lamäki Oy:stä.Timo Kukko muistuttaa, ettäekologinen rakennusratkaisu tukeemyös Haltian mittavaa luontokasvatustavoitetta.– Haluamme, että koko rakennustekniikkaheijastaa näitätavoitteita ja että rakennus henkiikävijöille samaa aidon luonnonkosketusta kuin Haltian sisällöllinenkintarjonta. Haltiasta tuleekokonaiselämyksiä palveleva ympäristö-ja luontokeskus.Älykästä tulevaisuudenpuurakentamista– Kun vuosi sitten keskusteltiinpuurakenteisen Guggenheimmuseontoteuttamisesta Helsinkiin,voin sanoa, että tässä se modernipuurakenteinen näyttelykeskusnyt on, naurahtaa Kukko.– Tämä on älykästä rakentamista,jossa on hyödynnetty digitaalistateknologiaa.Kukon mukaan Haltia on julkisenpuurakentamisen näyteikkunaja osoitus siitä, että julkisessarakentamisessa tulisi paljonenemmän toteuttaa päiväkoteja,kouluja, kirjastoja ja museoitapuurakenteisina, koska se toimisiesimerkkinä puurakentamisentodellisista mahdollisuuksista.– Vaikka näimme puurakentamisenosana luontokeskuksenekologisuutta ja elämysmaailmaa,emme olisi valinneet puuta, elleise olisi ollut myös hinnaltaan kilpailukykyinen,toteaa Kukko.– Meidän onnemme oli se, ettäkilpailun voittajalla arkkitehtiRainer Mahlamäellä oli puurakentamisenkokemusta ja hyväkokonaisnäkemys. Puun valintatapahtui kokemusmaailman jasen ekologisuuden kautta.Kukon mielestä suomalaistaluontoa esittelevässä kohteessa eiollut muuta todellista vaihtoehtoamateriaalin suhteen kuin käyttääsekä rakennukseen että lämmitykseenuusiutuvia lähteitä. Rakennuksessaon nollaenergiatalonrakenteet, mutta näyttelyt jatoiminta käyttävät paljon energiaa.Lämmitysjärjestelmä perustuuuusiutuvilla energialähteillä,kuten keskitetyllä puun poltolla,tuotettuun energiaan, joka siirretäänsähkönä käyttöpaikalle.Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki OyPetri Ryöppy / Suomen Luontokeskus HaltiaHaltian ravintolasalista avautuu upea näkymä Nuuksion Pitkäjärvelle.Haltian tornin kuten muidenkin rakennuksen julkisivujen ulommassa verhoilussa on käytetty ensimmäisenämaailmassa paikalla asennettavaa vesilasilla (natriumsilikaatti) kyllästettyä mäntyrimoitusta.Näin lisätään puun kovuutta ja kestävyyttä ja vähennetään julkisivujen huoltotarvetta tulevaisuudessa.Sähköstä otetaan moninkertainenhyötysuhde irti moderniaaurinko–geoenergia-järjestelmääkäyttämällä. Haltia on 75prosenttisesti energiaomavarainen.Vesi lämmitetään aurinkopaneeleilla,minkä jälkeen lämpösiirretään vesivaraajiin ja varastonatoimivaan kallioperään.Talvella lämpö säilyy kallioperässäpuolikin vuotta. Modernillalämpöpumppujärjestelmälläsekä ilmasta että vedestä lämpöätalteen ottavilla järjestelmillä saadaanerittäin korkea hyötysuhde.Viranomaistulkinnatrakentamisen jarrunaHankkeessa suunnitteluvaiheestaalkaen mukana olleen Timo Kukonmielestä puurakentaminenon vaativaa ja siihen pitää ollavahvasti sitoutunut.– Olemme törmänneet osaamattomuuteenja heikkoon asenteeseenläpi ketjun, mutta samallanähneet todella korkeatasoistapuurakentamisen osaamista jahalua siirtää sitä tuleviin kohteisiin.Tämänkaltaisten rakennuskohteidenkokemukset pitäisivoida monistaa ja hyödyntää tulevissapuurakentamisen kohteis-46 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2013
KIINTEISTÖTsa, toivoo Kukko.Avointa puurakentamisenrunkojärjestelmää Kukko pitäävälttämättömänä, koska se mahdollistaaliitostekniikan toteuttamisenvakioidusti ja nopeasti ilman,että joudutaan hakemaanviranomaistulkintaa joka käänteessä.– Koska puurakentamiseen eivoida soveltaa betonirakentamisenkäytäntöjä, puulle on saatavaoma standardijärjestelmä, jotailman puurakentamisen hankkeetovat hankalia toteuttaa. Kunsuunnittelu tehdään yhden toimittajanmitoituksella ilman yhtenäistäjärjestelmää, julkinenkilpailu ei toimi, koska päädyttäessätoisen toimittajan mitoitukseenrakennus joudutaan piirtämäänuudelleen.Tänä päivänä puurakentamisenesteenä ei ole Kukon mielestäenää lainsäädäntö, vaan viranomaistenyhteistyön puute.– Puurakentamisen tulevaisuudenkannalta on ilman muutakehitettävä hankkeen toteuttajienja viranomaisten välistä yhteistyötä,joka toi nyt yllätyksiä keskenrakentamisen. Viranomaistenpitää etukäteen pystyä kertomaankaikki vaateensa ja pyrkiäohjaamaan hankkeita suunnitteluvaiheessa,ettei rakentamisenaikana tule vastaan lisäkustannuksiaaiheuttavia yllätyksiä, arvioiKukko.Puutuotealalle lisääjalostavaa teollisuuttaHaltian rakentamisen kokemuksiinviitaten Kukko kaipaa puutuotealallelisää jalostavaa teollisuutta,joka tuottaisi valmiita jalostettujapuutuoteosia rakentamiseen.– Esimerkiksi korotetut massiivipuurakenteisetasennuslattiattehdään paikan päällä, kun emmesaaneet niitä valmiina. Tämänäkyy alan kilpailun vähäisyytenäja lisää työmaalla tehtävänkäsityön määrää. Ymmärrän,että puun jatkojalostukseen perustuvanrakennustuoteosateollisuudenkehittäminen vaatii jatkuvuutta,koska sitä ei voida tehdäyhden hankkeen ympärille. Keski-Euroopassatämä toimii, koskaMetsähallitusLuontokeskus Haltian runko rakennettiin kuusipuusta ristiinlaminoiduistaCLT-massiivipuulevyistä. Suomessa ei ole aiemmin toteutettunäin suurta teollisesti valmistettuihin puuelementteihin perustuvaarakennusta.siellä puurakentamisella on jatkuvuuttaja yhtenäinen tilauskirja,jota tulisi kehittää myös Suomeen.Luontokeskus Haltia rakennetaanStora Enson Itävallantehtailla valmistamista ristiinlaminoiduistaCLT-massiivipuulevyistä(Cross Laminated Timber),jotka sen tytäryhtiö Eridomic jatkojalostaamittatarkoiksi suurelementeiksiPälkäneellä.– Eihän kaikkea tarvitse tehdäitse. Puurakentamisen komponenttejavoidaan myös tuodaja aloittaa oma tuotanto, josSuomessa syntyy pitkäjänteistäkysyntää. Sama koskee osaamista.Jos meillä on eri kansallisuuksiarakentamisessa, myöstyönjohtoon ja suunnitteluunvoidaan hankkia osaamista Keski-Euroopasta,missä on meitäenemmän puurakentamisenhankekokemusta. Jos jossain ontoteutettu puurakentamisen liitostekniikoita,voimme hankkiasitä kokemusta ja asiantuntemustamuualta.Kuivaa ja nopeastipystytettävää rakentamistaHaltian luontokeskuksen rakentamisessaon mukana useita puurakentamisentuotekehityspiirteitä,minkä vuoksi sen toteuttaminentulee puurakenteisena hiemankalliimmaksi kuin vastaavabetonirakenteinen kohde. Kustannussäästöjäon rakentamisessasaatu mittavalla suunnittelullaja rakentamista nopeuttavienpuuelementtien käytön kautta.– Vaikka kohteessa on ollutpilottirakentamisen piirteitä ongelmineenja haasteineen, en lähtisisitä muuttamaan.– Puurakentaminen on kuivaarakentamista ja nopeaa pystyttää.Kun logistiikka suunnitellaan hyvinja se hallitaan, esivalmistetutpuuelementit ovat paikoillaanmuutamassa päivässä. Logistiikanhallinta ja talotekniikan integroiminenrakenteisiin ovatpuurakentamisen kilpailukyvynkehittämisen kannalta avaintekijöitä,jotka myös suunnittelijoidenpitää osata, korostaa Kukko.Suomalaisen luonnontarina tarjollaHaltian luontokeskuksen näyttelynperusideana on halu näyttääSuomen luonnon helmet yhdenkaton alla. Nuuksiokeskus Oy:ntoimitusjohtajan Timo Kukonmukaan Haltiassa ei haluttu toteuttaasuomalaisen luonnonesittelyä perinteisin keinoin tuomallanäyttelyyn konservoitujakasveja ja eläimiä tai isoja luontokuvia,koska ne esityskeinot ontoteutettu upeasti monissa muissakohteissa.– Lähdimme etsimään ratkaisuaelokuvan ja virtuaalitodellisuudenkeinoista, joilla ihminensaadaan tuntemaan kokemuksiaja elämyksiä luonnon keskellä,vaikka oltaisiinkin museotilassa.Kukko kertoo pohtineensaarkkitehdin kanssa pitkään Suomenluonnon tarinaa siltä pohjalta,mikä koskettaa tämän päivänihmistä.– Tuohivirsukulttuurin sijaanhaimme maailmojen syntyä ja“Tänä päivänäpuurakentamisenesteenä eiole enää lainsäädäntö,vaanviranomaistenyhteistyönpuute.”näyttelyyn Otavan ja Jukolan veljestentavoin seitsemää suomalaisenluonnon ihmettä modernillalähestymistavalla.Koska sotkaa pidetään suomalaisessaperinteessä alkulintuna,sotkan muoto ja sen munamuodostavat rakennuksen arkkitehtonisensuunnittelun lähtökohdan.Sotkan muna edustaa elämänsyntymistä, jonka pitää sopeutualuontoon eri vuodenaikoina. Aurinkopaneelitovat linnun siipiensulat ja katolla on ruohokatto. Rakennuksentorni on pohjan naula,joka kannattelee taivaan kantta,kuvailee Kukko rakennuksensisällöllistä symboliikkaa.Haltiasta näyttelyjatapahtumakeskusSuomen luontokeskus Haltiastatulee Nuuksion kansallispuistonkupeeseen kolmikerroksinennäyttely- ja tapahtumakeskus,joka esittelee koko Suomenluontoa. Keskukseen tuleemyös ravintola, ympäristökasvatustoimintaa,kokouspalvelujaja retkeilyneuvontaa. Haltianrakennuttajayhtiön NuuksiokeskusOy:n omistavat Metsähallitus,Espoon kaupunki ja SolvallaNedre Ab.Suomen luontokeskus Haltiantoiminnasta vastaa Metsähallituksenluontopalvelut. Metsähallituksenlisäksi luontokeskuksentoimintakuluihin osallistuvatEspoo, Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi,Vihti ja Kauniainen sekäSolvallan urheiluopisto. <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/201347