2006 22

Voimantuotannonyksikkökoot kasvamassaKymmenen vuotta sitten – kuten nytkin– Suomen suurimmat voimalaitosyksikötsijaitsivat Olkiluodossa. Tuolloinne olivat teholtaan 710 megawatin suuruisia;nyttemmin modernisoinnin jälkeenniiden teho on noussut runsaaseen850 megawattiin. Nyt edessä on uusiaskel, kun vuonna 2010 käyttöön tulevaksisuunniteltu Olkiluoto 3 -laitosyksikköliittyy kantaverkkoon 1 600 megawatintehollaan.Olkiluoto 3 -laitosyksikön ja verkkoliitynnänyhteensovittaminen on ollutvarsin pitkäjänteinen ja haasteellinenselvitystehtävä. Selvitykset ovat vieneetaikaa kaikkiaan puolen kymmentä vuotta.Niissä on tarkasteltu ja kehitelty varsinyksityiskohtaisiakin niin kantaverkonvahvistamiseen kuin laitoksen rakenteisiinja säätöominaisuuksiin liittyviä asioita.Lopputuloksena on onnistuttu kehittämäänratkaisu, joka varmistaa sekävoimalaitoksen että kantaverkon käyttövarmuudenylläpitämisen.Yhteistyö on ollut rakentavaa ja tiivistä,eri osapuolten luottamukseen perustuvaa.Verkkoon liittämisessä on maailmanlaajuisestitarkastellen innovatiivisiaratkaisuja, kuten esimerkiksi ns. järjestelmäsuoja,jonka avulla kytketään irti300 – 400 megawattia lähinnä hiomojahiertämökuormaa samanaikaisesti laitoksenerotessa verkosta. Näin Olkiluoto3 -laitosyksikkö pienenee kantaverkonkannalta järjestelmävaikutuksiltaan1 300 megawatin suuruiseksi. Järjestelmäsuojantoteuttamisen on mahdollistanutmyönteinen yhteistyö suomalaisensuurteollisuuden kanssa.Nordel-verkon kesällä 2004 sovitut vahvistukset1. Fenno-Skan 2, projekti käynnissä, valmis 20102. Keski- ja Etelä-Ruotsin yhteys, Sydlänken,päätetty, tekninen ratkaisu avoin,valmis noin 20133. Nea-Järpströmmen, päätetty, valmis 20094. Skagerrak 4, ei päätöstä5. Iso Belt, päätetty, valmis 2010Investoinnit yhteensä noin 1 000 MGrid Code turvaakäyttövarmuudenAiemmin suunnittelun ja käytön perustanaolleet mitoitusperiaatteet on nytkoottu yhdeksi pohjoismaiseksi ohjeistoksins. Grid Codeksi. Tähän ohjeistoonkuuluvat osana myös yhteiset verkkoonliittymisen ehdot. Pohjoismainen GridCode julkaistaan Internetissä Nordelinkotisivuilla.Fingrid on uusinut pohjoismaisen ohjeistonmukaiset yleiset liittymisohjeet javoimalaitoksille asetetut järjestelmäteknisetvaatimukset. Ne on tarkoitus ottaakäyttöön uusissa tai uusittavissa sopimuksissavuoden 2007 alussa EU:nvahvistuksen jälkeen. Liittymisehtoja jajärjestelmäteknisiä vaatimuksia täydennetäänasiakasliitynnän suunnitteluahelpottavilla erillisillä ohjeilla. Erityistähuomiota on kiinnitetty teollisuusliityntöjenmolemminpuolisen toimivuudenvarmistamiseen.Noudatetut suunnittelu- ja käyttöperiaatteetovat johtaneet Suomessa jamuissakin Pohjoismaissa varsin korkeaankäyttövarmuuteen. Nykyisen verkonlaskennallinen laajan suurhäiriöntodennäköisyys on suuruusluokkaa kerran30 vuodessa.Hyvä käyttövarmuustaso on tarkoitussäilyttää tulevaisuudessakin. Se on yksikantaverkon kehittämisen keskeinen periaateja lähtökohta.23

HYVÄSTÄ KIITETTÄVÄKSIFingrid on onnistunut tavoitteessaan parantaa asiakaspalautteissasaamaansa yleisarvosanaa. Vuosituhannenvaihteessa yhtiö sai toiminnastaan piirun päälle reilunkahdeksikon. Nyt asiakkaat ovat jo useana perättäisenävuonna antaneet saamastaan kantaverkkopalvelusta kiitettävänyleisarvosanan.AsiakastyytyväisyysTeksti: Matti Tähtinen Kuva: GorillaAsiakkaiden sekä muidenkeskeisten sidosryhmienja yhtiön välinentiivis yhteistyönähtiin jo Fingridinperustamisvaiheessa hyvin tärkeäksi.Yhteistyöfoorumiksi perustettiin neuvottelukunta,joka tuo esille erityisestiasiakkaiden näkemyksiä, mutta myösvalvoo yhtiön onnistumista. Asiakastyytyväisyyttämitataan säännöllisesti.Kevään 2000 asiakaskyselyssä olim-me saaneet kouluarvosanaksi toiminnastammepiirun päälle hyvä kahdeksan.Uudeksi asiakastoiminnan visioksiasetimme tilanteen, jossa toimintammearvioitaisiin tasoltaan kiitettäväksi.Strategian pääajatuksiksi kirjattiinjoustava asiakassuuntautunut palvelu,tuloksellinen operatiivinen yhteistyö jatehokas vuorovaikutteinen tiedonvaihto.Menestystekijöiksi todettiin syvällinenasiakastuntemus, muutosten läpivienninhallinta, luontevan yhteistyön taidot, aktiivinenennakoiva yhteydenpito sekä uusienasiakaspalvelumallien ennakkoluulotonhyödyntäminen.Käytännön toimenpiteistä olennaisimmatolivat asiakkaiden saaminenkattavasti mukaan vuosille 2002 – 2004uudistettavan verkkotariffin valmisteluunsekä vuorovaikutteisten toimintamallienkehittäminen niin asiakaspalvelussakuin alueellisessa verkkosuunnittelussa.FINGRID 3/2006 24

Kantaverkkopalvelun hinnoittelurakenne 2007Monopoliaseman haasteetSamoihin aikoihin julkaistiin tässä lehdessäpääkirjoitus otsikolla ”Tasapuolisuusei kumarra teoriaa”. Kirjoitus käsittelimonopoliaseman suojasta tapahtuvankantaverkkopalvelun myynninhaasteita. Sen keskeinen sisältö oli koottukolmeen kappaleeseen:”Fingrid on kantaverkkopalvelujen ainoamyyjä Suomessa. Perinteisen ajattelumallinmukaisesti varsinaista myyntityötäei siten tarvittaisi lainkaan; eihänole kilpailuakaan. Teoriassa asia on näin– mutta vain teoriassa.Fingridin myyntiartikkeli on tasapuolinenkantaverkkopalvelu yhtäläisin palvelu-ja hintaehdoin. Samalla kyse onkompromissin myymisestä koko asiakaskunnalle.Asiakkaiden ja markkinaosapuolienluottamus Fingridin toimintaanon toimivien kompromissiratkaisujenperusedellytys. --Yhdistelmään tasapuolisuus ja monopoliasemakohdistuu jo lähes luontaisestiepäilyjä, joten luottamuksen saavuttaminenedellyttää asiakastyöltä sekä laatuaettä laajuutta. Fingridin toiminnallistenja taloudellisten tulosten valossapanostus pitkäjänteiseen asiakasyhteistyöhönon ollut hedelmällistä.”Asiakkaiden sana ratkaiseeKantaverkkopalvelun hinnoittelun rakennettakehittäessämme lähdimme yksinkertaisestalähtökohdasta: asiakkaatpäättävät.25Siirtohinnan kehitys, %Alun perin kantaverkkomaksut kohdistettiinpuoliksi tuotannolle ja kulutukselle.Kun seuraavaa kolmevuotistatariffijaksoa suunniteltiin, todettiin, etteikantaverkkokuluja ole tarpeen kierrättäämittavassa määrin sähkön hinnankautta, vaan maksut kohdistettiin läheskokonaan kulutukselle.Toinen keskeinen syy muutokseen oliyhtiön tulovirran vakauttaminen, kunrajatariffit pohjoismaisilta yhteyksiltäpoistettiin.Tämän jälkeen keskeisin kysymys tariffirakenteessaon ollut se, missä määrinalueellisen tuotannon ja pitkällä käyttöajallasähköä käyttävän asiakkaan aiheuttamapienempi verkkorasitus tulisi ottaahuomioon.Asiakaskunta on tällä hetkellä kohtuullisentyytyväinen kantaverkkohinnoittelunrakenteeseen, joten syitä rakenteenmuuttamiseen ei ole näköpiirissä.Yhtiön toimintamalli on mahdollistanutkantaverkkopalvelun hintatasonalentamisen 10 vuoden aikana reaalisestilähes 40 prosenttia. Kantaverkkosiirronhintataso Suomessa onkin Euroopanedullisin.

Fingridin ekstranetsivuston etusivu antaa kuvan yhtiönviestintäkentän monimuotoisuudesta.Kuunnellen ja keskustellenAsiakkaisiin ja muihin keskeisiin sidosryhmiinliittyvä toiminta on Fingridinkoko historian ajan perustunut asiantuntijoidenja asiantuntemuksesta lähteväntoimintatavan varaan. Pidämmetärkeänä avointa vuoropuhelua ja olemmepyrkineet antamaan mahdollisuudentoimintamme arviointiin, olivatpakyseessä asiakkaiden kanssa yhteistyössälaadittavat verkkosuunnitelmat, voimajohtojenreittiselvitykset, sähköasemaurakattai voimajärjestelmässä sattuneidenhäiriöiden selvitys.Yhtiön asiakkaista ja muista markkinatoimijoistakoostuva neuvottelukuntaon vuoropuhelun edistäjänä tehnytpioneerityötä. Samaa menettelytapaaolemme soveltaneet voimajärjestelmänkäytön ja verkkotoiminnan kehittämiseen,ja viimeisimpänä voimajärjestelmienteknologian ja osaamisen edistämiseensekä ympäristönäkökohtiin ja viranomaisasioihinliittyvään sidosryhmätoimintaan.Yhtiömme eri toimikuntientyöhön osallistuu peräti noin 60 asiakkaidenja muiden sidosryhmien edustajaa.Sähköisten palvelujemme laadustaolemme saaneet hyvää palautetta niinalan sisältä kuin ulkopuoleltakin. Parhaillaanuudistamme sidosryhmille tarkoitettujasivustoja sisällöltään entistälaajemmiksi ja samalla käyttäjäkohtaisemmiksi.Onnistuneita valintojaVerrattaessa Fingridin asiakasrajapinnantoimintatapaa ja organisaatiota muihinkantaverkkotoimijoihin on useimmitenlöydettävissä kaksi merkittävää eroa.Ensinnäkin yhtiössämme on alusta pitä-FINGRID 3/2006 26en asiakasrajapintaa vastuutettu omaanorganisaatioyksikköön ja asiakkaat nimetyilleasiakaspäälliköille.Toinen ero on se, että meillä ei oleomaa osastoa tai toimintoa pelkästäänsääntelyasioita ja valvovaa viranomaistavarten, kuten useimmissa muissa maissaon.Toivoa sopii, että voimme jatkossakinkeskittyä ja luottaa toimintamme käytännönregulaattorin eli koko asiakaskuntammenäkemyksiin ja tätä kauttavarmistaa kestävästi suomalaisen yhteiskunnankokonaisetua kehittyvillä sähkömarkkinoilla.Olemme usean perättäisen vuoden aikanasaaneet asiakaspalautteena yleisarvosanaksikiitettävän yhdeksikön, mikäkannustaa jatkamaan valitsemallammetiellä myös toimintamme seuraavallavuosikymmenellä.

Korkea käyttövarmuusedellyttää jatkuvaa varautumista pahimpaanSuomen kantaverkon käyttövarmuuson pitkään olluterinomaisella tasolla.Maailmalla on silloin tällöinsattunut laajoja häiriöitä,mutta meillä niiltä on vältytty.Edellisestä suurhäiriöstäSuomessa onkin kulunut jo yli30 vuotta. Voimajärjestelmänsuunnittelu- ja käyttöperiaatteenaon varautua joka hetkipahimpaan mahdolliseenyksittäiseen vikaan.TEKSTI: Reima PäivinenKUVAT: Juhani EskelinenKantaverkon häiriöistä on viimeistenkymmenen vuodenaikana aiheutunut asiakkaillekeskimäärin vain parin minuutin keskeytysvuodessa. Tämä on saavutettupitkän kehitystyön tuloksena.Laajan käyttöhäiriön riski on toki olemassakaikissa voimajärjestelmissä, mikäliniissä tapahtuu mitoitusvikoja vakavampiavikoja.Kahden valvomon toimintamalliVoimajärjestelmän käyttötoiminta nähtiinFingridin toiminnan käynnistyessäyhtiön keskeiseksi ydinosaamisalueeksijärjestelmävastuun toteuttamisessa.Voimajärjestelmäkeskus sijoitettiinHelsinkiin pääkonttorin välittömään läheisyyteenvuonna 1998.27Voimajärjestelmäkeskuksen päätehtävänäon Suomen sähköjärjestelmän toimivuudenturvaaminen kaikissa oloissa.Tärkeitä tehtäviä markkinoiden kannaltaovat siirtojen hallinta sekä maan tuotannonja kulutuksen välisestä tasapainostahuolehtiminen.Merkittävä uudistus käyttötoiminnassatoteutettiin vuonna 2001, kun seitsemästäalueellisesta ja paikallisesta valvomostaluovuttiin ja alueellinen käytönvalvontakeskitettiin Hämeenlinnan toimipaikalleperustettuun verkkokeskukseen.Verkkokeskus vastaa 110 kilovoltinverkon valvonnasta sekä huoltokeskeytyksiinliittyvien kytkentöjen suunnittelustaja toteutuksesta. Kahden erillisenvalvomon toimintamalli turvaa riittävänvalmiuden yllättävien kriisitilanteidenvaralta.

Yhteispohjoismaista käyttöturvaaTärkeä kulmakivi voimajärjestelmänkäytölle Suomessa on vuonna 1999 solmittupohjoismainen käyttösopi mus,jossa Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomenkantaverkko-organisaatiot sopivatpohjoismaisen sähköjärjestelmän käytönperiaatteista.Sopimus luo pohjan yhteisille käytönja taajuudensäädön toimintatavoillesekä edistää merkittävästi resurssien tehokastakäyttöä mm. vikatilanteita vartentarvittavien reservien osalta.Reservitehoaostoin ja sopimuksinFingrid hankki vuonna 1999 omistukseensaja hallintaansa käyttöoikeussopimuksinkaasuturpiinikapasiteettia yhteensä672 megawattia. Kaasuturpiinejatarvitaan nopeana reservinä häiriötilanteitavarten.Taajuuden ylläpitoon tarvittavista reserveistäon tehty kahdenvälisiä pitkäaikaisiasopimuksia voimalaitosten haltijoidenja teollisuuden kanssa. Merkittävääon ollut mahdollisuus sopia teollisuudenirtikytkettävien kuormien hyödyntämisestävoimajärjestelmän reserveinä.Sopimukset ulottuvat pisimmilläänvuoteen 2015 saakka.Siirtokapasiteetinlisäyksillä tehoa markkinoilleHämeenlinnan verkkokeskus vastaa110 kilovoltin verkon valvonnastasekä huoltokeskeytystenvaatimien kytkentöjen suunnittelustaja toteutuksesta.Kuvassa verkkokeskusinsinööritKati Koivunen ja Juha Tirri.Sähkömarkkinoiden avautuminen onnäkynyt verkon entistä tehokkaampanakäyttönä. Siirtotilanteet Suomen jamuiden Pohjoismaiden välillä ovat vaihdelleetvoimakkaasti vesitilanteen jamarkkinahinnan mukaan. Fingrid on lisännytsiirtokapasiteettia merkittävininvestoinnein viime vuosina, ja Suomierkanee siirtokapasiteetin riittämättömyydenvuoksi harvoin omaksi hintaalueekseen.Voimajohtoja ja sähköasemalaitteitaon välttämätöntä aika ajoin huoltaaja korjata. Keskeytysten ajoittaminenmarkkinoita mahdollisimman vähänhäiritsevällä tavalla onkin varsinhaasteellista.Tasepalvelunpelisäännöt toimivat hyvinVuonna 1999 Fingridin järjestelmävastuunsisältö laajeni, kun siihen lisättiintasevastuu. Yhtiön hoidettavaksi tulimaan tuotannon ja kulutuksen välisentasapainon ylläpito kunkin tunnin aikanasekä jälkikäteen tehtävä valtakunnallinentaseselvitys.Tehotasapainon ylläpidossa saavutettiinmerkittävä virstanpylväs vuonna2002, kun yhteiset pohjoismaiset säätösähkömarkkinatkäynnistyivät täysimittaisina.Toimijat eri Pohjoismaissa ovatsiitä alkaen voineet osallistua yhteisilleFINGRID 3/2006 28

säätösähkömarkkinoille, ja pohjoismaisiasäätöresursseja käytetään markkinaperusteisestija tehokkaasti.Nykyiset tasepalvelun pelisäännöt jatasesähkön hinnoittelumekanismi luotiinvuoden 2000 sopimuskaudella. Kynnystulla sähkömarkkinoille ja tasevastaavaksion pyritty pitämään kohtuullisenmatalana kustannusvastaavuus jaaiheuttamisperiaate huomioiden.Nykyinen tasesähkömalli on osoittautunuttoimivaksi ja tasesähkön käyttövähäiseksi. Sopimusehtoihin on vuosienvarrella tehty vain vähäisiä muutoksia.Valtakunnallisessa sähkökauppojenmäärien selvityksessä eli taseselvityksessäsaavutettiin parissa vuodessa erinomainentarkkuus. Selvittämättömäntasesähkön määrä on vain muutamamegawattitunti kuukaudessa.Selvitykseen käytettäviä määräaikojalyhennettiin viranomaisten edellyttämistäajoista tasevastaavien ja Fingridinkeskinäisellä sopimuksella selvityksentarkkuuden siitä kärsimättä. Valtakunnallinentaseselvitys valmistuu allekahdessa kuukaudessa.Käytönvalvonnantyökalut ajan tasalla1990-luvun puolivälissä käyttöön otettuamerikkalaisen yhtiön toimittamakäytönvalvontajärjestelmä oli tuohonaikaan hyvin edistyksellinen, ja se onkinollut luotettava käytönvalvojien työkalukymmenen vuoden ajan.Käytönvalvontajärjestelmää täydennettiinerillisellä simulaattorilla, jonkaavulla on harjoiteltu tavanomaistenkäyttötilanteiden lisäksi vakavien ja erittäinharvoin sattuvien häiriöiden selvittämistäniin oman henkilöstön keskenkuin yhdessä asiakkaiden kanssa.Käytönvalvontajärjestelmään tehdäänlaaja uudistus ensi vuoden alkupuolella,jonka jälkeen se palvelee valvomoita jayhtiön asiantuntijoita entistä monipuolisemminvuosikausia eteenpäin.Voimajärjestelmäntila kiinnostaa toimijoitaFingrid näyttää kotisivuillaan Suomenreaaliaikaisen sähköntuotanto-, -kulutus-ja -siirtotilanteen. Voimajärjestelmätila -näyttö on ehdottomasti suosituinyhtiön kotisivuilla käynnin kohdemyös muiden kuin sitä sähkötaseensahallinnassa tarvitsevien sähkömarkkinatoimijoidenkeskuudessa. Erityisestitalven huippukuormitustilanteidenaikana kävijämäärä kasvaa moninkertaiseksi.Siirtohäviöiden määrä minimiin29Fingridin verkkosivuilta selviäämm. Suomen reaaliaikainen sähköntuotanto,-kulutus- ja siirtotilanne.Sähkön siirto kantaverkossa aiheuttaavuosittain noin yhden terawattitunninhäviöt, mikä on hiukan yli yksi prosenttimaan sähkönkulutuksesta. Fingridhankkii kantaverkon häviöenergian sähkömarkkinoilta,lähinnä sähköpörssistä.Hankinnassa noudatetaan varovaistaperiaatetta, jonka mukaan hankintahintasuojataan hyvissä ajoin etukäteen.Häviöiden määrää pyritään verkon käytössäminimoimaan kustannusten alentamiseksikäyttövarmuudesta tinkimättä.Hyvästä yhteistyöstä etua kaikilleKäyttötoiminta on eri osapuolten yhteistyötä.Kotimainen tiivis yhteistoimintaasiakkaiden käyttöorganisaatioidenkanssa sekä pohjoismainen yhteistyöovat edellytyksiä hyvän käyttövarmuudenylläpidolle.Yhteistyö venäläisen osapuolen ja jatkossamyös virolaisten kollegojen kanssaon tärkeää käyttötoiminnan sujuvuudenja häiriötilanteisiin varautumisenkannalta.

Ei pikamatka vaanMARSSI KOHTI AIDOSTI AVOIMIASÄHKÖMARKKINOITATeksti: Juha Kekkonen Kuva: FutureImageBankSähkömarkkinoiden avaamisesta syntyi alkuvaiheessaehkä epärealistisen optimistinen kuva. Tuntui siltä, ettäreformin tavoitteet saavutettiin helposti ja nopeasti.Olisikohan kyse kuitenkin pidemmästä marssista,ennen kuin satavuotias monopoli muuttuu avoimiksitoimiviksi markkinoiksi?Sähkömarkkinoiden toimintamahdollisuuksienedistäminenon yksi Fingridin päätehtäviä.Yhtiötä ei olisi olemassakaanilman markkinoiden avaamistaja siitä tullutta tarvetta tasapuoliseenja markkinoita tukevaan kantaverkkopalveluun.Suomen ja Pohjoismaiden markkinoidenrakentamisessa on päästy pitkälle, jaeurooppalaisiakin olemme olleet auttamassaaluilleen.Tuloksia saatiin ehkä reformin alkuvaiheessanopeammin ja enemmän kuinviime vuosina. Markkinoiden toimivuus,johon oltiin pitkään yleisesti tyytyväisiä,on saanut viime aikoina osakseen kasvavaakritiikkiä.Markkinavapauden ensi askeleetMarkkinoiden kannalta ensimmäisiätärkeitä asioita Fingridissä oli valtakunnallisentasevastuun siirtyminen juuriperustetulle kantaverkkoyhtiölle. Tasepalvelunperiaatteet muuttuivat kaikilleosapuolille avoimiksi ja yhtäläisiksi.Kynnys markkinoillepääsyyn madaltui.FINGRID 3/2006 30Norjasta Ruotsiin laajentuneen spotpörssinulottaminen Suomeen oli myösensi vaiheen keskeisiä hankkeita. Seedellytti Suomessa toimineen EL-EXpörssinja norjalais-ruotsalaisen NordPoolin työnjaon, rakenteen ja omistuksenuudelleenjärjestelyä. Elspot-mark -kinat avautuivat Suomessa 1998, ja tätäseurasi rajatariffien poistuminen pohjoismaisiltarajoiltamme.Pohjoismaisen pörssiorganisaationsaaminen nykyiselleen vaati useampiavuosia. Perustana on kantaverkkoyritystenomistama Nord Pool Spot, jokakattaa fyysisen pörssikaupan. Sen spotmarkkinatkäytännössä määrittävät päivänhinnan sähkölle. EL-EXin tuotteestamuokattiin Elbas intraday -markkinat,jotka kattoivat myös Ruotsin ja ovat sittemminlaajentuneet Tanskaan.TSO:t* organisoivat lisäksi erillisen* TSO = Transmission System Operator, järjestelmävastuullinenkantaverkkoyritys.

European Transmission System Operators(ETSO)vahvistamalla verkkoa myös harmonisoimallapelisääntöjä ja käytäntöjä maidenvälillä.Investoinneista on kerrottu toisaallatässä lehdessä. Harmonisoinnin kohteenaovat olleet esimerkiksi siirtotariffit,jotka ovat sähköntuottajien kannaltamelko yhtenäiset tietyssä haarukassa.Siirtokapasiteetin allokointi sähkökaupalleon pääosin yhtenäinen.Tuorein hanke on tasepalvelun kustannuspohjanja hinnoittelun yhtenäistäminen.Se valmistaisi osaltaan tietämyös pohjoismaisille vähittäismarkkinoille,jotka on poliittisesti asetettutavoitteeksi. Nykyisinhän kotitalous voikilpailuttaa sähkönhankintansa, muttaainoastaan kotimaassa toimivien myyjienkesken.Läpinäkyvyys on yksi pohjoismaistenmarkkinoiden ominaispiirteitä verrattunatilanteeseen muualla Euroopassa.Markkinatiedon riittävä ja yhtäläinensaatavuus on tärkeää, jotta markkinatolisivat uskottavat ja eri markkinatoimijatolisivat samalla viivalla.Dataa on paljon saatavilla TSO:idenkotisivuilta ja etenkin Nord Poolin sivujenkautta. Isommilla toimijoilla on kuitenkinluonnostaan enemmän tietoamarkkinoista kuin pienillä, ja läpinäkyvyydenparantaminen on edelleen yksityösarka.Pohjoismaiset markkinatmallina muilleJäsenet (noin 40 jäsentä tällä hetkellä)ETSOn kanssa yhteistyötä tekevät TSO:tmark kinapaikan kuluvalla käyttötunnillatarvitsemalleen säätösähkölle.Pörssin rinnalla käydään myös bilateraalistafyysistä kauppaa. Hinnansuojaukseenon tarjolla johdannaistuotteitaniin OTC-markkinoilta kuin Nord PoolASA:n pörssistä. Jälkimmäinen on samallakeskeinen clearing-talo.Harmoniaa ja läpinäkyvyyttäKantaverkkoyhtiöt ovat pyrkineet poistamaanrajoja sähkökaupalta paitsiEurooppalaisten markkinoiden kehittämiseenon myös Fingrid panostanut.Tavoitteet tässä ovat olleet kahdensuuntaisia.Toisaalta halutaan varmistaa,että Manner-Euroopan markkinatoimijatjoutuvat pelaamaan samoillasäännöillä suomalaisiin ja muihin pohjoismaisiinkilpailijoihinsa nähden, siis ilmankotipesänsä monopolietuja.Toisaalta on haluttu torjua EU:n lainsäädännössäkehitys, joka haittaisi meidänmarkkinamallimme toimintaa. Tässäonkin yleensä onnistuttu, ja pohjoismaisetratkaisut ovat päinvastoin muodostuneetusein malliksi EU:ssa.Suomen kannalta on myös hyvin tärkeääse, millaisilla periaatteilla euroop-31

palaisen markkina-alueen ulkorajoillatoimitaan.ETSO keskeinen kehittäjäFingridin kannalta keskeinen yhteistyöfoorumion ollut ETSO (EuropeanTransmission System Operators). Se onvakiinnuttanut asemansa yhtenä avainosapuolista,kun markkinoiden kehittämistävalmistellaan komission ja regulaattoreidenkanssa. Se ei ole siis pelkkälobbari, vaan toimenpiteiden valmistelija.ETSOn konkreettisia saavutuksia ovatmm. rajatariffien poisto Euroopasta jatransit-siirtojen kustannusten kompensointijärjestelmä.Se on myös thinktank,uusien ideoiden ja ratkaisumallienkehittelijä eri aihealueilla TSO-/pörssiyhteistyöstäja pullonkaulojen hallinnastaaina markkinoiden tiedonsiirtostandardeihin.Eurooppalaisen TSO-yhteistyön haasteitaovat osapuolten suuri lukumäärä,eri maiden markkinoiden erilainen kehitysvaihe,regulaattoreiden keskinäisetyhteispelivaikeudet ja voimayhtiöidenvertikaalinen integraatio, joka rajoittaamonien TSO:iden itsenäisyyttä.Eteenpäin – vaikkakin hitaamminPohjoismaisessa kehityksessä päästiinmonta vuotta hyvin eteenpäin, kun yhteistäintressiä ja poliittista tahtoa löytyi.Olemme edelleen monta askelta edellämuuta Eurooppaa.Viime aikoina tahti on kuitenkin hidastunut.Asiat ovat usein teknisesti aiempaavaikeampia tai periaatteellisestitai taloudellisesti isompia, jolloin sopiminenon vaikeampaa.Markkinoiden avaaminen käynnistyiylikapasiteettitilanteessa. Sähkön hintaaleni ja oli pitkään erittäin halpa. Ylimääräisenkapasiteetin sulaessa pois jamonien muiden tekijöiden vuoksi hintaon selvästi noussut. Samoin on herännytpettymys ja kritiikki markkinoidentoimivuutta kohtaan.Hintakehityksen takana on kuitenkinmonia ulkoisia tekijöitä, kuten polttoaineidenhinnannousu ja päästökauppa.Poliittiset syyt estävät monissa maissataloudellisen tai lähes minkä tahansatuotantokapasiteetin rakentamisen.Investoijat kokevat säädösympäristönepävarmaksi pitkävaikutteisille investoinneille.Toisaalta vasta nyt on päästyhintatasolle, jossa uusinvestoinnit kannattavat.Voisi väittää, että itse markkinamekanismitoimii kohtuullisen hyvin. Markkinoidentoimivuudella on kuitenkin uhkatekijänsä,kuten yritysten liiallinenkeskittyminen ja markkinavoiman väärinkäyttö.Markkinoita voidaan ja pitää kehittääedelleen, kuten niin monissa viimeaikaisissaselvityksissä on todettu. Läpinäkyvyyttävoidaan lisätä, kilpailuvalvontaatehostaa ja pörssin tuotteita parantaa.TSO:illa on oma roolinsa siirtoverkonpullonkaulojen vähentämisessä ja muidenraja-aitojen madaltamisessa. Siihenon Fingridin tarkoitus panostaa jatkossakin.Seinäjoki – Tuovila -voimajohdonYVA-menettely käynnistyiPohjanmaan uudella 400 kilovoltinjohdolla varaudutaan nykyistä korkeammanjännitetason käyttöön.Fingrid on käynnistänyt ympäristövaikutustenarviointimenettelyn(YVA) uuden 400 kilovoltin voimajohtoreitinselvittämiseksi Seinäjoen sähköasemaltaMustasaaren Tuovilan sähköasemalle.Suunnitellun voimajohdon reitti sijoittuuSeinäjoen kaupungin sekä Ilmajoen,Ylistaron, Isonkyrön, Vähänkyrön, Laihianja Mustasaaren kuntien alueille.Uuden johdon pituus on noin 55 kilometriä.Sillä korvataan myös nykyinenSeinäjoen ja Tuovilan välinen ikääntynyt110 kilovoltin voimajohto.Uudella 400 kilovoltin voimajohdollavaraudutaan Pohjanmaan rannikkoalueenvoimansiirtoverkon siirtymiseen220 kilovoltin jännitteestä 400 kilovoltinjännitteen käyttöön. Siirtyminen tapahtuuvaiheittain seuraavien 10 - 20vuoden kuluessa, kun alueen nykyisestä220 kilovoltin verkosta joudutaan senikääntymisen vuoksi luopumaan. Lisäksisuunnitellun 400 kilovoltin voimajohdonuusiin pylväisiin sijoitetaan myösSeinäjoen ja Tuovilan välinen 110 kilovoltinvoimajohto.Voimajohtoreitillä on yksi päävaihtoehto,joka sijoittuu nykyisen Seinäjoki–Tuovila 110 kilovoltin johdon paikalle.Tuovilan ja Laihian välisellä johto-osallaasennetaan samoihin pylväisiin myös110 kilovoltin voimajohto. Asutuksen lä-FINGRID 3/2006 32

UUTISVERKKOheisyydessä tarkastellaan erilaisia teknisiäratkaisuvaihtoehtoja.Hankkeen Internet-sivusto on osoitteessawww.fingrid.fi (Ympäristö javoimajohdot=>YVA-menettelyt). Sivuillaon julkaistu myös karttamateriaaliajohtoreitistä.EU:n siirtorajoitusten hallinnansuuntaviivat uudistuvatEuroopan komissio on päättänyt uudet suuntaviivat siirtorajoitusten hallintaanja niistä tiedottamiseen. Päätös tuli voimaan 20 päivän kuluttua siitä kunse oli ilmoitettu EU:n virallisessa lehdessä, eli 1.12.2006. Päätös on suoraan EUmaitavelvoittavaa lainsäädäntöä.Hannu HaasestainsinöörineuvosTasavallan presidentti Tarja Halonen on1.12. myöntänyt Rovakaira Oy:n toimitusjohtajalleHannu Haaselle insinöörineuvoksenarvonimen. Hannu Haase onollut Fingridin neuvottelukunnan jäsenvuodesta 2001 ja tästä ajasta puheenjohtajanavuosina 2005–2006.Suurimmat muutokset uudet säännöttuovat siirtorajoitusten ilmoittamiseenja tiedon avoimuuteen.Uudet säännöt edellyttävät myös,että rajasiirtokapasiteetti on tarjottavamarkkinaehtoisesti sähkökaupan osapuolillekoko Euroopassa.Pohjoismaat ovat jo vuosien ajan olleetvapaaehtoisesti edelläkävijöitä sähkömarkkinoilletoimitettavan markkinatiedonavoimuudessa. Nyt voimaan tulleidenvaatimusten myötä joitakin näkyviämuutoksia tuli tännekin.Pohjoismaissa kapasiteettien määrittelyperiaatteetja normaalin verkkotilanteenmaksimikapasiteetit on julkaistumenneenä kesänä Nordelin ja NordPool Spotin kotisivuilla. Siirtorajoitustensyiden ja sijaintipaikkojen täsmällisempääjulkaisua valmistellaan parhaillaan.Järjestelmävastaaville kantaverkko-organisaatioille (TSO) tuli velvoite ilmoittaa100:aa megawattia suuremmistatuotannon keskeytyksistä ja häiriöistämarkkinoille. Tehtävä hoidetaan yhteistyössäNord Pool Spotin ja pohjoismaistenTSO:iden kanssa.Uusien suuntaviivojen innoittamanamyös Euroopan järjestelmävastaavienorganisaatio ETSO on toteuttamassaweb-pohjaista järjestelmää, ETSO Vistaa,jossa esitetään koko Euroopan laajuisestimm. rajajohtojen siirtokapasiteetitsekä suunnitellut ja toteutuneetsiirrot. Uusi järjestelmä julkaistiin marraskuussaETSOn seminaarissa Brysselissä.Nyt vahvistetut suuntaviivat velvoittavatTSO:t käyttämään pullonkaulatulotensisijaisesti ennalta määriteltyihinhankkeisiin, jotka lieventävät siirronpullonkauloja. Päätös on yhdenmukainenNordelin toimintamallin kanssa.Fingrid alentaa edelleen kantaverkkosiirron hintatasoaFingridin positiivinen kustannuskehitys on mahdollistanut sen, että osa tuloksestaon voitu siirtää parantamaan yhtiön tasetta. Yhtiön omavaraisuusasteon sen kymmenvuotisen historian aikana noussut kymmenestä prosentista noin25 prosenttiin.si yhtiö laski siirron hintatasoa vuoden2006 alussa keskimäärin 5 prosenttia.Yhtiön talouden positiivisten kehitys-33Samalla kun omavaraisuus on kasvanut,kantaverkkosiirron hintakehityson ollut aleneva. Viimeknäkymienperusteella Fingrid on päättänytalentaa kantaverkkosiirron hintatasoaedelleen 5 prosentilla vuoden 2007alusta.Kymmenvuotisen toimintansa aikanayhtiö on alentanut siirtohintaa yhteensäyli viidenneksellä.

Fingrid ostaa kaikkiomaisuutensa hallintaanliittyvät projektit, palvelutja materiaalit asiantuntijayrityksiltä.Yhtiö haluaaolla osaava tilaaja elitietää itse, mitä tilaa. Siksikaikki olennainen töidenmäärittelystä valvontaantehdään omin voimin.Toimintamalli on vaativa,mutta hyvät tuloksetpalkitsevat ja kannustavatjatkamaan valitulla linjalla.Kantaverkko-omaisuuden hallintaa ohjaavaativa muttatuloksekas toimintamalliTEKSTI: Kari KuuselaKUVAT: Juhani Eskelinen, Mika Kuivalainen ja Risto RyynänenKantaverkko-omaisuudenhallinnassa henkilöstönasiantuntemus on onnistumisenedellytys. Henkilöstötoimii niin kunnonhallinnankuin projektienkin osaltatöiden tilaajana. Konsulttipalveluja eivaativimpienkaan tilaushankkeiden yhteydessäkäytetä.Toimintamalli edellyttää keskittymistäolennaiseen ja toiminnan jatkuvaa kehittämistä.Näin onkin tehty koko yhtiönhistorian ajan. Hankinta-asiakirjojauudistetaan ja muokataan säännöllisestija prosesseja mukautetaan muuttuviinoloihin paremmin sopiviksi.Tärkeää on tiedon ja kokemuksen siirtäminenkokeneilta asiantuntijoilta uudellehenkilöstölle. Laaja ja monipuolinenoma koulutus, mestari-kisällimallija onnistuneet rekrytoinnit ovat tär-FINGRID 3/2006 34Pirkanpylväs nousee Lempäälässä nosturien avulla.

keimpiä työkaluja osaamisen varmistamisessa.Asiantuntijoiden työtä helpottamaanon kehitetty ja hankittu moderneja työkaluja:tietokantapohjaisia ohjelmistoja,uusia tiedonsiirtomenetelmiä, kameravalvontaaja mobiilitekniikkaa. Näidenavulla automatisoidaan rutiiniluontoisiatöitä, mutta myös kehitetään uutta tietoaja menetelmiä, joita hyödyntämällätuloksia pystytään edelleen parantamaan.Yhteistyö varmistaatoimittajasuhteiden kehityksenToimittajien jatkuva kehittyminen janäiden huolenpito omasta osaamisestaanon Fingridin menestymisen kannaltaensiarvoisen tärkeää. Siksi panostammemonipuoliseen kehitysyhteistyöhön.Järjestämme erilaisia koulutusohjelmia,joihin myös toimittajien henkilöstöäkutsutaan mukaan. Pidämmetoimittajien kanssa säännöllisesti toiminnankehitys- ja palautetilaisuuksia.Seuraamme myös auditoinnein heidäntoimintansa laatua.Toimittajan ja tilaajan välistä kommunikointia,pienten töiden tilaamistaja valmiiden töiden tulosten raportointiavarten on kehitetty oma ekstranetliittymäFGPartners. Sen avulla toimittajatpäivittävät tietonsa suoraan Fingridintietojärjestelmiin. Koska samaatietoa ei tarvitse syöttää järjestelmäänkuin kerran, vältytään turhalta työltä jatiedon laatu paranee. Toimittajat pääsevätFGPartners-liittymän kautta myöstöiden kannalta tärkeisiin tietoihin ilmanturhaa paperin pyöritystä.Toimittajan ja tilaajan yhteistyötä parhaimmillaanedustaa myös työturvallisuudenkehittäminen. Tämä tapahtuumm. yhteisten kehitysprojektien, turvallisuusvaatimustenharmonisoinnin ja tehokkaanseurannan avulla sekä havaittujenepäkohtien nopealla poistamisella.Kilpailuttamisen johtoajatuksena”Fair play”Fingridin omaisuus• 14 000 km voimajohtoja• 105 sähköasemaa• 2 000 km valokuituja ja• 19 yksikköä kaasuturpiineja (515 MW)Fingridin kilpailuttamispolitiikkaa voidaantiivistetysti kuvata kahdella sanalla:fair play. Reilun pelin säännöt ovatkaikkien toimittajien tiedossa ja niihinluotetaan.Fingridin hankkeet ja kunnonhallinnanpalvelut kilpailutetaan Suomen kilpailulakienja EU:n julkisten hankintojendirektiivin mukaisesti. Kaikki halukkaatovat voineet osallistua tarjouskilpailuihin.Tiedot on hankintaprosessin aikanatoimitettu kaikille samanaikaisesti jatarjoukset on avattu erillisessä avaustilaisuudessa.Hinnoista ei keskustella tarjoustenjättämisen jälkeen, vaan oikeahinnoittelu on tehtävä jo tarjousvaiheenaikana. Toimittaja on valittu kokonaistaloudellisestiedullisimman tarjouksenpohjalta. Voittaneen urakoitsijan hintatarjouson kerrottu kaikille tarjoajille.Markkinat ovat toimineet hyvin, jahankkeisiin on saatu riittävästi tarjouksiavertailujen tekemiseksi ja hintatasonoikeellisuuden varmistamiseksi.Työt ovat jakautuneet varsin tasaisestieri toimittajien kesken. Hintataso etenkinsuurissa projekteissa on usein jäänytkustannusarvioita alhaisemmaksi. MyösFingridin etu kuitenkin on, että toimittajatharjoittavat liiketoimintaansa terveeltäpohjalta, pitävät huolta sen jatkumisenedellytyksistä ja pystyvät kehittymäänsekä varmistamaan oman osaamisensapitkällä aikavälillä.Kojeiden asennus sähköasemalla vaatii tarkkuutta ja ammattitaitoa.35

Projektien arvo ja määräkaksinkertaistuneetSähköasema- ja voimajohtoprojektit tilataankokonaisurakoina avaimet käteen -periaatteella. Toimittaja vastaa siten yksityiskohtaisestasuunnittelusta, materiaaleista,rakennus- ja asennustöistä sekäkoestuksista ja käyttöönotoista. Fingridpuolestaan vastaa hankkeen määrittelystä,kaupallisista hankinta-asiakirjoista sekäteknisistä spesifikaatioista. LuonnollisestiFingrid myös johtaa ja valvoo urakkaa.Toimintamallin etuja on se, että näinpystytään huolellisesti ja tapauskohtaisestimiettimään, mikä on tarpeenja mikä ei. Myös selkeät tilaaja- ja toimittajaroolittakaavat sen, että kullekinpäätökselle ja toimenpiteelle löytyy vastuunottaja.Tämä parantaa olennaisestisuoritusten laatua ja kustannusten seurantaaverrattuna malliin, jossa nämäroolit ovat sekaisin.Keskeistä hankkeiden toteutuksessaon toimittajan ja tilaajan saumaton yhteistyö.Näin vältetään virheet ja pystytäänmyös projektin aikana löytämäänhyviä ratkaisuja esiin tuleviin ongelmiin.Projektien arvo ja lukumäärä ovatkaksinkertaistuneet verrattuna Fingridinalkuvuosiin. Niinpä toimintamallin jatkuvakehittäminen on tarpeen.Parhaillaan kehitetään laadunseurantaaja -arviointia siihen suuntaan, ettätoimittajan laatu ja hyvin suoritetut työtpystytään jatkossa ottamaan entistä paremminhuomioon uusien projektientoimittajaa valittaessa.Kunnonhallinnan tuloksillatoistuvasti palkintosijoilleLaadukkaalla kunnonhallinnalla eli kunnossapidollaja paikalliskäytöllä taataanse, että häiriöiden ja vikojen määrät pysyvätpieninä. Kilpailuttamalla kunnonhallinnantyöt varmistutaan oikeastakustannustasosta.Vertailuissa Fingrid on aina selviytynytpalkintosijoille. Yhtiö on osallistunutkansainväliseen kunnonhallinnan ITOMSvertailuunviisi kertaa, ja jokaisella kerrallase on sijoittunut best practice -luokkaan,mikä tarkoittaa sitä, että niin laatukuin kustannustasokin ovat olleet vertailunparhaita.Kunnonhallinnan kilpailuttamisessanoudatetaan samoja periaatteita kuinprojektien hankinnassa. Tarjouskilpailutovat julkisia ja reiluja. Kunnonhallinnanperuspalvelusopimukset tehdäänkolmeksi vuodeksi kerrallaan. Valintaanvaikuttavat laatu ja hinta.Kilpailuttaminen tehdään aluejakoanoudattaen. Tämä takaa sen, että vikojenkorjaamiseen löytyvät tekijät läheltä.Erikoiskunnossapito (esim. muuntajienja katkaisijoiden huollot) tilataan kokomaan kattavasti 1 – 3 vuodeksi kerrallaan.Kunnossapitopolitiikassa olemme siir-Johdot risteävätLapijoella.Työturvallisuuson elintärkeää voimajohtotöissä.FINGRID 3/2006 36

tyneet pelkistä aikaan perustuvista huolloistakunto- ja luotettavuuskeskeiseenkunnossapitoon. Asiantuntijat päättävätaikaisemman kokemuksen, laitehistorianja komponentin tärkeyden perusteella oikeanhuolto-ohjelman kullekin laitteelle.Tässä on ollut suurena apuna modernitietotekniikka. Fingridin laitekannastasekä sen huolloista ja vioista on tiedottietokannoissa jo yli 15 vuoden ajalta,mikä on ainutlaatuista verrattuna lähesmihin tahansa verkkoyhtiöön maailmassa.Voimajohtojen ja sähköasemien dokumentitja kuvat on tallennettu sähköisestitietokantoihin, jolloin sekä yhtiönhenkilöstö että toimittajat pystyvättutkimaan niitä omalta toimipaikaltaantai jopa maastosta käsin.Kaikkien sähköasemien ja voimajohtopylväidensijainnit on myös tallennettusähköisesti. Tämä helpottaa oikeanreitin valintaa esim. ajettaessa kiireessävikapaikalle.Oikeat perusratkaisutkeskeinen menestystekijäOsaavan henkilöstön, valittujen toimintatapojenja luotettavien toimittajienohella tärkeänä menestyksen mahdollistavanatekijänä ovat olleet Suomessajo vuosikymmeniä sitten tehdyt oikeatperusratkaisut ja linjaukset niin verkonrakenteen kuin itse verkon osien määrittelyn,toteutuksen ja kunnossapidonsuhteen. Näitä on luonnollisesti kehitettykaiken aikaa.ITOMS 2005 -osallistujatPohjois-AmerikkaAEP American Electric PowerBCT British Columbia TransmissionCompanyITC International TransmissionCompanyPGE Pacific Gas & ElectricTVA Tennessee Valley AuthorityEurooppaELI EliaEON E.On-NetzESB ESB National GridFGC Federal Grid CompanyFIN Fingrid OyjLAN LandsvirkjunNG National GridREE Red Electrica de EspañaREN Rede Eléctrica Nacional, S.A.STA StatnettTENTennetAustralia/Uusi-SeelantiPLQ Powerlink QueenslandPNT SPI PowernetTND TransendTGD TransGridTRP Transpower New ZealandECT ElectranetMuutTNBTCOESKTenaga Nasional BerhadTRANSCOESKOMITOMS = International TransmissionOperations & Maintenance StudyMuuntajien kuntoaseurataan kameravalvonnallaintranetinavulla.Kansainvälisessä vuoden 2004 tuloksiin perustuvassasiirtoverkon kunnossapitovertailussaFingrid sijoittui jälleen kärkiryhmään.37

Suomen ja Venäjän välisen kolmannen400 kilovoltin yhteydenkäyttöönottoa juhlittiin työkokouksenmerkeissä Viipurin muuttaja-asemallahelmikuussa 2003.Kuvassa venäläiset ja suomalaisetkokousedustajat muuttaja-asemanedustalla.FINGRID 3/2006 38

SÄHKÖÄ VENÄJÄLTÄSähkön tuonnilla Venäjältä Suomeen on yli neljänvuosikymmenen perinteet. Fingrid haluaa panostaaaitoon, kaikkia osapuolia hyödyttävään yhteistyöhönitänaapurin kanssa. Tulevaisuuden ja kehittämistarpeidenarviointi yhteisesti hyväksytyistälähtökohdista on tärkeää.TEKSTI: Matti Tähtinen KUVAT: Eija Eskelinen,Juhani Eskelinen, Leni Lustre-Pere ja SXCSähkön kaupallisen tuonninVenäjältä Imatrallealoitti Enso-Gutzeit Oyyhteistyössä Masinoexportinja Imatran VoimaOy:n kanssa 1960-luvun alussa. Tuontitoteutettiin Venäjän voimajärjestelmästäerillisellä 110 kilovoltin yhteydellä,jota syötettiin Svetogorskin ja Lesogorskinvesivoimalaitoksilta. Vastaavaratkaisu otettiin käyttöön muutamaavuotta myöhemmin aloitettaessa sähkönsiirto Inarin kunnan alueelle Kaitakoskelta.Tuontikapasiteetin kokonaismääränousi parin vuosikymmenen aikana100 megawattiin. Todella merkittäväksituonti kasvoi vasta 1980-luvulla, kunsähköä alettiin tuoda Viipurista uusien400 kilovoltin yhteyksien kautta kantaverkonvarta vasten rakennetulle Yllikkälänsähköasemalle. Aluksi teho oli300 megawattia, mutta vuosikymmenenpuoliväliin mennessä kapasiteettiavoitiin nostaa maksimissaan 900 megawattiinViipurin tasasähköaseman laajennuksienvalmistuttua.39Imatran Voima vastasi sähkön tuonnistaNeuvostoliiton ja Suomen valtioidenvälisten kauppapoliittisten sopimustenpohjalta. Tuontia täydensi seuraavanvuosikymmenen alussa TeollisuudenVoimansiirto Oy:n tekemä 100 megawatinhankintasopimus. Yhtiö aloittimyös oman 400 kilovoltin rajasiirtoyhteydentoteutuksen. Hanke kuitenkinkeskeytyi Neuvostoliiton hajottua.Siirtokapasiteettia kaikkienosapuolten käyttöönPitkäaikaisten sähkön tuontisopimustenpäätyttyä Venäjän 400 kilovoltinyhteyksiltä vapautunutta kapasiteettiavoitiin tarjota kaikkien osapuolten käyttöönvuoden 2001 alusta.Fingrid käynnisti nykymuotoisen siirtopalvelunaluksi 900 megawatin tehol-

Nykyisin pidemmän aikavälin suunnittelunja sopimusten yhteistyökumppaninatoimii Venäjän päävoimansiirtoverkostaja rajayhteyksistä vastaava kantaverkkoyhtiöOAO FSK EES sekä senalueelliset yhtiöt ja toimipaikat Pietarissaja Viipurissa. Kolmen 400 kilovoltinvoimajohdon muodostaman kokonaisuudenkäyttötekninen hallinta ja kaupallistenasioiden hoito edellyttävät päivittäistäyhteydenpitoa voimajärjestelmänkäytöstä vastuussa olevaan OAOSO-CDU EES -yhtiöön sekä myös sähkönmyyjään ZAO INTER RAO EESiin.Osanäkymä Viipurin sähköaseman valvomon ohjaustaulusta.la. Myöhemmin kapasiteettia lisättiin400 megawattia aiemmin keskeytyneenja sittemmin Fingridin omistukseenhankitun kolmannen yhdysjohtoprojektinvalmistuttua vuoden 2003 alussa.Kolmannella yhdysjohdolla kytkettiinPietarin luoteinen moderni 450 megawatinkaasukombivoimalaitos suoraanSuomen voimajärjestelmään.Tuontikapasiteetin lisäys edellyttiSuomen puolella uuden rajajohdon lisäksiKymin 400 kilovoltin sähköasemanrakentamista sekä sieltä 100 kilometrinmittaisen voimajohdon vetämistä pääkaupunkiseudunLänsisalmeen. Yhteyksienkäyttövarmuutta on vielä tämänjälkeen parannettu lähinnä venäläistentoimesta mittavilla Viipurin tasasähköasemanja erityisesti vanhojen rajajohtojenperusparannusinvestoinneilla.Fingridin tarjoamaa rajasiirtopalveluaon kuluneiden kuuden vuoden aikanahyödyntänyt hyvin kansainvälinen asiakaskunta.Yli kymmenen toimijaa on kyseisenäajanjaksona tuonut sähköä rajanyli pohjoismaisille markkinoille lähes 60terawattituntia. Lisäksi kapasiteettivarauksistaon ollut kiinnostunut parikymmentämuuta kotimaista ja ulkomaistatoimijaa.Tiivistä yhteistyötäeri vastuutahojen kanssaSähkön siirto Venäjältä on edellyttänytFingridiltä pitkäjänteistä ja tiivistä yhteistyötäpaitsi asiakkaidensa myös erityisestiVenäjän kantaverkosta ja ulkomaan yhteyksistävastanneen OAO RAO EES Rossii-yhtiön kanssa. Myöhemmin vastuutahojenmäärä on lisääntynyt Venäjänsähkömarkkinareformin edistyessä.Tavoitteenajoustavuuden lisääminenHallinnollisesti kantaverkkoyhtiöidenvälistä yhteistyötä koordinoidaan järjestelmäkomiteassa,joka kokoontuu vähintäänkaksi kertaa vuodessa sekä useamminkintarpeen vaatiessa. Komiteanalaisuudessa työskentelee omien työohjelmiensamukaisesti kolme pysyväätyöryhmää, jotka keskittyvät sopimustenvalmisteluun ja seurantaan, käyttötoiminnansuunnitteluun sekä tekniseenyhteistyöhön. Usein valmisteluaon laajennettu myös määräaikaisiin työryhmiintai projekteihin sekä vuotuiseenasiakastapaamiseen.Yhteistyön tuloksia ja tavoitteita käsitelläänmäärävälein pääjohtajatasonneuvotteluissa. Parhaillaan on meneilläänsiirtopalvelun teknistä ja kaupallistatoteuttamista säätelevän järjestelmäsopimuksenuusiminen. Tavoitteenaon lisätä kapasiteetin ja yhteyksien käytönjoustavuutta sekä varautua aiempaakestävämmin myös erityistilanteisiin.FINGRID 3/2006 40

Tulevaisuuden suunnitteluatosiasioiden ehdoillaKiinnostus uusien yhteyksien rakentamiseenja tuontiin on lisääntynyt erityisestiperinteisen toimijakentän ulkopuolella.Teknisiä selvityksiä on tehty joko Kuolastatai Vienan Karjalasta lähteviksi ehdotetuistarajajohtohankkeista, muttasuurta julkisuutta saanut merikaapelihankeSosnovyi Borista Suomeen on ollutkuitenkin näkyvin esimerkki.Pietarin alueen kiihtyvästi alijäämäiseksikehittyvä voimatase on kuitenkinpakko ottaa huomioon jo nykylaajuisenkintuonnin käytettävyyttä arvioitaessa.Lisätuonti kasvattaisi edelleentuontiin kohdistuvien rajoitusten riskejäja toisi myös suuret haitalliset vaikutuksetSuomen voimajärjestelmän käyttövarmuudelleja pohjoismaisten markkinoidentoimivuudelle.Kymmenien miljardien eurojen suuruiseksiarvioitu lähes välitön investointitarveVenäjän sähköjärjestelmään onvaltava haaste ei vain venäläisille itselleen,vaan myös ulkomaisille investoijille.41Yhteistyötä venäläisten ja suomalaistenenergiaosapuolten ja vaikuttajienvälillä on tarpeen entisestään tiivistää.Tulevaisuutta ja kehittämistarpeita onvoitava arvioida rajan molemmin puolinyhteisesti hyväksytyistä lähtökohdista.Fingrid on jo vuosia panostanut japäättänyt jatkossakin panostaa aitoon,kaikkia osapuolia hyödyttävään yhteistyöhönvenäläisten vastinorganisaatioidensakanssa.

Ympäristöasiat ovat osaarkea niin Fingridin kuinsen yhteistyökumppaneidenkintoiminnassa. Yksiesimerkki käytännön ympäristöasioidenhoidosta ovat kunnossapidonympäristökatselmoinnit, joita ontehty noin 70:llä ympäristöllisesti merkittävälläkantaverkon sähköasemalla.Ympäristövastuun kannalta tärkeä näkökohtaon, että voimajohtoja kunnossapidettäessäja kehitettäessä toimimmejoka päivä muiden omistamilla mailla.na sähkönsiirtojärjestelmää muuttunut.Sittemmin palkintojakin keränneetmaisemapylväät saavat edelleen aikaanihastelevia yhteydenottoja Fingridiin eripuolilta maailmaa.Maisemapylväät ovat teollista muotoilua,jonka tarkoituksena on saadavoimajohto sopeutumaan paremminympäristöönsä.Maisemapylväshankkeista tehdäänpäätökset tapauskohtaisesti. Vuoden2006 loppuun mennessä Fingrid on rakentanutmaisemapylväitä yli kymmenellepaikkakunnalle, viimeisimmät Eumänvastuunhoitamiseenkuuluuolennaisena osanavälttämättömien uusienvoimajohtoyhteyksien selvittäminenja hankkeiden toteuttaminen.Voimajohtohankesuunnitelmat ovatvuosien mittaan merkinneet yhtiössä joyli 20:n ympäristövaikutusten arviointimenettelynkäynnistämistä. Näiden prosessienaikana ovat menettely- ja selvitystavatsisällöltään kehittyneet. Haas-SUOJELUALUEILTASIDOSRYHMÄFOORUMEIHINFingridin ympäristövastuun monet muodotYmpäristöasiat ovat tärkeä osa Fingridin yrityskuvaa.Ympäristövastuun hoitaminen mahdollisimmanhyvin on uusien voimajohtohankkeidentoteuttamisen keskeinen edellytys.TEKSTI: Sami Kuitunen ja KUVAT: Juhani Eskelinen, Sami Kuitunen ja SXCFingridin uusin maisemapylväs onvalmistumassa Eurajoelle. Kuvassamyös pylvään suunnittelija, arkkitehtiJorma Valkama.Maisemapylväätnäkyvänä keulakuvanaVoimajohtopylväät saivat 1990-luvunpuolivälissä professori Antti Nurmesniemensuunnittelutyön ansiosta uuden,maisemallisen ulottuvuuden, kuitenkinniin, ettei niiden tehtävä osa-rajoelle ja Lempäälään. Näiden pylväidentoteutuksessa noudatetaan johdonmukaisestiteknisesti ja taloudellisestihyväksyttäviä ratkaisuja.Pitkäkestoinen muotoiluprojekti ontuottanut merkittävän määrän käyttöönotettujapylväsmalleja, joita voisi kutsuaFingridin maisemapylväsperheeksi.Kantaverkkoosa maankäytön suunnitteluaFingridillä on vastuu kantaverkon toiminnastaja verkon kehittämisestä. Täteitanäyttää edelleen riittävän EU-vetoisenympäristölainsäädännön ja erilaistensuositusten aktiivisen kehittymisenmyötä.Vuosien aikana yhtiö on erityisesti panostanutvoimajohtojen esiselvitystyöhönvoidakseen vertailla vaihtoehtojaentistä perusteellisemmin.Yhtenä käännekohtana voidaan pitäävuosituhannen vaihteen rakennuslainkokonaisuudistusta ja sen tuloksenasyntynyttä maankäyttö- ja rakennuslakia.Siinä kantaverkon voimajohtojenylimaakunnallinen merkitys kirjattiinFINGRID 3/2006 42

osaksi valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita.Ratkaisun käytännön vaikutuksetnäkyvät päivittäisessä 20 maajohtoaukeidenpositiivisten vaikutustenlöytäminen onkin noussut teknisten kysymystenohella yhdeksi yhtiön tärkeistäT&K-alueista.toaukeilla ja juoksuhämähäkkejä johtoaukeasoilla.Näiden mitä erilaisimpien seikkojenselvittäminen on perusteltua, koska voikuntaliitonkanssa käytävässä vuoropuhelussa.Hyötykäyttöä ja luonnonmonimuotoisuuttaVoimajohtoihin on kautta aikojen liittynythaaste löytää johtoaukeille järkeväähyötykäyttöä. Vuosikymmen takaperinjärjestetty moninaiskäyttökilpailu tuottitoista sataa uutta hyötykäyttöideaa.Niissä esitettiin voimajohtoalueille sopiviksitoiminnoiksi mm. hyöty-, yrtti- jakoristekasvien kasvatusta, laiduntamistaja maastoliikuntaa.Fingridin yhdessä asiantuntijoidenkanssa toteuttamat erilaiset ympäristöprojektitovat osoittaneet johtoaukeidensuuren merkityksen niittyjen kasvijaperhoslajien esiintymiselle. Tutkimustyöon täydentänyt perustietämystämmejohtoaukeiden kasvi- ja perhoslajistostaja näihin vaikuttavista ympäristötekijöistä.Luonnon monimuotoisuus jaFINGRID 3/2006 44Fingrid on tukenut laajasti luonnonmonimuotoisuutta koskevaa tutkimustyötä.Yhtiö on ollut mukana selvittämässämm. voimajohtoaukeiden pesimälinnustoa,tuulihaukan pesintää voimajohtopylväisiinasetetuissa pöntöissä,hirvien laiduntamista johtoaukeilla,maisemarakenteen merkitystä perhostenliikkumiselle, selkärangattomia johmajohtojammesijoittuu lähes 80 suojelualueelle.Jo mainittujen eläinlajienohella olemme hyviä tuttuja liito-oravienkanssa, ja uusimpia tuttaviammeovat viitasammakot.Voimajohtoalueiden kunnossapitoavarten on laadittu raivaus- ja hoito-opassekä selvitetty voimajohtoaukeiden koneellistaraivausta, biologista vesakontorjuntaaja helikopterisahauksen lahovaikutuksia.Palautteen avulla paremmaksiVoidaksemme parantaa toimintaammeolemme yhtiön toiminnan alkuajoistalähtien selvittäneet maanomistajienmielipiteitä rakennushankkeittemmemenettelytavoista. Kyselyjä on tehtykaikista suurimmista voimajohtohankkeista.Kehitysehdotuksissa on korostunutparemman tiedonsaannin tarve, ja jat-

kuvasti on tullut esiin myös pelko voimajohtojenmahdollisista terveyshaitoista.Toisaalta ne maanomistajat ja asukkaat,jotka ovat saaneet sanotuksi mielipiteensähankkeesta, kokevat myöhemminjohtohankkeistamme koituneen vähemmänvaikutuksia kuin ne, jotka ovatjättäneet valittamatta.Fingridin edustaja saa usein myös”tasapainoilla” viranomaisten ja maanomistajienristiriitaistenkin näkemystenvälillä, kun käsiteltävänä ovat johtoreitinvalintaan vaikuttavat asiat. Yhtiö onaina pyrkinyt turvaamaan kansalaistenosallistumismahdollisuudet hankkeeneri vaiheissa, ja olemme laatineet erilaisiamuistilistoja hankkeiden läpiviennintueksi.Jo seitsemänä kesänä yhtiö on osallistunutmaaseutuväen jokavuotiseenmerkkitapahtumaan, Farmari-messuille.Alkuaikoina Fingrid-nimen tunnettuudenlisääminen ja sen kansan suuhuntaivuttaminen oli messuesiintymisemmepäätehtävä. Myöhemmin tapahtumantärkeimmäksi merkitykseksion noussut mahdollisuus tavata kasvokkainmaanomistajia ja käydä keskustelujaesim. johtoalueiden moninaiskäytöstäja rakennushankkeista.Johdonrakennushankkeiden aikanasaatu palaute on toimintamme kehittämisenkannalta niin arvokasta, että aiommejatkaa sen keräämistä. Hankkeidenläpiviennin ja tehdyn tutkimussekäkehitystyön taustalla on ollut aktiivinenja avoin sidosryhmätyö. Yhteistyötahoinaovat olleet tutkimusyhteisöt,konsultit, ministeriöt ja niiden eri hallinnonalat,edunvalvontatahot ja muutviranomaiset – suoraa maanomistajapalautettaunohtamatta. Tänä vuonnakäynnistetyt sidosryhmäfoorumit ottavatosaltaan vastuun näiden kysymysteneteenpäinviemiseksi.45

Käyttöinsinööri Ari Marttinentyössään Fingridin voimajärjestelmäkeskuksessaHelsingissä.Kantaverkkoyhtiö edistää ja tuottaaRASKAAN SARJAN VOIMANSIIRTO-OSAAMISTAFingridillä on hallussaan vahva tieto- ja osaamispääoma. Yhtiöhaluaa näin olevan myös jatkossa. Henkilöstön ammattitaidonylläpito ja kehittäminen on sen vuoksi tärkeä painopistealue.Uutta osaamista synnyttävässä ja kehitystä vauhdittavassaT&K-toiminnassaan kantaverkkoyhtiö on panostanut ennenmuuta verkon käyttövarmuuden takaamiseen.TEKSTI: Jussi Jyrinsalo KUVAT: Juhani EskelinenFingridin toiminnan alkaessasille siirtyi kokenut ja asiansahyvin osaava henkilöstö. Yhtiöntehtävien ja toimintatapojen jatkuva kehittyminenon kuitenkin tehnyt uudenopettelusta ”konkareillekin” pysyvänolotilan.Opinnäytetyöt keskeinenperehdyttämiskeinoYhtiön ulkopuolella ei ole juurikaansyntynyt kantaverkkotoiminnan vaatimaaosaamista, vaan palvelukseen tulleetuudet henkilöt ovat yleensä opetelleettehtäviinsä vasta taloon tultuaan.Uusien henkilöiden perehtyminen kantaverkkotoimintaanon tapahtunut useinopinnäytetöiden avulla. Yhtiön kymmenvuotisenhistorian aikana olemme teettäneettai rahoittaneet noin 80 erilaistaammatillista lopputyötä tai täydennyskoulutustutkintoa.Näistä noin 30 on ollutsähkövoimatekniikan diplomitöitä.Töitä ovat ohjanneet kokeneemmatasiantuntijat, ja toisinaan työt ovat kohdistuneettäysin uusille alueille, jolloinmyös ohjaaja on joutunut opettelemaanuutta työn aikana. Tällaisissa hankkeissaon usein käytetty laajempaakin ohjausryhmää,jotta syntyvä tieto leviäisi paremminyhtiössä.Asiantuntijaurallaneljä vastuutasoaYhtiössä on perinteisen esimiesuran lisäksikäytössä asiantuntijaura. Esimiesurallakehittyminen perustuu usein työkiertoonsekä laaja-alaisen näkemyksenja hallinnollisen kokemuksen hankkimiseen,kun taas asiantuntijaura perustuuFINGRID 3/2006 46

jatkuvaan ja syvenevään kehittymiseenyhtiölle tärkeällä osaamisalueella ilmanhallinnollista vastuuta.Asiantuntijaura sisältää neljä tasoa,joiden myötä itsenäinen osaaminen syvenee,mutta samalla kasvaa myös vastuutiedon jakamisesta ja tehtäväalueenitsenäisestä kehittämisestä. Asiantuntijaurallaon yhtiön historian aikanaedennyt 90 henkilöä, joista osa on samallatäydentänyt ammatillista tutkintoaan.Lisäksi sisäiseen työkiertoon onosallistunut runsaat 100 henkilöä.Koulutusta omin voiminja yhteistyössäVoimajärjestelmäsimulaattorillaharjoitellaan sähköverkon normaalejakäyttötoimenpiteitä sekä häiriötilanteita.Simulaattoriin on mallinnettulähes koko Suomen voimajärjestelmä.vällisesti perehtyneiden asiantuntijoidenrekrytointimahdollisuus.T&K varmistaa tärkeidenosaamisalueiden kehityksenYksi tapa synnyttää uutta osaamista javarmistaa jatkuva kehitys strategisestitärkeillä alueilla on T&K. Fingridin toimintatapaanon kuulunut se, että erillistäT&K-hankkeista vastaavaa organisaatiotaei ole ylläpidetty, vaan kehityshankkeetovat luonnollinen osa kunkin organisaatioyksikönja asiantuntijan toimintaa.Erityisesti on satsattu kantaverkonkäyttövarmuuden ylläpitoon ja edistämiseenkehittämällä suunnittelutyökaluja,verkkoratkaisuja sekä käyttö- jakunnossapitotoimintaa.Kehityshankkeiden myötä on esimerkiksiverkon viansietokykyä ja kuormitettavuuttaparannettu niin, että siirtokapasiteettiRuotsin rajalla on voitu kokonaisuudessaanjopa kaksinkertaistaa.Tähän on päästy mm. verkkoa sarjakompensoimallasekä teettämällä tutkimuslaitoksissavoimajärjestelmän muutosil-47Teknistä koulutusta yhtiö on järjestänythenkilöstölleen pitkälti omin voimin, silläriittävän syvälle kantaverkkotekniikkaanmenevää koulutusta ei ole juurikaantarjolla talon ulkopuolella. Tuloksenaon ollut esimerkiksi kantaverkonperuskoulutuspaketti (kirja ja luentomateriaalit)ja lukuisia erityiskursseja.Jotta tasokas siirtotekniikan opetusvoitaisiin varmistaa myös alan opiskelijoille,Fingrid on lahjoittanut Teknillisellekorkeakoululle viisivuotisen sähkönsiirtojärjestelmienprofessuurin vuoden2006 alusta alkaen. Virkaa hoitamaanvalittiin Fingridin asiantuntijauran läpikäynytja samalla väitöskirjansa tehnythenkilö, mikä osaltaan varmistaa opetuksenja tutkimuksen suuntautumistayhtiön kannalta tärkeille alueille.Professuurin ympärille on myös tarkoitusluoda muutaman henkilön osaamiskeskittymä,jotta voitaisiin varmistaasiirtotekniikan kehityshankkeiden jatkuvuusja toisaalta siirtotekniikkaan jo symiöihinpureutuvaa selvitystyötä ja toteuttamallasen perusteella yhteistyössäasiakkaiden kanssa muutoksia suurimpienvoimalaitosten säätöpiireihin.Tämä on hyvä esimerkki siitä, että parhaisiintuloksiin pääsemiseksi tarvitsemmemyös kehityshankkeissa kiinteää yhteistyötäsidosryhmiemme kanssa.Kehitystyössäkintarvitaan vuorovaikutustaFingridin T&K:n painopistealueiksi onmääritelty käyttövarmuuden ja siirtojenanalysointi- ja hallintamenetelmät, käyttövarmuuttaedesauttavat verkon teknisetratkaisut ja kunnonhallinta sekä voimansiirtojärjestelmänsovittaminen ympäristöönsä.Tulevina vuosina keskitymme mm.pohjoismaisen voimajärjestelmän tilanreaaliaikaiseen hallintaan, laitteista saatavienkunnonvalvontatietojen hyödyntämiseenja voimajohtojen ympäristövaikutustenselvittämiseen.T&K-toiminnan kehittämisessä tuleviatarpeita vastaavaksi pyrimme myösaktiiviseen vuorovaikutukseen sidosryhmiemmekanssa. Yksin emme välttämättätunnista kaikkia meihin vaikuttaviamuutostekijöitä, vaan tarvitsemmelisää silmiä, korvia ja aivoja tukemaankehitystyötämme. Tätä edesauttaaksemmeolemme perustaneet mm.teknologiafoorumin sekä voimajohdotja luonto -foorumin, joiden avulla pyrimmesaamaan ideointiin mukaan uusiaosapuolia.Yksin emme siis T&K:n sarallakaanpärjää, vaan kaikki meille tarjotut kehitysideatja yhteistyömahdollisuudet ovattervetulleita.

Käyttämättömät voimalaitokset lyhyeenkäynnistysvalmiuteen tammikuun alustaKannattamattomuuden vuoksi käyttämättöminä seisseet lauhdevoimalaitokseton 15.12. voimaan tulleella lailla valjastettuturvaamaan huippukulutuskauden sähkönsaantia tammikuun 2007alusta lähtien. Fingridin laatimaan toimintamalliin perustuva lakituo yhtiölle tuntuvasti enemmän pelivaraa sen vastuulle uskotussasähkön tuotannon ja kulutuksen tehotasapainon ylläpidossa.TEKSTI: Eero Kokkonen KUVAT: Hannu Vallas ja SXCHuippukulutustilanteesta selvittiin ilmankulutuksen rajoituksia, joskin maansähköhuolto joutui tukeutumaan huomattavansuureen sähköntuontiin. Kyseisenäajanjaksona kulutetusta sähköstänoin 20 prosenttia tuotiin naapurimaista,vaikka Venäjältä tuotavan sähköntoimituksissa olikin myyjästä johtuviapitkäkestoisia rajoituksia.Viime tammikuussa vallitsikoko maassa erittäinkylmä sää noinviikon ajan, ja sähkönkulutusoli huippulukemissaan.Perjantaina 20. päivänä saavutettiinSuomen kaikkien aikojen kulutushuippunoin 14 800 megawattia.Kaikki lyhyellä varoitusajalla käynnistettävissäolevat voimalaitokset olivatkäynnissä, ja lisäksi sähköä tuotiin Venäjältäja Ruotsista. Vesivoimatuotantoajouduttiin rajoittamaan jokien jääongelmienvuoksi, ja osa lauhdevoimalaitoksistaoli pitkäaikaisessa seisokissa,sillä niiden osallistumismahdollisuudetmarkkinaperusteiseen sähköntuotantoonovat olennaisesti huonontuneetpolttoaineiden kallistumisen ja päästökaupanseurauksena.Sähkön kulutuksen kasvu jatkuuSuomen sähkönkulutus on kasvanut viimevuosina noin kaksi prosenttia vuodessalukuun ottamatta vuotta 2005,jolloin paperiteollisuuden seisokki pienensimerkittävästi kulutusta.Kulutuksen kasvun on arvioitu jatkuvanlikimain samantasoisena toistaiseksi.Se tarkoittaa myös vuosittaisen kulu-FINGRID 3/2006 48

tushuipun kasvua, joskin lämpötilan alhaisuudellaja jakson pituudella on merkityksensäpakkaskaudella.Nordelin julkaisemassa ensi talven tehotilanne-ennusteessaSuomen huippukulutuksenon arvioitu kasvavan viimetalvisistalukemista hieman runsaat 200megawattia eli 15 000 megawattiin.Merkittävät kapasiteetinsupistukset uhkana markkinoilleSuomessa on arvioiden mukaan 500– 800 megawattia erillisiä lauhdevoimayksiköitä,joiden käyttö on ollut viimevuosina hyvin vähäistä tai jotka ovat seisoneetkokonaan. Syinä tähän ovat olleetpolttoaineiden kallistuminen, päästökaupanvaikutukset ja pohjoismainensähkömarkkinatilanne.Raskasöljyn hinta sähköntuotannossaon kohonnut 1990-luvun loppupuolentasosta yli kolminkertaiseksi, ja vuonna2005 alkaneen CO 2-päästökaupan hinnatovat vaihdelleet markkinoilla 5:stä30 euroon tonnilta. Nord Poolin viikoittainensähkön spot-hinta on vaihdelluttänä vuonna 34:stä 76 euroon megawattitunnilta,kun öljylauhteen tuotantokustannuksetovat olleet korkeimmillaanlähes 130 euroa megawattitunnilta.Mainitusta syystä voimalaitostenomistajat eivät ole saaneet markkinoiltaminkäänlaista tuottoa laitosten jatkuvienylläpitokustannusten kattamiseksi.Osa omistajista on pyrkinyt vähentämäänkustannuksiaan poistamalla voimalaitoksetkäyttövalmiudesta pitkäaikaiseensäilöntään ja tehnyt ilmoituksenlaitoksen poistamisesta markkinoidenkäytöstä.Eräät voimalaitosten omistajat ovatkertoneet olevansa taloudellisista syistäpakotettuja poistamaan kyseiset laitoksetkäytöstä pysyvästi. Jos näin todellatapahtuu, käytettävissä oleva tuotantokapasiteettitulevien talvien huippukulutustilanteissavähenee merkittävästi.Riippuvuustuontimahdollisuuksista kasvussaFingridissä on tehty arvioituun Suomenhuippukulutukseen ja käytettävissä olevaantuotantokapasiteettiin perustuviatehotilannetarkasteluja, jotka ulottuvattalveen 2009/2010. Tarkasteluissaotettiin huomioon tiedossa olevat uudentuotantokapasiteetin rakentamishankkeetja sähkön tuonti Virosta. Lisäksitarkasteltiin suuren tuotantoyksikönvikaantumisen ja sähkön tuontirajoitustenvaikutuksia.Ennusteet osoittivat, että olemassaolevan tuotantokapasiteetin säilyttäminenkäyttövalmiudessa on olennaisentärkeää, koska energiahuolto tulee lähivuosinaolemaan merkittävästi riippuvainensähkön tuontimahdollisuuksista.Kantaverkkoyhtiölle määrätyn järjestelmävastuunmukaisesti Fingridillä onvastuu Suomen kulutuksen ja tuotannonvälisestä tasapainosta kunkin tunninaikana. Sähköntuotannon riittämättömyysja mahdolliset tuonnin rajoituksettulevat viime kädessä Fingridin hoidettavaksikullakin tunnilla. Resurssienpuutteessa saattaa tehotasapainon ylläpidossaainoaksi vaihtoehdoksi jäädäkulutuksen irtikytkeminen määräjaksoiksi.49Tavoitteena sähköjärjestelmäntoimivuuden varmistaminenFingrid lähti noin vuosi sitten selvittämäänmahdollista toimintamallia, jollakyettäisiin varmistamaan poistumisuhanalaisen lauhdevoimakapasiteetinsäilyminen lyhyessä käyttövalmiudessaerityisesti talvikauden huippukulutuksenaikana. Jo varhaisessa vaiheessa todettiin,että järjestelyn käyttöönotto eiole mahdollista ilman väliaikaista erillistälainsäädäntöä.Toimintamallin perusajatuksena on,että Fingrid maksaa erillisten lauhdevoimayksiköidenomistajille korvauksentalvikauden 12 tunnin käyttövalmiudenja muulloin noin kuukauden pituisenvalmiuden ylläpidosta.Järjestelyyn kelpuutetaan mukaanvain määräehdot täyttävä ja vähäisessäkäytössä ollut kapasiteetti. Fingridhankkii kapasiteetin kysymällä edellytyksettäyttävien voimalaitosten omistajiltatarjoushinnan, jolla he ovat valmiitatulemaan mukaan järjestelyyn.Hyväksyttyjen tarjousten perusteellatehdään Fingridin ja tuottajien välisetkäyttösopimukset aikavälille 1.1.2007 –31.12.2008. Sopimuksessa tullaan määrittämäänkäyttövalmiuden ylläpitoa,voimalaitoksen käyttöä ja tuotetun sähkönkäsittelyä koskevat tuottajan oikeudetja velvollisuudet. Mikäli sopimuskaudenaikana ei synny yhteistä pohjoismaistatai muuta vastaavaa järjestelyä,jatketaan toimintamallia tarkennetuinsopimuksin tarvittaessa erillislainpäättymiseen asti.Toimintamallin mukaan Fingrid eiosallistu suoranaisesti sähkökauppaan,mutta tuottajalla on velvollisuus teh-

dä markkinoille sähkönmyyntitarjouksiaFingridin kanssa sovitun tarjousrakenteenmukaisesti. Tuottaja hinnoitteleemyyntitarjoukset ottaen huomioonerillislain asettamat vaatimukset.Tavoitteena on tehdä myyntitarjouksetsiten, että markkinoille aiheutuvahäiriö on mahdollisimman vähäinen.Toteutuva myyntitarjous on osoitusmarkkinoiden huippusähkön tarpeestaja samalla selkeä käynnistyssignaalikyseiselle voimalaitokselle. Tuottajallaon velvollisuus tehdä erillinen sähköntuotantoaja siihen liittyviä myyntejäkoskeva taseselvitys, jonka se raportoiFingridille.Mikäli sähkönmyyntitarjoukset eivättoteudu, mutta Fingrid näkee laatimiensakulutus- ja tuotantoennusteiden perusteellajärjestelyyn kuuluvan huippuvoimanjärjestelmän kannalta tarpeellisena,Fingrid pyytää voimalaitosyksikköjätarvittavilta osin käyntiin. Voimalaitoksenpysäyttämisestä sovitaan ainaFingridin ja tuottajan kesken.Käyttövalmiuden ylläpidon rahoitusoli alun perin tarkoitus toteuttaa kohdistamallakustannukset erillisin maksuinpuoliksi tasevastaaville ja ei-pohjoismaiselletuonnille. Erillislain valmisteluvaiheessailmeni kuitenkin, ettei seole mahdollista, minkä vuoksi laaditussalakiehdotuksessa kustannuksista esitettiinkohdistettavaksi puolet kotimaisensiirron maksuihin ja toinen puoli Venäjän-ja Viron-tuonnin siirtomaksuihin.Fingridin laatimaa selvitystä käsiteltiinkauppa- ja teollisuusministeriön(KTM) työryhmässä ja ministeriö lähettisen viime kesänä lausuntokierrokselleyhdessä alustavien lainsäädäntömuutostenkanssa. Toimintamallin perusrakenteeton käsitelty Fingridin neuvottelukunnassa,voimajärjestelmätoimikunnassaja taseseminaarissa. Lisäksi mallistaon keskusteltu useassa yhteydessäalan järjestötapaamisissa.Fingridin laatima mallilakiesityksen lähtökohtanaViime talven huippukulutustilanteenjälkeen kauppa- ja teollisuusministeriöjärjesti alan toimijoiden kesken kaksikeskustelutilaisuutta. Tavoitteena olilöytää keinot, joilla varmistettaisiin sähköntuotantokapasiteetinkäyttövalmiushuippukulutustilanteissa.Varsinaista ratkaisua ei tilaisuuksissalöytynyt, mutta keskusteluissa todettiinyhteisesti tarve luoda pikaisesti väliaikainentoimintamalli. Jälkimmäisessätilaisuudessa sovittiin yhteisen työryhmänperustamisesta KTM:n, Energiamarkkinaviraston(EMV) ja Fingridinkesken. Ryhmän tavoitteeksi asetettiinväliaikaisen toimintamallin luominenja tarvittavan lakiehdotuksen laatiminensiten, että erillislain voimaantulomahdollistaa puheena olevan kapasiteetinkäyttövalmiuden varmistamisen1.1.2007 alkaen.KTM sai lakiehdotuksen valmiiksi lokakuun2006 puolivälissä, ja laki astuikäsittelyprosessin jälkeen voimaan15.12.2006. Se on voimassa helmikuunloppuun 2011.Laissa on käsitelty toimintamalliin liittyviäsäännöksiä pääosin aika yleisellätasolla ja lähtökohtana ovat olleet Fingridinselvityksessään esittämät menettelytavat.Käyttövalmiuden ylläpitokustannuksistaon lain yleisperusteluissa arvioitusuomalaisille osapuolille kohdistuvannoin 50 prosenttia ja Venäjältä ja Virostasähköä tuoville osapuolille noin 50prosenttia. Maksut peritään siirtomaksujenosana.Laissa asetetaan Energiamarkkinavirastollepäävastuu järjestelyn toteutuksenvalvonnasta. EMV hyväksyy Fingridinja tuottajien välillä tehtävät käyttösopimustenliitteenä olevat säännöt jane tulee julkaista.Toteutumassa olevatoimintamalliFingrid on saanut vastaukset voimalaitoskapasiteettiakoskeviin tarjouskyselyihin,joiden mukaan kapasiteetti tulisiolemaan yhteensä 600 megawattia.Käyttövalmiuden ylläpitojärjestelynkokonaiskustannukset tulevat olemaannoin 10 milj. euroa vuodessa.Tuottajien kanssa tehtävien käyttösopimustenja käytännön toimenpiteidenvalmistelu on tätä kirjoitettaessa allekirjoituksialukuun ottamatta valmiina.Energiamarkkinavirasto on vahvistanutsopimukseen sisältyvän järjestelyäkoskevan säännöstön 20. joulukuuta.Säännöstö on julkinen ja se on nähtävissäFingridin kotisivuilla.Järjestelyn mukainen toiminta ja voimalaitosyksiköiden12 tunnin käynnistysvalmiuson alkamassa 1.1.2007.FINGRID 3/2006 50

Kantaverkon ABCKirjoitussarja esittelee kantaverkon keskeisiä toimintaperiaatteita,laitekokonaisuuksia ja komponentteja. Sarjassa on aiemminesitelty sähköasema ja sen laitteet, teho- ja mittamuuntajat,kytkinlaitteet, käytönvalvontajärjestelmä sekä relesuojaus.TEKSTI JA KUVAT: Harri NurminenTASASÄHKÖVOIMANSIIRTOSähköistyksen alkuaikoina1800-luvun jälkipuoliskollavalinta vaihtosähkön ja tasasähkönvälillä oli aluksi kallistuajälkimmäisen eduksi. Ensimmäisetsuppeat sähkönsiirtojärjestelmät toimivattasasähköllä ja toimittivat sähköenergiaalähinnä valaistuksen tarpeisiin.Vaihtosähköllä toimivan induktiomoottorinkehittäminen johti kilpailevanjärjestelmän syntyyn, ja 1890-luvunpaikkeilla vaihtosähköjärjestelmätsyrjäyttivät tasasähkön sähkönjakelussa.Vaihtosähkön kilpailuvalttina oli jo tuolloinmuuntajan avulla tapahtuva siirtojohdoillakäytettävän jännitteen nosto,joka mahdollisti taloudellisemman jahäviöttömämmän sähkönsiirron pitkilläyhteysväleillä.Nykyään valtaosa sähköstä siirretäänvaihtojännitteellä niin pohjoismaisessaNordel-verkossamme kuin maailmanlaajuisestikin.Suuntaajatekniikanke hittyessä on kuitenkin jo 1950-luvultaalkaen otettu käyttöön myös tasasähköyhteyksiä,ja tietyissä erityistapauksissatasasähkö onkin vaihtosähköä edullisempivaihtoehto, joskus myös ainoa.Ensimmäiset tasa-/vaihtosuuntaajattoteutettiin elohopea-höyryventtiileillä,1970-luvulta alkaen tyristoriventtiileillä(esim. Fenno-Skan), ja nykyään ovatvaihtoehtona aiemmin taajuusmuuttajatekniikassakäytetyt tehotransistorit(esim. EstLink).Tasasähkö- eli HVDC-yhteydellä(High Voltage Direct Current) on mm.seuraavia etuja (+) ja haittoja (-) vastaavantehoiseen vaihtosähköyhteyteenverrattuna.+ Yhteyden teho on vapaasti ohjattavissaja riippumaton vaihtosähköverkoistayhteyden päissä tai rinnalla.+ Tehon säätö on hyvin nopeaa, ja vapaatasiirtokapasiteettia voidaan käyttäätehoreservinä tai rinnakkaisten vaihtosähköyhteyksientehon ohjaamiseen.+ Järjestelmä yhdistää vaihtosähköverkotasynkronisesti, eli verkoilla voi ollaeri taajuus tai ainakin erilaiset taajuudensäätöperiaatteet(esim. Viipurin tasasähköyhteysNordel-verkon ja venäläisenUPS-järjestelmän välillä).+ Avojohdolla yksinkertaisempi johtorakenneja kapeampi johtokatu.+ Ei stabiilisuusongelmia; myös pitkätyhteydet voidaan aina kuormittaa termisellerajalle asti.+ Tasasähköjohdon/-kaapelin tehokerroinon aina 1; ei loistehon kompensointitarvetta.51- Suuntaaja-asemat ovat kalliita ja monimutkaisia(= lisäkustannus).- Suuntaajat kuluttavat paljon loistehoa,joka on yleensä tuotettava suuntaaja-asemalla.- Suuntaajat tuottavat yliaaltoja, joidenleviäminen on estettävä suuntaaja-asemallesijoitetuilla suodattimilla.Rauman tasasähköaseman tyristorihalli.Kuvassa (vas.) Fingridinjohtoreittiasiantuntija HannuYlönen ja suojausmestari PekkaLepistö.

Kantaverkon ABCSyyt tasasähkön valintaan voivat olla taloudellisiatai teknisiä. Seuraavassa on kolme yleisintä sovellusaluetta:Riittävän pitkillä avojohtoyhteyksilläsuuntaaja-asemista aiheutuvat li-1säkustannukset kompensoituvat edullisemmanjohtorakenteen ansiosta. Tällaisiajopa tuhansien kilometrien pituisiayhteyksiä on rakennettu mm. Pohjois-Amerikkaan, Intiaan ja Kiinaan hyödynnettäessäkaukana kulutuksen painopistealueestasijaitsevaa sähköntuotantokapasiteettia(yleensä vesivoimaa).Vesistön poikki rakennettavissa kaapeliyhteyksissävaihtosähköllä pääs-2tään jännitteestä riippuen noin 50–100kilometrin etäisyyksiin asti. Pidemmilläetäisyyksillä kapasiteetti hukkuu kaapelinsuuressa kapasitanssissa syntyvän loistehonsiirtoon. Pitkät ja suuritehoiset merikaapeliyhteydetvoidaan toteuttaa vaintasasähköllä (esim. Fenno-Skan).Teknisistä ja historiallisistakin syistä3 sähköjärjestelmät ovat maailmallajakautuneet keskenään synkronoimattomiinsekä myös eri taajuisiin verkkoihin.Euroopassa on mm. PohjoismaidenNordel, Länsi-Euroopan UCPTE ja VenäjänUPS – kaikki kuitenkin 50 Hz järjestelmiä.Pohjois-Amerikassa on käytössä60 Hz taajuus, lisäksi lukuisia keskenäänasynkronisia järjestelmiä. Japaninpääsaarilla käytetään jopa eri taajuuksia.Tällaisten järjestelmien yhdistäminenonnistuu back to back -tasasähköyhteydellä,jossa tasa- ja vaihtosuuntaajatsijaitsevat ”selät vastakkain” samallasähköasemalla. Toki välissä voi ollakaapeli tai johtokin, kuten Japanin 50 Hzja 60 Hz järjestelmien välillä.Tavanomaisen tyristoreilla toteutetun suuntaaja-aseman perusosa on 6-pulssisilta(kuva 1), jonka kutakin kuutta haaraa kutsutaan venttiileiksi. Yhtä aikaa toimivataina ne kaksi venttiiliä, jotka kytkevät itseisarvoltaan suurimmat vaihtojännitteet(U R, U S, U T) tasajännitteeksi (U D), joka näin muodostuu 3-vaiheisen vaihtojännitteenverhokäyrästä.Vaikkapa auton vaihtovirtalaturistatuttu diodisilta on ikään kuin monistettu3-vaiheiseksi. Lisäksi tyristorien syttymistävoidaan viivästää halutun ohjauskulmanverran toisin kuin diodilla, jokaaina ”päästää lävitseen” positiivisen jännitteen.Pääperiaatteena on päästä ohjauskulmanavulla ohjaamaan tasajännitteensuuruutta yhteyden molemmissapäissä, jolloin HVDC-yhteys alkaa totellasähkötekniikan perusyhtälöä P = U xI kuvan 2 mukaisesti. Suuntaajat toimivatvirtalähteinä (virran suunta on ainasama), tehon suunta käännetään jännitteenpolariteettia muuttamalla, ja ei kunsiirtämään sähköä...Kuva 2. Tasasähköyhteydentehon määräytyminenKuva 1.6-pulssisiltaFINGRID 3/2006 52Käytännössä sekä itse suuntaaja ettäsen ohjausalgoritmit ovat huomattavastimonimuotoisempia. HVDC-yhteydenon tarkoitus siirtää suuria tehojahäiriöttömästi pääteasemiensa välillä,ja tehonsäädön on oltava hyvin tarkkaaja nopeaa sekä mukauduttava myös

Ilmakuva Rauman sähköasemastasesti ryhmitelty kolmeen neljän venttiilintorniin, jotka on ripustettu venttiilihallinkattoon.HVDC-muuntajat syöttävät kolmivaiheisenvaihtojännitteen erikseen molemmille6-pulssisilloille. Rauman tapauksessaon käytetty kolmea yksivaiheistakolmikäämimuuntajaa, joista kukinsyöttää sekä tähteen kytkettyä että kolmioonkytkettyä 6-pulssisiltaa. Muuntajienkäämikytkimillä avustetaan ensisijaisestisuuntaajan ohjauskulmilla suoritettavaatasajännitteen säätöä.Vaihtosähkösuodattimet (AC-suodattimet)rajoittavat suuntaajan tuottamien yliaaltojenpääsyä vaihtosähköverkkoonja tuottavat lisäksi loistehoa suuntaajantarpeisiin. Loistehon kompensointikapasiteettiatarvitaan noin puolet siirrettävästäpätötehosta. Rauman tapauksessaon käytössä kolme 80 Mvar yksikköä,joista kaksi toimii samalla AC-suovaihtosähköverkonmahdollisiin muutoksiinja häiriöihin. Varsinaisten suurjännitekomponenttienohella avainasemassaovat molempien suuntaaja-asemiensäätöjärjestelmät. Nämä ”järjestelmänaivot” ovat jatkuvassa tietoliikenneyhteydessätoisiinsa ja käyttövarmuudentakaamiseksi täysin kahdennettu.HVDC-aseman pääkomponentitlöytyvät kuvasta 3 sekä osin myös Raumansähköaseman ilmakuvasta (kyseessätavanomainen tyristoreilla toteutettuHVDC-asema).Venttiilihalliin sijoitettu 12-pulssinen tyristorisiltamuodostuu kahdesta sarjaankytketystä 6-pulssisillasta. Siltojen välisen30º vaihe-eron ansiosta (muodostettutähti-kolmio-kytkennällä) saadaantasaisempi jännitteen verhokäyrä, mikäpienentää merkittävästi yliaaltojen suodatustarvetta.12 venttiiliä on tyypilli-dattimena ja kolmas on kompensointikondensaattoriilman suodatusosaa.Tasasähkösuodatin (DC-suodatin) ontarpeen, mikäli asemalta lähtevä tasasähköyhteyson avojohtoa, kuten Raumantapauksessa (ensimmäiset 33 kilometriäRihtniemen kaapelipäätteelle). Tällä vältetäänhäiriöiden indusoituminen ympäristönäänitaajuisiin tietoliikenneverkkoihin(puhelinverkot ym.).Tasoituskuristimilla nimensä mukaisestitasoitetaan tasavirtaa rajoittamalla virranmuutosnopeuksia. Näiden mitoitusvaikuttaa suuntaajan toiminnan kannaltamoneen tekijään, kuten suodatukseen,vikavirtoihin ja virran tasaisuuteenpienillä tehoilla.Tasasähkökenttä (DC-kenttä) kytkeevent tiilihallin asemalta lähtevään tasasähköjohtoontai -kaapeliin. Kentälläsijaitsevat tarvittavien kytkinlaitteidensekä tasajännitteen- ja virranmitta-FINGRID 3/2006 53

Kantaverkon ABCuslaitteiden lisäksi tarvittavat tasoituskuristimetsekä DC-suodattimet.Elektrodi tarvitaan paluuvirran kulkutieksimonopolaarisilla HVDC-yhteyksillä,kuten Fenno-Skan (vain yksi kaapelivasta-asemien välillä).Kuvasta puuttuu suuntaajan toiminnankannalta elintärkeä venttiilien jäähdytysjärjestelmä,jolla tyristoriventtiileissäsyntyvä lämpö johdetaan jäähdytyspiirissäkiertävän veden ja ulkona sijaitsevienlauhduttimien avulla ulkoilmaan.Uusimman teknologian tehotransistoreihinperustuvat HVDC-yhteydet ovatsekä perusrakenteen että ohjausalgoritmienosalta kuin toisesta maailmasta tyristoreihinverrattuna – sähkömoottorikäyttöihinperehtyneelle toisaalta hyvinkintuttua ja ”vanhaa” tekniikkaa. Taajuusmuuttajientapaan suuntaaja toimiijännitelähteenä ja tasavirta on vapaastiohjattavissa (myös käännettävissä). Säätöominaisuudettehotransistoreilla ovatsuorastaan erinomaiset, mutta vastapainonahäviöt ovat ainakin nykyisin moninkertaisettyristoritekniikkaan verrattuna.Maailmalla viime vuosina toteutetutja suunnitteilla olevat HVDC-hankkeetovat enimmäkseen tavanomaisia HVDCyhteyksiä.Tehotransistoreiden markkinaosuuttarajoittaa myös niiden tyristoreitahuomattavasti heikompi jännitejavirtakestoisuus; nykytasolla on saavutettavissanoin 400 MW siirtoteho +/-150 kV jännitteellä, kun tyristoritekniikallapäästään jo 3 000 MW:iin +/- 500kV jännitteellä (esim. rakenteilla olevaThree Gorges – Shanghai HVDC-avojohtoyhteysKiinassa).Komponenttien kehityksen myötä tilannevoi muuttua. Tehotransistoreilla tavoitellaanseuraavaksi jo 1 000 MW tasoa,mikä tarkoittaa samalla jännitekestoisuudenkaksinkertaistamista. Toisaalta,Kaukoidän markkinoille on jo suunnitteilla+/- 800 kV tavanomaisia HVDCyhteyksiä,joilla päästään yli 6 000 MWsiirtotehoihin.EstlinksähkökaapelikäyttöönFingridin verkkosivuilta voi seuratakaapelissa kulkevaa tehoa ja sen suuntaa.Suomen ja Viron välinen Estlink-kaapeliyhteysvihittiin käyttöön 4.12. Kaapelissakulkevaa tehoa ja sen suuntaa voiseurata kolmen minuutin välein päivittyvältävoimajärjestelmän tila -näytöltäFingridin Internet-sivuston aloitussivultawww.fingrid.fi.Kaapeli yhdistää ensimmäisen kerranBaltian maat pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin.Kaapelin pituus on 105 kilometriä,josta merikaapelia on noin 75kilometriä. Kaapelin siirtokapasiteettion 350 megawattia.Ensi alkuun kaapelia käyttävät omistajinaolevat sähköyhtiöt. Omistus siirtyykuitenkin viimeistään vuonna 2013Baltian maiden sekä Suomen kantaverkkoyhtiöille.Baltian sähköntuotantokapasiteettiylittää tällä hetkellä oman tarpeen, jotensähkön virtaussuunta on ainakinaluksi etelästä pohjoiseen.Kuva 3. Suuntaaja-aseman pääkomponentitFINGRID 3/2006 54

UUTISVERKKOHarjannostajaisten yhteydessä juhlavierailla oli tilaisuus tutustuavoimalaitostyömaahan projektijohtaja Martti Merviön (kuva oik.)opastuksella.Olkiluodon kaasuturpiinivoimalaitos harjakorkeudessaOlkiluodon kaasuturpiinivoimalaitoksen harjannostajaisia vietettiin 12.10. Laitosprojekti on Fingridin ja TeollisuudenVoima Oy:n (TVO) yhteishanke, jossa Fingrid rakennuttaa laitoksen omistukseensa ja TVO osallistuu investointikustannuksiin50 prosentin osuudella. Sijoituspaikan valinnan ratkaisivat TVO:n oma varavoimatarve ja yhtiön mahdollisuudet tarjotakäyttö- ja ylläpitopalveluja Fingridille.Kesäkuussa 2007 valmistuva Olkiluodonkaasuturpiinilaitos tyydyttääFingridin ja TVO:n varavoimakapasiteetinlähitulevaisuuden lisätarpeet. Laitosvahvistaa sähköjärjestelmän häiriöidenhallinnassa tarvittavaa Fingridin varavoimakapasiteettiaja varmistaa TVO:nvoimalaitosten omakäyttösähkön saantiaulkopuolisen sähkön syötön kantaverkostahäiriintyessä. Yhteishanke onmahdollinen, koska osapuolten varasähköntarpeet eivät ole samanaikaisia.Investoinnin kustannukset ovat yhteensänoin 50 miljoonaa euroa, jostapääkoneistojen osuus on noin 30 miljoonaaeuroa. Hankkeeseen sisältyy läheskolmekymmentä muuta urakkaa ja toimitusta,joista rakennustöiden pääurakkaon suurin. Fingrid vastaa rakennuttamisestakokonaisuutena, ja TVO vastaa rakennusalantöiden valvonnasta.Rakennustöiden pääurakoitsija on RakennusVuorenpää Oy, joka vastaa betonirunkoistenrakennusten ja muiden betonirakenteidenrakentamisesta. Turpiinirakennuksenteräsrungon sekä seinäjakattorakenteet toimittaa Normek Oy.Muita hankkeen tässä vaiheessa mukanaolevia urakoitsijoita ovat Rauman KaivinOy, Rauman Sähköpalvelu Oy, Vesi-VasaOy, YIT Kiinteistötekniikka Oy ja NakkilanKonepaja Oy.55Laitoksen pääsuunnittelija on ÅF EnprimaOy, arkkitehtisuunnittelusta onvastannut Pori Arker Oy, rakennesuunnittelustaInsinööritoimisto WSP SuunnitteluKortesOy ja ilmastointisuunnittelustaSatakunnan Insinöörikeskus Oy.Voimalaitosrakennukset valmistuvatensi vuoden helmikuussa. Työmaalla onkuitenkin päästy jo rakennusten sisäpuolisiinlaiteasennuksiin. Marraskuussaalkoi mm. kahden saksalaisen MANTURBO AG:n toimittaman kaasuturpiinikoneistonasennus. Kumpikin koneistoon teholtaan 50 megawattia.L.L.-P.

Johtomestarin matkassaKansallisomaisuutemme kantaverkko tarvitsee vaalijansa ja huolenpitäjänsä.Fingridin johtomestarit tuntevat likipitäen jokaisen omanalueensa pylvään paikan. Heillä on vastuu siitä, että johtolinjat pysyvätkunnossa ja että sähkö voi kulkea häiriöttä. Johtomestari OssiMuuronen on yksi kantaverkkomme vaalijoista. Ossin matkassakulkiessa luonto on lähellä ja aistit ovat valppaina.TEKSTI JA KUVAT: Reija Kuronen ja FutureImageBankMitä miettii Ossi, jolleluonto liittyy kiinteänäosana sekä työhönettä harrastuksiin?Miten hän työtäänhoitaa ja miten sen kokee? Ehtiikötarkkailla työnsä ohessa muutakin metsänelämää? Päätin ottaa asiasta selvääja hyppäsin päiväksi kyytiin.Ammattisilmä näkee maastossa ensimmäiseksivain ja ainoastaan johtolinjantilan. Näkyykö vaurioita pylväissä,johdoissa, perustuksissa? Tarvitaankoraivausta, ja ovatko eristimet paikoillaan?Metsän elämääkin Ossi tunnustaatarkkailevansa työnsä ohella, harrastemielessä.”Kolmen M:n mies”,luontoharrastaja ja eränkävijäAamu valkenee Hämeenlinnan toimipaikanpihalla syksyisen harmaana. Pilvetroikkuvat, ja ilma enteilee sadetta.Suuntaamme auton nokan kohti päivänensimmäistä kohdetta, Tikinmaan sähköasemaa.Edessä on pitkä päivä. Ossilla on mukanamuistiinpanonsa, joihin työkohteeton siististi merkitty. Työlistalle on valittusamalla seudulla sijaitsevia kohteita, jottatien päällä vietetty aika olisi mahdollisimmantehokasta. Tänään kohteenaon Tampereen seutu ja lähialueet. Autollapääsee lähelle, mutta maastoon ontoki jalkauduttava.Matkalla sähköasemalle kyselen Ossintaustoja. Tämä maa- ja metsätaloustieteidenmaisteri, ”kolmen M:n mies”, onintohimoinen luontoharrastaja ja eränkävijä.Luonto liittyy tiiviisti sekä työhönettä vapaa-aikaan. Onko hän löytänytammattinsa vai ammatti hänet?Metsäasiantuntija tuo yhtiölleerikoisosaamista”Mies on kyllä löytänyt ammattinsa”,Ossi toteaa. Opiskelija-aikojen kesätyölöytyi Petäjävedeltä, jossa päivät kuluivatmetsissä ”raivuuhommissa”. Pariakesää myöhemmin hän tuli Hämeenlinnaansamoihin töihin. Sittemmin ilmeni,että töitä voisi olla vakituiseksi asti, kunHämeenlinnassa tarvittiin uutta johtomestaria.Työ sopi hyvin metsäasiantuntijalleja päinvastoin – yhtiö sai erikoisosaamistajohtolinjojensa huolenpitoon.Vaihdamme ajatuksia ikääntyneen sukupolventietotaidon, ”hiljaisen tiedon”,siirtämisestä nuoremmalle sukupolvelle.Ossi kertoo, että itse omaksui työnsämelko puhtaalta pöydältä, vaikka kollegoidenapua mahdollisuuksien mukaansaikin. Viiden vuoden toimen hoitamisenjälkeen tehtävät on omaksuttu jatyössä näkee jo ”metsän puilta”. ”Ainaoppii silti uutta, muun muassa tekninentietämys lisääntyy koko ajan.”Saavumme Tikinmaan sähköasemalle.Ossi tarpoo johtojen alle ja tähyilee ylös.Tarkastettavana ovat alastulojohtimienjompit eli virtapiirejä yhdistävät köydet,jotka on asennettu hiljattain. Apunaon kamera, jotta tarkastuksesta jää”kättä pidempää”. Tarkan tähyilyn jälkeenmatka jatkuu.57

”Työn tulos perustuu tarkkaanhavainnointiin. Silmät ja korvaton pidettävä linjoilla tiukasti auki.”Vastuulla reilu kolmanneskantaverkon johtokilometreistäOssi Muuronen ja johtomestari KariLindholm vastaavat yhdessä kantaverkonEtelä-Suomen alueesta. Alueellasijaitsee reilu kolmannes koko maanjohtokilometreistä, joten katsastettavaatontilla riittää.Ajokilometrejä Ossille kertyy vuodessanoin 50 000 – 60 000. Vuosittaisestatyöajasta häneltä kuluu tien päällä reilukolmannes, ja sekin painottuu kesäaikaan.Ossin mukaan ajomatkat sujuvatrutiinilla. Matkatessa hän miettii meneilläänolevia työtehtäviä, vastaa puheluihinja suunnittelee tulevaa.Toimisto seuraamukana matkassaJutustelu keskeytyykin säännöllisesti,kun Ossin matkapuhelin hälyttää. Puhelujatulee maanomistajilta, toimittajilta,kollegoilta. Ossi vastailee, kuunteleeja lupaa palata asiaan: ”tarkistetaan,tutkitaan...”. Toimisto seuraa mukanamatkassa, ja puhelimessa kuluu jo-kunenkin tovi. Matkan päällä ei sentäänkaikkea voi tehdä; varsinaisella toimipaikallahoidetaan muun muassa työvaiheidensuunnittelut sekä rytmityksetja yhteydenpito.Seuraava tarkastuskohde on rakennettavanaoleva johtoalue, jossa työkoneetovat ilmoituksen mukaan tukkineetojia. Pysäköimme metsätielle johtoalueenreunamille.”Ei kannata ajaa viimeistä viittä metriä”,Ossi toteaa ja kertoo omakohtaisestikokeneensa, mitä tämä johtomestarienvanha viisaus tarkoittaa.Paljon vartijana silmätja korvat aukiVettä tulee taivaalta jo kohtuullisen kovaa.On vedettävä päälle säänkestävätvarusteet ja jalkauduttava maastoon.Saapas lipsuu tottumattomalla, muttajohtomestari tarpoo jo kaukana raivausaukiolla.Johtomestarin tärkeimmät työvälineetmaastossa ovat omat silmät ja korvat.”Työn tulos perustuu tarkkaan havainnointiin.Silmät ja korvat on pidettävälinjoilla tiukasti auki”, kertoo Ossi.Jos jotain jää huomaamatta, seurauksetvoivat olla ikäviä suurelle joukolleihmisiä. Työn tavoitteena on varmistaasähkön häiriötön kulku ja voimajohtojenturvallisuus.Linjoilla luonto vahvasti läsnäVetisissä tunnelmissa otamme suunnankohti seuraavia työkohteita. Listallaon pystytettävien pylväiden raudoitusjavalutöiden tarkastusta, maanomistajanlausuntopyyntö varastorakennuksenpaikasta sekä raivausalueiden tarkastustaeri johtoalueilla. Pylvään paikatja johtoalueet ovat johtomestarilla ”valokuvamuistissa”.Vaikka päivä ei varsinainen maastonkulkijanunelma olekaan, heijastuu hämäränseasta syksyn värittämää kellankirjavaamaastoa. Luonto on vahvastiläsnä kaikkialla, mihin auton nokka kulloinkinsuuntautuu.Miten on kulkemisen laita, kun onmetrinen hanki? Ossi kertoo, että työtehtävissätarvitsee hangessa tarpoa vainFINGRID 3/2006 5858

harvoin, ja silloinkin apuna ovat sukset.Kunnossapidon kannalta paras vuodenaikaon kevät, jolloin luonto puustoineenon paljaana ja tarkkailu ja kulkeminenhelpointa.”Tiukkoja tilanteita,mutta maltilla selvitään”Metsäteille ei tahdo tulla loppua, muttasade onneksi hellittää – aika ajoin.Raivausalueet käydään läpi, ja merkintöjäsyntyy tiuhaan. Tiukkojakin paikkojajoskus tulee – kulkevathan sähkölinjataina jonkun mailla, eivätkä kaikkimaanomistajat pidä tilanteesta.”Asiat hoidetaan maltilla, ja yhteisymmärrykseenpyritään aina”, kertoo Ossi.Hän antaa arvoa suomalaisten asenteelle– asiat yleisesti ottaen hyväksytään,kun ne on asiallisesti toimitettu ja perusteltu.Esille tulevat joskus myös tiukat läheltäpiti -tilanteet. Tuorein tapahtuma onhyvin mielessä – Porvoon pylväspalo viimekesältä. Vaaratilanne oli lähellä, silläpalaneen pylväsjalan katkeaminen olisivoinut aiheuttaa ikäviä tuhoja myös vieressäkulkeneelle sähkölinjalle.Onnistuneilla toimenpiteillä saatiinehkäistyä isot vahingot. Ossi on vilpittömäntyytyväinen tilanteen hoidosta– tieto kulki ajoissa, asiaan tartuttiin ripeästi,ja yhteistyö toimittajien kanssapelasi sujuvasti.”Olen täällä linjalla””Asiat hoidetaanmaltilla, ja yhteisymmärrykseenpyritään aina.”Kuuntelen Ossin kertomusta opiskeluaikaisestagradun tekemisestä Lapin kesässä.Aika on jäänyt antoisana miehenmieleen. Ossi Muurosella työ ja harrastustuntuvat nivoutuvan saumattomastiyhteen. Ei riitä, että Lapin perukoillasatojen kilometrien päässä Hämeestäon mökki, jossa hän käy säännöllisestiympäri vuoden. Hän kertoo vastikäänviikonloppuna olleensa tulilla öitä– kotikulmillaan Evon retkeilyalueella!Metsässä käydään myös ystävien kanssakalastamassa ja sienestämässä, talvellahiihtämässä. Ossi puhuu luonnostakauniisti ja kunnioittavaan sävyyn.Puhelin soi kesken kohteen tähystyksen.”Olen täällä linjalla”, vastaa johtomestarikysyjälle. Asiat neuvotellaan siinäsijoillaan, keskellä tiheää kellanharmaatapusikkoa. Puheluiden välillä Ossikertoilee meneillään olevasta työstä jamikä on kulloisenkin tarkastuksen tulos.Tietotaidon vaihtoapuolin ja toisinKeskellä metsätaivalta mietimme hyväntyöyhteisön tärkeyttä. Ossi kiitteleetyötovereitaan, joiden kanssa asiat sujuvathyvällä yhteistyöllä ja -ymmärryksellä.Lähimmän kollegan Kari Lindholminkanssa jaetaan työ- ja vastuualueet.Metsäasioista Ossi vastaa koko Etelä-Suomen alueella, mutta teknisestä puolestaHämeen-Uudenmaan ja Kari Lounais-Suomenalueella.Ossin mielestä heidän työnkuvansa59täydentävät hienosti toisiaan, kun tietotaitoajaetaan puolin ja toisin. Mutkatonyhteistyö hyödyntää kumpaakin jatuo mielekkyyttä työn hoitamiseen.Työhuolet karisevat LapissaEntä häiritseekö työ vapaa-aikaa taipäinvastoin? Kiinnostavatko johdot lomareissuillakin?Ossi myöntää, että häntä saattaa joskusvaivata vapaa-ajan ammattitauti:pää pyörii, kun johtoja on näkyvissä!Silti hän toteaa, että etenkin Lapissakarisevat turhat työhuolet eikä hän juuriota töitään mukaan muuallekaan vapaa-aikaan.Takaisin tien päälle, nyt tosin jo kotitoimistoakohden. Päivä hämärtyy jatottumattomalla maastonkulkijalla alkaaolla jutut vähissä. Mieleeni jää vahvavaikutelma aidosti työstään kiinnostuneestajohtomestarista ja luontoakunnioittavasta eränkävijästä. Siinä työja harrastus kohtaavat toisensa.

UUTISVERKKOSuomalais-norjalainen asiantuntijatiimi suojausvikojen jäljilläSiirtoverkon johto- ja muuntajasuojauksen viat ovat joskus syynä sähköntoimitustenhäiriöihin. Fingrid, Teknillinen korkeakoulu sekä norjalaiset tutkimuslaitosSintef ja kantaverkkoyhtiö Statnett tekivät yhteistyönä analyysin suojausvioistaSuomen ja Norjan kantaverkkojen vikatilastojen pohjalta. Tuloksiaesiteltiin viime kesäkuussa Tukholmassa kansainvälisessä voimajärjestelmäalanPMAPS-konferenssissa.Tekniikan tohtori Liisa Haarla toimisuomalais-norjalaisen tutkimustiiminvetäjänä. Hän hoitaa Teknillisessä korkeakoulussasähkönsiirtojärjestelmienviisivuotista, Fingridin vuonna 2005lahjoittamaa professuuria.PMAPS-konferensseja (ProbabilisticMet hods Applied to Power Systems) onvuodesta 1986 alkaen järjestetty parinkolmen vuoden välein. Niiden aihepiiriliittyy todennäköisyyspohjaisten menetelmiensoveltamiseen voimajärjestelmäanalyyseihin.Viime kesän PMAPS-konferenssi kokosiyhteen kolmisen sataa osallistujaanoin 40 maasta. Konferenssijulkaisujenmäärä nousi 192:een. Ne jaettiin viiteeneri aihealueeseen, ja kultakin aihealueeltavalittiin ensin kymmenkuntajulkaisua raadin arvioitavaksi. Fingridin,TKK:n, Sintefin ja Statnettin yhteisjulkaisu“Protection system faults - a comparativereview of fault statistics” kuuluiraadin valitsemaan parhaimmistoon.Keskeinen havainto julkaisussa on, ettäjohto- ja muuntajasuojauksen ongelmatliittyvät yleensä sen turhaan toimintaan,ei niinkään toimimattomuuteen.”Suojauksen turha toiminta johtuupuolessa tapauksista inhimillisistä syistä.Toisin sanoen virheellinen laukaisu johtuusuojauksen suunnittelusta, asettelusta,asennuksesta tai testaamisesta. Ongelmiaon varsinkin moderneissa mikroprosessorireleissä,joissa on runsaasti asettelumahdollisuuksiaja siten myös runsaastivirhemahdollisuuksia”, kertovat kirjoittajaryhmänfingridiläiset jäsenet Lauri Koivistoja Patrik Lindblad.Muuntajasuojauksessa turhat toiminnatheidän mukaansa korostuvat, sillämuuntaja on kallis komponentti jasen suojaus on haluttu varmistaa erilaisinsuojin.”Turhat toiminnat tulevat kylläkin jokatapauksessa halvemmiksi kuin suojauksentoimimattomuus ja muuntajan tuhoutuminen”,he toteavat saman tien.Suojausvioista aiheutuva osuus toimittamattajääneestä energiasta on Norjassa20 prosenttia, kun Suomessa se onvain neljä prosenttia. Ero johtunee julkaisunmukaan maantieteellisistä ja rakenteellisistaeroista sekä erilaisista tilastointikäytännöistä.Kankaanpää – Lålby -voimajohdonurakoi ranskalainen Transel SASFingrid uusii Kankaanpäästä Kristiinankaupungin lähelle Lålbyn sähköasemallekulkevan 110 kilovoltin voimajohdon. Noin 7,5 miljoonaa euroa maksavanhankkeen urakoi ranskalainen Transel SAS.Rakennustyöt käynnistyivät perustustenteolla joulukuussa, pylväidenpystytykseen päästään kevättalvenaikana. Yhteensä 81 kilometrin pituinenjohto rakennetaan osissa asemavälikerrallaan, jotta voidaan varmistaaalueen sähkönsaannin häiriöttömyys.Paikalla on nyt puupylväiden varassakulkeva 1970-luvulla rakennettu johto,joka puretaan pois. Uudet pylväät ovatharustettuja teräsportaalipylväitä. Kankaanpäänsähköasemalla uusitaan myöserottimet ja aseman portaalit. Johto valmistuulokakuussa 2008.FINGRID 3/2006 60

Päivän TYÖTTällä palstalla fingridiläiset kertovat työpäivästään.Vuorossa on tasepalveluyksikönasiantuntija SUSANNA VALKONEN.Telemarkia ja tasekauppaa”Huomenta”, kuuluu iloinen tervehdys melkein jokaisestayksikkömme maiseman työpisteestä, kun ehdin maanantaiaamunapuoli yhdeksän jälkeen töihin. Tietokoneen auetessataustakuvana oleva luminen vuoristokuva vie ajatuksetvielä hetkeksi viikonloppuna tehtyihin reissusuunnitelmiin.Enää ei tarvitse odotella pitkään, että taas pääsee rinteeseenharjoittelemaan telemark-käännöksiä.Sähköpostin avaaminen palauttaa ajatukset puuterikentiltätakaisin Arkadiankadulle. Joku tasevastaava kertoo lähettäneensäpaikkauksia myyntitietoihin ja kyselee, millämallilla syyskuun taseet ovat.61Päivittäin edessäni vilistää tietoasiitä, mihin suomalaiset sähkönmyyjättuotettaan toimittavat,ja mittauslukemia siitä, paljonkotietyn verkon alueella sähköäkuluu. Koska sähkön varastointi tai kulutuksen ennustaminenon hankalaa, on jonkun hoidettava suunnitelmanja toteutuksen väliin jäävän eron tasapainottaminen. Työmmetuloksena saamme selville, miten paljon tasevastaavaasiakkaammeovat kuluttaneet meillä kaupan olevaa tuotetta,tasesähköä.Päivän aikana puhelimet soivat; taseselvittäjäkollegammeympäri Suomea kyselevät mittauksia tai pahoittelevatlukemien puuttumista. Joku haluaa myös ohjeita siitä, mitentietoja pitäisi käsitellä ja millä aikataululla raportoida.Muutama Excel-taulukko ja edi-viesti lähtee taas maailmalle,jotta sähkökaupat selviävät ja kaikilla taseselvittäjillä olisiasioista samat näkemykset.Lounaan jälkeen ohjelmassa on sisäinen palaveri kaasuturpiinilaitostenpäästökauppa-asioista. Käymme läpi laitostenpäästöoikeuksien tilanteen ja ensi vuoden todennuksienaikataulut; kaikki näyttää olevan kunnossa.Palaverista ehdin sopivasti iltapäivän kahvitauolle. Kahvihuoneensohvalla ratkotaan porukalla ongelmaa, jota jokuharkitsematon on erehtynyt kysymään. Järkevän vastauksensaaminen ei aina ole helppoa, mutta luovuus loppuu harvoinkesken ja iloinen nauru kuuluu kauas.Maisemakonttorimme alkaa hiljentyä, kun aamuvirkuttyökaverit sulkevat koneensa ja lähtevät kotiin päin. Nyt onhyvää aikaa keskittyä lukutehtäviin. Lintusen Pasi odotteleekommenttejani uuteen taseselvitystyökaluumme, jota parhaillaanmääritellään.Uppoudun määrittelydokumentin lukemiseen, kunnespuhelimen ääni keskeyttää minut. Numeroita näkyy näytössäniin paljon, että osa jää ruudun ulkopuolelle. Tuosta enihan pelkällä Rauman kielellä selviä, vilahtaa ajatuksissani,kun nostan luurin. Onneksi toisessa päässä puhutaan selkeääenglantia, ja hetken juttelun jälkeen kyselijä vaikuttaatyytyväiseltä saamiinsa vastauksiin tasepalvelusta ja tasesopimuksentermeistä. Tällä kertaa ei tarvitse jatkaa selvitystäkirjallisesti – kaikille ulkomaalaisille toimijoille Suomen hienotkäytännöt eivät aina aivan heti aukea.Printtaan vielä huomisen RECS-ryhmän palaverin asialistanennen kotiin lähtöä. Olen ryhmässä mukana kuuntelemassauutisia Suomen ja Euroopan uusiutuvan energiansertifikaattimarkkinoista. Tiedoista on apua viranomaistehtävässämmealkuperätakuiden myöntäjänä. Haluamme hoitaatehtäväämme mahdollisimman joustavasti, yhteistyössäasiakkaiden kanssa.Ulkona sataa lunta, kun kävelen bussipysäkille. Vaikkeitämä vielä olisikaan ihan pysyvää lumipeitettä, niin ainakintämän illan lenkki voidaan kaverin kanssa juosta kauniissatalvisäässä, eikä pimeydestä ole tietoakaan. Jatkan matkaahymyillen, ihan mukava alku viikolle.

VERKONSILMÄSSÄKuva: FutureImageBankFINGRID 3/2006 62

Taas vuosi lopuillaan.Minne se hupeni?Minne aika menee?Joulun tienoilla sentietää jokainen. Pikkulastenvanhemmat sentietävät kautta vuoden. Kiireeseen semenee. Jouluruuhkiin ja työpaineisiin.Ruuhkavuosiin ja laatuaikaan.Kuitenkin aikaa tuleekin koko ajan.Keskiajan viisaat ehtivät perehtyä tähänkin.He tulivat tulokseen, että Luojaluo aikaa koko ajan; se ei siis lopu.Mitenkähän pitkinä pätkinä aikaasitten maailmaan tehdään? Viisaidenvastaus oli jostain syystä 9/13 sekuntia.Sinä et siis koskaan voi olla aikaasiedellä; aika on aina sinua sekunninmurto-osan edellä.Aika ei lopu, mutta se ei tunnu riittävän.Ajan väitetään rientävän; siksimeidänkin on muka juostava pysyäksemmeedes paikoillamme. Muttaemme me aikaa kiinni saa, vaikka kielitaidottominkinosaa kehaista mottonsaolevan latinaa: carpe diem!On asetuttava ajan kiinni otettavaksi.Luoja luo ajan, mutta ihminen keksikiireen ja paholainen almanakan. Tähtienkulun, sadon ja riistan saannin jaihmisen kohtalon yhteyksiä tutkimaantarkoitettu kapine on muuttunut kehittymisenkorsetiksi ja orjuuden apuvälineeksi,olipa se miten hyvin piilossakommunikaattorin uumenissa.Vanhetessaan ihminen joutuu niinmonin tavoin myöntämään, että elämääei sittenkään voi hallita, vaan elämähallitsee meitä. Silloin uhkaavaakaaosta voi yrittää suitsia edes hallitsemallaaikaa. Miten suuri osa keskimääräisestätyöpäivästä kuluukaan erilaisistaaikatauluista ja tapaamisajankohdistasopimisiin.Nelikymppinen koettaa ottaa ajastaniskalenkin ja viettää reipasta ”overthe hill” -juhlaa. Viisikymppisen juhlissaon paljon hillitympi maku. Nelikymppinenvoi vielä leikitellä olevansamatkalla kohti elämän puoliväliä, kukkulanhuippua. Viisikymppinen tietää,että jossain äsken puoliväli tuli ohitetuksi,alamäki on alkanut.Kun horisontti ei enää siirry, vaansinä kohti sitä, aika saa uuden merkityksen.Elämä nimittäin saa uuden merkityksen.Suuret ikäluokat, nuo rajattomat jaajattomat, ovat nyt tulossa ikään, jolloinelämäntehtävä on saatava tehdyksi.Toissijainen puuhastelu ei enää innosta.Ja se näkyy. Toisaalla oravanpyöräyltyy silmittömään vauhtiin, toisaallataas siitä pudottaudutaan aivanuusille oksille. Jotkut haluavat osoittaavielä kerran tulos- ja mieskuntoisuutensa,toiset haluavat elää vielä niinkauan kuin aikaa on.Kiireettömyys ja hiljaisuus alkavatolla yhtä haluttu brändi kuin puhdasvesi ja pitkä ihmissuhde. Pätkityssä elämässäaikakonekin köhii eikä enää kanna.Luovuustutkijat ovat keksineet uudestaanpitkästymisen tärkeyden. Ihmisillävain ei ole aikaa eikä rohkeuttaolemiseen, vaan pelkästään tekemiseen.Puuhan puute voi paljastaa rotkojaelämän rakenteissa. Ikävystyminenon sitä paitsi ilmaista, eikä halpa voineolla hyvää?On pudottauduttava ajan kannettavaksi.Mikään ei ole niin demokraattistakuin aika. Sitä on kaikilla sama 24 tuntiavuorokaudessa. Mutta koska aika onmyös rahaa, se on samalla suuri eriarvoistaja.Optiomiljonäärin kiireet ovat63aivan toisensorttiset kuin yksinhuoltajakassarouvan.Moni ostaa itselleen aikaa ostamallapalveluja. Hän hankkii hyvinvointia.Samalla hän tulee ostaneeksi itsensäpois omasta arjestaan, siitä joka pitääelämänsyrjässä kiinni, kun kiireet aikanaanloppuvat – usein yllättäen.Kaikki eivät sitä paitsi halua lisää aikaa.Työttömän, sairaan ja odottavanaika on pitkä, varsinkin jos odotettavissaon vain pelkkää aikaa, ei elämää.Jaettu aika on syvyydeltään vähintäänkaksinkertainen aika siinä missäyksinäinen aika tuntuu pituudessaanmoninkertaiselta. Juhlapyhien aikaan –jouluna, uutenavuonna - ihmiset kokoontuvatsyystäkin yhteen. Yhteisetriitit auttavat kohtaamaan ajan katoavuuden,mutta rohkaisevat myös ottamaanuutta aikaa vastaan.Ihmisellä on oikeus odottaa ja hankkialisää elämää vuosiinsa. Mutta hänelläei ole oikeutta edellyttää ja vaatialisää vuosia elämäänsä. Ajassa tärkeääon sekä määrä että laatu. Siksi edessäoleva rajapyykki, vuoden vaihtuminenuuteen, on usein todellinen tutkiskelunpaikka.On suostuttava ajan opetettavaksi.Elämä on. Onneksi aikaa siis on.Hilkka Olkinuora on lehtemme kolumnisti. Hän esittelee itsensä näin:”Pappi ja toimittaja Tampereelta, aiemmin taloustoimittaja,nyttemmin jälleen myös opiskelija. Tekee työtä myös työpaikoillaja pohdiskelee tässä lehdessä sähköisiä kohtaamisia.”

Kuva: Sami KuitunenFINGRID OYJArkadiankatu 23 B, PL 530, 00101 Helsinki • Puhelin 030 395 5000 • Telefax 030 395 5196 • www.fingrid.fiHelsinkiPL 53000101 HelsinkiPuhelin 030 395 5000Telefax 030 395 5196HämeenlinnaValvomotie 1113110 HämeenlinnaPuhelin 030 395 5000Telefax 030 395 5336OuluLentokatu 290460 OulunsaloPuhelin 030 395 5000Telefax 030 395 5711PetäjävesiSähkötie 2441900 PetäjävesiPuhelin 030 395 5000Telefax 030 395 5524VarkausWredenkatu 278250 VarkausPuhelin 030 395 5000Telefax 030 395 5611