Lataa

73telematonta julkisen, yksityisen ja perheiden väliin jäävää kenttää. Kulttuurialankolmas sektori käsittää laajan joukon erilaisia yhdistys- tai säätiöpohjaisia toimijoitaharrastusyhteisöistä erittäin ammattimaista toimintaa harjoittaviin suuriinorganisaatioihin. (Diges ry/Kosonen & Pekkarinen 2010: 6.) Rajanvetäminen eiole aina yksinkertaista. Yksittäinen toimija saattaa esimerkiksi olla kolmannensektorin piiriin kuuluva yhdistys, joka omistaa yrityksen – kuten esimerkiksiKäsityöntalo Loftetin osalta on päädytty toimimaan.Taiteen ja kulttuurin toimijoiden liiketaloudellisesti kannattavaan toimintaanastumisen yhtenä haasteena on yhdistää kolmannen sektorin vapaaehtoistyötaloudellisen voiton tavoitteeseen. Kulttuurialan voittoa tavoittelevat yritysmuotoisettoimijat sijoittuvat yksityiselle sektorille, jota kuvaa ammattimaisuus jayrittäjyys, voittoa tavoittelemattomat toimijat sijoittuvat osin julkiselle ja osinkolmannelle sektorille. 17 Selkeästi kolmannen sektorin eli kansalaistoiminnantoimijoita ovat itsenäiset yhdistykset ja säätiöt, joiden tavoitteet ovat eettisiäja yhteiskunnallisia, toiminta on demokraattista ja se pohjautuu jäsenyyteen javapaaehtoisuuteen. (Diges ry/Kosonen & Pekkarinen 2010: 8.) Kolmas sektori onmonisyinen ja -jakoinen. Jokaisella taiteenalalla on omanlainen valtakunnallinenrakennelmansa, josta on erotettavissa kolme tasoa: ammattilaiset, harrastajat jalapset. Nämäkin osin limittyvät järjestökohtaisesti päällekkäin. Ammattilaistenja ammattilaisten työllistäjinä toimivilla yhdistyksillä on keskeinen ongelmatuotantoon keskittynyt rahoitus. Toiminnan kehittämiseen ei ole minkäänlaistarahoitusta. Pitkällä aikavälillä rahoituksesta ei ole varmuutta. Yhteistyö julkisenja yksityisen sektorin kanssa vaatii myös kehittämistä. (Emt. 33, 35.) Opetus- jakulttuuriministeriön kirjaamat kolmannen sektorin ammattilaisten ongelmattulivat esiin myös pohjalaisissa taiteen ammattilaisten haastatteluissa. Hankkeitayhdistykset toteuttavat projektityöntekijän tai vapaaehtoistyön voimin. Pitkäjänteisentoiminnan suunnittelu on hankalaa, eikä juuri millään ole yhtäkäänpalkattua työntekijää perustoiminnan laadun takaamiseen.Pohjanmaan taidetoimikunnan maakunnat eivät sijoitu hyvin, kun tarkastellaankulttuurialojen merkitystä aluetaloudessa. Kulttuurialojen osuus maakunnanarvonlisäyksestä (alue-bkt:sta) oli vuonna 2007 Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla heikkoa jääden 1,3–1,6 % haarukkaan. Pohjanmaan maakunnallameni vain hieman paremmin sen sijoittuessa 1,7–2,5 % haarukkaan. Maan keskiarvooli 3,2 %. Työllisyyden kulttuuri-intensiteetti voidaan laskea samaan tapaankulttuurialojen työntekijöiden osuudella kaikista alueen työllisistä. Vuonna 2007koko maassa kulttuuritoimialojen työllisiä oli 4,2 prosenttia kaikista työllisistä.Kulttuurityöllisyyden intensiteetti on suurempi kuin arvonlisäysintensiteetti,mikä kertoo kulttuuritoiminnan työvoimaintensiivisyydestä. Pohjanmaan taide-17Useat orkesterit, teatterit ja museot ovat kaupungin omistamia tai ovat osa kaupungin organisaatioita,joten kulttuuriala niveltyy kiinteästi julkisen sektorin toimintaan (ks. Diges ry/Kosonen & Pekkarinen2010: 8).