Kirjallisen teoksen omaperäisyys - Helda - Helsinki.fi

oikeuden etusijaperiaatteen myötä tulee tämä ottaa huomioon kansallisen tason lainsovel-
tamisessa.
Jotta tavoite yhtenäistää teossuojan edellytyksiä tosiasiassa toteutuisi, tulee jäsenvaltioiden
ja EU:n välillä vallita toimiva yhteistyö. EU-tuomioistuimen julkisasiamies onkin aikanaan
todennut, että ennakkoratkaisumenettelyn ”[…] must lead to a real and fruitful collabora-
tion between the municipal courts and the Court of Justice of the Communities with mutual
regard for their respective jurisdiction.” 298 Keskeistä on, että kansallisella tasolla aidosti
pyritään tulkitsemaan henkisen luomistyön vaatimusta ottaen huomioon Infosoc-direktiivin
tavoitteet suojan korkeasta tasosta sekä suojan edellytysten yhtenäistämisestä.
Vaikeuksia tulee kuitenkin tuottamaan se, että EU-oikeutta tulkitaan aina jossain määrin
lukijan kansallisten oikeudellisten silmälasien läpi 299 . Ennen kaikkea tämä korostuu teossuojan
yhtenäistämisen kaltaisella poliittisestikin vaikealla kysymyksellä 300 . Ensinnäkin
jäsenvaltioiden lähestymistavat tekijänoikeuden suojaan ovat erilaiset. Siinä missä esimerkiksi
Pohjoismaissa suojataan selkeästi luovuutta, on Iso-Britanniassa myös investointien
suojalla keskeinen merkitys. Lisäksi Pohjoismaissa vahva moraalisten oikeuksien suojaus,
ei ole kovinkaan merkittävässä asemassa Iso-Britanniassa. Omaperäisyyden käsitteen laa-
juus vaikuttaa väistämättä myös tulkintaan suojan laajuudesta. Lopulta myös puutteelliset
säännöt sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa vaikuttavat kansallisen tuomioistuimen
tulkintaan omaperäisyyden käsitteestä 301 . Näin ollen omaperäisyys (originality)
saattaa näyttäytyä kansallisessa oikeustodellisuudessa edelleen vakiintuneen kansallisen
sisältönsä mukaisena. Karnellin ennustus pelkästään tuomioistuinten kielen muuttumisesta
voikin osoittautua oikeaksi.
Infosoc-direktiivi on hyvin ongelmallinen teossuojan yhtenäistämisen osalta, sillä direktii-
vissä ei eksplisiittisesti ilmaista suojan edellytyksiä. Niin ikään on huomattava, että direktiivi
itsessään ei pyri tekijänoikeuden kokonaisharmonisointiin. Direktiivissä ei esimerkiksi
säädellä lainkaan moraalisista oikeuksista. EU-tuomioistuimen tulkinta kirjallisten teosten
suojan edellytyksistä Infopaq-ratkaisussa saatettiinkin kokea eräänlaisena Wilhelmssonin
298
Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus asiassa 13/61, 27.2.1962, s. 56.
299
Wilhelmsson 1997, s. 369.
300
Oikeuskirjallisuudessa on nimenomaan katsottu poliittisen yksimielisyyden puuttumisen olevan syynä
sille, ettei teossuojan edellytyksiä ole aiemmin harmonisoitu. Ks. Eechoud ym. 2009, s. 31. Ks. myös Axhamn
NIR 2010, s. 345.
301
Eechoud ym. 2009, s. 42.
- 68 -