Kuntien kaupallinen liiketoiminta - KTM -Julkaisurekisteri

Kuntien kaupallinen liiketoiminta_________________________________________________________________2. SELVITYKSEN TOTEUTTAMINEN6Selvityksessä kerättävä tieto koottiin teoreettisen katsauksen ohella kuntientaloustilastosta vuodelta 2003, sähköpostikyselynä ja haastattelujenavulla.Sähköpostikyselyssä otoksen pohjana käytettiin Tilastokeskuksen koko maankuntaluetteloa, kunnista valittiin otokseen joka toinen kunta. Koulutuskuntayhtymienja terveydenhuollon kuntayhtymien valinta suoritettiin kuntayhtymienkokonaislistauksista otoksena vastaavalla periaatteella.Vastausaktiivisuudeksi sähköpostikyselyllä muodostui yhden ”karhukierroksen”jälkeen seuraavat vastausprosentit:• Kunnat (n=65/210 = 31%)• Koulutuskuntayhtymät (n=11/27 = 41%)• Terveydenhuollon kuntayhtymät (n=18/30 = 60%)Haastatteluja toteutettiin:• Helsingin kaupunki, Oulun kaupunki, Rauman kaupunki, Porin kaupunki,Oulun seudun koulutuskuntayhtymä/OAMK, Pyhäjärven kaupunki,Maaningan kunta, Raahen kaupunki, Raahen terveydenhuollonkoulutuskuntayhtymä, Raahen koulutuskuntayhtymä, Jyväskylän kaupunkija Tilapalvelu, Hankasalmen kunta, Vaasan ammattikorkeakoulu,Kärsämäen kunta, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri.Kuntien kaupallisen liiketoiminnan selvittäminen (=kuntien omien palveluidenmyynti markkinoilla) osoittautui varsin haasteelliseksi tehtäväksi toteuttaa kyselynä.Tästä ovat esimerkkinä mm. lukuisat yhteydenotot sähköpostikyselynsaaneilta henkilöiltä, joissa pyydettiin täsmennystä ilmiön rajaamiseen jamahdollisiin sisältöihin. Tarkkaa määrittelyä kunnan markkinoilla olosta ei oletehty, jolloin konkreettiseksi ongelmaksi nousee, mitä ilmiöllä oikein tarkoitetaan?Sähköpostikyselyn avulla ei tavoitettu riittävän tarkasti selvitettävän ongelmankysymyksen asettelua kuntien kaupallisen liiketoiminnan laajuuden (= euromäärän)osalta.Vastaajilla oli selkeitä vaikeuksia hahmottaa selvityksen ongelmakenttä eli kysymystäsiitä, milloin kunta/kuntayhtymä on markkinoilla ja näin arvioida toimintansasisältöä ja volyymia. Vastaukset selvityksen ongelma-asetteluunavautuivat paremmin kuntien taloustilaston ja haastattelujen avulla.Erityisenä yksityiskohtana liikelaitosten omaa tilinpitoa ja sen vastaavuuttaedellisiin tarkennettiin erikseen haastattelemalla.Sähköpostikyselyssä nousivat esille pääosin samat palveluryhmät/-tuotteetkuin taloustilastostakin tehtävän tulkinnan kautta nousevat ryhmät. Sähköpostikyselyntuloksia voi pitää viitteenomaisina ja ne osaltaan tukevat kuntien ta-