FarzanehHatami Landi,Suomenkansalainen.Farzaneh Hatami Landi uskoo, ettäiranilaiset ovat löytäneet paikkansasuomalaisessa yhteiskunnassa. Syrjäytymistäei ole tapahtunut. Monet ovatsaaneet hyviä työpaikkoja. Farzanehinkolme veljeä ja sisar eivät poikkeajoukosta. Kampaamo- ja ravintolaalanyrittäjinä he edustavat sitämaahanmuuttajien ryhmää, jota memielellämme näkisimme enemmänkinympärillämme.– Voi olla itserakkaasti sanottu,mutta iranilaiset ovat älykkäitä.Farzaneh jatkaa ajatusta puhumallaoman halun ja itseensä uskomisen tärkeydestä.Melkein missä tahansa voionnistua, kun suunnittelee asian hyvin.Ongelmat ovat osa elämää, muttane eivät ole vain ongelmia, niistä voioppia, ja ne pitää ratkaista. Kaikkeinpienimpiin asioihin ei kannata syventyä.Farzaneh ihailee lasten mielikuvitusta.Sen hän toivoisi säilyvänaikuisillakin. Kehittyminen ja itsensäkehittäminen vaativat mielikuvitusta.Mielikuvien avulla voi ajatella omaatulevaisuuttaan, ja kun on itselleenrehellinen, on kaikki eväät onnistua.Farzanehin mielestä kannattaa kysyäitseltä, miksen minäkin osaisi, jos kerranjoku toinenkin osaa. Usein vainjäämme turhaan odottamaan, että aputai opastus tulisi joltain toiselta.Farzaneh selailee hänelle viemiäniUusi toivo -lehtiä ja havahtuu huomaamaan,että vankilassa suurinrangaistus on joutua eristetyksi, yksin.Ihminen on sosiaalinen ja tarvitseemuita ympärilleen.– Jokaisen pitäisi saada keskustellatoisten kanssa tai vaikka kukkienkanssa, hän yllättäen toteaa.Farzaneh osoittaa olohuoneen ikkunanedessä olevia suuria ruukkuja,joissa on hyvinvoivan näköisiä huonekasveja.Toisen niistä tunnistammekultaköynnökseksi. Köynnös on päässytyhteen Farzanehin ensimmäisessärunokirjassa olevaan runoonkin.Kultaköynnöksen Farzaneh saivuosia sitten toiselta iranilaiselta, samaanaikaan Suomeen tulleelta, koviakokeneelta naiselta. Tämä nainen eiosannut puhua kukille, eikä oikeinuskaltanut avautua ystävilleenkäänraskaista vuosistaan. Hän jätti kukathuonokuntoisina Farzanehille jatkaessaanmaahanmuuttajan matkaansa.Iranin maaseudulla arvostetaansaksanpähkinäpuuta. Jos puu alkaanäyttää siltä, että se ei enää tuota pähkinöitäja alkaa varistaa lehtiään, sillepuhutaan painokkaasti. Uhataan sitäkaatamisella, uhrataan malliksi jopalammas sen edessä, jotta puu ymmärtäisipysyä voimissaan. Yleinen tapatämä ei Farzanehin mukaan ole, muttase kertoo, miten tosissaan kasveilleja puille puhuminen, niiden kanssakommunikointi, voidaan ottaa.Kaukana tästä ei tietysti ole meilläkintuttu ajatus, että viherpeukalonhuonekasvit voivat hyvin nimenomaansiksi, että niille puhutaan.Rakkautta ja Substralia ovat meidänvastineemme saksanpähkinäpuunomistajan antamalle huolenpidolle.Kyllä minä onnistunKielen avulla pääsee sisälleFarzaneh Hatami Landi käyttää mielelläänsanontoja. Monia samansisältöisiälausahduksia löytyy yhtä hyvinsuomen kuin persian kielestä. Farzanehon myös opettanut luku- ja kirjoitustaidottomiamaahanmuuttajanaisia,joille kielen ja lukemisen perusasioitaon avautunut juuri sanontojen kautta.Lyhyillä, iskevillä lausahduksilla voisanoa asian, joka muuten voisi vaatiapitkät selitykset. Sanoissa on hänenmielestään myös paljon energiaa.– Mieti vain, miten vaikuttaa, joshoen itselleni, että olen ruma, en osaa,olen kyvytön.Tällaiselle hokijalle hän kyllä toivootoista, ulkopuolista, joka herättää siitätodellisuuteen.Palaamme kielen osaamiseen.Farzaneh sanoo vaativansa itseltäänpaljon, siksi kieli pitäisi olla viimeistäpiirua myöten hallinnassa.– Kieli on kuin avain. Sen avullapääsee sisälle.Suomeen Farzaneh ja hänen läheisensäovat päässeet hyvin sisään.Suomen kansalaisuuden tavoitteluoli suuri asia, mutta kun sen sai, senmerkitys normalisoitui. Tuli halu ollakuten kuka tahansa suomalainen.– En halua eristäytyä ja olla erilainen,koska olen maahanmuuttaja. Enhalua olla erilainen ainakaan enää, 17vuoden täällä olon jälkeen. Haluanajatella, että saan ja annan samanminkä muutkin suomalaiset.Farzaneh ei ainakaan itse kaipaaerilaista kohtelua, mutta hän toivoo,että yhteiskuntamme kykenisiottamaan maahanmuuttajien kyvytkäyttöön. Myös heillä on mielipiteitäasioista, poliittisia näkemyksiä, ideoitaja ajatuksia kuten kellä tahansamuullakin maassa asuvalla ja asioitaseuraavalla. •30
Saksit t u aKaraoke elääjo virsinäkinKun karaoke rantautui Suomeen vuosiasitten, sen ehkä ajateltiin olevanohimenevä tähdenlento. Japanilaistenjuttu, jota meillä harrastettaisiin vainsavuisissa kaljakuppiloissa puolentoistapromillen humalassa. Karaokea alettiinkuitenkin laulaa selvin päinkin ja jopakilpailla siinä menestymisestä. Nyt karaokenavoi laulaa jopa virsiä.Karaoken kuumin vaihe ravintolaviihdykkeenäon ehkä jo ohi, mutta karaokelaulaminenon yhä enemmän vallannutmyös suomalaisten olohuoneet ja muutyksityistilat. Karaokelaitteita myydäänyhä kiihtyvään tahtiin ja kansalaisetkäyvät netissä keskustelua laitteidenparemmuudesta.Karaokekappaleet ovat enimmäkseenolleet kotimaisia tai ulkomaisiaiskelmäsuosikkeja. Nyt markkinoille onrynninyt myös Edel Records -levy-yhtiönjulkaisema virsikaraoke-dvd, jonka julkistamistilaisuusjärjestettiin marraskuussaHelsingin Tuomiokirkon kryptassa.Kirkko- ja kaupunkilehden nettisivuillakyseisen virsikaraoketilaisuuden todetaanolleen Helsingin ensimmäinenvirsikaraoketapahtuma.Karaokemusiikiksi sovitetut virret ovatvanhoja suosikkivirsiä. Virsikaraoke-nimistädvd:tä on jo saatavissa levykaupoistaja levyosastoilta.Kirkko- ja kaupunkilehden haastattelemaHelsingin seurakuntien musiikkisihteeriJukka Ahokas uskoo, että karaokenkautta nuoret aikuiset voisivat innostuatulemaan seurakunnan läheisyyteen jajumalanpalveluksiin. Virsikaraoketapahtumatovat yksi tapa lähestyä ryhmää,joka tällä hetkellä on erityisesti seurakuntienkampanjoinnin kohteena.Virsikaraoke on todennäköisesti myösasia, joka jakaa mielipiteet. Nettikeskustelussaon jo ehditty pelätä, että ”mummovibranomaavat ikäihmiset” valtaavatpaikat ja omivat virsien karaokeharrastuksenitselleen. •Raittius kiinnostaanuoria miehiäStakes on yhdistellyt juomatapatutkimuksestaja päihdekyselystä saamiaantilastotietoja. Niiden perusteella onpäätelty, että nuorista, 18-24-vuotiaistamiehistä on raittiina enemmän kuinpari vuotta sitten. Viime vuonna tuohonikähaarukkaan kuuluvista raittiiksiilmoittautui kahdeksan prosenttia. Vuoden2004 tilastot laskivat prosenttiluvunolleen kolme.Raittiudeksi on tilastoihin laskettuse, jos henkilö ei ole käyttänyt lainkaanalkoholia kyselyä edeltäneen 12 kuukaudenaikana.Helsingin Sanomien julkaisemanuutisen mukaan raittius on selvästiyleistynyt 2000-luvulla alle 18-vuotiaidenkeskuudessa, mutta nyt myösnuoret aikuiset miehet ovat entistä useamminraittiita. Sama suuntaus koskeeeläkeikää lähestyviä naisia.Päihteettömän elämäntavan kiinnostavuudenlisääntymistä selitetäänmuun muassa islaminuskoisten antamallamyönteisellä esimerkillä. Nuori,raitis mies voi olla hyvä tyyppi, vaikkaei joisikaan. Myös yksilökeskeisyydenlisääntyminen voi selittää valintaapäihteettömyyden puolesta. Enääei tarvitse mennä kaikessa porukanmukana. Yksilöllisille tavoille elää onentistä paremmin tilaa.VankilatuomioitakotiaresteiksiOikeusministeriössä on suunnitteillamuutos, joka mahdollistaisi lyhyenvankeusrangaistuksen suorittamisenkotiarestina. Rangaistuksen suoritustavoitaisiin valvoa esimerkiksi matkapuhelimentai jalkaan kiinnitetyn pannanavulla. Ministeriössä on laskettu, ettätämän avulla vankiloissa istuvienmäärää voitaisiin päivittäin vähentääsadalla henkilöllä.Uuden rangaistusmuodon nimenäolisi valvontarangaistus. Muun muassaHelsingin Sanomissa julkaistu uutinenkertoo, että valvontarangaistustavoitaisiin käyttää, kun yhdyskuntapal-velus ei ole mahdollinen ja edessä olisivankilatuomio.Hesari avasi aiheesta myös nettikeskustelun,jonne tuli nopeasti mielipiteitäsekä ehdotusta vastaan ettäsen puolesta. Enin osa keskustelijoistasuhtautui kriittisesti kotiarestiin. Moniarvioi, että rangaistuksesta puuttuurankaisemisen kokemus, jos tuomittusaa pysytellä omassa kodissaan.Varsinkin rattijuopumusrangaistustenosalta tuomion suoritustapaa epäiltiin,sillä kotona olo antaisi mahdollisuudenjuomiseen rangaistuksenkin aikana.Rangaistus olisi myös epätasa-arvoinen:joku voisi suorittaa sen luksuskodissaan,joku toinen ahtaassa vuokraasunnossa.JoululauluistaäänestettiinKirkko ja kaupunki -lehden ja Paavalinseurakunnan järjestämän joululauluäänestyksenvoittajaksi kipusi Sydämeenijoulun teen -laulu, joka sai kaikkiaan118 ääntä.Samansuuntaisesti uutisoi myösVantaan Lauri -lehti, joka otaksui, ettäKassu Halosen säveltämä Sydämeenijoulun teen on jo kolmen vuoden ajanollut Suomen suosituin joululaulu. Sydämeenijoulun teen -kappaleen Halonensävelsi alun perin Vesa-Matti Loirinjoululevyä varten runsaat kymmenenvuotta sitten.Paavalin seurakunnan ja Helsinginseurakuntayhtymän julkaisemanlehden äänestyksen kakkoseksi sijoittuiEn etsi valtaa, loistoa -joululaulu 83äänellään. Varpunen jouluaamuna sailähes yhtä monta ääntä.Äänestykseen osallistui kaikkiaan757 joululaulujen ystävää, joilla olimahdollisuus valita suosikkinsa 30 etukäteennimetyn joululaulun joukosta.31