Jyväskylän kaupungin museopalveluiden pedagoginen strategia

YHTEISET KONKREETTISET HANKKEETJA KEHITTÄMISKOHTEETOsallisuus ja sitouttaminenKartoitetaan museopalveluiden sidosryhmät uudesta näkökulmastakäyttäen perusteina esim. poliittisia, taloudellisia,sosiaalisia ja kulttuurisia, teknologiaan ja muutokseen, ympäristöönja lakiin liittyviä tekijöitä (Bestel).Tehdään museopalveluille yhteinen asiakassegmentointi,jossa kohderyhmiä arvioidaan uudelleen. Uusia kohderyhmiäovat esim. opettajat ja opettajankoulutuksen järjestäjät. Segmentoinninperustana ovat asiakasryhmien tarpeet ja odotuksetmuseopalveluita kohtaan.Kehitetään vapaaehtoista kulttuuriluotsitoimintaa yhdessämuiden Jyväskylän kulttuuritoimijoiden kanssa. Koulutettujaluotseja rohkaistaan erikoistumaan tiettyihin kohteisiin (nimikkoluotsit)tai taiteen osa-alueelle (tanssi-luotsit), osallistumaan museoiden opaskoulutukseen ja sisällön tuottamiseen (lainattava materiaali, muisteluhetket,tapahtumat ja näyttelyt). Alueellisena tavoitteena on kouluttaa Keski-Suomessa toimivia kulttuuriympäristöluotseja, jotka tunnistavat myösympäristön kulttuuriset arvot.Kulttuuriluotsit toimivat myös ”asiakasraatina”, joka antaa palautetta museoiden palveluista. Luotsikoulutusta järjestetään tarvittaessa vuosittain uusilleryhmille, kuten opiskelijat, monikulttuuriset ryhmät, mielenterveyskuntoutujat, mielenterveystyön tekijät tai vanhuspalveluiden tuottajat. Hyviä käytänteitälevitetään alueellisesti ja valtakunnallisesti.Museopalveluita tuotettaessa otetaan niiden käyttäjät ja kohderyhmät mukaan suunnitteluun. Samalla löydetään yleisölle uusia rooleja ja mahdollisuuksiavaikuttaa päätöksentekoon.Huolehditaan siitä, että museoiden näyttelyistä ilmenee, kuka tai ketkä ovat näyttelyiden takana. Myös ”asiakkaan ääni” kuuluu näyttelyissä. Luodaanyleisölle mahdollisuuksia vuorovaikutukseen ja kulttuuriseen merkityksenantoon julkisesti kommenttiseinän, palautekirjan tai omien tulkintojenavulla keskusteluopastuksissa tai kommenttinäyttelyinä.27