Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

Mika HuhtamoRaisio Futiksen ja Mynämäen Pallon 1999 syntyneet pojat ottavatmittaa toisistaan Kerttulan tekonurmella.Lämmittääkövai ei?Suomen 207:sta tekonurmesta 63on lämmitettäviä – tai niissä onlämmitysmahdollisuus. Käytännössämonessa kunnassa säästetäänlämmityskuluissa.Auvinen arvioi, että kentänlämmityskulut ovat vuodessakeskimäärin 30 000–35 000 euroa.Vaihteluväli on suuri. Kustannuksiinvaikuttavat muunmuassa talven sääolosuhteet, sekuinka tiiviisti kenttää lämmitetäänja lämmitysmuoto.Tavallisimmin kenttien nestekiertojärjestelmissähyödynnetäänkaukolämpöä, satunnaisestimyös esimerkiksi maalämpöäja haketta.– Mikäli jalkapallokenttä sijaitseejäähallin läheisyydessä,niin kannattaa tutkia, voitaisiinkolämmityksessä hyödyntääjäähdytyksen hukkaenergiaa.Lämmittämättömät kentätsäilyvät hyvin pelikunnossayleensä 9–10 kuukautta vuodessa.Monia kylmiä kenttiä yritetäänkuitenkin pitää pelikunnossamyös lumiseen aikaan.– Kylmiä kenttiä lanataan jaharjataan. Muualla Euroopassakenttiä pidetään sulana myös erilaistenkemikaalien avulla, muttameillä ympäristöviranomaiseteivät suosi tällaista ratkaisua. Kemikaalittoimivat ehkä muutenkinparemmin hieman lämpimämmissämaissa.Ilmastonmuutos, sinänsätraaginen asia, saattaa pitkälläaikavälillä parantaa jalkapalloilijoidentalviharjoittelumahdollisuuksiakylmillä kentillä.Kaikki pelaa – muttaei LittiTalvella kylmällä ja liukkaallakentällä on tietenkin tavallistasuurempi loukkaantumisriski.Apropo, mistä tulikin mieleen,että mistä syystä maestroJari Litmanen ei pelaa tekonurmellamielellään edes kesällä?– Jari on tottunut pelaamaanhuippukuntoisilla luonnonnurmilla.Käytännössä nykyiset tekonurmettulevat kuitenkin varsinlähelle luonnonnurmia. Esimerkiksimonet nykynuoret, jotkaovat tottuneet alustaan, pelaavatsillä jopa mieluummin kuinluonnonnurmella.Nykyään käytössä olevissa ns.kolmannen sukupolven hiekkatekonurmikentissänukkalanganpituus on 40–60 milliä. Rakenteessahiekka sitoo maton paikalleenja autonrenkaista jauhettavakumirouhe tuottaa ruohokenttämäisenpehmeyden ja elastisuuden.Jalkapalloperheiden kotienlattioilla kumirouhe toimii myöspikanttina sisustuselementtinä.Kumirouhetta kulkeutuu junnujenkengissä ja sukissa niin paljon,että sitä joudutaan kentillehieman lisäilemäänkin.Jos mahdollinen lämmitysjätetään huomioimatta, niin tekonurmenkäyttökustannuksetovat kuitenkin paljon pienemmätkuin vaikkapa nurmikentän.Hoito on lähinnä vain puhdistamistaja harjaamista sillointällöin.Ison tekonurmikentän ikä onyleensä noin kymmenen vuotta.Sen jälkeen matosta syntyy vielähelposti pari pientä kenttää lähiliikuntapaikoille.Kumppanuusmallion yleistynytAiemmin tekonurmia rakennuttivatpääsääntöisesti kunnat.Nykyään yleisiä ovat myös erilaisetkuntien ja jalkapalloseurojenkumppanuusmallit. Tekonurmiasaattavat rakennuttaa myös jalkapalloseuratyksin tai yhteistyössäkeskenään.Kumppanuusmalli voi ollaesimerkiksi sellainen, että kuntaja urheiluseura muodostavat yhdessäkenttäosakeyhtiön, kumpikintaho osallistuu kustannuksiinja seura saa kentän hallintaansavaikkapa viideksitoista vuodeksi.Seura voi kehittää tällöinomaa toimintaansa pitkäjänteisesti,kun olosuhteet on turvattukauas tulevaisuuteen.– Kumppanuusmallista ontullut paljon positiivista palautetta.Monissa tapauksissa se onmahdollistanut sen, että kenttäon pystytty ylipäätään rakentamaan.Tekonurmihankkeisiin voisaada tukea valtiolta veikkausvoittovaroista.Avustusten määrätovat yleensä noin 20 prosenttiakokonaisbudjetista. Myös Palloliittotukee tekonurmien rakentamistaoman Hattrick-ohjelmansapuitteissa ja omien kriteeriensämukaisesti, maksimissaan noinviidellä prosentilla kokonaisbudjetista.■Lähiliikuntapaikassa kannattaa satsata monipuolisuuteen■ Vuoden 2012 liikuntateko-palkintomyönnettiin Säkylän koulukeskuksenlähiliikuntapaikalle.Rehtori Tapio Yli-Karro kertoo,että koulun piha-alueelta, entiseltäkuravellipaikalta, löytyy nytpieni hiekkatekonurminen areenasekä asfaltoitu ja sorapohjainenalue eri pallopelejä varten.Lisäksi pihalla on parkour-alue,juoksurata ja pituushyppypaikkasekä lihaskuntoharjoittelunlaitteita.– Tavoitteenamme oli hylätä perinteiset”asiaton oleskelu kielletty”-kyltit ja tehdä koulun pihastanimenomaan kaikille avoinmonipuolinen liikuntapaikka.Kentällä onkin nyt ollut todellapaljon väkeä futsalin pelaajistanaisten kahvakuularyhmään.Yli-Karron mielestä hyvä suunnitteluon kaiken a ja o. Säkylässäsuunnitteluun otettiin mukaanmyös lapset ja nuoret, kentänpääasialliset käyttäjät.– Lähiliikuntapaikan pohja kannattaarakentaa sellaiseksi, ettätoimintoja voi muuttaa myöstarpeen mukaan. Niin, että lajirepertuaariei ole kiveen hakattuvuosikymmeniksi eteenpäin.Rehtori Yli-Karro tunnetaan intohimoisenaurheilumiehenä –mies on toiminut jopa avustavanaerotuomarina jalkapallon vuoden1994 maailmanmestaruuskisoissaYhdysvalloissa.– Koen, että tällaisilla lähiliikuntapaikoillaon kansantaloudellistakinhyötyä. Meidän on tärkeääsaada lapset, perheet jamyös esimerkiksi ikäihmiset liikkumaan.Lähiliikuntapaikat elävöittävätkuntaa ja ovat tärkeitämyös ylipäätänsä sen imagolle.Säkylän Lähiliikuntapaikka rakennettiinkoulurakennuksen saneerauksenyhteydessä, kun piha-alueellajouduttiin tekemäänmuutenkin kaivutöitä. Lähiliikuntapaikanbudjetti oli 350 000 euroa,josta valtion tuen osuus oli125 000 euroa.24 Kuntatekniikka 1/2013