Lataa

102Opetus- ja kulttuuriministeriössä arviointia kulttuuripalveluiden tasa-arvoisestasaatavuudesta koko maassa tulee kehittää – kuten myös tukijärjestelmien toimivuutta.Epämääräisyyksiä tuen jakamisessa on karsittava. Jos opetus- ja kulttuuriministeriöohjaa ja arvioi mahdollisesti tulevaisuudessa entistä enemmänaluekeskusten toimintaa, voidaan ymmärtää myös huoli alueellisen toiminnanitsenäisyydestä. Toisaalta on nähtävissä esimerkiksi alueellisten toimijoiden osaltase, että mikäli rahoitus vastaa toiminnan vaatimuksia, saadaan hyviä kokemuksia.Kuten tämän selvityksen johdannossa esiteltiin, Etelä-Pohjanmaan liitolle(selvitys toteutettiin Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaanliittojen sekä SÖFUK:n KulturÖsterbottenin yhteistyönä) myönnettiin rahoitusselvitykseen Pohjanmaan taidetoimikunnan, maakuntien liittojen sekä ELYkeskustenhallinnollisesta yhteistyöstä. Rahoituksen taustalla on konkreettinentarve selkeyttää aluehallinnon uudistuksen jälkeistä tilannetta kulttuurin alueellisessahallinnossa 24 . Levón-instituutin ja Etelä-Pohjanmaan liiton hankkeet ovatedenneet yhteistyössä ja päällekkäisyyksiä on pyritty määrätietoisesti välttämään.Hallinnollisten toimijoiden yhteistyö on rajautunut maakuntien liittojen hankkeelle.Rajaus on kieltämättä hankala, mutta on vaikuttanut selvitystyön kannaltatoimivalta. Monet toimijat kuitenkin liittyvät toisiinsa, eikä rajan vetäminen olehelppoa. Esimerkiksi Pohjanmaan liitto on taustaorganisaationa Pohjanmaanlastenkulttuuriverkosto BARKissa.Selvitystyön haastatteluiden yhteydessä käsiteltiin myös alueellisen taidejakulttuurihallinnon toimijoita, heidän toimintaansa sekä mahdollisia toiveitaantaiteen ja kulttuurin alueellisen edistämisen näkökulmasta. Kommentteja ei tullutpaljon, mutta näkemykset olivat melko yhdenmukaiset. Koska palaute ei sinälläänsovi muun selvityksen osaksi, mutta sisältää tärkeitä kentän näkökulmia, vastaustenyhteenveto esitellään nyt loppuluvun yhteydessä. Ensimmäiseksi esitelläänPohjanmaan taidetoimikunnan saama palaute. Haastateltavat arvostivat Pohjanmaantaidetoimikunnan työtä, ja suuri osa heistä tunsi taidetoimikunnan työnhyvin. Myös tahot, joilla ei ollut yhteistyökokemusta läänintaiteilijoiden kanssa,olivat siitä kiinnostuneita. Läänintaiteilijoiden osalta esimerkiksi kirjallisuuden jamusiikin alan läänintaiteilijaa toivottiin. Vaikka palautteessa tuli esiin läänintaiteilijantyöpanoksen arvo etenkin tämän sijaintipaikkakunnan taiteen ja kulttuurintoimijoille, läänintaiteilijan työn katsottiin palvelevan koko taidetoimikunnantoimialuetta. Taidetoimikunnan haluttiin toimivan koko alueella.24Alueelliset taidetoimikunnat siirtyivät lääninhallinnosta opetusministeriön (keväästä 2010 alkaenopetus- ja kulttuuriministeriö) ja Taiteen keskustoimikunnan alaisuuteen vuoden 2008 alusta. TällöinPohjanmaan taidetoimikunta siirtyi Länsi-Suomen lääninhallituksesta opetusministeriön alueelliseksitoimijaksi. Aluehallinnon uudistuksessa lääninhallituksen tehtävät siirtyivät aluehallintovirastoihin,elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin (ELY-keskukset) sekä maakuntien liittoihin vuoden 2010alussa. Taidetoimikunnan kolmivuotiskautisen asiantuntijaryhmän nimitysoikeus tuli myös tuolloinmaakuntien liitoille. Aluehallintouudistuksessa Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueella tapahtuipirstoutumista, ja nyt taidetoimikunnan toimialueella kaksi ELY-keskusta: Etelä-Pohjanmaan ELYkeskusSeinäjoella ja Pohjanmaan ELY-keskus Vaasassa.