Aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen ... - Opetushallitus

OPETUSHALLITUS Hyväksytty johtokunnassa 27.2.2004AIKUISTEN PERUSOPETUKSEN JA LUKIOKOULUTUKSENOPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004

1OPETUSHALLITUS 27.2.2004AIKUISTEN PERUSOPETUKSEN JA LUKIOKOULUTUKSENOPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004Muille kuin oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen ja aikuistenlukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet

2OPETUSHALLITUSAIKUISTEN PERUSOPETUKSEN JA LUKIOKOULUTUKSENOPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004SISÄLTÖ1. luku OPETUSSUUNNITELMA 41.1 Opetussuunnitelman laatiminen 41.2 Opetussuunnitelman sisältö 52. luku OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 62.1 Arvoperusta 62.2 Tehtävä 62.3 Opintojen rakenne 73. luku OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 93.1 Oppimiskäsitys 93.2 Opiskeluympäristöt ja -menetelmät 93.3 Toimintakulttuuri 104. luku OPISKELIJAN TUKEMINEN 114.1 Ohjauksen järjestäminen 114.2 Opiskelun erityinen tuki 124.3 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 135. luku OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 175.1 Opetuksen yleiset tavoitteet 175.2 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 175.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 215.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 215.3.2 Äidinkieli ja kirjallisuus, ruotsi äidinkielenä 325.3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä 435.3.4 Äidinkieli ja kirjallisuus, ruotsi toisena kielenä 525.3.5 Äidinkieli ja kirjallisuus, muun kielen oppimäärä 625.4 Toinen kotimainen kieli 635.4.1 Ruotsi 635.4.2 Suomi (Finska) 785.5 Vieraat kielet 965.6 Matematiikka 1095.7 Biologia 1245.8 Maantieto/Maantiede 1305.9 Fysiikka 1365.10 Kemia 1445.11 Uskonto 150

35.11.1 Evankelisluterilainen uskonto 1515.11.2 Ortodoksinen uskonto 1565.11.3 Muut uskonnot 1615.12 Elämänkatsomustieto 1615.13 Filosofia 1675.14 Historia 1705.15 Yhteiskuntaoppi 1815.16 Psykologia 1875.17 Musiikki 1905.18 Kuvataide 1925.19 Liikunta 1945.20 Terveystieto 1965.21 Muut oppiaineet 1996. luku OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 2006.1 Arviointi aikuisten perusopetuksessa 2006.1.1 Arvioinnin tehtävä ja periaatteet 2006.1.2 Opinnoissa eteneminen ja hyväksilukeminen 2016.1.3 Kurssisuorituksen arviointi 2016.1.4 Oppiaineen oppimäärän arviointi 2026.1.5 Perusopetuksen koko oppimäärän suoritus 2036.1.6 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot 2036.2 Arviointi aikuisten lukiokoulutuksessa 2046.2.1 Arvioinnin lähtökohdat ja tavoitteet 2046.2.2 Kurssisuorituksen arviointi 2056.2.3 Oppiaineen oppimäärän arviointi 2086.2.4 Lukion oppimäärän suoritus 2096.2.5 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot 210LIITE 1 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko 213LIITE 2 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksenvaltakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (1435/2001) 223LIITE 3 Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisistatavoitteista ja tuntijaosta (955/2002) 230LIITE 4 Opetushallituksen suositus aikuisten perusopetuksessa opiskelevienmaahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi 237LIITE 5 Opetushallituksen suositus lukiokoulutuksessa opiskelevien maahanmuuttajienäidinkielen opetuksen perusteiksi 241

41. lukuOPETUSSUUNNITELMA1.1 Opetussuunnitelman laatiminenAikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osiaovat• perusopetuslaki (628/1998) ja -asetus (852/1998) sekä lukiolaki (629/1998) ja-asetus (810/1998)• valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisistatavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (1435/2001) sekä valtioneuvoston asetuslukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002)• Opetushallituksen määräys aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksenopetussuunnitelman perusteista• koulutuksen järjestäjän hyväksymä aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksenopetussuunnitelma• perusopetusasetuksen 9 §:n ja lukioasetuksen 3 §:n mukainen vuosittainensuunnitelma.Opetussuunnitelma laaditaan aikuisten perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmanperusteiden mukaan. Opetussuunnitelman perustalta oppilaitos laatii lukuvuosittaisensuunnitelman opetuksen yleisestä käytännön järjestämisestä. Opiskelija laatii omanhenkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa opetussuunnitelman ja lukuvuosittaisensuunnitelman pohjalta.Opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon oppilaitoksentoimintaympäristö, paikalliset arvovalinnat ja osaamisvahvuudet sekä erityisresurssit.Oppilaitoksen sijaintipaikkakunnan tai -alueen luonto ja ympäristö, kieliolosuhteet,historia sekä elinkeino- ja kulttuurielämä tuovat opetussuunnitelmaan paikallisuutta.Käytännön yhteistyö eri tahojen kesken lisää opiskelun elämänläheisyyttä jasyvällisyyttä. Opetussuunnitelmaa laadittaessa opetussuunnitelman perusteissamäärättyjä asioita myös ajankohtaistetaan.Koulutuksen järjestäjä hyväksyy opetussuunnitelman ennen sen käyttöönottoaerikseen suomenkielistä ja ruotsinkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaaopetusta varten. Opetussuunnitelmassa voi olla alueellisia sekä kunta- jaoppilaitoskohtaisia osia.Opiskelijan mahdollisuus suorittaa lukion oppimäärään sisältyvät opinnot kolmessavuodessa on turvattava järjestämällä opintojen eteneminen joustavasti ja tarjoamallatarvittava erityinen tuki. Opetussuunnitelma tulee laatia siten, että se antaaopiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin valintoihin myös muiden koulutuksenjärjestäjien antamaa opetusta hyväksi käyttäen.Koulutuksen järjestäjä päättää, miten opetussuunnitelma laaditaan perusteidenpohjalta. Opetussuunnitelma laaditaan sidosryhmäyhteistyössä. Tällä pyritään

5varmistamaan koulutuksen korkeatasoisuus, yhteiskunnallinen merkittävyys sekäkoko yhteisön sitoutuminen yhdessä määriteltyihin tavoitteisiin ja toimintatapoihin.Opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee pyrkiä ratkaisuihin, jotka tukevat oppilaitoksenjatkuvaa kehittymistä toimintakulttuuriltaan oppivaksi organisaatioksi, rohkaisevatresurssien joustavaan ja tehokkaaseen käyttöön sekä monipuolistavatvuorovaikutteisuutta. Opetussuunnitelman laadinnassa tulee pyrkiä yhteistyöhönalueella toimivien muiden koulutuksen järjestäjien kanssa.Kaikilla oppilaitosyhteisön jäsenillä tulee olla mahdollisuus vaikuttaaopetussuunnitelman laadintaan ja tutustua hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan.1.2 Opetussuunnitelman sisältöOpetussuunnitelman tulee sisältää seuraavat osat:• toiminta-ajatus ja arvopainotukset• toimintakulttuurin pääpiirteet, opiskeluympäristöt ja työtavat• ohjaustyön suunnitelma• eheyttäminen ja aihekokonaisuudet• tuntijako• kieliohjelma• tavoitteet ja keskeiset sisällöt oppiaineittain ja kursseittain• itsenäisen opiskelun periaatteet• tietostrategia• etäopetukseen ja -opiskeluun liittyvät toimintatavat• yhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja muiden lukioiden kanssa• yhteistyö muiden oppilaitosten ja tahojen kanssa• opiskelijan tukeminen• opiskelijan oppimisen arviointi• toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointiOpetussuunnitelman tulee sisältää vähintään tuntijakopäätöksien edellyttämä määräperusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppimäärään kuuluvien kurssien kuvauksia.Opetussuunnitelmassa päätetään, miten muille kuin oppivelvollisille annettavanperusopetuksen tuntijaossa annetut toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kieltenpakolliset ja valinnaiset kurssit jaetaan kyseisten kielten kesken. Myösoppilaitoskohtaiset kurssit päätetään opetussuunnitelmassa. Mikäli oppilaitos järjestäävieraskielistä opetusta, opetusta rangaistuslaitoksessa tai erityisryhmille tarkoitettuaopetusta taikka tarjoaa mahdollisuuden suorittaa lukiodiplomeita, se tulee määritelläopetussuunnitelmassa.

62. lukuOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT2.1 ArvoperustaAikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen yleisenä arvolähtökohtana on elämän jaihmisoikeuksien kunnioitus. Sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen,inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Aikuisten perusopetuksen jalukiokoulutuksen tulee edistää tasa-arvoa ja hyvinvointia, ylläpitää ja vahvistaaosallistuvaa demokratiaa sekä vahvistaa opiskelijoiden sitoutumista elinympäristöstähuolehtimiseen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen.Aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen arvot perustuvat suomalaiseensivistyshistoriaan, joka on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä.Opiskelu ohjaa vaalimaan, arvioimaan ja uudistamaan kulttuuriperintöä. Samalla sekannustaa suvaitsevaisuuteen sekä monikulttuuriseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.Opetuksen tulee rohkaista arvioimaan julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden välisiäristiriitoja sekä pohtimaan kriittisesti suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisenkehityksen mahdollisuuksia ja epäkohtia. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuuksialisätä ymmärtämystään siitä, mitä kansalaisen perusoikeudet Suomessa, Pohjoismaissaja Euroopan unionissa käytännössä merkitsevät sekä miten niitä ylläpidetään jaedistetään.Tässä esitettyä arvoperustaa syventävät luvussa 5.2 esitettävät aihekokonaisuudet,jotka ovat arvokannanottoja ajankohtaisiin koulutushaasteisiin.Paikallisessa opetussuunnitelmassa arvoperustaa konkretisoidaan oman oppilaitoksenkannalta olennaisissa asioissa. Arvoperustan tulee välittyä oppilaitoksentoimintakulttuuriin, kaikkien oppiaineiden tavoitteisiin ja sisältöihin sekä työnorganisointiin.2.2 TehtäväAikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tehtävänä on• antaa opiskelijalle mahdollisuus täydentää laaja-alaisesti yleissivistystään• lisätä opiskelijan oppimaan oppimisen taitoja ja hänen jatkoopiskelumahdollisuuksiaan• lisätä opiskelijan työelämässä menestymisen yleisiä edellytyksiä• vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimivuutta ja ehkäistä syrjäytymistä• luoda edellytyksiä opiskelijan itsetuntoa, itsetuntemusta ja persoonallista kasvualujittaville oppimiskokemuksille.

7Aikuisten perusopetusta ja lukiokoulutusta järjestävä oppilaitos voi järjestääopiskelijoilleen mahdollisuuden• suorittaa perusopetuksen oppimäärä• suorittaa perusopetuksen oppiaineita tai niiden osia kursseina• korottaa perusopetuksen päättötodistuksen arvosanoja• suorittaa lukion oppimäärä• suorittaa ylioppilastutkinto tai sen osa• suorittaa lukiokursseja• korottaa lukion päättötodistuksen arvosanoja• suorittaa muita lukion tehtävään kuuluvia yleissivistäviä aineita jaaihekokonaisuuksia.2.3 Opintojen rakenneAikuisten perusopetus- ja lukiokoulutusmahdollisuuksia kehitetään osana avointaaikuiskoulutusjärjestelmää. Opiskelumahdollisuuksien tarjonnan lähtökohtana tuleeolla näkemys siitä, että oppijana aikuinen rakentaa osaamistaanelämänkokemukselleen, aikaisemmin oppimilleen tiedoille ja taidoille sekämahdollisesti rinnakkaisille opinnoilleen. Koulutustarjonnassa tulee ollavalinnaisuutta ja vaihtoehtoja, jotka mahdollistavat opiskelun erilaisissaelämäntilanteissa.Opiskelijan opinto-ohjelma tulee rakentaa aikaisemman koulutuksen, mahdollisestiopintoja korvaavan työkokemuksen sekä opinnoille asetettujen tavoitteiden mukaanjoustavasti ja yksilöllisesti. Opiskelijalle laaditaan henkilökohtainenopiskelusuunnitelma. Hänellä on oikeus monipuolistaa ja täydentää opintoohjelmaansamuiden koulutuksen järjestäjien koulutustarjonnalla. Opiskelija voikäyttää hyväkseen myös etäopiskelumahdollisuuksia.Aikuisille tarkoitetut perusopetuksen opinnot muodostuvat valtioneuvoston antamanasetuksen (1435/2001) mukaan eri oppiaineiden ja aineryhmien pakollisista javalinnaisista kursseista. Mainitussa asetuksessa määritellään oppiaineittain jaaineryhmittäin pakollisten kurssien vähimmäismäärät, valinnaisina tarjottavienvaltakunnallisten kurssien vähimmäismäärät ja koko oppimäärään sisältyvienopiskeltavien kurssien vähimmäismäärä. Perusopetuksen oppimäärä sisältää vähintään44 kurssia. Oppiaineiden pakollisten ja valtakunnallisten valinnaisten kurssientavoitteet ja keskeiset sisällöt on määritelty luvussa 5. Perusopetusasetuksen(852/1998) 11 §:n 3 momentin mukaan opetussuunnitelmassa voidaan määrätä, ettäeri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijastaopiskelijan oman opinto-ohjelman mukaisesti.Aikuisille tarkoitetut lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen(955/2002) mukaisesti pakollisista ja syventävistä kursseista sekä muista aikuislukiontehtävään kuuluvista aineista ja aihekokonaisuuksista. Lukiokoulutuksen oppimääräsisältää vähintään 44 kurssia. Lukion oppimäärän suorittamiseen tähtäävätaikuisopiskelijat suorittavat kaikki pakolliset kurssit ja valinnaisia opintoja.Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia pakollisiin oppiaineisiin liittyviä

8valtakunnallisia kursseja tai oppilaitoskohtaisia kursseja. Alle 18-vuotiaina lukioopintonsaaloittaneiden oppimäärään kuuluu lisäksi liikuntaa, terveystietoa jataideaineita. Oppiaineiden pakollisten ja valtakunnallisesti määriteltyjen syventävienkurssien keskeiset tavoitteet ja sisällöt on määritelty luvussa 5.Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmassa määrätään mahdollisetkurssien suoritusjärjestystä koskevat rajoitteet.Mikäli oppilaitos järjestää lukiodiplomeihin liittyviä kursseja, ne tulee määritelläopetussuunnitelmassa. Lukiodiplomit suoritetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan.

93. lukuOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN3.1 OppimiskäsitysAikuisten lukiokoulutuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteetpohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijanaktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän vuorovaikutuksessa muidenopiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa ja aiempien tietorakenteidensa pohjaltakäsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa informaatiota.Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovatkaikilla samat, se mitä opitaan, riippuu yksilön aikaisemmasta tiedosta ja hänenkäyttämistään strategioista. Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen jakulttuuriin, jossa se tapahtuu. Yhdessä tilanteessa opittu tieto tai taito eiautomaattisesti siirry käytettäväksi toisenlaisissa tilanteissa.3.2 Opiskeluympäristöt ja -menetelmätAikuisten perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa tulee ottaa huomioonaikuisopiskelijoiden opiskelulähtökohtien moninaisuus. Opiskelijoidenyksilöllisyyden ja erilaisuuden vuoksi opetus-, ohjaus- ja opiskelumuotojen tulee ollamonipuolisia. Aikuisopetuksessa korostetaan yhteistoiminnallisuutta,ongelmalähtöisyyttä, vuorovaikutteisuutta, itseohjautuvuutta sekä tieto- ja muissaverkostoissa toimimista. Opetuksen tulee luoda jäsentyneitä käsityksiä siitä, mitenopiskeltavat asiat liittyvät toisiinsa ja opiskelijan kokemusmaailmaan. Aikuisenkokemukset sekä kyky arvioida omaa ajatteluaan ja oppimistaan ovat aikuistenopetuksessa erityinen voimavara.Aikuisoppilaitoksissa on luotava sellaisia opiskeluympäristöjä, joissa opiskelijatvoivat asettaa omia tavoitteitaan ja oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhdessätoisten kanssa. Heille tulee antaa tilaisuuksia kokeilla ja löytää omalleoppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja. Opiskelijoita tulee ohjata tiedostamaan,arvioimaan ja tarvittaessa korjaamaan omia työskentelytapojaan. Opetuksessa onmyös otettava huomioon, että opiskelijoiden kyky opiskella itsenäisesti vaihtelee, jaettä he tarvitsevat eri tavoin opettajaa opiskelunsa ohjaajana.Opiskelijoille tulee antaa välineitä tiedon hankkimiseen ja tuottamiseen sekä tiedonluotettavuuden arviointiin ohjaamalla heitä soveltamaan kullekin tiedon- jataidonalalle luonteenomaisia tiedon- ja taidon hankkimis- ja tuottamistapoja.Opiskelijoita ohjataan käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kirjastojentarjoamia palveluja.

10Opetuksessa on luotava oppiaine- ja tiederajat ylittäviä kytkentöjä. Oppimistehtäviätulee rakentaa todellisen elämän esimerkkien avulla, ja opiskelijaa tulee ohjatatutkivan oppimisen suuntaan. Opiskelutilanteita tulee suunnitella siten, että opiskelijapystyy soveltamaan oppimaansa myös opiskelutilanteiden ulkopuolella. Opiskelija onmerkityksiä etsivä ja niitä rakentava toimija, jolle opiskelu voi avata jatkuvasti uusiamahdollisuuksia oivaltaa kulttuurin sisältämiä merkityksiä, tunnistaa omatvoimavaransa sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan.Opiskelu tai sen osa voidaan järjestää etäopiskeluna tai itsenäisenä opiskeluna. Tällöintieto- ja viestintätekniikan soveltaminen kuvataan paikallisessa opetussuunnitelmassa.Samoin jos opiskelu tai sen osa toteutetaan vieraskielisenä opiskeluna, sen tulee ollamääritelty paikallisessa opetussuunnitelmassa.3.3 ToimintakulttuuriToimintakulttuuri on käytännön tulkinta aikuisoppilaitoksen opetus- jasivistystehtävästä. Toimintakulttuuri sisältää kaikki oppilaitoksen viralliset jaepäviralliset toimintatavat, käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihinopetustyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri tulee esiin yksilö-, ryhmä- jayhteisötasolla.Tavoitteena on, että aikuisten perusopetusta ja lukiokoulutusta järjestävätoppilaitokset ovat oppivia organisaatioita. Opiskelijalle tulee luoda edellytykset jokooppilaskunnan kautta tai muutoin osallistua oppilaitoksen opetustarjonnansuunnitteluun. Toimintakulttuurin tulee kannustaa opettajia, opiskelijoita jaoppilaitoksen muuta henkilöstöä vuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyteen sekä ollaavoin yhteistyölle yhteiskunnan kanssa.Oppilaitoksen kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan opetustyölleasetettujen tavoitteiden saavuttamista. Myös aihekokonaisuuksien tulee konkretisoituatoimintakulttuurissa. Tavoitellun ja toteutuneen toimintakulttuurin yhtäpitävyydenkriittinen arviointi on perusedellytys oppilaitoksen jatkuvalle kehittämiselle.Tavoiteltavan toimintakulttuurin pääpiirteet kuvataan opetussuunnitelmassa.

114. lukuOPISKELIJAN TUKEMINEN4.1 Ohjauksen järjestäminenOhjaustoiminta aikuisten perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa muodostaakokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijaa opintojen eri vaiheissa.Opiskelijaa tulee ohjata tekemään henkilökohtainen opiskelusuunnitelmansa jaseuraamaan sen toteutumista. Opiskelijan tulee saada opinto-ohjausta opiskelun tueksija päätösten tekemiseksi siten, että hän pystyy suunnittelemaan opintojensa sisällön jarakenteen sekä tekemään omista lähtökohdistaan ja asettamiensa tavoitteidenperusteella tarkoituksenmukaisia valintoja. Opinto-ohjauksen tulee tukea opiskelijoitaheidän tehdessään koulutustaan koskevia valintoja ja ratkaisuja. Ohjauksen tehtävänäon edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijoidenhyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä.Ohjauksen tavoitteetOpinto-ohjauksen tavoitteena on ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteensiten, että hän pystyy tekemään henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa, jokasisältää opinto-ohjelman, muissa oppilaitoksissa suoritettavat opinnot, etäopiskelunasuoritettavat kurssit ja opintojen ajoituksen. Opiskelijaa tulee ohjata tunnistamaanopiskeluunsa liittyviä ongelmia ja etsimään tietoa, miten hän saa apua näihinongelmiin. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy opiskelemaan täysipainoisesti,kykenee kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan sekä löytämään omat yksilöllisetoppimisen tapansa ja vahvuutensa opiskelijana.Opinto-ohjauksen tavoitteena on myös, että opiskelija tuntee keskeiset jatkokoulutusjaammatinvalintaan liittyvät hakuoppaat ja muut tietolähteet sekä osaa käyttäätietoverkoissa olevaa informaatiota itsenäisesti jatko-opintoihin hakeutumisen tukena.Opiskelijaa tulee ohjata käyttämään yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- jatietopalveluita.Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija saa opintojen aloittamiseen jasuorittamiseen sekä ylioppilastutkinnon suorittamiseen ja jatko-opintoihinhakeutumiseen liittyvät keskeiset tiedot ja taidot. Opiskelijan tulee saada tarvitessaanohjausta jatko-opintojen suunnittelussa ja päätöksenteossa siten, että hänellä on tietoaopiskeluvaihtoehdoista. Tavoitteena on, että opiskelijan elämänsuunnittelun ja-hallinnan taidot kehittyvät. Tavoitteena on myös, että opiskelija pystyy ammatilliseensuuntautumiseen liittyvässä päätöksenteossa arvioimaan realistisesti omiaedellytyksiään ja mahdollisuuksiaan opintojen eri vaiheissa ja osaa toimia niidenpohjalta tarkoituksenmukaisella tavalla.

12Ohjauksen toteuttaminenKaikkien oppilaitoksen opettaja- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvien tulee osallistuaohjaustoimintaan. Valinta- tai muissa ongelmatilanteissa sekä päätöksentekotaitojensakehittämiseksi opiskelijoiden tulee saada henkilökohtaista, pienryhmä- jaryhmäohjausta. Henkilökohtaisessa ohjauksessa opiskelijan tulee voida keskustellaopintoihinsa, koulutus- ja ammatinvalintoihinsa, tulevaisuuteensa jaelämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Opiskelijaa tulee ohjata laatimaanhenkilökohtainen opiskelusuunnitelma, seuraamaan sen toteutumista ja päivittämäänsitä siten, että suunnitelmassa tapahtuneita muutoksia on mahdollista seurata.Henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa tehtäessä on otettava huomioon jahyväksiluettava opiskelijan aikaisemmat korvaavat opinnot.Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea ja auttaa erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoitamyös opintoihin liittyvissä käytännön kysymyksissä. Ohjauksen tulee tukea kieli- jakulttuurivähemmistöihin kuuluvia ja maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita opintojensuunnittelussa ja niistä suoriutumisessa. Lisäksi heitä on tarvittaessa ohjattava jatkoopintojasekä uran ja elämän suunnittelua koskevassa päätöksenteossa.Opetussuunnitelmaan on laadittava ohjaukseen osallistuvien tehtävistä ja työnjaostakuvaus, joka osaltaan toimii koko oppilaitoksen opetustyön kehittämisen välineenä.Opiskelijan tulee saada tietoa siitä, miten hän voi saada tukea ohjaustoimintaanosallistuvilta henkilöiltä ja mitkä ovat näiden tehtävät ohjauksen kokonaisuudessa.Opetussuunnitelmasta on käytävä ilmi, miten opinto-ohjaukseen liittyvä yhteistyömuiden oppilaitosten kanssa on järjestetty. Samoin siinä tulee määritelläyhteistoiminnan puitteet eri asiantuntijoiden ja koulun ulkopuolisten tahojen kanssa.Opiskelijoiden opintojen etenemisen seurannan järjestämisestä on oltava kuvausopetussuunnitelmassa.4.2 Opiskelun erityinen tukiErityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea aikuista perusopetuksen tailukiokoulutuksen opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudetsuorittaa opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat, jotka ovat tilapäisestijääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneetvamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriinkuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Opiskelijalla voiolla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen taielämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi.Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetuksessa voidaan käyttää erityisiäopetusjärjestelyjä perusopetuslain 18 §:n ja lukiolain 13 §:n säännösten mukaisesti.Rangaistuslaitoksessa annettavassa aikuisten perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessanoudatetaan samoja oppimääriä kuin muussa aikuisille tarkoitetussa opetuksessa.Rangaistuslaitoksessa järjestettävässä aikuisten perusopetuksessa jalukiokoulutuksessa voidaan poiketa tuntijaosta valinnaisten kurssien osalta sen

13mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Perusopetusasetuksen (852/1998) 8 §:n1 momentin mukaan vankilassa järjestettävässä opetuksessa perusopetuksenoppimäärä sisältää kuitenkin vähintään 30 kurssia.Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilallemuita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy.Perusopetuslain 18 §:ssä ja lukiolain 13 §:ssä tarkoitetut oppimistilanteet ja kokeettulee järjestää siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon.Kun opiskelijan kielen kehityksen häiriö tulee esille, tukitoimien suunnittelu jatoteuttaminen tulee aloittaa välittömästi.Opetussuunnitelmassa määritellään, miten erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoidenopetus ja opetukseen osallistumisen edellyttämät tukitoimet järjestetään.4.3 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetusYleistäKieli- ja kulttuuriryhmillä tarkoitetaan tässä saamenkielisiä, romanikielisiä,viittomakielisiä ja vieraskielisiä. Opetussuunnitelmassa määrätään opetuskielestä jaopetussuunnitelman perusteiden luvun 5.3 mukaisesti äidinkielen ja kirjallisuudenopetuksesta.Aikuisten perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa voi perusopetuslain 10 §:n 1momentin ja lukiolain 6 §:n 1 momentin mukaan olla opetuskielenä suomen ja ruotsinkielen lisäksi myös saame, romani tai viittomakieli. Mikäli tätä mahdollisuuttakäytetään, opetussuunnitelmaan tulee kirjata, missä oppiaineissa, missä määrin jamillä tavoin yllä mainittuja kieliä käytetään opetuksessa tai opiskelussa.Saamenkielisille voidaan opettaa jotakin ainetta tai joitakin kursseja saameksi, käyttääsaamenkielisiä oppimateriaaleja tai käyttää saamen kieltä suullisesti oppimateriaalinollessa suomenkielistä. Viittomakieltä voidaan käyttää sekä apukielenä ettävarsinaisena opetuskielenä. Jos osa opetuksesta halutaan edellä mainitun momentinmukaan antaa jollakin muulla kuin alussa mainitulla kielellä, siis toisella kotimaisellatai vieraalla kielellä, on tämäkin määriteltävä opetussuunnitelmassa ja samallahuolehdittava siitä, että osittainen muunkielinen opetus ei vaaranna oppimista.Äidinkielen opetus noudattaa perusopetuslain 12 §:n ja lukiolain 8 §:n mukaanopiskelijan opetuskieltä, joka voi olla suomi, ruotsi tai saame. Mikäli opetuskieli onpääasiallisesti saamen kieli, myös äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineena opetetaansaamen kieltä. Saamen kieltä ja kirjallisuutta voidaan opettaa äidinkielen jakirjallisuuden oppiaineena, vaikka oppilaitos ei antaisikaan opetusta saamen kielellä.Tällöin suomen kielen opetusta voidaan antaa joko erillisen saamenkielisilletarkoitetun oppimäärän mukaan tai suomenkielisten äidinkielen ja kirjallisuudenoppimäärän mukaan. Äidinkielenä voidaan perusopetuslain 12 §:n 2 momentin ja

14lukiolain 8 §:n 2 momentin mukaan opettaa myös viittomakieltä, romanikieltä taimuuta opiskelijan äidinkieltä.Maahanmuuttajat ja muut vieraskieliset opiskelevat oppiainetta äidinkieli jakirjallisuus joko suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan taikka suomen tairuotsin äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaan.Koulutuksen järjestäjä päättää mainittujen säännösten puitteissa, missä laajuudessaomakielistä opetusta, oman äidinkielen opetusta sekä suomi/ruotsi toisena kielenä-opetusta järjestetään, miten se organisoidaan ja milloin sitä on tarkoituksenmukaistatoteuttaa useiden oppilaitosten yhteistyönä.Kieli- ja kulttuuriryhmien erityispiirteitäSaamelaisetSaamelaisopiskelijoiden opetuksessa tulee ottaa huomioon, että saamelaiset ovatalkuperäiskansa, jolla on oma kieli ja kulttuuri. Aikuisten perusopetuksessa jalukiokoulutuksessa kiinnitetään huomiota opiskelijoiden erilaisiin kielellisiinvalmiuksiin. Niille, jotka perusopetuksessa ovat saaneet saamenkielistä opetusta,jatketaan sitä lukiossa siinä määrin ja niissä aineissa, joissa se on mahdollista.Opetuksen tulee tukea opiskelijoiden alkuperäistä identiteettiä ja antaa mahdollisuudetoman kielen vahvistamiseen ja yleisten kielellisten valmiuksien kehittämiseen.Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tulee edistää oman kulttuurin, historian japohjoismaisen saamelaisyhteisön tuntemusta sekä tietoisuutta saamelaisista kansana jayhtenä maailman alkuperäiskansoista. Opiskelun tavoitteena on, ettäsaamelaisopiskelijat tulevat yhä tietoisemmiksi juuristaan, kulttuuriperinnöstään,erilaisista saamenkielistä, kulttuurialueista ja saamelaisryhmistä. Opetuksen tuleeantaa opiskelijoille edellytykset terveen itsetunnon kehittymiseen niin, että opiskelijatvoivat säilyttää saamelaisen identiteettinsä.Saamenkielistä opetusta voidaan antaa pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielillä.Saamenkielisten opiskelijoiden opetuksen keskeisenä tavoitteena on tukea kasvuaaktiiviseen kaksikielisyyteen ja monikulttuurisuuteen. Saamenkielisessä opetuksessakaikki oppiaineet tukevat opiskelijan äidinkielen taitojen kehittymistä.Opetuksen ja opiskelun tulee tukea opiskelijoiden samastumista kansalliseenkulttuuriperintöönsä ja tukea samalla yhteenkuuluvuutta eri maissa asuviensaamelaisten kesken. Opetuksessa noudatetaan valtakunnallisia tavoitteita jaoppisisältöjä − kuitenkin siten, että saamelaisen kulttuurin ja saamen kielitilanteenerityispiirteet otetaan huomioon. Opetuksessa painotetaan erityisesti omaa historiaa,saamelaisen nyky-yhteisön, perinteisten elinkeinojen sekä musiikki-, kertoma- jakäsityöperinteen tuntemusta.Opetuksen ja opiskelun resurssina käytetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä,saamenkielistä mediaa ja aktiivisia yhteyksiä muille saamelaisalueille.

15RomanitRomaniopiskelijoiden opetuksessa tulee ottaa huomioon Suomen romanien asemaetnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Romanikielen opetuksen tulee aikuistenperusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa vahvistaa romaniopiskelijoiden identiteettiä jaantaa heille mahdollisuuksia käyttää kieltään ja ilmaista itseään. Samalla otetaanhuomioon heidän kotoaan, yhteisöstään ja aikaisemmissa opinnoissaan saamansataidot ja tiedot sekä heidän halunsa ilmaista identiteettiään. Romanikielen opetusta onmahdollisuuksien mukaan järjestettävä yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa, jasen tulee edistää romaniopiskelijoiden oman historian ja kielen tuntemusta sekätietoisuutta romaneista Suomessa ja muissa maissa. Opiskelussa hyödynnetäänlähiympäristöä, sukuyhteisöä ja romanikielistä mediaa.ViittomakielisetViittomakielinen on kuuro, huonokuuloinen tai kuuleva opiskelija, jonka äidinkieli onsuomalainen tai ruotsalainen viittomakieli. Hän on oppinut viittomakielenensimmäisenä kielenään, ja se on hänen parhaiten hallitsemansa tai jokapäiväisessäelämässä eniten käyttämänsä kieli.Viittomakielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan opetuksen yleisiä tavoitteitasoveltaen niitä viittomakieliseen kulttuuriin ja viestintään. Opetuskielenä onsuomalainen tai ruotsalainen viittomakieli. Sen rinnalla käytetään suomea tai ruotsialuku- ja kirjoituskielenä.Opetuksen tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden viittomakielistä identiteettiä sekäopettaa heitä arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan tasa-arvoisenaenemmistökielen ja -kulttuurin rinnalla. Opiskelijan pitää pystyä tiedostamaan omatkielelliset ja kulttuuriset oikeutensa eri tilanteissa sekä käyttämään hyväkseenviittomakielisiä tulkki- ja yhteiskuntapalveluja.Tavoitteena on myös viittomakielisestä kulttuurista ja toimintatavoista poikkeavanäänimaailman sekä kuulevien kulttuurin ja toimintatapojen tiedostaminen jaoppiminen niin, että joustava toimiminen kahden tai useamman kulttuurin piirissä onmahdollista.Koska suomalainen ja ruotsalainen viittomakieli ovat vähemmistökieliä, opetuksessapitää kiinnittää erityistä huomiota mahdollisimman monipuolisen viittomakielisenopiskeluympäristön luomiseen. Viittomakielestä ei ole olemassa yleisesti käytössäolevaa kirjoitusjärjestelmää, joten henkilökohtaisen kielellisen vuorovaikutuksenmerkitys korostuu. Opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikanmahdollisuuksia viittomakieliseen viestintään ja tiedonsaantiin.Maahanmuuttajat ja muut vieraskielisetMaahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaanaikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmaa. Samalla otetaanhuomioon opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat. Näitä ovat äidinkieli ja kulttuuritausta,maassaoloaika, aikaisempi koulunkäynti ja suomen/ruotsin kielen taito. Opetuksen jaopiskelun tulee tukea opiskelijan kasvamista suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön

16sekä opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksijäseneksi.Maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille voidaan opettaa koulun opetuskielenmukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisenakielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevanäidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille ja muillevieraskielisille voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oman äidinkielenopetusta yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa liitteen 4 tai 5 mukaisesti.Suomen/ruotsin kielen ja opiskelijan äidinkielen opetuksen ohella maahanmuuttajia jamuita vieraskielisiä tulee tukea myös muissa oppiaineissa ja oppilaitoksen muussatoiminnassa niin, että he selviytyvät opinnoissaan edellytyksiään vastaavalla tavalla.Maahanmuuttajia ja muita vieraskielisiä on jo heidän opintojensa alussa informoitavaheidän opiskelumahdollisuuksistaan, tukijärjestelyistä sekä heidän oikeuksistaanylioppilastutkinnossa.

175. lukuOPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT5.1 Opetuksen yleiset tavoitteetOpiskelijalla tulee olla mahdollisuus laaja-alaisen yleissivistyksen hankkimiseen.Maailmankuvansa muodostamiseksi opiskelijan tulee saada olennaista luontoa,ihmistä, yhteiskuntaa ja kulttuureja koskevaa eri tieteen- ja taiteenalojen tuottamaatietoa.Opiskelijassa tulee vahvistaa tarvetta ja halua elinikäiseen opiskeluun. Hänenopiskelu-, tiedonhankinta, -hallinta- ja ongelmanratkaisutaitojaan sekä omaaloitteisuuttaantulee kehittää. Opiskelutaidoissa tulee korostaa taitoa toimia yhdessätoisten kanssa. Huomiota tulee kiinnittää tieto- ja viestintätekniikan monipuolisiinkäyttötaitoihin. Yhteistyössä tarvittavina taitoina ja valmiuksina tulee edistää itsensäilmaisemisen taitoja, myös toisella kotimaisella kielellä ja vierailla kielillä, valmiuttaottaa muut huomioon ja valmiutta muuttaa tarvittaessa omia käsityksiään ja omaatoimintaansa.Opetuksen tulee lujittaa opiskelijan itsekunnioitusta ja auttaa häntä tunnistamaanpersoonallinen erityislaatunsa. Opiskelijaa tulee rohkaista ilmaisemaan eri tavoin omiahavaintojaan, tulkintojaan ja esteettisiä näkemyksiään. Tavoitteena on, että opiskelijanomat elämänhallintataidot paranevat ja hänen opiskelu-, ura- ja muut tulevaisuudensuunnitelmansa mahdollistuvat.Yleissivistys parantaa yleisiä ammatillisia valmiuksia. Opiskelu, työ ja hyvinvoinninrakentaminen ovat sidoksissa toisiinsa. Opetuksen tulee kannustaa opiskelijaaymmärtämään opiskelu työnä ja osaaminen hyvinvoinnin perustana.Opiskelijan tietoisuutta ihmisten toiminnan vaikutuksista maailman tilaan tuleekehittää. Opetuksen tulee kehittää myös opiskelijan taitoa tunnistaa ja käsitelläyksilöllisiä ja yhteisöllisiä eettisiä kysymyksiä. Opiskelijan tulee saada tilaisuuksiapohtia erilaisia vaihtoehtoja, tehdä valintoja ja tiedostaa valintojen välittömiä javälillisiä seurauksia. Aikuisoppilaitoksen tulee pyrkiä siihen, että opiskelijan tahto jataito toimia demokraattisessa yhteiskunnassa vastuullisesti vahvistuu entisestään.Tavoitteena on, että opinnot auttavat opiskelijaa kohtaamaan entistä luovemmin jajoustavammin muuttuvan maailman haasteet.5.2 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudetValtakunnallisesti määritellyt aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviäkoulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä

18aihekokonaisuudet ovat oppilaitoksen toimintakulttuuria jäsentäviätoimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia.Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa• havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä• esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta• arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta• tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta.Kaikille aikuisten perusopetusta ja lukiokoulutusta antaville oppilaitoksille yhteisiäaihekokonaisuuksia ovat• aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys• kestävä kehitys ja hyvinvointi• kulttuuri-identiteetti ja monikulttuurisuus• teknologia ja yhteiskunta• viestintä- ja mediaosaaminen.Näiden aihekokonaisuuksien lisäksi koulutuksen järjestäjä voi hyväksyäopetussuunnitelmaan myös muita aihekokonaisuuksia.Aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessaoppiaineeseen luontuvalla tavalla sekä oppilaitoksen toimintakulttuurissa.Aihekokonaisuuksien pääasiat sisältyvät perusteiden ainekohtaisiin osiin.Aihekokonaisuuksia täydennetään, ajankohtaistetaan ja konkretisoidaan paikallisessaopetussuunnitelmassa.Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyysAihekokonaisuuden tarkoituksena on kannustaa opiskelijoita aktiivisiksi, vastuutakantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Se merkitsee osallistumista ja vaikuttamistayhteiskunnan eri alueilla poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan sekäkulttuurielämään. Toimintatasot ovat paikallinen, valtakunnallinen, eurooppalainen jaglobaali.Tavoitteena on, että opiskelija• syventää ymmärtämystään demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteista jaihmisoikeuksien tuntemustaan• osaa muodostaa oman mielipiteensä ja perustellen keskustella siitä kunnioittaenmuiden mielipiteitä• osaa osallistua päätöksentekoon yhteisödynamiikkaa kehittävällä tavalla• omaksuu aloitteellisuuden ja yritteliäisyyden toimintatavakseen• tuntee yrittäjyyden mahdollisuuksia ja toimintaperiaatteita• tuntee yhteiskunnan tärkeimmät osallistumisjärjestelmät sekä osaa toimia niissä.Aihekokonaisuus kannustaa opiskelijoita ilmaisemaan omia kantojaan, osallistumaanja vaikuttamaan. Oppilaitoksen oman aktiivisen toiminnan ja oppilaskuntatoiminnanlisäksi tällaista opiskeluympäristöä voidaan kehittää yhteistyössä muidenyhteiskunnan organisaatioiden, erilaisten järjestöjen ja yritysten kanssa.

19Kestävä kehitys ja hyvinvointiAihekokonaisuuden tarkoituksena on vahvistaa opiskelijoiden sitoutumista kestävänkehityksen edistämiseen sekä työhön hyvinvoinnin turvaamiseksi perheessä,lähiyhteisöissä ja yhteiskunnassa.Tavoitteena on, että opiskelija• tuntee perusasiat kestävän kehityksen ekologisesta, sosiaalisesta, taloudellisestaja kulttuurisesta ulottuvuudesta sekä ymmärtää, että vasta niiden samanaikainentoteuttaminen tekee kehityksestä kestävän• osaa mitata, arvioida ja analysoida eri tavoin sosiaalisessa ja rakennetussaympäristössä sekä luonnonympäristössä tapahtuvia muutoksia• ymmärtää, millainen on sosiaalista pääomaansa vahvistava yhteisö ja yhteiskunta,kestävä elämäntapa, luontoa pilaamaton ja ekotehokas tuotanto ja yhdyskunta sekäluontoperustastaan ylisukupolvisesti huolehtiva kulttuuri• osaa ja tahtoo toimia kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin puolesta omassaarjessaan, opiskelijana, kuluttajana ja kansalaisena.Rohkaistuakseen aktiiviseksi kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin edistäjäksiopiskelija tarvitsee tietoa ja kokemuksia siitä, että hänen omilla eettisillä,käytännöllisillä, taloudellisilla, yhteiskunnallisilla ja ammatillisilla valinnoillaan onmerkitystä. Opetuksen lisäksi kestävään elämäntapaan kannustavat oppilaitoksenmahdollinen oma ympäristöohjelma tai kestävän kehityksen ohjelma sekä näitänäkökohtia korostava toimintakulttuuri.Kulttuuri-identiteetti ja monikulttuurisuusAikuisten perusopetusta ja lukiokoulutusta järjestävän oppilaitoksen tulee tarjotaopiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa omaa kulttuuri-identiteettiään ja oppiamonikulttuurisen työyhteisön aktiiviseksi toimijaksi. Koulutuksen tulee lisätäopiskelijoiden kulttuurien tuntemusta, joka luo perustan kulttuurien välisen toiminnantaidolle ja mahdollisuudelle menestyä kansainvälisessä yhteistyössä.Tavoitteena on, että opiskelija• tulee tietoiseksi omasta kulttuuri-identiteetistään ja hän tietää, mihin kulttuuriseenryhmään hän tahtoo kuulua• osaa toimia oman kulttuuriperintönsä siirtäjänä ja kulttuurinsa tulkkina• arvostaa kulttuureiden monimuotoisuutta elämän rikkautena ja luovuuden lähteenä• osaa ja tahtoo kommunikoida rakentavasti kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmistenkanssa• pyrkii toimimaan aktiivisesti keskinäiseen kunnioittamiseen perustuvanmonikulttuurisen yhteiskunnan rakentamiseksi.Opiskelijoita kannustetaan syventämään ja rikastuttamaan kulttuuri-identiteettiäänsekä osallistumaan luovasti monikulttuuriseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseenyhteistyöhön. Maahanmuuttajaopiskelijoita ja muita kulttuuritaustaltaan enemmistöstäpoikkeavia opiskelijoita tulee tukea heidän kasvussaan omaan ja suomalaiseenkulttuuri-identiteettiin.

20Teknologia ja yhteiskuntaTeknologian kehittämisen lähtökohtana on ihmisen tarve parantaa elämänsä laatua jahelpottaa elämäänsä työ- ja vapaa-aikanaan. Teknologian perustana on luonnossavallitsevien lainalaisuuksien tunteminen. Opetuksessa korostetaan teknologian jayhteiskunnan kehittymisen vuorovaikutteisuutta.Tavoitteena on, että opiskelija• osaa käyttää luonnontieteellistä ja muiden tieteenalojen tuottamaa tietoapohtiessaan teknologian kehittämismahdollisuuksia• osaa käyttää teknologiaa järkevästi• osaa arvioida teknologian kehittämistä ohjaavia eettisiä, taloudellisia sekähyvinvointi- ja tasa-arvonäkökohtia sekä ottaa perustellen kantaa teknologisiinvaihtoehtoihin• ymmärtää teknologian ja talouden vuorovaikutusta sekä osaa arvioidateknologisten vaihtoehtojen vaikutusta työn sisältöön, työllisyyteen, elämäntapaan,yhteiskuntaan ja ympäristön tilaan.Aihekokonaisuuden tulee ohjata opiskelijaa pohtimaan teknologian kehittämistäsuhteessa yhteiskunnallisiin muutoksiin historiallisista, ajankohtaisista jatulevaisuuden näkökulmista. Häntä kannustetaan ottamaan kantaa teknologiankehittämiseen ja osallistumaan yksilönä ja kansalaisyhteiskunnan jäsenenä sitäkoskevaan päätöksentekoon.Aihekokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä konkretisoidaan tutustumalla eri alojenteknologioihin. Näitä aloja ovat esimerkiksi tieto- ja viestintä, hyvinvointi ja terveys,muotoilu, musiikki, ympäristönsuojelu, energiantuotanto, liikenne sekä maa- jametsätalous.Viestintä- ja mediaosaaminenOpetuksen tulee tarjota opiskelijalle opetusta ja toimintamuotoja, joiden avulla hänsyventää ymmärrystään median keskeisestä asemasta ja merkityksestäkulttuurissamme. Opetuksen tulee myös vahvistaa opiskelijan aktiivista suhdettamediaan, valmiutta vuorovaikutukseen sekä yhteistyötä paikallisen/alueellisen mediankanssa. Opiskelijaa ohjataan tunnistamaan mediavaikutuksia sekä median rooliaviihdyttäjänä ja elämysten antajana, tiedon välittäjänä, käyttäytymismallien jayhteisöllisyyden kokemusten tarjoajana sekä maailman- ja minäkuvan muokkaajana.Opiskelija oppii huolehtimaan yksityisyyden suojastaan, turvallisuudestaan jatietoturvastaan liikkuessaan mediaympäristöissä.Tavoitteena on, että opiskelija• osaa tietotekniikan perustaidot• osaa käsitellä eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä: hän oppii vastuuta mediansisällöntuottamisessa, käytössä ja mediakäyttäytymisessään• parantaa vuorovaikutus-, viestintä- ja vaikuttamistaitojaan• tottuu käyttämään mediaa opiskelun välineenä ja opiskeluympäristönä• saa tietoa viestintäalasta, mediatuotannosta ja tekijänoikeuksista.

21Mediaosaaminen on sekä taitojen että tietojen oppimista. Mediataitojen opiskelu onverbaalisten, visuaalisten, auditiivisten, teknisten ja yhteiskunnallisten taitojen sekäopiskelutaitojen kehittämistä. Mediaosaaminen edellyttää oppiaineiden välistäyhteistyötä ja yhteistyötä eri viestintävälineiden kanssa sekä oppimista aidoissatoimintaympäristöissä. Media on sekä opiskelun kohde että väline. Opetuksen sisältöjäovat sekä perinteinen että tietokonepohjainen, vuorovaikutteinen uusmedia.Mediataidoissa korostuvat monivälineisyys ja visuaalisuus.5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenäÄidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä,jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielenmyötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämämahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä kulttuurin jatkuvuuden ja senkehittämisen.Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on sekä perusopetuksen että lukiokoulutuksenkeskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen jakulttuuriseen yleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistäsekä kulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekälukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- javuorovaikutustilanteissa.Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa aikuisopiskelijaa arvostamaan omaakulttuuriaan ja kieltään. Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyydenymmärtämiseen sekä kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen.Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kirjallisuuden opetuksen tavoitteena onkaunokirjallisuuden ymmärtäminen sekä tekstien eritteleminen ja tulkitseminen erinäkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuriidentiteetinmuodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen.Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- javuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille,osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Sosiaalinen vuorovaikutusja oppiminen perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen ja vankkaan luku- jakirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla. Oppiaineäidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aikuisopiskelijaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen sekätiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan.Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueetovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli janäkemys ihmisestä tavoitteellisesti toimivana, itseään ilmaisevana sekä merkityksiätulkitsevana ja tuottavana viestijänä.

22PerusopetusOpetuksen tavoitteetÄidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija• syventää kieltä, kirjallisuutta ja viestintää koskevia perustietojaan sekä oppiikäyttämään niihin liittyviä käsitteitä• kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan• kehittää ilmaisuaan sekä puheessa että kirjoituksessa• osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä• oppii kirjoitetun kielen normeja ja ymmärtää kirjakielen tarpeellisuuden• osaa käyttää erilaisia tietolähteitä ja arvioida tiedon luotettavuutta• rakentaa kirjallisuuden tuntemustaan ja sen avulla ajatteluaan ja mielikuvitustaansekä maailmankuvaansa• nauttii kulttuurin ja taiteen moninaisuudesta• kasvaa suvaitsevaiseksi eri kieltä puhuvia kohtaan.Pakolliset kurssit1. Äidinkielen ja kirjallisuuden perusteita (äi1)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• kehittyy luottamaan itseensä keskustelijana ja puhujana• oppii tuntemaan kirjakielen ja puhekielen eroja• oppii sanojen ryhmittelyä merkityksen ja taivutuksen perusteella• tottuu tarkastelemaan omaa kielenkäyttöään• luo omaa suhdetta kirjallisuuteen.Keskeiset sisällöt• ryhmä- ja parityöskentelytaidot• puheenvuoron rakentamista vuorovaikutustilanteissa• kirjakielen ja puhekielen käytänteiden erot• oman tekstin rakentaminen: aloitus, lopetus, kappalejako• sanaluokat, perussijamuodot• iso ja pieni alkukirjain, yhdyssanat sekä muuta sanastoon liittyvää kielenhuoltoa• lyhyitä kaunokirjallisia tekstejä oman lukukokemuksen näkökulmasta2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (äi2)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• oppii ilmaisemaan ja perustelemaan mielipiteensä suullisesti ja kirjallisesti• kehittyy tekstien tuottajana• syventää erilaisten tekstien lukutaitoaan

23• syventää tietojaan kielen rakenteesta.Keskeiset sisällöt• perusteltuja puheenvuoroja, mahdollisuuksien mukaan väittelyjä ja neuvotteluja• median tekstilajeja: uutinen, yleisönosastokirjoitus, pääkirjoitus, artikkeli• suunniteltu, prosessoitu ja viimeistelty asiateksti ja mielipidekirjoitus• verbin aikamuodot ja tapaluokat• kaunokirjallisuuden lajien tunnistamista: runo, kertomus, novelli, romaani3. Tekstien erittelyä ja tulkintaa (äi3)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• kehittää vuorovaikutustaitojaan keskustelussa ja omien näkemystensä ilmaisussa• löytää keskeisen sisällön erilaisista teksteistä• tottuu työstämään omia tekstejään• tarkastelee lauseita rakenteellisina ja toisiinsa liittyvinä yksikköinä• tutustuu eri genreihin.Keskeiset sisällöt• keskustelua televisiosarjojen maailmasta, teatterista ja elokuvista• asiatekstien referointi, juonitiivistelmä• arvostelun kirjoittaminen• lauseenjäsenet, pää- ja sivulause• kirjallisuuden perusanalyysi: aihe, juoni, henkilö, aika ja paikka• lyhyt kaunokirjallisen tekstin erittely• kirjallisuuden eri genrejä: esimerkiksi dekkari, scifi, kauhu, fantasia, elämäkerta,ihmissuhderomaani4. Suomen kielen ja kirjallisuuden ominaispiirteitä (äi4)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• syventää taitojaan ilmaisijana• oppii perusasiat suomen kielestä, sen vaihtelusta ja muuttumisesta• motivoituu huoltamaan tuottamiaan tekstejä• oppii hankkimaan tietoa eri lähteistä• tutustuu Suomen kirjallisuuden vaiheisiin.Keskeiset sisällöt• suomen kielen vaiheet ja sen asema muiden kielten joukossa• keskeisiä teoksia Suomen kirjallisuudesta• valinnaisista romaaneista keskustelua ja kirjoittamista• oman tekstin huoltaminen tarkoitukseen sopivaksi• laajahko kirjoitelma tietolähteiden pohjalta

24Valinnainen kurssi5. Puheviestintä (äi5)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä japuhekulttuurista• kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- jaryhmäviestintätaitojaan• tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteenvaikuttavia tekijöitä.Keskeiset sisällöt• vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet• kielellinen ja nonverbaalinen viestintä• esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteetja menettelytavat• esiintymisjännityksen lieventäminen• esiintymistaitojen ja ryhmäviestintätaitojen harjoittelua erilaisissavuorovaikutustilanteissaPäättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8VuorovaikutustaidotOpiskelija• haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenäettä yksin esiintyessään• osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa• osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissaryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton,kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja• edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin,kun asioista ollaan eri mieltä• tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioonviestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoavalitessaan; hän pystyy vaihtamaan oman puhekielensä tarvittaessayleispuhekieliseksi• pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan: hän ottaa vastaanpalautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi, hän antaa myösrakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin ettäryhmässä.

25Tekstien tulkinta ja hyödyntäminenOpiskelija• osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida,väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstien yhteyksiä omiinkokemuksiinsa ja ajatuksiinsa• tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessatekstiympäristössä• lukee tekstejä, myös media- ja verkkotekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaakäyttäen• tuntee tavallisten tekstityyppien keskeiset ominaisuudet ja erottaa niitätekstikokonaisuuksista• tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja• osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja senperustelut• pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekäseuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä• osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia• tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoonja ilmaisuun• pystyy tekemään havaintoja tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista• pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksisanavalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaistenilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn• pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon käsitteitä kieltä havainnoidessaan jakirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään.Tekstien tuottaminen ja tiedonhallintataidotOpiskelija• osaa käyttää kirjastoa, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia, tietoverkkoja sekäsuullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myösilmoittaa ne• tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laadintaprosessin ja soveltaa tietojaantekstejä tuottaessaan• kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esilleolennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata• pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassakuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä,hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä• pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla jamuutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä• osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamiseen ja tehdä tyylillisiä, sanastollisiaja rakenteellisia valintoja, osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekätiivistää tekstiään• soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista,kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä.

26Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriinOpiskelija• on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen• löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä mediatuotteita ja osaaperustella valintojaan• on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja,satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekätuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä, kokonaisteoksia hän onlukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän• tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakinkirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia• pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa• osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä ontietoa sanaluokista ja lauseenjäsenistä; hän tuntee suomen kielen keskeisimmätominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsakieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä• tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan• tietää kielen muuttumista; hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kieltenjoukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä: opiskelija tuntee Suomenkielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä.LukiokoulutusOpetuksen tavoitteetÄidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija• syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihinliittyviä käsitteitä• syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyytavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen• oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa ettäkirjoituksessa• oppii analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta• syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää jatuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista• oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota,sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen• syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaakirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaamaailmankuvaansa• hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden• osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta,käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä; osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaaoppiaineen opiskelussa• nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta.

27ArviointiÄidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arvioinnin tulee kohdistua monipuolisestioppiaineen eri alueisiin. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja mahdollisetsuulliset tuotokset sekä aktiivisuus. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu ja palautesekä toisilta opiskelijoilta että opettajalta ovat opiskelijan puheviestinnän jakirjoittamisen taitojen kehittymisessä tärkeää. Opetuksessa tulee kehittää opiskelijanitsearviointitaitoja, joiden avulla hän voi rakentaa myönteistä ja samalla realististakäsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana.Pakolliset kurssitKursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen,puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin jasisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessakeskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetäänlukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaastikaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta.1. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI1)Opiskelija harjaantuu erittelemään asiatekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekäoppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventäätekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppiierittelemään tekstiä temporaalisista, kausaalisista, kontrastiivisista ja muistamerkityssuhteista koostuvana kokonaisuutena, oppii tekstien erittelyssä tarvittavaakäsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä• tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta• oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekäkykenee välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensamukaisesti• oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekälöytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensäpohjaksi.Keskeiset sisällöt• tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sanavalinnat, kielenkuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus janäkökulman valinta• informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinenesittäminen ja arviointi• kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinenvalikointi ja siihen viittaaminen ja sen hyödyntäminen omassa tekstissä sekätekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta

282. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI2)Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja senkulttuurisesta merkityksestä syvenee.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta• syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä• kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana erilaisia lukija- ja tulkintalähtökohtiasekä tarpeellisia kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen ja tulkitsee tekstejä sekäsuullisesti että kirjallisesti• oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti• harjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinojatarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan.Keskeiset sisällöt• kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä jalähestymistapaa hyödyntäen• proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja,näkökulma, aihe, henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi• lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö,rytmi, mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus• draama kirjallisuudenlajina• novellien, runojen ja draaman erittelyä• kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä3. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI3)Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisennäkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hänoppii analysoimaan ja tuottamaan erilaisia argumentatiivisia tekstejä.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• syventää medialukutaitoaan, jolloin hän pystyy analysoimaan ja tulkitsemaanerilaisia mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaanmedian välittämää informaatiota ja vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan• osaa niin kirjoittajana kuin puhujanakin perustella monipuolisesti näkemyksiäänsekä arvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin luotettavuutta• osaa tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta• oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja myöseettisistä lähtökohdista.Keskeiset sisällöt• suora ja epäsuora vaikuttaminen: esimerkiksi suostuttelu, ohjailu, manipulointi;mainonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia

29• vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä: mielipide,kolumni, pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos• argumentointitavat ja retoriset keinot• kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä• tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä• tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki• viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka4. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI4)Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaahuomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• oppii tarkastelemaan niin fiktiivisiä tekstejä kuin asiatekstejäkin niidenkulttuurikontekstissa ja suhteessa muihin teksteihin• oppii erittelemään tyylin elementtejä ja niiden vaikutusta tekstin kokonaisuuteen• pystyy itsenäiseen kirjoitusprosessiin aiheen ja näkökulman valinnasta, aineistonkoonnista ja järjestelystä tekstin muokkaamisen ja tyylin hionnan kautta omanpohdiskelevan tekstin laadintaan• kehittää omaa ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään.Keskeiset sisällöt• eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisestikulttuurisen kontekstin näkökulmasta• tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailmanilmentäjinä sekä oman aikansa että nykyajan kontekstissa• tyylin aineksien, kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin jalauserakenteen vaikutus tekstiin• oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta, itse valitusta näkökulmasta laadittupohdiskeleva teksti• oman tyylin hiontaa ja huoltoa5. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI5)Opiskelija muodostaa kokonaiskuvan suomen kielen, suomalaisen kirjallisuuden jakulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää eurooppalaistenkieli- ja kulttuurikontaktien vaikutuksen suomalaisen kulttuurin muotoutumiseenja jatkuvaan muutokseen• arvostaa nyky-Suomen monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä ja ymmärtää äidinkielenmerkityksen jokaiselle ihmiselle

30• tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja sekä osaa arvioidaniiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta, kulttuurisen ja yksilöllisenidentiteetin rakentajana.Keskeiset sisällöt• teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen,kirjoitetusta kulttuurista nykyviestintään• suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälisessä ympäristössä;kielenohjailun periaatteet opiskelijan kielenkäytön näkökulmasta• kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa• suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksiaja teemoja• kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheistaSyventävät kurssit6. Tekstitaitojen syventäminen (ÄI6)Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä• varmentaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä jajohdonmukaista tekstiä.Keskeiset sisällötKerrataan ja syvennetään seuraavia asioita:• tekstityypit ja tekstilajit• tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet• tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely,muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely• kielenhuoltoa7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7)Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaansekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa jatyöelämässä.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä japuhekulttuurista• kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- jaryhmäviestintätaitojaan

31• tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteenvaikuttavia tekijöitä.Keskeiset sisällöt• vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet• kielellinen ja nonverbaalinen viestintä• esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteetja menettelytavat• esiintymisjännityksen lieventäminen• esiintymis- ja ryhmäviestintätaitojen harjoittelua erilaisissavuorovaikutustilanteissa• puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria8. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI8)Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsalukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää ja arvioida viestintäympäristöään sekä omiataitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, ettähänen viestijäkuvansa tarkentuu.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• syventää tekstikäsitystään• oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä entistä tietoisempana tulkintaansaohjaavista seikoista• ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteensekä viestintätilanteen ja -välineen kannalta• oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistätietoisemmin• tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua• syventää tietojaan ryhmäviestinnästä: hän kehittää ja oppii arvioimaan omiaosallistumistapojaan ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön taikeskustelun tuloksellisuuden kannalta.Keskeiset sisällöt• tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite,vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi• viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin• tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit,mediatekstit, sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit sekäjulkiset ja yksityiset tekstit• erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys,havainnollisuus ja eheys• tekstien referointi ja kommentointi• omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation arviointi lukioopiskelunnäkökulmasta• vuorovaikutustaidot ryhmässä

329. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9)Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, medianajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinenlukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohtilukion päättötason vaatimuksia.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen,kirjallisuuden ja viestinnän teemoja• oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisinperustein ja näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua• löytää nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistäkäytävään keskusteluun• osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä,ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä.Keskeiset sisällöt• nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä• suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja ajankohtaisista kieltä ja kulttuuriakäsittelevistä aiheista• mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua• osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön5.3.2 Äidinkieli ja kirjallisuus, ruotsi äidinkielenäÄidinkieli toimii oppimisen perustana ja sen kautta ihminen jäsentää todellisuuttaan jakommunikoi muiden ihmisten kanssa. Äidinkieli vahvistaa yksilöllistä ja kulttuuristaidentiteettiä sekä kehittää ajattelua, luovuutta ja eettistä tietoisuutta.Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on elämänhallinta-aine sekä keskeinen taito-,tieto- ja kulttuuriaine. Oppiaine saa sisältöjä lähinnä kieli-, kirjallisuus- javiestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Lukemisen, kirjoittamisen japuheviestinnän avulla omaksutaan uusia käsitteitä ja opitaan näkemään asioidenvälisiä yhteyksiä, ajattelemaan loogisesti, pohtimaan sekä tarkastelemaan,tulkitsemaan ja arvioimaan tietoa kriittisesti. Kirjallisuuden ja kuvallistenviestintävälineiden avulla opitaan uusia asioita länsimaisen kulttuuriperinteen ohellamyös muista kulttuureista. Kirjallisuuden opetus edistää myös persoonallisuudenkehitystä. Oppiminen ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus perustuvat monipuoliseenviestintäosaamiseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa pyritään eri tieto- jataitoalueiden toiminnalliseen integroimiseen. Näin toimitaan myös yhteistyössämuiden oppiaineiden kanssa.Oppiaine pohjautuu laajaan tekstikäsitykseen, mikä tarkoittaa, että tekstit voivatpohjautua faktaan tai fiktioon, olla käsinkirjoitettuja, painettuja, graafisia tai sähköisiä.

33Tähän laajaan tekstikäsitykseen sisältyy siis puhutun ja kirjoitetun tekstin ohella myösmediatekstejä, ääntä ja kuvia sekä näiden yhdistelmiä.Äidinkielen hallitseminen sekä suullisesti että kirjallisesti on oppimisen ja aktiivisenyhteiskunnallisen osallistumisen edellytys. Siksi on tärkeää, että koulu tarjoaamonipuolisia mahdollisuuksia kielen kehittämiseksi niin oppiaineessa äidinkieli jakirjallisuus kuin myös muissa oppiaineissa.PerusopetusOpetuksen tavoitteetÄidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija• syventää kieltä, kirjallisuutta ja viestintää koskevia perustietojaan sekä oppiikäyttämään niihin liittyviä käsitteitä• kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan• kehittää ilmaisuaan sekä puheessa että kirjoituksessa• osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä• oppii kirjoitetun kielen normeja ja ymmärtää kirjakielen tarpeellisuuden• osaa käyttää erilaisia tietolähteitä ja arvioida tiedon luotettavuutta• rakentaa kirjallisuuden tuntemustaan ja sen avulla ajatteluaan ja mielikuvitustaansekä maailmankuvaansa• nauttii kulttuurin ja taiteen moninaisuudesta• kasvaa suvaitsevaiseksi eri kieltä puhuvia kohtaan.Pakolliset kurssit1. Äidinkielen ja kirjallisuuden perusteet (mo1)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• kehittyy itseensä luottavaksi viestijäksi ja puhujaksi• oppii tuntemaan kirjakielen ja puhekielen välisen eron• tottuu tarkastelemaan kielenkäyttöään• luo henkilökohtaisen suhteen kirjallisuuteen.Keskeiset sisällöt• ryhmä- ja parityöskentelytaidot• puheenvuoron muodostamista ryhmäkeskustelussa• puhe- ja kirjakielen ilmaisutapojen erot• oman tekstin tuottaminen: aloitus, päättäminen, kappalejako• ruotsin kielen lauserakenteiden perusteiden tarkastelua• pienen ja ison alkukirjaimen käyttämistä, yhdyssanojen kirjoittamista• lyhyitä kaunokirjallisia tekstejä omien lukukokemusten näkökulmasta

342. Tekstien rakenteita ja -sisältöjä (mo2)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• oppii ilmaisemaan ja perustelemaan mielipiteensä sekä suullisesti että kirjallisesti• kehittyy tekstin tuottajana• syventää taitoaan lukea erilaisia tekstejä• syventää kielen rakenteen ja muodon tuntemustaan.Keskeiset sisällöt• keskustelun harjoittelua sekä keskustelun ohjaamista tiettyä tavoitetta kohti• erilaisten tekstien, myös mediatekstien kuten uutisten, yleisönosaston kirjoitusten,pääkirjoitusten ja artikkelien erittelyä• faktatekstien ja keskusteluartikkelien laatimista, muokkaamista ja viimeistelyä• kaunokirjallisuuden eri tyylilajien tunnistamista: esimerkiksi lyriikkaa, romaaneja,novelleja ja kertomuksia3. Tekstien analysointi ja tulkinta (mo3)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• kehittää vuorovaikutustaitojaan keskustelutilanteissa ja omia näkemyksiäilmaistessaan• löytää keskeisen sisällön erilaisista teksteistä• tottuu muokkaamaan omia tekstejään• tutkii lauseita ja virkkeitä tarkoituksenmukaisten asiayhteyksien osina• oppii tuntemaan eri tyylilajeja.Keskeiset sisällöt• keskusteluja TV-sarjojen, teatterin ja elokuvien pohjalta• referaatteja ja tiivistelmiä faktateksteistä• kirjallisuusarvosteluja• lauseenjäseniä, pää- ja sivulauseita• kirjallisuusanalyysin peruskäsitteitä: teema, juoni, henkilö, aika ja paikka• kaunokirjallisen tekstin lyhyt analyysi• kirjallisuuden eri tyylilajeja, esimerkiksi salapoliisiromaaneja, tieteiskirjallisuutta,elämänkertoja sekä romaaneja, jotka käsittelevät ihmisten välisiä suhteita4. Ruotsin kieli ja kirjallisuus (mo4)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• syventää viestintätietojaan ja -taitojaan• tutustuu ruotsin kielen ominaispiirteisiin, vaihtelun ja kehitykseen• motivoituu tarkastelemaan omia tekstejään• oppii etsimään tietoa eri lähteistä• tutustuu suomalaiseen, pohjoismaiseen ja muiden maiden kirjallisuuteen.

35Keskeiset sisällöt• perustietoja ruotsin kielestä, sen suhteesta muihin pohjoismaisiin kieliin sekämuihin kieliin• keskeisiin Suomen, Pohjoismaiden ja muiden maiden kaunokirjallisiin teoksiintutustumista• keskustelua ja kirjoitusharjoituksia valinnaisten romaanien pohjalta• omien tekstien muokkaamista tekstin tarkoitus huomioon ottaen• laaja kirjallinen esitys, joka pohjautuu eri tietolähteisiinValinnainen kurssi5. Suullinen viestintä (mo5)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• syventää tietojaan vuorovaikutuksesta ja suullisesta viestinnästä• kehittää ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis-, kuuntelu- ja keskustelutaitojaan• tuntee ja osaa eritellä tekijöitä, jotka vaikuttavat sekä puhujan että viestinuskottavuuteen.Keskeiset sisällöt• vuorovaikutustilanteiden tyypillisiä piirteitä• verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä• käyttäytymismalleja neuvottelutilanteisiin, kokouksiin ja erilaisiinkeskustelutilanteisiin• tapoja välttää esiintymispelkoPäättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8VuorovaikutustaidotOpiskelija• haluaa ilmaista itseään suullisesti sekä yksin että ryhmässä ja pyrkii luomaankontaktin yleisöön• osaa kuunnella keskittyneesti ja osallistuu ongelmalähtöiseen keskusteluun;kykenee osallistuvaan ja analyyttiseen vuoropuheluun• arvostaa muita puhujia, hyväksyy erilaisia mielipiteitä ja kykenee osallistumaankeskusteluun rakentavasti, esimerkiksi esittämällä kysymyksiä, tekemälläehdotuksia ja perustelemalla näkemyksiään• tietää puhe- ja kirjakielen keskeisimmät erot, on tietoinen yksilöllisen kielenmahdollisuuksista ja rajoituksista sekä kykenee mukauttamaan kielenkäyttöääntilanteen ja viestintävälineen edellyttämällä tavalla• ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; osaamyös antaa rakentavaa palautetta muille ja kykenee työskentelemään sekäitsenäisesti että ryhmässä.

36Erilaisten tekstien tulkitseminen ja käyttäminenOpiskelija• osaa käydä vuoropuhelua sekä fiktiivisten että asiatekstien ollessa kyseessä: esittääkysymyksiä tekstistä, kommentoi, perustelee, tulkitsee ja analysoi tekstejä• osaa ilmaista lukemansa fiktiivisen tekstin herättämiä ajatuksia ja tunteita, pohtiatekstin teemaa, juonta ja henkilökuvaa sekä sen sisältöä ja suhdetta omienajatusten ja kokemusten kanssa• osaa käyttää joitakin keskeisiä kieli-, kirjallisuus- ja tekstianalyyttisiä käsitteitä• osaa lukea lyriikkaa ja ilmaista ajatuksia ja tunteita, joita runo herättää• osaa toimia ja hankkia tietoa erilaisissa tekstiympäristöissä ja tuntee eri tekstilajejaja niiden tehtävän• ymmärtää, että tekstillä on jokin tarkoitus ja lähettäjä, jolla on ratkaiseva merkitystekstin kielelliselle ulkoasulle, muodolle ja sisällölle• lukee ja ymmärtää erilaisia tekstejä, myös mediatekstejä, sekä käyttää toimivialukustrategioita• osaa pohtia tekstien kuvallista ja auditiivista ilmaisua• tunnistaa tavallisia fiktiivisiä tekstilajeja sekä erityylisiä fakta- ja mediatekstejä,erityisesti uutisia, mainoksia ja erilaisia artikkeleita sekä kykenee suhtautumaanniihin analyyttisesti ja kriittisesti• osaa erottaa tekstistä oleellisen, tulkita tekstejä, tunnistaa arvoväittämiä, tiivistääsisältöä sekä verrata erilaisia tekstejä• osaa käyttää kirjastoa, hakuteoksia ja tietokantoja sekä fiktiivisiä tekstejä,asiatekstejä ja suullisesti välitettyä tietoa lähteinään• osaa poimia oleellisen tiedon eri lähteistä ja pohtia lähteiden luotettavuutta.Erilaisten tekstien tuottaminen ja käyttäminenOpiskelija• tuntee suullisten ja kirjallisten tekstien laatimisen prosessin sekä osaa soveltaakielitaitoaan tekstin tuottamisessa• osaa kerätä riittävästi materiaalia esitystään varten sekä jäsennellä ja analysoidasitä• osaa jäsentää suullisen esityksensä niin, että sen keskeinen aines välittyykuulijoille ja että tekstin ajatuksenkulkua on helppo seurata• pystyy tuottamaan monenlaisia fiktiivisiä tekstejä ja asiatekstejä, esimerkiksikuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, referaatteja, kirjeitä,hakemuksia, yleisönosaston kirjoituksia ja muita argumentoivia tekstejä• pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkinhyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja eri viestintävälineitä• osaa kirjoittaa suhteellisen virheettömästi, ymmärtää kielen sääntöjen merkityksenja osaa soveltaa sääntöjä niin, että kielen rakenteet, välimerkkien käyttö jaoikeinkirjoitussäännöt ovat pääkohdittain oikein• sanavarasto on riittävän suuri ja käyttökelpoinen, mutta puhekielenomaisia,murteellisia tai suomen kielestä välittyneitä ilmauksia saattaa esiintyä• tekee havaintoja itsestään lukijana, puhujana ja kirjoittajana• osaa soveltaa tietojaan kielestä ja puhutun ja kirjoitetun kielen eroista niin, ettäomien tekstien sanavalinnat, tyyli ja rakenteet ovat tarkoituksenmukaisia.

37Kieli, kirjallisuus ja kulttuuriOpiskelija• on saavuttanut sellaisen lukutaidon, että kykenee lukemaan kokonaisteoksia• löytää itseään kiinnostavaa kirjallisuutta ja saa tietoa kauno- ja/taitietokirjallisuudesta sekä eri viestintävälineiden välityksellä• tuntee ruotsin kielen tärkeimmät erityispiirteet ja pystyy tietyissä määrinvertailemaan ruotsin kieltä muihin kieliin, erityisesti suomen kieleen,pohjoismaisiin kieliin ja niihin vieraisiin kieliin, joita hän opiskelee• tuntee sanaluokkajaon, taivutusjärjestelmän ja lauseenjäsennyksen sekäsanajärjestyksen periaatteet sekä osaa tehdä kielellisiä kokeiluja• osaa kuvata itseään lukijana ja perustella kirjallisuusvalintojaan; on lukenutainakin ne kokonaisteokset, jotka luokka on valinnut yhteisesti luettaviksi• on lukenut suomalaista, ruotsalaista, pohjoismaista ja muuta ulkomaistakaunokirjallisuutta kuten runoja, satuja, kertomuksia, novelleja, sarjajulkaisuja,otteita näytelmistä, pohjoismaisia myyttejä ja satuja sekä suomenruotsalaisenkirjallisuuden keskeisiä teoksia• tuntee kaunokirjallisuuden päälajit, muutamia keskeisiä tyylisuuntauksia, jonkinverran klassisia teoksia ja muutamia keskeisiä suomalaisen, pohjoismaisen jamaailmankirjallisuuden perusteoksia• osaa pohtia asioita kirjallisuutta, teatteria ja elokuvaa koskien ja jakaakokemuksensa muiden kanssa• osaa tulkita ja tarkastella eri viestimien välittämää tietoa• tuntee jonkin verran ruotsin kielen vaihtelua ja kehitystä; tietää kielen olevanjatkuvasti muuttuva ja kehittyvä kulttuuri-ilmiö, joka on riippuvainenkielenkäyttäjistä sekä maantieteellisistä, sosiaalisista, poliittisista ja historiallisistatekijöistä• kykenee oppimansa perusteella ymmärtämään ja pohtimaan äidinkielen tehtävää jamerkitystä muihin kieliin verrattuna monikulttuurisessa kieliyhteisössä• näkee Suomessa puhuttavan ruotsin osana pohjoismaista kieliyhteisöä ja pohtii sitämyös maailmanlaajuisesta näkökulmasta; ymmärtää kielen ja äidinkielenmerkityksen ihmiselle.LukiokoulutusOpetuksen tavoitteetÄidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija• syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä• oivaltaa kielen, kirjallisuuden ja oppimisen välisen yhteyden ja osaa hyödyntääniihin liittyviä käsitteitä lukiessaan, kirjoittaessaan, puhuessaan ja kuunnellessaan• käyttää kirjallisuutta ja kuvallisia viestintävälineitä hyödykseen ilon ja tiedonlähteinä sekä pohtii niitä• kehittää mielikuvitustaan ja oppimishaluaan omaksumalla kaunokirjallisuutta erimuodoissa, eri aikakausilta ja eri kulttuureista• syventää tietojaan laajan tekstikäsityksen mukaisesti; osaa analysoida ja tulkitaerilaisia tekstejä• oppii kirjallisuus- ja viestintätaitojensa avulla ymmärtämään tekstin ja kontekstinvälistä suhdetta ja perehtyy erilaisten tekstien ja viestintävälineiden avulla

38demokraattisiin, humanistisiin ja eettisiin arvoihin, mutta tulee myös tietoiseksituhoavista voimista, joihin on reagoitava• syventää sekä suullisia että kirjallisia viestintävalmiuksiaan• syventää ja tarkentaa kielenkäyttöään, jolloin kielestä tulee monipuolisempaa javiestinnän tavoitteet saavutetaan• sopeuttaa kielensä eri tilanteiden vaatimuksiin, sekä yksityisesti että julkisesti• tulee yhä varmemmaksi kirjoitetun ja puhutun kielen sääntöjen hallitsemisessa jaymmärtää kielenhuollon yhteiskunnallisen ja yksilöllisen merkityksen• tiedostaa tekstin muotokieltä ja retorisia keinoja ja kykenee analysoimaan jaarvioimaan tekstin argumentaatiota sekä hyödyntämään kieltä vaikuttamiskeinona• osaa käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa tarkoituksenmukaisesti opinnoissaan sekäetsiä tietoa eri lähteistä, muokata, pohtia ja arvioida saamaansa tietoa• nauttii monipuolisesti kulttuurista ja taiteestaArviointiÄidinkieli ja kirjallisuuden -kurssien arvioinnin tulee kohdistua oppiaineen kaikkiinosa-alueisiin. Kurssiarvosanaan sisältyvät kirjalliset ja suulliset tuotokset sekäosallistumisaktiivisuus. Palautteen saaminen sekä opettajalta että koko ryhmältä ontärkeää opiskelijan puhe- ja kirjoitusvalmiuksien kehittymisessä. Opiskelijalle tuleemyös tarjota tilaisuuksia itsearviointiin, joka voi tukea opiskelijan positiivista jarealistista kuvaa itsestään puhujana, lukijana tai kirjoittajana. Itsearvioinnin pohjanaon opiskelijan saama tieto kurssien tavoitteista ja sisällöistä, jolloin hän pystyyseuraamaan omaa edistymistään.Pakolliset kurssitKurssit rakentuvat aineen sisäistä integraatiota noudattaen ja ne muodostavattoiminnallisia kokonaisuuksia. Kaikilla kursseilla syvennetään kieli- jakirjallisuustietoutta, kehitetään suullisia ja kirjallisia viestintävalmiuksia sekä luetaanrunsaasti mielikuvitus- ja asiatekstejä. Opiskelijan suoritettua kaikki pakolliset kurssit,hänelle on kehittynyt syvällinen tietoisuus kielestä ja hyvä kielitaito. Opiskelija onmyös saanut paljon tietoa kirjallisista perinteistä ja eri tyylilajeistatarkoituksenmukaisissa yhteyksissä sekä syventänyt taitojaan analysoida ja tuottaa eritekstityylejä sekä pohtia niiden sisältöä ja tehtävää yhteiskunnassa.1. Tekstien maailma (MO1)Kurssi esittelee äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineena, jossa kieli, viestintä,kaunokirjalliset tekstit sekä asiatekstit sijoitetaan teoreettiseen viitekehykseen.

39TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• ymmärtää, mitä laaja tekstikäsitys tarkoittaa• syventää tietoisuuttaan eri tekstilajeista• tietää eri tapoja lukea, analysoida, tulkita ja tuottaa tekstejä• oppii valitsemaan kielenkäyttönsä tyylin tilanteen edellyttämällä tavalla• oppii tulkitsemaan kertovia tekstejä• oppii perusteet omien tuotosten suhteuttamisesta muiden kirjoittamiin teksteihin• osallistuu rakentavasti ryhmäkeskusteluun.Keskeiset sisällöt• puhe- ja kirjakielen erot sekä eri tyylitasot• eri tekstilajeja ja niiden tehtävä yhteiskunnassa• oman lukemisen pohdintaa• kirjallisten tyylilajien historiaan tutustumista, etenkin novelli ja muunlainenlyhytproosa• kaunokirjallisen tekstin analysointitapoja• aineistopohjaisen kirjoittamisen perusteet• ryhmäviestinnän perusteet2. Kertomakirjallisuus ja mediatekstit (MO2)Kurssin painopiste on erilaisten tekstien laatimisessa tavoitteellisen viestinnänapukeinona.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• oppii hyödyntämään retoriikan pääperiaatteita• tuottaa erilaisia mediatekstejä• oppii muokkaamaan ja analysoimaan pitkähköjä kertovia tekstejä• suunnittelee, esittää ja arvioi suullisen esityksen.Keskeiset sisällöt• retoriikan pääperiaatteita suullisten ja kirjallisten tekstien jäsentelyn tukemiseksi• sanomalehtitekstejä sekä muita mediatekstejä• kuva- ja elokuva-analyysi• lähdekritiikki• kielen rakenteiden erittelyä• romaani kirjallisuuden tyylilajina• faktan ja fiktion erojen tarkastelua dokumenttiromaanin ja populaarikulttuurinpohjalta• kirjallisuusarvosteluja

403. Tekstit, kulttuuri ja identiteetti (MO3)Kurssilla käsitellään kielellistä ja kulttuurista identiteettiä suomenruotsalaisestanäkökulmasta. Kurssilla keskustellaan myös suomenruotsalaisesta kirjallisuudestasuhteessa ympäröivään maailmaan.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• oppii ilmaisemaan omaa identiteettiä koskevia ajatuksia, tunteita ja mielipiteitäsekä suullisesti että kirjallisesti• ymmärtää kulttuurisen monimuotoisuuden käsitteen• kykenee keskustelemaan suomenruotsalaisuutta käsittelevistä aiheista erilaistenpainettujen ja digitaalisten lähteiden pohjalta• kykenee keskustelemaan suomenruotsalaisten kirjailijoiden kirjoittamistateksteistä eri aikakausilta ja analysoimaan niitä• tuntee suomenruotsalaiselle kielenkäytölle ominaiset piirteet• tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua.Keskeiset sisällöt• ruotsin kielen alkuperä ja nykytila Suomessa• kaksikielisyys, murteet, slangi ja muita kielisosiologisia ilmiöitä• kielenhuollon käsite sekä yhteiskunnallisesta että opiskelijoiden omien tuotostennäkökulmasta• teksti-, lause- ja sanarakenteiden erittelyä• suomenruotsalainen kirjallisuus ja kirjallisuushistoria• valmisteltuja keskusteluja, esimerkiksi kurssin sisältöön liittyviäpaneelikeskusteluja4. Moderneja tekstejä (MO4)Kurssilla käsitellään kirjallisuusanalyysia ja esitellään tekstianalyysin peruskäsitteet.Etupäässä tarkastellaan modernia kirjallisuutta.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• tuntee eri tyylikeinoja ja osaa kommentoida tekstien, erityisesti lyyristen tekstienkuvakieltä• oppii tulkitsemaan, analysoimaan ja hahmottelemaan tekstejä niidenkulttuurikontekstissa• ymmärtää kirjallisuuden arvon ja tehtävän eri aikakausina sekäkirjallisuusvirtauksia modernin kirjallisuushistorian aikana.Keskeiset sisällöt• lyriikan analysointia: tyyli, rakenne, tulkinta• pohdiskelevien ja analysoivien tekstien tuottaminen• 1900- ja 2000-lukujen kirjallisuus ja ismit• kirjallisuuskeskusteluja yleisön edessä

415. Tekstin valta (MO5)Kurssilla käsitellään kielen välityksellä tapahtuvaa vallankäyttöä.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• oppii sekä suullisesti että kirjallisesti analysoimaan tekstin argumentointia jaarvioimaan kriittisesti mediatekstejä ja muunlaisia asiatekstejä• tuottaa sekä suullisia että kirjallisia tehokkaasti argumentoivia tekstejä• kehittää kykyään analysoida kaunokirjallista tekstiä lukijalähtöisesti• oppii keskustelemaan, kuinka kirjailija käyttää kieltä, kirjoituksensa tyyliä jasisältöä vaikuttamiskeinona• osaa ja rohkenee ilmaista ja perustella mielipiteitään keskustelussa• lisää tietoisuuttaan kuva- ja tekstitulvan yhteiskunnallisista ja yksilöllisistävaikutuksista.Keskeiset sisällöt• argumentointianalyysi• mediatekstien analysointia ja tekstien sisällön, kielen, tyylin ja muotoilun erisuuntien analysointia• mainosanalyysi• lähdekritiikki• naisten ja miesten kielen erot• vanhempaa ja uudempaa tendenssikirjallisuutta• sekä käytännön tietoa että teoriatietoa suullisen keskustelun toteuttamisestaSyventävät kurssit6. Pohjoismaisia tekstejä (MO6)Kurssilla käsitellään pohjoismaisten kielten ja pohjoismaisen kirjallisuuden historiaa,pohjoismaisia tekstejä, tekstejä kirjoitettuna pohjoismaisilla kielillä sekäpohjoismaista kulttuuria. Kirjallisuuden opetuksessa painotetaannäytelmäkirjallisuutta.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• tunnistaa pohjoismaiset kielet sekä puhutussa että kirjoitetussa muodossa• omaa perusstrategiat tullakseen ymmärretyksi Pohjoismaissa• kykenee lukemaan ja tematisoimaan pohjoismaisilla kielillä, lähinnä tanskan janorjan kielellä kirjoitettua mediatekstiä• hallitsee näytelmäkirjallisuuden keskeisen sanaston• oppii keskustelemaan näytelmäkirjallisuudesta sekä kirjoitettujen tekstien ettäesitettyjen näytelmien pohjalta• tuntee lausunnan periaatteet.

42Keskeiset sisällöt• pohjoismaisten kielten yhteinen tausta• pohjoismaisten kielten yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia• pohjoismaista kanssakäyntiä helpottavia keskustelustrategioita• käsitellyistä teemoista Pohjoismaita koskevien omien tekstien tuottamista• pohjoismaisen kaunokirjallisuuden tuotantoa• näytelmien analysointia ja teatterissakäyntejä• tekstien lukemista, dramatisointia ja hahmottamista7. Suullinen viestintä (MO7)Kurssi antaa opiskelijalle mahdollisuuden syventää suullisen viestinnän tietojaan jataitojaan sekä tietoa suullisen viestinnän tärkeydestä kaikissa yhteiskunnallisissavuorovaikutustilanteissa.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• syventää tietojaan vuorovaikutuksesta ja suullisesta viestinnästä• kehittää ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis-, kuuntelu- ja keskustelutaitojaan• tuntee ja osaa analysoida tekijöitä, jotka vaikuttavat sekä puhujan että viestinuskottavuuteen.Keskeiset sisällöt• viestintätilanteiden tyypillisiä piirteitä• verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä• käyttäytymismalleja neuvottelutilanteisiin, kokouksiin ja erilaisiinkeskustelutilanteisiin• suullisen viestinnän kulttuurisidonnaisia, erityisesti suomenruotsalaisiaerityispiirteitä8. Kirjoitus- ja tekstitaitojen syventäminen (MO8)Kurssilla syvennetään ja kehitetään valmiuksia analysoida, tulkita, pohtia sekä tuottaaerilaisia tekstejä.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• syventää analysoivan ja kriittisen lukemisen taitojaan• osaa laatia sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään yhtenäisiä ja loogisia tekstejä.Keskeiset sisällötSeuraavia teemoja kerrataan ja syvennetään:• tekstilajit• tekstianalyysi ja tekstianalyyttisia käsitteitä• tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely,muokkaaminen, otsikointi ja ulkoasun viimeistely• kielen rakenne ja oikeakielisyys

439. Kirjallisuus ilon ja tiedon lähteenä (MO9)Kurssi tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden kehittää tietojaan, mielikuvitustaan jaoppimishaluaan kaunokirjallisuuden keinoin.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• kehittää luovan ajattelun taitojaan lukemisen avulla• osaa verrata eri aikojen ja eri kulttuurien tapaa käsitellä teemoja ja aiheita sekäsuhteuttaa ne omaan aikaansa ja elämäntilanteeseensa• ymmärtää, että kirjallisuus havainnollistaa ihmiselämän ikuisia kysymyksiä• kehittää taitojaan käyttää erilaisia kirjallisuustieteellisiä näkökulmia tekstejätutkiessaan.Keskeiset sisällöt• eri aikoja ja/tai eri kulttuureja käsittelevän kirjallisuuden temaattinen lukeminen• intertekstuaalisuus• analyyttinen ote kirjallisuudesta kirjoitettaessa• kirjallisuuden jäsentely ja muokkaus dramatisoinnin ja luovan kirjoittamisenavulla5.3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenäOpiskelijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voidaan opettaaäidinkieltä ja kirjallisuutta suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Lähtökohtanaon opiskelijan toisen kielen osaamisen taso sekä kielellinen tausta ja ympäristö; hänomaksuu suomen kieltä myös muissa opinnoissaan ja opiskelutilanteiden ulkopuolella,jolloin suomen kielestä vähitellen tulee hänen toinen käyttö- ja sivistyskielensä omankielen rinnalla. Suomen kielen opetuksen tehtävänä on auttaa opiskelijaa tiedostamaanosaamisensa ja syventämään sitä. Opetus tukee muiden aineiden opiskelua lisäämälläsanavarastoa ja kartuttamalla kulttuuritietoutta.PerusopetusAikuisten perusopetuksessa edellytetään, että maahanmuuttaja tai muu tämänoppimäärän valinnut vieraskielinen on jo kotoutumiskoulutuksessa tai muuallaopiskellut tai omaksunut suomen kielen perusteet ja ainakin sellaisen arkikielenhallinnan, joka vastaa tyydyttävästi kotoutumisohjelmien suomen kielen osaamisentavoitteita sekä sisällöllisesti suurin piirtein aiemman suomi vieraana kielenä-oppimäärän neljää ensimmäistä kurssia tai yleisen kielitutkinnon perustasoa(tasot 1–2).

44Opetuksen tavoitteetSuomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija• tiedostaa ja syventää aiemmin oppimaansa tai omaksumaansa kielitaitoa• saa sellaiset suomen kielen tiedot ja taidot, että hän tulee toimeen jokapäiväisissäviestintätilanteissa suomalaisessa yhteiskunnassa, työpaikoilla ja jatkopinnoissa• saa tukea muiden oppiaineiden opiskeluun• tuntee suomalaisen kulttuurin peruspiirteet oman kulttuurinsa verraten sekä jonkinverran suomalaista kaunokirjallisuutta• osaa arvioida oman kielellisen tasonsa ja on tietoinen tarjolla olevista suomenkielen opiskelumahdollisuuksista ja materiaaleista• omaksuu jatko-opinnoissa tarvittavia suomen kielen opiskelustrategioita.Pakolliset ja valinnaiset kurssit1. Suomen kielen perusteiden varmentaminen (s21)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• tiedostaa kielellisen tasonsa ja haluaa kehittää kielitaitoaan• perehtyy suomalaiseen elämänmuotoon ja tapakulttuuriin• huomaa kielen alueellisen ja sosiaalisen vaihtelun, mutta keskittyy standardikielenoppimiseen• kertaa suomen kielen perusrakenteet ja perussanaston sekä parantaa niidenhallintaa mallien avulla• oppii tarkastelemaan sanaston rakennetta sekä semanttisesti (aihepiireittäin) ettämorfologisesti: perus- ja lainasanasto, sanaston kasvu yhdyssanojen ja johdostenavulla• harjaantuu kielen opiskelun menetelmiin ja välineisiin sekä muissa oppiaineissatarvittaviin kielen ymmärtämistä edistäviin luku- ja ymmärtämisstrategoihin• tutustuu kaunokirjallisuuden kielellisesti helppoihin lajeihin, kuten tarinoihin,sananparsiin, lauluteksteihin ja lyhyihin kertomuksiin• osaa itse laatia ja esittää lyhyitä kertomuksia, pohdintoja ja viestejä.Keskeiset sisällöt• lyhyitä kertomuksia ja dialogeja jokapäiväisissä tilanteissa, esimerkiksiasumisesta, vaatetuksesta, aterioinnista ja liikenteestä• nomini- ja verbiopin alkeiden kertaus: nominilausekkeiden, verbi- japrepositiorakenteiden, kysymisen ja vastaamisen harjoittelua, puhekielensupistumat• jokapäiväisessä elämässä tarvittavien tekstikatkelmien ja viestien, kuten opasteidenmainosten ja aikataulujen lukeminen ja hyödyntäminen sekä hinnan ja ajanilmaiseminen• sosiaalinen vuorovaikutus henkilökohtaisissa tapaamisissa ja asioinnissa• erityyppisten viestien, kuten sähköpostiviestien, korttien ja kirjeiden laatiminen• puhelin- ja kännykkäviestintää ja -kulttuuria Suomessa• muissa oppiaineissa tarvittavia ohjeita ja käytänteitä

45• edellisiin tilanteisiin ja aiheisiin liittyviä sanontoja, sananparsia, kaskuja ja runojatai laulutekstejä2. Luonto ja vapaa-aika, tekniikka ja ympäristö (s22)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• oppii tuntemaan ja keskustelemaan tai kertomaan luonnosta ja luonnonilmiöistä,jotka kiinnostavat häntä ja ovat tärkeitä toimeentulon, virkistyksen tai ympäristönkannalta• tutustuu omansa ja jonkin muun paikkakunnan nähtävyyksiin ja historiaan sekäSuomen maantiedon peruspiirteisiin lähinnä matkustelun ja yleistuntemuksennäkökulmasta• osaa keskustella säästä, vapaa-ajan vietostaan ja suunnitelmistaan sekä kuunnellaja lukea muiden ihmisten elämyksistä ja ajatuksista• tutustuu lähemmin arkitekniikkaan ja sen vaatimiin käsitteisiin ja ohjeisiin• pystyy keskustelemaan tavallisista hyödykkeistä ja kulutuksesta sekä pohtimaanniitä ja niiden käyttöä kirjallisissa kannanotoissa tai lyhyissä selostuksissa.Keskeiset sisällöt• toimeentulon ja virkistyksen kannalta tärkeää luontosanastoa ja tilanteita, kutenlihan, kalan, juuresten ja vihannesten hankkiminen, ruuan valmistaminen,suomalainen ruokakulttuuri ja ruuan säilöntä• oman paikkakunnan ja muun Suomen nähtävyyksiä; opastuksen hyödyntäminen,kokemuksista kertominen• sää, elinkeinoja ja vapaa-ajan vietto• katkelmia makailuoppaista ja matkakertomuksista tai muita luontokuvauksiaesimerkiksi runon muodossa• kodin ja arjen muun tekniikan ohjeita ja keskeistä sanastoa• kulutus, jätehuolto ja luonnonsuojelu• suomen kielen nominirakenteiden syventämistä: monikko, pronominien jalukusanojen taivutus ja käyttöä, adjektiivien ja tavallisten adverbienvertailumuodot3. Suomen työelämän ja julkisen elämän käytänteitä (s23)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• selviää rutiiniasioista suomeksi julkisissa palveluissa ja työelämässä• oppii kuuntelemaan, lukemaan ja ymmärtämään liikenteessä, virastoissa ja työssäannettavia pitempiäkin ohjeita ja neuvoja• tutustuu kotiin tulevaan sekä liikenteessä, mediassa ja työpaikalla esiintyväänmainontaan, asumiseen liittyviin tiedotteisiin ja ohjeisiin, esimerkiksi taloyhtiönsääntöihin, sekä kodin tekniikan opasteksteihin ja osaa hyödyntää niitä• osaa lukea työelämään ja julkisiin palveluihin liittyvää informaatiota

46• pystyy auttavasti lukemaan edellisiin tilanteisiin liittyviä kaunokirjallisiakinkertomuksia tai uutisia taikka katselemaan videoesittelyjä sekä osaa kertoa taikeskustella niistä omiin kokemuksiin viitaten sekä suullisesti että kirjallisesti.Keskeiset sisällöt• julkisia palvelutilanteita, esimerkiksi postissa, muissa toimistoissa ja kouluissa;työelämän rutiiniasioita ja -tuokioita opiskelijoiden tarpeiden ja toivomustenmukaan• liikenne- ja palveluoppaista erityyppisiä tekstejä ja taulukoita, virastojen esitteitä,oppaita ja www-sivuja• lyhyitä sanomalehtiuutisia ja ilmoituksia• työhön ja kanssakäymiseen liittyviä helpohkoja kaunokirjallisia kertomuksia,pakinoita sekä radion ja television ohjelmia ja video- tai elokuvanäytteitä• verbiopin hallinnan laajentaminen: lisää tempuksia, imperatiivi- jamodaalirakenteita, passiivin muodostus ja käyttö, infinitiivirakenteet ja partisiipit4. Suomalainen kulttuuri ja yhteiskuntaelämä (s24)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• oppii vuodenkiertoon liittyvää sanastoa sekä tutustuu suomalaisiin uskomuksiin jajuhlaperinteisiin• tutustuu johonkin maailmankirjallisuuden ja suomalaisen kirjallisuuden keskeiseenkirjailijaan tai teokseen sekä oppii ainakin jollakin tasolla referoimaan jaanalysoimaan tekstin sisältöä• perehtyy Suomen yhteiskuntaan ja politiikkaan sen verran, että hän pystyyseuraamaan ajankohtaisia tapahtumia ja tarvittaessa sanomaan mielipiteensä niistä• tutustuu valinnaisesti suomalaiseen kuvataiteeseen, musiikkiin, muotoiluun taiurheiluun esimerkkien kautta ja osaa ryhmän tai keskustelukumppanin tukemanakeskustella niistä• oppii jäsentämään, kirjoittamaan ja esittämään yksinkertaisia asiatekstejä, myösfiktiivistä tekstiä, kuten pieniä kertomuksia tai pakinoita.Keskeiset sisällöt• esiintyminen ja seurustelua juhlissa ja tilaisuuksissa• radion ja television ohjelmatarjontaa• sanomalehtiartikkeleita tai kuvallisia tallenteita ajankohtaisista asioista• teksteissä esiintyviä suomen kielen vaativahkoja rakenteita: infinitiivit, partisiipitja lauseenvastikkeita• kaunokirjallisen analyysin alkeet• omien tekstien suunnittelu ja työstäminen• orientoivaa kirjasto-, kirjallisuus- ja kulttuuritietoutta• suomalainen urheilu- ja muu yhdistystoiminta

475. Kielen taitoa ja taidetta (s25)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• syventää perustietojaan kirjallisuudesta ja sen eri lajeista• kykenee aiempaa syvällisemmin analysoimaan erilaisia tekstejä ja käyttämään niitä• osaa ilmaista itseään sekä käyttää puheenvuoroja ja esiintyä suomeksi• osaa hyödyntää median ja ympäristön kulttuuritarjontaa sekä kertoa ja keskustellasiitä• tiedostaa suomen kielen rakenteen ja sanaston ominaispiirteitä sekä avainsanojenmerkityseroja omaansa tai muihin kieliin verraten• oppii korjaamaan ja parantamaan omia tekstejään kielioppaiden, sanakirjojen,neuvonnan ja tietokoneohjelmien avulla.Keskeiset sisällöt• maailmankirjallisuuden ja Suomen kirjallisuuden keskeisiä nimiä, hahmoja jateoksia; näytteitä myös opiskelijoiden toivomusten mukaan• kaunokirjallisen analyysin perusteet• esiintyminen ja vuorovaikutus• suomen kielen sanaston, puhekielen vaihtelun ja rakenteiden erityispiirteitä• kielenhuoltoa ja oikeakielisyyttä; kielenkäyttäjän apuneuvojaPäättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8Päättöarvioinnissa otetaan aikuisten vieraskielisten opiskelijoiden osalta huomioonsekä heidän lähtökielensä ja -kulttuurinsa että heidän aikaisempi koulutuksensa.Saadakseen hyvän arvosanan (8) heidän on keskimäärin yllettävä opetussuunnitelmanperusteiden liitteenä olevan taitotasoasteikon tasoille B.1.1–B.1.2, mutta heidänosaamisensa voi vaihdella osa-alueittain. Tämä taso (ks. päättöarvioinnin kriteerit)vastaa suurin piirtein yleisten kielitutkintojen keskitasoa (tasot 3–4).Liitetaulukossa mainittujen kriteerien lisäksi opiskelijan on osoitettava, että hän• tuntee yhteiskunnan, kulttuurin ja toimintatavat tarpeeksi hyvin tullakseen toimeenhenkilökohtaisissa kontakteissa, palvelutilanteissa ja työelämässä• arvostaa kaksi- tai monikielisyyttä sekä pystyy suhteuttamaan suomalaisenkulttuurin ja yhteiskunnan arvot omaan taustakulttuuriinsa• pystyy käyttämään tiedonhankintavälineitä ja opiskelustrategioita.LukiokoulutusAikuisten lukiokoulutuksen suomi toisena kielenä -oppimäärän tavoitteet ja sisällötrakentuvat perusopetuksessa tai muualla hankittuun suomen kielen perusteidenhallintaan. Keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa sellaisen suomen kielentaidon, että hän voi opiskella täysipainoisesti lukion oppiaineita ja että hänen onmahdollista jatkaa opintojaan sekä selviytyä työelämässä suomen kielellä. Yhdessäoman äidinkielen opetuksen kanssa suomen kielen opetus vahvistaa opiskelijanmonikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle.

48Aikuisilla vieraskielisillä opiskelijoilla saattaa olla huomattavasti heterogeenisempisuomen kielen taito kuin nuorilla. Heidän elämän- ja sivistyshistoriansa voi vaihdellapaljon iästä ja kulttuuriperinteestä johtuen. Toiset ovat omaksuneet melko hyvänsuomen kielen taidon sekä ympäristön että perusopetuksen ansiosta, toiset taasaloittavat lukio-opinnot käytyään vain jonkin peruskurssin tai osallistuttuaanvalmistavaan opetukseen. Kaikki eivät myöskään opiskele kaikkia aineita suomeksi.Opettajan on alussa perehdyttävä opiskelijoiden kielitaustaan ja lähtötasoon sekätarvittaessa opastettava heitä täydentämään perustietojaan ja taitojaan.Opetuksen tavoitteetSuomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija• osaa ja rohkenee ilmaista itseään ymmärrettävästi erilaisissa arkielämän jaopiskelun viestintätilanteissa• hallitsee suomen kielen perusrakenteet kielen eri tasoilla (fonologiasta syntaksiin)sekä oikeinkirjoituksen perusasiat ja tulee entistä tietoisemmaksi suomen kielenerityispiirteistä omaan kieleensä tai muihin kieliin verraten• kykenee hyödyntämään erilaisia tekstejä, hänen kokemuksensa tekstilajeistalaajenevat ja hän oppii tietoyhteiskunnassa tarvittavaa kriittistä tulkinta- jaarviointitaitoa• parantaa taitoaan etsiä, valita, muokata ja välittää tietoa erilaisista lähteistä• tottuu työskennellessään käyttämään sanakirjoja ja kielenoppaita• perehtyy yhdessä muiden aineiden opiskelun kanssa suomalaiseen yhteiskuntaan,kulttuuriin ja kirjallisuuteen, jolloin hän tutustuu joihinkin suomalaisiinkirjailijoihin ja heidän teoksiinsa• havaitsee kielen vaihtelun puhujan, tilanteen ja alueen mukaan, ja hänen tietonsapuhutun ja kirjoitetun kielen peruseroista ja työnjaosta laajenevat• oppii ymmärtämään toisen kielen oppimisprosessia, pystyy tarkkailemaan omaakielitaitoaan ja pohtimaan kaksi tai monikielisyyttään• arvioimaan edistymistään ja haluaa kehittää kielitaitoaan sekä itsenäisesti ettäyhdessä muiden kanssa.ArviointiKielten taitotasoasteikon (liite 1) taso B2.2 (toimiva itsenäinen kielitaito) kuvaapääpiirtein suomi toisena kielenä -opiskelijan hyvää osaamista lukion päättövaiheessa.Opiskelijan kielitaitoprofiilin tärkeimmät alueet ovat kuunteleminen ja luetunymmärtäminen, joissa hyvän osaajan taito yltää B2.2-tasolle. Kirjoittamisen alueellaB2.1-taso (itsenäisen kielitaidon perustaso) riittää hyvään osaamiseen. Toisillaopiskelijoilla suullinen kielitaito voi ylittää kirjallisen, mutta toisilla se voi jäädä senalle, jos heillä ei ole riittävästi suomalaiskontakteja vapaa-aikana.Opiskelijaa arvioidaan suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan, jos se on valittuhänen oppimääräkseen riippumatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomitoisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi toisenakielenä -kursseista. Suomen kielen oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaanhyväksi täysmääräisesti suomi toisena kielenä -kursseihin, ja niiltä saatu arvosana

49siirtyy suomi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Suomi toisena kielenä -kurssitkorvaavat suomen kielen oppimäärän kurssit vain siinä määrin kuin niiden tavoitteetja sisällöt vastaavat toisiaan. Tällöin pääsääntöisesti pakollisten kurssien osaltaedellytetään lisänäyttöjä ja arvosana harkitaan uudelleen niiden yhteydessä.Pakolliset kurssit1. Perusteet hallintaan (S21)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• harjoittelee lukio-opinnoissa tarvittavaa yleiskielistä esitystapaa sekä kirjallisestiettä suullisesti• tiedostaa suomen kielen perusrakenteet ja tulee varmaksi niiden hallinnassa• pystyy asettamaan tavoitteita suomen kielen opiskelulleen ja rohkaistuu suomenkielen käyttäjänä.Keskeiset sisällöt• kielitaidon kartoitus• opiskelijan tausta ja kokemukset suomen kielestä• kahden kulttuurin ja kielen keskellä eläminen• lukion opiskelukulttuuri, suomen kielen opiskelutekniikka• parihaastattelut, arkielämään ja sosiaalisiin tilanteisiin liittyvät pienetpuheenvuorot• suomen kielen keskeiset äänne- ja muoto-opilliset piirteet• kirjoitelman laatimisen perusteet2. Kieli käyttöön (S22)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• harjaantuu viestimään tilanteen mukaisesti ja tulee tietoiseksitoimintamahdollisuuksistaan vuorovaikutustilanteissa• oppii erottamaan eri tyylejä ja sävyjä kirjoitetussa ja puhutussa kielessä• oppii erittelemään ja hallitsemaan kielen lauserakenteita sekä ymmärtämäänsanaston muodostumiskeinoja.Keskeiset sisällöt• kielenkäyttötilanteiden vaihtelu• erilaisia kaunokirjallisia tekstejä ja asiatekstejä• eri asiointitilanteita• hankitun tiedon suullista ja kirjallista raportointia• lausetason perusrakenteet ja suomen kielelle ominaiset lausetyypit kutenkieltolauseet ja yksipersoonaiset ilmaukset• sanaston keskeisiä ominaisuuksia

503. Kielellä vaikutetaan (S23)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• ymmärtää erityyppisiä suullisia ja kirjallisia asiatekstejä, erityisestimielipidetekstejä, sekä oppii löytämään tekstin ydinajatukset ja ottamaan kantaaniihin• rohkaistuu muodostamaan ja ilmaisemaan mielipiteitään perustellen• oppii tunnistamaan, miten häneen vaikutetaan• osaa tarkastella myös kaunokirjallisuutta mielipiteiden ja maailmankuvanmuokkaajana• parantaa kielen perusrakenteiden hallintaa, erityisesti sijamuotojenmerkitystehtäviä ja rektioita.Keskeiset sisällöt• mielipidekirjoituksia ja ajankohtaisohjelmia• asiatekstin analysointi- ja tulkintaharjoituksia• perustelemisen harjoittelemista sekä suullisesti että kirjallisesti• kaunokirjallisuus ja media vaikuttajana• nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden tarkastelua• vertailumuotoja ja rektioseikkoja4. Tekstitaidot kuntoon (S24)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• harjaantuu erittelevään luku- ja kirjoitustaitoon sekä rohkaistuu persoonalliseenkielen tuottamiseen• harjaantuu löytämään erilaisista teksteistä niiden pääajatukset, tulkitsemaan tekstinydinsisältöä sekä totuttautuu kirjoittamaan aineiston pohjalta.Keskeiset sisällöt• erilaisten tekstien merkityssuhteita ja tulkintaa• tekstin tuottamista erilaisista aineistoista• luovaa kirjoittamista• referointia5. Suomalainen kulttuuri tutuksi (S25)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• tutustuu suomalaiseen kulttuuriin, erityisesti kirjallisuuteen sekä muihin taiteisiinja mediakulttuuriin, ja osaa vertailla suomalaista kulttuuria tuntemiinsa muihinkulttuureihin• hyödyntää mediaa kulttuurin välittäjänä sekä saa taide-elämyksiä ja aineksia omanidentiteettinsä rakentamiseen.

51Keskeiset sisällöt• kirjallisuuden keskeisiä lajeja• esimerkkejä suomalaisesta kirjallisuudesta ja ainakin yksi kokonaisteos• opintokäynti tai taide-esityksen katsominen, esimerkiksi teatterikäynti• yhden kirjailijan ja hänen teoksensa esittely• oman taide-elämyksen jakamista suullisesti ja kirjallisestiSyventävät kurssit6. Syvempi tekstin ymmärtäminen (S26)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• osaa hakea, yhdistellä ja tulkita tietoja ja merkityksiä erityyppisistä teksteistä jahavaintoaineistosta sekä vastata tekstien sisältöä koskeviin kysymyksiin• pystyy tiivistämään tekstin sisältöä ja ottamaan kantaa siihen• syventää tietojaan kirjakielen perusnormeista ja soveltaa niitä• syventää käsitystään suomalaisuudesta esimerkiksi suomalaisen kirjallisuudenavulla.Keskeiset sisällöt• vaativien kielen rakenteiden kertaamista• sanavaraston kartuttamista eri aihealueilta• suomi toisena kielenä -ylioppilaskokeen tehtävätyyppejä: rakennetehtäviä, luetunymmärtämistä, tekstin selittämistä, kirjoitelmia• suomalainen kaunokirjallinen teos7. Puhekieli tarkasteluun (S27)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• perehtyy suomen puhekielen ominaispiirteisiin• oppii tunnistamaan puheesta ja kirjoituksesta puhekielisyyksiä ja pystyyvertailemaan puhe- ja yleiskieltä toisiinsa.Keskeiset sisällöt• suomen puhekielen kielioppia• suomen puhekielen erityispiirteitä: assimilaatio, loppukahdennus, sana- jalausepaino• yleispuhekieli, murre, slangi• puhekielen sanastoa

528. Erilaisten tekstien kirjoittamista (S28)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• syventää ja monipuolistaa kirjallisen ilmaisun taitojaan• varmentuu kielen rakenteiden hallinnassa ja harjaantuu kirjoitusprosessiin.Keskeiset sisällöt• kirjoittamista erilaisiin tarkoituksiin opiskelijoiden tarpeiden mukaan: asia- jaasioimiskirjoittamista, esimerkiksi hakemus, valitus tai selvitys• pohjatekstin tekstilajin ja kielen havainnointia• ns. luovaa kirjoittamista opiskelijoiden tarpeiden ja kiinnostuksen mukaan• materiaalin kommentointi, analyysi ja arvostelu• kirjoittamisen prosessiluonteisuus, prosessin eri vaiheet• jäsentelyn sekä tekstin ulko- ja kieliasun tarkastelua ja hiontaa• kieliopin kertausta ja kielenhuoltoa opiskelijoiden tarpeiden mukaan9. Kirjallisuus tiedon ja ilon lähteenä (S29)Tällä kurssilla maahanmuuttajilla ja muilla vieraskielisillä on mahdollisuus perehtyätarkemmin maailmankirjallisuuden ja suomalaisen kirjallisuuden klassikoihinmielellään niin, että lukeminen auttaa tunnistamaan hänen lähtökohtiaan jamonikulttuurista asemaansa. Samalla harjoitellaan temaattisesti sopivienkirjallisuuskatkelmien ja runojen analyysia ja käyttöä aineistopohjaisissakirjoitelmissa. Kirjailijoita, heidän teoksiaan ja teemojaan voidaan havainnollistaaesimerkeillä muista taiteista, kuten kuvataiteesta, musiikista, teatterista ja elokuvasta.Voidaan myös lukea ja dramatisoida jokin pienoisnäytelmä tai tunnettunäytelmäkohtaus.5.3.4 Äidinkieli ja kirjallisuus, ruotsi toisena kielenäOpiskelijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voidaanruotsinkielisessä aikuisopetuksessa opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta ruotsi toisenakielen -oppimäärän mukaan. Oppimäärän lähtökohtana on toisen kielen oppijantilanne: hän omaksuu ruotsia myös ruotsin- tai kaksikielisessä ympäristössä ja muissaopinnoissaan, jolloin ruotsin kielestä tulee hänen toinen käyttö- ja sivistyskielensäoman kielen rinnalla.PerusopetusAikuisten perusopetuksen ruotsi toisena kielenä -opetuksessa lähdetään siitä, ettämaahanmuuttaja tai muu tämän oppimäärän valinnut vieraskielinen jo kotoutumiskoulutuksessatai muualla on opiskellut tai omaksunut ruotsin kielen perusteet jaainakin sellaisen arkikielen hallinnan, joka tyydyttävästi vastaa kotoutumisohjelmien

53ruotsin kielen osaamisen tavoitteita, sisällöllisesti suurin piirtein aiemman ruotsivieraana kielenä -oppimäärän neljää ensimmäistä kurssia tai yleisen kielitutkinnonperustasoa (tasot 1–2).Opetuksen tavoitteetRuotsi toisena kielenä -opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija• tiedostaa aiemmin oppimansa tai omaksumansa ruotsin kielen taidon sekä syventääja monipuolistaa sitä• saa sellaiset ruotsin kielen tiedot ja taidot, että hän tulee toimeen jokapäiväisissäviestintätilanteissa suomalaisessa yhteiskunnassa, työpaikoilla ja jatkopinnoissa• saa kielellistä ja käsitteellistä tukea muiden oppiaineiden opiskeluun• tuntee suomenruotsalaisen sekä jonkin verran muun pohjoismaisen kulttuurinperuspiirteitä omaansa ja suomalaiseen kulttuuriin verraten sekä jonkin verranruotsinkielistä kaunokirjallisuutta• osaa arvioida oman kielellisen tasonsa ja on tietoinen tarjolla olevista ruotsinkielen opiskelumahdollisuuksista ja materiaaleista• omaksuu jatko-opinnoissa tarvittavia ruotsin kielen opiskelustrategioita.Pakolliset ja valinnaiset kurssit1. Ruotsin kielen perusteiden varmentaminen (r21)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• tiedostaa aiemmin oppimansa kielen hallinnan ja sen kehittämistarpeet• perehtyy tarkemmin suomalaiseen elämänmuotoon ja tapakulttuuriin• huomaa puhutun ruotsin kielen vaihtelun eri osissa Suomea ja Ruotsia, muttakeskittyy standardikielen oppimiseen• kertaa ruotsin keskeiset nominifraasit, prepositio- ja verbirakenteet sekä parantaaniiden hallintaa mallien avulla• oppii tarkastelemaan ruotsin sanaston rakennetta sekä semanttisesti(aihepiireittäin) että morfologisesti: perus- ja lainasanasto, sanaston kasvuyhdyssanojen ja johdosten avulla• harjaantuu kielen opiskelun menetelmiin ja välineisiin sekä muissa oppiaineissatarvittaviin kielen ymmärtämistä edistäviin luku- ja ymmärtämisstrategoihin• tutustuu ruotsinkielisen kaunokirjallisuuden sanastollisesti helppoihin lajeihin,kuten tarinoihin, sananparsiin, lauluteksteihin ja lyhyihin kertomuksiin• osaa itse laatia ja esittää lyhyitä kertomuksia, pohdintoja ja viestejä.Keskeiset sisällöt• lyhyitä kertomuksia ja dialogeja jokapäiväisissä tilanteissa, kuten asumisesta,vaatetuksesta, aterioinnista ja liikenteestä puheen ollen• nomini- ja verbiopin alkeiden kertaus: nominilausekkeiden, verbi- japrepositiorakenteiden, kysymisen ja vastaamisen harjoittelua, puhekielensupistumat

54• jokapäiväiseen toimeentuloon tarvittavien tekstikatkelmien ja viestien, kutenopasteiden mainosten ja aikataulujen lukeminen ja käyttäminen; hinnan ja ajanilmaiseminen• sosiaalinen vuorovaikutus henkilökohtaisissa tapaamisissa ja asioinnissa• erityyppisten viestien, kuten sähköpostiviestien, korttien ja kirjeiden laatiminen• puhelin- ja kännykkäviestintää ja -kulttuuria Suomessa• muissa oppiaineissa tarvittavia ohjeita ja käytänteitä• edellisiin tilanteisiin ja aiheisiin liittyviä sanontoja, sananparsia, kaskuja ja runojatai laulutekstejä2. Luonto ja vapaa-aika, tekniikka ja ympäristö (r22)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• oppii tuntemaan ja keskustelemaan tai kertomaan luonnosta ja luonnonilmiöistä,jotka kiinnostavat häntä ja ovat tärkeitä toimeentulon, virkistyksen tai ympäristönkannalta• tutustuu omansa ja jonkin muun paikkakunnan nähtävyyksiin ja historiaan sekäSuomen ja Skandinavian maantiedon peruspiirteisiin, lähinnä matkailun jayleistuntemuksen näkökulmasta• osaa keskustella säästä, vapaa-ajan vietostaan ja suunnitelmistaan sekä kuunnella jalukea muiden ihmisten elämyksistä ja ajatuksista• tutustuu lähemmin arkitekniikkaan ja sen vaatimiin käsitteisiin ja ohjeisiin• pystyy keskustelemaan tavallisista hyödykkeistä ja kulutuksesta sekä pohtimaanniitä ja niiden käyttöä kirjallisissa kannanotoissa tai lyhyissä selostuksissa.Keskeiset sisällöt• toimeentulon ja virkistyksen kannalta tärkeää luontosanastoa ja tilanteita, kutenlihan, kalan, juuresten ja vihannesten hankkiminen, ruuan valmistaminen,suomalainen ruokakulttuuri ja ruuan säilöntä• oman paikkakunnan ja muun Suomen, jonkin verran Ruotsinkin, kuuluisianähtävyyksiä; opastuksen hyödyntämistä, kokemuksista kertominen jakeskusteleminen• sää, elinkeinoja ja vapaa-ajan vietto• katkelmia matkaoppaista ja matkakertomuksista tai muita luontokuvauksiaesimerkiksi runon muodossa• kodin ja arjen muun tekniikan ohjeita ja keskeistä sanastoa• kulutus, jätteet ja luonnonsuojelu• ruotsin kielen nomini- ja prepositiofraasien syventämistä: monikko, pronominien jalukusanojen taivutus ja käyttöä, adjektiivien ja tavallisten adverbienvertailumuodot3. Suomen työelämän ja julkisen elämän käytänteitä (r23)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• tulee toimeen rutiiniasioissa ruotsiksi julkisissa palveluissa ja työelämässä

55• oppii kuuntelemaan, lukemaan ja ymmärtämään liikenteessä, virastoissa ja työssäannettavia ohjeita ja neuvoja• tutustuu kotiin tulevaan sekä liikenteessä, mediassa ja työpaikalla esiintyväänruotsinkieliseen mainontaan, asumiseen liittyviin tiedotteisiin ja ohjeisiin,esimerkiksi taloyhtiön sääntöihin sekä kodin tekniikan opasteksteihin, ja osaahyödyntää niitä• osaa lukea työelämään ja julkiseen palveluihin liittyvää informaatiota sekä tunteeoikeudet julkisiin palveluihin ruotsiksi valtionhallinnossa ja kaksikielisilläpaikkakunnilla• pystyy auttavasti lukemaan edellisiin tilanteisiin liittyviä kaunokirjallisiakinkertomuksia sekä seuraamaan uutis- tai filmikatkelmia ja osaa kertoa taikeskustella niistä omiin kokemuksiin viitaten sekä suullisesti että kirjallisesti.Keskeiset sisällöt• julkisia palvelutilanteita, esimerkiksi postissa, KELA:ssa ja kouluissa; työelämänrutiiniasioita ja -tuokioita opiskelijoiden tarpeiden ja toivomusten mukaan• liikenne- ja palveluoppaiden erityyppisiä tekstejä ja taulukoita, virastojenruotsinkielisiä esitteitä, oppaita ja www-sivuja• lyhyitä sanomalehtiuutisia ja ilmoituksia• työhön ja kanssakäymiseen liittyviä helpohkoja kaunokirjallisia kertomuksia,pakinoita, radion ja television ohjelmatarjontaa, video- tai elokuvanäytteitä• ruotsin verbiopin hallinnan laajentaminen: lisää tempuksia, imperatiivi- jamodaalirakenteita, ruotsin passiivikonstruktiot, infinitiivirakenteet ja partisiipit.4. Kaksikielinen yhteiskunta, suomenruotsalaista ja pohjoismaista kulttuuria(r24)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• oppii pohjoismaiseen vuodenkiertoon liittyvää sanastoa ja tutustuu suomalaisiinuskomuksiin ja juhlaperinteisiin• tutustuu johonkin maailmankirjallisuuden ja pohjoismaisen kirjallisuudenkeskeiseen kirjailijaan tai teokseen ja oppii ainakin jollakin tasolla referoimaan jaanalysoimaan tekstin sisältöä• perehtyy Suomen yhteiskuntaan ja politiikkaan sen verran, että hän pystyy ruotsiksiseuraamaan ajankohtaisia tapahtumia ja tarvittaessa sanomaan mielipiteensä niistä• tutustuu valinnaisesti suomalaiseen kuvataiteeseen, musiikkiin, muotoiluun taiurheiluun ruotsiksi esimerkkien kautta ja osaa ryhmän tai opastuksen avullakeskustella niistä• oppii jäsentämään, kirjoittamaan ja esittämään yksinkertaisia asiatekstejä,halutessaan myös fiktiivistä tekstiä, kuten pieniä kertomuksia tai pakinoita.Keskeiset sisällöt• esiintyminen ja kanssakäyminen juhlissa ja tilaisuuksissa• radion ja television ruotsinkielistä ohjelmatarjontaa• joitakin sanomalehtiartikkeleita tai ohjelmavälähdyksiä ajankohtaisista asioista• teksteissä esiintyviä ruotsin kielen vaativahkoja rakenteita: infinitiivirakenteet japitkät prepositioketjut, erityyppisten lauseiden sanajärjestys

56• kaunokirjallisen analyysin alkeet• omien tekstien suunnittelu ja työstäminen• orientoivaa kirjasto-, kirjallisuus- ja kulttuuritietoutta• Suomen kaksi- ja ruotsinkielinen yhdistystoiminta5. Kielen taitoa ja taidetta (r25)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• syventää perustietojaan kirjallisuudesta ja sen eri lajeista• kykenee aiempaa syvällisemmin analysoimaan erilaisia tekstejä ja käyttämään niitä• osaa paremmin ilmaista itseään sekä käyttää puheenvuoroja ja esiintyä suomeksi• osaa hyödyntää median ja ympäristön kulttuuritarjontaa sekä kertoa ja keskustellasiitä• tiedostaa ruotsin kielen rakenteen ja sanaston ominaispiirteitä ja tärkeitämerkitysvivahteita omaansa tai muihin kieliin verraten• oppii korjaamaan ja parantamaan omia tekstejään kielioppaiden, sanakirjojen,neuvonnan ja tietokoneohjelmien avulla.Keskeiset sisällöt• maailmankirjallisuuden, pohjoismaisen ja Suomen kirjallisuuden keskeisiä nimiä,hahmoja ja teoksia; näytteitä myös opiskelijoiden toivomusten mukaan• kaunokirjallisen analyysin perusteet• esiintyminen ja vuorovaikutus• ruotsin kielen sanaston, vaihtelun ja rakenteiden erityispiirteitä• kielenhuoltoa ja oikeakielisyyttä; kielenkäyttäjän apuneuvojaPäättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8Päättöarvioinnissa otetaan aikuisten vieraskielisten opiskelijoiden osalta huomioonsekä heidän lähtökielensä ja -kulttuurinsa että heidän aikaisempi koulutuksensa.Saadakseen hyvän arvosanan (8) heidän on keskimäärin yllettävä opetussuunnitelmanperusteiden liitteenä 1 olevan taitotasoasteikon tasolle B1.1–B1.2, mutta heidänosaamisensa voi vaihdella osa-alueittain.Kielellisen osaamisen lisäksi vieraskielisen aikuisopiskelijan on• puheen ja tekstien tulkinnoissa osoitettava, että hän tuntee suomalaisenyhteiskunnan ja suomenruotsalaisen kulttuurin peruspiirteitä, huomaa erotlähtökulttuuriinsa verraten ja osaa suhteuttaa suomenruotsalaisen ja omanarvomaailmansa toisiinsa• puheessa ja kirjoituksessa osoitettava, että hän tulee hyvin toimeen jokapäiväisessäelämässä ja pystyy ottamaan huomioon ruotsinkielisten ilmaisu- ja toimintatavat• osattava käyttää kielenopiskeluun ja kielenhuoltoon tarvittavia lähteitä sekäpystyttävä hyödyntämään kirjastojen ja tietoverkkojen ruotsinkielisiä palvelujayleissivistyksensä kehittämiseksi ja toimeentulonsa edistämiseksi.

57Tavoiteltava taso (ks. päättöarvioinnin kriteerit) vastaa näin ollen suurin piirteinyleisten kielitutkintojen keskitasoa (tasot 3–4).LukiokoulutusAikuisten ruotsinkielisen lukiokoulutuksen ruotsi toisena kielenä -opetuksentavoitteena on antaa äidinkieleltään vieraskielisille opiskelijoille mahdollisuus oppiaparemmin ruotsin kieltä ja kehittää kielitaitoaan niin, että he selviytyvätruotsinkielisissä ympäristöissä, opinnoissa, työelämässä ja yhteiskunnassa ruotsinkielellä. Tämä edellyttää eri oppiaineiden välistä yhteistyötä asiatietojen, suomalaisenkulttuurin ja kirjallisuuden opinnoissa sekä opiskelijoiden kieli- ja kulttuuritaustanhuomioon ottamista. Yhdessä oman äidinkielen opintojen kanssa ruotsin kielenopetuksella pyritään selventämään ja vahvistamaan opiskelijoiden identiteettiä sekäluomaan perusta toiminnalliselle kielitaidolle.Vieraskielisillä aikuisopiskelijoilla saattaa olla vaihtelevat tiedot ja taidot ruotsinkielessä riippuen heidän syntyperästään, iästään, aiemmasta koulunkäynnistään sekämaassa oleskeluajastaan. Aikuisopiskelijoiden elämän- ja työkokemus vaikuttaaopiskelumotivaatioon ja opiskelutapaan enemmän kuin nuorilla. Saadakseenkäsityksen opiskelijoiden lähtötasosta opettajan on paneuduttava huolellisestiopiskelijan kielitaustaan, opiskelijan aiempiin ruotsin kielen opintoihin sekä ruotsinkielen esiintymiseen opiskelijan kieliympäristössä.Opetuksen tavoitteetRuotsi toisena kielenä -opetuksen tavoitteena on, että äidinkieleltään vieraskielinenaikuisopiskelija• parantaa ja syventää ruotsin kielen tietonsa ja taitonsa niin hyviksi, että hänkykenee opiskelemaan ruotsiksi, hyödyntämään ruotsinkielistä kirjallisuutta jatiedotusvälineiden tarjoamaa tietoa sekä luomaan ja ylläpitämään sosiaalisiakontakteja ruotsin kielellä• oppii ilmaisemaan itseään ja rohkaistuu keskustelemaan ja argumentoimaanruotsin kielellä koulussa, jatko-opinnoissa ja työelämässä• tiedostaa tärkeimmät suomenruotsalaisen arkikielen, jopa murteellisen puhekielenja yleiskielen erot, sekä oppii ymmärtämään selkeää ruotsinruotsia televisiossa jaradiossa• omaksuu ruotsin äänne-, muoto-, lause- ja virkerakenteen, oppii analysoimaankieltä sanakirjojen, kielioppien, oikeakielisyysoppaiden tai yksilöllisen ohjauksenavulla niin, että hänen kielitaitonsa paranee ja kehittyy• oppii lukemaan ja hyödyntämään erilaisia tekstejä eri oppiaineiden opinnoissa,ainekirjoituksessa ja erilaisissa opetukseen liittyvissä keskustelutilanteissa• osaa lukea helppotajuista kaunokirjallisuutta ja kykenee ottamaan osaatiedotusvälineiden välittämään tietoon, ruotsinkielisiin teatteriesityksiin, elokuviinja muihin taidelajeihin ruotsin kielellä• perehtyy suomalaiseen yhteiskuntaan, erityisesti Suomen ruotsinkieliseen jakaksikieliseen kulttuuriin• havainnoi ja arvioi omien taitojensa etenemistä sekä omaksuu positiivisenasenteen kieliä ja kielten oppimista kohtaan

58• tulee yhä tietoisemmaksi omasta ja perheensä kaksi- tai monikielisyydestä jakielen merkityksestä kulttuurille ja identiteetille.ArviointiSaadakseen hyvää osaamista vastaavan arvosanan vieraskielisen opiskelijan tuleesaavuttaa kielten taitotasoasteikon (liite 1) taso B2.2 (toimiva itsenäinen kielitaito)ruotsin kielen kuullun ymmärtämisessä ja luetun ymmärtämisessä ja taso B2.1(itsenäisen kielitaidon perustaso) puhumisessa ja kirjoittamisessa. Suullinen kielitaitosaattaa kuitenkin vaihdella riippuen opiskelijan kielikontakteista koulun ulkopuolella.Mikäli opiskelija on valinnut ruotsi toisena kielenä -oppimäärän, tulee hänet myösarvioida kyseisen oppimäärän vaatimusten mukaisesti riippumatta siitä, onko hänellejärjestetty erillistä ruotsi toisena kielenä -opetusta vai ei. Ruotsi äidinkielenä-oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysimääräisesti ruotsitoisena kielenä -kursseihin. Ruotsi toisena kielenä -kurssit korvaavat ruotsiäidinkielenä -oppimäärän kurssit vain siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeisetsisällöt vastaavat toisiaan. Tällöin pääsääntöisesti pakollisten kurssien osaltaedellytetään lisänäyttöjä ja arvosana harkitaan uudelleen niiden yhteydessä.Pakolliset kurssit1. Perusteet hallintaan (R21)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• oppii tyydyttävästi käyttämään opinnoissa tarvittavaa yleiskielistä esitystapaa sekäsuullisesti että kirjallisesti• tulee entistä tietoisemmaksi ruotsin kielen erityispiirteistä verrattaessa niitäopiskelijan omaan äidinkieleen ja mahdollisiin aiempiin koulukieliin• rohkenee osallistua sekä opetus- että ryhmäkeskusteluihin luokassa• oppii kirjoittamaan ja kertomaan havainnoistaan ja kokemuksistaan.Keskeiset sisällöt• opiskelijan kielitaidon kartoitus• opiskelijan tausta ja kokemukset ruotsin kielestä• elämää eri kulttuureissa• opiskelukulttuuri, luku- ja opiskelutekniikka• haastatteluja ja suullisia esityksiä arkipäivän asioista ja tilanteista• ruotsin kielen tärkeimpien äänne- ja lauserakenteiden erityispiirteiden tarkasteluaopiskelijoiden puheen ja kirjallisten tuotosten perusteella• keskustelua sosiaalisista ja kulttuurisista eroista

592. Teksti ja dialogi (R22)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• alkaa lukea enemmän ruotsinkielistä kaunokirjallisuutta• ymmärtää ainakin selkeää ruotsinruotsia tiedotusvälineissä• kykenee seuraamaan nopeatempoistakin keskustelua ja väittelyä• tuntee eri tyylilajeja• osaa hyödyntää kirjaston ja Internetin tarjoamia palveluja• ymmärtää jossakin muodossa eri puhetyylejä ja murteita.Keskeiset sisällöt• esimerkkejä kaunokirjallisuuden eri lajeista, myös runoutta, näytelmäkirjallisuuttaja elokuvia• maailmankirjallisuuden tunnetuimpia kirjailijoita mielellään opiskelijan kieli- jakulttuuritausta huomioon ottaen• dialogeja ja muuta tilannesidonnaista puhetta• ääneenlukeminen ja sujuva lukeminen• teatteri3. Kieli ympärillämme (R23)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• kykenee ottamaan huomioon tilanteen asettamat vaatimukset omassakielenkäytössään ja tiedostaa kielellisen vuorovaikutuksen mahdollisuudet• kykenee tekemään eron kielen eri rekisterien ja muodollisuusasteiden välillä niinpuheessa kuin kirjoituksessakin• hallitsee myös pitkähköjä virkkeitä ja huomaa, kuinka sanastoa voi rikastuttaa jalaajentaa.Keskeiset sisällöt• erilaisia kielenkäyttötilanteita• asiatekstejä verrattuna kaunokirjallisiin teksteihin• erilaisten palvelutilanteiden kieli• kaunokirjallisia arkielämän kuvauksia, mielellään suomenruotsalaisia• kirjallinen ja suullinen raportointi• ruotsin aikamuodot ja tapaluokat, vaikeahkoja verbi- ja prepositiofraaseja• adjektiivi ja adverbi4. Suomenruotsalainen, suomalainen ja pohjoismainen kulttuuri ja identiteetti(R24)Kurssilla keskitytään Suomen ruotsinkielisyyteen, suomenkielisyyteen jakaksikielisyyteen maahanmuuttajan näkökulmasta opiskelijoiden aiemmat opinnot,kokemukset ja muiden oppiaineiden sisällöt huomioon ottaen. Tiedotusvälineiden

60tarjoamien ohjelmien ja artikkelien avulla käsitellään myös muiden Pohjoismaidenkulttuureja ja monikielisyyttä.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• syventää tietämystään paikallisyhteiskunnasta sekä sen historiasta ja kulttuuristalukemisen ja haastattelujen avulla• saa yleiskäsityksen Suomesta, Suomen ruotsalaisalueista, maan vähemmistöistä jaPohjoismaissa tapahtuvista muuttoliikkeistä ajankohtaisten asioiden,tiedotusvälineiden, karttojen, oppaiden sekä hakuteosten kautta• oppii ottamaan selvää asioista, pohtimaan kielen merkitystä identiteetille sekäkykenee osallistumaan yhteiskuntaelämään ja yhdistystoimintaan.Keskeiset sisällöt• artikkeleita, esitteitä, kotisivuja sekä kirjallisuutta paikallisyhteiskunnasta• artikkeleita, ohjelmia ja faktatietoa Suomesta, suomalaisesta yhteiskunnasta sekämyös muista Pohjoismaista• kuvauksia maan eri osista• suomenruotsalaisia kirjailijoita ja heidän tuotantoonsa tutustumista, erityisestikuvauksia elämästä ja kiinnostavista ihmisistä eri aikoina eri puolilla Suomea• kaunokirjallinen työ ja sen jonkinmuotoinen esitys5. Kieli ja vaikuttaminen (R25)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• oppii lukemaan asiatekstejä ja seuraamaan erityisesti tiedotusvälineissä käytäviäjulkisia keskusteluja, ymmärtää tekstin keskeisen sisällön ja erottaa tosiasiatmielipiteistä• ymmärtää tiedotusvälineiden yhteiskunnallisen vaikutusvallan, pystyy ottamaankantaa niiden välittämään viestiin ja rohkenee ilmaista omia mielipiteitään• ymmärtää kaunokirjallisten tekstien päähenkilöiden maailmaa, ajatuksia jamielipiteitä• tulee varmemmaksi ruotsin kielen lukijaksi ja kykenee lukemaan myös pitkähköjävirkkeitä ja kappaleita sekä aikaisempia tietoja vaativia ja abstrakteja tekstejä.Keskeiset sisällöt• ajankohtaisohjelmia ja niiden synty• asiatekstin ja kaunokirjallisuuden analysointia• mainonta ja ilmoituksia• ohjelma- ja tekstitarjonnan kriittistä valitsemista, seuraamista ja arviointia• omien mielipiteiden ilmaisua ja ajankohtaisista asioista keskusteluamielipidetekstin pohjalta pareittain ja pienryhmässä• vaikeampia lause- ja virkerakenteita; erilaisia sivulauseita• numeraalit, pronominit, lyhenteet ja vierassanat

61Syventävät kurssit6. Tekstien tulkinta ja tuottaminen (R26)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• kykenee analysoimaan erilaisia tekstejä sekä kommentoimaan ja tulkitsemaanniiden sisältöä• oppii etsimään tietoa ja arvioimaan sitä sekä kykenee kohtaamaan erilaisiamielipiteitä• oppii jäsentelemään ja tarkastelemaan kriittisesti omia tekstejään• kiinnittää huomiota oikeakielisyyteen, viittauksiin, kielikuviin sekäkuvamateriaaliin• oppii jossain määrin analysoimaan ja arvioimaan kuvataidetta ja runoja sekäproosatekstejä kirjoitelmien ja arvostelujen pohjana.Keskeiset sisällöt• ruotsin kielen erityispiirteitä sekä oikeakielisyyskysymyksiä opiskelijoiden omientuotosten pohjalta• tekstianalyysin ja argumentoinnin menettelytapaan tutustumista• kuvataide, runot ja kaunokirjalliset otteet kirjoitelmien laatimisen pohjana• lainaus sekä viittaaminen teksteihin, lähteisiin ja lausumiin• tekstin asu ja toimittaminen; painotuote ja kirjallisuushaku7. Syvempi tekstinhallinta (R27)Kurssilla pyritään parantamaan opiskelijoiden oikeakielisyyttä heidän kirjallisissatuotoksissaan ja vahvistamaan heidän taitoaan lukea, tulkita, analysoida ja hyödyntääerilaisia materiaaleja kirjoitelmia laatiessaan.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• syventää analyyttisen ja kriittisen lukemisen taitojaan• oppii varioimaan ja kehittämään ilmaisuaan• oppii jäsentämään, korjaamaan ja viimeistelemään kirjoittamiaan tekstejä• pohtii tekstin sisältöä omista kokemuksistaan ja mielipiteistään käsin sekä ilmaiseeajatuksensa selkeästi.Keskeiset sisällöt• erilaisia tekstejä useammilta aihealueilta kuin kurssilla 6• sisältökysymyksiä ja tiivistelmiä• oikeakielisyysharjoituksia, esimerkiksi muunnos- ja täydennystehtäviä sekäilmaisun toistamista toisin sanoin• tyyli- ja muunteluharjoituksia• kirjallisia kypsyyskokeita ja eritasoisia testejä

628. Suullinen viestintä (R28)Kurssin ensisijaisena tavoitteena on kehittää vierasta kieltä äidinkielenään puhuvanopiskelijan ruotsin kielen suullista viestintätaitoa niin, että hänestä tulee entistätaitavampi ja rohkeampi viestijä.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• kykenee osallistumaan esitelmiin, luentoihin ja keskusteluihin ruotsin kielellämyös silloin, kun ne toteutetaan akustisesti vaativissa olosuhteissa ja kun puheetenee nopeasti tai aihe käsittelee vaikeahkoja yhteiskunnallisia ja kulttuurisiaasioita• rohkenee osallistua keskusteluihin ja väittelyihin ruotsin kielellä sekä ilmaistanäkökantansa• kykenee valmistelemaan ja pitämään lyhyitä esityksiä ruotsin kielellä• rohkenee ajaa kieliryhmänsä asiaa ja puolustaa kieliryhmänsä kieltä ja kulttuuriasekä muodollisissa että epämuodollisissa tilanteissa• tietää tulkkauspalveluista sekä siitä, miten ja milloin tulkkia ja kielenkääntäjää voikäyttää apuna.Keskeiset sisällöt• esitelmiä ja keskusteluja luokkahuoneessa, viestimien välityksellä, sähköistenkeskustelufoorumien välityksellä tai opintokäynneillä• muistiinpano- ja kokoustekniikka• ruotsin- ja suomenkielisten kokous-, puhe- ja keskustelutapojen vertailua muidenmaiden ja kulttuurien tapoihin• erilaisia teknisiä apuvälineitä• virallisten kielikokeiden ja diplomien vaatimustasot ja sisältö9. Kirjallisuus tiedon ja ilon lähteenä (R29)Kurssilla on sama päätavoite kuin ruotsi äidinkielenä -oppimäärän kurssilla 9, muttasitä sovelletaan opiskelijoiden kielitaitoa, lukukokemuksia ja heidän alkuperämaansaedustaman kulttuuripiirin kirjallisuutta vastaavaksi. Kurssi voi pohjautua teemoihin,jolloin etsitään ja luetaan kirjallisuutta, joka käsittelee tiettyä aihepiiriä ja edustaatiettyä lajia. Se voi perustua kirjallisuuden dramatisointiin tai muiden taiteidenopiskeluun, kuten kuvataiteeseen, musiikkiin tai arkkitehtuuriin.5.3.5 Äidinkieli ja kirjallisuus, muun kielen oppimääräAikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen saamen, romanin ja viittomakielenäidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen opetussuunnitelma laaditaan tarvittaessaperuskoulun opetussuunnitelman perusteiden (Opetushallituksen määräys 1/011/2004)ja lukion opetussuunnitelman perusteiden (Opetushallituksen määräys 33/011/2003)

63mukaan aikuisille soveltaen. Sama koskee äidinkieli ja kirjallisuus -oppimääriä suomisaamenkielisille, suomi viittomakielisille ja ruotsi viittomakielisille.5.4 Toinen kotimainen kieliOpetussuunnitelmassa päätetään, miten muille kuin oppivelvollisille annettavanperusopetuksen tuntijaossa annetut toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kieltenpakolliset ja valinnaiset kurssit jaetaan kyseisten kielten kesken.5.4.1 RuotsiRuotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Seantaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja sekä tarjoaa heillemahdollisuuden kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaatietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Se auttaa opiskelijoita syventämääntietojaan kaksikielisestä Suomesta. Ruotsin kielen opetus antaa opiskelijoillevalmiudet ruotsin kielen omaehtoiseen opiskeluun saattamalla heidät ymmärtämään,että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolistaviestinnällistä harjoittelua. Ruotsin kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine.PerusopetusOpetuksen tavoitteetA-oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija• ymmärtää henkilökohtaiseen elämään liittyvää sekä yleis- ja asiatietoa sisältävääselkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä• selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmistapalvelutilanteista ja osaa kuvata lähipiiriään• pystyy kirjoittamaan suppeita viestejä ja luettelomaisia kuvauksia tutuista aiheista• tiedostaa Suomessa ja Ruotsissa puhutun ruotsin kielen keskeisiä eroavuuksia• tuntee suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista kulttuuria• toimii kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäiväntilanteissa• käyttää erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja strategioita ja osaaarvioida työskentelyään ja kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin ja osaa tarvittaessamuuttaa työskentelytapojaan.B-oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija• osaa kertoa perustietoja itsestään ja lähipiiristään ja viestiä arkipäiväntavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen

64• ymmärtää jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä ja puhettatilanneyhteyden tukemana• pystyy kirjoittamaan lyhyitä viestejä tutuissa, helposti ennakoitavissa arkisiintarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa• ymmärtää suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista elämänmuotoa• viestii ruotsinkielisen kulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissaruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla• käyttää erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja strategioita ja osaaarvioida työskentelyään ja kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin ja osaa tarvittaessamuuttaa työskentelytapojaan.Äidinkielenomaisen oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija• on tietoinen ruotsin kielen rakenteesta ja käytöstä sekä syventää tietoisuuttaankielestä ja kielen tuntemustaan, niin että hän kykenee analysoimaan, parantamaan,kehittämään ja käyttämään kieltä vaihtelevasti sekä puheessa että kirjoituksessa• oppii keskustelemaan luonnollisesti ja vivahteikasta ruotsin kieltä käyttäen myösmuista kuin arkisista aiheista, pitämään lyhyitä esityksiä, selostamaan tapahtumiaja esittämään kertomuksia• oppii lukemaan myös hieman pidempiä ja vaikeampia asiatekstejä jakaunokirjallisia tekstejä, pohtimaan niiden sisältöä sekä selittämään idiomaattistensanojen ja ilmaisujen merkityksen• oppii kirjoittamaan hyvällä ruotsin kielellä kertomuksia ja selontekoja sekäkorjaamaan ja parantamaan tuotoksiaan ohjeiden mukaan• on halukas seuraamaan yhteiskunnan tapahtumia ja ajankohtaisia kysymyksiä sekäruotsiksi että suomeksi joukkotiedotusvälineistä, tekemään selkoa lukemastaan jakuulemastaan sekä ottamaan siihen kantaa• on lukenut ruotsinkielistä kirjallisuutta ja on kiinnostunut jatkamaanlukuharrastustaan sekä osaa kertoa jotakin suomenruotsalaisuudelle japohjoismaalaisuudelle tyypillisestä kulttuuriperinnöstä kirjallisuudessa,kuvataiteessa ja musiikissa• tutustuu jonkin verran myös muihin pohjoismaisiin kieliin ja pohjoismaidennykyoloihin kielinäytteiden ja helppojen tekstien avulla.ArviointiOppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvaustenpainotusten mukaisesti.

65Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8Kielen osaamisen taso luokalla 9 taitotasokuvausasteikon (liite 1) mukaan:OppimääräKuullunymmärtäminenPuhuminenTekstinymmärtäminenA-oppimäärä A2.2 A2.1 A2.2 A2.1B1-oppimäärä A2.1 A1.3 A2.1 A1.3ÄO-oppimäärä B2.1 B2.1 B1.2 B1.2KirjoittaminenTavoitteena on myös, että opiskelija• tuntee oman ja kohdekulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä sekähistoriallisia juuria• käyttää säännöllisesti kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja.Jos opiskelija on opiskellut osan kursseista äidinkielenomaisen oppimäärän mukaan jaosan A-oppimäärän mukaan, arvioidaan häntä sen oppimäärän mukaan, jotaenemmistö kursseista noudattaa.KurssitKurssien aiheita käsitellään oman maan ja kulttuurin ja suomenruotsalaisen japohjoismaisen kulttuurialueen kannalta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuusvertailuihin. Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuudet.Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita aikuisopiskelijoidenelämänkokemuksen, työelämän ja harrastuneisuuden ja toisaalta ajankohtaisuudenvaatimusten huomioon ottamiseksi.Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua jakirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain.A-oppimäärään sisältyviä rakenteita ovat keskeinen verbioppi, substantiivien,adjektiivien sekä tavallisimpien pronominien ja prepositioiden käyttö sekä keskeinenlauseoppi ja sidosrakenteet. B-oppimäärään kuuluvat kaikkein keskeisin verbioppi,substantiivien ja adjektiivien taivutus ja keskeistä lauseoppia ja sidosrakenteita.Äidinkielenomaista oppimäärää opiskelevien opetuksessa otetaan huomioonopiskelijoiden jo olemassa oleva kielitaidon taso.Äidinkielisen ja ruotsinkielisen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiintekijöihin kiinnitetään huomiota. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi tuleeopiskelijoita ohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksienkulttuurisidonnaisuus.Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla aikuisenoppimiseen liittyvät erityispiirteet huomioiden. Heitä ohjataan tunnistamaan omatvahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitä ohjataan

66käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän omankehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta.A-oppimäärän kursseilla 912 vankennetaan perusrakenteiden hallintaa.Aihepiirit ja tilanteet liittyvät monipuolisesti jokapäiväiseen elämiseen jaasioimiseen, opiskeluun, työn hakemiseen ja työelämään Suomessa ja muissaPohjoismaissa.B-oppimäärän kurssit 78 vankentavat perusrakenteiden hallintaa jaantavat opiskelijalle mahdollisuuksia harjoitella sekä suullista että kirjallistaviestintää.A-oppimääräPakolliset ja valinnaiset kurssit1. Perhe ja lähiympäristö (rua1)Kurssilla aloitetaan ruotsin kieleen tutustuminen. Äänteitä, intonaatiota, sanastoa jalauseen perusrakennetta painotetaan. Aihepiireinä ovat yksinkertaisten henkilötietojenantaminen ja itseä koskevien perustietojen kertominen. Harjoiteltava kieli ontuttavallista ja epämuodollista. Rakenteita harjoitellaan alustavasti. Kurssillapainotetaan puheen ymmärtämistä ja suullista viestintää, mutta myös tekstinymmärtämisen ja kirjoittamisen harjoittelu käynnistyvät.2. Sosiaaliset verkostot (rua2)Kurssin aihepiireinä ovat erilaiset sosiaaliset tilanteet perheen, suvun ja ystävienkesken. Kurssilla harjoitellaan epävirallisissa sosiaalisissa tilanteissa tarvittavaayksinkertaista kieltä, kuten tervehdyksiä, keskustelun aloittamista, kysymistä javastaamista. Painopiste on puheen ymmärtämisen ja suullisen taidon lisäämisessä.Rakenteiden harjoittelemisessa keskitytään ruotsinkielisen lauseen perusideanhahmottamiseen.3. Asioiminen ja palveluiden käyttö (rua3)Kurssin aihepiireinä ovat palveluiden käyttö ja tarjoaminen. Esimerkiksipuhelinasiointia, neuvomista, tiedusteluja ja ostosten tekoa harjoitellaan. Edelleenpainotetaan puheen ymmärtämistä ja suullista viestintää. Samalla harjoitellaan tekstinymmärtämistä ja kirjoittamista. Myös lausetyyppien valikoimaa laajennetaan jamonipuolistetaan.4. Erilaisia elinympäristöjä (rua4)Kurssin aihepiireinä ovat asuminen erilaisissa ympäristöissä sekä luonto jaluonnonsuojelu. Puheen ymmärtämisessä ja puheilmaisussa tarvittavan kieliaineksen

67lisäksi harjoitellaan myös suorasanaisen tekstin ymmärtämistä ja tuottamista.Rakennevalikoimaa laajennetaan.5. Vapaa-aika ja harrastukset (rua5)Kurssin aihepiirejä ovat harrastukset, liikunta, ajanviete ja juhlat sekä niihin liittyvätpalvelut. Puhumisen, puheenymmärtämisen ja lukemisen taitojen ohella painotetaanmyös kieliainesta, jota voidaan hyödyntää kirjallisessakin esityksessä, esimerkiksiaiempien tapahtumien kertomisessa.6. Työ ja opiskelu (rua6)Kurssilla tutustutaan keskeisimpään työhön ja työtilanteissa toimimiseen liittyväänkieleen. Aihealueita ovat esimerkiksi työpaikan hankkiminen, haastattelut, jokinammattiala ja työyhteisö. Toisena aihepiirinä käsitellään koulutusta, opiskelua jaammattiin valmistumista. Kieliaineksen valinnassa huomioidaan myös muodollistentilanteiden vaatimaa sanastoa ja rakenteita. Kielenkäyttötilanteissa huomioidaan sekäsuullinen että kirjallinen viestintä.7. Terveys ja hyvinvointi (rua7)Ihminen, keho, sairaudet, terveys ja terveydenhoito sekä niihin liittyvien palveluidenkäyttö ovat keskeisenä aihepiirinä tällä kurssilla. Kieliaineksen valinnassahuomioidaan sekä suullinen että kirjallinen viestintä.8. Kulttuuri ja kansainvälisyys (rua8)Kurssilla käsitellään suomenruotsalaista ja muiden Pohjoismaiden kulttuuria,elämäntapoja ja ihmisiä sekä maiden välisiä yhteyksiä ja yhteistoimintaahenkilökohtaisella ja yhteisöllisellä tasolla. Lauseen perusrakenteen monipuolistahallintaa varmistetaan sekä suullisessa että kirjallisessa ilmaisussa.9. Kuuntelen ja ymmärrän kuulemaani (rua9)Kurssilla keskitytään suullisen viestinnän harjoittelemiseen.10. Luen ja ymmärrän lukemaani (rua10)Kurssilla keskitytään tekstin ymmärtämisen harjoittelemiseen.

6811. Kielitaito käyttöön (rua11)Kurssilla harjoitellaan ruotsin kielen käyttöä sekä suullisissa että kirjallisissaviestintätilanteissa.12. Kielen rakenteet viestinnän selkärankana (rua12)Kurssilla keskitytään rakenteiden ja sanaston harjoitteluun.B1-oppimääräPakolliset ja valinnaiset kurssit1. Perhe ja lähiympäristö (rub1)Kurssilla aloitetaan ruotsin kieleen tutustuminen. Äänteitä, intonaatiota, sanastoa jalauseen perusrakennetta painotetaan. Aihepiireinä ovat yksinkertaisten henkilötietojenantaminen ja itseä koskevien perustietojen kertominen. Harjoiteltava kieli ontuttavallista ja epämuodollista. Rakenteita harjoitellaan alustavasti. Kurssillapainotetaan puheen ymmärtämistä ja suullista viestintää, mutta myös tekstinymmärtämisen ja kirjoittamisen harjoittelu käynnistyvät.2. Sosiaaliset verkostot (rub2)Kurssin aihepiireinä ovat erilaiset sosiaaliset tilanteet perheen, suvun ja ystävienkesken. Kurssilla harjoitellaan epävirallisissa sosiaalisissa tilanteissa tarvittavaayksinkertaista kieltä, kuten tervehdyksiä, keskustelun aloittamista, kysymistä javastaamista. Painopiste on puheen ymmärtämisen ja suullisen taidon lisäämisessä.Rakenteiden harjoittelemisessa keskitytään ruotsinkielisen lauseen perusideanhahmottamiseen.3. Asioiminen ja palveluiden käyttö (rub3)Kurssin aihepiireinä ovat palveluiden käyttö ja tarjoaminen. Esimerkiksipuhelinasiointia, neuvomista, tiedusteluja ja ostosten tekoa harjoitellaan. Edelleenpainotetaan puheen ymmärtämistä ja suullista viestintää. Samalla harjoitellaan tekstinymmärtämistä ja kirjoittamista. Myös lausetyyppien valikoimaa laajennetaan jamonipuolistetaan.4. Erilaisia elinympäristöjä (rub4)Kurssin aihepiireinä ovat asuminen erilaisissa ympäristöissä sekä luonto jaluonnonsuojelu. Puheen ymmärtämisessä ja puheilmaisussa tarvittavan kieliaineksenlisäksi harjoitellaan myös suorasanaisen tekstin ymmärtämistä ja tuottamista.Rakennevalikoimaa laajennetaan.

695. Vapaa-aika ja harrastukset (rub5)Kurssin aihepiirejä ovat harrastukset, liikunta, ajanviete ja juhlat sekä niihin liittyvätpalvelut. Puhumisen, puheen ymmärtämisen ja lukemisen taitojen ohella painotetaanmyös kieltä, jota voidaan hyödyntää kirjallisessakin esityksessä, esimerkiksi aiempientapahtumien kertomisessa.6. Työ ja opiskelu (rub6)Kurssilla tutustutaan keskeisimpään työhön ja työtilanteissa toimimiseen liittyväänkieleen. Aihealueita ovat esimerkiksi työpaikan hankkiminen, haastattelut, jokinammattiala ja työyhteisö. Toisena aihepiirinä käsitellään koulutusta, opiskelua jaammattiin valmistumista. Kieliaineksen valinnassa huomioidaan myös muodollistentilanteiden vaatimaa sanastoa ja rakenteita. Kielenkäyttötilanteissa huomioidaan sekäsuullinen että kirjallinen viestintä.7. Terveys ja hyvinvointi (rub7)Ihminen, keho, sairaudet, terveys ja terveydenhoito sekä niihin liittyvien palveluidenkäyttö ovat keskeisenä aihepiirinä tällä kurssilla. Kieliaineksen valinnassahuomioidaan sekä suullinen että kirjallinen viestintä.8. Kulttuuri ja kansainvälisyys (rub8)Kurssilla käsitellään suomenruotsalaista ja muiden Pohjoismaiden kulttuuria,elämäntapoja ja ihmisiä sekä maiden välisiä yhteyksiä ja yhteistoimintaahenkilökohtaisella ja yhteisöllisellä tasolla. Varmistetaan lauseen perusrakenteenmonipuolista hallintaa sekä suullisessa että kirjallisessa ilmaisussa.Äidinkielenomainen oppimääräKurssit suunnitellaan ja toteutetaan opiskelijoiden kaksikielisyyden ja tarpeidenmukaan A-oppimäärän pohjalta, niin, että opiskelija voi tarvittaessa hyödyntää myösA-oppimäärän opetusta ja materiaaleja. Kursseilla 912 suullista ja kirjallistaviestintää harjoitetaan vaativalla tasolla. Kuunnellaan esimerkiksi esitelmiä, pidetäänniitä itse ja luetaan kaunokirjallisuutta. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät monipuolisestijokapäiväiseen elämiseen ja asioimiseen, opiskeluun, työn hakemiseen ja työelämäänja kulttuuriin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa

70Pakolliset ja valinnaiset kurssit1. Perhe ja lähiympäristö (ruäo1)Kurssilla syvennetään opiskelijan taitoa ilmaista itseään kurssin aihepiireistä.Harjoitettava kieliaines on tuttavallista ja epämuodollista. Suullinen vuorovaikutuspainottuu, mutta kurssin aihepiireistä myös luetaan ja kirjoitetaan.2. Sosiaaliset verkostot (ruäo2)Kurssin aihepiireinä ovat erilaiset sosiaaliset tilanteet perheen, suvun ja ystävien jalaajemmankin yhteisön kesken. Kiinnitetään huomiota eri ikäryhmien kielenkäyttöön,erilaisten tilanteiden vaatimaan rekisteriin ja eri Pohjoismaiden erityispiirteisiin.Painopiste on suullisessa vuorovaikutuksessa.3. Asioiminen ja palveluiden käyttö (ruäo3)Kurssin aihepiireinä ovat palveluiden käyttö ja tarjoaminen. Harjoitellaanvaativahkolla tasolla esimerkiksi puhelinasiointia, neuvomista, tiedusteluja ja ostostentekoa. Edelleen painotetaan erilaisten puhujien puheen ymmärtämistä ja suullistaviestintää, joskin myös tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista harjoitetaan.4. Erilaisia elinympäristöjä (ruäo4)Kurssin aihepiireinä ovat asuminen erilaisissa ympäristöissä sekä luonto jaluonnonsuojelu. Aiheita käsitellään monipuolisesti ottaen huomioon kielenkäytön erialueet.5. Vapaa-aika ja harrastukset (ruäo5)Kurssin aihepiirejä ovat harrastukset, liikunta, ajanviete ja juhlat sekä niihin liittyvätpalvelut. Aihepiirit tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia eri Pohjoismaiden tapoihin jaelämänmuotoon tutustumiseen.6. Työ ja opiskelu (ruäo6)Kurssilla harjoitetaan työssä ja työtilanteissa tarvittavaa kieliainesta, aihealueinaesimerkiksi työpaikan hankkiminen, haastattelut, jokin ammattiala, työyhteisö.Toisena aihepiirinä käsitellään koulutusta, opiskelua ja ammattiin valmistumista.Kieliaineksen valinnassa huomioidaan erityisesti muodollisten tilanteiden vaatimasanasto ja rakenteet. Kielenkäyttötilanteissa huomioidaan sekä suullinen ettäkirjallinen viestintä.

717. Terveys ja hyvinvointi (ruäo7)Ihminen, keho, sairaudet, terveys ja terveydenhoito ja niihin liittyvien palveluidenkäyttö ovat keskeisenä aihepiirinä tällä kurssilla. Kieliaineksen valinnassahuomioidaan sekä suullinen että kirjallinen viestintä.8. Kulttuuri ja kansainvälisyys (ruäo8)Kurssilla käsitellään suomenruotsalaista ja muuta pohjoismaista kulttuuria,elämäntapaa ja ihmisiä, maiden välisiä yhteyksiä ja yhteistoimintaa sekähenkilökohtaisella että yhteisöllisellä tasolla.9. Kuuntelen ja ymmärrän kuulemaani (ruäo9)Kurssilla keskitytään suullisen viestinnän harjoittamiseen. Tutustutaan ruotsinkielisiinelokuviin ja näytelmiin sekä tehdään tiivistelmiä ruotsinkielisistä radio- jatelevisiouutisista.10. Luen ja ymmärrän lukemaani (ruäo10)Kurssilla keskitytään tekstin ymmärtämisen harjoittelemiseen ja luetaan myösruotsinkielisiä lehtiä sekä kokonainen kaunokirjallinen teos.11. Kielitaito käyttöön (ruäo11)Kurssilla harjoitellaan ruotsin kielen käyttöä sekä suullisissa että kirjallisissaviestintätilanteissa. Opiskelija tutustuu myös ruotsinkielisiin elokuviin sekä tekeevierailuja taidenäyttelyihin ja museoihin, joiden pohjalta laaditaan suullisia jakirjallisia selostuksia ja yhteenvetoja.12. Suomi, Eurooppa ja maailma (ruäo12)Kurssin aiheita ovat suomalainen yhteiskunta, Euroopan integraatio ja globalisaatio.Kurssilla harjoitellaan erityisesti vaativan tekstin ymmärtämistä ja laaditaan teksteistäsuullisia ja kirjallisia yhteenvetoja ja omakohtaisia kannanottoja.LukiokoulutusOpetuksen tavoitteetTavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidonkuvausasteikon (liite 1) tasot seuraavasti:

72OppimääräKuullunymmärtäminenPuhuminenLuetunymmärtäminenA-oppimäärä B2.1 B1.2 B2.1 B1.2B1-oppimäärä B1.2 B1.1 B1.2 B1.1KirjoittaminenTavoitteena on myös, että aikuisopiskelija• osaa viestiä ruotsin kielelle ja sen kulttuurialueelle ominaisella tavalla• osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin• tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana• osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävänkannalta tarkoituksenmukaisin strategioin.ArviointiOppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvaustenpainotusten mukaisesti.KurssitKurssien aiheita käsitellään oman kulttuurin sekä suomenruotsalaisen japohjoismaisen kulttuurialueen kannalta, niin että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuusvertailuihin. Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuudet.Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita aikuisopiskelijoidenelämänkokemuksen, työelämän ja harrastuneisuuden ja toisaalta ajankohtaisuudenvaatimusten huomioon ottamiseksi.Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua jakirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain.Rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen jatarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla kummankin oppimääräntavoitteiden mukaisesti. Huomiota kiinnitetään äidinkielisen ja ruotsinkielisenviestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muuautenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyydenkehittymiseksi tulee opiskelijoita ohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omienarvostuksien kulttuurisidonnaisuus.Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla aikuisenoppimiseen liittyvät erityispiirteet huomioiden. Heitä ohjataan tunnistamaan omatvahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitä ohjataankäyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän omankehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta.

73Perusopetuksessa alkanut A-oppimääräPakolliset kurssit1. Arkielämää Pohjoismaissa (RUA1)Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston japerusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteetliittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja kieli ontuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisuaja keskeisiä puheviestinnän strategioita.2. Ihmiset ympärillämme (RUA2)Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti sekä vahvistetaan ja laajennetaanrakenteiden hallintaa. Aihepiireinä ovat ihmissuhteet, erilaisuus ja ihmisenhyvinvointiin liittyvät asiat. Kurssilla vertaillaan elämää ennen ja nyt. Kirjoittamistaharjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaavankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.3. Suomi – osa Pohjolaa ja Eurooppaa (RUA3)Aihepiireinä ovat Suomen ja suomenruotsalaisen kansanosan ja sen kulttuurin esittelyeri näkökulmista ja olojemme vertailu muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan, Suomimonikulttuurisena maana sekä maamme kaksikielisyys. Aihekokonaisuuksistakorostuu erityisesti ”kulttuuri-identiteetti ja monikulttuurisuus”. Kirjallista tuottamistaharjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.4. Elinympäristömme (RUA4)Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativahkon tekstiaineksenavulla. Aihepiireinä ovat luonto, ympäristö, tekniikka ja viestintä. Aihekokonaisuudet”kestävä kehitys ja hyvinvointi”, ”viestintä- ja mediaosaaminen” ja ”teknologia jayhteiskunta” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssillaharjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita.5. Opiskelu ja työ (RUA5)Aihepiireinä ovat työ, elinkeinot, opiskelu ja palvelutilanteet yhteiskunnassamme.Kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaanmyös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä.Aihekokonaisuuksista kurssilla korostuu ”aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys”.

746. Kulttuuri ja sen tekijöitä (RUA6)Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuriidentiteettija monikulttuurisuus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavatnäkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaanaiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.Syventävät kurssitSyventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti.7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUA7)Aihealueita ovat yhteiskunta, politiikka ja aktiivinen kansalaisuus sekäyleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviinliittyvät aiheet.8. Tiede, talous ja tekniikka (RUA8)Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativan kieliaineksen avullalähtökohtana esimerkiksi eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja yrityselämä. Eriaihekokonaisuudet tarjoavat näkökulmia ja lähestymistapoja aiheiden käsittelyyn.Perusopetuksessa alkanut B1-oppimääräPakolliset kurssit1. Opiskelu ja vapaa-aika (RUB1)Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston japerusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskeluja harrastukset. Kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaankeskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.2. Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2)Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaanpuheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävienavulla. Kurssilla jatketaan jokapäiväisen elämän, opiskelun, työn, harrastusten,palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioidenhallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.

753. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3)Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekäSuomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Aihekokonaisuus ”kulttuuri-identiteetti jamonikulttuurisuus” tarjoaa mahdollisuuksia käsitellä kurssin aiheita. Kirjoittamistaitoaharjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssillaharjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita.4. Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4)Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminenopiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt.5. Elinympäristömme (RUB5)Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet.Aihekokonaisuudet ”kestävä kehitys ja hyvinvointi”, ”teknologia ja yhteiskunta” sekä”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn.Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisuakirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.Syventävät kurssitSyventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti.6. Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä (RUB6)Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuriidentiteettija monikulttuurisuus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat erilaisianäkökulmia kurssin aiheista. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkontuotoksen ja esittelevät sen.7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7)Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssillakäsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekäkansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaanymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla.Äidinkielenomainen oppimääräÄidinkielenomaisen ruotsin opetuksen tarkoitus on antaa kaksikielisilleaikuisopiskelijoille mahdollisuus parantaa ja syventää ruotsin kielen taitojaan javalmiuksiaan sekä tehdä heidät tietoisiksi kaksikielisyydestään jakulttuuriperinnöstään. Äidinkielenomaisen ruotsin oppimäärä harjoituttaa valmiuksia,joita opiskelija tarvitsee halutessaan osoittaa A-oppimäärää vaativampaa toisen

76kotimaisen kielen taitoa. Kurssit on suunniteltu samoista aihepiireistä kuin A-kielenoppimäärän kurssit niin, että opinnot voidaan järjestää sekä erillisinä kursseina ettäyksilöllisenä opiskeluna. Äidinkielenomaisessa opiskelussa painotetaan erityisestikielenkäyttöä, kielitietoutta, oikeakielisyyttä ja kirjallisuutta.Opetuksen tavoitteetÄidinkielenomaisen ruotsin opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija• tulee tietoiseksi ruotsin kielen rakenteesta ja käytöstä verrattuna suomen kieleenniin, että hän osaa vaihdella ja parantaa kieltään sekä välttää kielten välistäinterferenssiä• syventää ja vaihtelee sanavarastoaan ja kehittää kykyään lukea, tulkita ja käyttäähyväkseen tekstejä jokapäiväisen elämän aihepiirien lisäksi aihepiireistä, joidenvoidaan katsoa kuuluvan yleissivistykseen ja jotka sivuavat hänen opintojaan• kehittää kykyään keskustella, kertoa ja argumentoida ruotsiksi tilanteen mukaan• kehittää kykyään kirjoittaa hyvää ruotsia eri tarkoituksiin niin, että hän osaa laatiaerilaisia selvityksiä, yhteenvetoja, kirjoitelmia ja kertomuksia, sekä tarvittaessakääntää sekä ruotsin kielestä että ruotsintaa tekstejä• osoittaa edellä mainituissa yhteyksissä hyvää ruotsinkielisen kulttuurin jakirjallisuuden tuntemusta• on lukenut ja osaa kommentoida ruotsinkielistä kaunokirjallisuutta ja erilaisiamuita tekstejä.Tavoitteet vastaavat kielitaidon kuvausasteikon (liite 1) tasoja B2.2 kaikilla kielitaidonosa-alueilla.ArviointiOpiskelijalle, joka suorittaa ruotsin opintonsa kokonaan tai osittainäidinkielenomaisen ruotsin oppimäärän mukaan, annetaan siitä päättötodistukseenerillinen merkintä. Opiskelijan katsotaan noudattaneen sitä oppimäärää, jonka mukaanenemmistö kursseista on suoritettu. Yksittäisistä kursseista merkitään myös, minkäoppimäärän mukaan ne on opiskeltu ja suoritettu.Pakolliset ja syventävät kurssit1. Arkielämää Pohjoismaissa (RUÄO1)Kurssi syventää opiskelijan taitoja ilmaista itseään ruotsiksi arkielämän aiheista eritilanteissa. Opiskelija tutustuu jokapäiväisen kielen lisäksi myös kielen erirekistereihin, kuten puhekieleen, slangiin ja murteisiin, tutkimalla ympäristönsä kieltäja lukemalla otteita nuorisokirjallisuudesta. Kieliopin perusrakenteiden ja sanastonhallintaa syvennetään. Kurssilla korostuu myös puheviestinnän harjoittelu jajokapäiväinen kielenkäyttö radion ja television välityksellä. Kurssin aihepiiri antaamyös mahdollisuuden tutustua muiden pohjoismaiden elämään jakielenkäyttötilanteisiin autenttisen materiaalin avulla.

772. Ihmiset ympärillämme (RUÄO2)Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti sekä vahvistetaan ja laajennetaansanaston ja rakenteiden hallintaa. Aihepiireinä ovat ihmissuhteet, erilaisuus sekäihmisen hyvinvointiin liittyvät asiat. Kurssilla vertaillaan elämää ja elintapojaSuomessa ja Pohjoismaissa ennen ja nyt. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällistentehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetäänhuomiota ilmaisuvarmuuteen.3. Suomi – osa Pohjolaa ja Eurooppaa (RUÄO3)Aihepiireinä ovat kotimaa, kielemme ja kulttuuri, erityisesti ruotsin kielen asema jasuomenruotsalainen kansanosa sekä olojemme vertailu muihin Pohjoismaihin jamuuhun Eurooppaan. Aihepiiriä Suomi kaksikielisenä ja monikulttuurisena maanakäsitellään kurssilla. Aihekokonaisuuksista korostuu erityisesti ”kulttuuri-identiteettija monikulttuurisuus”. Kurssin aihepiiristä seuraa, että tekstin ymmärtäminen korostuukurssilla. Opiskelijat laativat selvityksiä ja raportteja kurssin aiheista.4. Elinympäristömme (RUÄO4)Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä aiempaa vaativammantekstiaineksen avulla. Aihepiireinä ovat luonto, ympäristö, tekniikka ja viestintä.Teksteinä käytetään niin kaunokirjallisia tekstejä kuin matka- ja luontokuvauksia.Opiskelijat kirjoittavat näkemyksiään ja kokemuksiaan luonnosta. Aihekokonaisuudet”kestävä kehitys ja hyvinvointi”, ”viestintä- ja mediaosaaminen” ja ”teknologia jayhteiskunta” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn.5. Opiskelu ja työ (RUÄO5)Aihepiireinä ovat opiskelu, työ, elinkeinot sekä palvelutilanteet yhteiskunnassamme.Artikkelein ja haastatteluin opiskelijat tutustuvat erilaisiin opiskelumahdollisuuksiin jajoihinkin ammattialoihin. Kurssilla harjoitellaan työelämälle tyypillisiäkielenkäyttötilanteita ja funktioita suullisesti kirjallisesti. Kurssilla harjoitellaan myöskääntämistä.6. Kulttuuri ja sen tekijöitä (RUÄO6)Kurssilla opiskelija tutustuu johonkin suomenruotsalaiseen tai ruotsinruotsalaiseenkirjailijaan, runoilijaan, kansanrunouteen ja taiteeseen. Jokainen opiskelija lukeeainakin yhden kaunokirjallisen teoksen ja arvioi sitä myös kirjallisesti.Kaunokirjallisuus liitetään myös kuvataiteeseen, elokuvaan ja musiikkiin, muttanäihin tutustutaan myös erikseen jonkun suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen taipohjoismaisen taiteilijan tuotantoon. Oppiaines ja työtavat valitaan opiskelijoidenkiinnostuksen ja mieltymysten mukaan. Kurssilla tehdään myös teatterivierailu taiopintokäynti.

787. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUÄO7)Aihealueita ovat yhteiskunta, politiikka ja aktiivinen kansalaisuus sekäyleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviinliittyvät aiheet. Oppilaat ottavat selvää faktoista lukemalla ruotsinkielisiälehtiartikkeleita, kuuntelemalla radio-ohjelmia tai katselemalla televisio-ohjelmia sekäanalysoivat lukemaansa ja kuulemaansa. He kertovat myös omia näkemyksiään sekäkirjallisesti että suullisesti jostain kurssin aihepiiristä ruotsiksi.8. Tiede, talous ja tekniikka (RUÄO8)Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä aiempaa vaativammankieliaineksen avulla lähtökohtana eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja yrityselämä.Opiskelijat lukevat aiheista populääritieteellisiä artikkeleita ja laativat niistäyhteenvetoja ja esittävät aiheista myös omia kannanottojaan sekä suullisesti ettäkirjallisesti.5.4.2 Suomi (Finska)Suomen kieli on nykypäivän Suomessa ruotsinkielisille aikuisille välttämätöntiedonhankinta- ja kommunikointiväline työelämässä ja yhteiskunnassa sekä useillemyös henkilökohtaisissa kontakteissa ja vapaa-ajan vietossa. Lisäksi suomen kielenosaaminen syventää näkemystä Suomen yhteiskunta- ja kulttuurielämästä sekä antaaperustietoja maan suomenkielisistä perinteistä ja suomenkielisestä kirjallisuudesta.PerusopetusSuomen kielen opetuksen tehtävänä on antaa suomen kielen ja suomalaisen kulttuurinperustiedot ja -taidot sellaisille ruotsinkielisille aikuisille, joilla ei esimerkiksiulkomailla oleskelun vuoksi ole ollut mahdollisuuksia oppia tai opiskella suomeaaikaisemmin. Nämä opinnot sopivat myös ruotsinkielisellä tai kaksikieliselläpaikkakunnalla asuville maahanmuuttajille, jotka hankkivat koulusivistyksensä ruotsinkielellä. Suomen kielen opinnot voidaan, kuten oppivelvollisten perusopetuksessa,suorittaa sekä A- että B-tasolla. Sellaiset opiskelijat, jotka jo kotona, lähiympäristössätai työelämässä ovat omaksuneet suomen kielen perustiedot ja -taidot, voivat osoittaaosaamisensa tenttimällä tai halutessaan syventää suomen kielen ja kirjallisuudentietouttaan ja osaamistaan äidinkielenomaisen oppimäärän mukaisesti.Opetuksen tavoitteetA-oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija• omaksuu suomen kielen keskeisen sanaston, perusrakenteet ja ilmaisutavat niin,että hän ymmärtää normaalitempoista, yleiskielistä puhetta ja tulee toimeenhenkilökohtaisissa kontakteissa ja palvelutilanteissa

79• ymmärtää pääosin uutisluonteista tekstiä, mainontaa ja ilmoituksiasanomalehdissä, radiossa ja televisiossa sekä pystyy ainakin apuneuvoin lukemaanartikkeleita, haastatteluja ja sanomalehtinovelleja• osaa kirjoittaa lyhyitä viestejä ja selostuksia tai kuvauksia tutuista aiheista• osaa työelämässä ja matkoillaan hyödyntää suomenkielisiä ohjeita, neuvoja jaoppaiden esityksiä sekä tekemään niistä tarpeellisia kysymyksiä, kommentteja jatiivistelmiä suomeksi tai ruotsiksi• osoittaa yllä mainituissa tilanteissa omaksuneensa perustietoja suomalaisestayhteiskunnasta ja kulttuurista sekä pystyy suomenkielisille tuttaville ja vieraillekertomaan jotakin omista oloistaan, harrastuksistaan, työstään ja perinteistään.B-oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija• ymmärtää kysymyksiä, vastauksia ja yksinkertaista suomenkielistä keskusteluaarkipäivän tilanteissa ja pystyy reagoimaan, vastaamaan ja kysymään lisäätilanteesta tai aiheesta• ymmärtää apuneuvoin lyhyitä autenttisia tekstejä ja tekstikatkelmia, kutenilmoituksia, säätiedotuksia, uutisotsikoita, ingressejä, kertomuksia ja dialogejaniin, että hän pystyy ainakin vastaamaan ruotsiksi niitä koskeviin kysymyksiin taireferoimaan niitä• pystyy kertomaan itsestään, harrastuksistaan, yhteisöstään ja työstään• osoittaa edellä mainituissa yhteyksissä Suomen maantiedon, tapojen, perinteidenja kulttuurin tuntemusta.Äidinkielenomaisen oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija• syventää kielitietouttaan ja kielentuntemustaan niin, että hän pystyy tarkkailemaan,parantamaan ja kehittämään kirjallista ja suullista esitystään• pystyy yleiskieltä käyttäen keskustelemaan luonnollisesti ja vivahteikkaastimuistakin kuin jokapäiväisistä asioista, pitämään pieniä esitelmiä ja referoimaantapahtumia ja kertomuksia• oppii lukemaan sekä asiatekstejä että kaunokirjallisuutta, analysoimaan japohtimaan niiden sisältöä sekä tarkistamaan ja selittämään sanojen ja ilmaustenmerkitystä ja käyttöä• oppii jäsentämään ja kirjoittamaan lyhyitä kertomuksia, selostuksia ja tiivistelmiäja ohjattuna tai apuneuvojen avulla korjaamaan ja parantamaan kieltään• pystyy seuraamaan yhteiskunnan ja kulttuurielämän tapahtumia sekä suomeksi ettäruotsiksi, osaa kertoa ja keskustella niistä ja on valmis ottamaan kantaa väitteisiinja mielipiteisiin• on lukenut joitakin suomenkielisiä kirjoja tai perehtynyt johonkin taide- taikulttuurialaan niin, että hän osaa kertoa niistä ja jonkin verran analysoida alansuuntauksia ja tuotteita.

80ArviointiPerusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8Kielen osaamisen taso taitokuvausasteikon mukaan (liite 1):Oppimäärä Kuullun Puhuminen TekstinKirjoittaminenymmärtäminenymmärtäminenA-oppimäärä B1.1 A2.2 B1.1 A2.2B1-oppimäärä A2.2 A2.1 A2.2 A2.1ÄO-oppimäärä B2.1 B2.1 B2.1 B2.1Kielitaitotasojen lisäksi opiskelijan tulee saadakseen arvosanan 8• osoittaa, että hän tuntee Suomen kulttuuria, yhteiskuntaa ja kirjallisuuttaasianomaisen oppimäärän tavoitteissa määritellyllä tavalla• osoittaa kykyä ja halua arvioida oma kielitaitonsa, käyttää apuneuvoja ja opiskellalisää, myös omin päin.A-oppimääräPakolliset ja valinnaiset kurssit1. Perhe ja lähiympäristö (fina1)Kurssi voi tarvittaessa alkaa kartoituksella tai haastattelulla opiskelijoidenkielitaustasta ja heidän kokemuksistaan suomen kielen käytöstä lähiympäristössä jatyöelämässä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii esittäytymään ja kertomaanitsestään ja perheestään, asumisestaan, työstään ja harrastuksistaan. Erityisestiharjoitellaan puhelin- ja sähköpostiviestintää. Kurssin aihepiireistä luetaan lyhyitäkuvauksia ja dialogeja oman kielenkäytön malleiksi. Materiaalia laajennetaanvähitellen luetun ymmärtämistä silmällä pitäen esimerkiksi asuntoja, niiden sisustustaja lähiympäristöä käsitteleviin ilmoituksiin ja pitempiin kuvauksiin. Opitaan jaharjoitellaan suomen kielen perusrakenteita: eri taivutustyypit, paikallissijat, verbienpersoonataivutus, tavallisia pronomineja, kysymys- ja vastausrakenteet.2. Asioiminen ja palvelujen käyttö (fina2)Aiheiden käsittely ja tilanteiden harjoittelu voi alkaa joko myymälöiden, osto- japalvelutilanteiden esittelystä tai tuotteiden ja palveluiden mainonnasta ja ilmoituksista.Opiskelijan tulee oppia hoitamaan asioita suomeksi esimerkiksi postissa, pankissa javirastoissa, myös puhelimen ja internetin välityksellä, sekä hakemaan tietoja esitteistä,luetteloista ja tietoverkoista. Kielellistä valmiutta harjoitellaan tilannesimuloinneilla jaroolipeleillä. Kieliopissa keskitytään suomen kielen lukusanojen ja yksikön partitiivinkäyttöön, objektin taivutukseen sekä erilaisiin kysymis-, vastaamis- ja esittelytapoihin.

813. Työ ja vapaa-aika (fina3)Tällä kurssilla opiskelijoiden on opittava esittelemään työtään ja harrastuksiaan vähänseikkaperäisemmin toisilleen sekä suomenkielisille vieraille ja tuttaville.Yksinkertaisten tekstien ja tavallisten töiden, työtilanteiden ja välineiden esittelynlisäksi he voivat tutustua johonkin työpaikkaan esitteiden, kotisivujen taiopintokäyntien avulla. Keskustellaan vapaa-ajan käytöstä ja harrastuksista sekä luetaanniistä lisää sopivista artikkeleista, kuvateoksista tai oppaista. Kurssiin kuuluumyös muutamien menneen ajan tapahtumia ja elämyksiä kuvailevien kertomustenlukeminen. Niiden tai suullisten esitysten perusteella siirrytään suomen kielenmenneen ajan tempusten opiskeluun. Opiskelijat harjoittelevat itsekin kertomista taikirjoittamista tapahtumista ja kokemuksista.4. Luonto ja ympäristö (fina4)Luontoa ja ympäristöä käsitellään perusopetuksessa lähinnä virkistys- ja palvelutilanteidenkielenkäytön näkökulmasta. Opiskelijoiden on opittava tekemään ostoksiasuomeksi esimerkiksi torilla ja kauppahallissa sekä jonkin verran kuvailemaan kodintai vapaa-ajan asunnon luonnonympäristöä. Heidän on osattava nimetä ainakin puut,tavallisimmat eläimet, kasvit, linnut ja hyönteiset sekä pyydettäessä osattava hiukankuvailla niitä. Kohteisiin voidaan tutustua tarkemmin esimerkiksi luonto-oppaista taitelevision luonto-ohjelmista. Kuunnellaan säätiedotuksia ja keskustellaan säästä.Kieliopissa perehdytään suomen kielen monikkotaivutukseen, ensisijaisesti monikonpartitiiviin ja sen käyttöön.5. Matkat ja elämykset (fina5)Kurssilla harjoitellaan erilaisia matkustus- ja matkailutilanteita sekä tutustutaanoppaiden tai videoiden avulla paikkakuntiin ja nähtävyyksiin Suomessa tai muuallaopiskelijoiden toivomusten mukaan. Opiskelijoiden on opittava esimerkiksi hakemaantietoja esitteistä ja internetistä, suunnittelemaan matkansa, hankkimaan matkaliput,tiedustelemaan paikkoja ja palveluja sekä hyödyntämään opastusta ja esittelyjä.Kerrotaan ja keskustellaan matka-kokemuksista ja harjoitellaan korttien, kirjeiden sekälyhyiden matka- tai lomakuvauksien kirjoittamista. Kieliopissa laajennetaanverbimuotojen hallintaa, erityisesti konditionaali-muotoja ja III infinitiivin käyttöäsekä erilaisia tapoja pyytää ja kysyä palveluja, paikkoja ja tietoja.6. Kotitalous, tekniikka ja liikenne (fina6)Kurssin tarkoitus on laajentaa ja syventää opiskelijoiden sanavarastoa ja tietouttakotitaloudesta sekä harjoitella siinä tarvittavien esitteiden ja ohjeiden lukemista.Kerrotaan ja keskustellaan kodista, sen koneista ja tekniikasta, kotiaskareista,lastenhoidosta ja sisustuksesta. Vaihdetaan mielipiteitä työmatkasta ja liikenteestä,kulkuneuvoista ja turvallisuudesta. Tutustaan suomenkielisiin ilmoituksiin ja lyhyisiinuutisiin. Opitaan tavallisten passiivimuotojen rakentamista ja käyttöä puhe- jakirjakielessä sekä tutustutaan partisiippien käyttöön.

827. Terveys ja hyvinvointi (fina7)Perehdytään toisaalta ihmiseen ja terveydenhoitoon, toisaalta toimentuloon,hyvinvointiin ja elinkeinoihin. Harjoitellaan terveydenhuollon ja sairaanhoidontilanteita ja tiedustelua asiakkaan tai potilaan näkökulmasta, tutustaan sosiaalihuollonpalveluihin ja esitteisiin ja vaihdetaan mielipiteitä niistä. Luetaan joitakin pitempiäartikkeleita tai esitteitä jostakin elinkeinosta ja ihmisten toimeentulosta eri ammateissaja paikkakunnilla. Niihin liittyen tarkkaillaan ammattisanaston esiintymistä jaluonnetta sekä tavallisten infinitiivirakenteiden käyttöä.8. Yhteiskunta ja viestintä (fina8)Kurssiin tulee sisältyä lyhyt esittely tärkeistä osallistumisjärjestelmistä jahyvinvointipalveluista valtakunnallisesti tai paikallisesti artikkelien, kotisivujen taiopintokäyntien avulla. Luetaan poliittisia uutisia ja keskustellaan ajankohtaisistaasioista. Kurssin aikana opiskelijoiden tulee seurata radion tai televisionuutislähetyksiä tai ajankohtaisohjelmia suomeksi ja selostaa niitä tai keskustella niistä.Puheessa ja teksteissä tarkkaillaan ja käsitellään nominaalimuotojen, sivulauseiden jalauseenvastikkeiden runsasta käyttöä suomen kielessä, niin että opiskelija oppiiymmärtämään niiden merkityksen.9. Perustietojen ja -taitojen kertausta ja syventämistä (fina9)Kerrataan, harjoitellaan ja syvennetään kielen tärkeimpiä perusrakenteita japerussanastoa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Tehdään tilanneharjoituksia japelataan roolipelejä. Selostetaan tapahtumia ja kokemuksia sekä suullisesti ettäkirjallisesti ja keskustellaan niistä.10. Kuuntele, kerro ja keskustele! (fina10)Parannetaan opiskelijoiden kykyä ymmärtää eri tilanteiden ja joukkotiedotusvälineidensuomenkielistä puhetta äänitteiden ja videoinnin avulla, keskustellaan niistä taiselostetaan niitä suomeksi. Harjoitellaan muistiinpanojen ja tiivistelmien laadintaasuomeksi tai ruotsiksi kokouksista, tiedotustilaisuuksista ja esitelmistä.11. Suomalaista kulttuuria ja kaunokirjallisuutta (fina11)Opiskelijat tutustuvat suomalaiseen kulttuuriin muutaman perustekstin avulla.Jokainen valitsee yhden kulttuurialan, johon hän omatoimisesti tai yhdessä toistenkanssa perehtyy tarkemmin sen tuotteiden, jonkin näyttelyn, joukkotiedotusvälineiden,opintokäynnin tai kirjallisuuden avulla. Valitusta alasta tai aiheesta kirjoitetaanreferaatti tai pidetään esitelmä, josta keskustellaan.

8312. Koulutus ja ammatti (fina12)Opiskelijat tutustuvat suomenkielisten esitteiden, koulutusoppaiden, lehtiartikkelientai www-sivujen avulla erilaisiin koulutusväyliin ja työpaikkoihin. Kukin opiskelijaperehtyy tarkemmin johonkin alaan, joka kiinnostaa häntä, ja kertoo siitä toisille tailaatii siitä opiskelusuunnitelman tai muistion. Kurssiin voi sisältyä suomeksi opastettuopintokäynti, joka referoidaan suomeksi tai ruotsiksi. Teksteissä ja puheessakiinnitetään huomiota alan ammattisanastoon ja ilmaisutapoihin.B1-oppimääräPakolliset ja valinnaiset kurssit1. Perhe- ja lähiympäristö (finb1)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii esittäytymään, kertomaan hiukan itsestäänja perheestään, asumisestaan, työstään ja harrastuksistaan. Erityisesti harjoitellaanpuhelin- ja sähköpostiviestintää. Aiheista luetaan lyhyitä perustekstejä ja dialogeja.Käsitellään ja harjoitellaan suomen kielen perusrakenteita: taivutusmalleja, yksikönpaikallissijoja ja muita paikan ja ajan ilmaisukeinoja, verbien persoonataivutusta sekätavallisia kysymis- ja vastaamismalleja.2. Asioiminen ja palvelujen käyttö (finb2)Kurssilla voidaan aloittaa joko myymälä- ja ostotilanteiden sekä niissä esiintyviendialogien kuvauksista tai myös mainonnasta ja ilmoituksista. Opiskelijan tuleeharjaantua asioimaan suomeksi postissa, pankeissa, virastoissa – myös puhelimitse jainternetin välityksellä – sekä hakemaan tietoja esitteistä, luetteloista ja tietoverkoista.Kielellistä toiminta- ja viestintäkykyä harjoitellaan esimerkein ja tilannesimuloinnilla.Kieliopissa keskitytään suomen lukusanoihin ja partitiivin käyttöön, objektintaivutukseen sekä erilaisiin kysymis- ja vastaamistapoihin.3. Työ ja vapaa-aika (finb3)Tällä kurssilla opiskelijat oppivat esittelemään työtään ja kiinnostuksen kohteitaantoisilleen ja suomenkielisille tuttaville ja vieraille seikkaperäisemmin kuinensimmäisessä kurssissa. Tutustutaan johonkin työpaikkaan sopivien suomenkielistenesitteiden, kotisivujen tai opintokäyntien avulla. Lisäksi kerrotaan ja keskustellaanvapaa-ajan vietosta ja harrastuksista sekä perehdytään tarkemmin näiden sanastoon jailmauksiin. Kurssin aikana luetaan myös muutamia kertomuksia tapahtumista jaelämyksistä. Niiden tai suullisten referaattien perusteella käsitellään ja harjoitellaansuomen kielen menneen ajan tempuksia.

844. Luonto ja ympäristö (finb4)Luontoa käsitellään perusopetuksessa lähinnä virkistyksen ja ravinnon näkökulmasta.Opiskelijoiden on opittava tekemään ostoksia suomeksi toreilla ja kauppahalleissa sekäjossain määrin myös kertomaan kodin tai vapaa-ajan asunnon ympärillä olevastaluonnosta. Muutamia eläimiä ja kasveja tai elinympäristöjä voidaan tutkiskella hiemantarkemmin sopivan luonto-oppaan, kuvateoksen tai filmin avulla. Opiskelijoiden tuleeosata yksinkertaisin sanakääntein keskustella ja kertoa säästä ja luontohavainnoista taielämyksistä. Kieliopissa perehdytään suomen monikkotaivutukseen, etenkin monikonpartitiiviin ja sen käyttöön.5. Liikenne ja matkailu (finb5)Kurssilla käsitellään liikenteeseen ja matkustamiseen liittyviä perustilanteita.Opiskelijoiden on opittava käyttämään suomenkielisiä esitteitä, suunnittelemaanmatkansa, tilaamaan matkaliput, tiedustelemaan paikkoja ja nähtävyyksiä sekä ainakintoisten avulla hyödyntämään suomenkielistä opastusta. Matkailuoppain ja filmeinperehdytään syvällisemmin kotiseutuun tai muuhun Suomessa sijaitsevaanpaikkakuntaan tai ympäristöön. Kieliopissa kerrataan verbien perusrakenteita jalaajennetaan niitä käsittämään myös konditionaalimuotojen ja III infinitiivinrakennetta ja käyttöä sekä erilaisia tapoja käskeä, pyytää, kysyä, kieltää ja esittääolettamuksia.6. Koti, työ ja koulutus (finb6)Tällä kurssilla käsitellään tarkemmin kuin kurssissa 1 erilaisia kodin ja työelämäntoistuvia tilanteita ja ohjeita, jotka liittyvät esimerkiksi kodin sisustamiseen, kodinkoneisiin, kulku- ja ajoneuvoihin, liikenteeseen ja terveydenhoitoon. Artikkelien,esitteiden ja kotisivujen avulla tutustutaan ammatteihin ja koulutusmuotoihin.Käsitellään ja harjoitellaan suomen kielen passiivimuotojen rakennetta ja käyttöäpuhe- ja kirjakielessä sekä yksipersoonaisia ilmauksia. Teksteissä ja tekstikatkelmissakiinnitetään huomiota nominaalimuotojen ja lauserakenteiden runsaaseen käyttöönsuomen kielessä ja annetaan opiskelijoille vihjeitä siitä, missä ja miten niihintarvittaessa voidaan perehtyä tarkemmin.7. Suomalaista kulttuuria (finb7)Opiskelija valitsee yhden häntä kiinnostavan kulttuurialan, esimerkiksi musiikin,kuvataiteen, esinekulttuurin, muotoilun tai urheilun, ja perehtyy siihen. Valitusta alastatai aiheesta hän tekee lyhyen raportin, pitää pienen esitelmän toisille opiskelijoille taivalmistelee sellaisen kuvitellulle yleisölle. Ohjeiden tai esimerkkien mukaantutustutaan kurssin aikana myös johonkin kaunokirjalliseen teokseen, kuuluisaankirjailijaan tai kirjallisuuden lajiin. Vaihtoehtoisesti voidaan kuunnella suomalaisenkirjallisuuden klassikoita esittelevä yleiskatsaus tai luento, katsella filmi tai muukaunokirjallisuutta käsittelevä ohjelma.

858. Maailmassa tapahtuu (finb8)Tutustutaan luokassa, kirjastossa tai internetin välityksellä suomenkieliseen sanoma- jaaikakauslehdistöön. Opiskelija valitsee jonkin niistä ja perehtyy sen sisältöön ja tapaanesitellä kotipaikkakunnan, Suomen ja muun maailman ajankohtaisia tapahtumia jailmiöitä. Sanakirjan avulla luetaan tarkemmin valittu artikkeli tai muutamia lyhyitäuutisjuttuja, selostetaan ne ja keskustellaan niistä. Vaihtoehtoisesti opiskelija seuraaainakin viikon ajan suomenkielisiä uutisia ja ajankohtaisohjelmia radiosta taitelevisiosta ja tekee niistä kommentoivan uutiskatsauksen suomeksi tai ruotsiksi.Äidinkielenomainen oppimääräKurssit suunnitellaan ja toteutetaan opiskelijoiden kaksikielisyyden ja tarpeidenmukaan A-oppimäärän syventämismoduleina niin, että opiskelija voi tarvittaessahyödyntää myös A-oppimäärän opetusta ja materiaaleja, harjoitella ja syventääitsenäisesti tai ohjattuna kyseisiä aihepiirejä ja rakenteita sekä osallistua sopivissakohdissa muiden opiskelijoiden sosiaaliseen vuorovaikutukseen esimerkiksitilanneharjoituksiin ja referaattien tekoon.Pakolliset ja valinnaiset kurssit1. Perhe ja lähiympäristö (fim1)Kaksikielinen opiskelija voi ensin olla yksikielisten haastateltavana. Hänen tulee senjälkeen syventää omia tietojaan ja taitojaan lukemalla esimerkiksi kotiin jasisustukseen liittyviä aikakauslehtiä ja referoimalla niitä sekä suullisesti ettäkirjallisesti. Hänen on opittava huoltamaan ja kehittämään kieltään puhelimessa jasähköisissä viestimissä sekä välttämään turhaa, tiedostamatonta slangia, murretta taimuiden kielten vaikutusta (anglikanismeja ja svetisismejä). Kieliopissa hänen tuleetarkkailla oikeinkirjoitusta ja hankalia taivutustyyppejä ja -muotoja.2. Erilaisia palvelutilanteita ja -muotoja (fim2)Kaksikielisen opiskelijan tulee syventää tietojaan liike-elämästä ja julkisistapalveluista esimerkiksi alan ammattijulkaisuista ja internetistä. Kuten kurssilla 1 hänvoi toimia yksikielisten vastapuolena, myyjänä tai virkailijana, erilaisissapalvelutilanteissa. Hän perehtyy tarkemmin johonkin alaan ja tekee siitä suullisen taikirjallisen raportin tai laatii tiedotteita ja mainoksia. Kieliopissa tarkkaillaan erityisestinumeraaleja ja niihin liittyviä rakenteita ajan, hinnan ja määrän ilmaisimina.3. Työ ja vapaa-aika (fim3)Kaksikielisen opiskelijan tulee pystyä kertomaan tarkasti ja laajaltikin työstään taityöelämästä jollakin alalla. Pohdiskellaan työtehtävien luonnetta, työn ja vapaa-ajanvaihtelua, viihtyvyyttä ja terveyttä. Sopiva tehtävä on laatia tai selostaa vapaa-ajanviettoa ja ohjelmia esimerkiksi jollekin ryhmälle tai yhdistykselle. Syvennetään ja

86parannetaan verbiopin hallintaa esimerkiksi kongruenssin, tempusten ja modusten sekäpassiivin yleiskielistä käyttöä ja variointia. Kaunokirjallisuudessa tutustutaan jonkintyöläiskirjailijan tuotantoon.4. Luonto ja ympäristö (fim4)Kaksikielisen opiskelijan tulee yksikielistä tarkemmin syventyä luonnonyksityiskohtiin ja erilaisiin maisemiin, ja myös itse osata kirjoittaa luontokuvauksia.Pohditaan ajankohtaisten asioiden tai artikkelien perusteella ympäristön tilaa jaympäristön suojelua. Kaupankäyntitilanteissa kaksikielinen opiskelija voi toimiamyyjänä tai esittelijänä. Kielenhuollossa tarkkaillaan erityisesti monikon käyttöä jamonikollisia ilmauksia sekä teksteissä ja omissa kirjallisissa tuotteissa kuvauksenrikkautta ja vivahteikkuutta.5. Matkat ja elämykset (fim5)Kaksikielisen opiskelijan tulee lukea matkaoppaita tai -kertomuksia ja syventyä omantai jonkin muun paikkakunnan historiaan ja nähtävyyksiin. Tilanteissa hän voi toimiaoppaana tai laatia kirjallisia esityksiä matkan kohteista. Hyödynnetään kirjastojen jatietoverkkojen materiaalia eri maista, matkakertomuksia sekä televisionmatkailusarjoja. Teksteissä ja omissa tuotoksissa tarkkaillaan eri tempusten,infinitiivien ja lauseenvastikkeiden käyttöä.6. Liikenne ja tekniikka (fim6)Sanomalehtien uutiset ja mainonta, toisaalta tekniikan alan aikakauslehdet tarjoavatrunsaasti materiaalia teknisten aihepiirien syventämiseen ja keskusteluun.Pohdiskellaan liikennetilanteita ja -turvallisuutta, ajoneuvojen varustusta, kuntoa jahuoltoa sekä suomalaista ja kansainvälistä liikennekulttuuria. Käsitellään myöslaivaliikennettä ja ilmailua. Kielitietoudessa ja kielenhuollossa keskitytään verbien,partisiippien ja lauseenvastikkeiden käyttöön. Sanastossa kartutetaan tekniikan alanvierasperäistä ja suomenkielistä termistöä.7. Terveys ja hyvinvointi (fim7)Perehdytään tarkemmin ja laajemmin terveystietoon ja lääketieteen alanpopulaaritieteellisiin teksteihin tai esimerkiksi radion kyselytunteihin. Terveys- jasosiaalialan palvelutilanteissa kaksikieliset opiskelijat voivat toimia yksikielistenoppaina tai vastaanottajina. Perehdytään myös suomalaiseen elinkeino- ja työelämäänjollakin alalla. Tarkkaillaan lyhenteiden ja ammattikielen käyttöä.8. Yhteiskunta ja viestintä (fim8)Kurssin aikana seurataan systemaattisesti jotain mediaa ja sen ohjelmatarjontaa,tutustutaan tarkemmin sanomalehden tekoon ja tekstilajeihin. Kaksikielinen opiskelija

87voi itse sopivasta materiaalista, haastatteluista tai muista lähteistä koota ja toimittaaartikkeleita tai ohjelmia. Tutustutaan tarkemmin myös tietokoneen ja internetinkäyttöön ja mahdollisuuksiin. Harjoitellaan haastattelutekniikkaa ja tiivistelmien tekoa.Sanomalehtien tai ajankohtaisten tapahtumien kautta perehdytään politiikkaan jademokratian toimintaan kotipaikkakunnalla.9. Puhumisen taitoa ja taidetta (fim9)Perehdytään suullisen esiintymisen vaatimuksiin ja laaditaan puheenvuoroja jaesitelmiä annetusta aiheesta tai materiaalista. Kokoustekniikkaa ja ryhmäkeskusteluaharjoitellaan mahdollisuuksien mukaan. Kurssin aikana tehdään teatterivierailu jakeskustellaan siitä tai luetaan ja harjoitellaan jotain pienoisnäytelmää tai tunnettuanäytelmäkohtausta. Aiheeseen voidaan myös tutustua jonkin kuuluisan elokuvan taimusiikin, esimerkiksi oopperan tai laulutekstien tai kaunokirjallisen klassikon kautta.Luetaan runoja ja harjoitellaan lausuntaa.Kurssit 10, 11 ja 12 (fim10, fim11 ja fim12)Kurssit ovat samat kuin A-oppimäärässä ottaen huomioon kaksikielistenopiskelijoiden parempi kielellinen osaaminen ja heidän kokemuksensa ja tietonsasuomalaisesta työelämästä ja kulttuurista. Kurssissa 12 heidän on jonkin kulttuurialanyleiskatsauksen lisäksi luettava suomalaisen kaunokirjallisuuden klassikko,referoitava se ja tutustuttava sopivien lähteiden avulla kyseiseen kirjailijaan.LukiokoulutusRuotsinkielisen lukiokoulutuksen suomen kielen opetuksen tavoitteena on antaaopiskelijalle mahdollisimman hyvä perusta tuleville korkeakoulu- jaammattiopinnoille, joihin voi sisältyä opetusta ja kurssikirjallisuuden lukemista myössuomen kielellä. Opiskelijoiden aikaisemmat tiedot ja taidot syventyvät niin, että heselviytyvät yhä paremmin myös yhteiskuntaa ja kulttuuria käsittelevistä sekämuodollisista kielenkäyttötilanteista. Suomen kielen opetuksella pyritään sitensyventämään opiskelijoiden tietämystä suomalaisesta yhteiskunnasta ja kansallisestakulttuurista sekä lisäämään heidän tietoisuuttaan kielen rakenteesta, merkityksestä jatehtävistä. Kaksikielisille opiskelijoille tulee tarjota mahdollisuus syventää suomenkielen ja kirjallisuuden tietojaan ja taitojaan erikseen määritellyn äidinkielenomaisenoppimäärän mukaisesti.Ruotsinkielisillä ja kaksikielisillä lukion aikuisopiskelijoilla on nuoriin verrattunausein enemmän kontakteja sekä puhuttuun että kirjoitettuun suomen kieleen sekäarkielämässä että työelämässä. Heillä on myös enemmän elämänkokemusta jayleistietoa, joihin he peilaavat puheen ja tekstien sisältöä. He tarvitsevat myösanalyyttisempää ja keskustelevampaa otetta kielestä, kielitilanteista sekä niistäyhteiskuntaa ja kulttuuria käsittelevistä asioista, joita artikkelit ja harjoituksetkuvastavat. Parempi tietoisuus suomen kielen rakenteista ja erityispiirteistä sekä erikielitilanteiden parempi hallinta edellyttävät siten kieleen reagoimisen harjoitteluasekä kielen ymmärtämisen ja käyttämisen harjoittelua. Niitä opiskelijoita, joilla on

88vain vähän kontakteja suomen kieleen jokapäiväisessä elämässään, tulee rohkaistahyödyntämään myös itsenäisesti tiedotusvälineiden tarjoamaa tietoa ja solmimaankontakteja suomen kielellä. Heidän tulee myös oppia ja rohkaistua ilmaisemaanitseään sekä laatimaan lyhyitä tekstejä suomen kielellä sopivan tilaisuuden tullen jatarpeen vaatiessa.Perusopetuksessa alkanut A-oppimääräOpetuksen tavoitteetA-oppimäärän mukaisen suomen kielen opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija• ymmärtää ja kykenee osallistumaan arkipäivän asioita käsitteleviin keskusteluihinmyös silloin, kun puhe on nopeatempoista ja kun se käsittelee muitakin kuinjokapäiväisiä aiheita• kykenee yhä paremmin hyödyntämään suomenkielistä teksti- ja ohjelmatarjontaatiedotusvälineissä, seuraamaan suomenkielisiä suullisia esityksiä, esitelmiä jaluentoja niin, että kykenee selostamaan niiden sisällön, vastaamaan esitettyihinkysymyksiin ja keskustelemaan niistä suomeksi tai ruotsiksi• osaa kirjoittaa yhteenvetoja, selostuksia, kirjoitelmia ja lyhyitä puheita sekäkykenee tarvittaessa apuvälineitä käyttäen kääntämään helpon tekstin suomestaruotsiksi tai ruotsista suomeksi• kykenee osoittamaan perustietämyksensä suomalaisesta yhteiskunnasta,kulttuurista ja kirjallisuudesta edellä mainituissa yhteyksissä sekä kansainvälisessäkanssakäymisessä.A-oppimäärän tavoitteet vastaavat pääpiirteissään Kielten oppimisen, opettamisen jaarvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen (liite1) tasoa B2.1 (itsenäisenkielitaidon perustaso) kuullun ja luetun ymmärtämisessä sekä tasoa B1.2 (sujuvaperuskielitaito) puhumisessa ja kirjoittamisessa.ArviointiLukion A-oppimäärän mukaisen suomen kieli -oppiaineen arvioinnissa huomioidaansekä suullista että kirjallista kielitaitoa oppimäärän aihealueiden mukaisesti.Yksikielisten ruotsinkielisten opiskelijoiden kohdalla kiinnitetään huomiota erityisestikuullun ja luetun ymmärtämisen taitoihin sekä kielen perusrakenteiden japerussanaston hallintaan, kaksikielisten opiskelijoiden kohdalla keskitytään kielellisentietoisuuden ja kirjoitustaidon arvioimiseen. Sekä kurssitodistuksessa ettäpäättötodistuksessa tulee mainita se oppimäärä, jonka mukaan opiskelija onsuurimman osan opinnoistaan suorittanut.Pakolliset kurssit1. Arkielämä ja vapaa-aika (FINA1)

89Kurssilla painotetaan suullisen kielitaidon harjoittamista arkipäivän kanssakäynti- japalvelutilanteissa. Kurssin aikana analysoidaan lähiympäristön eri toimialoja,työtehtäviä ja arkipäivän tilanteita kielellisestä näkökulmasta sekä luetaan jokinarkielämän kuvaus kaunokirjallisuudesta. Kurssin päättyessä opiskelijoiden tuleehyvää suomen kieltä käyttäen sekä suullisesti että kirjallisesti kyetä ilmaisemaantarpeitaan, toiveitaan ja mielipiteitään sekä kertomaan koulu- ja työpäivästään,ruokailutottumuksistaan, elämästään, terveydestään, lähipiiristään, vapaa-ajanharrastuksistaan ja kiinnostavista tapahtumista. Tämän tavoitteen saavuttamiseksikerrataan ja syvennetään myös verbien taivutusta ja objektin perussääntöjä.2. Luonto ja ympäristö (FINA2)Kurssilla tutkiskellaan luontoa ja erilaisia elinympäristöjä elinkeinoelämän, turisminja virkistäytymisen näkökulmasta. Opiskelijat lukevat luontoa ja elinympäristöjäkäsitteleviä asiatekstejä virkistäytymisnäkökulmasta sekä tarkastelevat niihin liittyviäilmiöitä ja kysymyksiä ja keskustelevat niistä. Näiden lisäksi kurssin aikana luetaan jareferoidaan otteita jostakin matka- tai luontokuvauksesta. Kieliopista kerrataan jasyvennetään nominien taivutusta, subjektin käyttöä ja yksipersoonaisia ilmauksia.Kurssin päättyessä opiskelijat osaavat esitellä kotipaikkakuntansa nähtävyyksiä,kertoa jostain matkasta tai luontoelämyksestä ja kykenevät osallistumaan luontoakäsitteleviin keskusteluihin suomen kielellä.3. Kaupankäynti, tekniikka ja viestintä (FINA3)Tällä kurssilla opiskelijat tutustuvat kaupankäynnin ja tekniikan alan keskeisiinkäsitteisiin ja ilmaisutapoihin suomen kielellä. Erityisesti keskitytään ajoneuvoihin,liikennesääntöihin ja tietotekniikkaan. Näihin sisältöihin tutustutaan suomenkielistenartikkelien, selostusten ja käyttöohjeiden avulla. Tekstien yhteydessä käsitelläänkieliopista partisiippia, partisiippirakenteita sekä ainakin passiivisestipartisiippirakenteisiin perustuvia lauseenvastikkeita. Kurssin päättyessä opiskelijakykenee kuvailemaan eri kulutustottumuksia sekä keskustelemaan kulkuvälineistä jaarkielämän tekniikasta.4. Yhteiskunta ja tiedotusvälineet (FINA4)Kurssilla omaksutaan politiikan ja yhteiskunnan peruskäsitteitä ja pääpiirteitä jonkinSuomen yhteiskuntamuotoa ja lähiyhteiskuntaa käsittelevän pohjatekstin avulla.Suomenkielisistä lehdistä luetaan uutisselostuksia tai pääkirjoituksia huomionkohdistuessa niiden keskeiseen sisältöön ja ajankohtaisiin keskustelunaiheisiin.Kurssin aikana opiskelijoita kehotetaan järjestelmällisesti seuraamaan uutis- jaajankohtaislähetyksiä televisiosta, jotta he kykenevät selostamaan niiden sisällön taikeskustelemaan niistä. Kieliopista käsitellään suomen infinitiivejä sekä niihinperustuvia lauseenvastikkeita. Kurssin päättyessä opiskelijoiden tulee kyetäkeskustelemaan suomenkielisen päivälehden sisällöstä, selostamaan jonkinajankohtaisen asian, tekemään muistiinpanoja ja kirjoittamaan lyhyitä selostuksiaedellä mainituista asioista suomeksi.

905. Koulutus, työ- ja talouselämä (FINA5)Tällä kurssilla keskustellaan suomeksi eri koulutusmahdollisuuksista,ammatinvalinnoista ja Suomen elinkeinoelämästä sekä erilaisista palvelumuodoistaaikuisten näkökulmasta. Opiskelijoiden tulee tutustua jonkin alan koulutukseen jaopintoihin sekä lukea tekstejä, ilmoituksia ja esitteitä yhdestä tai useammastaammatista oman valintansa mukaan. Suomen elinkeinoelämää, kaupankäyntiä jatuotantoelämää käsitellään perusteellisemmin kuin kurssilla 2. Kieliopista käsitelläänobjektia ja tärkeimpiä adverbiaaleja. Kurssin päättyessä opiskelijoiden tulee sekäsuullisesti että kirjallisesti suomen kieltä käyttäen kyetä kertomaan opiskelu- jaammatinvalintasuunnitelmistaan, pyytämään tietoa puhelimitse ja sähköpostinvälityksellä sekä vastaamaan itseä koskeviin kysymyksiin ja toivomuksiin,esimerkiksi valintakokeessa tai työpaikkahaastattelussa.6. Suomalainen kulttuuri ja kirjallisuus (FINA6)Kurssilla tutustutaan Suomen tärkeisiin kulttuurialueisiin ja taidealoihin sekäkäsitellään kansainvälisesti tunnettuja suomalaisia taiteilijoita ja kirjailijoita. Näihintutustutaan perustekstien, taiteellisten tuotteiden, omien kokemusten taiopintokäyntien avulla. Kurssin aikana opiskelijat lukevat ainakin yhdenomavalintaisen suomenkielisen teoksen ja esittävät sen joko kirjallisesti tai suullisestija keskustelevat sen sisällöstä. Kurssin päättyessä opiskelijat pystyvät nimeämäänmuutamia tunnettuja suomalaisia taiteilijoita, säveltäjiä ja kirjailijoita, kertomaanlyhyesti heistä sekä mainitsemaan jotakin heidän pääteoksestaan. Kieliopistakäsitellään attribuutteja ja pohditaan teksteihin liittyviä tyyli- ja variaatiokysymyksiä.Syventävät kurssit7. Kirjoita ja puhu paremmin suomea! (FINA7)Kurssilla opiskelijat harjaannuttavat ja rikastuttavat aikaisemmin suoritettujenkurssien sisältöjen ja aikaansaannosten perusteella kirjoitus- ja puhetaitojaan.Kirjoitusharjoitusten yhteydessä kerrataan ja syvennetään tarpeen mukaan valittujasuomen kielen kielioppiasioita sekä eri alojen perussanoja ja idiomaattisia ilmauksia.Suullista kielitaitoa kehitetään lukion valtakunnallisten suullisen kielitaidon kokeidenjollekin sopivalle tasolle.8. Maailma ja me (FINA8)Kurssilla luetaan tekstejä eri alojen ajankohtaisista aiheista, keskustellaan niistä sekäsyvennetään tekstien sisällön ja sanaston tarkastelua. Kurssin aikana analysoidaanmyös kaunokirjallisia tekstiotteita ja syvennetään tietämystä jostain suomalaisestakirjailijasta. Opiskelijat harjoittelevat eläytymään teksteihin, tekemään tiivistelmiä,kommentoimaan ja arvioimaan tekstien sisältöä. Myös merkitys- ja tyylikysymyksiäpohditaan.

91Perusopetuksessa alkanut B1-oppimääräOpetuksen tavoitteetB1-oppimäärän mukaisen suomen kielen opetuksen tavoitteena on, ettäaikuisopiskelija• ymmärtää ja kykenee osallistumaan arkipäiväisiä asioita käsitteleväänkeskusteluun puheen ollessa selkeää ja normaalitempoista ja mikäli puhetarvittaessa voidaan toistaa• kykenee seuraamaan yleisiä asioita käsitteleviä televisio- ja radio-ohjelmia,lukemaan yleisiä asioita käsittelevää suomenkielistä asiatekstiä sekä helpohkoafiktiivistä tekstiä niin, että hän pystyy tekemään muistiinpanoja, vastaamaantekstin sisältöä koskeviin kysymyksiin ja tekemään tiivistelmiä sisällöstä ainakinruotsin kielellä• osaa kirjoittaa yksinkertaisia, tietyiltä osin yksityiskohtaisia kirjeitä, selostuksia jakertomuksia, jotka käsittelevät jokapäiväisiä ja opetuksesta tuttuja aiheita;opiskelija hallitsee tyydyttävästi suomen kielen keskeisen sanaston sekä kieliopinperusrakenteet• ilmaisee edellä mainituissa yhteyksissä perustietämyksensä suomalaisestayhteiskunnasta ja kulttuurista, pystyy ainakin nimeämään muutamia tunnettujasuomalaisia kirjailijoita ja on tutustunut hieman heidän tuotantoonsa.Oppimäärän tavoitteet vastaavat Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinninyhteisen eurooppalaisen viitekehyksen (liite 1) tasoa B1.2 (sujuva peruskielitaito)kuullun ja luetun ymmärtämisessä sekä tasoa B1.1 (toimiva peruskielitaito)puhumisessa ja kirjoittamisessa.Pakolliset kurssit1. Arkipäivän suomi (FINB1)Ensimmäisellä kurssilla opiskelijat harjoittelevat ymmärtämään ja käyttämään suomenkieltä paremmin kuin aikaisemmin sekä suullisesti että kirjallisesti jokapäiväisissäpalvelutilanteissa, kuten kaupassa, pankissa, postissa, puhelimessa ja matkalla.Opiskelijat harjoittelevat myös kertomaan itsestään ja lähiympäristöstään sekäkirjoittamaan henkilökohtaisia viestejä ja lyhyitä selostuksia. Kieliopista kerrataan jalaajennetaan tietoutta suomen verbiopista aktiivissa ja passiivissa sekä käsitelläänniiden lisäksi tärkeimpiä objektisääntöjä, pronomineja ja yksipersoonaisia ilmauksia.2. Suomen ihmiset, luonto ja nähtävyydet (FINB2)Kurssilla luetaan tekstejä ja soveltuvia esitteitä Suomen eri paikoista, luonnosta janähtävyyksistä sekä otteita suomalaista elämää ja ihmisiä kuvaavastakaunokirjallisuudesta. Opiskelijat opettelevat ainakin lyhyesti esittelemään omankotipaikkakuntansa, kertomaan jotakin matkoilla tekemistään havainnoista jasaamistaan kokemuksista. Ilmoitusten, oppaiden ja Internetin avulla opiskelijat etsivätesimerkiksi tietoa, selvittävät aikatauluja ja tapahtumia. Kieliopin osalta kerrataan

92sijataivutus sekä monikon taivutus ja kiinnitetään erityistä huomiota konsonantti- javokaalivaihteluihin.3. Koulutus, harrastukset ja vapaa-aika (FINB3)Kolmannella kurssilla opiskelijat harjoittelevat keskustelemaan ja kertomaankoulunkäynnistään, vapaa-ajastaan ja tulevaisuudensuunnitelmistaan. Painettujenoppaiden, kotisivujen tai artikkelien avulla opiskelijat tutustuvat lähemmin johonkinkoulutusalaan ja lukevat, katsovat tai kuuntelevat reportaaseja heitä kiinnostavistaajanvietteistä. Kurssin aikana tehdään pieni selostus tai esitys jostakin toimialasta taiharrastuksesta. Kieliopista käsitellään lauseen pääjäsenet (subjekti, predikaatti japredikatiivi) sekä I ja III infinitiivi.4. Liike- ja työelämä (FINB4)Tällä kurssilla opiskelijat harjoittelevat lukemaan ja tulkitsemaan mainostekstejä jaesitteitä, lukevat ammattielämää käsittelevän artikkelin sekä lukevat myös itselleensoveltuvista ja mielenkiintoisista ammateista. Kurssilla keskustellaankulutustottumuksista ja työskentelytottumuksista ottaen huomioon myösterveysnäkökulma ja lähipiirin odotukset. Opiskelijat osaavat vastata tekstiensisältökysymyksiin ja selostaa sisällön yksinkertaisin sanoin myös suomen kielellä.Kieliopista käsitellään suomen numeraalit ja niiden käyttö hinnan ja ajan ilmauksissasekä adjektiivi ja adverbi.5. Liikenne, tekniikka ja ympäristö (FINB5)Viimeisellä pakollisella kurssilla luetaan muutamia helpohkoja liikennettä,kulkuneuvoja ja tavallisia teknisiä apuvälineitä käsitteleviä tekstejä sekä esimerkkejäkäyttöohjeista. Kurssilla keskustellaan edellä mainittujen välineiden eduista jahaitoista sekä käytön että ympäristön näkökulmasta. Teksteissä tarkastellaan myössuomen partisiippien ja keskeisimpien nominaali-ilmausten käyttöä ja tutustutaanmalliesimerkkien avulla suomen kielen sanastolle tyypillisiin yhdyssanoihin jajohdoksiin. Kurssin päättyessä opiskelija osaa kuvailla suomen kieltä käyttäen jonkinkulkuneuvon tai muun teknisen apuvälineen ja ilmaista kokemuksiaan siitä.Syventävät kurssit6. Ymmärrä, puhu ja kirjoita paremmin suomea! (FINB6)Kurssilla harjoitetaan puhutun suomen kielen ymmärtämistä erilaisissa yhteyksissä,esimerkiksi matkaoppaan johdattamalla kierroksella, esitelmissä ja viestintävälineidentarjoamia ohjelmia seuratessa. Opiskelijat oppivat esittämään kysymyksiä em.tilanteisiin liittyvistä asioista, vastaamaan kysymyksiin yksinkertaisia sanoja käyttäen,tekemään yhteenvetoja niiden sisällöstä ainakin ruotsiksi sekä kirjoittamaan lyhyitäselostuksia tai vapaavalintaisia kirjoitelmia suomen kielellä niihin liittyen.Samanaikaisesti kurssilla kerrataan suomen kielen perussanasto ja kieliopin

93perusrakenteita erilaisissa yhteyksissä ja harjoitetaan kykyä puhua ja reagoida suomenkielellä jokapäiväisiä tilanteita jäljittelevissä yhteyksissä sekä sellaisia tehtäviä tehden,jotka ovat tyypillisiä lähiympäristössä ja arkielämässä.7. Suomi tänään (FINB7)Kurssilla opiskelijat tutustuvat viestintävälineiden ja soveltuvien asiatekstien avullatämänhetkiseen suomalaiseen yhteiskunta- ja kulttuurielämään. Opiskelijat syventyvätyhteen ammattialaan tai kulttuuriseen tyylilajiin artikkeleiden, televisio- tai radioohjelmienvälityksellä ja tutustuvat yhteen kuuluisaan henkilöön tai alan tunnettuihintuotteisiin. Tekstien sisällön tarkastelun ohella tutkiskellaan kielen omaperäisiäilmauksia, nominaalimuotoja ja lauseenvastikkeita. Opiskelijoiden tulee sanakirjanavulla kyetä ymmärtämään vaativaakin asiaproosaa, kuten uutisartikkeleita japääkirjoituksia ja heitä rohkaistaan lukemaan suomenkielistä kaunokirjallisuutta ja /tai ottamaan osaa muihin taidemuotoihin suomen kielellä.Äidinkielenomainen oppimääräÄidinkielenomaisen suomen kielen opetuksen tavoitteena on tarjota myöskaksikielisille ruotsinkielistä lukiota käyville aikuisopiskelijoille mahdollisuusparantaa ja syventää suomen kielen taitojaan ja valmiuksiaan yhteiskunnan jatyöelämän tarpeisiin sekä tehdä heidät tietoisemmiksi kaksikielisyydestään jakansallisesta kulttuurista ja kirjallisuudesta. Kurssit on jäsennetty samojen teemojenalle kuin A-oppimäärän mukaisessa opetuksessa, jotta opinnot voidaan järjestää jokoerillisinä kursseina, yksilöllisenä opiskeluna tai monimuoto-opintoina. Äidinkielenomaisessaoppimäärässä painotetaan erityisesti kielellistä tietoisuutta, oikeakielisyyttäsekä tieto- ja kaunokirjallisuutta.Opetuksen tavoitteetÄidinkielenomaisen suomen kielen opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija• tulee tietoiseksi suomen kielen rakenteesta ja käytöstä verrattuna ruotsin kieleenniin, että hän osaa värittää ja parantaa kieltään sekä välttää kielten välistäinterferenssiä• syventää ja rikastuttaa sanavarastoaan niin, että hän osaa lukea, tulkita jahyödyntää tekstejä ja lähteitä sellaisilta aihealueilta, joiden voidaan katsoakuuluvan yleissivistykseen tai jotka sivuavat opiskelijoiden ammatteja jakiinnostuksen kohteita• kehittää kykyään keskustella, kertoa ja argumentoida suomeksi tilanteenedellyttämän kielellisen vaihtelun ja tarkkuuden mukaisesti• kehittää kykyään kirjoittaa hyvää suomen kieltä eri tarkoituksiin niin, että hän osaalaatia erilaisia selvityksiä, yhteenvetoja, kirjoitelmia ja kertomuksia, sekätarvittaessa kääntää tekstejä suomen kielestä ruotsin kielelle ja suomentaa tekstejä• osoittaa edellä mainituissa yhteyksissä suomenkielisen kulttuurin ja kirjallisuudenperustuntemusta sekä on lukenut ja kommentoinut suomenkielisiä kaunokirjallisiateoksia ja muita tekstejä.

94Tavoitteet vastaavat vähintään Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseneurooppalaisen viitekehyksen (liite 1) tasoa B2.2 (toimiva itsenäinen kielitaito)kaikilla kielitaidon osa-alueilla.ArviointiOpiskelijalle, joka suorittaa suomen kielen lukio-opintonsa kokonaan tai osittainäidinkielenomaisen oppimäärän mukaan, annetaan siitä päättötodistukseen erillinenmerkintä. Opiskelijan katsotaan noudattaneen sitä oppimäärää, jonka mukaan suurinosa kursseista on suoritettu. Myös yksittäisistä kursseista merkitään, minkäoppimäärän mukaan ne on opiskeltu ja suoritettu. Äidinkielenomainen oppimääräharjaannuttaa osaa niistä valmiuksista, joita tarvitaan, mikäli opiskelija haluaasuorittaa ylioppilastutkinnossa suomen kielen kokeen suomi äidinkielenä -oppimääränmukaisesti.Pakolliset kurssit1. Arkielämä ja vapaa-aika (FIM1)Ensimmäisellä kurssilla syvennetään opiskelijoiden taitoa ilmaista itseäänvivahteikkaasti ja oikein erilaisissa yhteyksissä. Lähiympäristön kieltä tarkkailemallaja kirjallisuuden avulla opiskelija tutustuu spontaaniin puhekieleen, slangiin,murteisiin ja yleiskieleen sekä näiden eroihin. Kieliopillisia peruskäsitteitä kerrataanja niiden hallinta vahvistuu. Tällä kurssilla kiinnitetään erityistä huomiota suomenverbi- ja lauseopin sellaisiin piirteisiin, jotka eroavat puhe- ja kirjakielessä.2. Luonto ja ympäristö (FIM2)Kurssin tavoitteena on laajentaa ja syventää opiskelijoiden luontoa koskevaasanavarastoa sekä keskustella ja herättää opiskelijoiden mielenkiinto luonnon- jaympäristönsuojelukysymyksistä. Kurssin aikana luetaan erilaisia Suomen luontoa jaympäristöä käsitteleviä tekstejä. Opiskelijoille tulee antaa mahdollisuus keskustellatekstien sisällöstä ja omista havainnoistaan sekä suullisesti että kirjallisesti.Tekstivalikoimaa laajennetaan kaunokirjallisilla teksteillä, esimerkiksi matka- jaluontokuvauksilla, ja opiskelijat oppivat myös itse kuvailemaan luontoa ja kokemiaanluontoelämyksiä. Kieliopista omaksutaan substantiivitaivutuksen idiomaattisiapiirteitä ja sanastoa niiltä osin, jotka ovat olennaisia kielen rikastuttamiseksi,elävöittämiseksi ja täsmentämiseksi.3. Kaupankäynti, tekniikka ja viestintä (FIM3)Kurssilla syvennetään ja käsitellään aiheita, jotka koskevat kulutusta, tekniikkaa jainformaatiotekniikkaa. Näiden pohjaksi luetaan ja analysoidaan aiheita käsitteleviäartikkeleita ja käyttöohjeita sekä mainoksia ja ilmoituksia. Opiskelijat ottavat selväätarjonnasta ja faktoista sekä osaavat esitellä jonkin tavaralajin, keksinnön tai erilaisiaviestintävälineitä. Lisäksi luetaan jokin fiktiivinen teksti, esimerkiksi tulevaisuusvisiotai yhteiskuntakriittinen romaani. Kieliopissa syvennetään opiskelijoiden tietämystäsuomen kielen lauserakenteen erityispiirteistä.

954. Yhteiskunta ja tiedotusvälineet (FIM4)Kurssilla analysoidaan suomalaista yhteiskuntaa viestintävälineiden avulla javiestintävälineiden roolia tapahtumien, ilmiöiden ja mielipiteiden välittäjänä,tarkastelijana ja pohtijana. Opiskelijat lukevat ja analysoivat jonkin lehden, lehdenosaston tai radio- ja televisio-ohjelman. Heille tarjotaan mahdollisuus tehdä itsesuomenkielinen reportaasi tai artikkeli tapahtumien tai haastattelujen pohjalta sekäoppia laatimaan ilmoituksia ja vastauksia niihin. Poliittisiin kysymyksiin taitapahtumiin liittyen luetaan suomeksi jokin Suomen yhteiskuntamuotoa tai historiaakäsittelevä pohjateksti. Kieliopista käsitellään erilaisten tekstien tyyliä ja rakennetta.Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus huomioon ottaen tarkastellaan ja harjoitetaantekstin jäsentelyä ja kappalejakoa sekä erityisesti suomen kielen välimerkkien käyttöä.Harjoitellaan erilaisia tapoja tuottaa yhtenäinen teksti ja tyylitellä.5. Koulutus, työ- ja elinkeinoelämä (FIM5)Kurssilla opiskelijat tutustuvat koulutusalan sanastoon sekä erikoulutusmahdollisuuksiin Suomessa. Näiden pohjaksi tutkiskellaan samoin kuin A-oppimäärän kohdalla koulutusoppaita, Internetin kotisivuja, lomakkeita ja muitadokumentteja, joita tarvitaan koulutuksessa ja työelämässä. Kurssilla keskustellaan erikoulutusmahdollisuuksista, opiskelutavoista, sisäänpääsyvaatimuksista jatyöllisyysmahdollisuuksista. Suomenkielisiä artikkeleita lukemalla tai haastattelujatekemällä opiskelijoilla on mahdollisuus syventää jonkin ammattialan tietämystään.Työpaikkahaastatteluja harjoitellaan. Kurssilla käsiteltävien tekstien yhteydessätarkastellaan erityisesti attribuuttia ja adverbiaalia, rektiokysymyksiä sekä suomenkielen vastineita ruotsin prepositioattribuutille. Näitä asioita selvitetään jaharjoitellaan käännöstehtävien, sekä ruotsinnosten että suomennosten, avulla.6. Suomalainen kulttuuri ja kirjallisuus (FIM6)Kurssilla opiskelijat tutustuvat lähemmin joihinkin suomalaisen kirjallisuudenklassikoihin, runoihin, kansanrunouteen, näytelmiin sekä muihin taidemuotoihin niin,että opetuksessa otetaan huomioon opiskelijan kiinnostuneisuus ja aikaisemmatkokemukset taideaineista. Jokainen opiskelija lukee vähintään yhden kaunokirjallisenteoksen ja arvostelee tai analysoi sen kirjallisesti joko koulussa tai kotitehtävänä.Kurssin aikana käsitellään yhteisesti muutamia tunnettuja suomalaisia kirjailijoita. Erityylilajeja havainnollistetaan soveltuvien otteiden ja esimerkkien avulla. Sopivantilaisuuden tullen kaunokirjallisuus liitetään kuvataiteeseen, elokuvaan ja musiikkiin,mutta näitä taiteen lajeja käsitellään myös erikseen analysoimalla tunnettuja teoksia taiesittelemällä joku alan tunnettu suomalainen taiteilija. Kurssilla voidaan käydä myösteatterissa tai tehdä muunlainen opintokäynti.

96Syventävät kurssit7. Suullinen ilmaisukyky (FIM7)Kurssi perustuu kielellisen vuorovaikutuksen opiskeluun sekä muodollisen jaepämuodollisen viestinnän sääntöjen ja tapojen tarkasteluun. Opiskelijat harjoittelevatpuhumista ja esiintymistä suomen kielellä, puheenvuorojen käyttöä, keskustelua,kokoustekniikkaa ja argumentointia. Heidän tulee tarkastella kriittisesti omaaesiintymistään ja kielenkäyttöään sekä tottua antamaan ja ottamaan vastaan kritiikkiä.Kurssin voi päättää suulliseen esitykseen, lausuntatilaisuuteen tai näytelmänesittämiseen.8. Kirjoittamisen taito (FIM8)Kurssilla opiskelijat analysoivat erilaisia suomenkielisiä tekstejä sekä oppivatkirjoittamaan aineiston pohjalta esimerkiksi selostuksia, pöytäkirjoja, selvityksiä,kommentaareja, analyyseja ja kirjoitelmia. Tietotekniikkaa ja erilaisia ohjelmiakäytetään hyödyksi koko kirjoitusprosessin ajan; alun suunnittelusta aina tekstintoimittamiseen ja oikolukuun saakka. Tavoitteena on oppia tarkastelemaan tekstiäkriittisesti ja muokkaamaan sitä niin sisällöllisesti kuin kielellisestikin sekäkäyttämään sanakirjoja, oikeakielisyysoppaita ja muita lähteitä. Kurssilla huomioidaanmyös kuvat, kuvatekstit ja diagrammit. Tarvittaessa harjoitellaan ja ohjataan myösfiktiivisen tekstin kirjoittamista.5.5 Vieraat kieletVieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja:se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heillemahdollisuuden kehittää opiskeltavan kielen kielialueen tai yhteisön kulttuuriakoskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Tällöin otetaan huomioonerityisesti eurooppalainen identiteetti ja eurooppalainen monikielisyys ja-kulttuurisuus. Kielten opetus antaa opiskelijoille valmiudet kielten omaehtoiseenopiskeluun saattamalla heidät ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminenedellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kielioppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine.PerusopetusOpetussuunnitelmassa päätetään, miten muille kuin oppivelvollisille annettavanperusopetuksen tuntijaossa annetut toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kieltenpakolliset ja valinnaiset kurssit jaetaan kyseisten kielten kesken.

97Opetuksen tavoitteetA-oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelijakaikissa kielissä• pystyy kirjoittamaan suppeita viestejä ja luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuistaaiheista• tuntee kohdekulttuuria ja ymmärtää sitä omaa kulttuuritaustaansa vasten• osaa viestiä ja toimia kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissaarkipäivän tilanteissa• tiedostaa arvojen kulttuurisidonnaisuuden• käyttää erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja strategioita ja osaaarvioida työskentelyään ja kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin sekä osaatarvittaessa muuttaa työskentelytapojaanenglannin kielessä• ymmärtää pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia myös laajempaa yleistietoasisältävästä kuullusta tai luetusta, selvästi jäsennetystä tekstistä• selviytyy myös hiukan vaativammista epävirallisista keskustelutilanteista sekäpystyy kertomaan suullisesti ja kirjallisesti arkisista asioista, jotka sisältävät myösjonkin verran yksityiskohtia• tiedostaa joitakin keskeisiä eroja kielen eri varianteistamuissa kielissä paitsi englannissa• ymmärtää henkilökohtaiseen elämään liittyvää sekä yleis- ja asiatietoa sisältävääselkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä• selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisistapalvelutilanteista ja pystyy kuvailemaan lähipiiriään.B-oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija• osaa kertoa perustietoja itsestään ja lähipiiristään ja viestiä arkipäiväntavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen• ymmärtää jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä ja puhettatilanneyhteyden tukemana• pystyy kirjoittamaan lyhyitä viestejä tutuissa, helposti ennakoitavissa arkisiintarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa• ymmärtää kohdekielen kulttuurin elämänmuotoa• viestii kohdekulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissakohdekulttuurille luontevalla tavalla• käyttää erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja strategioita ja osaaarvioida työskentelyään ja kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin ja osaa tarvittaessamuuttaa työskentelytapojaan.

98ArviointiOppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvaustenpainotusten mukaisesti.Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8Kielen osaamisen taso taitotasokuvausasteikon (liite 1) mukaan:Kieli ja Kuullun Puhuminen Tekstin Kirjoittaminenoppimäärä ymmärtäminenymmärtäminenEnglanti A B1.1 A2.2 B1.1 A2.2Muut kielet A A2.2 A2.1 A2.2 A2.1Englanti B1 A2.1 A1.3 A2.1 A1.3Tavoitteena on myös, että opiskelija• tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa• käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaitatyötapoja.KurssitAiheita käsitellään oman maan, opiskeltavan kielen kulttuurialueen ja kielestä jaaiheesta riippuen myös laajemmasta näkökulmasta niin, että opiskelijoille tarjoutuumahdollisuus vertailuihin sekä tilaisuus monipuolisesti hyödyntää aikuisen ihmisenkokemusmaailmaa opiskeltavan aineksen omaksumisessa. Aiheiden käsittelyssäotetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuudet. Kullakin kurssilla voidaan käsitellämyös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden, aikuisten vaihtelevienelämäntilanteiden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi.Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua jakirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain.Perusopetuksessa keskitytään keskeiseen sanastoon sekä lauseenmuodostuksen javiestinnän kannalta kullekin kielelle ominaiseen keskeiseen kielioppiin. Äidinkielen jaopiskeltavan kielen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihinkiinnitetään huomiota. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi tulee opiskelijoitaohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus.Aikuisopiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitäohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielenopiskelijoina. Heitä ohjataan käyttämään myös strategioita, jotka ovattarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- javiestintätehtävän kannalta.A-oppimäärän kursseilla 9−12 vankennetaan perusrakenteiden hallintaa. Aihepiirit jatilanteet liittyvät monipuolisesti jokapäiväiseen elämiseen ja asioimiseen, opiskeluun,työn hakemiseen ja työelämään kohdekulttuurissa.

99Vieraista kielistä käytetään seuraavia koodeja:en = englannin kielila = latinan kielira = ranskan kielism = saamen kielisa = saksan kielive = venäjän kieliia = italian kieliea = espanjan kielipo = portugalin kielikx = muu kieliVieraiden kielten kurssikoodit muodostuvat kielten kirjaintunnusten, oppimäärientasotunnusten ja kurssinumeroiden mukaan. Esimerkiksi ena3 tarkoittaa englanninkielen A-oppimäärän kurssia numero 3 perusopetuksessa.A-oppimääräPakolliset ja valinnaiset kurssit1. Perhe ja lähiympäristöKurssilla aloitetaan opiskeltavaan kieleen tutustuminen. Äänteitä, intonaatiota,sanastoa sekä lauseen perusrakennetta painotetaan. Aihepiireinä ovat yksinkertaistenhenkilötietojen antaminen ja itseä koskevien perustietojen kertominen. Harjoiteltavakieli on tuttavallista ja epämuodollista. Rakenteita harjoitellaan alustavasti. Kurssillapainotetaan puheen ymmärtämistä ja suullista viestintää, mutta myös tekstinymmärtämisen ja kirjoittamisen harjoittelu käynnistyvät.2. Sosiaaliset verkostotKurssin aihepiireinä ovat erilaiset sosiaaliset tilanteet perheen, suvun ja ystävienkesken. Kurssilla harjoitellaan epävirallisissa sosiaalisissa tilanteissa tarvittavaayksinkertaista kieltä, kuten tervehdyksiä, keskustelun aloittamista, kysymistä javastaamista. Painopiste on puheen ymmärtämisen ja suullisen taidon lisäämisessä.Rakenteiden harjoittelemisessa keskitytään opiskeltavan kielen lauseen perusideanhahmottamiseen.3. Asioiminen ja palveluiden käyttöKurssin aihepiireinä ovat palveluiden käyttö ja tarjoaminen. Esimerkiksipuhelinasiointia, neuvomista, tiedusteluja ja ostosten tekoa harjoitellaan. Edelleenpainotetaan puheen ymmärtämistä ja suullista viestintää. Samalla harjoitellaan myöstekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Myös lausetyyppien valikoimaa laajennetaan jamonipuolistetaan.

1004. Erilaisia elinympäristöjäKurssin aihepiireinä ovat asuminen erilaisissa ympäristöissä sekä luonto jaluonnonsuojelu. Puheen ymmärtämisessä ja puheilmaisussa tarvittavan kieliaineksenlisäksi harjoitellaan myös suorasanaisen tekstin ymmärtämistä ja tuottamista.Rakennevalikoimaa laajennetaan.5. Vapaa-aika ja harrastuksetKurssin aihepiirejä ovat harrastukset, liikunta, ajanviete ja juhlat sekä niihin liittyvätpalvelut. Puhumisen, puheen ymmärtämisen ja lukemisen taitojen ohella painotetaanmyös kieliainesta, jota voidaan hyödyntää kirjallisessakin esityksessä esimerkiksiaiempien tapahtumien kertomisessa.6. Työ ja opiskeluKurssilla tutustutaan keskeisimpään työhön ja työtilanteissa toimimiseen liittyväänkieleen. Aihealueita ovat esimerkiksi työpaikan hankkiminen, haastattelut, jokinammattiala ja työyhteisö. Toisena aihepiirinä käsitellään koulutusta, opiskelua jaammattiin valmistumista. Kieliaineksen valinnassa huomioidaan myös muodollistentilanteiden vaatimaa sanastoa ja rakenteita. Kielenkäyttötilanteissa huomioidaan sekäsuullinen että kirjallinen viestintä.7. Terveys ja hyvinvointiIhminen, keho, sairaudet, terveys ja terveydenhoito sekä niihin liittyvien palveluidenkäyttö ovat keskeisenä aihepiirinä tällä kurssilla. Kieliaineksen valinnassahuomioidaan sekä suullinen että kirjallinen viestintä.8. Kulttuuri ja kansainvälisyysKurssilla käsitellään kohdemaan tai -maiden kulttuuria, erilaisia elämäntapoja jaihmisiä sekä eri maiden välisiä yhteyksiä ja yhteistoimintaa henkilökohtaisella jayhteisöllisellä tasolla. Lauseen perusrakenteen monipuolista hallintaa varmistetaansekä suullisessa että kirjallisessa ilmaisussa.9. Kuuntelen ja ymmärrän kuulemaaniKurssilla keskitytään suullisen viestinnän harjoittelemiseen.10. Luen ja ymmärrän lukemaaniKurssilla keskitytään tekstin ymmärtämisen harjoittelemiseen.

10111. Kielitaito käyttöönKurssilla harjoitellaan kielen käyttöä sekä suullisissa että kirjallisissaviestintätilanteissa.12. Kielen rakenteet viestinnän selkärankanaKurssilla keskitytään rakenteiden ja sanaston harjoitteluun.B1-oppimääräPakolliset ja valinnaiset kurssit1. Perhe ja lähiympäristöKurssilla aloitetaan opiskeltavaan kieleen tutustuminen. Äänteitä, intonaatiota,sanastoa että lauseen perusrakennetta painotetaan. Aihepiireinä ovat yksinkertaistenhenkilötietojen antaminen ja itseä koskevien perustietojen kertominen. Harjoiteltavakieli on tuttavallista ja epämuodollista. Rakenteita harjoitellaan alustavasti. Kurssillapainotetaan puheen ymmärtämistä ja suullista viestintää, mutta myös tekstinymmärtämisen ja kirjoittamisen harjoittelu käynnistyvät.2. Sosiaaliset verkostotKurssin aihepiireinä ovat erilaiset sosiaaliset tilanteet perheen, suvun ja ystävienkesken. Kurssilla harjoitellaan epävirallisissa sosiaalisissa tilanteissa tarvittavaayksinkertaista kieltä, kuten tervehdyksiä, keskustelun aloittamista, kysymistä javastaamista. Painopiste on puheen ymmärtämisen ja suullisen taidon lisäämisessä.Rakenteiden harjoittelemisessa keskitytään opiskeltavan kielen lauseen perusideanhahmottamiseen.3. Asioiminen ja palveluiden käyttöKurssin aihepiireinä ovat palveluiden käyttö ja tarjoaminen. Esimerkiksipuhelinasiointia, neuvomista, tiedusteluja ja ostosten tekoa harjoitellaan. Edelleenpainotetaan puheen ymmärtämistä ja suullista viestintää. Samalla harjoitellaan tekstinymmärtämistä ja kirjoittamista. Myös lausetyyppien valikoimaa laajennetaan jamonipuolistetaan.4. Erilaisia elinympäristöjäKurssin aihepiireinä ovat asuminen erilaisissa ympäristöissä ja liikkuminenkotipaikkakunnalla ja sen ulkopuolella sekä luonto ja luonnonsuojelu. Puheen

102ymmärtämisessä ja puheilmaisussa tarvittavan kieliaineksen lisäksi harjoitellaan myössuorasanaisen tekstin ymmärtämistä ja tuottamista. Rakennevalikoimaa laajennetaan.5. Vapaa-aika ja harrastuksetKurssin aihepiirejä ovat harrastukset, liikunta, ajanviete ja juhlat sekä niihin liittyvätpalvelut. Puhumisen, puheenymmärtämisen ja lukemisen taitojen ohella painotetaanmyös kieliainesta, jota voidaan hyödyntää kirjallisessakin esityksessä, esimerkiksiaiempien tapahtumien kertomisessa.6. Työ ja opiskeluKurssilla tutustutaan keskeisimpään työhön ja työtilanteissa toimimiseen liittyväänkieleen. Aihealueita ovat esimerkiksi työpaikan hankkiminen, haastattelut, jokinammattiala tai työyhteisö. Toisena aihepiirinä käsitellään koulutusta, opiskelua jaammattiin valmistumista. Kieliaineksen valinnassa huomioidaan myös muodollistentilanteiden vaatimaa sanastoa ja rakenteita. Kielenkäyttötilanteissa huomioidaan sekäsuullinen että kirjallinen viestintä.7. Terveys ja hyvinvointiIhminen, keho, sairaudet, terveys ja terveydenhoito sekä niihin liittyvien palveluidenkäyttö ovat keskeisenä aihepiirinä tällä kurssilla. Kieliaineksen valinnassahuomioidaan sekä suullinen että kirjallinen viestintä.8. Kulttuuri ja kansainvälisyysKurssilla käsitellään kohdemaan tai -maiden kulttuuria, erilaisia elämäntapoja jaihmisiä sekä eri maiden välisiä yhteyksiä ja yhteistoimintaa henkilökohtaisella jayhteisöllisellä tasolla.LukiokoulutusOpetuksen tavoitteetTavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidonkuvausasteikon (liite 1) tasot seuraavasti:

103Kieli ja oppimäärä Kuullun Puhuminen Luetun KirjoittaminenymmärtäminenymmärtäminenEnglanti A B2.1 B2.1 B2.1 B2.1Muut kielet A B1.1 - B1.2 B1.1 B1.2 B1.1 - B1.2Englanti B1 B1.2 B1.2 B1.2 B1.2Englanti B2 B1.1 B1.1 B1.1 B1.1Muut kielet B2 A2.2 A2.1 - A2.2 A2.2 - B1.1 A2.1 - A2.2Englanti B3 B1.1 A2.2 B1.1 B1.1Muut kielet B3 A2.1 - A2.2 A2.1 A2.1 - A2.2 A1.3 – A2.1Tavoitteena on myös, että aikuisopiskelija• osaa viestiä kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisella tavalla• osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin• tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana• osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävänkannalta tarkoituksenmukaisin strategioin.ArviointiOppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvaustenpainotusten mukaisesti.KurssitAiheita käsitellään oman maan, opiskeltavan kielen kulttuurialueen ja kielestä jaaiheesta riippuen myös laajemmasta näkökulmasta, niin että opiskelijoille tarjoutuumahdollisuus vertailuihin sekä tilaisuus monipuolisesti hyödyntää aikuisen ihmisenkokemusmaailmaa opiskeltavan aineksen omaksumisessa. Aiheiden käsittelyssäotetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuudet. Kullakin kurssilla voidaan käsitellämyös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden, aikuisen vaihtelevienelämäntilanteiden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi.Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua jakirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. B2-ja B3-oppimäärissä keskitytään keskeiseen sanastoon ja lauseen muodostukseen javiestinnän kannalta kullekin kielelle ominaiseen keskeiseen kielioppiin.Perusopetuksessa alkaneissa A- ja B1-oppimäärissä kiinnitetään kaikilla kursseillahuomiota opiskeltavan kielen rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen jakäytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kummankin oppimäärän tavoitteidenmukaisesti. Vaativimpia viestinnän muotoja harjoitetaan A-oppimäärän kursseilla.Huomiota kiinnitetään äidinkielen ja opiskeltavan kielen viestinnän eroihin ja erojaselittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaalitarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi tuleeopiskelijoita ohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksienkulttuurisidonnaisuus.

104Aikuisopiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitäohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielenopiskelijoina. Heitä ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisiaheidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävänkannalta.Vieraista kielistä käytetään seuraavia koodeja:EN = englannin kieliLA = latinan kieliRA = ranskan kieliSM = saamen kieliSA = saksan kieliVE = venäjän kieliIA = italian kieliEA = espanjan kieliPO = portugalin kieliKX = muu kieliVieraiden kielten kurssikoodit muodostuvat kielten kirjaintunnusten, oppimäärientasotunnusten ja kurssinumeroiden mukaan. Esimerkiksi RAB32 tarkoittaa ranskankielen B3-oppimäärän kurssia numero 2 lukiokoulutuksessa.Perusopetuksessa alkanut A-oppimääräPakolliset kurssit1. Minä ja muutKurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston japerusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteetliittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen jaihmissuhteisiin. Kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaankeskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.2. Viestintä ja vapaa-aikaKurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaanrakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin janiiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuus ”viestintä- jamediaosaaminen” korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Kirjoittamista harjoitellaanviestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaanja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.

1053. Opiskelu ja työKurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään ja kurssillaharjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myösmuodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä.Aihekokonaisuus ”aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” tarjoaa näkökulmia kurssinaiheiden käsittelyyn.4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailmaKurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla.Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit.”Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” -aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitelläkurssin aiheita. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita.Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.5. KulttuuriKurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuriidentiteettija monikulttuurisuus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavatnäkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaanaiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.6. Tiede, talous ja tekniikkaKurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eritieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä.Aihekokonaisuus ”teknologia ja yhteiskunta” korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä.Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamallaerilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.Syventävät kurssitSyventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen.7. Luonto ja kestävä kehitysKurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiinja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä.

1068. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminenAihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiinmaailmankuviin liittyvät aiheet.Perusopetuksessa alkanut B1-oppimääräPakolliset kurssit1. Minä ja muutKurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta sekä vahvistaa sanaston japerusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteetliittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen jaihmissuhteisiin. Kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaankeskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.2. Viestintä ja vapaa-aikaKurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti sekä vahvistetaan ja laajennetaanrakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin sekäniiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuus ”viestintä- jamediaosaaminen” tarjoaa näkökulmia käsitellä kurssin aiheita monipuolisesti.Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnänstrategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.3. Opiskelu, työ ja yhteiskuntaKurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään ja kurssillaharjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myösmuodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Kurssillaharjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Aihekokonaisuus”aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheidenkäsittelyyn.4. KulttuuriKurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuriidentiteettija monikulttuurisuus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” korostuvat kurssinaiheiden käsittelyssä. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkontuotoksen ja esittelevät sen.

1075. Tiede, talous ja tekniikkaKurssilla painotetaan vaativahkon kieliaineksen ymmärtämistä. Lähtökohtana ovat eritieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä.Aihekokonaisuus ”teknologia ja yhteiskunta” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheidenkäsittelyyn. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisuakirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.Syventävät kurssitSyventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen.6. Luonto ja kestävä kehitysKurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiinja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä.7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminenAihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiinmaailmankuviin liittyvät aiheet.Perusopetuksessa alkanut B2- ja lukiossa alkava B3-oppimääräValinnaisen B2-kielen opinnot perusopetuksessa alkaneet opiskelijat voivat jatkaaopintojaan lukiossa kurssista 3.Syventävät kurssit1. Hyvää päivää, hauska tutustuaKurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen,hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymäänvastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmätihmissuhteet ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivänviestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.2. Näin asiat hoituvatKurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvätrutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissäkielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä erilaisia palveluita kutenpankki, posti, lääkäri, liikenne, majoitus- ja ateriointipalvelut. Kurssilla painotetaanpuheen ymmärtämistä ja puhumista.

1083. Vapaa-aika ja harrastuksetAihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksenkohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviinpalveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassamielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.4. Meillä ja muuallaKurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede,historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheenymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa.Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.5. Ennen ja nytKurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta.Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintääja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaanviestinnällisten tehtävien avulla.6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmatKurssin aihepiirit liittyvät opiskeluun ja työelämään sekä tulevaisuudensuunnitelmiin.Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää,kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.7. KulttuuriKurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus,musiikki, elokuva ja teatteri. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.8. Yhteinen maapallommeLähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaanja maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myösmediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten jayksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.9. Tiede ja tekniikkaLähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvätyleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.

10910. Luonto ja kestävä kehitysKurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa jakohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.5.6 MatematiikkaMatematiikan opetuksella kehitetään aikuisopiskelijan kykyä havaita ja ymmärtäämatematiikan merkitys maailmassa, tehdä perusteltuja päätelmiä ja harjoittaamatematiikkaa nykyisten ja tulevien elämäntilanteidensa tarpeita vastaavastirakentavasti ajattelevana ja asioista välittävänä kansalaisena.PerusopetusPerusopetuksessa matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksiamatemaattisen käsitteiden, ajattelutapojen sekä yleisimmin käytettyjenratkaisumenetelmien oppimiseen. Opetuksen tulee kehittää aikuisopiskelijan luovaa jatäsmällistä ajattelutapaa ja sen tulee ohjata aikuisopiskelijaa oivaltamaan asioita jaasiayhteyksiä sekä etsimään ratkaisuja ongelmiin. Lisäksi opetuksen tulee ohjatatavoitteelliseen toimintaan ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen.Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti, ja sen tulee luoda kestävä pohjamatematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimiitärkeänä apuvälineenä yhdistettäessä aikuisopiskelijan kokemuksia jaajattelujärjestelmiä matematiikan abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän tilanteissaeteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun taitoiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Tieto- ja viestintätekniikkaa tuleekäyttää aikuisopiskelijan oppimisprosessin tukemisessa.Opetuksen tavoitteetMatematiikan opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija oppii• ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä oppiinäkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä• laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia• loogista ja luovaa ajattelua• soveltamaan erilaisia ajatteluprosesseja ja menetelmiä tiedon hankintaan• ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa japäätelmiään• esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella• näkemään säännönmukaisuuksia• loogista ajattelua vaativia toimintoja, kuten vertailua, järjestämistä, mittaamista,rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niidenesittämistä

110• käyttämään luokittelua ja järjestämistä työkaluna sekä ajattelua tukevia piirroksiaja välineitä• kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä• tuntemaan matematiikan historiaa• keskittyneeseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä toimimaan ryhmässä.KurssitKaikilla kursseilla harjoitellaan seuraavia ajattelun taitoja ja menetelmiä:• loogista ajattelua vaativia toimintoja, kuten vertailua, järjestämistä, mittaamista,rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niidenesittämistä• vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkintaa ja käyttöä• matemaattisten tekstien tulkintaa ja tuottamista• todistamisen pohjustamista: perusteltuja arvauksia ja kokeiluja, systemaattisiayrityksiä ja erehdyksiä, vääräksi osoittamista, suoraa todistusta• luokittelun ja järjestämisen käyttöä työkaluna• kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä• ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä• matematiikan historiaa.Pakolliset kurssit1. Luvut ja laskutoimitukset I (ma1)Keskeiset sisällöt• luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut, reaaliluvut• vastaluku, itseisarvo, käänteisluku• peruslaskutoimitusten varmentaminen• aikalaskut, aikaväli• alkuluku, luvun jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjä• murtolukujen supistaminen ja laventaminen ja desimaaliluvun esittäminenmurtolukuna• kertominen ja jakaminen desimaaliluvuilla ja murtoluvuilla2. Luvut ja laskutoimitukset II (ma2)Keskeiset sisällöt• lausekkeiden sieventäminen• prosenttilasku• pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö• potenssi, eksponenttina kokonaisluku• juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella

1113. Lausekkeet ja yhtälöt (ma3)Keskeiset sisällöt• polynomin käsite, polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku• potenssilauseke ja sen sieventäminen• muuttujan käsite, lausekkeen arvon laskeminen• yhtälö, epäyhtälö, määrittelyjoukko, ratkaisujoukko• ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen4. Yhtälöt ja lukujonot (ma4)Keskeiset sisällöt• suhde ja verrannollisuus• verranto• yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti• vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen• lukujonojen tutkimista ja muodostamista5. Funktiot (ma5)Keskeiset sisällöt• riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla• funktion käsite• lukuparin esittäminen koordinaatistossa• yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajien piirtäminenkoordinaatistoon• funktion kuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo,kasvaminen ja läheneminen• lineaarinen funktio• suoraan ja kääntäen verrannollisuus• yhtälöparin ratkaiseminen graafisesti6. Geometria (ma6)Keskeiset sisällöt• tasokuvioiden nimeäminen ja luokittelu• kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä• säännölliset monikulmiot• ympyrä ja siihen liittyvät käsitteet• tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen• mittayksiköt ja muuntaminen• symmetria suoran ja pisteen suhteen• yhtenevyyskuvauksia: peilaukset, kierto ja siirto tasossa• kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä

1127. Geometria ja trigonometria (ma7)Keskeiset sisällöt• geometrista konstruointia• kulmien välisiä yhteyksiä• yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys• Pythagoraan lause• trigonometriaa ja suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen• kappaleiden nimeäminen ja luokittelu• kappaleen tilavuuden ja pinta-alan laskeminen8. Todennäköisyys ja tilastot (ma8)Keskeiset sisällöt• todennäköisyyden käsite• frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi• keskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen• hajonnan käsite• diagrammien tulkinta• tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossaValinnainen kurssi9. Lausekkeita ja yhtälöitä II (ma9)Keskeiset sisällöt• polynomien yhteen- ja vähennyslaskun kertaus• polynomien kertolaskun kertaus• binomikaavat• polynomien jakolasku• polynomin jakaminen tekijöihin• rationaalilausekkeen sieventäminen• yhtälöitäPäättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8Ajattelun ja työskentelyn taidotOpiskelija• huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet• osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, onolemassa, ei ole olemassa• osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon• osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseenesitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen jatarkistaa tuloksen oikeellisuuden

113• osaa myös käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa• osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa taikkapuu-, polku- tai muuta diagrammia käyttäen.Luvut ja laskutoimituksetOpiskelija osaa• arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta, jahänellä on luotettava peruslaskutaito• korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku ja pystyyjakamaan luvun alkutekijöihinsä• ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta• käyttää prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevienongelmien ratkaisussa.AlgebraOpiskelija osaa• ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön• sieventää algebrallisia lausekkeita ja kertoa polynomin vakiolla• potenssien laskutoimitukset• muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaistasen algebrallisesti tai päättelemällä• käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen• arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet.FunktiotOpiskelija• osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta• osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan• osaa ratkaista lineaarisen funktion nollakohdan• osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisestiyleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta• tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen sekä osaa määrittääkahden suoran leikkauspisteen piirtämällä.GeometriaOpiskelija osaa• tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet• soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja• käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioidentekemiseen• löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyysoveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa• soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa• käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osienratkaisemiseen

114• suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia arkielämässä sekä osaa muuntaatavanomaisimpia mittayksiköitä.Tilastot ja todennäköisyysOpiskelija osaa• lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja sekä osaa määrittää annetusta aineistostafrekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon• määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja osaa järjestää yksinkertaisenempiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä sekä ymmärtää todennäköisyyden jasatunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa.LukiokoulutusMatematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota aikuisopiskelijalle mahdollisuudetperehtyä matemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikan perusideoihin jarakenteisiin; opettaa käyttämään puhuttua ja kirjoitettua matematiikan kieltä sekäkehittää laskemisen ja ongelmien ratkaisemisen taitoja.Matematiikan opetustilanteet järjestetään siten, että ne herättävät opiskelijan tekemäänhavaintojensa pohjalta kysymyksiä, oletuksia ja päätelmiä sekä perustelemaan niitä.Erityisesti opiskelijaa ohjataan hahmottamaan matemaattisten käsitteiden merkityksiäja tunnistamaan, kuinka ne liittyvät laajempiin kokonaisuuksiin. Opiskelijaa myöskannustetaan kehittämään luovia ratkaisuja matemaattisiin ongelmiin. Opetuksessatutkitaan matematiikan ja arkielämän välisiä yhteyksiä ja kehitetään opiskelijantiedonhankintaprosesseja.ArviointiMatematiikan opetuksessa arvioinnin tulee kehittää opiskelijan kykyä esittääratkaisuja, tukea aikuisopiskelijaa matemaattisten käsitteiden muodostamisprosessissaja arvioida kirjallista esitystä sekä opettaa opiskelijalle oman työnsä arvioimista.Osaamisen arvioinnissa kiinnitetään huomio laskutaitoon, menetelmien valintaan japäätelmien täsmälliseen ja johdonmukaiseen perustelemiseen.Oppimäärän vaihtaminenMatematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen suositellaan hyväksilukemisessa seuraavia vastaavuuksia. MAA1→MAB1, MAA3→MAB2,MAA6→MAB5, MAA7→MAB4 ja MAA8→MAB3. Opetussuunnitelmassa voidaanmäärätä myös lisänäyttöjä, etenkin kurssin arvosanaa uudelleen arvioitaessa.

115Matematiikan pitkä oppimääräMatematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa aikuisopiskelijallemahdollisuus hankkia sellaiset matemaattiset valmiudet, joita tarvitaan ammatillisissaopinnoissa ja korkeakouluopinnoissa erityisesti matemaattis-luonnontieteellisillä jateknisillä aloilla. Pitkän matematiikan opinnoissa opiskelijalla on tilaisuus omaksuakäyttökelpoisia matemaattisia käsitteitä ja menetelmiä sekä oppia ymmärtämäänmatemaattisen tiedon luonnetta. Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeänkäsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sensoveltamismahdollisuuksista arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa.Opetuksen tavoitteetMatematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija• tottuu pitkäjänteiseen työskentelyyn ja oppii sitä kautta luottamaan omiinmatemaattisiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa• rohkaistuu kokeilevaan ja tutkivaan toimintaan, ratkaisujen keksimiseen sekä niidenkriittiseen arviointiin• pystyy seuraamaan matemaattisen tiedon esittämistä, lukemaan ja tuottamaanmatemaattista tekstiä, keskustelemaan matematiikasta ja oppii arvostamaanesityksen täsmällisyyttä ja perustelujen selkeyttä• oppii näkemään matemaattisen tiedon loogisena rakenteena• kehittää lausekkeiden käsittely-, päättely- ja ongelmanratkaisutaitojaan• harjaantuu käsittelemään tietoa matematiikalle ominaisella tavalla, tottuu tekemäänotaksumia, tutkimaan niiden oikeellisuutta ja laatimaan perusteluja sekä arvioimaanperustelujen pätevyyttä ja tulosten yleistettävyyttä• harjaantuu mallintamaan käytännön ongelmatilanteita ja hyödyntämään erilaisiaratkaisustrategioita• osaa käyttää tarkoituksenmukaisia matemaattisia menetelmiä, teknisiä apuvälineitäja tietolähteitä.1. Funktiot ja yhtälöt (MAA1)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• vahvistaa yhtälön ratkaisemisen ja prosenttilaskennan taitojaan• syventää verrannollisuuden, neliöjuuren ja potenssin käsitteiden ymmärtämistään• tottuu käyttämään neliöjuuren ja potenssin laskusääntöjä• syventää funktiokäsitteen ymmärtämistään tutkimalla potenssi- jaeksponenttifunktioita• oppii ratkaisemaan potenssiyhtälöitä.Keskeiset sisällöt• potenssifunktio• potenssiyhtälön ratkaiseminen• juuret ja murtopotenssi

116• eksponenttifunktio2. Polynomifunktiot (MAA2)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• harjaantuu käsittelemään polynomifunktioita• oppii ratkaisemaan toisen asteen polynomiyhtälöitä ja tutkimaan ratkaisujenlukumäärää• oppii ratkaisemaan korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, jotka voidaan ratkaistailman polynomien jakolaskua• oppii ratkaisemaan yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä.Keskeiset sisällöt• polynomien tulo ja binomikaavat• polynomifunktio• toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä• toisen asteen yhtälön juurten lukumäärän tutkiminen• toisen asteen polynomin jakaminen tekijöihin• polynomiepäyhtälön ratkaiseminen3. Geometria (MAA3)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• harjaantuu hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa sekä muotoa koskevaa tietoa sekäkaksi- että kolmiulotteisissa tilanteissa• harjaantuu muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoakäsitteleviä lauseita• ratkaisee geometrisia ongelmia käyttäen hyväksi kuvioiden ja kappaleidenominaisuuksia, yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- javinokulmaisen kolmion trigonometriaa.Keskeiset sisällöt• kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus• sini- ja kosinilause• ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria• kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksienlaskeminen4. Analyyttinen geometria (MAA4)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• ymmärtää, kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen jaalgebrallisten käsitteiden välille

117• ymmärtää pistejoukon yhtälön käsitteen ja oppii tutkimaan yhtälöiden avullapisteitä, suoria, ympyröitä ja paraabeleja• syventää itseisarvokäsitteen ymmärtämystään ja oppii ratkaisemaan sellaisiaitseisarvoyhtälöitä ja vastaavia epäyhtälöitä, jotka ovat tyyppiä | f(x) | = a tai | f(x)| = | g(x) |• vahvistaa yhtälöryhmän ratkaisemisen taitojaan.Keskeiset sisällöt• pistejoukon yhtälö• suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt• itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen• yhtälöryhmän ratkaiseminen• pisteen etäisyys suorasta5. Vektorit (MAA5)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• ymmärtää vektorikäsitteen ja perehtyy vektorilaskennan perusteisiin• oppii tutkimaan kuvioiden ominaisuuksia vektoreiden avulla• tutkii kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmiavektoreiden avulla.Keskeiset sisällöt• vektoreiden perusominaisuudet• vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla• koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo• suorat ja tasot avaruudessa6. Todennäköisyys ja tilastot (MAA6)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• oppii havainnollistamaan diskreettejä ja jatkuvia tilastollisia jakaumia sekämäärittämään ja tulkitsemaan jakaumien tunnuslukuja• perehtyy kombinatorisiin menetelmiin• perehtyy todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyksien laskusääntöihin• ymmärtää diskreetin todennäköisyysjakauman käsitteen ja oppii määrittämäänjakauman odotusarvon ja soveltamaan sitä• perehtyy jatkuvan todennäköisyysjakauman käsitteeseen ja oppii soveltamaannormaalijakaumaa.Keskeiset sisällöt• diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma• jakauman tunnusluvut• klassinen ja tilastollinen todennäköisyys• kombinatoriikka

118• todennäköisyyksien laskusäännöt• diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma• diskreetin jakauman odotusarvo• normaalijakauma7. Derivaatta (MAA7)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• osaa määrittää rationaalifunktion nollakohdat ja ratkaista yksinkertaisiarationaaliepäyhtälöitä• omaksuu havainnollisen käsityksen funktion raja-arvosta, jatkuvuudesta jaderivaatasta• määrittää yksinkertaisten funktioiden derivaatat• osaa tutkia derivaatan avulla polynomifunktion kulkua ja määrittää sen ääriarvot• osaa määrittää rationaalifunktion suurimman ja pienimmän arvonsovellusongelmien yhteydessä.Keskeiset sisällöt• rationaaliyhtälö ja -epäyhtälö• funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta• polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen• polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• tuntee juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuudet ja osaa ratkaistaniihin liittyviä yhtälöitä• tutkii juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita derivaatan avulla• oppii yhdistetyn funktion derivoimisen• tutkii aidosti monotonisten funktioiden käänteisfunktioita.Keskeiset sisällöt• juurifunktiot ja -yhtälöt• eksponenttifunktiot ja -yhtälöt• logaritmifunktiot ja -yhtälöt• yhdistetyn funktion derivaatta• käänteisfunktio• juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA9)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

119• oppii tutkimaan trigonometrisia funktioita yksikköympyrän symmetrioiden avulla• oppii ratkaisemaan sellaisia trigonometrisia yhtälöitä, jotka ovat tyyppiä sin f(x) =a tai sin f(x) = sin g(x)• osaa trigonometristen funktioiden yhteydet sin 2 x + cos 2 x = 1 ja tan x = sin x / cos x• tutkii trigonometrisia funktioita derivaatan avulla• ymmärtää lukujonon käsitteen• oppii määrittelemään lukujonoja palautuskaavojen avulla• osaa ratkaista käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja niistämuodostettujen summien avulla.Keskeiset sisällöt• suunnattu kulma ja radiaani• trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen• trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen• trigonometristen funktioiden derivaatat• lukujono• rekursiivinen lukujono• aritmeettinen jono ja summa• geometrinen jono ja summa10. Integraalilaskenta (MAA10)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• ymmärtää integraalifunktion käsitteen ja oppii määrittämään alkeisfunktioidenintegraalifunktioita• ymmärtää määrätyn integraalin käsitteen ja sen yhteyden pinta-alaan• oppii määrittämään pinta-aloja ja tilavuuksia määrätyn integraalin avulla• perehtyy integraalilaskennan sovelluksiin.Keskeiset sisällöt• integraalifunktio• alkeisfunktioiden integraalifunktiot• määrätty integraali• pinta-alan ja tilavuuden laskeminenSyventävät kurssit11. Lukuteoria ja logiikka (MAA11)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• oppii formalisoimaan väitelauseita ja tutkimaan niiden totuusarvoja totuustaulujenavulla• ymmärtää avoimen lauseen käsitteen ja oppii käyttämään kvanttoreita• oppii todistusperiaatteita ja harjoittelee todistamista

120• oppii lukuteorian peruskäsitteet ja perehtyy alkulukujen ominaisuuksiin• osaa tutkia kokonaislukujen jaollisuutta jakoyhtälön ja kokonaislukujenkongruenssin avulla• osaa määrittää kokonaislukujen suurimman yhteisen tekijän Eukleideenalgoritmilla.Keskeiset sisällöt• lauseen formalisoiminen• lauseen totuusarvot• avoin lause• kvanttorit• suora, käänteinen ja ristiriitatodistus• kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö• Eukleideen algoritmi• alkuluvut• aritmetiikan peruslause• kokonaislukujen kongruenssi12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• oppii ymmärtämään absoluuttisen ja suhteellisen virheen käsitteet ja niiden avullalikiarvolaskujen tarkkuutta koskevat säännöt peruslaskutoimitusten tapauksessa• ymmärtää iteroinnin käsitteen ja oppii ratkaisemaan yhtälöitä numeerisesti• oppii tutkimaan polynomien jaollisuutta ja määrittämään polynomin tekijät• oppii algoritmista ajattelua• harjaantuu käyttämään nykyaikaisia matemaattisia välineitä• oppii määrittämään numeerisesti muutosnopeutta ja pinta-alaa.Keskeiset sisällöt• absoluuttinen ja suhteellinen virhe• Newtonin menetelmä ja iterointi• polynomien jakoalgoritmi• polynomien jakoyhtälö• muutosnopeus ja pinta-ala13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• syventää differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteidentuntemustaan• täydentää integraalilaskennan taitojaan ja soveltaa niitä muun muassa jatkuvientodennäköisyysjakaumien tutkimiseen• tutkii lukujonon raja-arvoa, sarjoja ja niiden summia.

121Keskeiset sisällöt• funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen• jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia• funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä• epäoleelliset integraalitMatematiikan lyhyt oppimääräMatematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia,käsitellä ja ymmärtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eritilanteissa ja jatko-opinnoissa.Opetuksen tavoitteetMatematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija• osaa käyttää matematiikkaa jokapäiväisen elämän ja yhteiskunnallisen toiminnanapuvälineenä• saa myönteisiä oppimiskokemuksia matematiikan parissa työskennellessään jaoppii luottamaan omiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa, rohkaistuukokeilevaan, tutkivaan ja keksivään oppimiseen• hankkii sellaisia matemaattisia tietoja, taitoja ja valmiuksia, jotka antavat riittävänpohjan jatko-opinnoille• sisäistää matematiikan merkityksen välineenä, jolla ilmiöitä voidaan kuvata,selittää ja mallintaa ja jota voidaan käyttää johtopäätösten tekemisessä• saa käsityksen matemaattisen tiedon luonteesta ja sen loogisesta rakenteesta• harjaantuu vastaanottamaan ja analysoimaan viestimien matemaattisessamuodossa tarjoamaa informaatioita ja arvioimaan sen luotettavuutta• tutustuu matematiikan merkitykseen kulttuurin kehityksessä• oppii käyttämään kuvioita, kaavioita ja malleja ajattelun apuna.Pakolliset kurssit1. Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• harjaantuu käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmienratkaisemisessa ja oppii luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä• ymmärtää lineaarisen riippuvuuden, verrannollisuuden ja toisen asteenpolynomifunktion käsitteet• vahvistaa yhtälöiden ratkaisemisen taitojaan ja oppii ratkaisemaan toisen asteenyhtälöitä.Keskeiset sisällöt• suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus• ongelmien muotoileminen yhtälöiksi

122• yhtälöiden graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen• ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen• toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen2. Geometria (MAB2)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• harjaantuu tekemään havaintoja ja päätelmiä kuvioiden ja kappaleidengeometrisista ominaisuuksista• vahvistaa tasokuvioiden ja kolmiulotteisten kappaleiden kuvien piirtämisentaitojaan• osaa ratkaista käytännön ongelmia geometriaa hyväksi käyttäen.Keskeiset sisällöt• kuvioiden yhdenmuotoisuus• suorakulmaisen kolmion trigonometria• Pythagoraan lause• kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen• geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa3. Matemaattisia malleja I (MAB3)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• näkee reaalimaailman ilmiöissä säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia ja kuvaaniitä matemaattisilla malleilla• tottuu arvioimaan mallien hyvyyttä ja käyttökelpoisuutta.Keskeiset sisällöt• lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen• potenssiyhtälön ratkaiseminen• eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla4. Matemaattinen analyysi (MAB4)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• tutkii funktion muutosnopeutta graafisin ja numeerisin menetelmin• ymmärtää derivaatan käsitteen muutosnopeuden mittana• osaa tutkia polynomifunktion kulkua derivaatan avulla• oppii sovellusten yhteydessä määrittämään polynomifunktion suurimman japienimmän arvon.

123Keskeiset sisällöt• polynomifunktion derivaatta• polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen• polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen• graafisia ja numeerisia menetelmiä5. Tilastot ja todennäköisyys (MAB5)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• harjaantuu käsittelemään ja tulkitsemaan tilastollisia aineistoja• tutustuu laskinten ja tietokoneiden käyttöön tilastotehtävissä• perehtyy todennäköisyyslaskennan perusteisiin.Keskeiset sisällöt• jatkuvien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen• normaalijakauma ja jakauman normittaminen• kombinatoriikkaa• todennäköisyyden käsite• todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä6. Matemaattisia malleja II (MAB6)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• varmentaa ja täydentää yhtälöiden ratkaisutaitojaan• osaa ratkaista käytännön tilanteisiin liittyviä lineaarisia optimointitehtäviä• ymmärtää lukujonon käsitteen• ratkaisee käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja summanavulla.Keskeiset sisällöt• kahden muuttujan lineaariset yhtälöt• lineaarisen yhtälöparin ratkaiseminen• kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen• lineaarinen optimointi• lukujono• aritmeettinen ja geometrinen jono ja summaSyventävät kurssit7. Talousmatematiikka (MAB7)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• oppii ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä

124• saa matemaattisia valmiuksia oman taloutensa suunnitteluun• saa laskennallisen pohjan yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun• soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn.Keskeiset sisällöt• indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia• taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summienavulla8. Matemaattisia malleja III (MAB8)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• laajentaa käsitystään teknologisoituvassa yhteiskunnassa tarvittavastamatematiikasta• saa apuneuvoja jaksollisten ilmiöiden matemaattiseen käsittelyyn.Keskeiset sisällöt• trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla• radiaani• tyyppiä f(x) = a olevien trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen• muotoa f(x) = A sin (bx) olevien funktioiden kuvaajat jaksollisten ilmiöidenmallintajina• vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten periaatteet• koordinaatiston vektoreiden komponenttiesitys ja skalaaritulo• kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminenvektoreiden avulla5.7 BiologiaBiologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä. Opetus syventääaikuisopiskelijan luonnontuntemusta ja antaa ymmärryksen luonnon perusilmiöistä.Opetus kehittää opiskelijan luonnontieteellistä ajattelua, herättää kiinnostustabiotieteisiin sekä edistää opiskelijan luonnon monimuotoisuutta säilyttävää jaympäristövastuullista käyttäytymistä.PerusopetusOpiskelija tutustuu evoluutioon, ekologian perusteisiin sekä ihmisen rakenteeseen jaelintoimintoihin. Opiskelijaa ohjataan kiinnittämään huomiota ihmisen ja muunluonnon välisiin vuorovaikutussuhteisiin sekä korostetaan ihmisen vastuuta luonnonmonimuotoisuuden suojelussa.

125Opetuksen tavoitteetBiologian opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija oppii• kuvaamaan elämän perusilmiöitä• hahmottamaan ekosysteemien rakennetta ja toimintaa• selvittämään ihmisen perusrakenteen ja keskeiset elintoiminnot sekä ymmärtämäänseksuaalisuuden biologisen perustan• tuntemaan perinnöllisyyteen liittyviä keskeisiä käsitteitä• tunnistamaan ympäristömuutoksia, pohtimaan niiden syitä ja esittämään ongelmienratkaisumahdollisuuksia• ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet ja luonnonvarojen kestävänkäytön periaatteet sekä arvostamaan luonnon monimuotoisuutta.Valinnaiset kurssit1. Elämä ja evoluutio (bi1)Keskeiset sisällöt• solun rakenne ja toiminta• elämän perusilmiöt ja edellytykset• eliökunnan synty ja kehitys sekä eliökunnan järjestelmä• biotekniikan mahdollisuudet ja niihin liittyvät eettiset kysymykset2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2)Keskeiset sisällöt• ekosysteemit, niiden rakenne ja toiminta• metsä- tai vesiekosysteemi, niiden ravintoverkostot ja keskeiset lajit• kestävä metsä- ja vesitalous• ympäristönsuojelun sisältö ja tavoitteet• jokamiehenoikeudet3. Ihminen (bi3)Keskeiset sisällöt• ihmisen rakenne ja keskeiset elintoiminnot• perimän ja ympäristön merkitys ihmisen ominaisuuksien kehittymisessä• terveelliset ja kuluttavat elintavat sekä ympäristön terveysriskit

126Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8Elämä ja evoluutioOpiskelija osaa• erottaa toisistaan kasvi- ja eläinsolun sekä nimetä keskeisiä solurakenteita jamainita niiden tehtäviä• selvittää fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta• kuvata kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntymistä• selostaa evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet• jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn.Ekosysteemit ja ympäristönsuojeluOpiskelija osaa• selvittää ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan• kuvata metsä- tai järvityyppejä ja tunnistaa niiden keskeisiä lajeja• kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta ja perustella sen merkitystäekologisen kestävyyden kannalta sekä tuntee metsien kestävän käytön periaatteet• selvittää ympäristösuojelun tavoitteita ja merkitystä• mainita esimerkkejä luonnonympäristön muuttumisesta ja tietää, millä tavalla voiitse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.IhminenOpiskelija osaa• kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja toiminnanpääpiirteet• selvittää pääpiirteissään sukupuolisolujen synnyn, yhdynnän, hedelmöityksen,raskauden kulun ja synnytyksen• käyttää periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä• kuvata seksuaalisuuden erilaisia ilmenemismuotoja.LukiokoulutusOpetuksen tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää toimivan eliömaailmanrakenteen ja kehityksen, ihmisen osaksi eliömaailmaa sekä ihmisen toiminnanmerkityksen ympäristössä. Opetuksessa tutkitaan elollisen luonnon rakennetta,toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Lukionbiologian tulee myös luoda perusta ymmärtää biotieteiden tarjoamia mahdollisuuksiaedistää ihmiskunnan, muun eliökunnan ja elinympäristöjen hyvinvointia.Opetuksen tavoitteetBiologian opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija• hallitsee biologian keskeiset käsitteet• tunnistaa elämän tuntomerkit ja osaa jäsentää elämän ilmiöt sekä biologian eriorganisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin

127• oppii arvostamaan eliökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöidensopeutumisen erilaisiin ympäristöihin• ymmärtää perimän ja evoluution merkityksen eliökunnan kehittymisessä• perehtyy biologisen tiedonhankinnan ja tutkimuksen menetelmiin sekä osaaarvioida kriittisesti eri lähteistä saamaansa biologista tietoa• tuntee biotieteiden, esimerkiksi bioteknologian ja lääketieteen sovelluksia• tuntee ihmiselimistön toiminnan peruspiirteet• ymmärtää perimän ja ympäristötekijöiden merkityksen terveyden taustana sekäyksilön että ihmiskunnan kannalta• tiedostaa kestävän kehityksen välttämättömyyden sekä ymmärtää oman vastuunsaelinympäristön tulevaisuudesta.ArviointiBiologiassa arvioidaan opiskelijan kykyä hallita ja käyttää biologian keskeisiäkäsitteitä sekä soveltaa biologisia tietoja. Arvioinnissa kiinnitetään huomiotaluonnontieteellisten lainalaisuuksien sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämiseen,vuorovaikutussuhteiden merkityksen oivaltamiseen sekä kokonaisuuksienhahmottamiseen. Taitojen arvioinnissa painotetaan opiskelijan kykyä käyttää erilaisialähteitä biologisen tiedon hankinnassa sekä kykyä arvioida tietoa kriittisesti.Pakolliset kurssit1. Eliömaailma (BI1)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitätutkitaan• ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa• ymmärtää evoluution jatkuvuuden, mekanismit ja merkityksen• tuntee muuntelun, sopeutumisen ja lajien välisten suhteiden merkityksen elämänkehitykselle• osaa jäsentää nykyisen eliökunnan rakenteen ja tulkita sen kehitystä• tuntee ekosysteemien keskeiset toimintaperiaatteet.Keskeiset sisällöt• Mitä elämä on?• biologia tieteenä• luonnon monimuotoisuuden ilmeneminen• evoluutio – elämän kehittyminen• nykyinen eliökunta ja eliökunnan pääryhmät• Miten luonto toimii?

1282. Solu ja perinnöllisyys (BI2)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• ymmärtää solun merkityksen elämän perusyksikkönä, tunnistaa erilaisia soluja janiiden rakenteita• ymmärtää solurakenteiden kehityksen ja merkityksen sekä evoluutioprosessinkokonaisuuden• osaa solun kemiallisen rakenteen ja toiminnan sekä osaa kytkeä ne yksilöntoimintaan• hallitsee solun energiatalouden prosessit ja niiden merkityksen• tuntee geneettisen informaation rakenteen sekä sen siirtymisen solusta soluun jasukupolvelta toiselle• tietää, miten geenit ohjaavat solun toimintaa• osaa periytymisen lainalaisuuksien perusperiaatteet• tietää, kuinka soluja tutkitaan, ja osaa arvioida uusimman solututkimuksenmerkitystä.Keskeiset sisällöt• solun rakenne ja toiminta• solun energiatalous• solujen toiminnan ohjaaminen• solujen lisääntyminen• periytymisen perusteet• populaatiogenetiikka ja synteettinen evoluutioteoriaSyventävät kurssit3. Ympäristöekologia (BI3)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• osaa ekologian perusteet ja ymmärtää ihmisen toiminnan vaikutuksen elolliseenluontoon• ymmärtää biodiversiteetin merkityksen ihmiskunnan tulevaisuudelle• hahmottaa ympäristöongelmien syitä ja niiden seurauksia ekosysteemeissä• tutustuu suomalaisiin ekosysteemeihin ja niiden erityispiirteisiin sekä perehtyymyös ihmisen muokkaamiin ekosysteemeihin• tuntee menetelmiä, joilla voidaan tarkkailla ympäristön tilaa ja ratkaista syntyneitäongelmia• kehittää ympäristölukutaitoaan, ymmärtää vastuunsa ympäristön tilasta ja osaatoimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.Keskeiset sisällöt• ekologinen tutkimus ja ekologiset peruskäsitteet• biodiversiteetti luonnonvarana• ekologiset ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet• Suomen luonnon ekologiset piirteet ja haavoittuvuus

129• kestävä tulevaisuus4. Ihmisen biologia (BI4)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• osaa ihmissolun erilaistumisen pääpiirteet sekä kudosten ja elinten rakenteet jatoimintaperiaatteet• ymmärtää ihmisen kemiallisen tasapainon säätelymekanismeja sekä ulkoisten jasisäisten tekijöiden vaikutuksia niihin• ymmärtää hermoston toiminnan ja hormonaalisen viestinnän merkityksen yksilöntoimintojen ohjaajana• ymmärtää lisääntymiseen ja ihmisen elinkaareen liittyviä fysiologisia muutoksiasekä ihmisen yhteisöllisyyden merkityksen terveyden kannalta• pystyy selittämään elimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisiauhkia vastaan ja tuntee merkityksellisimpien sairauksien syntymekanismeja• ymmärtää ihmisen lajinkehityksen sekä perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksenihmisen terveyteen• pystyy tarkastelemaan oppimiaan asioita arkielämän esimerkkien valossa jatutustumaan alan uutisiin ja arvioimaan niitä kriittisesti.Keskeiset sisällöt• ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteet• elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys• elintoimintojen säätely• ihmisen lisääntyminen• ihmisen elämänkaari• perimän merkitys• elimistön sopeutuminen ja puolustusmekanismit5. Bioteknologia (BI5)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• syventää tietojaan solun hienorakenteesta ja solun eri osien toiminnasta• ymmärtää elämän keskeisten molekyylien rakenteen ja merkityksen soluntoiminnassa• hallitsee tärkeimpien mikrobiryhmien kuten bakteerien ja virusten rakenteen,toiminnan ja lisääntymisen periaatteet• tuntee geenien toiminnan ja sen säätelyn• tuntee geenien etsintä- ja tunnistusmenetelmiä sekä geenien siirtämisen tekniikanpääpiirteet sekä hallitsee geeni- ja biotekniikan keskeiset käsitteet• tuntee biotekniikan tarjoamia sovellusmahdollisuuksia eri biotieteissä jateollisuudessa• pystyy arvioimaan biotekniikan kehittymisen luomia mahdollisuuksia,uhkatekijöitä ja eettisiä ongelmia sekä tekemään niiden pohjalta perusteltujaarkielämän ratkaisuja.

130Keskeiset sisällöt• solun hienorakenne ja solujen välinen viestintä• solut proteiinien valmistajina• geenien toiminta• geeniteknologia ja sen mahdollisuudet• mikrobit ja niiden merkitys• biotekniikka teollisuudessa• kasvien ja eläinten jalostus• geenitekniikan etiikka ja lainsäädäntö5.8 Maantieto/maantiedeMaantiedon/maantieteen opetus kehittää opiskelijan maantieteellistä maailmankuvaaja ohjaa häntä jäsentämään ympäröivää maailmaa. Opetuksen tavoitteena on kehittääopiskelijan kykyä tarkastella luonnonympäristöä, rakennettua ympäristöä ja sosiaalistaympäristöä. Opiskelijaa ohjataan tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnanvuorovaikutussuhteita sekä tarkastelemaan maailmaa muuttuvana ja kulttuurisestimonimuotoisena elinympäristönä. Opetuksen tulee kehittää opiskelijan valmiuksiatoimia aktiivisena ja kestävään elämäntapaan sitoutuneena kansalaisena.PerusopetusMaantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisiailmiöitä. Maantiedon opetuksen tavoitteena on lisätä opiskelijan kulttuurientuntemusta ja kehittää kykyä ymmärtää ihmisten elämän ja elinympäristöjenerilaisuutta maapallolla. Opetuksen tulee ohjata opiskelijaa seuraamaan ajankohtaisiatapahtumia maailmassa ja arvioimaan niiden vaikutusta luontoon ja ihmisentoimintaan.Opetuksen tavoitteetMaantiedon opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija• oppii käyttämään ja tulkitsemaan karttoja, diagrammeja, tilastoja ja muitamaantieteellisiä tietolähteitä ja myös itse esittämään ja havainnollistamaanmaantieteellistä tietoa• oppii ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Suomessa,Euroopassa ja muualla maailmassa sekä oppii tietämään syyt, jotka ohjaavatihmisen toimintojen sijoittumista• ymmärtää ja osaa arvostaa kulttuurien erilaisuutta Suomessa ja muuallamaailmassa• tuntee aluesuunnittelun keinoja ja tietää, miten itse voi vaikuttaa omanlähiympäristönsä kehittämiseen

131• oppii ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa maailmanlaajuisistaympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä oppii toimimaan itse kestävän kehityksenmukaisesti.Valinnaiset kurssit1. Kotiplaneettamme Maa (ge1)Keskeiset sisällöt• maapallon luonnonmaantieteellinen ja kulttuurimaantieteellinen karttakuva• maan sisäiset ja ulkoiset tapahtumat sekä ihmisen toiminnan alueelliset piirteetmaapallolla• maailman alueellinen jäsentäminen: vyöhykkeisyyden tarkastelu kahden taiuseamman maanosan avulla, maanosien luonnonolot ja ihmisen toiminta sekämaapallon erilaiset kulttuurialueet• maapallonlaajuiset ympäristö- ja kehityskysymykset sekä niidenratkaisumahdollisuudet2. Eurooppa (ge2)Keskeiset sisällöt• Euroopan karttakuvan, luonnonolojen, maiseman ja ihmisen toiminnanperuspiirteet sekä niiden vuorovaikutus Euroopan eri alueilla• Euroopan ympäristö- ja kehityskysymykset• Euroopan maantieteellinen tarkastelu osana maailmaa3. Suomi maailmassa (ge3)Keskeiset sisällöt• Suomen karttakuva ja maisema• luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus Suomen eri alueilla sekä rakennettuympäristö ja perinnemaisemat• Suomen väestö ja vähemmistökulttuurit• aluesuunnittelun merkitys ja erilaiset vaikuttamismahdollisuudet omassalähiympäristössä, kunnassa ja koko Suomessa• Suomi osana maailmaa: ympäristökysymykset sekä taloudelliset, poliittiset jakulttuuriset kysymykset• oman lähiympäristön tai kotikunnan pienimuotoinen tutkiminen:luonnonympäristö, rakennettu ympäristö ja sosiaalinen ympäristö

132Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8Maantieteelliset taidotOpiskelija osaa• käyttää ja tulkita fyysisiä karttoja ja teemakarttoja• havainnollistaa maantieteellistä tietoa kuvien, karttojen ja diagrammien avulla.Maailman jäsentäminenOpiskelija osaa• hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa eri maanosien luonnon- jakulttuurimaantieteelliset piirteet• kuvata kehittyneisyyseroja maailmassa ja esittää keinoja niistä johtuvienongelmien ratkaisemiseksi• soveltaa maantieteellistä tietoa ajankohtaisten tapahtumien analysointiin.Euroopan jäsentäminenOpiskelija osaa• kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa sekä ymmärtääEuroopan maisemallisen ja kulttuurisen rikkauden• ymmärtää, että Eurooppa on vuorovaikutuksessa maailman muiden alueidenkanssa.Suomen jäsentäminenOpiskelija osaa• selvittää, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja miten luonnonolotvaikuttavat ihmisen toimintaan eri alueilla• selvittää asutuksen ja elinkeinojen alueellisia piirteitä Suomessa• tunnistaa oman kulttuurin piirteitä sekä tuntee Suomen ja lähialueidenvähemmistökulttuureja• kuvata sitä, miten Suomi on vuorovaikutuksessa omien lähialueidensa sekäEuroopan ja koko maailman kanssa.Yhteinen ympäristöOpiskelija osaa• selvittää, mitkä ovat keskeiset oman lähiympäristön ja Suomen ympäristöongelmatja niiden ratkaisumahdollisuudet• kuvata maapallonlaajuisia ympäristöongelmia ja niiden ratkaisumahdollisuuksia• kuvata omia vaikutusmahdollisuuksiaan ympäristön tilan parantamiseksi• selvittää, mitä aluesuunnittelu ja kaavoitus tarkoittavat, sekä tietää kansalaisenmahdollisuudet vaikuttaa osallistuvan suunnittelun keinoin oman ympäristönsäkehitykseen.

133LukiokoulutusMaantieteessä integroituvat luonnontieteelliset ja yhteiskuntatieteelliset aiheet.Opetuksessa tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomienjärjestelmien rakennetta ja toimintaa. Opetuksen tulee auttaa opiskelijaaymmärtämään maailmanlaajuisia, alueellisia ja paikallisia ilmiöitä ja ongelmia sekäniiden ratkaisumahdollisuuksia. Tavoitteena on, että opiskelija oppii maantieteellisentiedon avulla havaitsemaan muuttuvaan maailmaan vaikuttavia tekijöitä,muodostamaan perusteltuja mielipiteitä, ottamaan kantaa lähialueilla ja kokomaailmassa tapahtuviin muutoksiin sekä toimimaan aktiivisesti luonnon ja ihmisenhyvinvoinnin edistämiseksi.Opetuksen tavoitteetMaantieteen opiskelun tavoitteena on, että aikuisopiskelija• osaa hankkia, tulkita ja kriittisesti arvioida maantieteellistä tietoa, kuten karttoja,tilastoja sekä kirjallisia, digitaalisia ja muita medialähteitä sekä osaa hyödyntäämonipuolisesti tietotekniikkaa maantieteellisten tietojen esittämisessä• ymmärtää, mitä alueellisuus, tila ja paikka merkitsevät maantieteessä jamaantieteellisessä ajattelussa• osaa kuvata luonnon ja ihmistoiminnan alueellisia ilmiöitä, rakenteita javuorovaikutussuhteita sekä osaa kriittisesti arvioida ajankohtaisia maailmantapahtumia• osaa havainnoida, analysoida ja arvioida luonnonympäristön ja rakennetunympäristön tilaa, niissä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisten hyvinvointiapaikallisesti ja maailmanlaajuisesti• ymmärtää, mitä alueellinen kehittyneisyys merkitsee, ja osaa pohtiamahdollisuuksia ratkaista taloudellisia ja sosiaalisia eriarvoisuusongelmia• tuntee ja ymmärtää erilaisia kulttuureja sekä suvaitsee ja kunnioittaa erilaisuutta• tuntee suunnittelun keinoja eri aluetasoilla ja tietää mahdollisuudet vaikuttaa omanympäristönsä kehitykseen• osaa toimia ympäröivän maailman kysymyksiin kantaaottavana ja kestävänkehityksen puolesta toimivana aktiivisena maailmankansalaisena.ArviointiMaantieteessä arvioidaan maantieteellisen ajattelun kehittymistä tietojen ja taitojensuhteen. Arvioinnin kohteina ovat peruskäsitteiden hallinta, valmius perustellamaantieteellisiä väittämiä ja kannanottoja sekä taito havaita alueellisia riippuvuuksia.Arvioinnissa otetaan huomioon myös taito tulkita ja arvioida maantieteellistätietoainesta sekä soveltaa maantieteellistä tietoa eri tilanteissa. Arvioitavia taitoja ovatmaantieteellisen tiedon analysointi-, käsittely- ja esittämistaidot kuten kartantulkintataito ja muut graafiset taidot.

134Pakollinen kurssi1. Sininen planeetta (GE1)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• osaa käyttää luonnonmaantieteen peruskäsitteitä• ymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvat ilmiöt• osaa kuvata ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan• ymmärtää, miten ja miksi luonnonmaisemat muuttuvat, sekä osaa tulkita kuvista jakartoilta luonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystä• ymmärtää elottoman ja elollisen luonnon vyöhykkeisyyden maapallolla• osaa soveltaa hankkimaansa luonnonmaantieteellistä tietoa sekä paikallisesti ettämaailmanlaajuisesti.Keskeiset sisällöt• maantieteen tehtävät, maantiede luonnontieteenä, maantieteellinen tietoaines jatutkimusmenetelmät• Maan planetaarinen luonne• ilmakehä liikkeessä• vesikehä liikkeessä• sää ja ilmasto• maapallon muuttuvat pinnanmuodot• maapallon kasvillisuusvyöhykkeet• luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avullaSyventävät kursit2. Yhteinen maailma (GE2)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• osaa käyttää kulttuurimaantieteen käsitteitä sekä osaa tulkita ihmisen toimintaanliittyviä ilmiöitä ja rakenteita kulttuurimaantieteen teorioita ja malleja hyväksikäyttäen• tuntee eri kulttuureja ja osaa arvioida niiden kehittymiseen vaikuttaneita tekijöitä• osaa analysoida maapallon eri alueiden väestönkehitystä ja asutuksen piirteitä sekäkaupungistumisen syitä ja seurauksia• osaa arvioida luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksienvaikutusta ihmisen toimintaan eri alueilla sekä ymmärtää ekologisesti jataloudellisesti kestävän kehityksen merkityksen• tuntee aluesuunnittelun tavoitteita ja vaikuttamiskeinoja• tuntee kehittyneisyyserojen erilaiset ilmenemismuodot• osaa arvioida ihmisten hyvinvointia, ympäristön tilaa sekä kulttuurisesti jasosiaalisesti kestävää kehitystä nyt ja tulevaisuudessa maapallon eri alueilla.Keskeiset sisällöt• kulttuurimaantieteen olemus ja tehtävät

135• väestö ja asutus• muuttoliikkeet ja kaupungistuminen• kulttuurit ja kulttuurien muuttuminen sekä vähemmistökulttuurit• luonnonvarat ja niiden riittävyys• alkutuotanto ja ympäristö• teollisuus ja energia• liikkuminen ja vuorovaikutus• ihmistoiminnan alueellinen rakenne• kulttuurimaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla• kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys3. Riskien maailma (GE3)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• tuntee luonnon toimintaan, ihmisen toimintaan sekä ihmisen ja luonnonvuorovaikutussuhteeseen liittyvät riskit maapallolla sekä osaa arvioida niidenmerkitystä ihmisen ja ympäristön kannalta• tuntee, millaisia riskejä maapallon eri alueilla ilmenee, sekä osaa vertailla jaarvioida eri alueiden riskiherkkyyttä sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti• osaa arvioida alueiden kehittyneisyyden ja alueilla ilmenevien riskien välistäsuhdetta• osaa seurata ja kriittisesti arvioida ajankohtaisia riskiuutisia eri medioissa sekäosaa soveltaa oppimaansa tietoa riskiuutisten analysointiin ja arviointiin• tietää, millaisten ratkaisujen avulla uhkia voidaan välttää tai niiden vaikutuksialieventää• ymmärtää, että ihminen vaikuttaa omalla toiminnallaan maapallonelinkelpoisuuteen sekä ihmisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen• tietää mahdollisuudet ennakoida ja varautua riskeihin, säädellä ristiriitoja sekätoimia kestävän kehityksen mukaisesti.Keskeiset sisällöt• riskien maantiede, riskien luokittelu ja merkitys• luonnon toimintaan liittyvät riskit ja riskialueet sekä luonnonriskeihinvarautuminen• ihmisen ja luonnon riippuvuussuhteeseen liittyvät ympäristöriskit ja riskialueetsekä mahdollisuudet estää ja pienentää ympäristöriskejä kestävän kehityksenkeinoin• ihmiskunnan riskit ja riskialueet sekä ristiriitojen säätelymahdollisuudet• tekniset hasardit4. Aluetutkimus (GE4)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• osaa kartografian perusteet

136• tuntee maantieteellisten paikkatietojärjestelmien periaatteita jasovellusmahdollisuuksia• osaa kerätä tiettyyn alueeseen liittyvää maantieteellistä tietoa erilaisista lähteistä,kuten kartoista ja tilastoista sekä sähköisistä ja muista medialähteistä• osaa visualisoida alueellista tietoa karttoina, diagrammeina ja valokuvina• osaa analysoida ja tulkita hankkimaansa aineistoa sekä laatia aineiston avullakuvauksen alueesta• osaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteet, kuten kriittisen lähteiden käytön javiittaustekniikan, sekä tuntee tekijänoikeudet.Keskeiset sisällöt• kartografian perusteet ja maantieteelliset lähdeaineistot• paikkatietojärjestelmät ja niiden sovellusmahdollisuudet• aluetutkimus: tutkimusalueen valinta, aineiston keruu, käsittely ja tulkinta sekäpienimuotoisen aluekuvauksen raportointi: tutkimusalueen sijainti osana laajempiaaluekokonaisuuksia, alueen koko, luonnonolot, väestö ja asutus, luonnonvarat jamaankäyttö, elinkeinot, liikenne ja palvelut, alueen jako osa-alueisiin sekä alueenongelmat ja kehittäminen5.9 FysiikkaFysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja -ilmiöitäpyritään ymmärtämään ja selittämään käyttämällä luonnosta kokeellisin menetelminsaatavaa tietoa. Tavoitteena on löytää luonnossa yleispäteviä lainalaisuuksia ja esittääne matemaattisina malleina.Fysiikan opiskelulle luonteenomainen kokeellisuus voi olla aihepiirin, opetuksenvaiheen ja välineiden mukaan opiskelijoiden omakohtaista työskentelyä, opettajanesittämiä demonstraatioita, vierailujen, videoiden tai vain kerronnan kautta tapahtuvaatoimintaa. Kokeellisuudella tuetaan opiskelijaa omaksumaan uusia luonnontieteellisiäkäsitteitä, periaatteita ja malleja. Aikuisopiskelijalle voi hänen päivittäisessätoimintaympäristössään tarjoutua mahdollisuuksia soveltaa oppimaansa fysiikantarkastelutapaa ja kokeellisuutta käytännössä.Luonnontieteiden opiskelussa tiedon hankkimiseen käytetään kokeellisia menetelmiä,erilaisia tiedon lähteitä sekä tapoja käsitellä tietoa. Fysikaalisen tiedon lähteenä onensisijaisesti luonto. Aikuisopiskelijalle luonnontieteellisen tiedon lähteinä ovat lisäksioppi- ja tietokirjat, digitaaliset tietovarannot ja alan asiantuntijat sekä oma työ- jatoimintaympäristö.Fysiikan opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan,tietojen käyttämiseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin elämän eritilanteissa. Opetus antaa oppilaalle valmiuksia keskustella ja kirjoittaa fysiikan jateknologian tiedonalaan kuuluvista asioista ja ilmiöistä tarkoituksenmukaisia käsitteitäkäyttäen sekä auttaa häntä ymmärtämään fysiikan ja teknologian merkityksenjokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa.

137Fysiikan opiskelu tukee opiskelijan persoonallisuuden kehittymistä ja maailmankuvanmuodostamista.PerusopetusOpetuksen tavoitteetFysiikan opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija oppii• tuntemaan luontoa• työskentelemään luovasti ja kekseliäästi fysiikan laboratoriossa ja luonnossahankkiessaan tietoa mittauksia tekemällä sekä muodostamaan yksinkertaisiamalleja• ymmärtämään ja soveltamaan hankkimaansa tietoa• muodostamaan kokonaiskuvaa fysiikasta sen eri osa-alueisiin liittyvän tietämisen,ymmärtämisen ja soveltamisen kautta• tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhdessä toisten kanssa• suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan javarioidaan luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiäriippuvuuksia• käyttämään erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden selittämisessä,ennusteiden tekemisessä ja ongelmanratkaisussa myös tieto- ja viestintätekniikkaahyväksi käyttäen• ymmärtämään keksintöjen vaikutuksen yrittäjyyteen, uuden teknologianluomiseen, yhteiskunnan kehitykseen ja uusien työpaikkojen syntymiseen.Valinnaiset kurssit1. Liike ja työ (fy1)Keskeiset sisällöt• SI-järjestelmä, perussuureet• mittaaminen ja tiedonhankinta fysiikassa, taulukoiden ja graafisten esitystenkäyttö• liike, tasaisen ja tasaisesti kiihtyvän liikkeen mallit, liikenneturvallisuus• mekaniikan peruslait• kappaleen massa ja paino, tiheys ja tiheyden vaikutukset esimerkiksi kellumiseenja kuumailmapallon toimintaan• vuorovaikutus ja niistä syntyvät voimat sekä niistä aiheutuvat liike- jatasapainoilmiöt sekä niiden esiintyminen ympäristössä, kuten yksinkertaisissakoneissa• voiman tekemä työ, kuten nostotyö, siirtotyö ja kitkatyö, työn ja energian välinenyhteys• teho• mekaaninen energia• energian säilymislaki

1382. Värähdysliike ja lämpö (fy2)Keskeiset sisällöt• erilaiset värähdys- ja aaltoliikkeiden perusilmiöt, jaksolliset värähtelijätympäristössämme sekä aaltoliikkeen synty ja vastaanottaminen sekähavaitseminen, heijastuminen ja taittuminen sekä niihin liittyvät ominaisuudet,suureet ja lait• ääniaaltojen luonne, merkitys, taajuus ja heijastuminen• kaiku ja kaikuluotaus• äänen voimakkuus, melu ja ääniturvallisuus• valon luonne, merkitys ja sovellukset• esineiden näkyminen, valon nopeus, heijastuminen ja taittuminen,kokonaisheijastus, valo tiedonsiirrossa, varjot, auringonpimennys, kuunpimennys• optisten laitteiden toimintaperiaatteita, esimerkiksi tasopeilin ja pallopeilienmuodostamat kuvat• silmän näkövirheiden korjaaminen• kappaleiden ja aineiden lämpenemiseen ja jäähtymiseen liittyvät ilmiöt sekä niidenkuvaaminen tarkoituksenmukaisilla käsitteillä ja laeilla sekä lämpöilmiöidenmerkitys ja sovellukset• lämmön luonne, lämpötila, lämpölaajeneminen• lämpömäärä, ominaislämpökapasiteetti• lämmön varastoituminen, johtuminen ja siirtyminen• sulaminen, kiehuminen• energian säilyminen ja huononeminen, lämpö energiamuotona3. Sähkö ja luonnon rakenteet (fy3)Keskeiset sisällöt• kappaleiden väliset sähköiset ja magneettiset voimat• johteet ja eristeet• tasavirtapiiri ja virtapiirin peruskäsitteet, kuten sähkövirran kiertokulku, jännite,resistanssi• jännitteen ja sähkövirran välineen yhteys, Ohmin laki, resistiivisyys, vastustenkytkennät• sähköenergia, teho ja sähkölaskun muodostuminen, sähköenergian säästö• sähkövirran vaikutukset, kuten lämpövaikutus, valovaikutus ja kemiallinenvaikutus ja liiketilojen muutokset ja magneettinen vaikutus• vaihtovirta• sähkömagneettinen induktio ja sen käyttö energian siirrossa, muuntaja, erienergialajien muuntuminen sähköenergiaksi voimalaitoksissa, erilaistenvoimalaitosten etuja ja haittoja• sähkön käyttö kotona, sähköinen viestintä• sähköturvallisuus jokapäiväisessä elämässä ja tekniikassa• luonnon rakenteet ja mittasuhteet, ytimen rakenne, atomin rakenne, aineenrakenne, Aurinkokunta ja maailmankaikkeus• rakenneosia koossa pitävät vuorovaikutukset sekä energian sitoutuminen javapautuminen rakenneosien välisissä prosesseissa

139• radioaktiivisten aineiden hajoaminen, fissio ja fuusio, ionisoiva säteily ja muutsäteilylajit ja sen vaikutus elolliseen luontoon sekä säteilyltä suojautuminen• energian muuntuminen energiamuodosta toiseen, energian säilyminen erilaisissatapahtumissa, kuten puun palamisessa ja kiven putoamisessaPäättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8Luonnon tutkimisen taidotOpiskelija• osaa työskennellä turvallisesti, ohjeita noudattaen ja yhdessä toisten kanssa• osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekäsuunnitella yksinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä osaa asettaatavoitteita tai päämääriä yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa• osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksitaulukkojen ja graafien avulla sekä tulkita niitä• osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekätulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä• tietää, että fysiikka on perusluonnontiede, ja että fysiikan tietoja ja kokeellistatiedonhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa.Liike ja työOpiskelija• osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaaviasuureita, kuten aika, matka, nopeus, kiihtyvyys ja voima• osaa tehdä graafisia esityksiä sekä tulkita niitä sekä käyttää tasaisen liikkeenmallia liikettä koskevien ennusteiden tekemiseen ja keskinopeuden yhtälöä matkantai ajan arviointiin ja laskemiseen• ymmärtää yksinkertaisten mekaanisten koneiden toimintaperiaatteen ja tietäämekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden sovelluksia• osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja osaaselittää niiden avulla havaitsemiaan ilmiöitä• tuntee työn ja energian välisen yhteyden• ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan.Värähdysliike ja lämpöOpiskelija• tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä• tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niilleominaisia ilmiöitä sekä osaa luonnehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaaviensuureiden avulla• osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallinakäyttäen erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa• ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta,esimerkiksi melu ja siltä suojautuminen sekä valo tiedonsiirrossa.• tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitäja osaa tulkita niitä• osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleenlämpenemistä, niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla

140• osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakejatarkastellessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä.Sähkö ja luonnon rakenteetOpiskelija• osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisenkäytön periaatteet sekä osaa arvioida ja laskea eritehoisten sähkölaitteidenkäyttökustannuksia• ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden suljetussa virtapiirissä javastuksien vaikutuksen sähkövirran suuruuteen sekä osaa tehdä ennusteitavirtapiirin toiminnasta ja käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina• tuntee sovelluksia, kuten sähkölaitteita ja sähköistä viestintää• tuntee sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyviä prosesseja, kuten muuntajantoimintaa, osaa selittää energian muuntumisen voimalaitoksessa sekä arvioidaerilaisten voimalaitosten hyötyjä ja haittoja.• tuntee säteilylajit ja säteilyn vaikutuksia, pystyy erottamaan vaaralliset säteilylajitvaarattomista ja osaa suojautua säteilyltä• hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin jaosaa havainnollistaa näitä rakenteita ja järjestelmiä sopivilla malleilla• osaa käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä muun muassa energia,vuorovaikutus ja säteily• ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energianmuuntumisesta erilaisissa prosesseissa, kuten puun palamisessa ja kivenputoamisessa.LukiokoulutusOpetuksen tavoitteetFysiikan opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija• tiedostaa ihmisen osana luontoa ja ymmärtää fysiikan merkityksen luonnonilmiöiden mallintamisessa• ymmärtää kokeellisen toiminnan ja teoreettisen pohdiskelun merkityksenluonnontieteellisen tiedon muodostumisessa• pystyy ratkaisemaan luonnontieteiden ja teknologian alaan kuuluvia ongelmiafysiikan lakeja ja käsitteitä luovasti hyväksi käyttäen• hankkii ja käsittelee tietoa yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa sekä omassatoimintaympäristössään asiantuntijayhteisön tapaan• suunnittelee ja tekee yksinkertaisia mittauksia, kykenee tulkitsemaan jaarvioimaan tuloksia sekä soveltamaan niitä• hyödyntää erilaisia tietolähteitä tiedonhankinnassa sekä kykenee esittämään jajulkistamaan tietoja monipuolisella tavalla myös teknisiä apuvälineitä käyttäen.ArviointiFysiikassa arvioidaan opetussuunnitelman perusteissa esitettyjen kurssikohtaistenfysiikan tietojen ja niiden soveltamistaitojen saavuttamista erityisesti matemaattisia

141malleja käyttäen. Arvioinnin kohteena ovat myös tiedonkäsittelytaitojen, kokeellisentyöskentelyn taitojen sekä muiden opiskelua tukevien taitojen kehittyminen, kutenfysikaalisen ongelman ratkaisuprosessin jäsennetty kuvaaminen.Pakollinen kurssi1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• saa tyydytystä tiedon ja ymmärtämisen tarpeelleen sekä saa vaikutteita, jotkaherättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa kohtaan• tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin jaosaa jäsentää käsitystään luonnon perusrakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteidenja periaatteiden avulla• ymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan jasiihen kytkeytyvän mallintamisen kautta• tulkitsee ja mallintaa kokeellisen työn tuloksia graafisesti• käyttää opiskelun tukena tieto- ja viestintätekniikkaa.Keskeiset sisällöt• fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana• aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset• energian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisenaikaansaamissa prosesseissa• kokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon rakentumisessa,mittaaminen, tulosten esittäminen ja niiden luotettavuuden arviointi• voima liikkeen muutoksen aiheuttajana• liikkeen kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen graafinen esitysSyventävät kurssitSyventävien kurssien tavoitteena on, että opiskelija• saa valmiuksia opiskella luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä soveltavilla aloilla• tutkii luonnon ilmiöitä sekä mallintaa ja esittää niitä algebrallisten ja graafistenmenetelmien avulla• rakentaa fysiikan malleja ja käyttää niitä ennusteiden tekemiseen• tutkii ja havainnollistaa malleja tieto- ja viestintätekniikan avulla• tutustuu klassisen fysiikan osa-alueisiin ja modernin fysiikan alkeisiin• tutustuu fysiikan eri osa-alueisiin liittyvään teknologiaan• tutustuu fysiikan merkitykseen yhteiskunnan eri alueilla• tutustuu fysiikan sovelluksiin ja niihin liittyviin turvallisuustekijöihin.

1422. Lämpö (FY2)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• tuntee lämpöön liittyvät ilmiöt• tutkii aineen termodynaamiseen tilaan tai lämpöopin pääsääntöihin liittyviäilmiöitä• saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan kriittiseenkeskusteluun ja päätöksentekoon.Keskeiset sisällöt• kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen• paine, hydrostaattinen paine• kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia• mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde• lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia• energiavarat3. Aallot (FY3)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• saa yleiskuvan luonnon jaksollisista ilmiöistä ja perehtyy niitä selittäviinkeskeisiin periaatteisiin• perehtyy värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä,ääntä tai sähkömagneettisia aaltoja.Keskeiset sisällöt• harmoninen voima ja värähdysliike• aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen• aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen• heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen• valo, peilit ja linssit• ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen4. Liikkeen lait (FY4)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• ymmärtää liikkeeseen liittyviä ilmiöitä ja käsittelee niitä selittäviä malleja• tutkii etenemisliikkeeseen liittyviä ilmiöitä kokeellisesti ja perehtyy niiden avullaNewtonin lakeihin• ymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa.Keskeiset sisällöt• liikkeen mallit ja Newtonin lait• etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat, noste

143• liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate• liike- ja potentiaalienergia sekä työperiaate• värähdysliikkeen energia5. Pyöriminen ja gravitaatio (FY5)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• syventää osaamistaan mekaniikassa sekä statiikkaan ja pyörimiseen liittyvienilmiöiden laskennallista hallintaansa• syventää mekaniikan maailmankuvan tuntemustaan.Keskeiset sisällöt• momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen• pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike• pyörimisen liikeyhtälö• pyörimismäärän säilyminen• pyörimisliikkeen energia• ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys• gravitaatio ja gravitaation alainen liike• heittoliike ja planeettojen liike• satelliitit ja niiden käyttö6. Sähkö (FY6)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä ja tutustuu mittaustekniikkaan• osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia virtapiirejä.Keskeiset sisällöt• sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa• jännitteen ja sähkövirran mittaaminen• Ohmin laki• Joulen laki• vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchoffin lait• Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä• kondensaattori, kytkennät ja energia• sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi7. Sähkömagnetismi (FY7)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• syventää tuntemustaan sähkömagnetismin ilmiöistä

144• perehtyy sähköturvallisuuteen• syventää sähkömagneettisten ilmiöiden yheiskunnallisen merkityksentuntemustaan.Keskeiset sisällöt• magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä• varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä• induktiolaki ja Lenzin laki• induktioilmiöitä - pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio• energian siirto sähkövirran avulla• tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssintaajuusriippuvuuden määrittäminen• värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä• sähköturvallisuus• energiateollisuus8. Aine ja säteily (FY8)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• tutustuu kvantittumiseen, dualismiin sekä aineen ja energian ekvivalenssiin aineenrakennetta ja rakenneosien dynamiikkaa hallitsevina periaatteina• syventää kokonaiskuvaansa fysiikan kehityksestä ja sen pätevyysalueestaluonnonilmiöiden tulkitsijana.Keskeiset sisällöt• sähkömagneettinen säteily• röntgensäteily• mustan kappaleen säteilyvalosähköilmiö• valosähköilmiö• säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne• atomimallit esimerkkinä Bohrin atomimalli• kvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilat ja energiatasokaavio• atomiytimen rakenne• radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus• massan ja energian ekvivalenssi• ydinreaktiot ja ydinenergia• aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu5.10 KEMIAKemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun jamaailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus auttaaymmärtämään jokapäiväistä elämää, luontoa ja teknologiaa sekä antaa opiskelijallevalmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja ja keskustella erityisesti energian tuotantoon,

145ympäristöön ja teollisuuteen sekä tuotteiden elinkaareen liittyvistä asioista. Opetusvälittää kuvaa kemiasta yhtenä keskeisenä perusluonnontieteenä, joka pyrkiitutkimaan ja kehittämään materiaaleja, menetelmiä, laitteita ja prosesseja kestävänkehityksen edistämiseksi. Kemian opetukselle luonteenomaista on kemiallistenilmiöiden ja aineiden ominaisuuksien havaitseminen ja tutkiminen kokeellisesti,ilmiöiden tulkitseminen ja selittäminen mallien ja rakenteiden avulla, ilmiöidenkuvaaminen kemian merkkikielellä sekä ilmiöiden mallintaminen ja matemaattinenkäsittely.Monipuolisin työtavoin ja arviointimenetelmin opiskelijoita ohjataan aktiiviseenkemian tietojen ja taitojen kehittämiseen. Kemian opetuksen toteutuksessa otetaanhuomioon aikuisopiskelijoiden lähtötaso ja opiskeluvalmiudet sekä luodaanmyönteinen kuva kemiaa ja sen opiskelua kohtaan.PerusopetusOpetuksen tavoitteetKemian opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija• osaa käyttää luonnontieteissä käytettäviä tyypillisiä tiedonhankinnan menetelmiä,myös tieto- ja viestintätekniikkaa, sekä arvioida tiedon luotettavuutta ja merkitystä• osaa tulkita ja esittää tutkimustuloksia• tuntee aineiden tasapainoon ja kiertokulkuun liittyviä prosesseja sekä ymmärtääniiden merkityksen luonnolle ja ympäristölle• osaa käyttää ja tulkita kemian merkkikieltä• tuntee aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä jaosaa käyttää niitä• osaa käyttää aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja• osaa kuvailla ja mallintaa kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla• osaa soveltaa tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa• tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle ettäyhteiskunnalle.Valinnaiset kurssit1. Ilma ja vesi (ke1)Keskeiset sisällöt• ilmakehän aineet ja niiden merkitys ihmiselle ja luonnon tasapainolle• vesi ja veden ominaisuuksia, kuten happamuus ja emäksisyys• aineiden paloherkkyys, palamisreaktio, sen kuvaaminen kemian merkkikielelläsekä palamistuotteiden ominaisuudet ja vaikutukset ympäristössä• alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksien ja rakenteiden selittäminenatomimallin avulla

1462. Raaka-aineet ja tuotteet (ke2)Keskeiset sisällöt• tärkeimmät maankuoresta saatavat alkuaineet ja yhdisteet ja niiden ominaisuuksiasekä tuotteiden valmistus, käyttö, riittävyys ja kierrätettävyys• sähkökemiallisia ilmiöitä, sähköpari, elektrolyysi ja niiden sovellukset• alkuaineiden ja yhdisteiden merkitseminen, luokittelu ja erottaminen sekäreaktionopeuksien vertailu• reaktioyhtälöiden tulkitseminen sekä yksinkertaisten reaktioyhtälöidentasapainottaminen3. Elämän kemiaa (ke 3)Keskeiset sisällöt• fotosynteesi ja palaminen, energialähteet• orgaanisten yhdisteiden hapettumisreaktioita ja reaktiotuotteita, kuten alkoholit jakarboksyylihapot sekä niiden ominaisuudet ja käyttö• hiilivedyt, öljynjalostusteollisuus ja sen tuotteet• hiilihydraatit, valkuaisaineet, rasvat, niiden koostumus ja merkitys ravintoaineinasekä teollisuuden raaka-aineina• pesu- ja kosmeettiset aineet ja tekstiilitPäättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8Opiskelija• tuntee työturvallisuutta koskevat määräykset, kemikaalien varoitusmerkinnät sekäosaa tulkita käyttöturvallisuustiedotteita• osaa esittää koe- ja tutkimustuloksia sekä tulkita niitä• tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa jaympäristössä, esimerkiksi hiilen kiertokulku, kasvihuoneilmiö jahappamoituminen• tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle,esimerkiksi fotosynteesin merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle sekäkorroosion ja korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa jametalliteollisuudessa• tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja javaikutuksia ihmisen ja luonnon hyvinvointiin, esimerkiksi fossiilistenpolttoaineiden palamistuotteita ja raskasmetalleja• tuntee kemian teollisuuden eri aloja, kuten metalli- ja puunjalostusteollisuus, sekäniiden tuotteita ja niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä• osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja osaa tehdä valintojakuluttujana• osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisiailmiöitä, esimerkiksi happamuutta, sähkönjohtokykyä ja olomuodon muutoksia• osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteidenluokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa, esimerkiksi epäjalot ja jalotmetallit

147• osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia mallejakäyttäen• osaa tulkita yksinkertaisia reaktioyhtälöitä ja kirjoittaa esimerkiksi hiilenpalamisreaktion yhtälön• osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä atomin uloimmanelektronikuoren rakenteen tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessajärjestelmässä.LukiokoulutusOpetuksen tavoitteetKemian opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija• osaa kemian keskeisimmät peruskäsitteet ja tietää kemian yhteyksiä jokapäiväisenelämän ilmiöihin sekä ihmisen ja luonnon hyvinvointiin• osaa kokeellisen työskentelyn tai muun aktiivisen tiedonhankinnan avulla etsiä jakäsitellä tietoa elämän ja ympäristön kannalta tärkeistä kemiallisista ilmiöistä jaaineiden ominaisuuksista sekä arvioida tiedon luotettavuutta ja merkitystä• kykenee tulkitsemaan ja arvioimaan kokeellisesti tai muutoin hankkimaansa tietoaja keskustelemaan siitä sekä esittämään sitä muille• perehtyy tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksiin tiedonhankinnan jamallintamisen välineinä• perehtyy nykyaikaiseen teknologiaan teollisuudessa ja ympäristötekniikassa,• osaa käyttää kemiallista tietoa kuluttajana ja terveyden edistämisessä sekäosallistuttaessa luontoa, ympäristöä ja teknologiaa koskevaan keskusteluun japäätöksentekoon• saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja senopiskelua kohtaan.ArviointiKemiassa arvioinnin kohteena on kemiallisen tiedon ymmärtäminen sekäsoveltamisen taito. Arvioinnissa tulee lisäksi ottaa huomioon kokeellisentiedonhankinnan ja -käsittelytaitojen kehittyminen.Kemiassa arvioinnin menetelminä käytetään kurssikokeita, osallistumisaktiivisuudenseurantaa, kokeellista työskentelyä, työselostuksia, projektitöitä, esitelmiä taitutkielmia. Lisäksi opiskelijan käsitteellisten ja menetelmällisten tietojen ja taitojenkehittymistä seurataan jatkuvasti.Pakollinen kurssi1. Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

148• saa kuvan kemiasta, sen mahdollisuuksista yhteiskunnassa, elinympäristöntoiminnoissa sekä haitallisten ympäristövaikutusten valvonnassa ja torjunnassa• syventää aiemmin opittujen kemian perusteiden ymmärtämistä kurssillakäsiteltävien asioiden yhteydessä• osaa orgaanisten yhdisteiden rakenteita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita sekäymmärtää niiden merkityksen ihmiselle ja elinympäristölle• tuntee erilaisia seoksia sekä niihin liittyviä käsitteitä• oppii kriittisen tiedonhankinnan ja -käsittelyn taitoja• osaa tutkia kokeellisesti tai mallien avulla orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksiaja reaktioita.Keskeiset sisällöt• kemia ympäristön tutkimuksessa, päästöjen vähentämisessä ja haitallistenympäristövaikutusten torjunnassa• orgaanisia yhdisteryhmiä kuten hiilivetyjä, orgaanisia happiyhdisteitä, orgaanisiatyppiyhdisteitä sekä niiden ominaisuuksia ja sovelluksia• orgaanisissa yhdisteissä esiintyvät sidokset sekä poolisuus• erilaiset seokset, ainemäärä, pitoisuus• orgaanisten yhdisteiden hapettumis- ja pelkistymisreaktioita sekäprotoninsiirtoreaktioitaSyventävät kurssit2. Kemian mikromaailma (KE2)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• tuntee aineen rakenteen ja ominaisuuksien välisiä yhteyksiä• osaa käyttää aineen ominaisuuksien päättelyssä erilaisia kemian malleja,taulukoita ja järjestelmiä• tuntee orgaanisten yhdisteiden rakenteita ja tuntee rakenteen määrityksessäkäytettäviä menetelmiä• osaa tutkia kokeellisesti tai erilaisia malleja käyttäen aineiden rakenteeseen,ominaisuuksiin ja reaktioihin liittyviä ilmiöitä.Keskeiset sisällöt• alkuaineiden ominaisuudet ja jaksollinen järjestelmä• elektroniverhon rakenne ja atomiorbitaalit• hapetuslukujen määräytyminen ja yhdisteen kaava• kemiallinen sidos, sidosenergia ja aineen ominaisuudet• atomiorbitaalien hybridisoituminen ja orgaanisten yhdisteiden rakenne• isomeria3. Reaktiot ja energia (KE3)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

149• ymmärtää kemiallisen reaktion tapahtumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä niidenmerkityksen elinympäristössä ja teollisuudessa• ymmärtää energian sitoutumisen ja vapautumisen kemiallisissa reaktioissa sekäniiden merkityksen yhteiskunnassa• osaa kirjoittaa reaktioyhtälöitä ja käsitellä reaktioita matemaattisesti• osaa tutkia kokeellisesti tai erilaisia malleja käyttäen reaktioihin, reaktionopeuteenja -mekanismeihin liittyviä ilmiöitä.Keskeiset sisällöt• kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu• epäorgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä sekä sovelluksia• stoikiometrisia laskuja, kaasujen yleinen tilanyhtälö• energianmuutokset kemiallisessa reaktiossa• reaktionopeus ja siihen vaikuttavat tekijät4. Metallit ja materiaalit (KE4)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• tuntee teollisesti merkittäviä raaka-aineita sekä niiden jalostusprosesseja• tuntee hapettimia ja pelkistimiä ja niiden käyttöä sekä osaa kirjoittaa hapettumispelkistymisreaktioita• osaa sähkökemiallisten ilmiöiden periaatteet sekä niihin liittyviä kvantitatiivisiasovelluksia• tuntee erilaisia materiaaleja, niiden koostumusta, ominaisuuksia javalmistusmenetelmiä sekä kulutustavaroiden ympäristövaikutusten arviointiinkäytettäviä menetelmiä• osaa tutkia kokeellisesti tai malleja käyttäen metalleihin ja sähkökemiaan liittyviäilmiöitä.Keskeiset sisällöt• sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi• hapettumis-pelkistymisreaktiot• metallit ja epämetallit sekä niiden happi- ja vety-yhdisteet• bio- ja synteettiset polymeerit sekä komposiitit5. Reaktiot ja tasapaino (KE5)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• ymmärtää reaktion tasapainotilan muodostumisen ja siihen liittyviä laskennallisiatasapainosovelluksia• ymmärtää tasapainon merkityksen ja tutustuu tasapainoon teollisuudenprosesseissa ja luonnon ilmiöissä• osaa tutkia kokeellisesti tai malleja käyttäen kemialliseen tasapainoon liittyviäilmiöitä.

150Keskeiset sisällöt• reaktiotasapaino• happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit, puskuriliuokset ja niidenmerkitys• liukoisuus ja liukoisuustasapaino• tasapainoon liittyvät graafiset esitykset5.11 UskontoKaikki uskontosidonnaiset ryhmätUskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on syventää aikuisopiskelijan oman uskonnonja sen kulttuuriperinnön tuntemusta. Opiskelussa perehdytään uskonnosta nousevaanelämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin tutustutaanniiden omista lähtökohdista käsin. Uskonnonopetuksessa uskontoa tarkastellaanlaajasti osana kulttuuria ja yhteiskuntaa sekä yhteisön ja yksilön elämää.Uskonnonopetus on erilaisia näkemyksiä huomioon ottavaa ja yksilöllistä vakaumustakunnioittavaa. Oppiaineksen opetuksessa hyödynnetään viimeaikaista teologista jauskontotieteellistä tutkimusta. Koska uskonto on osa kulttuuria ja yhteiskuntaa,uskonnonopetuksella on luontaiset kytkennät myös humanistis-yhteiskunnallisiintieteisiin ja taideaineisiin.Uskonnonopetuksessa luodaan edellytykset ymmärtää uskontoja ja soveltaa tätä tietoaoman maailmankatsomuksen, kulttuurin ja yhteiskunnan jäsentämisessä sekäkulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa käytetään hyväksi uskontojenomia lähteitä, tutkimusta ja eri medioiden välittämää ajankohtaista materiaalia.Opetuksessa painottuvat aktivoivat työtavat, joiden avulla uskonnon sisältöjä liitetäänopiskelijoiden kokemusmaailmaan ja autetaan heitä prosessoimaan ja sisäistämäänkurssien sisältöjä ja kasvamaan asetettujen tavoitteiden suuntaan.Uskonnon opetuksen tavoitteet perusopetuksessaUskonnon opetuksen tavoitteena on• tutustua omaan uskontoon ja suomalaiseen katsomusperinteeseen• tutustua muihin uskontoihin• ymmärtää uskontojen kulttuurinen ja inhimillinen merkitys• ymmärtää uskonnon eettinen ulottuvuus.

151Uskonnon opetuksen tavoitteet lukiokoulutuksessaUskonnon opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija• hallitsee uskontoihin liittyvää kulttuurista lukutaitoa niin, että hän ymmärtääuskonnon merkityksen ja vaikutuksen niin yksityisen ihmisen ja yhteisön elämässäkuin yhteiskunnassa ja kulttuurissakin• hallitsee käsitteitä, tietoa ja taitoa, joiden avulla hän osaa pohtia ja analysoidaerilaisia uskontoihin liittyviä kysymyksiä• kykenee jäsentämään ja arvioimaan omaa maailmankatsomustaan ja kulttuuriidentiteettiäänsekä arvostaa oman kulttuurinsa ja muiden kulttuurien uskonnollistaperinnettä• kunnioittaa ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus ja pystyy elämään ja toimimaaneri kulttuureista tulevien ja eri tavoin ajattelevien ja uskovien ihmisten kanssamonikulttuurisessa yhteiskunnassa ja maailmassa• ymmärtää henkilökohtaisen vastuun merkityksen sekä tiedostaa erilaisten eettistenratkaisujen taustalla vaikuttavat arvot ja niiden merkityksen• hallitsee uskonnollisiin ja moraalisiin kysymyksiin liittyviä keskustelu- jaajattelutaitoja sekä uskontoihin liittyvän tiedon itsenäistä hankintaa ja kriittistäarviointia.ArviointiUskonnon opetuksessa arviointi kohdistuu katsomuksellisten ajattelutaitojenhallintaan, mikä tarkoittaa kykyä yhdistellä, eritellä ja arvioida uskontoja, uskonnon jakulttuurin sekä uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutusta. Opetuksessa opiskelijoitaohjataan arvioimaan asetettujen ja omien tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnissaotetaan huomioon opiskelijan työn määrä ja laatu sekä opiskelijoiden yksilöllisettaidot. Arvioinnin tulee kannustaa opiskelijoita oman työskentelynsä suunnitteluun,arviointiin ja kehittämiseen.5.11.1 Evankelisluterilainen uskontoEvankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävä on syventää ja laajentaaopiskelijan oman ja muiden uskontojen tuntemusta perehdyttämällä hänet uskontojenluonteeseen ja merkitykseen yksilön, kulttuurin ja yhteiskunnan kannalta. Opiskelijatarkastelee opiskeltavan aineksen valossa myös eettisiä valintoja sekä niidenvaikutuksia yksilön elämään ja yhteiskuntaan.

152PerusopetusPakollinen kurssi1. Kirkko ja suomalainen katsomusperinne (ue1)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• perehtyy kristinuskoon ja sen merkitykseen suomalaisessa yhteiskunnassa• perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsityksiin• hahmottaa Suomessa ilmeneviä uskonnollisia yhdyskuntia ja niiden toimintaa• osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä.Keskeiset sisällöt• keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä• kristinuskon vaiheet Suomessa• kirkkorakennus, sen symboliikka ja liittyminen seurakunnan elämään• kristillinen usko sekä sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys• yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja ortodoksinenkirkko sekä muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä ja muita uskontoja sekäuskonnottomuusValinnaiset kurssit2. Raamattutieto (ue2)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• tunnistaa Raamatun vaikutuksen länsimaiseen kulttuuriin ja maailmankuvaan• tuntee Raamatun syntyhistorian ja erilaiset tulkintatavat• tutustuu Vanhan testamentin keskeisiin kertomuksiin• tutustuu Uuteen testamenttiin, erityisesti Jeesuksen opetuksiin• ymmärtää Raamatun aseman kristillisten kirkkojen pyhänä kirjana.Keskeiset sisällöt• Raamatun kulttuurivaikutukset: vaikutus kieleen, kirjallisuuteen, musiikkiin,elokuvaan ja kuvataiteeseen sekä länsimaiseen lainsäädäntöön• Vanhan ja Uuden testamentin syntyvaiheet ja ajoitus• Vanhan testamentin keskeinen sisältö: alkukertomukset, Vanhan testamentinhistorian pääpiirteet• Uuden testamentin muotoutuminen, evankeliumien painotukset, Paavalin kirjeidenmerkitys• Jeesuksen elämä ja opetukset• kristillisen etiikan peruspainotukset

1533. Maailmanuskonnot (ue3)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• tuntee maailmanuskontojen syntyhistorian ja levinneisyyden• ymmärtää uskontojen vaikutuksen yhteiskuntaan ja kulttuuriin• tunnistaa eri uskontojen yhteisiä piirteitä.Keskeiset sisällötKäsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, juutalaisuutta ja islamia seuraavienteemojen näkökulmasta:• uskontojen syntyhistoria, levinneisyys ja kannattajamäärät• uskontojen pyhät kirjat ja keskeiset opit• myytit ja riitit• uskontojen vaikutus yhteisön ja yksilön elämäänPäättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8Tiedonhankinta kristinuskosta ja evankelis-luterilaisesta kirkostaOpiskelija• tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisenluterilaisuuden perusluonteen• ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä.• tuntee Raamatun keskeisen sisällön• tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojenmuotoutumisen keskeiset vaiheet.Uskonnon ymmärtäminen ilmiönäOpiskelija• ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen jakäyttäytymisen luonnetta• tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa• tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet• arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä.Uskonnollisen tiedon käyttö ja eettisesti vastuullinen toimintaOpiskelija• tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen• hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä• kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä.• kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan ja tunnistaa omien valintojensa jatekojensa seurauksia.

154LukiokoulutusPakollinen kurssi1. Uskonnon luonne ja merkitys (UE1)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• tietää, millainen ilmiö uskonto on, ja tuntee Raamatun ominaislaadun pyhänkirjallisuuden edustajana• ymmärtää uskonnon yleismaailmallisen luonteen ja vaikutuksen kulttuuriin• tuntee Raamatun syntyhistorian ja tutkimuksen pääpiirteet sekä Raamatunvaikutuksen länsimaiseen kulttuuriin.Keskeiset sisällöt• uskonnon määrittely ja tutkiminen, uskonnon kieli• uskonnon ominaispiirteet• uskonto yksilön ja yhteisön elämässä• Raamatun vaikutus maailmankuvaan ja kulttuuriin• Raamatun synty ja sisältö sekä tutkimus- ja tulkintatavatSyventävät kurssit2. Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE2)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• ymmärtää, miten kristillinen kirkko on muotoutunut, levinnyt ja vaikuttanutympäristöönsä eri aikoina• ymmärtää, miten kristinuskon opin muovautuminen ja jumalanpalveluselämänkehitys heijastuvat niin kirkkorakennuksiin, kirkkotaiteeseen kuin musiikkiinkin• havaitsee yhteiskunnan ja uskonnon välisen vuorovaikutuksen ja sen merkitykseneri aikoina• hahmottaa kristinuskon ilmenemisen erilaisina kirkkokuntina eri puolella maailmaaja ymmärtää kristinuskon yhteisen perustan.Keskeiset sisällöt• kristillisen kirkon synty• alkukirkosta idän ja lännen kirkon eroon• lännen kirkko keskiajalla• idän kirkon kehitys• reformaatio ja kirkkojen kehitys uudella ajalla• nykyinen kristikunta ja kirkkojen rooli nykyajan maailmassa• kirkkojen ja uskontojen vuoropuhelu

1553. Ihmisen elämä ja etiikka (UE3)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• hallitsee eettisen kysymyksenasettelun ja ymmärtää elämänkysymysten ja eettisenpohdinnan merkityksen• saa käsitteellisiä välineitä eettisten kysymysten tarkasteluun• ymmärtää tekevänsä päivittäin moraalisia valintoja ja tietää olevansa vastuussaratkaisuistaan• saa käsityksen Raamatun kirjojen elämänkysymysten pohdinnasta• tuntee kristillisen etiikan perusteet ja kirkkojen eettisten kannanottojen taustallaolevia teologisia perusteita.Keskeiset sisällöt• ihmisen tärkeät elämänkysymykset: elämän tarkoitus, kärsimys ja kuolema• kristillinen jumala- ja ihmiskäsitys• ihmisen ja luonnon suhde• kristillinen etiikka ja etiikan teoriat• keskeisiä yksilö- ja yhteiskuntaeettisiä kysymyksiä4. Uskontojen maailmat (UE4)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet• ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksenajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan• ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymystensamankaltaisuuden ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollistaperinnettä.Keskeiset sisällötKäsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja,juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta:• uskontojen syntyhistoria, levinneisyys ja kannattajamäärät• uskontojen pyhät kirjat ja oppi• uskontojen eettiset ohjeet• uskontojen myytit ja riitit• uskontojen suuntaukset ja tulkinnat• uskonnot ja taide• uskonnot ja yhteiskunta5. Mihin suomalainen uskoo? (UE5)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija

156• tuntee uskonnon ilmenemismuodot Suomessa muinaissuomalaisesta uskonnostanykypäivän uskonnollisuuteen• ymmärtää Suomessa uskonnollisista ja maailmankatsomuksellisista kysymyksistäkäytävää keskustelua ja sen taustatekijöitä• osaa jäsentää Suomessa toimivien uskonnollisten yhteisöjen kenttää: liikkeidenopilliset korostukset ja toiminta.Keskeiset sisällöt• muinaissuomalainen uskonto• Suomen kirkkohistorian yleislinjat• luterilainen kirkko ja muut kristilliset kirkot nykypäivän Suomessa• ei-kristilliset yhteisöt Suomessa• kristinuskon vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan5.11.2 Ortodoksinen uskontoOrtodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävä on syventää ja laajentaa opiskelijanoman ja muiden uskontojen tuntemusta perehdyttämällä hänet niiden luonteeseen jamerkitykseen yksilön, kulttuurin ja yhteiskunnan kannalta. Opiskelija tarkasteleeopiskeltavan aineksen valossa myös eettisiä valintoja sekä niiden vaikutuksia yksilönja yhteiskunnan elämään.PerusopetusPakollinen kurssi1. Uskonoppi ja liturgiikka (uo1)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• tuntee ortodoksisen kirkon sakramentit ja jumalanpalveluselämän keskeiset osat• ymmärtää kirkon liturgisen elämän uskonopin ilmentymänä.Keskeiset sisällöt• uskonopin keskeiset kohdat• sakramentit• jumalanpalvelukset (liturgia, vigilia, paastoliturgia)• muita kirkollisia toimituksia• kirkkorakennus, kirkkotaide ja kirkkomusiikki

157Valinnaiset kurssit2. Raamattu ja etiikka (uo2)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• perehtyy Raamattuun pyhänä ja inhimillisenä kirjakokoelmana• tuntee Raamatun keskeisten kirjojen sisällön• osaa käyttää Raamattua omatoimisesti• tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja ortodoksisen etiikan perusteita sekä osaasoveltaa näitä eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan.Keskeiset sisällötRaamattu• Raamatun synty ja sisältö• Raamattu pyhänä kirjana• profeetat, kuninkaiden aika, psalmit• evankeliumien pääpiirteet• apostolien teotEtiikka• ortodoksinen ihmiskäsitys• eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohdinta ja soveltaminen• Vuorisaarnan etiikka3. Kirkkohistoria ja maailmanuskonnot (uo3)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä sekäymmärtää uskonnon ja katsomuksen merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä• tuntee oman kirkkonsa syntyvaiheet ja historian sekä nykypäivän tilanteen• tuntee maailmanuskonnot pääpiirteissään• osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä.Keskeiset sisällötKirkkohistoria• kristinuskon synnyn ja kehityksen keskeiset tapahtumat• Suomen ortodoksisen kirkon historiaa ja hallintoa• Suomen uskonnollisen tilanteen kehitys ja ekumeniaMaailmanuskonnot• keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet, perususkomukset jaelämän pääpiirteet• uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin

158Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8Tiedon hankkiminen ortodoksisesta uskostaOpiskelija• tuntee ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykeneeseuraamaan ortodoksista kirkkovuotta• tuntee ortodoksisen jumalanpalvelusperinteen• on muodostanut itselleen yleiskuvan kirkon opista• tuntee sakramentit sekä muita pyhiä toimituksia ja tuntee niiden merkityksen• tuntee kirkon eettistä opetusta ja osaa soveltaa sitä omaan elämäänsä.Raamatun synnyn ja keskeisen sisällön tunteminenOpiskelija• tuntee Raamatun sisäisen rakenteen• ymmärtää Raamatun pelastusilmoituksen• ymmärtää Raamatun osana kirkon Traditiota• tuntee Raamatun käytön kristityn jokapäiväisessä elämässä ja tunnistaa eri kirjojenliturgisen käyttöyhteyden.Uskonnollisen tiedon käyttötaitoaOpiskelija• tietää kristillisen kirkon synnyn, leviämisen ja sen jakaantumisen syyt• osaa sijoittaa Suomen ortodoksisen kirkon osaksi maailmanlaajuista kirkkoa• tuntee Suomen ortodoksisen kirkon vaiheet ja niiden vaikutuksen nykyhetkeen• tuntee Suomen ortodoksisen kirkon toimintaaMaailmanuskontojen tuntemusOpiskelija• ymmärtää uskonnon merkityksen ihmiselle• tunnistaa suuret maailmanuskonnot• osaa arvostaa eri tavalla uskovia ja ajattelevia ihmisiä.LukiokoulutusPakollinen kurssi1. Ortodoksinen maailma (UO1)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• tuntee kirkon synnyn ja kehityksen sekä tärkeimpien kirkkojen nykyisyyttämuovanneet tekijät• ymmärtää oman kirkkonsa muotoutumisen historian kulussa• näkee oman uskonnollisen perinteensä osana ortodoksisten paikalliskirkkojenkirjoa.

159Keskeiset sisällöt• varhaiskirkko• vainojen ajat• Bysantin aika − oppi ja hallinto määräytyvät• idän ja lännen kirkon ero• lännen kirkot uskonpuhdistuksesta nykypäivään• Kiovan ja Venäjän kirkkoSyventävät kurssit2. Uskonto ja etiikka (UO2)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• tuntee ortodoksisen kirkon opin lähteet ja perusteet• hahmottaa eri kirkkojen opilliset erot ja eriävään kehitykseen johtaneet syyt• tuntee ortodoksisen ihmiskuvan ja etiikan perusteet sekä ymmärtää, kuinka näidenpohjalta kirkko voi muodostaa eettisiä kannanottoja uusiin esille tuleviinkysymyksiin.Keskeiset sisällöt• ortodoksisen opin lähteet ja pyhän käsite• Pyhä Kolminaisuus• Jumalansynnyttäjä• pyhät ihmiset ja ajan pyhittäminen• ortodoksinen ihmiskuva• yksilö- ja yhteisöeettisiä kysymyksiä3. Raamattutieto (UO3)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• tuntee Raamatun synnyn ja taustalla vaikuttaneen kulttuurihistorian• tuntee Raamatun kirjaryhmien pääsisällön• hahmottaa messiasodotuksen syntymisen ja täyttymisen Palestiinassa• ymmärtää eri Raamatun kirjojen merkityksen ja käytön tämän päivänkristinuskossa ja erityisesti ortodoksisessa kirkossa sekä Raamatun merkityksenetiikan muotoutumisessa• osaa omatoimisen Raamatun käytön.Keskeiset sisällöt• Raamatun synty ja rakenne• Pentateukin synty ja sisältö• viisauskirjallisuus• profeetat ja messiasodotus• Vanhan ja Uuden testamentin suhde• evankeliumien synty ja niiden erityispiirteet

160• Jeesuksen henkilö• Paavali ja hänen kirjeensä4. Uskontojen maailmat (UO4)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet• ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksenajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan• ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymystensamankaltaisuuden ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollistaperinnettä.Keskeiset sisällötKäsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja,juutalaisuutta ja islamia sekä uususkontoja seuraavien teemojen näkökulmasta:• uskontojen syntyhistoria, levinneisyys ja kannattajamäärät• uskontojen pyhät kirjat ja oppi• uskontojen eettiset ohjeet• uskontojen myytit ja riitit• uskontojen suuntaukset ja tulkinnat• uskonnot ja taide• uskonnot ja yhteiskunta5. Ortodoksinen Suomi (UO5)TavoitteetOpiskelija• tuntee Suomen ortodoksisen kirkon historian ja nykypäivän sekä ympäröivääuskonnollista kulttuuria• ymmärtää eri kirkkojen merkityksen suomalaisessa valtiollisessa jayhteiskunnallisessa kehityksessä• osaa jäsentää nykyistä uskonnollista tilannetta Suomessa.Keskeiset sisällöt• kristinuskon tulo Suomeen• katolilaisuudesta luterilaisuuteen• itsenäisen Suomen ortodoksinen kirkko• maahanmuuttajien ortodoksinen perinne• uskonnollinen tilanne Suomessa

1615.11.3 Muut uskonnotMuiden uskontojen opetuksessa noudatetaan edellä esitettyjen uskontojenopetussuunnitelmien perusteiden periaatteita, erityisesti kaikille uskontosidonnaisilleryhmille laadittuja tavoitteita.Muiden uskontojen opetusta varten opetussuunnitelman perusteet annetaan erillisilläpäätöksillä. Kurssien koodit muodostetaan käyttäen perusopetuksessa koodia ux jalukiokoulutuksessa koodia UX sekä kurssin numeroa.5.12 ElämänkatsomustietoElämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Se hyödyntääihmis-, yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmisiäpidetään luonnollisina, tajunnallisina ja kulttuurisina olentoina, jotka kokevat, luovatja uusintavat merkityksiä keskinäisessä kanssakäymisessään. Inhimilliset käytännöt jakatsomukset ovat yksilöiden, yhteisöjen ja traditioiden vuorovaikutuksen tulosta.Elämänkatsomustiedon opetus rakentuu ihmiskäsitykselle, joka korostaa ihmistenmahdollisuutta elää vapaina ja keskenään tasavertaisina, aktiivisina ja tavoitteellisina.Oppiaineen opetuksessa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja laajentaasitä koskevaa tietämystään sekä yhteisellä toiminnallaan tietoisesti ohjata elämäänsä.Näistä lähtökohdista oppiaine tukee ja auttaa jäsentämään opiskelijoidenelämänkatsomusta ja identiteettiä sekä heidän yhteisöllisiä hyvän elämän ihanteitaanja käytäntöjään.PerusopetusOpetuksen tavoitteetElämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija• oppii arvioimaan ja rakentamaan identiteettiään ja elämänkatsomustaan• vahvistaa itseluottamustaan ja laajentaa keinojaan elämänhallintaan sekä kehittäävalmiuksiaan elinikäiseen oppimiseen ja sivistymiseen• kehittää eettistä arvostelukykyään ja katsomuksellista harkintaa sekä kykyätunnistaa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet• omaksuu ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailmanlaajuisenoikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita kantaen vastuutaitsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta• laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään oppien tuntemaan erikulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä jaelämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä sekä oppienarvioimaan tieteiden vaikutusta elämäntapaamme.

162KurssitJokainen kurssi toteuttaa neljää aihepiiriä: ihmissuhteet ja moraalinenkasvu, itseluottamus ja kulttuuri-identiteetti, yhteisö ja ihmisoikeudet sekäihminen ja luonto.Pakollinen kurssi1. Elämänkatsomuksen perusteet (et1)Keskeiset sisällöt• elämänkatsomuksen sisältö ja osa-alueet• elämänkatsomusten moninaisuus ja oma elämänkatsomus• elämänkatsomuksen merkitys elämänhallinnalle• oma kulttuuri-identiteetti ja sen merkitys elämänkatsomukselle• etiikan pääsuuntia ja hyvän elämän peruskysymyksiä• ikäkausien eettiset valintatilanteet• oman ja yhteisen menneisyyden arvioiminen sekä myönteinen tulevaisuuteensuuntautuminenValinnaiset kurssit2. Katsomuskulttuuri (et2)Keskeiset sisällöt• katsomusten historiaa• kulttuurien ja katsomusten tutkimus• monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus• moniarvoisuus ja katsomusvapaus• uskonnottomuus ja uskonnollisuus Suomessa• maailmanperinnön merkitys ihmiskunnalle3. Yhteisön etiikka (et3)Keskeiset sisällöt• yksilöllisyys ja yhteisöllisyys ihmisen elämän piirteinä• yksityinen ja julkinen• yhteiskuntateorian perusteita• suomalaisuus, kansalaisuus ja kansallisuus• ihmisoikeusetiikka• oikeudenmukaisuus ihanteena• kestävä elämäntapa tavoitteena• tulevaisuuden tutkiminen

163Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8Ihmissuhteet ja moraalinen kasvuOpiskelija• osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä• tunnistaa etiikan peruslähtökohtia ja osaa arvioida toimintaa eettisestänäkökulmasta esimerkiksi tekijän tarkoituksen ja teon seurauksien suhteen sekävastuun ja oikeuksien käsitteiden kautta• kykenee tunnistamaan ongelmien eettisen ulottuvuuden ja esittämään eettisiäratkaisuja• ymmärtää elämänkatsomuksen merkityksen tietoiselle elämänhallinnalle• kykenee havainnoimaan eettisiä ja katsomuksellisia ulottuvuuksia arkipäivässä,taiteessa, mediassa tai muilla elämän alueilla sekä kykenee perustelemaan eroneettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän arvion välillä.Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteettiOpiskelija• tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisiapiirteitä ja kehityskulkuja• kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja erikatsomusperinteisiin• ymmärtää kulttuuri- ja katsomusperinteiden merkityksen elämänkatsomukselleen• ymmärtää uskonnottoman ja uskonnollisen katsomuksen eron• osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoaerilaisista katsomuksista.Yhteisö ja ihmisoikeudetOpiskelija• tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niideneron• hahmottaa yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden välisen suhteen• pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden• tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä• tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia sekä osaa arvioida erilaistentasa-arvo- ja oikeusvaatimusten perusteita• tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia ettäpessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta.Ihminen ja maailmaOpiskelija• ymmärtää kestävän kehityksen ja maailmanlaajuisen oikeudenmukaisuudenperiaatteet• tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia• osaa arvioida yksilön toimintaa ja eettistä asemaa suhteessa ympäristöön• ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia, myösmaailmanlaajuisesti.

164LukiokoulutusOpetuksen tavoitteetElämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija saa tukeapyrkimyksilleen• arvioida kokemuksiaan ja rakentaa identiteettiään sekä elämänkatsomustaan• laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään• kehittää arvostelu-, harkinta- ja toimintakykyään• sisäistää ihmisoikeuksien, myönteisen monikulttuurisuuden, yhteiskunnallisen jaglobaalin oikeudenmukaisuuden sekä kestävän kehityksen periaatteita.ArviointiElämänkatsomustiedossa arvioidaan sisällöllisen tiedon omaksumisen jakatsomuksellisen ymmärryksen kehittymisen lisäksi opiskelijan valmiutta tarkastellasekä ilmaista katsomuksellisia aiheita monipuolisesti, taitavasti ja luovasti.Katsomukselliset kysymykset ovat usein henkilökohtaisia, mutta niiden pohdiskelunperustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus,ristiriidattomuus ja systemaattisuus. Katsomusten, arvostusten ja uskomustenarviointi- ja ilmaisutavoissa arvostetaan suvaitsevaisuutta, eri näkökulmien ja toistenkatsomustapojen huomioimista.Pakollinen kurssi1. Hyvä elämä (ET1)Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti jayksilöllinen elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvääelämää.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• kasvattaa kykyään arvioida omaa elämänkokemustaan, kykyään sitoutuavalitsemiinsa moraalisiin periaatteisiin ja haluaan toimia arvostustensa mukaisesti• kasvattaa valmiuttaan ja haluaan välittää ja kantaa vastuuta itsestään, toisistaihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta• kehittää kykyään nähdä kokonaisuuksia yhä monimuotoisemmaksi käyvässämaailmassa ja näin vahvistaa kykyään jäsentää omaa identiteettiään jaelämänkatsomustaan• oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä• kehittää taitojaan ilmaista identiteettiään ja elämänkatsomustaan sekä niihinliittyviä näkemyksiään ja tuntemuksiaan suvaitsevaisesti, johdonmukaisesti jaluovasti.

165Keskeiset sisällöt• peruskäsitteet: elämänkatsomus, elämänkatsomustieto, hyvä elämä, minuus,identiteetti• hyvä elämä: ihmisen perustarpeita selvittävät mallit sekä maallisia ja uskonnollisiahyvän elämän malleja• ihmisen yksilöllisen olemassaolon peruskysymykset: vapaa tahto ja valinnat,syntymä ja kuolema, optimismi, pessimismi ja realismi• elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä,perimän ja ympäristön merkitys• identiteetin muodostaminen ihmisen elämänkaaren aikana sekä eettiset valinnat erielämänvaiheissa• yksilöllinen elämä ennen sekä nykyisessä monien mahdollisuuksienyhteiskunnassa• hyveistä ja paheista koskevia käsityksiä ennen ja nyt sekä niiden suhdeelämäntapoihin ja tottumuksiinSyventävät kurssit2. Maailmankuva (ET2)Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja.Kurssilla perehdytään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eriyhteisöllisten instituutioiden merkitykseen siinä.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• oppii tuntemaan historiallisesti merkittäviä ja nykyajassa vaikuttaviamaailmankuvia sekä kasvattaa tietämystään niiden perustana olevistauskomusjärjestelmistä• oppii kysymään ja arvioimaan väitteiden ja uskomusjärjestelmien perusteluja• kehittää ymmärrystään eri instituutioiden merkityksestä maailmankuvanmuokkaajina ja välittäjinä• jäsentää omaa maailmankuvaansa samalla pitäen sen avoimena mielekkäällekeskustelulle.Keskeiset sisällöt• maailmankuvan, maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteet ja niidenkeskinäinen suhde• maailmankuvan rakenne ja ydinalueet: käsityksiä ihmisestä, yhteiskunnasta,kulttuurista ja luonnosta sekä todellisuuden rakenteesta• maalliset ja uskonnolliset katsomukset maailmankuvan perustana: tieteiden,näennäistieteiden ja uskontojen rajankäynti• koulu, media ja taide maailmankuvaa luovina ja välittävinä instituutioina• länsimaisen maailmankuvan murrokset ja mullistajat• kokemusten, arkikäsitysten ja uskomusten synty ja tiedollinen luotettavuus• maailmankuvien ja tiedon lähteiden järkiperäinen arviointi

1663. Yksilö ja yhteisö (ET3)Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistävuorovaikutusta. Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien jademokratian toteutumiseen.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• ymmärtää yhteisöllisyyden merkityksen ihmisyydelle ja yksilölliselle identiteetille• oppii arvioimaan omaa asemaansa yksilönä yhteisöissä ja yhteiskunnassa,kansalaisena valtiossa ja toimijana talousjärjestelmässä• oppii tarkastelemaan yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden toimintaa jatoimintakulttuuria osana yhteiskunnallista vallankäyttöä• oppii arvioimaan poliittisia keinoja ja päämääriä sekä kasvattaa kykyään ja haluaanrakentavaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen• ymmärtää ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeudenmukaisuuden merkityksenhyvän yhteiskunnan ja tulevaisuuden kannalta.Keskeiset sisällöt• ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys,yksityinen ja julkinen• vallan käsite, vallan muodot ja valtasuhteet sekä erilaiset vaikuttamiskeinot• teorioita yhteiskunnan rakenteesta ja muutoksesta• hyvän kansalaisen kriteerit suomalaisena, eurooppalaisena jamaailmankansalaisena• ihmisoikeudet ja niiden historia• poliittiset ihanteet, ideologiat, utopiat ja demokratian muodot• oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena, maailmanlaajuisena ja ekologisenakysymyksenä4. Kulttuuriperintö ja identiteetti (ET4)Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän elämänmittana ja toisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssillaperehdytään sekä maailman että suomalaisen nyky-yhteiskunnanmonikulttuurisuuteen.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• oppii tuntemaan kulttuuria merkityksiin perustuvana inhimillisenä toimintana• tutustuu erilaisiin kulttuuriperintöihin ja niihin liittyviin elämäntapoihin• kehittää kykyään arvioida ihmisten käsityksiä ja tekoja suhteessa heidän omiinarvostuksiinsa ja uskomusjärjestelmiinsä• oppii suvaitsevaisuutta erilaisia elämänkatsomuksellisia ratkaisuja jaidentiteettivalintoja kohtaan• perehtyy suomalaisen identiteetin ilmenemismuotoihin• ymmärtää rasismin, muukalaisvihan ja syrjinnän ihmisoikeusloukkauksina.

167Keskeiset sisällöt• kulttuurin käsite ja merkitys ennen ja nyt• identiteetti, etnisyys ja kulttuuriperintö• suomalaisen ja länsimaisen kulttuurin ominaispiirteet ja nykyinen merkitys• kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus• etninen ja kulttuurinen moninaisuus Suomessa ja maailmassa• elämä monikulttuurisessa yhteiskunnassa• etnosentrisyys sekä rasismin ja suvaitsevaisuuden historiaa5. Maailman selittäminen katsomusperinteissä (ET5)Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa jakatsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn,historiaan ja tutkimukseen.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• kehittää herkkyyttään arvioida arvostuksissa ja uskomusjärjestelmissä esiintyviäeroja ja yhtäläisyyksiä• oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä• tuntee eri kulttuureissa vaikuttavia ja tärkeinä pidettyjä uskomusjärjestelmiä jaelämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä kasvattaa tietämystään niiden taustoistasekä niiden välittymisestä nykyajassa• ymmärtää myyttien ja uskonnollisten käsitysten historiallisen synnyn ja nykyisenmerkityksen maailman ilmiöiden selittäjinä• hahmottaa maailman selittämistä eurooppalaisessa kulttuuriperinnössä.Keskeiset sisällöt• maailman myyttinen selittäminen ennen ja nyt• uskonnon ja uskonnollisuuden olemus• uskontokritiikki: sosiologinen, moraalinen, antropologinen ja psykologinen• ateismi ja agnostismi• sekulaarin humanismin ja vapaa-ajattelun historiaa ja nykysuuntauksia• humanismi ja kristinusko länsimaiden katsomuksellisina perusvirtauksina5.13 FilosofiaLukiokoulutusFilosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamistasekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentääongelmia käsitteellisesti, järkiperäisesti ja keskustellen. Filosofian opiskelu tukeeopiskelijoiden yksilöllistä kehitystä ja edistää yleisiä oppimisen ja ajattelunvalmiuksia, joita tarvitaan muuttuvassa ja monimutkaisessa yhteiskunnassa.

168Filosofian käytännön merkitys perustuu siihen, että opiskelija oppii jäsentämäänkäsitteellisesti arvoja, normeja ja merkityksiä koskevia kysymyksiä. Filosofianopiskelu auttaa näkemään, mitä merkitystä erilaisilla tiedoilla ja taidoilla on yksilölleja yhteiskunnalle. Tietojen ja taitojen erikoistumisen vastapainona filosofian opiskeluopettaa hahmottamaan laajempia käsitteellisiä kokonaisuuksia ja yhteyksiä.Filosofian opetuksen keskeinen tavoite on edistää luovan ja itsenäisen ajattelunkehitystä. Filosofiassa annetaan runsaasti tilaa opiskelijoiden yksilöllisten näkemystenmuodostamiselle. Kun opiskelijat paneutuvat filosofian peruskysymyksiin, joihin eiole yksinkertaisia ratkaisuja, he oppivat muodostamaan ja perustelemaan omianäkemyksiään sekä samalla kunnioittamaan toisenlaisia perusteltuja näkemyksiä.Mutkikkaiden kysymysten pohdiskelu ryhmässä kasvattaa opiskelijoissa kykyä luottaaomiin yksilöllisiin mahdollisuuksiinsa selvittää vaikeitakin ongelmia. Filosofianopiskelu tukee opiskelijoiden kasvua aktiivisiksi, vastuullisiksi, kriittisiksi jasuvaitsevaisiksi kansalaisiksi.Opetuksen tavoitteetFilosofian opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija• osaa hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja• osaa jäsentää filosofian lähtökohdista omaa elämäänsä• osaa jäsentää puhetta ja tekstiä käsitteellisesti sekä tunnistaa väitteitä ja niidenperusteluja• ymmärtää erilaisten filosofisten käsitysten perusteluja sekä pystyy keskustelemaanniistä johdonmukaisesti ja järkevästi• hallitsee yleissivistävät perustiedot sekä filosofian historiasta ettänykysuuntauksista ja osaa suhteuttaa niitä kulttuurin ilmiöihin.ArviointiFilosofiassa arvioidaan filosofisten käsitteiden ja teorioiden omaksumista sekä kykyäilmaista omaa filosofista ajatteluaan. Opiskelijan suhde filosofisiin kysymyksiin onyksilöllinen, mutta kysymysten käsittelyn perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet:kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja järjestelmällisyys.Pakollinen kurssi1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja• tunnistaa erilaisia sekä tieteellisiä että arkisia käsityksiä todellisuudesta, sentietämisestä ja siinä toimimisesta

169• hahmottaa kuvailevien ja normatiivisten väitteiden eroja ja osaa perustellakäsityksiä hyvästä ja oikeasta.Keskeiset sisällöt• mitä filosofia on, filosofisten kysymysten luonne ja niiden suhde käytännöllisiin,tieteellisiin ja uskonnollisiin kysymyksiin, filosofian osa-alueet• todellisuuden luonnetta koskevia filosofisia perusnäkemyksiä: hengen ja aineensuhde sekä vapaus ja välttämättömyys• tietämistä koskevia filosofisia perusnäkemyksiä ja niiden suhde tieteellisiin jaarkisiin näkökulmiin: käsitteellisen ja kokemuksellisen suhde, totuus ja perustelu• arvot, toimintaa ja elämää ohjaavien arvojen luonne: moraalisten arvojen suhdemuihin arvoihin sekä hyvän ja onnellisuuden käsitteet, oikeudenmukaisuus javapausSyventävät kurssit2. Filosofinen etiikka (FI2)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• perehtyy filosofisen etiikan tärkeimpiin ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin• osaa arvioida elämää ja toimintaa moraalisista näkökulmista sekä perustellaarvioitaan etiikan käsittein• kykenee jäsentämään omia moraalisia ratkaisujaan ja perusteitaan filosofisenetiikan välinein• oppii kriittisyyttä ja suvaitsevaisuutta niin itseä kuin toisia kohtaan.Keskeiset sisällöt• moraali ja sitä pohtiva soveltava ja normatiivinen etiikka sekä metaetiikka• moraalisia arvoja ja normeja koskevien vakaumusten erilaiset perustat, moraalinsuhde oikeuteen ja uskontoon, järjen ja tunteiden asema moraalisissavakaumuksissa• moraalisten arvojen ja normien objektiivisuus ja subjektiivisuus, kysymys eettistenperusteiden tiedollisuudesta ja eettisten totuuksien mahdollisuudesta• klassisen hyve-etiikan sekä seuraus- ja velvollisuusetiikan perusteet• filosofinen etiikka ja kysymys hyvästä elämästä3. Tiedon ja todellisuuden filosofia (FI3)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• hahmottaa, mitä tieto ja tietäminen ovat filosofiassa, tieteessä ja arkielämässä• osaa arvioida, minkälaisia kuvia todellisuuden perusrakenteesta muodostuufilosofiassa, tieteessä ja katsomuksissa• erittelee ja arvioi kriittisesti tiedollisia uskomuksia ja väitteitä• hahmottaa tieteellisen tutkimuksen ja päättelyn luonnetta.

170Keskeiset sisällöt• metafysiikan keskeisiä kysymyksiä ja peruskäsitteitä, erilaisia käsityksiämetafysiikan luonteesta, todellisuuden rakenne luonnontieteellisen,ihmistieteellisen ja käytännöllisen tiedon valossa• totuuden luonne ja totuusteoriat• tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen• tietäminen, ymmärtäminen ja tulkinta, käytännöllisen ja tieteellisen tiedon eroja jayhtäläisyyksiä, tietäminen luonnontieteissä ja ihmistieteissä• tieteellisen tutkimuksen luonne ja sen metodologisia peruskäsitteitä• argumentoinnin ja päättelyn perusteita4. Yhteiskuntafilosofia (FI4)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• perehtyy yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin• oppii hahmottamaan yhteiskunnan luonnetta ja sen keskeisten instituutioidentoimintaa• osaa arvioida yhteiskunnallisen järjestyksen oikeutusta• osaa jäsentää yhteiskunnan ja yksilön suhdetta sekä yhteiskunnallista ja poliittistatoimintaa.Keskeiset sisällöt• yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus• yksilön oikeudet ja velvollisuudet, rikos ja rangaistus• yhteiskuntajärjestyksen, vallan ja omistamisen oikeuttaminen:yhteiskuntasopimusteoriat, anarkismi ja yhteiskunnalliset utopiat• poliittinen filosofia: konservatismin, liberalismin ja sosialismin perusajatukset janiiden yhteiskuntafilosofiset nykytulkinnat• nykykulttuuriin liittyviä filosofisia kysymyksiä: sukupuoli ja sukupuolisuus,identiteetti ja identiteetin rakentuminen, toiseus, vieraus ja monikulttuurisuus5.14 HistoriaAikuisille tarkoitettu historian opetus luo opiskelijoille edellytyksiä ymmärtää eriaikakausien luonnetta, oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaahahmottamaan kansainvälistä maailmaa. Historia on yksilöllistä, kansallista jaeurooppalaista identiteettiä luova oppiaine.Historian opetuksen tehtävänä on ohjata opiskelijaa kehittymään vastuullisenatoimijana, joka osaa käsitellä oman aikansa ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti.Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään oma kulttuurinsa ja muut kulttuurit historiallisenkehitysprosessin tuloksena. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomenhistoriaa.

171PerusopetusOpetuksen tavoitteetHistorian opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija oppii• hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa• käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellunmielipiteensä niiden pohjalta• ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historiaa aikakausiin ja käyttämään oikeinkäsitteitä esihistoria, historia, vanha aika, keskiaika ja uusi aika• tunnistamaan esimerkkien avulla jatkuvuuden historiassa• esittämään muutokselle syitä• arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttäen apuna historiallista muutostakoskevaa tietoa.Valinnaiset kurssit1. Esihistoriasta Ranskan suureen vallankumoukseen (hi1)Kurssin tehtävänä on perehdyttää opiskelija menneisyyttä koskevan tiedonluonteeseen, tiedonhankintaprosessiin ja peruskäsitteisiin. Samalla opiskelija tutustuuomiin juuriinsa ja eräisiin historian merkittäviksi muodostuneisiin tapahtumiin jailmiöihin esihistoriasta Ranskan suureen vallankumoukseen saakka.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii• ymmärtämään, että historian tiedot ovat historiantutkijoiden tulkintoja, jotkasaattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä• ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin ja käyttämään oikeinkäsitteitä esihistoria, historia, vanha aika, keskiaika ja uusi aika• tunnistamaan keskeisiä muutoksia, joiden on katsottu vaikuttaneen oleellisestiihmisen elämään, kuten maanviljelyn käyttöönottoa• tunnistamaan esimerkkien avulla jatkuvuuden historiassa• esittämään muutoksille syitä.Keskeiset sisällötHistorian tiedonluonteeseen johdattava jakso• menneisyyttä koskevan tiedon luonne• erilaiset lähderyhmät ja niiden tulkinta• historian peruskäsitteet, muutos ja jatkuvuusEsihistoriallinen aika ja ensimmäiset korkeakulttuurit• kivikauden ihmisten elinolot ja niissä tapahtuneet muutokset pronssin ja raudankeksimisen seurauksena• maanviljelyn aloittamisen, valtioiden synnyn ja kirjoitustaidon keksimisenvaikutukset ihmisen elämään

172Eurooppalaisen sivilisaation synty• antiikin Kreikan ja Rooman yhteiskunta ja kulttuuri• antiikin heijastuminen tähän päiväänKeskiaika• uskontojen vaikutukset ihmisten elämään ja ihmisten eriarvoinen yhteiskunnallinenasema• Suomen liittäminen osaksi RuotsiaUuden ajan murros• eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojen muutokset keskiajan ja uudenajan taitteessa: renessanssi taiteessa, reformaatio uskonnossa, maailmankuvanavartuminen tieteessäSuomi Ruotsin valtakunnan osana• elämää kuninkaan alamaisina ja suurvallan asukkaina• suomalaisen kulttuurin muotoutuminenVapauden aate voittaa alaa• Ranskan suuren vallankumouksen vaikutuksetLisäksi yksi seuraavista teemoista, jota tarkastellaan esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle saakka:a) jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuurib) kaupankäynnin kehitysc) kulttuurin kehitysd) liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehityse) väestössä tapahtuneet muutokset.2. Wienin kongressista ensimmäiseen maailmansotaan (hi2)Kurssi syventää opiskelijan käsitystä historiallisen tiedon luonteesta. Kurssi vahvistaaopiskelijan omaa identiteettiä ja perehdyttää häntä muihin kulttuureihin ja niidenvaikutuksiin.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii• hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa• käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellunmielipiteensä niiden pohjalta• ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin• selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia• arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttäen apuna historiallista muutostakoskevaa tietoa.Keskeiset sisällötElämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate

173• elämää 1800-luvun Suomessa• 1800-luvun alun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansallisuusaatteen vaikutuksetEuroopassa• kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana SuomessaTeollinen vallankumous• teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisen elämään• kaupungistuminenMurrosten aika Suomessa• sääty-yhteiskunnan mureneminen• Suomen venäläistäminen ja sen vastustusSuurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen• imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille• ensimmäinen maailmansota sekä sen syyt ja seuraukset• Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset• Suomen itsenäistyminen ja sisällissota3. Versailles’sta nykypäivään (hi3)Kurssin tarkoitus ja tavoitteet ovat samat kuin kurssin 2.Keskeiset sisällötLaman ja totalitarismin aika• maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan• elämää demokratioissa ja diktatuureissaToisen maailmansodan aika• toinen maailmansota sekä sen syyt ja seuraukset• Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminenSuomi 1950-luvulta nykypäivään• elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään• suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminenIdän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun• kylmä sota• maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmatElämää 1900-luvun lopulla• länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään jaympäristöön• tiedonvälityksen kehitysLisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800-luvultanykypäivään saakka:

174a) jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuurib) tasa-arvoisuuden kehitysc) kulttuurin kehitysd) teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehityse) Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen.Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8Tiedon hankkiminen menneisyydestäOpiskelija• osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä• pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä.Historian ilmiöiden ymmärtäminenOpiskelija• kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niidenavulla aikajärjestykseen (kronologia)• osaa selittää muutoksen ja jatkuvuuden osana historiallisia tapahtumia• osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia.Historiallisen tiedon käyttäminenOpiskelija• pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä,myös nykyteknologian avulla, saamaansa informaatiota• pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä jaarvioimaan niitä.LukiokoulutusOpetuksen tavoitteetHistorian opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija• oppii tuntemaan Suomen ja maailmanhistorian päälinjat ja keskeisimmäthistorialliset tapahtumat sekä niiden taustat ja seuraamukset• ymmärtää nykyhetken historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuudenlähtökohtana, kykenee suhteuttamaan oman aikansa ja itsensä historian jatkumoonja näin rakentamaan historiatietoisuuttaan• osaa hankkia menneisyyttä koskevaa tietoa ja arvioida sitä kriittisesti sekäymmärtää sen monitulkintaisuuden, suhteellisuuden ja syy-yhteyksienmonisäikeisyyden• osaa arvioida menneisyyden ihmisen toimintaa ja historiallisia ilmiöitä kunkin ajanomista lähtökohdista sekä nykyajan näkökulmasta• ymmärtää kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja ja niiden erilaisuutta• saa aineksia ihmisoikeuksia ja demokratiaa arvostavan maailmankuvan luomiseensekä toimintaan vastuullisena kansalaisena.

175ArviointiOppimisen arvioinnin perusteina ovat historialle ominaiset taidot ja ajattelutavat sekäoppimäärän keskeisten sisältöjen hallinta. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiotaopiskelijan valmiuteen rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia, erottaaolennainen ja epäolennainen tieto, hallita aikasuhteita ja syy-yhteyksiä sekä arvioidahistorian ilmiöitä ja tiedonlähteitä kriittisesti. Kurssien arvioinnissa käytetäänmonipuolisia menetelmiä: kokeiden asemasta voidaan käyttää opintotehtäviä,tutkielmia ja muita vaihtoehtoisia arviointikeinoja.Pakolliset kurssit1. Eurooppalainen ihminen (HI1)Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekäeurooppalaisen ihmisen maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanuttatieteellistä ja aatehistoriallista kehitystä. Kurssilla tutustutaan eurooppalaisenkulttuurin tuotoksiin erityyppisen historiallisen lähdeaineiston avulla. Kulttuuriymmärretään laaja-alaisena käsitteenä.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• ymmärtää tutustumalla Euroopan keskeiseen kulttuuriperintöön, mistäeurooppalaisuus rakentuu• ymmärtää tieteen saavutusten merkityksen ihmisen maailmankuvan muokkaajana• osaa analysoida kulttuuri-ilmiöitä aikakautensa ilmentäjinä• tuntee yhteiskunnallisen kehityksen taustalla vaikuttavia aatehistoriallisiavirtauksia• tuntee eri aikakausien elämäntapoja ja maailmankuvaa.Keskeiset sisällötAntiikin aika• demokratian synty• antiikin kulttuuriKeskiajan yhtenäiskulttuuri• keskiajan ihmisen maailmankuva ja tapakulttuuri• uskonnon merkitys kulttuurissaUuden ajan murros• renessanssi ja tiedon vallankumous• uskonpuhdistus• barokki itsevaltiuden ja vastauskonpuhdistuksen ilmentäjänä• luonnontieteellisen maailmankuvan synty

176Valistuksen aikakausi• valistusfilosofia ja sen vaikutukset yhteiskuntaan ja taiteeseen• Yhdysvaltain itsenäistymisen ja Ranskan suuren vallankumouksen aatteellinenperintöAatteiden vuosisata• keskeiset aatesuuntaukset ja taidevirtaukset• tiede haastaa uskonnon• porvariston vuosisataNykyaika• kulttuurin pirstoutuminen• populaarikulttuuri massaviihteeksi2. Kansainväliset suhteet (HI2)Kurssilla tarkastellaan kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja jamuutoksia 1800-luvun lopulta lähtien. Kurssilla analysoidaan kansainvälisenpolitiikan ilmiöitä taloudellisen ja aatteellisen kilpailun perusteella. Kurssin keskeisiätarkastelukulmia ovat demokratia vastakohtanaan diktatuuri.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• tuntee kansainvälisen politiikan pääpiirteet ja teoriaa• ymmärtää kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujenperusteita• ymmärtää aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen vaikutuksen kansainvälistensuhteiden historiassa.Keskeiset sisällötSuurvaltojen ylivaltapyrkimykset• maailmanpolitiikan peruskäsitteet• imperialismin teoria ja käytännöt• ensimmäinen maailmansota ja sen vaikutukset kansainväliseen politiikkaanMaailmansotien välinen aika ja toinen maailmansota• eurooppalaiset ääriliikkeet, demokratian kriisi ja kansanvainot• toinen maailmansota seurausilmiöineenKylmä sota• kylmän sodan teoriat: Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kaksinapaisen maailmanjohtajina• kylmän sodan ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset rintamat• kylmän sodan kriisien luonne• Saksa kylmän sodan näyttämönä• Kiinan rooli kansainvälisessä politiikassa

177Uusi epävarmuuden aika• Neuvostoliiton hajoaminen ja kaksinapaisuuden purkautuminen• kansainväliset rauhanpyrkimykset• kolmas maailma toisen maailmansodan jälkeen• Lähi-idän ongelmakenttä• Yhdysvaltain aseman muutos maailmanpolitiikassa• uudet kansainväliset rakenteet3. Suomen historian käännekohtia (HI3)Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja jakehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelukohteita ovat Suomenvaltiollisen ja kansainvälisen aseman muuttuminen, muutoksiin liittyvät kriisit,siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä taloudelliset jakulttuuriset murrokset.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• tuntee keskeiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset• osaa suhteuttaa Suomen valtiollisen kehityksen yleiseurooppalaiseen jamaailmanpoliittiseen taustaan• ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurin, aatteellisen ja valtiollisen elämänilmiöiden keskinäisen riippuvuuden.Keskeiset sisällötRuotsin vallan perintöVallanvaihdos• Suomen liittäminen Venäjään• autonomian syntySuomalaisuuden synty ja kansallinen herääminen• aatteellinen ydin ja keskeiset vaikuttajatYhteiskunnallinen ja taloudellinen murros• elinkeinovapaus ja Suomen teollistuminen• sääty-yhteiskunnan hajoaminen ja kansalaisyhteiskunnan synty• sortokaudet ja kansanvallan syntySuomen itsenäistymisprosessi• Suomen itsenäistyminen• sisällissota• hallitusmuotoKahtiajaosta eheytymiseen• oikeistoradikalismin nousu• elintason nousu

178• kulttuurista kulutustavaraaToinen maailmansota jälkiseurauksineen• sodat ja jälleenrakentaminen• ulkopolitiikan muutosHyvinvointivaltion rakentaminen• rakennemuutos• 1960- ja 1970-lukujen kulttuurinen ja yhteiskunnallinen muutosSuomen uusi kansainvälinen asema• kytkeytyminen kansainväliseen talouteen kulttuurisesti, taloudellisesti japoliittisesti• suomalaisten tulevaisuus osana globaalia järjestelmääSyventävät kurssit4. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI4)Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksenatapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriastanykyaikaan.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää• ihmisen ja luonnon välisen riippuvuussuhteen osana kestävää kehitystä• miten ihminen käyttää luonnonvaroja toimeentulon lähteenä ja miten se vaikuttaaympäristöön ja yhteiskuntarakenteeseen• tuotantotalouden kehityslinjat ja vaikutukset elämäntapaan• väestönkasvun pääpiirteet ja siihen vaikuttavat tekijät.Keskeiset sisällötEsihistoria – pyyntikulttuurin aika• ihmisen kehitysvaiheet• keräilijöiden ja metsästäjien elämäntapaMaanviljely ja sen aiheuttamat muutokset• työnjako ja kulttuurien synty• suurten jokilaaksojen kulttuuritVälimeren talousalue antiikin aikana• Kreikan talouselämä• Rooma – miljoonakaupunki ja imperiumi• orjuus ja antiikin ajan tekniikkaKeskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä• feodaaliyhteiskunta

179• keskiajan väestö, kauppa ja kaupunkiLöytöretket• löytöretkien edellytykset ja seuraukset• maailmantalouden syntyminenTeollistuva maailma• tekniset innovaatiot ja koneteollisuuden alkuvaiheet• muutokset sukupuolten työnjaossa• yhteiskunnalliset muutokset ja ympäristövaikutukset• muutokset kaupunkirakenteessaGlobaali kulutusyhteiskunta• raaka-aineiden ja markkinoiden jakaminen• massatuotanto ja kulutusyhteiskunta• sosialistinen suunnitelmatalous• kolmannen maailman muotoutuminen• kasvun rajat ja uudet haasteet5. Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (HI5)Kurssi tarkastelee Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809 sekäsuomalaista kulttuuriperintöä.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• tuntee maamme historialliset kehityslinjat ja niiden yhteydet Itämeren alueeseen• tuntee Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen• ymmärtää suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin• oppii arvostamaan suomalaista kulttuuriperintöä• oppii yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseudun historiaan ja näkeekehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta.Keskeiset sisällötEsihistoria• esihistoria ja tulkinnat suomalaisten alkuperästä• asutus, elinehdot, uskonnot ja uskomukset sekä ulkoiset yhteydetSuomen liittyminen länsieurooppalaiseen kulttuuriyhteisöön keskiajalla• Suomi idän ja lännen välimaastossa• sääty-yhteiskunnan synty• asutus, elinkeinot, uskonnolliset ja poliittiset muutoksetUuden ajan uudet tuulet• uskonpuhdistus ja keskusvallan voimistuminen

180Suurvaltakausi• suurvaltakauden vaikutukset Suomessa• talous, väestö, koulutusVapauden ja hyödyn aika• kulttuurinen ja taloudellinen kehitys• kustavilaiset uudistukset• kansallisen tietoisuuden ensi askeleet6. Kulttuurien kohtaaminen (HI6)Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti jonkin tai joidenkin kulttuuripiirienominaispiirteitä ja nykyaikaa sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kulttuuriymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaanEuroopan ulkopuolelta.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• tuntee kulttuurin peruskäsitteitä ja oppii ymmärtämään omasta kulttuuristaanpoikkeavan kulttuurin arvomaailmaa ja elämäntapaa• ymmärtää kulttuurin, yhteiskuntarakenteen, talouselämän ja luonnonolosuhteidenkeskinäisen riippuvuuden• tuntee tarkasteltavan kulttuurin historiallisen kehityksen sekä senvuorovaikutuksen muiden kulttuurien kanssa• oppii analysoimaan kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja esimerkiksi taiteissa,uskonnoissa ja sosiaalisissa rakenteissa• osaa ottaa huomioon kulttuuritaustojen erilaisuuden vuorovaikutustilanteissa.Keskeiset sisällötTarkasteltavaksi kulttuurialueeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista:• Afrikka• arktiset kulttuurit• Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit• Intia• islamin maailma• Japani• Kiina• Korea• Latinalainen Amerikka• Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurit

1815.15 YhteiskuntaoppiYhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea ja ohjata aikuisopiskelijaayhteiskunnan aktiivisena ja vastuullisena toimijana. Yhteiskuntaopin opetus antaaperustiedot ja -taidot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä kansalaisenvaikutusmahdollisuuksista. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa,taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan suomalaisen yhteiskunnan, Euroopan jamaailman näkökulmasta. Yhteiskuntaoppi rakentuu eri yhteiskuntatieteiden jaoikeustieteiden sisällöistä.Opetuksen tavoitteena on tukea opiskelijaa aktiivisena, suvaitsevaisena jademokraattisena kansalaisena sekä antaa hänelle kokemuksia yhteiskunnallisestatoimimisesta ja demokraattisesta vaikuttamisesta. Opetus perustuu myönteisiinyhteiskuntaeettisiin arvoihin kuten sosiaaliseen vastuuntuntoon, ihmisoikeuksiin, työnja yrittäjyyden arvostukseen sekä aktiiviseen kansalaisuuteen.PerusopetusOpetuksen tavoitteetYhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija• saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedon luonteesta• oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevääinformaatiota kriittisesti ja toimimaan aktiivisena vaikuttajana• oppii tuntemaan julkisia palveluja• saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen• oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnanhyvinvoinnin tekijänä• oppii ymmärtämään yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia kansalaisten elämään• kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta• oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana jayhteiskunnallisena toimijana.Valinnaiset kurssit1. Yhteiskuntatiedon perusteet (yh1)Keskeiset sisällötYksilö yhteisön jäsenenä ja hyvinvointi• perhe, erityyppiset yhteisöt sekä vähemmistö- ja osakulttuurit• yksilön mahdollisuudet toimia kotikunnan jäsenenä, oman valtion kansalaisena,Pohjoismaissa ja EU:ssa• hyvinvointiyhteiskunnan eri ulottuvuudet• tasa-arvo ja kestävä kehitys sekä muut keinot hyvinvoinnin edistämiseksi

182Vaikuttaminen ja päätöksenteko• kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa• demokratia, vaalit ja äänestäminen• politiikan ja hallinnon toimijat kunnallisella, valtakunnallisella ja Euroopanunionin tasolla• media ja yhteiskunnallinen vaikuttaminenKansalaisen turvallisuus• oikeusjärjestelmä, yksilön oikeudet ja velvollisuudet sekä oikeudellinen vastuu• turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka, maanpuolustus2. Taloustiedon perusteet (yh2)Keskeiset sisällötTaloudenpito• yksityisen taloudenpidon periaatteet• työnteko ja yrittäjyysKansantalous• yksilö ja kotitaloudet kuluttajana ja talouden toimijana• ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitysTalouspolitiikka• talouden suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio sekä niiden vaikutuksetyksityistalouksiin• työttömyys ja inflaatio sekä niiden vaikutukset yksityistalouksiinJulkinen talous• valtion ja kuntien rooli• verotusPäättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8Yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen ja käyttäminenOpiskelija• kykenee tulkitsemaan median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä• pystyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista• osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen erivaihtoehtoja ja niiden seurauksia.Yhteiskunnallisen tiedon ymmärtäminenOpiskelija• ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissaon olemassa useita vaihtoehtoja• ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä.

183LukiokoulutusOpetuksen tavoitteetYhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija• ymmärtää yhteiskunnan olemuksen historiallisen kehityksen tuloksena• tuntee Suomen yhteiskuntajärjestelmän ja talouselämän perusteet ja toimintatavatja osaa suhteuttaa ne eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin• hallitsee keskeisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen käsitteistön• on selvillä vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksista kansalaisyhteiskunnassa jaosaa myös käyttää niitä• pystyy hankkimaan ajankohtaista tietoa eri lähteistä sekä arvioimaan kriittisestiverbaalista, kuvallista ja tilastollista informaatiota• kykenee muodostamaan itselleen perustellun näkemyksen ristiriitaisista jaarvosidonnaisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä• saa edellytyksiä vastuuntuntoisen, tasa-arvoa kunnioittavan ja suvaitsevanyhteiskuntakäsityksen rakentamiseen.ArviointiYhteiskuntaopin oppimisen arvioinnissa huomio kiinnitetään oppimäärän asiasisällönja keskeisten käsitteiden hallintaan, opiskelijan valmiuteen ilmaista tietonsajäsentyneesti sekä arvioida ja tulkita yhteiskunnallisia ilmiöitä ja eri tavoin esitettyäsanallista, numeerista ja graafista informaatiota kriittisesti. Näitä valmiuksiaarvioidaan kurssien yhteydessä monipuolisten koetehtävien avulla tai käyttämällävaihtoehtoisia arviointikeinoja.Pakollinen kurssi1. Yhteiskuntatieto (YH1)Kurssi perehdyttää valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään ja keskittyysuomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologiankäsitteistöä ja teorioita hyödyntäen. Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnanperusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteet• tuntee kansalaisen perusoikeudet, vaikuttamiskeinot ja -mahdollisuudet• omaksuu tasapainoisen ja analyyttisen näkökulman yhteiskuntaan• tuntee hyvinvointiyhteiskunnan perusteet.

184Keskeiset sisällötSuomalaisen yhteiskunnan kehitys• Suomen väestörakenne• hyvinvointivaltion rakentuminen• hyvinvointivaltion mahdollisuudetValta• valta käsitteenä ja vallankäytön muodot• poliittiset järjestelmätVaikuttaminen• demokratia ja kansalaisyhteiskunta• globaali vaikuttaminen• vaikuttamisen haasteetOikeusvaltio ja turvallisuusjärjestelmät• perusoikeudet• tuomio- ja järjestysvalta• turvallisuuspolitiikka ja vaihtuvat uhkakuvatSosiaalipolitiikka• tarkoitus, tehtävä ja muodotSyventävät kurssit2. Taloustieto (YH2)Kurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita. Se pohjautuutaloustieteisiin. Kurssilla käsitellään mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kuluttajan,yritysten ja valtioiden näkökulmasta. Kurssilla tutustutaan talouselämään erityyppistentilastojen ja muiden lähteiden avulla.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• tutustuu kansantalouden keskeisiin perusteisiin, käsitteisiin ja teorioihin• tutustuu Suomen ja kansainvälisen talouselämän nykytilaan ja tulevaisuudennäkymiin• saa taitoja tehdä jokapäiväisiä taloudellisia päätöksiä ja tarkastelee taloudellisiakysymyksiä myös eettiseltä kannalta• tuntee työnteon ja yrittäjyyden merkityksen kansantaloudelle.Keskeiset sisällötSuomalaisten elinkeinot• alkutuotanto• teknologia ja teollistuminen• palveluyhteiskunta

185Taloudellinen toiminta ja yritykset• talouden peruskäsitteet• kysyntä, tarjonta ja tasapaino markkinatalouden perusteina• kilpailu ja sen muodot• yritystoiminta ja kuluttajaTalouselämän vaihtelut ja häiriöt• taloudellinen kasvu• keynesiläisyys ja monetarismi talouden häiriöiden vaihtoehtoisina ratkaisumalleinaRahapolitiikka ja rahoitusmarkkinat• markkinoiden vapautuminen• rahoitusmarkkinoiden rakenne• rahapolitiikka ja korkoJulkinen talous ja talouspolitiikka• verotus ja finanssipolitiikka• politiikka ja markkinavoimat• tulopolitiikkaSuomi kansainvälisessä kaupassa• kansainvälistyvä talous ja Suomi• globalisaation vaikutuksiaSuomen talouden tulevaisuudennäkymät• uhkatekijät, mahdollisuudet ja kasvun rajat3. Kansalaisen lakitieto (YH3)Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaavalvomaan omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• oppii perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja sen keskeisistä periaatteista• saa perustiedot Suomen tuomioistuinlaitoksesta ja kansalaisen kannaltamerkittävistä kansainvälisistä tuomioistuimista• oppii hoitamaan itse tavanomaisimmat oikeusasiat• tuntee oikeutensa, etunsa ja velvollisuutensa kansalaisena, työntekijänä jakuluttajana• kykenee löytämään ja oppii käyttämään keskeisiä oikeudellisen tiedon lähteitä• haluaa toimia oikein ja lainmukaisesti.Keskeiset sisällötLakitiedon perusteet• Suomen oikeushistoria• oikeusjärjestys ja oikeusjärjestelmä• peruskäsitteet

186• oikeudellisen tiedon hankkiminenKansalaisen yleisimmät oikeustoimet• perheoikeus• työoikeus• kuluttajansuoja• velka, takaus ja maksukyvyttömyys• asuminen• muutoksenhaku viranomaisten päätöksiinRikos- ja prosessioikeus• oikeudenkäynti ja sen vaihtoehdot• rangaistukset• kansainvälinen oikeus ja siihen vetoaminen4. Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (YH4)Kurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisenasemaan yhdentyvässä Euroopassa sekä kannustaa osallistumaan ajankohtaiseenEuroopan unionista käytävään keskusteluun.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• saa monipuolista ja syventävää tietoa Euroopan unionista ja sen toiminnasta• oppii toimimaan Euroopan unionin kansalaisena• tuntee Euroopan yhdentymisen tarjoamia etuja ja haittoja, mahdollisuuksia ja uhkia• osaa hankkia Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa vertailevaa tietoa• ymmärtää Euroopan yhdentymisen merkityksen oman elämänsä ja Suomenpoliittisen järjestelmän kannalta.Keskeiset sisällötEurooppalainen identiteetti• yhteiset eurooppalaiset arvot• Euroopan unionin kansalaisuusVaikuttaminen ja vallankäyttö Euroopan unionissa• Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmä• suomalaiset Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä• erilaiset jäsenetEuroopan unionin alueelliset vaikutukset• nuorten opiskelu ja työnteko Euroopan unionissa• alueitten unioni kansalaisen näkökulmastaEuroopan unionin haasteet• Euroopan unionin laajeneminen• yhteinen turvallisuuspolitiikka

187• Euroopan unioni ja globaalit järjestelmät5.16 PsykologiaLukiokoulutusIhmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa aikuisopiskelijalle valmiuksiahavainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttaviatekijöitä. Psykologisen tiedon ja käsitteiden avulla opiskelija voi omakohtaisestitunnistaa, tiedostaa ja käsitellä psyykkisiä ilmiöitä. Psykologian tiedot ja taidottukevat itsetuntemusta, itsensä kehittämistä ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä.Psykologian yhtäältä empiirinen ja toisaalta pohdiskeleva ote luo opiskelijallemahdollisuuden kehittää omaa kriittistä ajatteluaan.Opetuksessa luodaan edellytykset psykologisen tiedon ymmärtämiseen jaomakohtaiseen soveltamiseen. Opiskelijaa autetaan oivaltamaan psykologisen tiedonyhteys sosiaalisiin, kulttuurisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin sekä ymmärtämäänpsyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden välistä vuorovaikutusta javastavuoroista riippuvuutta.Opetuksessa käsitellään psykologisen tiedon luonnetta ja tiedon muodostumistapainottaen ajankohtaisen tutkimuksen ja tutkimusperinteen keskeisiä sisältöjä.Opetuksessa hyödynnetään aikuisopiskelijoiden omakohtaisia kokemuksia jaelämäntilanteita.Opetuksen tavoitteetPsykologian opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija• hahmottaa tutkimustiedon pohjalta ihmisen toiminnan kokonaisuutena, jokaperustuu psyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden vuorovaikutukseen• hallitsee psykologian keskeisiä käsitteitä, kysymyksenasetteluja jatiedonhankintakeinoja sekä tietää psykologian tutkimustuloksia ja pystyy niidenpohjalta arvioimaan tieteellisen tiedon mahdollisuuksia ja rajoituksia• ymmärtää psykologista tietoa siten, että pystyy soveltamaan tietojaanelämäntilanteidensa ja mahdollisuuksiensa tunnistamiseen, oman psyykkisenkehityksensä ja hyvinvointinsa edistämiseen, opiskeluunsa sekä ajattelunsa,ihmissuhteidensa ja vuorovaikutustaitojensa kehittämiseen• osaa hankkia psykologista tietoa eri tietolähteistä ja kykenee arvioimaan tiedonluotettavuutta• kehittää valmiuksiaan sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan,yhteiskunnallisten ja kulttuurillisten muutosten – kuten teknologisen kehityksen –tunnistamiseen ja kohtaamiseen sekä erilaisista kulttuuritaustoista jayhteiskunnallisista oloista tulevien ihmisten toiminnan ymmärtämiseen.

188ArviointiArvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijoiden kognitiivisesti korkeatasoiseenymmärrykseen tähtäävään osaamiseen. Arvioinnissa painotetaan tiedon muokkaamistaja kokonaisuuksien hallintaa yksittäisten tietojen toistamisen sijasta. Opiskelijan tuleeosoittaa, että hän on ymmärtänyt opiskelemansa asiat ja että hän pystyy soveltamaanoppimaansa tietoa.Syventävät kurssit1. Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (PS1)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• tutustuu psykologiaan tieteenä ja psykologian soveltamiseen yhteiskunnan erialueilla• ymmärtää erilaisia tapoja tutkia ja selittää ihmisen toimintaa• tietää psykologian keskeisiä aihepiirejä, kuten emootio, motivaatio ja kognitiivisettoiminnot, sekä osaa havainnoida ja pohtia ihmisen toimintaa näitä kuvaavienkäsitteiden avulla• ymmärtää oppimista psykologiseen tietoon tukeutuen ja osaa pohtia psykologisentiedon avulla omaa opiskeluaan• osaa soveltaa sosiaalipsykologista tietoa sosiaalisen vuorovaikutuksentarkastelussa ja ymmärtää itseään ryhmän jäsenenä.Keskeiset sisällöt• psykologia tieteenä: psykologian tutkimuskohteet ja sovellusalueet, psykologisentiedon muodostuminen, keskeisiä lähestymistapoja psykologisten ilmiöidenselittämiseen• psyykkisen toiminnan luonne: psykologian peruskäsitteitä, toimintaa ohjaaviapsyykkisiä, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä• oppimisen psykologian perusteet ja sovelluksia• sosiaalipsykologian perusteita, kuten ryhmädynamiikka, roolit ja normit2. Ihmisen psyykkinen kehitys (PS2)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen perustana olevia psykologisia, biologisiaja sosiaalisia tekijöitä ja näiden keskinäistä riippuvuutta• tietää keskeisiä kehityspsykologisia teorioita ja osaa soveltaa kehityspsykologistatietoa omaan elämäänsä• ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen jatkuvan monimuotoisena koko elämänajan• ymmärtää yksilön kehitykseen liittyviä mahdollisia ongelmia ja ymmärtää, ettäkehitykseen voidaan vaikuttaa• ymmärtää, miten psyykkistä kehitystä tutkitaan.

189Keskeiset sisällöt• yksilön psyykkinen kehitys elämän eri vaiheissa• psyykkisen kehityksen osa-alueet kehityspsykologisten teorioiden valossa• psyykkisen kehityksen yhteydet biologisiin tekijöihin, esimerkiksiperintötekijöihin ja hermoston kehitykseen• sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin merkitys ihmisen psyykkisessäkehityksessä• psyykkisen kehityksen ongelmia ja niihin vaikuttaminen• psyykkisen kehityksen tutkiminen3. Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (PS3)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• ymmärtää kognitiivisten perusprosessien, kuten tarkkaavaisuuden, havaitsemisenja muistin toiminnan periaatteita, ja osaa hyödyntää niitä omaan oppimiseensa• ymmärtää vireystilan säätelyä ja sen merkitystä ihmisen hyvinvoinnin kannalta• ymmärtää hermoston perusrakenteen ja toiminnan periaatteita sekä niidenyhteyden kognitiivisiin perustoimintoihin• tietää, miten kognitiivisia perusprosesseja ja hermoston toimintaa tutkitaan.Keskeiset sisällöt• kognitiiviset perusprosessit• vireystilan säätely, nukkuminen ja uni• hermoston rakenne, hermosolun ja hermoverkkojen toiminta ja niiden yhteyspsyykkisiin toimintoihin• kognitiivisen toiminnan häiriöt ja aivovauriot sekä niiden kuntoutus• kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimus ja sovelluksia4. Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (PS4)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• ymmärtää ihmisen toiminnan olevan sekä tietoisen ohjauksen ettätiedostamattomien tekijöiden vaikutuksen alaista• tutustuu motivaation ja emootioiden perusteorioihin ja tietää, miten ihmisenmotivaatiota ja emootioita koskeva tutkimustieto syntyy niiden pohjalta• ymmärtää, miten motivaatio, emootiot ja kognitiiviset toiminnot muodostavatdynaamisen toimintaa ohjaavan kokonaisuuden• ymmärtää, miten motivaatio ja emootiot ovat yhteydessä yksilön ja yhteisönhyvinvointiin• ymmärtää tietoisuuden, ajattelun ja kielen merkityksen ihmisen toiminnassa• ymmärtää taitavan ajattelun, älykkyyden, asiantuntijuuden ja luovuudenedellytyksiä ja kehittämismahdollisuuksia yksilön ja yhteisön näkökulmasta.Keskeiset sisällöt• eritasoiset motiivit sekä motivaation kehittäminen ja ylläpitäminen

190• tunteet moniulotteisina prosesseina sekä niiden muodostuminen, ilmeneminen jamerkitys• motivaation ja emootioiden perusteoriat ja tutkimus• motivaation, emootioiden ja kognitiivisten toimintojen keskinäiset vaikutuksetihmisen toiminnassa• motivaation, emootioiden ja niiden säätelyn yhteys hyvinvointiin yksilö- jayhteisötasolla• motivaation ja tunteiden yhteydet sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin sekämotivaation ja tunteiden biopsykologinen perusta• korkeatasoinen kognitiivinen toiminta, kuten ajattelu, ongelmanratkaisu japäätöksenteko5. Persoonallisuus ja mielenterveys (PS5)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• ymmärtää persoonallisuuskäsitteen laaja-alaisuuden ja tietää, millaisintutkimusmenetelmin persoonallisuutta koskeva tieto on syntynyt• ymmärtää erilaisia lähestymistapoja persoonallisuuden kuvaamiseen• ymmärtää mielenterveyden määrittelyn vaikeuden sekä sen, miten psyykkiset,biologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät ovat yhteydessä mielenterveyteen• tietää keskeisiä mielenterveyden häiriöitä ja niiden erilaisia hoitomuotoja• tietää psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen keinoja.Keskeiset sisällöt• persoonallisuuspsykologian keskeisiä käsitteitä, esimerkiksi minuus ja identiteetti• persoonallisuuden määrittely ja selittäminen psykologian eri näkökulmista• persoonallisuuden tutkiminen• mielenterveyteen vaikuttavat tekijät ja mielenterveyden häiriöt• psykoterapia ja lääkehoito mielenterveyden ongelmien hoidossa• psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen5.17 MusiikkiLukiokoulutus”Opiskelijan, joka on aloittanut lukio-opintonsa alle 18-vuotiaana, tulee opiskella…vähintään… kaksi kurssia kuvataidetta tai musiikkia tai yksi kurssi kumpaakinviimeksi mainittua ainetta.” (Valtioneuvoston asetus 955/2002, 9 § 5 mom)Musiikinopetuksen tehtävänä on tarjota elämyksiä, taitoja ja tietoja, jotka lisäävätaikuisopiskelijan musiikillista yleissivistystä ja kannustavat häntä elinikäiseenmusiikin harrastamiseen. Oppisisältöjen valinnassa otetaan huomioon opiskelijoidenerilainen suuntautuminen ja lähtötaso. Musiikin kursseilla pyritään tarjoamaanjokaiselle mielekkäitä musiikillisia tehtäviä.

191Musiikinopetus perustuu ajatukselle, että musiikki on merkittävä osa ihmisenkulttuuria. Musiikinopiskelu syventää oman ja muiden kulttuurien tuntemusta. Seauttaa arvostamaan kulttuurien monimuotoisuutta ja ymmärtämään kulttuurien- jataiteidenvälistä vuorovaikutusta. Opiskelija saa valmiuksia taiteelliseen työskentelyyn,aktiiviseen kulttuurivaikuttamiseen, teknologian hyödyntämiseen musiikin alalla jamedian tarjonnan kriittiseen tarkasteluun.Opetuksen tavoitteetMusiikin opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija• kehittää taitoaan kuunnella musiikkia ja tulkita kuulemaansa• ilmaisee itseään musiikillisesti, laulaen ja soittaen, yksin ja ryhmässä• syventää tietojaan musiikin eri tyyleistä, lajeista ja historiasta• tiedostaa oman suhteensa musiikkiin ja ymmärtää musiikkikulttuurienmonimuotoisuutta• ymmärtää musiikin ja äänen merkitystä mediassa.ArviointiMusiikinopetus tarjoaa samanaikaisesti useita tapoja kehittää opiskelijoidenmuusikkoutta ja musiikillista osaamista. Kukin opiskelija syventää musiikillisiavalmiuksiaan sekä itsenäisesti että yhdessä ryhmän kanssa. Nämä musiikinopiskelunerityispiirteet edellyttävät jatkuvaa ja monipuolista arviointia, jolla suunnataan jatarkennetaan oppimisprosessin kulkua. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijanlähtötaso sekä se, että opiskelijan osaaminen voi ilmetä millä tahansa musiikin osaalueella.Opiskelijan itsearviointi on olennainen osa arviointia. Musiikissa arvioidaanopiskelijan musiikillista toimintaa koulussa, ei hänen musikaalisuuttaan.Pakolliset kurssit1. Musiikki ja minä (MU1)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija löytää oman tapansa toimia musiikin alueella.Hän pohtii oman musiikkisuhteensa kautta musiikin merkitystä ihmiselle ja ihmistenväliselle vuorovaikutukselle. Hän tutkii omia mahdollisuuksiaan musiikin tekijänä jatulkitsijana. Kurssilla tutustutaan opiskelijoiden omaan ja muuhun paikalliseenmusiikkitoimintaan. Kurssilla syvennetään musiikin peruskäsitteiden tuntemustakäytännön musisoinnin avulla sekä perehdytään kuulonhuoltoon.2. Moniääninen Suomi (MU2)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia javahvistaa omaa kulttuurista identiteettiään. Kurssilla tutkitaan erilaisia Suomessaesiintyviä musiikkikulttuureja ja niiden sisäisiä osakulttuureja sekä niidentaustatekijöitä, kehitystä ja olennaisia piirteitä. Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisen

192taidemusiikin vaikutuksia suomalaiseen musiikkikulttuuriin. Sisältöjen tulee edustaaeri musiikinlajeja: populaari-, taide- ja perinnemusiikkia.5.18 KuvataideLukiokoulutus”Opiskelijan, joka on aloittanut lukio-opintonsa alle 18-vuotiaana, tulee opiskella…vähintään.. kaksi kurssia kuvataidetta tai musiikkia tai yksi kurssi kumpaakin viimeksimainittua ainetta.” (Valtioneuvoston asetus 955/2002, 9 § 5 mom)Kuvataideopetuksen tavoitteena on kehittää opiskelijan kuvailmaisua ja kykyä tulkitakuvia. Opiskelija oppii arvottamaan ja arvostamaan omaa sekä muiden kulttuuria.Opiskelun kohteina ovat kuvailmaisussa vaadittavat taidot ja tiedot sekä ympäristönvisuaaliset ilmiöt: kuvataide, rakennettu ympäristö ja median kuvat. Opiskelijaohjataan pohtimaan esteettisten ja eettisten arvovalintojen suhdetta ja vaikutusta.Opetuksessa käsitellään yhteiskunnassa vallitsevien arvojen ja merkityksienilmenemistä taiteessa ja visuaalisessa ympäristössä.Taiteellisella prosessilla on persoonallisuutta eheyttävä vaikutus. Aistihavaintojen,muodon ja sisällön tutkiminen sekä visualisoiminen ovat taiteellisen työskentelynvälineitä ja kuvataidetta opiskellaan tekemällä kuvaa. Opetuksessa tuetaan opiskelijanmielikuvituksen ja assosiaatiokyvyn kehittymistä. Tavoitteena on, että opiskelija saaonnistumisen elämyksiä ja kauneuden kokemuksia ja että hänelle syntyy elinikäinensuhde taiteeseen sekä kyky havaita esteettisiä laatuja.Opiskeltavat kuvataiteen sisällöt liitetään kulttuuriseen viitekehykseensä yhdistämälläteoriatietoa käytännön työskentelyyn. Oppisisällöistä rakennetaan teemallisiakokonaisuuksia. Taiteen ja median kuvia käytetään opetuksessa rinnakkaintarkasteltaessa visuaalisia ilmiöitä. Taiteen historia ja nykytaide ovatkuvataideopetuksen läpäiseviä aihekokonaisuuksia. Opetus tukee taiteidenvälisyyttäsekä yhteistyötä eri tiedonalojen ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Kuvataiteenopetuksessa on otettava huomioon paikallisuus.Opetuksen tavoitteetKuvataiteen opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija• oppii tunnistamaan, ymmärtämään ja arvottamaan kuvataidetta ja muuta visuaalistakulttuuria omassa elämässään ja yhteiskunnassa• tuntee kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin keskeisiä käsitteitä ja osaa käyttää niitätaideteosten, visuaalisten viestien sekä omien ja toisten töiden tulkinnassa,arvioinnissa ja työskentelyprosessin kuvailussa• harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn ja itsearviointiinsekä yhteistyöhön• oppii valitsemaan ja käyttämään tarkoituksenmukaisesti eri materiaaleja,tekniikoita ja välineitä kuvallisessa ilmaisussaan

193• tuntee nykytaidetta ja kuvataiteen historiaa• ymmärtää mediakulttuuria ja sen vaikutusta ihmiseen ja yhteiskuntaan• oppii mediatuotannon visuaalisen sisällön suunnittelua, tuottamista ja esteettistäarviointia ja osaa soveltaa mediateknologiaa omassa kuvallisessa työskentelyssään• tuntee arkkitehtuurin, muotoilun ja esinekulttuurin visuaalista kieltä ja historiaa• tiedostaa oman toimintansa vaikutukset luontoon, kulttuurimaisemaan,rakennettuun ympäristöön ja niitä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon• osaa käyttää ja arvostaa kulttuuripalveluja.ArviointiKuvataiteen arviointi on opiskeluajan kestävää ja vuorovaikutteista. Arvioinnin tuleeantaa tietoa opiskelijan edistymisestä ja samalla kannustaa häntä ilmaisemaan itseäänrohkeasti luottaen omaan kuvalliseen ilmaisuunsa. Kuvataideopetuksen tulee kehittääopiskelijan itsearviointitaitoja. Arvioinnin kohteina ovat työprosessit, työskentelyntulokset, sisällölliset, ilmaisulliset ja tekniset taidot ja kyky soveltaa teoriatietoaomassa ilmaisussaan. Kuvataidekurssien arvioinnissa otetaan huomioon kuvalliset jakirjalliset yksilö- ja ryhmätehtävät, luonnokset, itsenäisesti suoritettavat tehtävät jayleinen aktiivisuus.Pakolliset kurssit1. Minä, kuva ja kulttuuri (KU1)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• tuntee visuaalisen kulttuurin sisältöjä ja perusteita• oppii ilmaisemaan itseään kuvataiteen keinoin ja tekemään omakohtaisia ratkaisuja• oppii käyttämään taiteen käsitteistöä tarkastellessaan ja arvioidessaan omia,muiden opiskelijoiden, taiteen ja median kuvia• oppii tarkastelemaan visuaalisen kulttuurin ilmiöitä kriittisesti ja tulkitsemaanniiden sisältöjä, muotoja ja merkityksiä yksilön ja yhteiskunnan kannalta sekäsoveltamaan oppimaansa omassa työskentelyssään• ymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen omassaelämässään ja yhteiskunnassa.Keskeiset sisällöt• mitä taide on: taide yksilön ja yhteiskunnan kannalta ja erilaiset taidekäsitykset• kuvan valta ja vallan kuva kulttuurissa• taide kulttuurin tulkkina: suomalaisuus, pohjoismaisuus, eurooppalaisuus jaEuroopan ulkopuolisia kulttuureita• oma kuvallinen ilmaisu: piirtäminen, maalaaminen, kolmiulotteinen työskentely,digitaalisen kuvan käyttö• kuvan rakentamisen keinot: sommittelu, muoto, väri, liike, tila ja aika• kuvan tulkinta ja analysointi kuvallisin ja sanallisin keinoin, analysointitapoihin,kuten formalistiseen, semioottiseen, ikonografiseen ja reseptioanalyyttiseentulkintaan tutustuminen

1942. Ympäristö, paikka ja tila (KU2)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• oppii muotoilun ja arkkitehtuurin perusteita, ilmaisutapoja, materiaalituntemusta,estetiikkaa ja suunnitteluprosesseja• oppii ympäristön suunnittelussa ja muotoilussa tekemään havaintoja erinäkökulmista, kuten esteettiseltä ja eettiseltä sekä sosiaalisesti ja kulttuurisestikestävän kehityksen kannalta• oppii tarkastelemaan ympäristöä luonnonvaraisena, rakennettuna, sosiaalisena japsyykkisenä ilmiönä sekä kulttuurisena viestinä• ymmärtää yhteisö- ja ympäristötaiteen merkityksen ympäristösuunnittelussa jalaajemmin visuaalisessa kulttuurissa.Keskeiset sisällöt• tila käsitteenä: tilan kokeminen psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena paikkana• arkkitehtuurin ja muotoilun peruskäsitteet: mittakaava, liike, tila,suhdejärjestelmät, rakenne, väri, muoto ja materiaali• maisema, rakennus, esine ja taideteos materiaalisena, henkisenä, esteettisenä jaoman aikansa kulttuurihistoriallisena viestinä• arkkitehtuuri ja muotoilu kulttuurisesti kestävän kehityksen ja talouselämännäkökulmasta• mallintaminen, havainnekuvat, pienoismallit ja materiaalikokeilut5.19 LiikuntaLukiokoulutus”Opiskelijan, joka on aloittanut lukio-opintonsa alle 18-vuotiaana, tulee opiskella …vähintään yksi kurssi liikuntaa…” (Valtioneuvoston asetus 955/2002, 9 § 5 mom)Liikunnanopetuksen tehtävänä on edistää aikuisopiskelijoiden fyysistä, psyykkistä jasosiaalista toimintakykyä. Liikunnan positiiviset kokemukset vahvistavat psyykkistävireystilaa ja jaksamista. Liikunnanopetus tarjoaa opiskelijalle taitoja, tietoja jakokemuksia, joiden avulla luodaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnanharrastamiseen. Opetuksessa painotetaan eettisiä arvoja. Fyysisen kunnonharjoittamisen ja seurannan avulla opiskelijoita ohjataan ymmärtämään hyvän kunnonmerkitys jaksamiselle.Liikuntaa opetetaan monipuolisesti ottaen huomioon paikalliset olosuhteet.Opetusjärjestelyinä käytetään yksilö-, pienryhmä- ja ryhmäopetusta. Erityistä tukeatarvitseville opiskelijoille opetusta eriytetään yksilöllisten tarpeiden pohjalta.

195Opetuksen tavoitteetLiikunnan opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija• kehittää taitojaan ja tietojaan eri liikuntamuodoissa• kokee omaehtoisen liikunnan harrastamisen mielekkääksi• osaa arvioida omaa fyysistä kuntoaan sekä asettaa itselleen tavoitteita• ymmärtää liikunnan ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä• osaa työskennellä rakentavasti, turvallisesti ja vastuullisesti sekä itsenäisesti ettäryhmässä.ArviointiLiikunnan arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan aktiivisuus, vastuullisuus jaasennoituminen sekä taidot, tiedot ja toimintakyky.Pakollinen kurssiPakollisella kurssilla syvennetään perusopetuksessa opittuja taitoja ja tietoja sekäannetaan mahdollisuus tutustua uusiin lajeihin. Kurssin sisällön suunnittelussa otetaanhuomioon paikalliset olosuhteet ja paikkakunnan tarjoamat mahdollisuudet.1. Kuntokurssi (LI1)TavoitteetTavoitteena on, että opiskelija• saa ohjausta monipuoliseen liikuntaan• saa perustiedot kunto-ohjelman laatimiseen ja toteuttamiseen• oppii arvostamaan terveyttä ja työkykyä• tutustuu rentoutusmenetelmiin• kehittyy sosiaalisessa kanssakäymisessä.Keskeiset sisällöt• fyysisen kunnon harjoittelu ja rentoutusharjoitukset• sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit• voimistelu ja tanssi eri muodoissaan• uinti- ja vesipelastustaito• suunnistus ja luontoliikunta• talviliikunta• yleisurheilu

1965.20 TerveystietoLukiokoulutus”Opiskelijan, joka on aloittanut lukio-opintonsa alle 18-vuotiaana, tulee opiskella…vähintään… yksi kurssi terveystietoa...” (Valtioneuvoston asetus 955/2002, 9 § 5mom)Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoitus onedistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Tämä osaaminenilmenee tiedollisina, sosiaalisina, tunteiden käsittelyä ohjaavina, toiminnallisina,eettisinä sekä tiedonhankintavalmiuksina. Terveysosaamiseen kuuluu valmius ottaavastuuta oman ja toisten terveyden edistämisestä. Lukion terveystiedon opetuksessaterveyttä ja sairautta sekä terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä ja hoitoatarkastellaan yksilön, perheen, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta.Terveys ymmärretään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena työ- ja toimintakykynä.Lukion terveystiedon opiskelussa terveyteen ja sairauksiin liittyviä ilmiöitätarkastellaan tutkimus- ja kokemustiedon avulla. Tärkeää on myös terveyttä koskevaarvopohdinta.Opetuksen tavoitteetTerveystiedon opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija• ymmärtää työ- ja toimintakyvyn, turvallisuuden sekä sairauksien ehkäisyn jaterveyden edistämisen merkityksen• osaa käyttää terveyden edistämiseen, terveyteen ja sairauteen liittyviä keskeisiäkäsitteitä• ymmärtää sairauksien, erityisesti kansantautien ja tartuntatautien, ehkäisynmerkityksen ja tuntee niiden keskeisiä ehkäisy- ja hoitomahdollisuuksia yksilön jayhteiskunnan näkökulmasta• pohtii terveyttä koskevia arvokysymyksiä ja osaa perustella omia valintojaan jaoppii arvostamaan terveyttä voimavarana sekä edistämään terveyttä• tuntee kansanterveyden historiallista kehitystä ja väestöryhmien välistenterveyserojen syntyyn vaikuttavia tekijöitä• tuntee terveyden- ja sosiaalihuollon peruspalveluja sekä kansanterveyteen liittyvääkansalaistoimintaa• perehtyy terveyttä koskevan tiedon hankintamenetelmiin sekä osaa kriittisestiarvioida ja tulkita terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa ja erilaisiaterveyskulttuuriin liittyviä ilmiöitä.ArviointiArvioinnissa korostetaan terveyttä ja sairautta koskevan tiedon ymmärtämistä jasoveltamista. Huomio kiinnitetään siihen, miten opiskelija osaa käyttää ja yhdistääerilaisiin lähteisiin perustuvaa tietoa. Arvioinnin kohteena ovat opiskelijan valmiusterveyttä ja sairautta koskevaan eettiseen arvopohdintaan ja taito perustella omia

197terveysvalintoja sekä taito arvioida yhteisössä tehtyjä terveyttä ja sairautta koskeviaratkaisuja. Terveystiedon arvioinnissa voidaan käyttää kurssikokeita, yksilö- jaryhmätehtäviä, esitelmiä, pienimuotoisia kartoituksia ja tutkimuksia.Pakollinen kurssi1. Terveyden perusteet (TE1)TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• tuntee fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen työ- ja toimintakykyyn sekä työ- jamuuhun turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja osaa arvioida niiden toteutumistaomassa elämäntavassaan ja ympäristössään• tietää kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisyn merkityksen yksilön jayhteiskunnan näkökulmasta sekä oppii pohtimaan niiden ehkäisyyn liittyviäratkaisuja yhteiskunnassa• tunnistaa terveyserojen syntyyn vaikuttavia tekijöitä• osaa hankkia, käyttää ja arvioida terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa sekäpohtia terveyskulttuuriin ja teknologiseen kehitykseen liittyviä ilmiöitäterveysnäkökulmasta• tuntee keskeiset terveyden ja sosiaalihuollon palvelut.Keskeiset sisällöt• työ- ja toimintakykyyn sekä turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä: ravitsemus, uni,lepo ja kuormitus, terveysliikunta, mielenterveys, sosiaalinen tuki, työhyvinvointi,työturvallisuus, turvallisuus kotona ja vapaa-aikana, ympäristön terveys• seksuaaliterveys, parisuhde, perhe ja sukupolvien sosiaalinen perintö• kansantaudit ja yleisimmät tartuntataudit sekä niihin liittyvät riski- ja suojaavattekijät sekä niihin vaikuttaminen• sairauksien ja vammojen itsehoito, ensiapu ja avun hakeminen• terveyserot maailmassa, terveyseroihin vaikuttaviin tekijöihin tutustuminen• terveystietojen tiedonhankintamenetelmiä sekä terveyttä koskevan viestinnän,mainonnan ja markkinoinnin kriittinen tulkinta• terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelujen käyttö, kansalaistoimintakansanterveystyössäSyventävät kurssit2. Terveys ja arkielämä (TE2)Kurssilla syvennetään pakollisen kurssin tavoitteita arkielämän terveystottumuksien jaselviytymisen keinojen osalta. Eri sisältöalueiden avulla tarkastellaan terveysongelmiaselittäviä kulttuurisia, psykologisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niiden tulkintoja.Lisäksi perehdytään käsitykseen itsestä ja muista fyysisellä, psyykkisellä jasosiaalisella tasolla. Erityisesti korostetaan terveyden ylläpitoon liittyväävastuullisuutta.

198TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• oppii tarkastelemaan elämäänsä aikuisuuden ja vanhemmuuden näkökulmasta• osaa pohtia ja tarkastella terveyteen ja sairauteen liittyviä arvoja ja arvostuksia• osaa perustella omia valintojaan terveyden näkökulmasta ja arvioida elämäntapaanja ympäristöön liittyvien valintojen merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille• osaa kuvata koettua terveyttä ja terveysongelmia selittäviä ilmiöitä ja niidenerilaisia tulkintoja.Keskeiset sisällöt• itsetuntemus, aikuistuminen, sosiaalisen tuen merkitys perheessä ja lähiyhteisössä• vanhemmuuteen ja perhe-elämään valmentautuminen• elämänilo, mielenterveyden ylläpitäminen ja jaksaminen, masennuksen ja kriisienkohtaaminen• ruoan terveydelliset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset merkitykset sekäpainonhallinta, terveysliikunta, syömishäiriöt• fyysinen ja psyykkinen turvallisuus, väkivallaton viestintä• seksuaaliterveys• terveysongelmia selittäviin kulttuurisiin, psykologisiin ja yhteiskunnallisiinilmiöihin ja niiden tulkintoihin tutustuminen, esimerkiksi elämän mielekkyydenkokeminen, ruumiinkuva/kehollisuus, mielihyvä ja riippuvuudet nykyaikana• tupakka, alkoholi ja huumeet yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan sekä globaalisestanäkökulmasta3. Terveys ja tutkimus (TE3)Kurssilla perehdytään terveyteen vaikuttaviin historiallisiin tekijöihin ja näkökulmiin,terveyden ja sairauden tutkimiseen sekä kuolleisuuteen ja sairastavuuteen liittyviinkehityslinjoihin. Kurssilla käsitellään myös terveydenhuollossa ja itsehoitonatoteutettaviin tavallisimpiin tutkimuksiin, niiden tulosten tulkintaan ja johtopäätöksiin.Lisäksi perehdytään pakollisen kurssin tavoitteita syventäen terveydenhuollon erikäytäntöihin, terveyspalvelujen tarjontaan sekä yksilön asemaan terveyden- jasairaudenhoidossa.TavoitteetKurssin tavoitteena on, että opiskelija• osaa pohtia kansanterveystieteen ja ehkäisevän terveydenhuollon kehityksenpäälinjoja kansallisesti ja maailmanlaajuisesti• osaa hankkia, arvioida ja tulkita terveyteen ja sairauksiin liittyvää tutkimus- jaarkitietoa• toteuttaa pienimuotoisia terveys-/terveyskäyttäytymiskartoituksia omassaopiskeluympäristössään• osaa käyttää terveydenhuollon palveluja sekä tuntee asiakkaan ja potilaan oikeudet• osaa pohtia ja arvioida teknologisen kehityksen merkitystä terveyden jaturvallisuuden näkökulmasta.

199Keskeiset sisällöt• terveyden edistämiseen, sairauksien tunnistamiseen ja ehkäisyyn liittyviä eriaikakausien menetelmiä• terveyskäyttäytymisen ja koetun terveyden tutkiminen: fyysisen ja psyykkisen työjatoimintakyvyn mittaaminen, ergonomiamittaukset, työhyvinvointi ja siihenvaikuttavat tekijät• terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen käytäntöjä, asiakkaan ja potilaanoikeudet• tutkimustiedon ja median terveydestä välittämien mielikuvien kriittinen lukutaito,medikalisaatio• terveystottumusten arvioiminen ja seuranta sekä tutkimusten tekeminen5.21 Muut oppiaineetKoulutuksen järjestäjän päättämien oppilaitoskohtaisten opintojen tulee noudattaaperusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisia tavoitteita jalukiokoulutuksen yleisiä valtakunnallisia tavoitteita.

2006. lukuOPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI6.1 Arviointi aikuisten perusopetuksessa6.1.1 Arvioinnin tehtävä ja periaatteetOpiskelijan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, mitenhyvin opiskelija on saavuttanut asetetut tavoitteet. Arvioinnin avulla opettaja antaaopiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja ohjaa häntä tiedostamaanoppimistaan. Arvioinnin yhtenä tehtävänä on kehittää opiskelijan edellytyksiäitsearviointiin.Arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön.Opiskelijan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa arvosanojen ohella opettajanantama jatkuva palaute on tärkeää.Arvioinnin kohteina ovat opiskelijan oppiminen ja työskentely. Opiskelijan oppimistaja työskentelyä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin jaopetussuunnitelman perusteisiin sisältyviin päättöarvioinnin kriteereihin.Opetussuunnitelmassa tulee tarkemmin määritellä yleiset sekä oppiainekohtaisetarvioinnin periaatteet.Arviointipalautetta tulee antaa opiskelijalle riittävästi ja monipuolisesti. Palautettavoidaan antaa todistuksin, erilaisin tiedottein, arviointikeskusteluin tai muulla tavoin.Opiskelijalle tulee etukäteen antaa tietoja arvioinnin perusteista, ja hänelle onpyydettäessä selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu.Maahanmuuttajaopiskelijoiden arvioinnissa otetaan huomioon heidän taustansa javähitellen kehittyvä suomen tai ruotsin kielen taito. Vammat ja niihin rinnastettavatoppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon arvioinnissa. Edellä mainituissa tapauksissaarvioinnissa tulee käyttää joustavia arviointimenetelmiä, jotta opiskelijat kykenevätosoittamaan osaamisensa kielen hallintaan liittyvistä vaikeuksistaan, vammoistaan taioppimisvaikeuksistaan huolimatta.Itsearviointitaitojen kehittämiseksi opiskelijaa ohjataan tarkastelemaan oppimistaan jatyöskentelyään. Tavoitteena on, että opiskelija oppii tiedostamaan oppimiseensavaikuttavia tekijöitä, asettamaan omia tavoitteita ja säätelemään oppimisprosessiaan.

2016.1.2 Opinnoissa eteneminen ja hyväksilukeminenAikuisille tarkoitetussa perusopetuksessa opinnoissa edetään vuosiluokattomasti jakurssimuotoisesti.Opetussuunnitelmassa päätetään oppiaineittain tai aineryhmittäin kursseista, joidensuorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä asianomaisen aineen tai aineryhmänopinnoissa etenemiselle. Opetussuunnitelmassa päätetään myös mahdollisenetenemisesteen käytöstä. Opiskelijalle tulee varata mahdollisuus osoittaasaavuttaneensa sellaiset tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat opinnoissa etenemisen.Opiskelijan opintojen etenemistä tulee seurata. Seuraamisen menettelyistä päätetäänopetussuunnitelmassa.Opiskelijalle voidaan lukea hyväksi muualla suoritetut opinnot, jotka ovattavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelmanmukaisia. Kun opiskelijalle hyväksiluetaan opintoja muista oppilaitoksista,pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on oppilaitoksenomassa opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaanperusopetuksen arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti:asteikko 1−5 perusopetuksen asteikko 1−3asteikko1 (tyydyttävä) 5 (välttävä) 12 (tyydyttävä) 6 (kohtalainen) 13 (hyvä) 7 (tyydyttävä) 24 (hyvä) 8 (hyvä) 25 (kiitettävä) 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) 3Tapauksissa, joissa ei voida päätellä, kumpaa arvosanaa toisessa oppilaitoksessasuorittu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijaneduksi. Arvosanan määrittelyn tukena voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä.Aikaisempia opintoja voidaan hyväksilukea käyttäen suoritusmerkintää, jos opiskelijaon aloittanut aikuisten perusopetuksen opintonsa yli 18-vuotiaana. Jos opiskelija onaloittanut opintonsa alle 18-vuotiaana, hänen aikaisempia suorituksiaan pakollisissa jatuntijaon mukaisissa valinnaisissa kursseissa ei voida hyväksilukea käyttäensuoritusmerkintää.6.1.3 Kurssisuorituksen arviointiOpiskelijan suorittama kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Valtioneuvoston asetuksen1435/2001 7 §:ssä mainittujen oppiaineiden kaikki pakolliset ja valinnaiset kurssitarvioidaan numeroin perusopetusasetuksen 852/1998 10 § 3 momentin mukaisesti.Opiskelijan osaamista arvioidaan suhteessa kurssin tavoitteisiin ja päättöarvioinninkriteereihin siltä osin, kuin kurssilla opiskellut osa-alueet sisältyvät kriteereihin.

202Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että opiskelija saa arvosanan kahdeksan (8),mikäli hän osoittaa keskimäärin asianomaisten kriteereiden edellyttämää osaamista.Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteereidentason ylittäminen.Muut kurssit arvioidaan opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla.Kurssisuorituksen arviointi perustuu paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin myösoppimisprosessin ja opiskelijan edistymisen jatkuvaan havainnointiin. Myösopiskelijan työskentelyä arvioidaan osana kurssisuorituksen arviointia.Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan edellämainittuja arviointiperiaatteita. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaistaedistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti.Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksyttyä suoritusta.Opetussuunnitelmassa tulee päättää tarkemmin itsenäisesti opiskeltavien kurssiensuoritusperiaatteista.Opetussuunnitelmassa päätetään, millä tavoin opiskelijalle annetaan mahdollisuuskorottaa hyväksyttyä kurssiarvosanaa.6.1.4 Oppiaineen oppimäärän arviointiOppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opinto-ohjelmanmukaisista oppiaineen pakollisista ja valinnaisista kursseista.Kaikkien asetuksen 1435/2001 7 §:ssä mainittujen oppiaineiden oppimäärätarvioidaan numeroin perusopetusasetuksen 852/1998 10§:n 3 momentin mukaisesti.Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan suorittamien pakollisten javalinnaisten kurssien arvosanojen ja kyseiseen oppiaineeseen laadittujenpäättöarvioinnin kriteerien perusteella.Oppiaineen pakollisista ja valinnaisista kursseista opiskelijalla saa olla hylättyjäkurssiarvosanoja enintään seuraavasti:suoritettuja pakollisia ja valinnaisiakursseja yhteensäjoista voi olla hylättyjäkurssiarvosanoja enintään1−2 kurssia 03−5 kurssia 16 −8 kurssia 29 kurssia tai enemmän 3

2036.1.5. Perusopetuksen koko oppimäärän suoritusOpiskelija on suorittanut aikuisten perusopetuksen koko oppimäärän, kun hän onsuorittanut hyväksytysti kaikkien henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaansa kuuluneidenoppiaineiden oppimäärät. Aikuisten perusopetuksen koko oppimäärä sisältäävähintään 44 kurssia.6.1.6 Todistukset ja niihin merkittävät tiedotAikuisten perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat seuraavat:1. Perusopetuksen päättötodistus, joka annetaan oppilaitoksen opiskelijalle, joka onsuorittanut aikuisille tarkoitetun perusopetuksen koko oppimäärän.2. Todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta, joka annetaanopiskelijalle tai erityiseen tutkintoon osallistuneelle henkilölle, joka on suorittanutyhden tai useamman aikuisten perusopetuksen oppiaineen oppimäärän.3. Todistus perusopetuksessa suoritetuista opinnoista, joka annetaan opiskelijallepyydettäessä ja joka sisältää hänen siihen mennessä aikuisten perusopetuksessasuorittamansa opinnot.4. Erotodistus, joka annetaan opiskelijalle, joka eroaa perusopetuksesta.5. Todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta, joka annetaanhenkilölle, joka on suorittanut perusopetuksen koko oppimäärän erityisessätutkinnossa.Todistuksiin tulee merkitä seuraavat tiedot:• todistuksen nimi• opetuksen järjestäjän nimi• oppilaitoksen nimi• opiskelijan nimi ja henkilötunnus• opiskelijan opinto-ohjelmaan sisältyneet opinnot eri oppiaineissa, niidenkurssimäärä sekä annetut arvosanat, asetuksen 1435/2001 7 §:ssä mainitutoppiaineet arvioidaan numeroin perusopetusasetuksen 852/1998 10 § 3 momentinmukaisesti• todistuksen antamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitus• arvosana-asteikko• selvitys kielten opetuksen oppimääristäÄO/M = äidinkielenomainen oppimäärä toisessa kotimaisessa kielessä(suomi/ruotsi)s2/r2 = suomi/ruotsi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoilleA = perusopetuksen vuosiluokilla 1 − 6 alkaneen kielen oppimääräB1 = perusopetuksen vuosiluokilla 7 − 9 alkaneen yhteisen kielenoppimääräB2 = perusopetuksen vuosiluokilla 7− 9 alkaneen valinnaisen kielenoppimääräSuomi/ruotsi toisena kielenä (s2/r2) merkitään todistuksessa äidinkieli ja kirjallisuus-oppiaineen oppimääräksi.

204Valinnaisesta vieraasta kielestä saatu arvosana korvataan merkinnällä ”hyväksytty”,mikäli opiskelija sitä pyytää.Jos opiskelija saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvosana merkitääntodistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa.Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa eimerkitä todistukseen.Mikäli opiskelija on opiskellut yli puolet oppiaineen oppimäärän kursseista muullakuin koulun opetuskielellä, tulee siitä tehdä merkintä todistuksen lisätietoihin.Mikäli oppiaineen oppimäärä tai perusopetuksen koko oppimäärä on suoritettuerityisessä tutkinnossa, ei todistuksiin merkitä kurssien määrää.Todistuksessa tulee olla merkintä, että opinnot on suoritettu Opetushallituksen27.2.2004 hyväksymien aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteidenmukaisesti.Opetuksen järjestäjä päättää todistuksen ulkoasusta.6.2 Arviointi aikuisten lukiokoulutuksessa6.2.1 Arvioinnin lähtökohdat ja tavoitteet"Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekäkehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista jatyöskentelyä tulee arvioida monipuolisesti." (Lukiolaki 629/1998, 17 § 1 mom)Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojenedistymisestä ja oppimistuloksista sekä opiskelun aikana että sen päättyessä.Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa.Lisäksi arviointi antaa tietoja jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muidenvastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myösopettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosananantaminen on yksi arvioinnin muoto.Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensaasettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen.

2056.2.2 Kurssisuorituksen arviointiOpiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaapalautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelunetenemisestä. Kurssin arviointi perustuu mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin,edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja muihin näyttöihin. Myös opiskelijanitsearviointi voidaan ottaa huomioon ja käyttää hyväksi muun muassa kurssinarviointikeskusteluja. Arvioinnin menetelmistä ja käytänteistä päätetään tarkemminopetussuunnitelmassa.Itsenäisesti suoritettu kurssi“Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti." (Lukioasetus810/1998, 4 § 1 mom)"Opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseenosallistumatta." (Lukioasetus 810/1998, 4 § 2 mom)Opetussuunnitelmassa tulee päättää tarkemmin itsenäisesti opiskeltavien kurssiensuoritusperiaatteista.Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Jos opiskelijaopiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltuvin osin edellämainittuja arviointiperiaatteita. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaistaedistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti.Tietojen antaminen"Opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä on annettava riittävän useintietoa opiskelijalle ... Tietojen antamisesta määrätään tarkemminopetussuunnitelmassa." (Lukioasetus 810/1998, 6 § 1 mom)Numeroarvostelu ja suoritusmerkinnät"Edellä 1 momentissa tarkoitettu arvostelu annetaan numeroin tai muullaopetussuunnitelmassa määrätyllä tavalla. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa4–10. Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviäja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4…”(Lukioasetus 810/1998, 6 § 2 mom)Kunkin oppiaineen pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaannumeroin. Muiden syventävien kurssien sekä muiden lukion tehtävään kuuluvienaineiden ja aihekokonaisuuksien arviointitapoja voivat olla opetussuunnitelmassapäätettävällä tavalla numeroarviointi, suoritusmerkintä (S = suoritettu), hylätty (H =hylätty) tai sanallinen arviointi. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisestiarviointikeskustelussa annettu palaute voivat täydentää ja täsmentäänumeroarvosanaa.

206Diagnosoidut vammat ja sairaudet sekä muut oppimista vaikeuttavat seikat tulee ottaahuomioon arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin jamuuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioonmäärättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa.Arvioinnin suorittajat ja arviointiperusteista tiedottaminen"Opiskelijan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai aineryhmän osalta opiskelijanopettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävätrehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä." (Lukioasetus 810/1998, 9 § 1 mom)"Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisestahäneen." (Lukioasetus 810/1998, 9 § 2 mom)Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opettajien ja opiskelijoiden oikeusturvaaja motivoi opintoja. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssinarviointiperusteet on selvitettävä kurssin alussa opiskelijoiden kanssa keskustellen.Opinnoissa eteneminen"Opetussuunnitelmassa määrätään oppiaineittain tai aineryhmittäin kursseista, joidensuorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä asianomaisen aineen tai aineryhmänopinnoissa etenemiseen. Opiskelijalle, joka ei ole suorittanut edellä mainittujaopintoja hyväksytysti tulee varata mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa sellaisettiedot ja taidot, jotka mahdollistavat opinnoissa etenemisen." (Lukioasetus 810/1998,7 § 1 mom)Opiskelijan opintojen etenemistä tulee seurata. Menettelystä, kuten esimerkiksimahdollisen etenemisesteen käytöstä, päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa.Opintojen etenemisen määrittelyllä ei voida kuitenkaan tiukentaa tämän asiakirjanluvussa 6.2.3 määrättyä oppiaineen oppimäärän suoritusvaatimusta.Arvosanan korottaminenOpetussuunnitelmassa määrätään, millä tavoin opiskelija voi yrittää korottaa myöshyväksyttyä kurssiarvosanaa. Lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee tällöin kyseisistäsuorituksista parempi.Opintojen hyväksilukeminen"Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetutopinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukionopetussuunnitelman mukaisia." (Lukiolaki 629/1998, 23 § 1 mom)

207"Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta tulee sitä erikseenpyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista." (Lukiolaki 629/1998,23 § 2 mom)Sen lisäksi, mitä lukiolaissa (L 629/1998, 23 §) on säädetty, tulee opintojenhyväksilukemisella välttää päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Kunopiskelijalle hyväksiluetaan opintoja muista oppilaitoksista, pitäydytäänsuoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on oppilaitoksen omassaopetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukionarvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti:asteikko 1−5 lukioasteikko asteikko 1−31 (tyydyttävä) 5 (välttävä) 12 (tyydyttävä) 6 (kohtalainen) 13 (hyvä) 7 (tyydyttävä) 24 (hyvä) 8 (hyvä) 25 (kiitettävä) 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) 3Tapauksissa, joissa ei voida päätellä, kumpaa arvosanaa toisessa oppilaitoksessasuorittu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijaneduksi.Aikaisempia lukio-opintoja voidaan hyväksilukea käyttäen suoritusmerkintää, josopiskelija on aloittanut lukio-opintonsa yli 18-vuotiaana. Jos opiskelija on aloittanutlukio-opintonsa alle 18-vuotiaana, hänen aikaisempia suorituksiaan pakollisissa javaltakunnallisesti syventävissä kursseissa ei voida hyväksilukea käyttäensuoritusmerkintää.Myös ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin. Mikäli neluetaan hyväksi pakollisiin ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihinsyventäviin kursseihin, niistä tulee antaa numeroarvosana. Arvosanan määrittelyntukena voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä.Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänensuorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässäsiinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitävastaavuuksia on määritelty tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Tällöinpitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyen oppimäärän kurssienarvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyenoppimäärän syventäviä kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Josopiskelija pyytää, tulee järjestää lisäkuulustelu hänen osaamistasonsa toteamiseksi.Kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimäärään siirryttäessä, menetelläänedellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, jolloinmyös arvosana harkitaan uudelleen.Maahanmuuttajaopiskelija arvioidaan suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2)-oppimäärän mukaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimääräkseen riippumatta siitä,onko hänelle järjestetty erillistä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onkoaikuislukio voinut tarjota vain osan suomi/ruotsi toisena kielenä -kursseista.

208Suomen/ruotsin äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssitluetaan hyväksi täysmääräisesti suomi/ruotsi toisena kielenä -kursseihin, ja niistä saatuarvosana siirtyy suomi/ruotsi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Opiskelijalla voiolla todistuksessaan arvosana vain joko suomen/ruotsin kielen äidinkielen jakirjallisuuden oppimäärästä tai suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2) -oppimäärästä,mutta ei molempia.6.2.3 Oppiaineen oppimäärän arviointiOppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan opinto-ohjelman mukaisista pakollisistaja syventävistä kursseista sekä mahdollisista muista lukion tehtävään kuuluvistakursseista. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät.Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen jaseuranta ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin.Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten javaltakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen perusteella. Mainituistaopinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti:suoritettuja pakollisia javaltakunnallisesti syventäviäkursseja,joista voi olla hylättyjäkurssiarvosanoja enintään1−2 kurssia 03−5 kurssia 16−8 kurssia 29 kurssia tai enemmän 3Muiden lukion tehtävään kuuluvien kurssien arvioinnista päätetäänopetussuunnitelmassa."Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaakorottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessäkuulustelussa arvosanan korottamiseen." (Lukioasetus 810/1998, 8 § 3 mom)Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineenhallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää,arvosanaa tulee korottaa.Opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja valtakunnallistensyventävien kurssien pohjalta muodostuvaa oppimäärän arvosanaa on mahdollistakorottaa edellä mainitun erillisen kuulustelun lisäksi• koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa määrittelemien syventävien kurssienpohjalta saadulla lisänäytöllä

209• opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedotja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteellamääräytyvää arvosanaa paremmat.Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineetAikuisten lukiokoulutuksessa lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoinarvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet.Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän onoikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissaopiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisistavieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksikurssia.Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään kuuluvat aineet jaaihekokonaisuudet arvioidaan siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään.6.2.4 Lukion oppimäärän suoritusAikuisten lukiokoulutuksen oppimäärä koostuu pakollisista ja syventävistä kursseistasekä muista lukion tehtävään kuuluvista aineista ja aihekokonaisuuksista.”…Aikuisille tarkoitetussa opetuksessa kurssin kesto on keskimäärin 28 tuntia jaoppimäärä sisältää vähintään 44 kurssia. Aikuisille tarkoitettuun opetukseenosallistuvan alle 18-vuotiaana lukio-opintonsa aloittaneen opiskelijan tulee lisäksiosallistua liikunnan ja terveystiedon sekä taito- ja taideaineiden opetukseen.”(Lukioasetus 810/1998, 1 § 1 mom)”Opiskelijan, joka on aloittanut lukio-opintonsa alle 18-vuotiaana tulee opiskella 1momentissa tarkoitettujen kurssien lisäksi vähintään yksi kurssi liikuntaa ja yksi kurssiterveystietoa sekä kaksi kurssia kuvataidetta tai musiikkia tai yksi kurssi kumpaakinviimeksi mainittua ainetta.” (Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistätavoitteista ja tuntijaosta 955/2002)”Kahdeksantoista vuotta täyttäneen opiskelijan katsotaan aloittaneen opintonsa alle18-vuotiaana, jos hän jatkaa saman tai muun koulutuksen järjestäjän opetuksessa alle18-vuotiaana aloittamiaan lukio-opintoja, eivätkä opinnot ole olleet keskeytyneenävähintään vuoden ajan.” (Lukioasetus 810/1998, 15 § 2 mom)Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän, kun hän on suorittanut hyväksytystikaikki henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaansa kuuluneiden oppiaineiden oppimäärät.Tämä edellyttää kaikkien pakollisten oppiaineiden sekä opiskelijan valitsemienmuiden aineiden ja aihekokonaisuuksien suorittamista siinä laajuudessa kuin neesiintyvät opiskelijan opinto-ohjelmassa kuitenkin siten, että kurssien kokonaismääräon vähintään 44 kurssia. Jos opiskelija on aloittanut lukio-opintonsa alle 18-vuotiaana,hänen lukion oppimääränsä on vähintään 48 kurssia. Opiskelijan

210kokonaiskurssimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset javaltakunnalliset syventävät kurssit sekä muut hyväksytysti suoritetutopetussuunnitelman mukaiset opinnot.Arvioinnin uusiminen ja oikaisuLukiokoulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa opiskelijoille arvioinnin uusimis- jaoikaisumahdollisuudesta."Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista onpyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnistapäättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä." (Lukioasetus 810/1998,muutettu valtioneuvoston asetuksella 561/2003, 13 § 1 mom)"Jos 1 momentissa tarkoitettu uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, onilmeisen virheellinen, lääninhallitus voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajantoimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksenmuutettavaksi taikka määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava.”(Lukioasetus 810/1998, muutettu valtioneuvoston asetuksella 561/2003, 13 § 2 mom)6.2.5 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot"Lukion koko oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle annetaan päättötodistus. Keskenlukion oppimäärän suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johonmerkitään arvostelu suoritetuista opinnoista. Yhden tai useamman aineen oppimääränsuorittaneelle annetaan todistus oppimäärän suorittamisesta." (Lukioasetus 810/1998,8 § 1 mom.)"Päättö- ja erotodistukseen sekä yhden tai useamman aineen suorittamisestaannettavaan todistukseen sovelletaan, mitä 6 §:ssä säädetään." (Lukioasetus810/1992, 8 § 2 mom.)Lukiokoulutuksessa käytetään seuraavia todistuksia:1. Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion kokooppimäärän.2. Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun henkilö on suorittanut yhden taiuseamman lukion oppiaineen oppimäärän.3. Todistus lukiosta eroamisesta (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaalukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista.Lukion todistusten tulee sisältää seuraavat tiedot:• todistuksen nimi• koulutuksen järjestäjän nimi• oppilaitoksen nimi• opiskelijan nimi ja henkilötunnus• suoritetut opinnot

211• todistuksen antamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitus• tiedot oppilaitoksen todistuksenanto-oikeudesta• arvosana-asteikko• selvitys kielten oppimääristäÄO/MS2/R2AB1B2B3= äidinkielenomainen oppimäärä toisessa kotimaisessa kielessä(suomi/ruotsi)= suomi/ruotsi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille= perusopetuksen vuosiluokilla 1−6 alkaneen kielen oppimäärä= perusopetuksen vuosiluokilla 7−9 alkaneen yhteisen kielen oppimäärä= perusopetuksen vuosiluokilla 7−9 alkaneen valinnaisen kielenoppimäärä= lukiossa alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä.Suomi/ruotsi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille (S2/R2) merkitääntodistuksessa äidinkielen ja kirjallisuuden kohtaan.Mikäli opiskelijan opiskelema oma äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame, sekirjataan muihin lukion tehtäviin kuuluviin kursseihin omaksi kohdakseen otsikolla"Muu opiskelijan äidinkieli".Lukion päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta merkitäänopiskelijan opiskelemat oppiaineet, niissä suoritettujen kurssien määrä sekä kunkinoppiaineen arvosana sanallisesti ja numeroin (esimerkiksi: kiitettävä...9) tai merkintäoppiaineen hyväksytystä suorittamisesta (suoritettu).Päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta kuuluu myös kohtalisätietoja. Tähän kohtaan merkitään päättötodistuksen liitteenä annettavat ja sitätäydentävät todistukset erillisistä näytöistä, kuten esimerkiksi suoritetut lukiodiplomit,suullisen kielitaidon kokeet sekä erittely muissa oppilaitoksissa suoritetuista lukionoppimäärään kuuluneista opinnoista, jotka eivät ole mukana oppiaineiden oppimäärienyhteydessä.Mikäli opiskelija on opiskellut yli puolet oppiaineen oppimäärän kursseista muullakuin koulun varsinaisella opetuskielellä, tulee siitä tehdä merkintä todistuksenlisätietoihin.Lukion erotodistukseen merkitään oppiaineet ja niissä suoritetut kurssit sekä kunkinkurssin arvosana tai merkintä kurssin suorittamisesta (suoritettu/hylätty).Oppilaitoksessa pidetään opiskelijan opinnoista tiedostoa, josta ilmenevät suoritetutkurssit ja niiden arvosanat.Lukion koko oppimäärän suorittamisesta ei anneta yhteistä arvosanaa oppiaineidenarvosanojen keskiarvona eikä muullakaan tavalla.Todistuksiin merkitään opiskelijan suorittaman lukion oppimääränkokonaiskurssimäärä.

212Todistuksessa tulee olla merkintä, että opinnot on suoritettu Opetushallituksen27.2.2004 hyväksymien aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteidenmukaisesti.Lukiokoulutuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta.

LIITE 1213KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKOKuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen,opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen.Taitotaso A1A1.1A1.2KielitaidonalkeidenhallintaKehittyväalkeiskieli-taitoSuppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissaKuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen* Ymmärtää erittäin rajallisenmäärän tavallisimpia sanoja jafraaseja (tervehdyksiä, nimiä,lukuja, kehotuksia) arkisissayhteyksissä.* Ei edes ponnistellenymmärrä kuin kaikkeinalkeellisinta kieliainesta.*Tarvitsee erittäin paljonapua: toistoa, osoittamista,käännöstä.*Ymmärtää rajallisen määränsanoja, lyhyitä lauseita,kysymyksiä ja kehotuksia,jotka liittyväthenkilökohtaisiin asioihin taivälittömään tilanteeseen.* Joutuu ponnistelemaanymmärtääkseenyksinkertaisiakin lausumiailman selviä tilannevihjeitä.*Osaa vastata häntä koskeviinyksinkertaisiin kysymyksiin lyhyinlausein. Vuorovaikutus onpuhekumppanin varassa, ja puhujaturvautuu ehkä äidinkieleen taieleisiin.* Puheessa voi olla paljon pitkiätaukoja, toistoja ja katkoksia.* Ääntäminen voi aiheuttaa suuriaymmärtämisongelmia.* Osaa hyvin suppeanperussanaston ja joitakin opeteltujavakioilmaisuja.* Puhuja ei kykene vapaaseentuotokseen, mutta hänenhallitsemansa harvat kaavamaisetilmaisut voivat olla melkovirheettömiä.*Osaa viestiä suppeasti joitakinvälittömiä tarpeita ja kysyä javastata henkilökohtaisiaperustietoja käsittelevissävuoropuheluissa. Tarvitsee useinpuhekumppanin apua.*Puheessa on taukoja ja muitakatkoksia.*Ääntäminen voi aiheuttaa useinymmärtämisongelmia.* Osaa hyvin suppean*Tuntee kirjainjärjestelmän,mutta ymmärtää tekstistä vainhyvin vähän.*Tunnistaa vähäisen määräntuttuja sanoja ja lyhyitäfraaseja ja osaa yhdistää niitäkuviin.* Kyky ymmärtääentuudestaan tuntematon sanaedes hyvin ennakoitavassayhteydessä on erittäinrajallinen.*Ymmärtää nimiä, kylttejä jamuita hyvin lyhyitä jayksinkertaisia tekstejä, jotkaliittyvät välittömiin tarpeisiin.* Tunnistaa yksinkertaisestatekstistä yksittäisen tiedon, josvoi lukea tarvittaessauudelleen* Kyky ymmärtää*Osaa viestiä välittömiä tarpeitahyvin lyhyin ilmaisuin.*Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet janumerot kirjaimin, merkitä muistiinhenkilökohtaiset perustietonsa jakirjoittaa joitakin tuttuja sanoja jafraaseja.*Osaa joukon erillisiä sanoja jasanontoja.* Ei kykene vapaaseen tuotokseen,mutta kirjoittaa oikein muutamiasanoja ja ilmauksia.*Osaa viestiä välittömiä tarpeitalyhyin lausein.*Osaa kirjoittaa muutamia lauseita jafraaseja itsestään ja lähipiiristään(esim. vastauksia kysymyksiin taimuistilappuja).* Osaa joitakin perussanoja jasanontoja ja pystyy kirjoittamaanhyvin yksinkertaisia päälauseita.* Ulkoa opetellut fraasit voivat olla

214*Tarvitsee paljon apua:puheen hidastamista, toistoa,näyttämistä ja käännöstä.perussanaston, joitakintilannesidonnaisia ilmaisuja japeruskieliopin aineksia.* Alkeellisessakin vapaassapuheessa esiintyy hyvin paljonkaikenlaisia virheitä.entuudestaan tuntematon sanaedes hyvin ennustettavassayhteydessä on rajallinen.oikein kirjoitettuja, muttaalkeellisimmassakin vapaassatuotoksessa esiintyy hyvin paljonkaikenlaisia virheitä.

215Taitotaso A1A1.3ToimivaalkeiskielitaitoSuppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissaKuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen* Ymmärtää yksinkertaisia *Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja * Pystyy lukemaan tuttuja jalausumia (henkilökohtaisia lähipiiristään. Selviytyy kaikkein joitakin tuntemattomia sanoja.kysymyksiä ja jokapäiväisiä yksinkertaisimmistaYmmärtää hyvin lyhyitäohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) vuoropuheluista javiestejä, joissa käsitelläänrutiinimaisissa keskusteluissa palvelutilanteista. Tarvitsee joskus arkielämää jatilanneyhteyden tukemana. puhekumppanin apua.rutiinitapahtumia tai annetaan* Pystyy seuraamaan * Kaikkein tutuimmat jaksot yksinkertaisia ohjeita.yksinkertaisia, välittömiin sujuvat, muualla tauot ja katkokset * Pystyy löytämääntilanteisiin tai omaan ovat hyvin ilmeisiä.tarvitsemansa yksittäisenkokemukseensa liittyviä *Ääntäminen voi joskus tuottaa tiedon lyhyestä tekstistäkeskusteluja.ymmärtämisongelmia.(postikortit, säätiedotukset).* Yksinkertaisenkin viestin *Osaa rajallisen joukon lyhyitä,ymmärtäminen edellyttää ulkoa opeteltuja ilmauksia, * Lyhyenkin tekstipätkännormaalia hitaampaa ja keskeisintä sanastoa ja perustason lukeminen ja ymmärtäminenkuulijalle kohdennettua lauserakenteita.on hyvin hidasta.yleiskielistä puhetta. * Alkeellisessakin puheessaesiintyy paljonperuskielioppivirheitä.*Selviytyy kirjoittamalla kaikkeintutuimmissa, helposti ennakoitavissaarkisiin tarpeisiin ja kokemuksiinliittyvissä tilanteissa.*Osaa kirjoittaa yksinkertaisiaviestejä (yksinkertaisen postikortin,henkilötiedot, yksinkertainensanelu).* Osaa kaikkein tavallisimpia sanojaja ilmauksia, jotka liittyvät omaanelämään tai konkreetteihin tarpeisiin.Osaa kirjoittaa muutamiayksilauseisia virkkeitä.* Alkeellisessakin vapaassatuotoksessa esiintyy monenlaisiavirheitä.

216Taitotaso A2A2.1Peruskieli-taidonalkuvaiheVälittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerrontaKuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen* Pystyy ymmärtämään*Ymmärtää yksinkertaisia jayksinkertaista puhetta taikaikkein tavanomaisintaseuraamaan keskusteluasanastoa sisältäviä tekstejäaiheista, jotka ovat hänelle(yksityiskirjeitä, pikku-uutisia,välittömän tärkeitä.arkisimpia käyttöohjeita).* Pystyy ymmärtämäänlyhyiden, yksinkertaisten,itseään kiinnostavienkeskustelujen ja viestien(ohjeet, kuulutukset)ydinsisällön sekähavaitsemaan aihepiirinvaihdokset tv-uutisissa.* Yksinkertaisenkin viestinymmärtäminen edellyttäänormaalilla nopeudella jaselkeästi puhuttuayleiskielistä puhetta, jokausein täytyy lisäksi toistaa.* Osaa kuvata lähipiiriäänmuutamin lyhyin lausein.Selviytyy yksinkertaisistasosiaalisista kohtaamisista jatavallisimmista palvelutilanteista.Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyenvuoropuhelun, mutta kykeneeharvoin ylläpitämään pitempääkeskustelua.*Tuottaa sujuvasti joitakin tuttujajaksoja, mutta puheessa on paljonhyvin ilmeisiä taukoja ja vääriäaloituksia.* Ääntäminen on ymmärrettävää,vaikka vieras korostus on hyvinilmeistä ja ääntämisvirheistä voikoitua satunnaisiaymmärtämisongelmia.*Osaa helposti ennakoitavanperussanaston ja moniakeskeisimpiä rakenteita (kutenmenneen ajan muotoja jakonjunktioita).* Hallitsee kaikkeinyksinkertaisimman kieliopinalkeellisessa vapaassa puheessa,mutta virheitä esiintyy yhä paljonperusrakenteissakin.* Ymmärtää tekstinpääajatukset ja joitakinyksityiskohtia parin kappaleenpituisesta tekstistä. Osaapaikantaa ja verrata yksittäisiätietoja ja pystyy hyvinyksinkertaiseen päättelyynkontekstin avulla.* Lyhyenkin tekstipätkänlukeminen ja ymmärtäminenon hidasta.* Selviytyy kirjoittamalla kaikkeinrutiininomaisimmista arkitilanteista.* Osaa kirjoittaa lyhyitä,yksinkertaisia viestejä(henkilökohtaiset kirjeet, lappuset),jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekäyksinkertaisia, luettelomaisiakuvauksia hyvin tutuista aiheista(todellisista tai kuvitteellisistahenkilöistä, tapahtumista, omista japerheen suunnitelmista).*Osaa käyttää perustarpeisiinliittyvää konkreettia sanastoa japerusaikamuotoja sekäyksinkertaisin sidossanoin (ja,mutta) liitettyjä rinnasteisia lauseita.*Kirjoittaa kaikkeinyksinkertaisimmat sanat ja rakenteetmelko oikein, mutta tekee toistuvastivirheitä perusasioissa (aikamuodot,taivutus) ja tuottaa paljonkömpelöitä ilmaisuja vapaassatuotoksessa.

217Taitotaso A2A2.2Kehittyväperuskieli-taitoVälittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerrontaKuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen* Ymmärtää tarpeeksikyetäkseen tyydyttämäänkonkreetit tarpeensa. Pystyyseuraamaan hyvinsummittaisesti selväpiirteisenasiapuheen pääkohtia.*Pystyy yleensä tunnistamaanympärillään käytävänkeskustelun aiheen.Ymmärtää tavallista sanastoaja hyvin rajallisen joukonidiomeja tuttuja aiheita taiyleistietoa käsittelevässätilannesidonnaisessapuheessa.* Yksinkertaisenkin viestinymmärtäminen edellyttääyleispuhekieltä, jokaäännetään hitaasti ja selvästi.Toistoa tarvitaan melko usein.* Osaa esittää pienen,luettelomaisen kuvauksenlähipiiristään ja sen jokapäiväisistäpuolista. Pystyy osallistumaanrutiininomaisiin keskusteluihinomista tai itselleen tärkeistäasioista. Voi tarvita apuakeskustelussa ja vältellä joitakinaihepiirejä.*Puhe on välillä sujuvaa, muttaerilaiset katkokset ovat hyvinilmeisiä.*Ääntäminen on ymmärrettävää,vaikka vieras korostus on ilmeistäja ääntämisvirheitä esiintyy.*Osaa kohtalaisen hyvintavallisen, jokapäiväisen sanastonja jonkin verran idiomaattisiailmaisuja. Osaa useitayksinkertaisia ja myös joitakinvaativampia rakenteita.* Laajemmassa vapaassa puheessaesiintyy paljon virheitäperusasioissa (esim. verbienaikamuodoissa) ja ne voivat joskushaitata ymmärrettävyyttä.*Ymmärtää pääasiat jajoitakin yksityiskohtiamuutaman kappaleen pituisistaviesteistä jonkin verranvaativissa arkisissayhteyksissä (mainokset,kirjeet, ruokalistat, aikataulut)sekä faktatekstejä(käyttöohjeet, pikku-uutiset).* Pystyy hankkimaan helpostiennakoitavaa uutta tietoatutuista aiheista selkeästijäsennellystä muutamankappaleen pituisesta tekstistä.Osaa päätellä tuntemattomiensanojen merkityksiä niidenkieliasusta ja kontekstista.* Tarvitsee usein uudelleenlukemista ja apuvälineitätekstikappaleenymmärtämiseksi.* Selviytyy kirjoittamallatavanomaisissa arkitilanteissa.*Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen,yksinkertaisen kuvauksentapahtumista, menneistä toimista jahenkilökohtaisista kokemuksista taielinympäristönsä arkipäiväisistäpuolista (lyhyet kirjeet, muistilaput,hakemukset, puhelinviestit).*Osaa arkisen perussanaston,rakenteet ja tavallisimmatsidoskeinot.* Kirjoittaa yksinkertaiset sanat jarakenteet oikein, mutta tekee virheitäharvinaisemmissa rakenteissa jamuodoissa ja tuottaa kömpelöitäilmaisuja.

218Taitotaso B1B1.1Toimivaperuskieli-taitoSelviytyminen arkielämässäKuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen*Osaa kertoa tutuista asioista*Ymmärtää pääajatukset ja myös joitakin yksityiskohtia. *Pystyy lukemaankeskeisiä yksityiskohtia Selviytyy kielialueellamonenlaisia, muutaman sivunpuheesta, joka käsittelee tavallisimmista arkitilanteista ja pituisia tekstejä (taulukot,koulussa, työssä tai vapaaaikanaepävirallisista keskusteluista. Osaa kalenterit, kurssiohjelmat,säännöllisesti toistuvia viestiä itselleen tärkeistä asioista keittokirjat) tutuista aiheista jateemoja mukaan lukien lyhyt myös hieman vaativammissa seuraamaan tekstinkerronta. Tavoittaatilanteissa. Pitkäkestoinen esitys pääajatuksia, avainsanoja jaradiouutisten, elokuvien, tvohjelmientai käsitteelliset aiheet tuottavat tärkeitä yksityiskohtia myösja selkeiden ilmeisiä vaikeuksia.valmistautumatta.puhelinviestien pääkohdat. *Pitää yllä ymmärrettävää puhetta,vaikka pitemmissä puhejaksoissa * Pystyy seuraamaan tuttua* Pystyy seuraamaan esiintyy taukoja ja epäröintiä. aihetta käsittelevänyhteiseen kokemukseen tai *Ääntäminen on selvästi parisivuisen tekstinyleistietoon perustuvaa ymmärrettävää, vaikka vieras pääajatuksia, avainsanoja japuhetta. Ymmärtää tavallista korostus on joskus ilmeistä ja tärkeitä yksityiskohtia.sanastoa ja rajallisen joukon ääntämisvirheitä esiintyy jonkinidiomeja.verran.* Arkikokemuksesta*Osaa käyttää melko laajaa poikkeavien aiheiden ja tekstin* Pitemmän viestinjokapäiväistä sanastoa ja joitakin yksityiskohtien ymmärtäminenymmärtäminen edellyttää yleisiä fraaseja ja idiomeja. voi olla puutteellista.normaalia hitaampaa ja Käyttää useita erilaisia rakenteita.selkeämpää yleiskielistä * Laajemmassa vapaassa puheessapuhetta. Toistoa tarvitaan kielioppivirheet ovat tavallisiasilloin tällöin.(esim. artikkeleita ja päätteitäpuuttuu), mutta ne haittaavatharvoin ymmärrettävyyttä.* Pystyy kirjoittamaanymmärrettävän, jonkin verranyksityiskohtaistakin arkitietoavälittävän tekstin tutuista, itseäänkiinnostavista todellisista taikuvitelluista aiheista.*Osaa kirjoittaa selväpiirteisensidosteisen tekstin liittämällä erillisetilmaukset peräkkäin jaksoiksi(kirjeet, kuvaukset, tarinat,puhelinviestit). Pystyy välittämääntehokkaasti tuttua tietoatavallisimmissa kirjallisen viestinnänmuodoissa.*Osaa useimpien tutuissa tilanteissatarvittavien tekstien laadintaanriittävän sanaston ja rakenteet,vaikka teksteissä esiintyyinterferenssiä ja ilmeisiäkiertoilmaisuja.* Rutiininomainen kieliaines japerusrakenteet ovat jo suhteellisenvirheettömiä, mutta jotkutvaativammat rakenteet ja sanaliitottuottavat ongelmia.

219Taitotaso B1B1.2Sujuvaperuskieli-taitoSelviytyminen arkielämässäKuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen* Ymmärtää selväpiirteistä *Osaa kertoa tavallisista, * Pystyy lukemaan muutamanasiatietoa, joka liittyy konkreeteista aiheista kuvaillen, kappaleen pituisia tekstejätuttuihin ja melko yleisiin eritellen ja vertaillen ja selostaa monenlaisista aiheistaaiheisiin jonkin verran myös muita aiheita, kuten (lehtiartikkelit, esitteet,vaativissa yhteyksissä elokuvia, kirjoja tai musiikkia. käyttöohjeet, yksinkertainen(epäsuora tiedustelu, Osaa viestiä varmasti useimmissa kaunokirjallisuus) ja selviäätyökeskustelut,tavallisissa tilanteissa. Kielellinen myös jonkin verran päättelyäennakoitavissa olevat ilmaisu ei ehkä ole kovin tarkkaa. vaativista teksteistäpuhelinviestit).*Osaa ilmaista itseään suhteellisen käytännönläheisissä ja* Ymmärtää pääkohdat ja vaivattomasti. Vaikka taukoja ja itselleen tärkeissä tilanteissa.tärkeimmät yksityiskohdat katkoksia esiintyy, puhe jatkuu jaympärillään käytävästä viesti välittyy.* Pystyy etsimään jalaajemmasta muodollisesta ja *Ääntäminen on hyvinyhdistelemään tietojaepämuodollisestaymmärrettävää, vaikka intonaatio useammasta muutaman sivunkeskustelusta.ja painotus eivät ole aivan pituisesta tekstistä* Ymmärtäminen edellyttää kohdekielen mukaisia.suorittaakseen jonkin tehtävän.yleiskieltä tai melko tuttua *Osaa käyttää kohtalaisen laajaaaksenttia sekä satunnaisia sanastoa ja tavallisia idiomeja. * Pitkien tekstien jotkintoistoja jaKäyttää myös monenlaisia yksityiskohdat ja sävytuudelleenmuotoiluja. Nopea rakenteita ja mutkikkaitakin saattavat jäädä epäselviksi.syntyperäisten välinen lauseita.keskustelu ja vieraiden * Kielioppivirheitä esiintyy jonkinaiheiden tuntemattomat verran, mutta ne haittaavat harvoinyksityiskohdat tuottavat laajempaakaan viestintää.vaikeuksia.*Osaa kirjoittaa henkilökohtaisia jajulkisempiakin viestejä, kertoa niissäuutisia ja ilmaista ajatuksiaantutuista abstrakteista jakulttuuriaiheista, kuten musiikista taielokuvista.* Osaa kirjoittaa muutamankappaleen pituisen jäsentyneentekstin (muistiinpanoja, lyhyitäyhteenvetoja ja selostuksiaselväpiirteisen keskustelun taiesityksen pohjalta).Osaa esittää jonkin verran tukitietoapääajatuksille ja ottaa lukijanhuomioon.* Hallitsee melko monenlaiseenkirjoittamiseen tarvittavaa sanastoaja lauserakenteita. Osaa ilmaistarinnasteisuutta ja alisteisuutta.*Pystyy kirjoittamaanymmärrettävää ja kohtuullisenvirheetöntä kieltä, vaikka virheitäesiintyy vaativissa rakenteissa,tekstin jäsentelyssä ja tyylissä javaikka äidinkielen tai jonkin muunkielen vaikutus on ilmeinen.

220Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssaKuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen KirjoittaminenB2.1Itsenäisenkielitaidonperustaso* Ymmärtää asiallisesti jakielellisesti kompleksisenpuheen pääajatukset, kun sekäsittelee konkreetteja taiabstrakteja aiheita. Pystyyseuraamaan yleisestikiinnostavaa yksityiskohtaistakerrontaa (uutiset,haastattelut, elokuvat,luennot).* Ymmärtää puheenpääkohdat, puhujantarkoituksen, asenteita,muodollisuusastetta ja tyyliä.Pystyy seuraamaan laajaapuhetta ja monimutkaistaargumentointia, jos puheenkulku on selvästi merkittyerilaisin jäsentimin (sidesanat,rytmitys). Pystyy tiivistämääntai ilmaisemaan kuulemastaanavainkohdat ja tärkeätyksityiskohdat.* Ymmärtää suuren osanympärillään käytävästäkeskustelusta, mutta voikokea vaikeaksi ymmärtääuseamman syntyperäisenvälistä keskustelua, jos nämäeivät mitenkään helpotasanottavaansa.*Osaa esittää selkeitä, täsmällisiäkuvauksia monistakokemuspiiriinsä liittyvistäasioista, kertoa tuntemuksista sekätuoda esiin tapahtumien jakokemusten henkilökohtaisenmerkityksen. Pystyy osallistumaanaktiivisesti useimpiinkäytännöllisiin ja sosiaalisiintilanteisiin sekä melkomuodollisiin keskusteluihin.Pystyy säännölliseenvuorovaikutukseen syntyperäistenkanssa vaikuttamatta tahattomastihuvittavalta tai ärsyttävältä.Kielellinen ilmaisu ei aina oletäysin tyylikästä.*Pystyy tuottamaan puhejaksojamelko tasaiseen tahtiin, japuheessa on vain harvoin pitempiätaukoja.*Ääntäminen ja intonaatio ovatselkeitä ja luontevia.*Osaa käyttää monipuolisestikielen rakenteita ja laajahkoasanastoa mukaan lukienidiomaattinen ja käsitteellinensanasto. Osoittaa kasvavaa taitoareagoida sopivasti tilanteenasettamiin muotovaatimuksiin.* Kieliopin hallinta on melkohyvää, eivätkä satunnaiset virheetyleensä haittaa ymmärrettävyyttä.*Pystyy lukemaan itsenäisestimuutaman sivun pituisiatekstejä (lehtiartikkeleita,novelleja, viihde- jatietokirjallisuutta, raportteja jayksityiskohtaisia ohjeita)oman alan tai yleisistäaiheista. Tekstit voivatkäsitellä abstrakteja,käsitteellisiä tai ammatillisiaaiheita, ja niissä on tosiasioita,asenteita ja mielipiteitä.*Pystyy tunnistamaankirjoittajan ja tekstintarkoituksen, paikantamaanuseita eri yksityiskohtiapitkästä tekstistä. Pystyynopeasti tunnistamaan tekstinsisällön ja uusien tietojenkäyttöarvon päättääkseen,kannattaako tekstiin tutustuatarkemmin.* Vaikeuksia tuottavat vainpitkien tekstien idiomit jakulttuuriviittaukset.* Osaa kirjoittaa selkeitä jayksityiskohtaisia tekstejä monistaitseään kiinnostavista aihepiireistä,tutuista abstrakteista aiheista,rutiiniluonteisia asiaviestejä sekämuodollisempia sosiaalisia viestejä(arvostelut, liikekirjeet, ohjeet,hakemukset, yhteenvedot).*Osaa kirjoittaessaan ilmaista tietojaja näkemyksiä tehokkaasti jakommentoida muiden näkemyksiä.Osaa yhdistellä tai tiivistää erilähteistä poimittuja tietoja omaantekstiin.* Osaa laajan sanaston ja vaativialauserakenteita sekä kielellisetkeinot selkeän, sidosteisen tekstinlaatimiseksi. Sävyn ja tyylinjoustavuus on rajallinen, ja pitkässäesityksessä voi ilmetä hyppäyksiäasiasta toiseen.* Hallitsee melko hyvinoikeinkirjoituksen, kieliopin javälimerkkien käytön, eivätkä virheetjohda väärinkäsityksiin. Tuotoksessasaattaa näkyä äidinkielen vaikutus.Vaativat rakenteet sekä ilmaisun jatyylin joustavuus tuottavat ongelmia.

221Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssaKuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen KirjoittaminenB2.2Toimivaitsenäinenkielitaito* Ymmärtää elävää taitallennettua, selkeästijäsentynyttä yleiskielistäpuhetta kaikissa sosiaalisenelämän, koulutuksen jatyöelämän tilanteissa (myösmuodollinen keskustelu jasyntyperäisten välinen vilkaskeskustelu).* Pystyy yhdistämäänvaativia tehtäviä vartenkompleksista jayksityiskohtaista tietoakuulemistaan laajoistakeskusteluista tai esityksistä.Osaa päätellä ääneenlausumattomia asenteita jasosiokulttuurisia viitteitäsekä arvioida kriittisestikuulemaansa.* Ymmärtää vieraita puhujiaja kielimuotoja. Huomattavataustamelu, kielellinenhuumori ja harvinaisemmatidiomit jakulttuuriviittaukset saattavatyhä tuottaa vaikeuksia.*Osaa pitää valmistellun esityksenmonenlaisista yleisistäkin aiheista.Pystyy tehokkaaseen sosiaaliseenvuorovaikutukseen syntyperäistenkanssa. Osaa keskustella janeuvotella monista asioista, esittääja kommentoida vaativiaajatuskulkuja ja kytkeäsanottavansa toistenpuheenvuoroihin. Osaa ilmaistaitseään varmasti, selkeästi jakohteliaasti tilanteen vaatimallatavalla. Esitys voi ollakaavamaista, ja puhuja turvautuutoisinaan kiertoilmauksiin.*Osaa viestiä spontaanisti, useinhyvinkin sujuvasti ja vaivattomastisatunnaisista epäröinneistähuolimatta.*Ääntäminen ja intonaatio ovathyvin selkeitä ja luontevia.* Hallitsee laajasti kielellisetkeinot ilmaista konkreetteja jakäsitteellisiä, tuttuja jatuntemattomia aiheita varmasti,selkeästi ja tilanteen vaatimaamuodollisuusastetta noudattaen.Kielelliset syyt rajoittavat ilmaisuaerittäin harvoin.* Kieliopin hallinta on hyvää.Usein puhuja korjaa virheensä itse,eivätkä virheet haittaaymmärrettävyyttä.*Pystyy lukemaan itsenäisestiusean sivun pituisia, eritarkoituksiin laadittujakompleksisia tekstejä(päivälehtiä, novelleja,kaunokirjallisuutta). Jotkinnäistä voivat olla vain osittaintuttuja tai tuntemattomia,mutta henkilön itsensäkannalta merkityksellisiä.* Pystyy tunnistamaankirjoittajan asennoitumisen jatekstin tarkoituksen. Pystyypaikantamaan ja yhdistämäänuseita käsitteellisiä tietojamonimutkaisista teksteistä.Ymmärtää riittävästitiivistääkseen pääkohdat taiilmaistakseen ne toisin sanoin.* Vaikeuksia tuottavat vainpitkien tekstienharvinaisemmat idiomit jakulttuuriviittaukset.*Osaa kirjoittaa selkeitä,yksityiskohtaisia, muodollisia jaepämuodollisia tekstejämonimutkaisista todellisista taikuvitelluista tapahtumista jakokemuksista enimmäkseen tutuilleja toisinaan tuntemattomillelukijoille. Osaa kirjoittaa esseen,muodollisen tai epämuodollisenselostuksen, muistiinpanojajatkotehtäviä varten ja yhteenvetoja.*Osaa kirjoittaa selkeän jajäsentyneen tekstin, ilmaistakantansa, kehitellä argumenttejasystemaattisesti, analysoida, pohtiaja tiivistää tietoa ja ajatuksia.* Kielellinen ilmaisuvarasto eirajoita havaittavasti kirjoittamista.* Hallitsee hyvin kieliopin, sanastonja tekstin jäsennyksen. Virheitä voiesiintyä harvinaisissa rakenteissa jaidiomaattisissa ilmauksissa sekätyyliseikoissa.

222Taitotasot C1-C2C1.1TaitavankielitaidonperustasoSelviytyminen monissa vaativissa kielenkäyttötilanteissaKuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen*Ymmärtää suhteellisen*Ymmärtää yksityiskohtaisestivaivattomasti pitempääkinpitkähköjä, kompleksisiapuhetta tai esitystätekstejä eri aloilta.(elokuvia, luentoja,*Pystyy vaihtelemaankeskusteluja, väittelyjä)lukutapaansa tarpeen mukaan.erilaisista tutuista jaOsaa lukea kriittisesti jayleisistä aiheista myöstyylillisiä vivahteita arvioidensilloin, kun puhe ei olesekä tunnistaa kirjoittajanselkeästi jäsenneltyä jaasennoitumisen ja tekstinsisältää idiomaattisiapiilomerkityksiä. Pystyyilmauksia japaikantamaan ja yhdistämäänrekisterinvaihdoksia.useita käsitteellisiä tietoja*Ymmärtää hyvin erilaisiamonimutkaisista teksteistä,äänitemateriaalejatiivistämään ne ja tekemäänyksityiskohtaisesti janiistä vaativia johtopäätöksiä.puhujien välisiä suhteita ja*Vaativimmat yksityiskohdattarkoituksia tunnistaen.ja idiomaattiset tekstikohdat*Vieras aksentti tai hyvinsaattavat vaatia useammanmurteellinen puhekielilukukerran tai apuvälineidentuottavat vaikeuksia.käyttöä.*Osaa pitää pitkähkön,valmistellun muodollisenkinesityksen. Pystyy ottamaanaktiivisesti osaa monimutkaisiinkäsitteellisiä ja yksityiskohtiasisältäviin tilanteisiin ja johtaarutiiniluonteisia kokouksia japienryhmiä. Osaa käyttää kieltämonenlaiseen sosiaaliseenvuorovaikutukseen. Tyylilajien jakielimuotojen vaihtelu tuottaavaikeuksia.*Osaa viestiä sujuvasti,spontaanisti ja lähes vaivattomasti.*Osaa vaihdella intonaatiota jasijoittaa lausepainot oikeinilmaistakseen kaikkeinhienoimpiakin merkitysvivahteita.*Sanasto ja rakenteisto ovat hyvinlaajat ja rajoittavat ilmaisuaerittäin harvoin. Osaa ilmaistaitseään varmasti, selkeästi jakohteliaasti tilanteen vaatimallatavalla.*Kieliopin hallinta on hyvää.Satunnaiset virheet eiväthankaloita ymmärtämistä, japuhuja osaa korjata ne itse.*Pystyy kirjoittamaan selkeitä, hyvinjäsentyneitä tekstejämonimutkaisista aiheista,ilmaisemaan itseään täsmällisesti jaottamaan huomioon vastaanottajan.Osaa kirjoittaa todellisista jakuvitteellisista aiheista varmalla,persoonallisella tyylillä käyttäenkieltä joustavasti ja monitasoisesti.Pystyy kirjoittamaan selkeitä jalaajoja selostuksia vaativistakinaiheista.*Osoittaa, että hallitsee moniakeinoja tekstin jäsentämiseksi jasidosteisuuden edistämiseksi.*Kielellinen ilmaisuvarasto on hyvinlaaja. Hallitsee hyvin idiomaattisetilmaukset ja tavalliset sanonnat.* Hallitsee erittäin hyvin kieliopin,sanaston ja tekstin jäsennyksen.Virheitä voi esiintyä satunnaisestiidiomaattisissa ilmauksissa sekätyyliseikoissa.

223LIITE 2VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSLAISSA TARKOITETUN OPETUKSENVALTAKUNNALLISISTA TAVOITTEISTA JA PERUSOPETUKSEN TUNTIJAOSTA(1435/2001)N:o 1435/2001Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2001Valtioneuvoston asetusperusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksentuntijaostaValtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä,säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun perusopetuslain (628/1998) 14 §:n 1momentin nojalla:1 lukuYleistä1 §SoveltamisalaTässä asetuksessa säädetään perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetun esiopetuksen,perusopetuksen, lisäopetuksen ja maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseenvalmistavan opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä perusopetukseenkäytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekäoppilaanohjaukseen (tuntijako).2 lukuOpetuksen valtakunnalliset tavoitteet2 §Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteenOpetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua tasapainoisiksi, terveenitsetunnon omaaviksi ihmisiksi ja kriittisesti ympäristöään arvioiviksi yhteiskunnanjäseniksi. Lähtökohtina ovat elämän, luonnon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekäoman ja toisten oppimisen ja työn arvostaminen. Tavoitteena on fyysisen, psyykkisen jasosiaalisen terveyden ja hyvinvoinnin vaaliminen sekä oppilaiden kasvu hyviin tapoihin.Oppilaita kasvatetaan vastuullisuuteen ja yhteistyöhön sekä toimintaan, joka pyrkiiihmisryhmien, kansojen ja kulttuurien väliseen suvaitsevaisuuteen ja luottamukseen.

224Opetuksella tuetaan myös aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista ja annetaanvalmiuksia toimia demokraattisessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa sekä edistääkestävää kehitystä.3 §Tarpeelliset tiedot ja taidotOpetuksen tulee antaa oppilaille perusta laajaan yleissivistykseen sekä aineksia javirikkeitä maailmankuvan avartumiseen ja syvenemiseen. Tämä edellyttää ihmistentunteiden ja tarpeiden, uskontojen ja elämänkatsomusten, historian, kulttuurin jakirjallisuuden, luonnon ja terveyden sekä talouden ja teknologian tuntemusta. Opetuksenon tarjottava esteettisiä kokemuksia ja elämyksiä kulttuurien eri aloilta sekämahdollisuuksia kehittää käden taitoja ja luovuutta sekä liikunnan taitoja.Opetuksessa tuetaan oppilaiden ajattelun ja viestinnän taitojen kehittymistä. Tavoitteenaon äidinkielen monipuolinen hallinta sekä valmiudet vuorovaikutukseen myös toisellakotimaisella kielellä ja muilla kielillä. Tavoitteena on, että oppilaat oppivat matemaattisenajattelun ja matematiikan soveltamisen perusteita sekä hallitsevat tieto- javiestintätekniikkaa.Muulla kuin äidinkielellä annettavassa opetuksessa oppilaille annetaan lisäksi opetuksessakäytettävään kieleen ja siihen liittyvään kulttuuriin perustuvia erityisiä tietoja, taitoja javalmiuksia. Opetuksen järjestämisluvan mukaan erityiseen maailmankatsomukselliseentai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvassa opetuksessa oppilaille annetaan myösopetuksen perustana olevaan maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmäänperustuvia tietoja, taitoja ja valmiuksia.4 §Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen ja elinikäinen oppiminenOpetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, ettäjokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta jatukea. Opetuksessa otetaan erityisesti huomioon tyttöjen ja poikien erilaiset tarpeet sekäkasvun ja kehityksen erot. Oppilashuollon tulee edistää oppilaan terveyttä ja sosiaalistahyvinvointia ja siten turvata hyvän kasvun ja oppimisen edellytykset.Oppimisympäristön tulee antaa oppilaalle mahdollisuuksia kasvuun ja oppimiseenyksilönä ja ryhmän jäsenenä. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisvaikeuksienvarhaiseen tunnistamiseen ja voittamiseen sekä syrjäytymisen torjumiseen ja sosiaalistentaitojen oppimiseen.Oppilaita ohjataan ja kannustetaan omatoimiseen, kriittiseen tiedonhankintaan jamonipuolisiin yhteistyötaitoihin. Oppimistaitojen kehittämisessä pyritään tuottamaanvalmiudet ja halu jatko-opintoihin ja koko elämän kestävään oppimiseen. Tavoitteena on,että oppilaalle kehittyy myönteinen minäkuva. Oppilaita autetaan jäsentämään jahyödyntämään oppimaansa.

2255 §Muille kuin oppivelvollisuuttaan suorittaville oppilaille annettavan opetuksen erityisettavoitteetEsiopetuksen erityisenä tavoitteena on edistää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssalapsen kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettäitsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla.Lisäopetuksen erityisenä tavoitteena on kehittää nuoren valmiuksia uranvalintaan,parantaa edellytyksiä jatko-opintoihin sekä edistää elämänhallintataitoja.Aikuisille annettavan perusopetuksen erityisenä tavoitteena on oppilaan elämänkokemus,olosuhteet ja ikä huomioon ottaen tarjota mahdollisuus saavuttaa perusopetuksen tiedotja taidot sekä jatko-opintovalmiudet.Maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteena onantaa oppilaalle tarvittavat valmiudet suomen tai ruotsin kielessä ja tarpeelliset muutvalmiudet esiopetukseen tai perusopetukseen siirtymistä varten sekä edistää oppilaidentasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Opetuksentavoitteena on lisäksi tukea ja edistää oppilaiden oman äidinkielen hallintaa ja omankulttuurin tuntemusta.3 lukuPerusopetuksen tuntijako6 §Oppivelvollisille annettavan perusopetuksen tuntijakoPerusopetukseen käytettävä aika jaetaan eri oppiaineiden ja niistä muodostettujenaineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen seuraavasti:Aineryhmä,oppiaineVuosiviikkotunnit 1) opetuksenaloittamisajankohdasta tai edellisestä tuntienmääräytymiskohdasta laskettuna vähintään:Vuosiviikkotunnityhteensävähintään:Vuosiluokat1 2 3 4 5 6 7 8 9Äidinkieli jakirjallisuus14 14 14 42Vuosiluokilta 1-6alkava kieli (A-kieli)- - 8 8 16Vuosiluokilta 7-9 - - - - - - 6 6

226alkava kieli (B-kieli)Matematiikka 6 12 14 32Ympäristö- jaluonnontieto9 31YmpäristöoppiBiologia jamaantieto3 7Fysiikka ja kemia 2 7Terveystieto 2) 3Uskonto taielämänkatsomustieto6 5 11Historia jayhteiskuntaoppi- - - - 3 7 10Taide ja taitoaineet 26 30 56Musiikki 4 3Kuvataide 4 4Käsityö 4 7Liikunta 8 10Kotitalous - - - - - - 3 3Oppilaanohjaus - - - - - - 2 2Valinnaiset aineet 13VapaaehtoinenA-kieli- - 6 6 3) 121) Vuosiviikkotunti = 38 oppituntia2) Terveystietoa opetetaan integroidusti vuosiluokilla 1-6 ja kolme vuosiviikkotuntiavuosiluokilla 7-9.3) Oppilas voi vuosiluokilla 7-9, kielestä riippuen, opiskella vapaaehtoista A-kieltä jokovalinnaisena aineena tai B-kielen sijasta opetettavana yhteisenä aineena.- Oppiainetta ei opeteta asianomaisella vuosiluokalla, ellei opetussuunnitelmassa toisinmäärätäValinnaisena aineena voidaan opettaa 1 momentissa mainittujen oppiaineiden syventäviätai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia, vieraitakieliä sekä tietotekniikkaan liittyviä aineita. Valinnaisten aineiden nimet määritelläänopetussuunnitelmassa.7 §Muille kuin oppivelvollisille annettavan perusopetuksen tuntijako

227Perusopetukseen käytettävä aika jaetaan eri oppiaineiden ja niistä muodostettujenaineryhmien opetukseen seuraavasti:AineryhmäOppiainePakolliset kurssitvähintäänValinnaisena tarjottavienkurssien vähimmäismääräÄidinkieli ja kirjallisuus 4 1Kielet 14 6Toinen kotimainen kieli ja vieraat kieletMatematiikka 8 1Uskonto tai elämänkatsomustieto 1 2Yhteiskunnalliset ja luonnontieteelliset aineet 12Historia ja yhteiskuntaoppiFysiikkaKemiaBiologiaMaantietoMuita perusopetukseen soveltuvia aineita taiaihealueitaYhteensä vähintään 44Oppilaan tulee valita 1 momentissa säädetyistä yhteiskunnallisten ja luonnontieteellistenaineiden ryhmään kuuluvista aineista vähintään neljä.Oppilaan tulee opiskella vähintään yhtä kieltä A-kielen oppimäärän mukaisesti javähintään yhtä kieltä B-kielen oppimäärän mukaisesti. Oppilaalle tulee varatamahdollisuus opiskella valinnaisena aineena yhtä tai useampaa vierasta kieltä.Vankilassa järjestettävässä opetuksessa voidaan poiketa 1 momentista sen mukaan kuinopetussuunnitelmassa määrätään.8 §Kieltenopetusta koskevat erityissäännöksetJos opetus annetaan osittain tai kokonaan muulla kuin koulun opetuskielellä, voidaanäidinkielen ja kirjallisuuden sekä A-kielen opettamiseen käytettävä tuntimäärä jakaa 6 tai7 §:stä poiketen koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuudensekä opetuksessa käytettävän kielen opettamiseen opetuksen järjestäjän päättämällätavalla. Tuntimäärä tulee määrittää siten, että koulun opetuskielen mukaan määräytyvänäidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa voidaan perusopetuksen aikana saavuttaaäidinkielelle ja kirjallisuudelle asetetut tavoitteet. Koulun opetuskielen mukaanmääräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärän tulee olla kuitenkin vähintään

228puolet äidinkielen ja kirjallisuuden sekä A-kielen 6 tai 7 §:n mukaisesta tunti- jakurssimäärästä perusopetuksen aikana.Koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijastamaahanmuuttajille voidaan opettaa joko kokonaan tai osittain suomen tai ruotsin kieltäerityisen maahanmuuttajille tarkoitetun oppimäärän mukaisesti.Jos saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle oppilaalle opetetaanperusopetuslain 12 §:n mukaan äidinkielenä oppilaan omaa äidinkieltä, voidaan oppilaanäidinkielen ja kirjallisuuden sekä muiden kielten opettamiseen käytettävä tuntimääräjakaa 6 tai 7 §:stä poiketen kielten opettamiseen opetuksen järjestäjän päättämällätavalla. Tässä momentissa tarkoitetulle oppilaalle opetetaan toisen kotimaisen kielensijasta suomen kieltä tai ruotsin kieltä erityisen oppimäärän mukaisesti.Koulussa, jossa on saamelaisten kotiseutualueella asuvia oppilaita, tulee valinnaisenaaineena olla saamen kieli. Koulussa, jossa saamenkielisille, romanikielisille javieraskielisille oppilaille opetetaan äidinkielenä oppilaan omaa äidinkieltä, tuleevalinnaisena aineena olla ruotsin kieli tai suomen kieli.Viittomakielen opetus järjestetään äidinkieleen ja kirjallisuuteen sekä muihin kieliinvaratuilla tunneilla.9 §Erityisopetusta koskevat erityissäännöksetPerusopetuslain 17 §:n 2 momentin mukaan erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjenoppilaiden opetus voidaan, jos se on oppilaan oppimisedellytykset huomioon ottaenperusteltua, järjestää perusopetuslain 18 §:n perusteella 6 tai 7 §:stä poiketen siten kuinoppilaalle laaditussa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassasuunnitelmassa määrätään.Perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettujen pidennetyn oppivelvollisuudenpiirissä olevien oppilaiden opetus voidaan tarvittaessa järjestää siten, ettei yhteisenäaineena opeteta toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä. Pidennetyn oppivelvollisuudenpiirissä olevien oppilaiden opetuksessa oppiaineita voidaan yhdistääoppiainekokonaisuuksiksi ja jakaa osa-alueisiin siten kuin opetussuunnitelmassamäärätään.Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijastatoiminta-alueittain siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään.10 §Erityisen koulutustehtävän saaneen opetuksen järjestäjän antamaa opetusta koskevaterityissäännöksetPerusopetuslain 7 §:n 3 momentin mukaisen erityisen koulutustehtävän saaneenopetuksen järjestäjän antamassa opetuksessa voidaan poiketa 6 tai 7 §:stä sen mukaankuin opetuksen järjestämisluvassa määrätään.

22911 §Erinäiset määräyksetOpetussuunnitelman perusteissa määrätään ne tiedot ja taidot, jotka oppilaan tuleeperusopetuksen oppimäärän suorittaessaan saavuttaa.4 lukuVoimaantulo- ja siirtymäsäännökset12 §VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2002.Tällä asetuksella kumotaan peruskoulun tuntijaosta 23 päivänä syyskuuta 1993 annettuvaltioneuvoston päätös (834/1993) sekä aikuislukion tuntijaosta 26 päivänä syyskuuta1994 annetun opetusministeriön päätöksen (873/1994) 1 § ja 3 §:n 4 momentti, ensinmainittu säädös siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja jälkimmäisen säädöksen 3§:n 4 momentti sellaisena kuin se on päätöksessä 1203/1998.Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanonedellyttämiin toimenpiteisiin.13 §SiirtymäsäännösEdellä 12 §:n 2 momentissa mainittujen päätösten mukaan laadittua opetussuunnitelmaavoidaan noudattaa siihen saakka kunnes opetushallitus päättää tämän asetuksenmukaisista opetussuunnitelman perusteista ja niiden mukaan laadittavienopetussuunnitelmien käyttöönotosta. Opetushallituksen tulee hyväksyäopetussuunnitelman perusteet niin, että tämän asetuksen mukaiset opetussuunnitelmatotetaan viimeistenkin vuosiluokkien osalta käyttöön viimeistään 1 päivänä elokuuta 2006.Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2001OpetusministeriMaija RaskJohtajaKirsi Lindroos

230LIITE 3VALTIONEUVOSTON ASETUS LUKIOKOULUTUKSEN YLEISISTÄVALTAKUNNALLISISTA TAVOITTEISTA JA TUNTIJAOSTA (955/2002)N:o 955/2002Annettu Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2002Valtioneuvoston asetuslukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaostaValtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä,säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) 10 §:n 1 momentin ja 39§:n nojalla, sellaisena kuin niistä on 10 §:n 1 momentti laissa 1184/1998:1 lukuYleistä1 §SoveltamisalaTässä asetuksessa säädetään lukiolaissa (629/1998) tarkoitetun lukiokoulutuksen yleisistävaltakunnallisista tavoitteista samoin kuin opetukseen käytettävän ajan jakamisesta erioppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä opinto-ohjaukseen (tuntijako).2 lukuLukiokoulutuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet2 §Lukio opiskeluympäristönäLukion tulee olla opiskelijalle henkisesti ja fyysisesti turvallinen, oppimisen jaosallistumisen mahdollistava avoin ja myönteinen opiskeluympäristö. Lukion tulee tukeavuorovaikutteisuutta sekä oppilaitoksen sisällä että yhteydenpidossa ympäristöön.Opiskelijan itsenäisen toiminnan ja vastuullisuuden lisäksi lukiossa korostetaanopiskelijan asemaa osana opiskeluyhteisöä.

2313 §Opetuksen tavoitteetLähtökohtana opetuksessa on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Tavoitteenaon, että opiskelija oppii arvostamaan luonnon ja kulttuurien monimuotoisuutta.Opetuksen tulee tukea opiskelijan kasvua aikuisen vastuuseen omasta ja muiden ihmistenhyvinvoinnista, elinympäristön tilasta sekä kansalaisyhteiskunnan toimivuudesta.Opiskelijaa perehdytetään elinkeinoelämään ja yrittäjyyteen. Opiskelijan kulttuuriidentiteettiäsekä kulttuurien tuntemusta syvennetään.Opetuksen pitää kannustaa opiskelijaa toimimaan opiskeluyhteisössä ja yhteiskunnassapaikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tavoitteena on, että opiskelija oppiiedistämään yhdessä muiden kanssa ihmisoikeuksia, demokratiaa, tasa-arvoa ja kestävääkehitystä.Tavoitteena on, että opiskelija omaksuu hyvät tavat ja osaa ilmaista kulttuuriidentiteettiäänsekä että hän tiedostaa oman persoonallisen erityislaatunsa.4 §Tarpeelliset tiedot ja taidotOpiskelijalle tulee antaa jatko-opintojen, kansalaisena toimimisen ja laadukkaan elämänkannalta hyvä yleissivistys. Tietoja ja taitoja syvennetään sekä annetaan laajat yleistiedotihmisestä, yhteiskunnasta, kulttuureista ja luonnosta. Tavoitteena on, että opiskelijalla onhyvät tietoyhteiskuntataidot. Häntä harjaannutetaan käyttämään niitä tiedonhankintaanja viestintään, hallitsemaan mediaosaamisen perustaidot sekä arvioimaan kriittisestitietoa. Opiskelijalle opetetaan yhteistyötaitoja, jotka mahdollistavat toimimisenitsenäisesti ja ryhmässä.Opetuksen tulee harjaannuttaa opiskelijaa monipuolisesti itseilmaisussa javuorovaikutustaidoissa ja ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti molemmillakotimaisilla kielillä sekä vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Opetuksen on tarjottavaesteettisiä kokemuksia sekä elämyksiä eri taidemuodoista.5 §Elinikäinen oppiminen ja itsensä kehittäminenOpetuksen on kehitettävä opiskelijan opiskelutaitoja ja opiskelijan kykyä arvioidaopiskelutaitojaan. Opiskelijaa tuetaan tunnistamaan vahvuutensa ja kehittymistarpeensaoppijana ja käyttämään hänelle soveltuvia opiskelumenetelmiä. Opiskelijaaharjaannutetaan omien valintojen suunnitteluun ja tekemiseen sekä vastuuseenvalinnoistaan.Tavoitteena on, että opiskelija sisäistää elinikäisen oppimisen merkityksen. Häntä tuetaanluottamaan opiskelutaitoihinsa sekä tekemään jatko-opintosuunnitelmia. Opetuksen onluotava valmiuksia opiskelijan oman tehtävän löytämiseksi yhteiskunnassa ja

232työelämässä.6 §Aikuisille annettavan opetuksen erityiset tavoitteetAikuisille annettavaa opetusta kehitetään yleissivistävänä opetuksena. Opetuksen tuleetarjota monipuoliset edellytykset perus-, jatko- ja täydennyskoulutukseen sekä opiskelijanelinikäiseen itsensä kehittämiseen osana aikuiskoulutusta. Aikuisille annettavassaopetuksessa tulee antaa tutkintotavoitteisen opetuksen lisäksi suoritustavoitteisestiopiskelevien aineopiskelijoiden sekä muiden erityisryhmien opetusta, joissa otetaanhuomioon aikuisopiskelun erityispiirteet.Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saa yleissivistävän tiedon lisäksi sellaisia opiskelu-,kieli- ja viestintätaitoja sekä tietoteknisiä taitoja, joita tarvitaan sekä jatko-opintoihin ettätyöllistymiseen ja työelämässä menestymiseen. Opetuksen tulee kehittää valmiuksiaelinikäiseen oppimiseen sekä tukea opiskelijan persoonallisuuden kasvua.3 lukuLukio-opetuksen tuntijako7 §Nuorille annettavien opintojen rakenneLukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin.Syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviäjatkokursseja, joita opiskelijalle tulee tarjota valittaviksi.Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista,menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän tarjoamiaammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviinkursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettavat lukiodiplomit.Soveltavat kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia. Opiskelijalle tulee antaa mahdollisuussisällyttää opintoihinsa soveltaviksi kursseiksi myös edellä tarkoitettuja muunkoulutuksen järjestäjän järjestämiä opintoja.8 §Nuorille annettavan opetuksen tuntijakoNuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako on seuraava:Pakolliset Syventävinä opintoina tarjottavienOppiaine tai aineryhmäkurssit valtakunnallisten kurssien määräÄidinkieli ja kirjallisuus 6 3Kielet perusopetuksen vuosiluokilta 1-66 2alkava kieli (A-kieli)

233perusopetuksen vuosiluokilta 7-9alkava kieli (B-kieli)5 2muut kielet 16Matematiikkalyhyt oppimäärä 6 2pitkä oppimäärä 10 3Ympäristö ja luonnontieteetBiologia 2 3Maantiede 2 2Fysiikka 1 7Kemia 1 4Uskonto tai elämänkatsomustieto 3 2Filosofia 1 3Psykologia 1 4Historia 4 2Yhteiskuntaoppi 2 2Taito- ja taideaineet 5Liikunta 2 3Musiikki 1-2 3Kuvataide 1-2 3Terveystieto 1 2Opinto-ohjaus 1 1Pakolliset kurssit 47-51Syventävät kurssit vähintään 10Soveltavat kurssit Kurssit yhteensävähintään75Tuntijaon mukaisten pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi voi olla koulutuksenjärjestäjän päättämiä syventäviä ja soveltavia kursseja. Oppituntien lisäksi opintoohjauksessaopiskelijalle annetaan muuta ohjausta.Opiskelija voi opiskella useampaa kuin yhtä A-kieltä. Jos toista kotimaista kieltäopiskellaan A-oppimäärän mukaisesti, on pakollisten kurssien määrä kuusi.Saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle opiskelijalle voidaan opettaaäidinkieltä ja kirjallisuutta suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan.Jos saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle opiskelijalle opetetaan hänenomaa äidinkieltään, opiskelijan äidinkielen ja kirjallisuuden ja muiden kielten pakollistenkurssien yhteismäärät sekä opiskelijalle pakollisten kurssien kokonaismäärä voivat olla 1momentissa säädettyä pienemmät. Tässä tapauksessa toista kotimaista kieltä opiskellaanvalinnaisena aineena.Jos vieraskieliselle opiskelijalle opetetaan suomen tai ruotsin kieltä suomi/ruotsi toisenakielenä -oppimäärän mukaan, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä toisen kotimaisen kielen

234tunnit saadaan jakaa mainittujen aineiden opetukseen siten kuin koulutuksen järjestäjäpäättää.Oppiaineet9 §Aikuisille annettavan opetuksen tuntijakoAikuisille annettavan opetuksen tuntijako on seuraava:PakollisetkurssitÄidinkieli ja kirjallisuus 5 1KieletA-oppimäärä 6 2B1-oppimäärä 5 2Muut oppimäärät (B2, B3) 6Matematiikkalyhyt oppimäärä 6 2pitkä oppimäärä 10 3Katsomukselliset jayhteiskunnalliset aineet 6Uskonto taielämänkatsomustieto 1Historia 3Yhteiskuntaoppi 1Filosofia 1Luonnontieteelliset aineet 7Fysiikka 1Kemia 1Biologia 2Maantiede 1Psykologia 2Muita lukion tehtävään kuuluviaaineita ja aihekokonaisuuksiaYhteensä vähintään 44Syventävinä opintoina tarjottavienvaltakunnallisten kurssienvähimmäismääräTuntijaon mukaisten pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi voi olla koulutuksenjärjestäjän päättämiä syventäviä kursseja sekä muita lukion tehtävään kuuluvia aineita jaaihekokonaisuuksia.Opiskelijan tulee opiskella vähintään yhtä kieltä A-oppimäärän tavoitteiden mukaisesti.Joko A-kielen tai B1-kielen tulee olla toinen kotimainen kieli. Opiskelijalle tulee varatamahdollisuus opiskella valinnaisena aineena yhtä tai useampaa kieltä.

235Rangaistuslaitoksessa järjestettävässä opetuksessa voidaan poiketa 1 momentista senmukaan, kuin opetussuunnitelmassa määrätään.Opiskelijan, joka on aloittanut lukio-opintonsa alle 18-vuotiaana tulee opiskella 1momentissa tarkoitettujen kurssien lisäksi vähintään yksi kurssi liikuntaa ja yksi kurssiterveystietoa sekä kaksi kurssia kuvataidetta tai musiikkia tai yksi kurssi kumpaakinviimeksi mainittua ainetta.Oppiaineiden opetuksen lisäksi opiskelijoille annetaan opintoihin liittyvää ohjausta.Ohjaukseen osallistuminen on opiskelijalle vapaaehtoista.Mitä 8 §:n 4–6 momentissa säädetään koskee myös aikuisille annettavan opetuksentuntijakoa.10 §Erityisen koulutustehtävän saaneen koulutuksen järjestäjän antamaa opetusta koskevaerityissäännösLukiolain 3 ja 4 §:n mukaisen erityisen koulutustehtävän saaneen koulutuksen järjestäjänantamassa opetuksessa voidaan poiketa 7 tai 8 §:stä sen mukaan kuin koulutuksenjärjestämistä koskevassa luvassa määrätään.4 lukuVoimaantulo ja siirtymäsäännökset11 §VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2003.Tällä asetuksella kumotaan lukion tuntijaosta 23 päivänä syyskuuta 1993 annettuvaltioneuvoston päätös (835/1993) ja aikuislukion tuntijaosta 26 päivänä syyskuuta 1994annettu opetusministeriön päätös (873/1994) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.12 §SiirtymäsäännöksetEdellä 11 §:n 2 momentissa mainitun päätöksen mukaan laadittua opetussuunnitelmaavoidaan noudattaa, kunnes opetushallitus päättää tämän asetuksen mukaistenopetussuunnitelmien perusteista ja niiden mukaan laadittujen opetussuunnitelmienkäyttöönotosta. Opetushallituksen tulee hyväksyä opetussuunnitelmien perusteet niin, ettätämän asetuksen mukaiset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön viimeistään 1 päivänäelokuuta 2005.Erityisen koulutustehtävän saaneelle koulutuksen järjestäjälle 11 §:n 2 momentissa

236mainittujen päätösten nojalla annetut määräykset raukeavat viimeistään 31 päivänäheinäkuuta 2005.Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiintoimenpiteisiin.Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2002OpetusministeriMaija RaskHallitusneuvosEeva-Riitta Pirhonen

237LIITE 4OPETUSHALLITUSSUOSITUSOpetushallituksen suositus aikuisten perusopetuksessa opiskelevien maahanmuuttajienäidinkielen opetuksen perusteiksiMaahanmuuttajien äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta. Se eiole perusopetuslain 12§:n mukaista opetusta, vaan sitä opetetaan erillisenvaltionavustuksen turvin. Äidinkielen opetuksella tuetaan opiskelijan ajattelun sekäkielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän kehittymistä, sosiaalisten suhteiden jamaailmankuvan muodostumista ja persoonallisuuden ehyttä kasvua. Yhdessäsuomi/ruotsi toisena kielenä opetuksen kanssa opiskelijan oman äidinkielen opetusvahvistaa opiskelijan identiteettiä ja rakentaa pohjaa monikulttuurisuudelle jatoiminnalliselle kaksikielisyydelle.Äidinkielen opetuksen tehtävänä on saada opiskelija kiinnostumaan omastaäidinkielestään, käyttämään ja kehittämään äidinkielen taitojaan perusopetuksenjälkeenkin sekä arvostamaan omaa taustaansa ja kulttuuriaan. Äidinkielen opetuksellaedistetään opiskelijan mahdollisuuksia opiskella täysipainoisesti kaikkiaperusopetuksen oppiaineita.Eri äidinkielten opetuksen suunnitelmia laadittaessa on lähtökohtana kunkin kielenominaislaatu, rakenne, kirjakielen kehityksen tilanne ja koko kulttuuritausta.Äidinkielen oppitunneilla opiskelijalla tulee olla mahdollisuus tutustua kunkin kielijakulttuuriryhmän ominaispiirteiden mukaan kulttuurin eri osa-alueisiin. Tavoitteitaasetettaessa otetaan huomioon opiskelijan ikä, aikaisempi opetus,opiskelutottumukset sekä muun ympäristön tarjoama tuki äidinkielen kehittymiselle.Opetus lähtee opiskelijan kielellisistä valmiuksista ja kulttuurisista kokemuksista.Opetuksessa hyödynnetään vertaisryhmää, ja opiskelijalle tarjotaan mahdollisimmanrunsaasti tilaisuuksia kuunnella ja puhua äidinkieltään oppilaitoksessa.Äidinkielen opetuksen keskeisissä sisällöissä sovelletaan mahdollisuuksien mukaansuomi äidinkielenä -oppimäärän mukaisia sisältöjä. Lisäksi opetuksessa tuetaanmuiden oppiaineiden sanastojen ja käsitteiden oppimista. Sisältöalueita painotetaansuhteessa käytettävissä olevaan tuntimäärään ja opetusryhmän kokoon, opiskelijoidenkielellisiin valmiuksiin ja ikäjakaumaan.Opetuksen laajuudesta päätetään opetuksen suunnitelmassa. Tavoitteet onsuhteutettava opetuksen laajuuteen.Opetuksen tavoitteetOpiskelija oppii perusopetuksen kuluessa

238• käyttämään omalle kielelleen ja kulttuurilleen ominaisia viestintätaitoja jaäidinkielensä keskeisiä sosiaalisia sääntöjä• käyttämään äidinkieltään rohkeasti ja luontevasti erilaisissa kielenkäyttötilanteissakoulussa ja koulun ulkopuolella• hallitsemaan peruslukutaidon ja syventämään sen ymmärtäväksi lukemiseksi• arvioimaan ja työstämään näkemäänsä, kuulemaansa, kokemaansa ja lukemaansa• tuntemaan äidinkielensä kirjoitussuunnan, varmentamaan kirjainmuodot,oikeinkirjoituksen sääntöjä ja kirjoitetun kielen rakenteita• laajentamaan ja monipuolistamaan sanavarastoaan• kehittämään kielellistä tietoisuuttaan• ymmärtämään kaksikielisyyden merkityksen omalle kehitykselleen• tuntemaan kulttuuriaan ja kehittämään kykyään vertailla eri kulttuurien vastaaviailmiöitä toisiinsa.Keskeiset sisällötVuorovaikutustaidot• arkipäivän puhekielen harjoitteleminen; fraasit, ohjeiden kysyminen ja antaminenerilaisissa vuorovaikutus- ja asiointitilanteissa• opetuskeskustelut erilaisissa ryhmissä: omista kokemuksista, ajatuksista jatunteista kertominen, kysymysten esittäminen, puheenvuorojen käyttäminen jaomien mielipiteiden perusteleminen, toisten kuunteleminen• pienimuotoisten esiintymisten suunnitteleminen ja harjoitteleminen• viestien suunnitteleminen erilaisille vastaanottajilleLukeminen ja kirjoittaminenKeskeisissä sisällöissä sovelletaan suomi äidinkielenä -oppimäärän sisältöjä siten, ettäkunkin kielen ja kulttuurin erityispiirteet otetaan huomioon. Silloin kun omakielisenkaunokirjallisuuden pääpaino on suusanallisessa tarinaperinteessä, opiskelija tottuuilmaisemaan kuulemansa tarinan herättämiä ajatuksia ja tunteita sekä arvioimaan senmerkitystä itselleen.Kieli, kirjallisuus ja muu kulttuuriKeskeisissä sisällöissä sovelletaan suomi äidinkielenä -oppimäärän sisältöjä siten, ettäkunkin kieli- ja kulttuuriryhmän erityispiirteet otetaan huomioon. Opiskelija tutustuukieli- ja kulttuuriryhmälleen tyypillisiin teksteihin ja opiskelun edetessä käyttää niitäomien kirjallisten tai kerrottujen tuotosten pohjana ja esitysten runkona.

239Opiskelijan arviointiArvioinnin tulee olla luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa sekä opiskelijanitsearviointia kehittävää. Opetuksen suunnitelmassa määrätään käytetäänköarvioinnissa sanallista arviota tai numeroarvostelua.TodistuksetOpiskelijalle annetaan lukuvuoden päättyessä erillinen todistus maahanmuuttajienäidinkielen opetukseen osallistumisesta. Todistukseen merkitään opetettava kieli,opetuksen laajuus ja sanallinen arvio tai numeroarvosana opetuksen järjestäjänpäättämällä tavalla. Muuten noudatetaan aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksenopetussuunnitelman perusteiden 2004 luvun 6.1.6 määräyksiä todistuksiinmerkittävistä tiedoista. Myös päättöarvioinnista annetaan erillinen todistus.Päättöarviointi perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen.Kuvaus opiskelijan hyvästä osaamisesta perusopetuksen päättyessäKäytettäessä kuvausta opiskelijan hyvästä osaamisesta tulee ottaa huomioon, ettäopiskelijoiden äidinkielen taidot vaihtelevat suuresti sen mukaan, miten kauan he ovatviettäneet aikaa omakielisessä ympäristössä ja miten paljon he ovat saaneet omankielensä opetusta. Lisäksi on otettava huomioon myös se, että eri kielissä on moniasellaisia erityispiirteitä, joilla on erilaisia ja erilaajuisia vaikutuksia taitojenkehittymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjoitusjärjestelmä, jonka oppimiseen voijoissakin kielissä mennä useita vuosia, puhe- ja kirjakielen erot, kirjakielen tilanneyleensäkin sekä saman kielen eri variantit.Kuvaus opiskelijan hyvästä osaamisesta on laadittu yhteiseksi pohjaksi kunnissa jakouluissa laadittaville eri kielten opetuksen suunnitelmille. Niissä tulee ottaahuomioon kunkin kielen ominaisuudet.Puhuminen ja kuunteleminenOpiskelija• pystyy ilmaisemaan itseään sujuvasti ja ymmärrettävästi arkipäivänviestintätilanteissa• osaa loogisesti edeten kertoa omin sanoin esimerkiksi jonkin kuulemansakertomuksen• pystyy seuraamaan keskustelua, osaa kuunnella muita ja ottaa osaa keskusteluun• tuntee oman kielensä puheen keskeiset sosiaaliset säännöt, esimerkiksikeskustelutavat nuorten ja aikuisten välillä sekä kielellisen kohteliaisuuden keinot.Lukeminen ja kirjallisuusOpiskelija• on saavuttanut oman kielensä ominaisuuksiin nähden sujuvan peruslukutaidon• osaa tehdä huomioita kertomuksen juonesta, henkilöistä, ajan ja ympäristönkuvauksesta, kielestä ja keskeisistä ajatuksista

240• lukee ja ymmärtää erityyppisiä asiatekstejä, kuten oppikirja- ja lehtitekstejä, jaosaa tiivistää sisällöstä pääasiat• on kiinnostunut lukemisesta; lukee myös koulutuntien ulkopuolella, joskirjallisuutta on saatavilla• osaa hakea ja käyttää omakielisiä tietolähteitä, esimerkiksi (sana)kirjoja jatietoverkkoja.KirjoittaminenOpiskelija• hallitsee oman kielensä ominaisuuksiin nähden riittävän hyvin oikeinkirjoituksenperussäännöt• kirjoittaa ymmärrettävästi tutuista aiheista• osoittaa kirjoitelmissaan hallitsevansa kirjoitettuun kieleen kuuluvat rakenteet• osaa laatia erilaisia tekstejä, kuten kirjeitä, mielipidetekstejä ja kertomuksia omankulttuurinsa viestintätraditiota noudattaen.KielentuntemusOpiskelija• tuntee äidinkielensä keskeiset rakenteet ja ominaispiirteet• pystyy vertailemaan oman kielensä piirteitä suomen tai ruotsin kieleen• osaa erottaa kirjakielen ja puhekielen toisistaan• tuntee oman kielensä historiaa ja kielisukulaisuussuhteita• on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan ja pyrkii parantamaanäidinkielen taitoaan.Kulttuurintuntemus ja kieli-identiteettiOpiskelija• tuntee oman kulttuuriyhteisönsä tapoja ja perinteitä ja pystyy vertaamaan niitämuiden kulttuureiden tapoihin• tietää perusasiat kansansa historiasta ja sen asuinalueista• tuntee mahdollisuuksien mukaan kulttuuriyhteisönsä kaunokirjallisia ja muitataiteellisia teoksia, keskeisiä kirjailijoita sekä kerrottua tarina- ja tietoperinnettä• ymmärtää äidinkielen merkityksen identiteetin kehittymisessä ja arvostaaäidinkieltään ja kulttuuriaan sekä myös muita kieliä ja kulttuureita.

241LIITE 5OPETUSHALLITUSSUOSITUSOpetushallituksen suositus lukiokoulutuksessa opiskelevien maahanmuuttajien äidinkielenopetuksen perusteiksiÄidinkieli ja kirjallisuus, muu opiskelijan äidinkieli -opetuksen perustehtävänä ontukea opiskelijan kasvamista sekä oman kieli- ja kulttuuriyhteisönsä että suomalaisenkieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Yhdessäsuomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen tai suomi/ruotsi äidinkielenä -opetuksenkanssa opiskelijan oman äidinkielen opetus vahvistaa opiskelijan monikulttuuristaidentiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle.Äidinkielen opetuksessa luodaan perusta, jonka varassa opiskelija voi ymmärtää erioppiaineissa tarpeellisia käsitteitä. Sisältöalueita painotetaan suhteessa käytettävissäolevaan tuntimäärään, opiskelijoiden kielitaitoprofiiliin, opetusryhmän kokoon jaopetettavan kielen ominaisuuksiin.Opetus lähtee opiskelijoiden kielellisistä ja kulttuurisista kokemuksista. Opetuksessaotetaan huomioon se, että opiskelijat ovat lähtökohdiltaan erilaisia ja että ympäristöntuki vieraskielisen opiskelijan oman äidinkielen oppimiselle on vähäinen. Opetuksessahyödynnetään paljon vertaisryhmää, ja opiskelijalle tarjotaan runsaastimahdollisuuksia kuunnella ja puhua äidinkieltään koulussa. Opiskelijaa rohkaistaan jatuetaan sekä ajattelun kehittämiseen että persoonalliseen kielenkäyttöön.Tavoitteellista äidinkielen opetusta tuetaan kodin ja koulun yhteistyöllä.Opetuksen tavoitteetOpetuksen suunnittelussa on otettava huomioon, että äidinkielen hallinnan tavoitteitaei voida asettaa samalle tasolle kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvilla.Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija• tulee tietoiseksi äidinkielensä rakenteesta ja käytöstä• laajentaa sanavarastoaan ja parantaa tekstinlukutaitoaan• osaa hyödyntää monipuolisesti omakielisiä puhuttuja tai kirjoitettuja tekstejä• pystyy ilmaisemaan itseänsä äidinkielellään rohkeasti ja luontevasti erilaisissapuhetilanteissa• pystyy kirjoittamaan erilaisia tarkoituksia varten• syventää oman kulttuurin ja kirjallisuuden tuntemustaan• osoittaa oman kielen ja kulttuurin arvostusta ja on motivoitunut kehittämäänäidinkielen taitoaan edelleen.

242ArviointiArvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti kielitaidon ja -tiedon eri alueisiin.Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset, osallistumisaktiivisuusja harrastuneisuus.KurssitPuhuminen, lukeminen, kirjoittaminen ja kielen havainnointi kytkeytyvät jokaisenkurssin tavoitteisiin ja sisältöihin.1. Oma äidinkieli ja sen käyttö (ÄIM1)Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion äidinkielen opetusta ja vahvistaasanavaraston ja perusrakenteiden hallintaa. Kurssin aluksi eritellään opiskelijoidenäidinkielen osaamista sekä heidän aikaisempia tietojaan ja tietoisuuttaan omastaäidinkielestään ja kulttuuristaan. Tutustutaan oman äidinkielen käyttöön ja kielenvaihteluun asianomaisella kielialueella. Kuunnellaan äidinkieltä eri tilanteissa sekäkeskustellaan opiskelijan perinteistä, lukio-opinnoista ja suomalaiseen yhteiskuntaanliittyvistä asioista. Kartutetaan sanastoa ja määritellään eri alojen peruskäsitteitäomalla äidinkielellä.2. Kielitieto ja oikeakielisyys (ÄIM2)Perehdytään tarkemmin oman kielen rakenteeseen ja erityispiirteisiin suomen/ruotsinkieleen verrattuna. Harjoitellaan oman kielen kirjallista käyttöä. Edetään ensinhenkilökohtaisista tarkoituksista vaativampiin viestintätehtäviin. Muissa kuinlatinalaista kirjaimistoa käyttävissä kielissä varmistetaan kunkin kielenkirjoitustekniikka, mahdollisesti myös tietokoneen avulla.3. Kielialueen kulttuuri (ÄIM3)Tutustutaan asianomaisen kieli- ja kulttuurialueen kulttuuriperinteisiin, myössuulliseen kansanperinteeseen, uskontoon ja uskomuksiin sen mukaan, mikä merkitysniillä on kyseisessä kulttuurissa. Verrataan oman kulttuurin piirteitä suomalaiseenkulttuuriin. Aihealueisiin tutustutaan monipuolisesti niistä lukien, puhuen jakirjoittaen.4. Viestintä ja yhteiskunta (ÄIM4)Perehdytään mahdollisuuksien mukaan asianomaisen kielialueen ajankohtaisiinmediateksteihin kuten uutisiin, mainoksiin, artikkeleihin ja reportaaseihin sekäkeskustellaan ja kirjoitetaan opiskelijoita kiinnostavista aiheista. Syvennytään omankielialueen nykyisiin oloihin. Opiskelija voi suullisesti tai kirjallisesti esitellä jaeritellä valitsemaansa lehtiartikkelia, radio- tai televisio-ohjelmaa.

2435. Kaunokirjallisuus ja muut taidelajit (ÄIM5)Tutustutaan oman kielen tai kielialueen joihinkin tunnettuihin kirjailijoihin jataiteilijoihin. Luetaan yhdessä jotakin kaunokirjallista teosta ja pohditaan sen sisältöäja kieltä. Opiskelijat voivat lukea ja referoida haluamansa teoksen tai syventyäjohonkin taidelajiin ja kertoa siitä. Opiskelijat voivat esitellä sopivissa tilaisuuksissaoman kielialueensa kulttuuria, taidetta ja kirjallisuutta.6. Tiedon maailma (ÄIM6)Perehdytään koulun muihin oppiaineisiin liittyviin eri tieteenalojen teksteihinsanavaraston laajentamiseksi ja eri tieteenalojen nykykäsitteiden oppimiseksi.Keskustellaan eri alojen ajankohtaisista asioista. Kirjoitetaan ja esitellään omaartikkeli tai asiateksti. Voidaan toteuttaa myös laajempi yhtä alaa käsittelevä projekti.