Lataa

Festivaalin rahoitus vaihtelee vuosittain. Kokkolan oopperakesässä onkohdattu myös vastoinkäymisiä. W.A. Mozartin Figaron Häät oli tappiollinenvuonna 2007, mistä seurasi negatiivinen tase; produktion maksaminen vie resurssejatulevalta toiminnalta. Omaa rahaa joudutaan sijoittamaan myös talvikiertueeseen,jossa vieraillaan esimerkiksi Helsingin musiikkitalossa tai HämeenlinnanVerkatehtaalla. Vanha teos ei saa alueoopperatukea, vaikka kulut ovat ennallaan.Oopperaa tuottavia tahoja täytyisikin huomioida ja tukea laajemmin. Julkinentuki sekä säätiöt ja rahastot, kuten opetus- ja kulttuuriministeriö, SuomenKulttuurirahasto, LUSES, Taiteen keskustoimikunta, Svenska Kulturfonden jaJenny & Antti Wihurin säätiö ovat tärkeitä. Alueellisesti Kokkolan kaupunkitukee tapahtumaa, yhteys kaupunkiin on jo tapahtuman nimessäkin. Myös erilaisetyritykset tukevat tapahtumaa. Tällöin ne antavat sponsorirahaa vähintään10 000 euroa jokainen. Orkesterien ja teattereiden yhteydessä mainitut etukortitovat tuttuja myös Kokkolan oopperakesälle. Taantuma on vaikuttanuttuen määrään, esimerkiksi kaupungin tuki tippui pahimmillaan 150 000 eurosta80 000 euroon.Kokkolan oopperakesän rahoitus koostuu siten avustuksista, sponsorirahastaja lipputuloista. Pelkkä rahallinen panostus ei riitä, vaan tapahtuma mahdollistuuviime kädessä paikallisella talkoovoimalla. Rahoituksen määrä ei välttämättäkata palkallista henkilökuntaa ympäri vuoden, vaan työntekijät saattavat ollalomautettuna syksystä vuoden loppuun. Myös syksyllä 2011 toimiston väki onlomautettu. Jatkuvuuden kannalta asia on harmillinen. Kokkolan Oopperayhdistyskaipaa valtiolta suurempaa rahoitusta etenkin jatkuvan toiminnan varmistamiseksi– tällöin myös tuotantoihin voitaisiin keskittyä paremmin. Tuotannon suunnitteluunja budjettiin liittyen tapahtumalla on samat ongelmat kuin monilla valtiontukea saavilla: tukipäätösten ajankohtien aikaistaminen ja tukien muuttaminenuseampivuotisiksi olisivat toivottuja.Kokkolan oopperakesä tekee yhteistyötä esimerkiksi koulujen kanssa, jakoululaisia on mukana lapsikuorossa. Yhteistyön on lähdettävä tapahtumasta jaeri toimijoiden laatukriteerien on kohdattava. Yhteistyö Pietarsaaren Sinfoniettanja Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin kanssa on välttämätöntä. Kokkolanoopperayhdistyksen panos näkyy esimerkiksi alueen ammattikorkeakoulujenoopperakoulutuksen suunnittelussa. Lisäksi Kokkolassa on perustettu paikallisentason yhteistyötä ja synergiaetuja ajamaan Kokkola Events Karleby -yhdistys, jossaKokkolan Oopperayhdistys ry:n lisäksi ovat mukana Kokkolan Talviharmonikkary, Kokkolan Talvitanssit yhdistys ry, Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat r.y., PenttiKoskimies-Lied -kilpailun kannatusyhdistys ry sekä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluntaiteen yksikön Teatterifestivaali. Yhdistys on Kokkolan alueenluovan talouden tapahtumien verkostokeskittymä ja pyrkii auttamaan jäseniäänesimerkiksi rahoituksessa ja markkinoinnissa. Vähitellen Kokkolan oopperakesä-tapahtuma on mukana kehittämässä koko Keski-Pohjanmaan maakunnan81