Kirjallisen teoksen omaperäisyys - Helda - Helsinki.fi

eroavuus on lähinnä kosmeettista ja lakien on katsottava tarjoavan suojaa samoille teostyy-
peille. 107
Kaiken kaikkiaan Pohjoismaiden teoskynnykseen liittyvä säädöspohja on varsin yhtäläinen.
Sanavalinnoille ei tässä yhteydessä ylipäänsä tulisi antaa kovinkaan suurta merkitystä,
sillä Pohjoismaiden tekijänoikeuslait tulivat yhteisen valmistelun tuloksena voimaan ilman,
että suojaobjektin suhteen olisi tehty todellista rajausta 108 . Näin lähtökohtaisesti teossuojaa
voidaan arvioida samoin perustein Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
3.2.2 Keskiössä itsenäinen ja omaperäinen luomistyö
TekijäL:n esitöissä ei katsottu tarpeelliseksi määritellä tarkemmin sitä, mitä laissa teoksella
tarkoitetaan 109 . Tekijänoikeussuojan saamiseen vaikuttavat edellytykset kuitenkin ilmenevät
lain esitöiden mukaan TekijäL 1.1 §:ssä, jonka mukaan ”[s]illä, joka on luonut kirjallisen
tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen […]”. Tekijänoikeuslakeja valmistel-
leiden pohjoismaisten komiteoiden mukaan nimittäin sanat ”luonut” ja ”teos” merkitsevät,
että tekijänoikeus tulee kysymykseen vain itsenäisiin ja alkuperäisiin teoksiin nähden 110 .
Kivimäki on kommentoinut komiteoiden näkemystä toteamalla, että teoksen luonnehtiminen
itsenäiseksi henkiseksi tuotteeksi on asianmukaista ja että sana ”luominen” on vanhas-
taan liitetty sellaisen henkisen tuotteen syntyyn, jonka perustana on ollut kirjallinen tai
taiteellinen luomistyö 111 . Näin Kivimäki katsoo, että ”luominen” on käyttökelpoinen ja
ennen kaikkea riittävä termi kuvaamaan niitä edellytyksiä, jotka teoksen on täytettävä saadakseen
tekijänoikeussuojaa. Pientä tulkinnanvaraa jää kuitenkin TekijäL:n esitöiden pe-
rusteluihin teoskynnyksestä eli itsenäisyyden ja alkuperäisyyden vaatimuksesta. Toisaalta
on muistettava, että alkuperäisyys mainittiin ”kirjailijaoikeuden” saannin edellytyksenä jo
vuoden 1905 lainvalmistelukunnan ehdotuksessa silloisen tekijänoikeuslain muuttamiseksi
112 .
107
Tómasson NIR 2001, s. 524-525. Weincke katsoi välittömästi tekijänoikeuslakien voimaantulon jälkeen,
että Pohjoismaissa tullaan käytännössä soveltamaan jokseenkin yhtäläistä teoksen käsitettä Ks. Weincke NIR
1962, s. 260. Ks. myös Rosén 2006, s. 59.
108
Ljungman 1969, s. 180.
109
KM 1953:5, s. 44.
110
Ks. KM 1953:5, s. 44 ja SOU 1956:25, s. 66 ss.
111
Kivimäki 1966, s. 18.
112
LVK 1905, s. 17.
- 24 -