Lataa

56Toisaalta Vaasan kaupunginteatterissa katsottiin kielimuuria olevan turhaakin.Ruotsinkielisiin esityksiin suhtauduttiin kaikissa suomenkielisissä teattereissakiinnostuksella. Yhteistyötä teattereiden välillä vaikeuttavat osin niiden omatprofiilit: ohjelmavalikoima on säilyttävä. Teatteriväki on tuttua keskenään ja heilläsaattaa olla pitkä menneisyys yhteisistä produktioista. Teattereiden yhteistyönvoidaan katsoa lähtevän ennen kaikkea niiden johtajista, joiden työpestit ovatkuitenkin luonteeltaan vaihtuvampia kuin muiden laitosten johtajien. Tämä saattaaolla teattereille haaste pidempiaikaisia strategioita suunniteltaessa.Teattereiden keskinäisen yhteistyön suhteen ei selkeitä ajatuksia noussutesiin siitä, kuinka yhteistyötä voitaisiin lisätä – vaikka yhteistyön arvo tunnustettiinkin.Taiteen aluekeskuksista Pohjanmaan tanssin aluekeskus on teatterilleluonnollisin yhteistyövaihtoehto ja yhteistyötä onkin ollut. Tanssin aluekeskuksenja teattereiden yhteistyöstä päätettiin järjestää elokuussa 2011 jatkokeskustelu.Tällä saattaisi olla kiinnostavia vaikutuksia myös teattereiden keskinäisen yhteistyönvahvistamiseen.4.4 OrkesteritViimeinen alueellisten valtionosuuden piiriin kuuluvien toimijoiden ryhmä ovatalueelliset orkesterit (ks. edellinen luku teatteri- ja orkesterilaista) Vaasan kaupunginorkesteri,Seinäjoen kaupunginorkesteri ja Keski-Pohjanmaan KamariorkesteriKokkolasta. Vaasan kaupunginorkesteri kuuluu kaupungin organisaatioon, niinkuin kaikki muutkin Vaasan alueelliset toimijat. Etelä-Pohjanmaan maakuntaorkesteriSeinäjoen kaupunginorkesteri ja Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteriovat yhdistyspohjaisia. Orkesterien toiminnan painopistealueena on kamarimusiikki,mutta yhteistyöllä myös sinfoniamusiikin esittäminen mahdollistuu.Haastateltujen lisäksi Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueella on neljäskinvaltionosuutta nauttiva kansanmusiikkiyhtye Tallari. Tämän toimintaa oli suunnitelmanmukaan määrä käsitellä Kansanmusiikki-säätiön haastattelun yhteydessä,mikä kuitenkin peruuntui.Yhdistykset anovat toimintaansa rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriönrahoituksen lisäksi kotikaupungeiltaan – kunnallisen rahoituksen ja valtionrahoituksen suhde on oltava kunnossa. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä toivotaantuen lisäämisen lisäksi ajankohdan parempaa kohdistamista ja pidempiä päätöksiä.Esimerkiksi siirtyminen rahoituksessa kolmivuotiskausiin olisi toivottavaa.Haastatteluiden perusteella on todettavissa, että kaikki taide- ja kulttuurialanvaltionosuuden piiriin kuuluvat laitokset ovat toiveissaan samoilla linjoilla.Ongelmat koskettavat myös aluekeskuksia ja muita tukea saavia kulttuuritoimijoita.Paltilan selvityksen yhteydessä järjestetyissä keskusteluissa esimerkiksiKorsholman Musiikkijuhlien edustaja nosti esiin saman asian. Toimintaan joudutaan