Kaikkien aikojen juhlat - Sininauhaliitto

FarzanehHatami Landi,Suomenkansalainen.Farzaneh Hatami Landi uskoo, ettäiranilaiset ovat löytäneet paikkansasuomalaisessa yhteiskunnassa. Syrjäytymistäei ole tapahtunut. Monet ovatsaaneet hyviä työpaikkoja. Farzanehinkolme veljeä ja sisar eivät poikkeajoukosta. Kampaamo- ja ravintolaalanyrittäjinä he edustavat sitämaahanmuuttajien ryhmää, jota memielellämme näkisimme enemmänkinympärillämme.– Voi olla itserakkaasti sanottu,mutta iranilaiset ovat älykkäitä.Farzaneh jatkaa ajatusta puhumallaoman halun ja itseensä uskomisen tärkeydestä.Melkein missä tahansa voionnistua, kun suunnittelee asian hyvin.Ongelmat ovat osa elämää, muttane eivät ole vain ongelmia, niistä voioppia, ja ne pitää ratkaista. Kaikkeinpienimpiin asioihin ei kannata syventyä.Farzaneh ihailee lasten mielikuvitusta.Sen hän toivoisi säilyvänaikuisillakin. Kehittyminen ja itsensäkehittäminen vaativat mielikuvitusta.Mielikuvien avulla voi ajatella omaatulevaisuuttaan, ja kun on itselleenrehellinen, on kaikki eväät onnistua.Farzanehin mielestä kannattaa kysyäitseltä, miksen minäkin osaisi, jos kerranjoku toinenkin osaa. Usein vainjäämme turhaan odottamaan, että aputai opastus tulisi joltain toiselta.Farzaneh selailee hänelle viemiäniUusi toivo -lehtiä ja havahtuu huomaamaan,että vankilassa suurinrangaistus on joutua eristetyksi, yksin.Ihminen on sosiaalinen ja tarvitseemuita ympärilleen.– Jokaisen pitäisi saada keskustellatoisten kanssa tai vaikka kukkienkanssa, hän yllättäen toteaa.Farzaneh osoittaa olohuoneen ikkunanedessä olevia suuria ruukkuja,joissa on hyvinvoivan näköisiä huonekasveja.Toisen niistä tunnistammekultaköynnökseksi. Köynnös on päässytyhteen Farzanehin ensimmäisessärunokirjassa olevaan runoonkin.Kultaköynnöksen Farzaneh saivuosia sitten toiselta iranilaiselta, samaanaikaan Suomeen tulleelta, koviakokeneelta naiselta. Tämä nainen eiosannut puhua kukille, eikä oikeinuskaltanut avautua ystävilleenkäänraskaista vuosistaan. Hän jätti kukathuonokuntoisina Farzanehille jatkaessaanmaahanmuuttajan matkaansa.Iranin maaseudulla arvostetaansaksanpähkinäpuuta. Jos puu alkaanäyttää siltä, että se ei enää tuota pähkinöitäja alkaa varistaa lehtiään, sillepuhutaan painokkaasti. Uhataan sitäkaatamisella, uhrataan malliksi jopalammas sen edessä, jotta puu ymmärtäisipysyä voimissaan. Yleinen tapatämä ei Farzanehin mukaan ole, muttase kertoo, miten tosissaan kasveilleja puille puhuminen, niiden kanssakommunikointi, voidaan ottaa.Kaukana tästä ei tietysti ole meilläkintuttu ajatus, että viherpeukalonhuonekasvit voivat hyvin nimenomaansiksi, että niille puhutaan.Rakkautta ja Substralia ovat meidänvastineemme saksanpähkinäpuunomistajan antamalle huolenpidolle.Kyllä minä onnistunKielen avulla pääsee sisälleFarzaneh Hatami Landi käyttää mielelläänsanontoja. Monia samansisältöisiälausahduksia löytyy yhtä hyvinsuomen kuin persian kielestä. Farzanehon myös opettanut luku- ja kirjoitustaidottomiamaahanmuuttajanaisia,joille kielen ja lukemisen perusasioitaon avautunut juuri sanontojen kautta.Lyhyillä, iskevillä lausahduksilla voisanoa asian, joka muuten voisi vaatiapitkät selitykset. Sanoissa on hänenmielestään myös paljon energiaa.– Mieti vain, miten vaikuttaa, joshoen itselleni, että olen ruma, en osaa,olen kyvytön.Tällaiselle hokijalle hän kyllä toivootoista, ulkopuolista, joka herättää siitätodellisuuteen.Palaamme kielen osaamiseen.Farzaneh sanoo vaativansa itseltäänpaljon, siksi kieli pitäisi olla viimeistäpiirua myöten hallinnassa.– Kieli on kuin avain. Sen avullapääsee sisälle.Suomeen Farzaneh ja hänen läheisensäovat päässeet hyvin sisään.Suomen kansalaisuuden tavoitteluoli suuri asia, mutta kun sen sai, senmerkitys normalisoitui. Tuli halu ollakuten kuka tahansa suomalainen.– En halua eristäytyä ja olla erilainen,koska olen maahanmuuttaja. Enhalua olla erilainen ainakaan enää, 17vuoden täällä olon jälkeen. Haluanajatella, että saan ja annan samanminkä muutkin suomalaiset.Farzaneh ei ainakaan itse kaipaaerilaista kohtelua, mutta hän toivoo,että yhteiskuntamme kykenisiottamaan maahanmuuttajien kyvytkäyttöön. Myös heillä on mielipiteitäasioista, poliittisia näkemyksiä, ideoitaja ajatuksia kuten kellä tahansamuullakin maassa asuvalla ja asioitaseuraavalla. •30