Lataa

voidaan katsoa perustuvan kaupungin vahvaan ruotsinkielisyyteen ja pohjoismaiseenyhteistyöhön. Kansainvälisyyden mittareina ovat liiketoiminta, koulutus jakulttuuri. Kansainvälisyys identiteettinä on vahvassa yhteydessä avoimuuteenja suvaitsevaisuuteen, mikä näkyy maakunnan suhtautumisessa esimerkiksimaahanmuuttajiin. Kielimuurit nähtiin taiteen ja kulttuurin toimijoiden piirissäyllättävänkin yleisesti turhana politikointina ja muita tarkoitusperiä kuin kehittyväätaide- ja kulttuurikenttää palvelevina raja-aitoina.Pohjalaista identiteettiä ei tarvinnut haastatteluissa etsiä, kun haastateltuihinkuuluivat alueelliset toimijat maakuntamuseoista alkaen. Museoiden haastatteluissaidentiteetistä keskusteltiin oikeastaan vähiten, sillä museoiden tehtävässä senmerkitys on välitön. Muissa keskusteluissa identiteetistä puhuttiin vaihtelevastiriippuen myös siitä, mitä haastattelija halusi painottaa. Identiteetin merkitys toiminnalletuli vahvana esiin kirjastoissa. Kirjastot ovat kaupungin käytetyimpänäkulttuuripalveluna velvollisia toimimaan alueellisen identiteetin nostajana jalähikirjastot ovat tunnustetusti tärkeitä maaseudulle. Myös teatteriväki korostivoimakkaasti identiteetin merkitystä. Teatterin yhdeksi tehtäväksi nähtiin identiteetinrakentaminen. Tämä on yhteydessä näkemyksien avartamiseen. Teatterinmerkitys nähtiin esimerkiksi siinä, että teatteri aktiivisesti viestii alueen olemassaolosta.Teatterinäyttämö peilaa, paljastaa, viihdyttää ja kohtaa. Se ei vastaakysymykseen keitä me olemme, mutta se kysyy sitä yhdessä yleisönsä kanssa.Taiteen ja kulttuurin aluekeskusten suhde identiteettiin näkyy siinä, että nehaluavat korostaa alueen omaleimaisuutta ja painottaa alueelle tyypillisiä piirteitä.Selkeintä tämä on Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueen aluekeskuksistaBARKin toiminnassa, sillä sen keskeiseen toimintaan kuuluu kulttuuriperintökasvatus.Pohjanmaan valokuvakeskus Lakeus ry:n nimessä on monien kuvien kohdemukana. Kaksikielisyys on aluekeskuksille keskeistä, Pohjanmaan tanssin aluekeskuson ainoa kaksikielinen aluekeskus tanssitaiteen alueverkostossa ja ElokuvakeskusBotnia ainoa kaksikieliseksi rekisteröity aluekeskus elokuvakeskusten joukossa.Suomenkielisellä Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevat valokuvakeskus ja Seinäjoenseudun lasten ja nuorten rytmimusiikkiverkosto Louhimo toimivat suomenkielellä.Louhimon yhteys Seinäjoen seudulla painotettuun rytmimusiikkiin voidaankatsoa kuuluvan osaksi alueen identiteettiä. Elokuvakeskus Botnia on alueellistenelokuvakeskustehtävien lisäksi erikoistunut luontoelokuvaan. Luonto on tärkeäosa alueen identiteettiä – onhan Merenkurkun saaristo Suomen ainoa Unesconluonnonperintökohde. Siinä, missä elokuvakeskuksen toiminnassa näkyy yhteydetpohjoismaihin, Pohjanmaan tanssin aluekeskuksen toiminnasta löytyy tavoitteitalaajempaan kansainvälisyyteen.Identiteettiä käsittelevässä keskustelussa tuli esiin kulttuuriviennin merkitysvaltakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla läpi taiteen ja kulttuurin kentän.Halun edustaa aluetta, menestyä laajemmin ja näyttää, mihin pystyy voidaankatsoa liittyvän myös identiteetin tukemiseen. Sellaista, mikä ei ole luontaisesti67