Fingrid Oyj:n lehti 3/2006

Tasapainoinen energiapalettisyntyy useiden tekijöidenyhteisvaikutuksestakinoista, jotka ongelmistaan huolimattatoimivat.”Suomen kansantalouden kasvun Lipponentotesi nojaavan edelleen suureltaosin perusteollisuuden kilpailukykyyn,jonka jatkuvuutta voidaan varmistaaolosuhteemme huomioon ottavillaenergiapäätöksillä sekä edistyksellisellä,parhaimmillaan vientikelpoisellateknologialla.Suomelle tärkeiden Venäjän, Kiinan jaIntian markkinoiden varmistamisenhän sanoi edellyttävän jättimäisiäinvestointeja energian infrastruktuuriinnäissä maissa. ”Investoinneillasähkön tuotantokapasiteettiinon erityinen kiire Venäjällä.EU-alueella sähkön lisätarveon IEA:n tuoreen energiakatsauksenmukaan kolmanneksenluokkaa vuoteen 2030 mennessä.”Viime aikoina esiin nousseeseenkysymykseen energiaomavaraisuudestaLipponen puuttui korostamallatasapainoisen, monipuolisenenergiapaletin tärkeyttä.”Energian huoltovarmuuteen on kiinnitettäväentistä enemmän huomiota, jatästä syystä tarvitaan lisää omaa kapasiteettiakuitenkin samalla päästöjä vähentäen”,hän totesi.”Tuotantokapasiteetin on vastattavakulutuksen kasvua ja tästä syystä ydinenergiakuuluu yhtenä keskeisenä osanaSuomen monipuoliseen energiantuotantorakenteeseen.Ilman uuttaydinvoimaa viidennen reaktorin lisäksiSuomi ei selviydy hiilidioksidipäästöjenvähentämisvelvoitteestaan.”Energiamarkkinoiden toiminnasta puhuessaanLipponen korosti vastavuoroisuusperiaatteenmerkitystä. ”Maan rajatylittävässä kaupassa kaikilla toimijoillaon oltava samat pelisäännöt”, hänpainotti.Energiamarkkinoiden avaamisen kokoEU:n alueella tasavertaisin ehdoin häntotesi olevan Suomen etujen mukaistaja palvelevan Lissabonin strategian päämääriä.Komission tulisi hänen mukaansaselkein sanoin korostaa jäsenmaidenvelvollisuutta huolehtia riittävästä tuotantokapasiteetista.Yhteisen energian ulkosuhdepolitiikantarve Venäjän suuntaan ymmärretäännyt Lipposen mukaan unionissa.Lahden huippukokousta hän piti tässäsuhteessa käänteentekevänä ja ker-toi EU:n yhteisen mandaatin Venäjänkanssa käytäviin neuvotteluihin uudestakumppanuus- ja yhteistyösopimuksestasyntyvän lähiviikkoina.Fingridin haasteetvaativia myös jatkossaFingridin toimitusjohtaja Timo Toivonenesitti kymmenvuotiskatsauksessaanyhteenvedon yhtiön tähänastisesta toiminnastaja saavutuksista. (Eri toiminta-alueidenkehityksestä kerrotaanyksityiskohtaisesti tämänjuhlanumeron kirjoituksissa.)Erityinen paino esityksessä oliFingridin verkkoinvestoinneilla,joilla siirtokykyä on varmistettupitkällä aikavälillä, markkinoidentarpeita ennakoiden. Tällaisenkaukonäköisen toiminnan Toivonentotesi olevan ominaista Suomenkantaverkkoyhtiölle, ja se tulisisaada enenevässä määrin myösmuiden Pohjoismaiden verkkoyhtiöidenkäytännöksi.Fingridin investointien ansiostaSuomen ja Ruotsin välinen siirtokapasiteettion kymmenessä vuodessalähes kaksinkertaistunut, jarakenteilla olevan Fenno-Skan 2-kaapeliyhteyden valmistuminen vuosikymmenenlopulla kasvattaa sitä vielätuntuvasti lisää.”Kun Suomi ja Ruotsi nyt ovat yhtenäistämarkkina-aluetta 93 prosenttiaajasta, Fenno-Skan 2 -kaapelin valmistuttuatuo luku nousee selvästi yli95:een. Pohjoismaisten markkinoidenongelmat ovat jo nyt selkeästi muuallakuin meidän länsirajallamme”, TimoToivonen sanoi.FINGRID 3/2006 8