Lataa

joka vuosi hakemaan erikseen rahoitusta ministeriöltä. Harkinnanvaraisen tuensuuruudesta vuosittain riippuvainen työ hankaloittaa pitkäjänteistä kulttuurityötä.Seuraavan vuoden suunnitelmat joudutaan tekemään aina ilman tarkkaabudjettia. (Paltila 2009: 54.)Orkesterit olivat yleensä ottaen tyytyväisiä asemaansa. Yhdistyspohjaisetorkesterit näkevät hyvänä sen, että teatteri- ja orkesterilain (1992/730) mukaisetvaltionosuudet saadaan suoraan itselle, kun kunnallisten toimijoiden rahoitusmenee kunnan suureen pussiin. Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin edustajanmukaan oma johtokunta takaa nopean toiminnan ja monimutkainen byrokratiavältetään. Seinäjoen kaupunginorkesterin edustajan mielestä on tärkeätä, ettäpäätöksenteko on omissa käsissä. Hankkeiden osalta on etua siitä, ettei olla osakaupungin organisaatiota. Tilanne on ollut aiemmin taloudellisesti nykyistä hankalampi,mutta lisäresursseja on saatu; tällä hetkellä Seinäjoen kaupunki avustaaorkesteria hyvin ja valtionavustukset ovat ratkaisevasti nousseet peräkkäin kolmenavuotena. Etelä-Pohjanmaan musiikkiopisto ja Seinäjoen kaupunginorkesteritoimivat tiiviisti yhdessä. Opistolla on taiteen laajan oppimäärän opetusoikeus,ja se tekee yhteistyötä myös Rytmi-Instituutin ja Sibelius-akatemian Seinäjoenyksikön kanssa. Kaupunginorkesterin yksi tehtävä onkin toimia koulutusorkesterina,mikä on näkynyt siinä, että Seinäjoelta lähteneet soittajat ovat saaneettyöpaikkoja ammattilaisina. Musiikkiopisto on osakeyhtiö, ja Seinäjoen kaupunkion musiikkiopiston ainoa omistaja. Kaupunginorkesterin toiminnanjohtaja onmyös musiikkiopiston rehtori ja toimijoilla on yhteinen kanslia.Orkestereilla muu rahoitusosuus koostuu omasta rahoituksesta, eli toiminnastasaatavista tuloista, sponsoroinnista ja apurahoista – joiden osuus on välillähyvin merkittävä. Orkesterilla on myös toimintaa tukevia rahoittajia, kutenVaasassa Viljo ja Maire Vuorion säätiö. Seinäjoen kaupunginorkesterilla on hyviäkokemuksia esimerkiksi Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan maakuntarahastosta.Opetus- ja kulttuuriministeriö on nähnyt positiivisena orkesterientekemän yhteistyön, mikä näkyy harkinnanvaraisen tuen suuruutena. Tämä onkoettu orkestereissa kannustavana. Muita alueellisia toimijoita astetta liikkuvampiorkesterikenttä onkin kiinnostunut harkinnanvaraisista tuista ja erilaisista projekteista.Toiminnan alueellinen luonne on kiinni myös liikkuvuudessa ja muovautumiskyvyssä.Orkestereilla on yhteistyötapahtumille tilausta. EsimerkiksiVaasan kaupunginorkesteri ja Seinäjoen kaupunginorkesteri järjestävät yhteisiäkonsertteja ainakin kaksi tai kolme kertaa vuodessa. Rahalliset resurssit ovatorkestereille aikataulua hallitsevampi kysymys yhteistyön mahdollistumisessa.Mikäli valtion kulttuurisektorin säästötoimenpiteet tulevat koskemaan harkinnanvaraisiaavustuksia, loppuu hyväksi havaittu yhteistyö.Orkesterikenttä Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueella on vahva jatottunut yhteistyöhön. On selvää, että orkesterin ammattilaiset tuntevat toisensa57