Fingrid Oyj:n lehti 3/2006

Seminaarin kahdella teemallaon yhteinen nimittäjä,josta Fingridinyhteiskuntasuhteistavastaava johtaja MattiTähtinen kertoi avaussanoissaan.Yhtiö on vuodesta1998 tukenut Borstön edustalla40 metrin syvyydessä makaavalle S:tMikaelin hylylle tehtyjä tutkimussukelluksia.Se on myös julkaissut aluksestaja sen arvokkaasta lastista kertovan kuvitetuntietokirjan, jonka englanninkielinenversio julkistettiin seminaarin yhteydessä.”S:t Mikaelin aarteisto on kansallisomaisuutta– niin kuin kantaverkkokin”,Matti Tähtinen totesi.Uuksunjokeen rakennettiin kolme voimalaitostaPitkärannan kaivosten sähkönsaantiavarten.”Näin eduskunnan 100-vuotisjuhlavuonnavoi muistella, miten vasta itsenäistynytSuomi vuonna 1919 kielsi kotimaisillavoimanlähteillä tuotetun sähkönmyynnin ulkomaille ja asetti tiukatehdot ulkomaalaisomistuksel le suomalaisialuonnonvaroja hallinnoivissa yhtiöissä”,Lipponen kertoi ja päätyi nykytilanteeseen,jossa Suomi onkansainvälistynyt eikä rajojaenää aseteta.”Samalla ongelmaksi onmuodostunut se, että kapasiteettiaei riitä myy-Puhemies esitti kantansa myös keskusteluun,jonka on herättänyt Fin gridinmuista pohjoismaisista kantaverkkoyhtiöistäpoikkeava omistusrakenne.”Kun Ruotsissa ja Norjassa ollaan yksikannassa,niin Suomessa valtion, teollisuudenja energiayhtiöiden nelikannallaon varmistettu yhtiön tehokas toiminta.Suomen järjestelmässä milläänosapuolella ei ole määräysvaltaa ja vastuujaetaan.”Verkon siirtäminen valtiolle merkitsisihänen mukaansa todennäköisesti investointienvaikeutumista.”Pohjoismaissa tällä vuosituhannellakantaverkkoon kohdistuneista investoinneistavaltaosa on tehty Suomessa.En näe mitään syytä, miksi hyvin toimivaajärjestelmää tulisi lähteä muuttamaannaapurimaiden esimerkin mukaiseksitai yhdistämään niihin”, Lipponensanoi.Fingrid juhlisti kymmenvuotista toimintaansa 29. 11.juhlaseminaarilla, jossa kantaverkkoon liittyvän aihepiirinrinnalla oli esillä toinenkin teema: vuonna 1747 haaksirikkoutuneenS:t Mikael -aluksen meren syvyyksistäpelastettu aarteisto.TEKSTI: Maria Hallila KUVAT: Juhani EskelinenNelikantaomistus varmistaakantaverkkoyhtiön toiminnantehokkuudenEduskunnan puhemies Paavo Lipponenesitti seminaarissa katsauksen energiainfrastruktuurinvaikutuksesta Suomenkilpailukykyyn. Hän palautti mieliinmaan sähköistyksen ensivaiheitaaina vuodesta 1895, jolloin Karjalassatäväksi asti ja markkinoilta kaivataanenemmän kilpailua.”Sähkön saannin ja siirron luotettavuudenPaavo Lipponen totesi yhteiskunnanhyvinvoinnille ja elinkeinoelämänkehitykselle välttämättömäksi.Fingrid sai kiitosta toiminnastaan, jonkaansiosta ”Suomessa siirtohinnat ovatalhaiset eikä meiltä löydy pullonkaulojamuiden Pohjoismaiden tapaan”.Energiapolitiikanpohjoinen mallimaaSuomen energiapolitiikka on Paavo Lipposenmukaan ollut historian saatossaesimerkillistä. ”OECD:n arviossa Suomenvahvuutena on energiantuotannonmonipuolisuus, diversifiointi.”Lipponen totesi pohjoisen vaativienolosuhteiden sekä energiaintensiivisenelinkeinorakenteen asettavan reunaehdotenergiapolitiikallemme myös tulevaisuudessa.Keski-Euroopan markkinaalueeseenverrattuna asukaskohtainenenergiankulutus on Pohjolassa huomattavastikorkeammalla tasolla.”Pohjoismaissa on tehty myös töitäenergiakysymysten ratkaisemiseksi, jasähköpörssi onkin hyvä esimerkki mark-7