Painetun lehden PDF-versio - Kuntalehti

More documents

Recommendations

Info

■ UUTISET KUNTALEHTI 5/2008 ”On tärkeää, että kunnassa tietoisesti pohditaan, mitkä palvelut hoidetaan itse, mitkä yhteistoiminnan kautta ja mitkä haetaan markkinoilta. Näin syntyy kokonaisvaltainen kuva kunnan palveluverkostosta ja samalla on mahdollisuus hahmottaa kysymyksiin liittyvää juridiikkaa.” keää tunnistaa kullakin kentällä voimassa olevat pelisäännöt. – Osakeyhtiötä ohjataan eri tavoin kuin kunnan omaa organisaatiota. Siellä vaikuttaa kuntalain konsernisäännösten lisäksi osakeyhtiölaki. Toiminta markkinoilla tarkoittaa sopeutumista hankinta- ja kilpailulainsäädännön kiemuroihin. Paikallaan on toisin sanoen kysyä: mikä kenttä ja mitkä säännöt? – Jos valtuusto haluaa uudistaa palvelutuotantoaan ja -rakenteitaan, sen on perehdyttävä tarkoin, millaiseen toimintaympäristöön kunta samalla siirtyy. Haluttuja ratkaisuja ei Prättälän mukaan kannata kuitenkaan jättää tekemättä siksi, että pelättäisiin lakiviidakkoa. – Nämä asiat ovat hallittavissa. Asiantuntemusta on saatavilla. Juristi minimoi riskejä Vaikka kunnallinen itsehallinto, 8 Kuntien liikelaitokset ovat jo tovin olleet yrittäjien silmätikkuna. Tilannetta ei helpottanut EU:n komission päätös valtion tieliikelaitos Destian saamasta kilpailuedusta markkinoilla. ■■ Kuntaliiton lakiasiain johtaja Kari Prättälä toteaa, että harvoin uutista on tulkittu niin yksioikoisesti kuin Destia-päätöstä ehdittiin mediassa ensihetkillä tulkita. – Kun komissio totesi Destian saavan markkinoilla erityistä etua matalammasta verotuksesta ja siitä, että se ei voi mennä konkurssiin, tästä on vedetty sen tyyppisiä johtopäätöksiä, että kunnalliset liikelaitokset pitäisi pikimmiten Destian tapaan yhtiöittää. Prättälä muistuttaa, että kun- demokratia ja palvelut ovat yhä kunnan kovaa ydintä, Kari Prättälä arvioi kuntien toimintaympäristön muuttuneen niin, että lainopillinen neuvonta alkaa olla paikoin vaikeaa. – Kun sovellettavina on joskus yhtä aikaa kuntalaki, Paras-puitelaki, hankintalaki ja kenties sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö, syntyy tilanteita, joissa juristi ei voi enää sanoa mikä on lain mukainen ratkaisu ja ehdottoman oikein. – Toisinaan kysymys on pikemminkin tietynlaisesta ”oikeudellisesta riskienhallinnasta”. Juristi neuvoo, miten hallinnollisissa ratkaisuissa voidaan edetä järkevällä tavalla siten, että oikeudelliset riskit jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Prättälä on työskennellyt kunnallisjuridiikan parissa vuodesta 1976 ja ollut keskeisesti mukana monissa kunta-alan lainsäädäntöhankkeissa. Nykyiset ongelmat ja pulmakysymykset kunnissa eivät nallinen liikelaitostoiminta on valtion liikelaitostoimintaa huomattavasti monimuotoisempaa. Lukumääräisesti ja jopa liikevaihdollisesti pääosa kuntien liikelaitoksista hoitaa liiketaloudellisin periaattein kunnalle kuuluvia tehtäviä. – Kysymys on ollut tällöin siitä, että kunta on järjestänyt oman sisäisen palvelutoimintansa taloudellisesti tehokkaasti ja läpinäkyvästi liikelaitoksen kautta tuottaessaan esimerkiksi siivous- ja kiinteistöpalveluja. Osa liikelaitoksista on sosiaali- ja terveydenhuollon ja ammatillisen koulutuksen tehtäviä hoitavia yksiköitä. Tällaisia liikelaitoksia ei voida pitää minkäänlaisina ”markkinahäirikköinä”. Työvälineitä tulossa kunnille Kuntaliitossa on lähdetty perkaamaan liikelaitosten tilannetta hänen mukaansa liity pelkästään markkinoiden ja julkishallinnon yhteen kietoutumiseen. – Myös kotimainen lainsäädäntö on tullut monitasoiseksi. Kuntalaisten laissa säädettyjen oikeuksien tulkintaan vaikuttavat esimerkiksi perustuslaissa säädetyt oikeudet riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Lakiasiain johtaja arvioi kollektiivisuuden heikentyneen kunnallisessa päätöksenteossa. Yhä useammin yksittäiset kansalaiset haastavat kuntaorganisaation. – Sen sijaan, että vaikutettaisiin kunnallispolitiikassa, käydään yksilölliseen oikeustaisteluun viranomaiskoneistoa vastaan. Kehitykseen vaikuttaa myös lainsäädäntö, joka ei ohjaa viranomaisen toimintaa, vaan antaa oikeuksia suoraan yksilöille. – Viime vuosina on selkeästi siirrytty ohjaamaan kuntia yksilöille annettujen oikeuksien kautta: esimerkiksi hoitotakuina ja vastaavina velvoitteina. Ohjauk- Destia-päätös ei lopeta kuntien liikelaitoksia nopeassa aikataulussa. – Ensin kartoitetaan, mitkä kuntien liikelaitoksista toimivat kilpailluilla markkinoilla. Ennen perusteellista selvitystä liikelaitoksia koskevaa lainsäädäntöä ei pitäisi lähteä muuttamaan hätiköidysti. Prättälän mukaan selkeästi markkinoiden ulkopuolella toimivia liikelaitoksia ovat ne, jotka myyvät palveluita vain omalle kunnalleen. – Samoin markkinoiden ulkopuolelle jäävät ne liikelaitoskuntayhtymät, jotka myyvät palveluita vain jäsenkunnilleen. Lakiasiain johtaja kertoo asiantuntijoiden tuottavan kuntakentälle kevään aikana työvälineitä, joiden avulla jokaisen kunnan on mahdollista arvioida omien liikelaitostensa jatkoa. – Käsittääkseni suuri osa liikelaitoksista voi jatkaa entiseltä pohjalta. Osassa joudutaan ken- ★ ★ ★ sen lisääntyessä kunnat ovat joutuneet kaivamaan resurssit uusiin velvoitteisiin pitkälti omasta pussistaan, mikä tarkoittaa kuntien liikkumavaran kapenemista muualla. Kaksi tulkintaa itsehallintoon Kunnallista itsehallintoa tulkitaan Kari Prättälän mukaan vahvasti kahdesta eri näkökulmasta. Toinen linja korostaa itsenäisyyttä suhteessa valtioon sekä kuntalaisten oikeutta päättää omista asioistaan: myös vapautta päättää kunnan säilymisestä itsenäisenä kaikissa oloissa. – Toinen, kuntaa hyvinvointipalvelujen järjestäjänä korostava tulkintalinja lähtee siitä, että kunnallisen itsehallinnon paras tae on taloudellisesti vahva sekä toiminta- ja palvelukykyinen kunta. Tämä on otettava huomioon myös kuntien itsehallinnon perustuslain suojan tulkinnassa. ties miettimään toiminnan rajaamista. Toisissa vaihtoehto löytynee yhtiöittämisestä, jolloin kilpailuedut poistuvat. Prättälä arvioi, että kuntien ei ole tarpeen pidättäytyä uusien liikelaitosten perustamisesta Destia-päätöksen takia. – Jos toiminta ei ole markkinoilla tapahtuvaa, en löydä yhtään syytä, miksei liikelaitosta voisi perustaa. Destia-ratkaisu ei merkitse sitäkään, että kunnan olisi avattava kilpailulle sellaisia toimialoja, joita se lain nojalla hoitaa. – Ratkaisu vaikuttaa ainoastaan sellaiseen tilanteeseen, jossa kunta harjoittaa toimintaa liikelaitosmuodossa kilpailluilla markkinoilla. ■ EEVA-LIISA HYNYNEN ★ ★
★ ★ ★ Prättälä toteaa, että kaikki kolme elementtiä kuuluvat kunnalliseen itsehallintoon. Jälkimmäinen linja kuitenkin sallii valtion pidemmälle menevän puuttumisen lainsäädännöllä kuntien asemaan. – Lainsäädännössä on löydettävä tasapaino näiden elementtien välille. Paras-hankkeen puitelain linjausten mukaan kunnat ovat valinneet vahvempien kuntien muodostamisen ja yhteistoiminta-alueiden väliltä. Prättälä pitää hankkeen tähänastisia tuloksia hyvinä. – Hyvä osoitus tästä on yli 60 kunnan väheneminen kuntaliitoksissa vuoden 2009 alusta. Toinen osoitus on se työ, jota kunnissa tehdään parhaillaan palvelurakenteiden uudistamiseksi. Kuntaliitokset eivät ole Prättälälle ”uskon asia”. Hänen mukaansa palvelut on järjestettävissä myös yhteistoiminnan kautta. Lisäksi valtaosa liitoskunnista joutuu joka tapauksessa perustamaan joitakin osia palvelutuotannostaan yhteistoiminnan varaan. – Yhteistoiminnan kautta on voitu korvata pienen väestöpohjan puutteita. Toisaalta on syytä kysyä myös demokratian perään: missä määrin kunnanvaltuusto voi jatkossa ohjata yhteistoiminta-organisaatiota? – Kun yhteistoiminta perustuu sopimuksille, jopa ohjaus hoidetaan sopimuksin. Tämä edellyttää kunnan johtamiselta uudenlaista asennetta ja osaamista. Uudet valtuustot strategioiden laadintaan Entistä hankalammaksi kunnallisdemokratian ja itsehallinnon kannalta tilanne saattaa tulla sellaisissa kunnissa, joissa valtaosa palveluista viedään yhteistoiminnan piiriin. – Jos peruskunnalle itselleen ei jää merkittäviä tehtäviä hoidettavakseen, mikä kunnan asema silloin on? – Pohjoismaisen kuntamallin perustana on kunnan laaja tehtäväkenttä. Jos tämä puuttuu, aletaan olla lähellä keski- tai etelä- ”Pahimmillaan syntyy kahdenlaisia ja -tasoisia kuntia, vahvoja peruskuntia ja palveluista riisuttuja identiteettikuntia, joille jää vain rahoittajan asema.” -lista eurooppalaistaidentiteettikuntaa, Kari Prättälä pohtii. Kuntaliiton lakiasiain johtajan mukaan tällaisessa identiteettikunta-kehityksessä olisi riskinsä. Pahimmillaan syntyy kahdenlaisia ja -tasoisia kuntia, vahvoja peruskuntia ja palveluista riisuttuja identiteettikuntia, joille jää vain rahoittajan asema. – Itse pidän yhteistoimintakysymystä ennen kaikkea demokraattisen järjestelmän ongelmana. Palvelut toki pystytään hoitamaan myös yhteistoiminnalla. Jos ajatellaan, että kunnassa valtuusto suorilla vaaleilla valittuna toimielimenä päättää kuntapalveluiden järjestämisestä, tämän tyyppinen demokratia katoaa lähes olemattomiin yhteistoiminta-alueen hoitaessa valtaosan palveluista. On vaikeaa ennustaa, mihin kehitys lopulta johtaa. Tammikuussa 2009 työnsä aloittavien kunnan- ja kaupunginvaltuustojen Prättälä arvioi toimivan haastavammassa ympäristössä kuin valtuustot koskaan aikaisemmin. Hän suosittaa valtuustoille pikaista palvelustrategioiden laadintaa. – On tärkeää, että kunnassa tietoisesti pohditaan, mitkä palvelut hoidetaan itse, mitkä yhteistoiminnan kautta ja mitkä haetaan markkinoilta. Näin syntyy kokonaisvaltainen kuva kunnan palveluverkostosta ja samalla on mahdollisuus hahmottaa kysymyksiin liittyvää juridiikkaa. – Jos tiedetään, mitä mistäkin valinnasta seuraa, tilanne on kohtuullisen hyvin kunnanvaltuuston käsissä. Palvelustrategiatyössä Kari Prättälä rohkaisee kuntia selvittämään sopimusviidakkonsa: mitä sopimuksia eri hallinnonaloilla on voimassa, mihin ne velvoittavat ja millaisia riskejä niihin liittyy. – Kuntien yhteistoiminta ja verkostot perustuvat erilaisiin sopimuksiin, mutta sopimusten hallintajärjestelmät ovat valtaosassa kuntia heikosti hallussa. ”Sopimusjohtaminen” on käsitteenä jo vilahdellut asiantuntijakeskusteluissa, mutta käytännössä sellaista ei juurikaan ole, Prättälä toteaa. ■ B1§ Tämä on ollut siitä soma talvi, että etelässä lumen- puute on pakottanut pikkulapset leikkimään hiekkalaatikoilla: ”Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku!” 2§ On muotia pelotella lamalla, joten jopa lastenloruun saadaan uutta sisältöä: ”Älä tule paha lama, tule hyvä lama!” Paha lama on kuin tornado, se vie kaikki mennessään. Mutta hyvä lama koskeekin muita kuin minua. 3§ Hyvä lama rankaisee rikkaita, se vie niiltä miljardeja. Hyvä lama vie huippujohtajilta optiot, lällällää! Hyvä lama vähentää huippuseminaareja, eikä niissä enää visioida trendejä niin paljon. Eläköön taas talonpoikaisjärki! 4§ Hyvä lama rankaisee enemmän naapurikuntaa kuin meidän kuntaa, koska ne alkoivat kymmenen vuotta sitten siellä höpöttää jostain IITEESTÄ ja nykyisin niiltä ovat kadonneet kaikki työpaikat Intiaan ja Kiinaan. 5§ Hyvä lama laittaa kuriin valtion. Ministeriöiden virkamiehillä ei ole laman aikana voimavaroja kehitellä kaikkea uutta kivaa kuntalaisille, vaan niiden on tehtävä ihan oikeita töitä. 6§ Hyvä lama hiljentää myös kaikki avoimuuden ja demokratian vouhottajat. Näistähän puhuvat kovaa ja korkealla akateemiset älyköt, joilta lama vie pätkätyöt ja nämä rupeavat taas nöyriksi. 7§ Hyvä lama siirtää hetkeksi huomion pois kuntauudistuksesta. Silloin on mahdollista taas leikkiä niitä kivoja juustohöyläleikkejä 1990-luvulta. Perinteet kunniaan! 8§ Hyvä lama ohentaa myös lehtiä. Toimittajilla on normaalia vähemmän sivuja käytettävinään, joten enää ei lukijoiden tarvitse kärsiä ja lukea niin paljon puppua. Noniin... Helsingissä 29.2.2008 Olli Havu olli.havu@kuntalehti.fi 9 ■ UUTISET KUNTALEHTI 5/2008
Page 1 and 2: KUNNAT LAKIEN TANSKAN KUNTAUUDISTUS
Page 3 and 4: www.kuntalehti.fi GRAFIIKKA: YRJÖ
Page 5 and 6: www.kuntalehti.fi ■ TOIMITUS Pä
Page 7: uudistettaessa - kunnat lakien puri
Page 11 and 12: Yhteinen kanta muodostetaan verkoss
Page 13 and 14: Kunnanvaltuutettujen työnantajatau
Page 15 and 16: Kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyni
Page 17 and 18: jännitetään kuntien selviytymist
Page 19 and 20: Jokaiselle kunnalle terveyspolitiik
Page 21 and 22: ��
Page 23 and 24: keswagen - pikkupolitikoinnin sijaa
Page 25 and 26: keswagen mäisesti vastuu palveluje
Page 27: Alkuvaikeuksien jälkeen palaute po
Page 31 and 32: 2013 - Liitostilanteessa johtamisj
Page 33: Kuntien yhdistyminen avaa Keski-Suo
Page 36 and 37: KUNTALEHTI 5/2008 ■ INFORMAATIOTE
Page 42 and 43: Tieto plus ”Miten kehitetään yh
Page 44 and 45: Tieto plus JOHTAMINEN Pelkkää tal
Page 46 and 47: Tieto plus TUTKIMUS Kulttuuripalvel
Page 48 and 49: Tieto plus Kulttuurin bruttokäytt
Page 50 and 51: ■ TÄTÄ MIELTÄ KUNTALEHT1 5/200
Page 52 and 53: KUNTALEHT1 5/2008 ■ TÄTÄ MIELT
Page 54 and 55: KUNTALEHTI 5/2008 Luottamuksella Si
Page 56 and 57: Työ&Tekijät Ihmiset www.kuntaleht
Page 58 and 59:
TYÖ&TEKIJÄT KUNTALEHTI 5/2008 58
Page 60 and 61:
KUNTALEHTI 5/2008 TYÖ&TEKIJÄT 60
Page 62 and 63:
KUNTALEHTI 5/2008 MAAILMAN maailman
Page 64:
Pois pykäläviidakosta! Tilaa leij
show all

Painetun lehden PDF-versio - Kuntalehti

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?