Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

Seinäjoen kaupunginkirjastosta VUODEN 2012 BETONIRAKENNE Seinäjoen uusi kaupunginkirjastopalkittiin vuoden2012 betonirakenteena taitavastaja vaativasta arkkitehti-ja rakennesuunnittelustasekä laadukkaasta toteutuksesta.Talon rakenteissa ja sisätilojenpinnoissa betonia onkäytetty kokonaisvaltaisesti.Betonirakenteilla ja betonipinnoillaon merkittävä rooli rakennuksensisätilojen arkkitehtuurissaja tunnelman luojana.Valtava päätilan vekkimäinenlautamuottipintainenbetonikatto tuo kirjastosaliinjuurevaa tunnelmaa. Betonimateriaalina luo harmonisenkontrastin muun sisustuksenkanssa.Rakennuksen runko on toteutettukauttaaltaan paikallavalettuinabetonirakenteina.Monimuotoiset, veistoksellisetja moneen suuntaan kaltevatteräsbetonirakenteet on suun-Seinäjoen uuden kirjaston sisätilat ovat monimuotoisia jasuuntautuvat harkittuihin näkymäsuuntiin.Mika Huismanniteltu 3D-mallinnusta apunakäyttämällä. Talotekniikka onintegroitu rakenteisiin, jolloinholvimaiset katot ja muut sisäpinnaton voitu jättää paljaastinäkyviin.Seinäjoen uuden kirjastonsuunnittelu perustuu JKMMArkkitehtien vuonna 2008 järjestetynarkkitehtikutsukilpailun voittoon.Rakennesuunnittelusta vastasiRamboll Finland Oy. Runkorakenteidenpääurakoitsija oli RakennusliikeTimo Nyyssölä Oy.Kohde on hyvä esimerkki julkisestarakentamisesta, jossa monipuolisellabetonin käytöllä on aikaansaatukestävää ja laadukastarakentamista ja jossa pitkä käyttöikäja muuntojoustavuus ovat olleetsuunnittelun lähtökohtina.Kompakti kokonaismuoto, ulkovaipanhyvät lämmöneristysarvot sekäilmanvaihdon lämmön talteenottojärjestelmätakaavat rakennuksellehyvän energiatehokkuuden. Jäähdytyksentarpeen minimoimiseksisuuret ikkunapinnat on suunnattupohjoisiin ilmansuuntiin. Toteutunutkohde on osoitus ammattitaitoisestarakennuttamisesta, suunnittelustasekä ensiluokkaisesta toteutuksestaja käsityötaidosta. Seinäjoenuuden kaupunginkirjaston bruttoalaon 4 430 m 2 .Maankäyttö- ja rakennuslakimuuttui vuoden alussa Maankäyttö- ja rakennuslakituli uudistettuna voimaan1.1.2013. Muutoksilla täsmennetäänasetuksenantovaltuuksiaja rakentamismääräystenjoustavaa soveltamista rakennuksenkorjaus- ja muutostöissäjatketaan.Lisäksi toimeenpannaanrakennusten energiatehokkuuttakoskevan direktiivin artiklat,jotka koskevat korjausjamuutostöiden energiatehokkuuttasekä lämmitysjärjestelmienarviointivelvoitetta.Samassa yhteydessä on muutettumyös toimenpidelupaakoskevia MRL:n säännöksiä.MRL:n muutoksen voimaantulonosalta on huomattavalain siirtymäsäännös, jonkamukaan lain voimaan tullessavoimassa olleita Suomenrakentamismääräyskokoelmassajulkaistuja määräyksiävoidaan soveltaa kunnes uudetsäännökset on annettu,enintään kuitenkin viiden vuodenajan tämän lain voimaantulostaja noudattaen tämänlain voimaan tullessa voimassaollutta 13 §:n 3 momenttia.Lakimuutokseen liittyvä asetuksenvalmistelu on edelleenkesken. Soveltamista ohjeistetaantarvittaessa myöhemmin.Tasavallan Presidentti onvahvistanut myös lain eräidenrakennustuotteiden tuotehyväksynnästä.Se koskee rakentamisessakäytettävien rakennustuotteidenhyväksymistäsilloin, kun rakennustuote eikuulu harmonisoidun tuotestandardinsoveltamisalaan tairakennustuotteelle ei ole eurooppalaistateknistä arviointia.Laki koskee tilanteita, joissarakennustuotteessa ei edellämainituilla perusteilla voidakäyttää CE-merkintää. Laki tuleevoimaan 1.7.2013.Ensimmäinen kahmarikuorma jätettä siirtyy uuden Ekokem 2:narinalle lokakuussa 2012.Ekokemille uusi voimala Ekokemille joulukuussa toimittajaltaluovutettu uusi voimala 2lisää merkittävästi jäteperäisenlämmön ja sähkön tuotantoa.Ekokemin sähkön tuotanto läheskolminkertaistuu 120 gigawattituntiinja kaukolämmön tuotantolisääntyy vajaalla viidenneksellänoin 500 gigawattituntiin vuodessa.Voimala 2:lla voidaan käsitelläjätteitä noin 120 000 tonniavuodessa. Polttoaineena käytetäänkierrätykseen soveltumattomiateollisuuden ja rakentamisensekä yhdyskuntien jätteitä, jotkamuutoin päätyisivät kaatopaikkasijoitukseen.Ekokem tuottaa jatkossa Riihimäenkaukolämpötarpeesta90 prosenttia ja Hyvinkään tarpeestarunsaat 70 prosenttia.Voimala 2 vähentää kulutusperusteisiakasvihuonekaasupäästöjäniin Hyvinkäällä kuin Riihimäelläkin.Ekokem52 Kuntatekniikka 1/2013