Painetun lehden PDF-versio - Kuntalehti
Painetun lehden PDF-versio - Kuntalehti
Painetun lehden PDF-versio - Kuntalehti
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Tieto plus<br />
TUTKIMUS<br />
Kulttuuripalvelujen<br />
muuttuvat tuotantotavat<br />
ja niiden kustannukset<br />
Luotettavat<br />
MITTARIT<br />
KULTTUURIN<br />
TILASTA<br />
tarpeen<br />
Kustannusten ja kustannusvaikutusten<br />
luotettavalla mittaamisella<br />
voitaisiin kuitenkin kenties kyetä<br />
paremmin puhumaan kulttuuritoiminnan<br />
merkityksestä sekä itseisarvona<br />
että erilaisten tavoitteiden<br />
saavuttamisen välineenä.<br />
Pilottihankkeen tulokset osoittavat,<br />
että näille perusteluille on<br />
yhä tarvetta.<br />
■■ Kuntien kulttuuripalvelujen tuottamis- ja<br />
järjestämistapojen muutoksesta sekä tarpeesta<br />
saada vertailukelpoista tietoa toiminnan kustannuksista<br />
on puhuttu jo jonkin aikaa.<br />
Tiedonsaanti heikkeni 1990-luvun alussa, kun<br />
valtion ja kuntien välisiä suhteita organisoitiin<br />
uudelleen. Vuonna 2001 Ritva Mitchell huomautti,<br />
että kuntien taiteen ja kulttuurin rahoitustiedot<br />
kuuluvat suomalaisten kulttuuritilastojen<br />
suurimpiin aukkoihin.<br />
Kuntien kulttuuritoiminnan kustannuksia on<br />
viimeksi tarkastellut laajemmin Sari Karttunen<br />
vuonna 2003 nojaten etenkin Tilastokeskuksen<br />
kuntien toiminta- ja taloustietoihin. Näiden<br />
tilastojen kulttuuritoimintaa koskevia tietoja<br />
on kuitenkin pidetty kentällä epätyydyttävinä.<br />
Seppo Korpipää havaitsi puolestaan 1990luvun<br />
puolivälissä tekemässään kulttuuritoimen<br />
kehityslinjojen katsauksessa, että kulttuuripalvelutehtäviä<br />
ei siihen mennessä ollut siirretty ulkopuolisille<br />
toimijoille kovin laajasti. Hän kuitenkin<br />
oletti yksityisen ja kolmannen sektorin vastuun<br />
voivan kasvaa tulevaisuudessa. Tarkkaa tietoa kehityksestä<br />
ei kuitenkaan ole toistaiseksi ollut<br />
saatavilla.<br />
46<br />
Mikkeli<br />
Espoo<br />
Tampere<br />
Hämeenlinna<br />
Vantaa<br />
Rovaniemi<br />
Joensuu<br />
Turku<br />
Kuopio<br />
Lappeenranta<br />
Jyväskylä<br />
Vaasa<br />
Lahti<br />
Oulu<br />
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100<br />
52<br />
62<br />
64<br />
66<br />
68<br />
kunnallinen toiminta avustukset yksityisille toimijoille<br />
Museot, teatterit ja orkesterit<br />
toiminnan keskiössä<br />
Kuntaliiton ja Cuporen tiedonkeruuhankkeen<br />
tulokset 14 kaupungista osoittavat, että kuntien<br />
kulttuuritoiminta nojaa yhä pääsääntöisesti kuntien<br />
omaan tuotantoon. Kunnallisen toiminnan<br />
rahoitusosuus oli yhdeksässä kaupungissa 80<br />
prosenttia tai enemmän, neljässä kaupungissa yli<br />
90 prosenttia (Kuvio 1).<br />
Kunnan rahoitusosuus yksityisille toimijoille ei<br />
missään kaupungissa ylittänyt viittäkymmentä<br />
prosenttia, joskin Mikkelissä nämä avustukset<br />
muodostivat 48 prosenttia kulttuuritoiminnan<br />
bruttokäyttökustannuksista.<br />
Museoilla, teattereilla ja orkestereilla on hankkeeseen<br />
osallistuneiden kaupunkien kulttuuritoiminnassa<br />
merkittävä asema (Taulukko 1). Näiden<br />
taide- ja kulttuurilaitosten kustannusten osuus<br />
kaikista kulttuuritoiminnan bruttokäyttökustannuksista<br />
oli useimmissa kaupungeissa yli puolet,<br />
enimmillään 88 prosenttia. Kunnallisen ja yksityisen<br />
toiminnan suhdetta kannattaa siis tarkastella<br />
erityisesti tässä kolmikossa.<br />
Taide- ja kulttuurilaitokset määriteltiin kyselytietojen<br />
jäsennyksessä siten, että niillä tarkoitetaan<br />
kunnan omistamia tai kunnalta vuotuista<br />
kiinteää julkista avustusta saavia museoita, teattereita<br />
tai orkestereita, jotka saavat lakisääteistä<br />
valtionosuutta tai harkinnanvaraista valtion toiminta-avustusta<br />
tai jotka toimivat muuten ammattimaisesti<br />
ja ympärivuotisesti museo- tai orkesteritoiminnan<br />
tai näyttämötaiteen alalla.<br />
Hankkeeseen osallistuneista kaupungeista eniten<br />
kunnan avustamia yksityisiä taide- ja kulttuurilaitoksia<br />
oli Turussa ja Tampereella. Kunnallisia<br />
laitoksia oli kuitenkin vähiten Espoossa, Hämeenlinnassa,<br />
Mikkelissä ja Vantaalla.<br />
Todellisiin kustannuksiin perustuvilla henkilötyövuosilla<br />
mitattuna kunnallisten taide- ja kulttuurilaitosten<br />
osuus oli yhdessä kaupungissa täydet<br />
sata prosenttia, kolmessa muussa yli 90 prosenttia.<br />
Viidessä kaupungissa henkilötyövuosien<br />
osuus kunnan avustamissa laitoksissa oli 60 prosenttia<br />
tai enemmän (Taulukko 2).<br />
Jako kunnalliseen ja avustettuun toimintaan<br />
vaihtelee toiminta-alueittain. Kaikki kulttuurihis-<br />
80<br />
80<br />
80<br />
88<br />
88<br />
91<br />
91<br />
92<br />
96<br />
KUVIO 1: Kunnallisen toiminnan ja kunnan yksityisille toimijoille suuntautuvan avustustoiminnan<br />
suhde kunnan kulttuuritoiminnan bruttokäyttökustannuksissa (pl. kirjastot) %<br />
48<br />
38<br />
36<br />
34<br />
32<br />
20<br />
20<br />
20<br />
torialliset kaupungin- tai maakuntamuseot olivat<br />
kunnallisia.<br />
Kaikissa muissa hankkeeseen osallistuneissa<br />
kaupungeissa oli myös kaupungin oma kunnallinen<br />
taidemuseo paitsi Espoossa, jossa taidemuseosäätiö<br />
ylläpitää modernin taiteen museo Emmaa.<br />
Turussa toimii kunnallisen Wäinö Aaltosen<br />
museon lisäksi Turun Taideyhdistyksen ylläpitämä<br />
Turun taidemuseo.<br />
Kaupunkien sinfonia- tai kamariorkestereista<br />
vain Hämeenlinnan kaupunginorkesteri ja Vantaan<br />
viihdeorkesteri olivat yhdistysmuotoisia,<br />
muut kunnallisia laitoksia.<br />
Suurimmista taide- ja kulttuurilaitoksista<br />
useimmiten oikeudelliselta muodoltaan yksityisellä<br />
pohjalla toimivat teatterit. Neljästätoista<br />
kaupungista seitsemässä oli kunnallinen teatteri.<br />
Varsinkin suuremmissa kaupungeissa avustettiin<br />
myös muita ammattimaisia teattereita, joista monet<br />
saivat myös teatteri- ja orkesterilain mukaista<br />
valtionosuutta toimintaansa.<br />
Monissa kaupungeissa on myös kunnan avustusta<br />
saavia yksityisiä museoita, kuten Lenin-museo<br />
ja Vakoilumuseo Tampereella sekä Suomen<br />
Ilmailumuseo Vantaalla.<br />
Kulttuuritoiminnan muista alueista yksityisen<br />
palvelutuotannon tukemista esiintyi myös taiteen<br />
perusopetuksen järjestämisessä. Hankkeeseen<br />
osallistuneista kaupungeista neljässä kaikki<br />
taiteen perusopetus järjestettiin yksityisissä oppilaitoksissa<br />
ja neljässä muussa kaupungissa avustukset<br />
yksityisille oppilaitoksille olivat suuremmat<br />
kuin kunnallisen taiteen perusopetuksen<br />
käyttökustannukset.<br />
Myös kulttuuritalojen ja kulttuurikeskusten<br />
toimintaa on organisoitu yksityiseltä pohjalta.<br />
Varsinkin monet konsertti- ja kongressitalot toimivat<br />
osakeyhtiömuotoisesti.<br />
Yksinkertaiset jaot<br />
johtavat harhaan<br />
Yksinkertainen jako kunnallisiin ja yksityisiin<br />
kulttuuripalveluihin kuntien tilinpäätöksen perusteella<br />
on kuitenkin jossain määrin harhaanjohtava.<br />
Kunnan sisäisiin kulttuuritoiminnan kustannuksiin<br />
saattaa sisältyä esimerkiksi kulttuuri-<br />
12<br />
12<br />
9<br />
9<br />
8<br />
4
Change language