Painetun lehden PDF-versio - Kuntalehti
Painetun lehden PDF-versio - Kuntalehti
Painetun lehden PDF-versio - Kuntalehti
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Tieto plus<br />
JOHTAMINEN<br />
Pelkkää talousjohtamista<br />
monipuolisempaa ja<br />
haastavampaa työtä:<br />
Kuntajohtamisessa<br />
MONTA<br />
NÄKÖKULMAA<br />
TARPEEN<br />
■■ Vuosi 2007 oli historiallinen kuntasektorilla.<br />
Monissa kunnissa pohdittiin ja päätettiin kuntaliitoksista<br />
alueen muiden kuntien kanssa. Joissakin<br />
kunnissa liitosprosessin aikana esiintyi tunnerikkaita<br />
tapahtumia.<br />
Kuntaliitosten taustalla on ollut valtioneuvoston<br />
alulle panema kuntien- ja palvelurakenteiden<br />
uudistamishanke eli niin kutsuttu Paras-hanke.<br />
Hankkeen mahdollistamiseksi säädettiin eduskunnassa<br />
helmikuussa 2007 Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta.<br />
Lain avulla pyritään mm.<br />
vahvistamaan kunta- ja palvelurakennetta, kehittämään<br />
palveluita sekä mahdollistamaan riittävä<br />
taloudellinen perusta palveluiden tuottamiselle.<br />
Paras-hanke korostaa kuntien taloudellisen tilanteen<br />
arvioimista, jolloin tarkoituksena on selvittää<br />
kunnan taloudellinen kyky selviytyä laissa<br />
määrätyistä palveluvelvoitteistaan. Kuntaliitosten<br />
vauhdittajana onkin käytetty valtion maksamaa<br />
rahamääräistä kannustetta, joka on suurimmillaan<br />
vuosien 2008 ja 2009 aikana toteutettavissa<br />
kuntaliitoksissa.<br />
Kuntasektorin julkisessa keskustelussa on siten<br />
ollut vahvasti esillä liitosten tuomat taloudelliset<br />
edut; toisaalta liitoksiin ajavat kuntien tulevaisuuden<br />
taloushaasteet. On kuitenkin muistettava<br />
kuntien olevan erityyppisiä verrattuna voittoa<br />
tavoitteleviin yrityksiin.<br />
Kuntien perustehtävä on tuottaa erilaisia lakisääteisiä<br />
palveluita kuntalaisille ”osakkeenomistajina”.<br />
Tällöin kuntien johtamisessa tulisi huomioida<br />
talouden lisäksi muita näkökulmia.<br />
Tuloskortti yksi apuväline<br />
Näkökulmien pohdinnassa voidaan käyttää apuna<br />
esimerkiksi R.S. Kaplanin ja D.R. Nortonin<br />
(2005) kehittelemää tuloskorttia (balanced scorecard<br />
eli BSC). BSC:tä on sovelluttu useissa yrityksissä,<br />
mutta erityisen hyvin se monipuolisuu-<br />
44<br />
tensa kautta soveltuu kuntasektorin käytettäväksi.<br />
BSC:tä voidaan käyttää kunnissa moneen tarkoitukseen.<br />
Siihen voidaan koota ja esittää kunnassa<br />
kerättyä informaatiota, arvioida kunnan<br />
menestymistä tai sillä voidaan viestittää valittua<br />
strategiaa henkilöstölle (vrt. Malmi 2001). Haluttaessa<br />
viestittää kuntastrategiaa, tuloskortin laadinnan<br />
tulisi lähteä kunnassa määritellystä strategiasta<br />
liikkeelle.<br />
BSC koostuu perinteisesti neljästä eri näkökulmasta:<br />
talous, sisäiset prosessit, asiakas ja oppiminen.<br />
Näkökulmia on mahdollista luonnollisesti<br />
muuttaa vastaamaan näitä termejä paremmin<br />
kunnan tarpeita ja strategisia tavoitteita.<br />
Joissakin kunnissa esimerkiksi oppimisnäkökulma<br />
on korvattu henkilöstö- tai vetovoimaisuusnäkökulmilla.<br />
Valituista näkökulmista riippumatta keskeistä<br />
on miettiä niille konkreettiset mittarit, valituille<br />
mittareille tavoitetasot sekä tarvittavat toimet ja<br />
vastuuhenkilöt tavoitteiden saavuttamiseksi.<br />
Yksi näkökulma ei saa ylikorostua<br />
Tuloskortti pyrkii juuri estämään yhden näkökulman<br />
liian suuren korostumisen päätöksenteossa.<br />
On kuitenkin muistettava esimerkiksi taloudellisen<br />
menestymisen vaikuttavan moneen seikkaan.<br />
Taloudellisesti vahvassa tilanteessa olevan kunnan<br />
on usein helpompaa pitkäjänteisesti kehitellä<br />
omaa toimintaansa, eikä erilaisiin hätäratkaisuihin<br />
jouduta turvautumaan.<br />
Eri näkökulmien tarkoitus on kiinnityttää päätöksentekijöiden<br />
huomio laaja-alaisesti eri asioihin.<br />
Talousnäkökulman tarkoitus on varmistaa<br />
kunnan taloudellinen elinkelpoisuus myös tulevaisuudessa.<br />
Sisäisten prosessien näkökulmassa tarkastellaan<br />
kunnan toimenpiteiden tehokkuutta esimerkiksi<br />
koulutus- ja sivistystoimessa.<br />
Asiakasnäkökulma pyrkii varmistamaan kuntalaisten<br />
näkemysten huomioon ottamisen kunnan<br />
palveluita suunniteltaessa ja toteutettaessa. Erityisesti<br />
tämä korostuu kuntien suurimmalla palvelusektorilla<br />
sosiaali- ja terveystoimessa.<br />
Oppimisnäkökulma pyrkii varmistamaan uusien<br />
toimintatapojen kehittelyn ja henkilöstön<br />
osaamistason myös tulevaisuudessa.<br />
Mainitun neljän näkökulman lisäksi ainakin<br />
suuremmissa kuntaliitoksissa, kuten Seinäjoella,<br />
on korostettu vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn<br />
parantumista ja merkitystä niin kaupunkiseudun<br />
kuin koko maakunnan kannalta.<br />
Tuloskortti mahdollistaa<br />
aikaisemmasta oppimisen<br />
BSC:n ajatus on, että kunnan taloudellinen menestyminen<br />
on sekä aikaisempien että tulevien<br />
toimien seurausta. Tällöin tulevaisuuden taloudelliseen<br />
menestymiseen vaikuttaa muun muassa<br />
kunnan toimintatavat, kuntalaisten tyytyväisyys<br />
ja kunnan kyky kehitellä entistä parempia uusia<br />
toimintatapoja.<br />
Käytännön muutosvoimat saattavat vaikuttaa<br />
esimerkiksi eri osa-alueiden kehittyessä ristikkäiseen<br />
suuntaan. Esimerkiksi kunnan toiminnan<br />
tehostaminen saattaa heikentää kuntalaisten tyytyväisyyttä,<br />
mutta voi toisaalta parantaa kunnan<br />
taloutta.<br />
Kuntaliitosalueilla tehostuminen parhaimmillaan<br />
tarkoittaa resurssien siirtymistä hallinnosta<br />
palveluiden tuottamiseen sekä prosessien virtaviivaistamista.<br />
Käytännössä tämä tarkoittaa tuot-<br />
tavuuden parantumista ja uusien innovaatioiden<br />
syntymistä kunnallisiin palveluprosesseihin. Parannukset<br />
lisäävät viime kädessä kuntalaisten<br />
saamia palveluja. Entistä paremmat ja tehokkaammin<br />
tuotetut kuntapalvelut edistävät myös<br />
elinkeinoelämän kehittymistä ja siten aluetalous<br />
esimerkiksi bruttokansantuotteen, työllisyyden<br />
ja väestönkasvun mittarilla kehittyy suotuisasti.<br />
Tuloskortin käyttö mahdollistaa parhaimmillaan<br />
kunnan työntekijöiden oppimisen aikaisemmasta<br />
toiminnasta (ks. Askim 2004). Oppimisen<br />
tavoitteena on luonnollisesti parantaa toimintaa,<br />
pyrkiä ehkäisemään toteutuneiden virheiden uusiutuminen<br />
ja lopulta parantaa kunnan taloudellistakin<br />
asemaa.<br />
Oppimisen tärkeänä vaiheena on tarkastella<br />
systemaattisesti aikaisempia uskomuksia ja toimia<br />
niin yksilö- kuin organisaatiotasolla. Uskomukset<br />
liittyvät esimerkiksi alueen väestö- tai<br />
työllisyystilannekehitykseen.<br />
Oppimisprosessin osana tulisi myös tarkastella<br />
ulkoisen toimintaympäristön mahdollisia muutoksia,<br />
joiden analysointi on ensiarvoisen tärkeää<br />
uusia toimintasuunnitelmia pohdittaessa ja tavoitteita<br />
asetettaessa.<br />
Laaja-alainen asioiden<br />
tarkastelu välttämätöntä<br />
BSC:n avulla on mahdollista havainnollistaa syyseuraussuhteiden<br />
kehitystä eri näkökulmien,<br />
mittareiden ja toimenpiteiden välillä (ks. Järvenpää<br />
& Länsiluoto 2006). Tällöin voidaan esimerkiksi<br />
osoittaa kunnan henkilöstön oppimisvaikutus<br />
prosessien tehostumiseen, mikä voi parantaa<br />
kuntalaisten tyytyväisyyttä koettuja palveluja<br />
kohtaan. Edellä mainitut tekijät voivat yhdessä<br />
lopulta mahdollistaa kunnan talouden myönteisen<br />
kehittymisen tulevaisuudessa.<br />
Syy-seuraussuhteiden mallintaminen on yksi<br />
keino osoittaa kunnan työntekijöille oman toiminnan<br />
vaikutukset kunnan kokonaismenestykseen<br />
ja viime kädessä kuntalaisten eli ”osakkeenomistajien”<br />
tyytyväisyyteen.<br />
Kuntien johtaminen on huomattavasti haastavampaa<br />
ja monitahoisempaa kuin pelkän talouden<br />
johtamista. Keskeistä kunnanjohtamisessa<br />
on tarkastella asioita laaja-alaisesti taloutta<br />
unohtamatta: asettaa konkreettiset, mutta riittävän<br />
haasteelliset tavoitteet sekä miettiä painotuksia<br />
tehdystä strategiasta johdettuna eri tavoitealueiden<br />
välillä.<br />
Kuntajohtamisen tulevaisuudessa korostuu<br />
entistä enemmän kyky asettaa selkeät tavoitteet<br />
tulevaisuuden mahdollisuuksien hyödyntämiseen<br />
sekä kyky valita että toteuttaa oikeat toimet tavoitteisiin<br />
pääsemiseksi.<br />
Tuloskortti-menetelmä (balanced scorecard eli<br />
BSC) tarjoaa parhaimmillaan kunnille monia käytännön<br />
mahdollisuuksia, jotka liittyvät esimerkiksi<br />
tavoitteiden asettamiseen, toiminnan monialaiseen<br />
suunnitteluun, menestyksen arviointiin ja<br />
henkilöstön oppimisen vahvistamiseen. Näissä<br />
teemoissa meillä tutkijoilla, kuntatyöntekijöillä<br />
kuin kuntalaisilla riittää kosolti toimintakenttää<br />
myös tulevaisuudessa. ■<br />
AAPO LÄNSILUOTO<br />
professori (ma.), KTT<br />
Vaasan yliopisto<br />
JORMA RASINMÄKI,<br />
kaupunginjohtaja, HTT<br />
Seinäjoen kaupunki
Change language