Lataa

72suhteessa kolmannen sektorin toimijat voisivat kenties olla mukana kehittämässämyös alueellisten toimijoiden tarjoamaa sisältöä.6.3 Kolmas sektori ja luova talousTästä luvusta alkaa osuus, jossa selvityksessä keskeisten taiteen ja kulttuurinaluekeskusten ja valtionosuuden piiriin kuuluvien alueellisten toimijoiden rinnalletarkastelussa kohoaa Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueen muu taide- jakulttuurikenttä. Sen osalta kolmannen sektorin toimijat ovat keskeisesti edustettuina.Kentän 15 näkemykset tuovat oman tärkeän osansa alueellisen yhteistyönedistämiseen. Taiteen ja kulttuurin toimijakentän taloudellisen menestymisenedellytyksien tai ongelmien käsittelyssä sivutaan osin luovan talouden 16 näkökohtia,mutta rajatusti yhteistyön teemassa pitäytyen. Ottamalla luovan taloudennäkökulman huomioon selvitys kytkeytyy osin opetus- ja kulttuuriministeriönLuovan talouden ja kulttuurin alueelliset kehittämistoimenpiteet 2010–2020 -raporttiintaiteen ja kulttuurin alueellisen yhteistyön kehittämisestä ja pyrkii edistämäänaluekehittäjien, luovien alojen ja kulttuurin ammattilaisten välisen alueellisenyhteistyön ja yhteisen strategiatyön vahvistamista. (ks. Opetus- ja kulttuuriministeriö2010: 49–50) Selvitys ottaa huomioon taiteen- ja kulttuurin toimijoidenverkostoitumis- ja kehittämismahdollisuudet luovan talouden toimintaedellytystenvahvistamisessa. Toimijaverkosto on kolmen maakunnan ja kahden kielenalueella pirstoutunut, mutta yhteistyötä kehittämällä tämä pirstoutuminen voiolla mahdollista kehittää vahvuudeksi.Kulttuuriala voidaan nähdä kolmen eri sektorin toimijoiden kenttänä. Sektoritovat yksityinen eli markkina- ja yrityssektori, julkinen sektori ja kolmas elivapaaehtoistoiminnan sektori. Kolmannella sektorilla tarkoitetaan voittoa tavoit-15Esimerkiksi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Kulttuuriteemaryhmä on havainnut, ettei järjestötoimintanäy kulttuurin aluetaloudellista roolia kuvaavissa tilastoissa, joten ne eivät kerro koko totuuttakulttuuritoiminnasta. Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla on tilastojen mukaan vähän kulttuuritoimialantyöntekijöitä, mutta silti näitä maakuntia voidaan pitää vahvoina kulttuurimaakuntina.(Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Kulttuuriteemaryhmä 2010: 19.)16Virallisen luovan talouden käsitteen ytimessä ovat luovat alat. Työ- ja elinkeinoministeriö on kuvannutluovan talouden strategisessa hankkeessaan luovia toimialoja, jotka sen mukaan ovat muun muassaarkkitehtuuri, digitaaliset pelit, muotoilu ja käsityö, musiikki sekä elokuva. Kuitenkin listalta on taiteenaloista ongelmallisesti poissa esimerkiksi tanssi, valokuvaus ja kuvataide. Luovien alojen määrittelyssäon vaikeaa niiden rajaavuus, erottelu. Kaikkien alojen tulisi olla luovia. Luovan alan tuotteet katsotaanimmateriaalisina eli aineettomina, jolloin tekijänoikeuskysymykset korostuvat. (ks. esim. Cronberg2010: 11.) Luovaa taloutta voidaan tarkastella laajempana yritystoiminnan näkökulmaa painottavanakokonaisuutena, jolloin luovan talouden kehittämistoimintaa ohjaavat eri strategiat, kuten kauppa jateollisuusministeriön julkaisema Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia 2015. Alueet ovat laatineettai laatimassa luovan talouden strategisia linjauksia niin kunta-, seutukunta-, maakunta-, kuinsuuraluetasollakin. Alan kehittämistä linjataan maakuntasuunnitelmissa ja -ohjelmissa sekä niidentoteuttamissuunnitelmissa ja elinkeinostrategioissa. Strategiat on laadittu alueiden lähtökohdista janiillä on yhteyksiä kansalliseen kehittämiseen. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010: 14–16.)