vrouw maria, tutkija nano- kuljetin pronssi- linnut - Kemia-lehti

RAMBOLL ANALYTICSTUTKI, TESTAA, TODISTAwww.ramboll-analytics.fianalytics@ramboll.fi

SISÄLLYS6 Aarrelaivan toinen elämäVrouw Maria ontutkimuksentietopankkiArja-Leena Paavola10 TÄTÄ MIELTÄKemisti voi muuttaamaailmaaHannu Vierola12 Marja-Liisa Riekkola avasi tienKemiannaisprofessoreilleMarja SaarikkoKun Marja-Liisa Riekkola 25vuotta sitten aloitti työnsä professorinaHelsingin yliopistossa,häntä luultiin usein sihteeriksi.(s. 12)16 AJANKOHTAISTASolututkijat juhlivatNobel-gaalassaPäivi Ikonen18 UUTISIA24 VIHREÄT SIVUT30 TUTKIMUKSESSATAPAHTUU34 Professori Jouko Korppi-TommolaluottaaAuringon ja tuulenvoimaanMaija Pohjakallio37 PIENI SUURI NANONanopinnoitesuojaa paloltaMaija Pohjakallio38 Tupakasta vieroittavarokote antaa odottaaLääkitystä käytetään vähänTeija Horppu41 NÄKÖKULMAPerässähiihtäjäAnja Nystén41 KEMIA SILLOIN ENNEN42 Nanokuljetin vie lääkkeenkohteeseensaSisko Loikkanen44 Parempia komposiittejagrafeenillaJari Koponen46 VTT tutkimuksen uranuurtajanaPyrolyysiöljy voi korvatafossiiliset polttonesteetAnja Oasmaa, Jani Lehto jaYrjö Solantausta49 Kemian helmetkasvavat koulun penkilläSanna Alajoki50 Vihreä viimeinen matkaEkologinen hautaustekee tuloaanArja-Leena PaavolaEmerituspresidenttiMikkoLaine on matkallakohtiuusiahaasteita.(s. 61)Keisarinna Katariina Suuriei koskaan saanut tilaamiaantaideaarteita, jotkaupposivat Vrouw Marianmukana syvyyksiin vuonna1771. Monet muutkinsalaisuudet odottavat hylynuumenissa pääsyä tutkijoidenkäsiin. (s. 6)52 Lintuveistosten loppusilaussyntyy kemian keinoinArja-Leena Paavola55 NAISET JA KEMIAGerty Cori nousinobelistiksi vapaaehtoistyölläSisko Loikkanen56 KEEMIKKOSyrjäytyneen puheenvuoro57 TUOTEUUTISIA58 ULKOMAILTA60 HENKILÖUUTISIAKesäpressa hoitihomman kotiinPäivi Ikonen64 TULEVIA TAPAHTUMIA65 SEURASIVU66 KEMIAA KOKO ELÄMÄKemiaa ja politiikkaaRuudun takanaJari KettunenProfessori Jouko Korppi-Tommolamittaa laserlaitteistollaan femtosekuntejakestäviä molekyylimaailmantapahtumia. (s. 34)Ville KotimäkiNeste Oil4 KEMIA 7/2012

Pääkirjoitus12. marraskuuta 2012KEMIA KemiVol. 39 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628Toimitus • Redaktion • OfficePohjantie 3, FIN-02100 Espoopuh. 0400 578 901faksi 09 3296 1520toimitus@kemia-lehti.fiPäätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-ChiefDI Leena Laitinen 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fiToimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing EditorPäivi Ikonen 0400 139 948paivi.ikonen@kemia-lehti.fiTaitto • LayoutK-Systems Contacts OyPäivi Kaikkonen 03 714 1614taitto@kemia-lehti.fiSihteeri • Sekreterare • SecretaryIrja Hagelberg 0400 578 901airja.hagelberg@kempulssi.fiVakituinen avustaja • Permanent medarbetare• Contributing EditorSanna Alajoki 040 827 9727sanna.alajoki@kemia-lehti.fiIlmoitukset • Annonser • Advertisementsilmoitukset@kemia-lehti.fiMyyntipäällikkö • Forsäljningschef • Sales ManagerKalevi Sinisalmi 044 539 0908kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fiTilaukset • Prenumerationer • Subscriptionspuh. 0400 578 901, faksi 09 3296 1520tilaukset@kemia-lehti.fiTilaushinnatKotimaassa 99 euroa (kestotilaus 89 euroa),muut maat 120 euroaKouluille 49 euroa, www.aikakaus.fiPrenumerationspris i Finland 99 euro,övriga länder 120 euroSubscription price (out of Finland) EUR 120Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 15(special issue 5/2012 EUR 19)OsoitteenmuutoksetSuomen Kemian Seurapuh. 010 425 6300, faksi 010 425 6309toimisto@kemianseura.fiKustantaja • Utgivare • PublisherKempulssi OyToimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing DirectorLeena LaitinenPohjantie 3, FIN-02100 Espoopuh. 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fiToimitusneuvosto• Redaktionsråd • Editorial BoardLaboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal OyToimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe OyProfessori Matti Hotokka, Åbo AkademiToimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-KemiTutkija Helena Laavi, Aalto-yliopistoPäätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-KemiProfessori Jan Lundell, Jyväskylän yliopistoApulaisjohtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ryProfessori Markku Räsänen, Helsingin yliopistoTiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTTAikakauslehtien Liiton jäsenlehtiKeskipainos 5 100, erikoisnumeroilla500–3000 kpl:n lisäjakelu.Forssa Print, Forssa 2012ISO 9002Markku JoutsenStalkkeri kannoillaEduskunta saa keväällä käsiteltäväkseen lakiesityksen vainoamisenkriminalisoimisesta. Jos esitys menee läpi, vainoamisesta voidaanjatkossa tuomita sakkoa tai vankeutta.Vainoamisella tarkoitetaan uhkailua, seuraamista, tarkkailua ja häiritseviäyhteydenottoja, jotka aiheuttavat kohteessaan ahdistusta.Stalkkerit ovat pirullisen kekseliäitä; tavallista on vaikkapa mustamaalaaminenverkossa tai tavaroiden tilaaminen toisen nimellä.Arviolta satatuhatta suomalaista joutuu vuosittain vainotuksi. Naisistajoka seitsemäs kokee jossain elämänsä vaiheessa vainoa, miehistäkuusi prosenttia. Stalkkerin kohteeksi voi joutua kuka hyvänsäilman omaa myötävaikutustaan.Nykyisellään Suomen laki tarjoaa vainotun suojaksi vain lähestymiskiellon.Se ei ole rangaistus eikä tehoa niihin, joihin eniten pitäisi.Espoon Sellossa uudenvuodenaattona 2009 tapahtuneen joukkomurhanjälkeen silloinen oikeusministeri Tuija Brax ehdotti sähköistäseurantapantaa tehostamaan lähestymiskiellon rikkojien valvontaa,mutta asia ei ole edennyt. Painaako vainoajan liikkumisvapausenemmän kuin vainotun oikeus normaaliin elämään?Pelko, univaikeudet, masennus ja epätoivo ovat tavallisia oireitavainotuilla. Aiheeseen erikoistunut psykologian tohtori Helinä Häkkänen-Nyholmtoteaa, että enemmistölle kehittyy traumaperäinenstressihäiriö, josta toipuminen kestää pitkään.Toimivin keino lyhentää piinaa on johdonmukainen torjunta. Josvainoaja soittaa 99 puhelua, ja sadannen kohdalla uhri vastaa ja karjuuepätoivonsa vimmalla luuriin pahimmat solvauksensa, tokeneekotekijä? Ei. Hän ryystää saamansa huomion kuin janoinen kameli vesiämpärinja päättelee loogisesti, että soittelua kannattaa jatkaa.Aina ei täysi torjunta onnistu. Vainoaja voi olla asiakas, työtoveri,naapuri tai omien lasten toinen huoltaja – joku, jonka kanssa kontaktiaei voi kokonaan välttää. Häkkänen-Nyholminmukaan rajatkannattaa kuitenkin vetää niintiukoiksi kuin mahdollista.Vaikka lait ja sanktiot eivätsinällään pysäytä pahantekijää,vainoamisen kriminalisointion tärkeä viesti siitä,että yhteiskunta ei suvaitsetätäkään väkivallan muotoa.Uudistus parantaisi poliisinmahdollisuuksia puuttua asiaanja viranomaisten ymmärrystätunnistaa tilanne.”Koettakaa nyt sopia keskenänne.Riitaan tarvitaankaksi”, apua hakeva saattaakuulla.Vainoamiseen riittää kuitenkinyksi.7/2012 KEMIA5

Jani Gerkman / Suomen merimuseoMereen menetetytKotkassa toimiva Suomen merimuseo kertooVrouw Marian tragediasta Merikeskus Vellamoonavatussa näyttelyssään. Näyttely Mereenmenetetyt – Vrouw Marian ja St. Mikaelintarina on avoinna 13.1.2013 saakka.www.nba.fi/fi/museot/suomen_merimuseoHollantilainen viinikauppias Gerrit Braamcamp keräsi mittavantaidekokoelman, jonka huutokaupasta Katariina Suuri hankkiVrouw Marian mukana uponneet maalaukset. Niihin tutkijat eivätvielä ole päässeet käsiksi.”Turun yliopistossa tehty, hiljattainvalmistunut kasvinjäännetutkimus vahvisti,että kyseessä oli indigo, joka olityypillinen Hollannin siirtomaakauppatavara.”Vrouw Marialta sukellettuja näytteitäkasvinjäänteistä on analysoitu myös Helsinginyliopiston Kasvimuseossa, jossaon selvitetty muun muassa laivan rakentamiseenkäytettyjä puulajeja ja tutkittulastiruumasta ongittuja tupakanlehtiä.Kurkistus 1700-luvun maailmaan1700-luvun loppupuolen kauppamerenkulkutoimi ammattimaisesti ja yhtenäisesti.Pohjois-Euroopan tärkein kauppareittija kulttuurivaikutteiden leviämisväyläidän ja lännen välillä oli Itämeri.Vrouw Maria purjehti merta yhtäjaksoisestiuseita viikkoja. Se ja muut kauppalaivatkuljettivat muun muassa kahvia,jonka makuun oli alettu päästä moninpaikoin Eurooppaa, sekä juustoa, kalaa,tupakkaa ja kukkasipuleita. Lastit kirjattiinJuutinrauman tullitileihin, joissa kuitenkineriteltiin tarkemmin vain suuretkappalemäärät ja massatavara.Vrouw Mariasta pelastetun tavaran luetteloja hylyssä tehdyt tutkimukset antavatsiten yksityiskohtaisempaa lisävalaistustasiihen, millaista lastia oli matkallaPietariin ja mitä tullimaksuista vapautettuaatelisto oli itselleen tilannut.Hollantilaislaivan tutkimus tuo tietoamyös Suomen merihistoriasta, 1700-luvunmeripelastustyöstä ja saariston elämästä.Tärkein anti on kuitenkin kansainvälinen.”Vrouw Maria on loistava esimerkkisiirtomaa-ajan merenkulusta. Sen historianlinkit johtavat esimerkiksi hollantilaistenorjatyövoimalla pyörittämiin kahviplantaaseihin,tekstiiliteollisuuteen,ajan muotiin, juoma- ja tupakointikulttuuriinja tapojen muuttumiseen.”Kirjoittaja on vapaa toimittaja.arjaleena.paavola@gmail.comKatariina Suuren palatseissa riitti loistoa,vaikka Vrouw Marian tuomistenmenettäminen jäikin kaihertamaan.7/2012 KEMIA9

TÄTÄ MIELTÄKemisti voi muuttaa maailmaaTAPASIN LAS PALMASISSA vuonna1999 järjestetyssä tupakkakongressissaamerikkalaisen kemistin Jeffrey Wigandin.Hän oli vuonna 1988 aloittanut työntupakkayhtiö Brown & Williamsin laboratoriossa.Ensimmäisenä työpäivänäänWigand sai todeta, että paikka oli ”kuinlukion kemianluokka 1950-luvulta”.Laboratoriossa oli muutama ikivanhatupakointikone eikä yhtäkään päteväätiedemiestä. ”Shit flows downhill”, Wigandtotesi.Sittemmin Wigand toi julkisuuteen hätkähdyttäväädokumenttiaineistoa. Savukkeisiinlisättiin muun muassa ammoniakkia,jotta nikotiini imeytyisi nopeamminkeuhkoista aivoihin. Tupakointikone imeekahdessa sekunnissa 35 millilitran imaisunkerran minuutissa. Nikotiinista riippuvainentupakoitsija polttaa savukkeensapaljon nopeammin.Wigandin ansiosta Minnesotan osavaltionosti ensimmäisenä syytteen tupakkateollisuuttavastaan ja vaati sitä korvaamaantupakan aiheuttamat terveyshaitat.Esimerkkiä seurasi yli 40 osavaltiota. Eripuolilla maapalloa käynnistetyissä oikeudenkäynneissäon selvinnyt, että tupakkatehtaattiesivät jo vuonna 1958 tupakanaiheuttavan keuhkosyöpää.MILJOONA YHÄ TUPAKOIVAA suomalaistaei tule ajatelleeksi sitä, mitä tapahtuusavukkeen palamisreaktioissa.Tupakansavussa syntyy yli 4 000 yhdistettä,joista 250 liittyy syövän syntyyn ja60 on todistetusti karsinogeenisia. Vaarallisimpiaovat PAH-hiilivedyt, nitrosoamiinitMarkku Salomäkija raskasmetallit, kuten kadmium.Syöpää aiheuttavia nitrosoamiinejamuodostuu jo tupakan valmistusprosesseissatyppiyhdisteiden reagoidessatupakanlehtien sisältämien alkaloidienkanssa. Tupakkaa poltettaessa ammoniakistaja häkäkaasusta syntyy syaanivetyä,jota yhdestä savukkeesta joutuu tupakoijanelimistöön 30–200 mikrogrammaa.Tupakoija saa yhdesta askista päivässäkeuhkoihinsa 128 kertaa niin suurenmäärän pienhiukkasia kuin on terveydelleturvallinen yläraja. Savuke on vaarallisinmyynnissä oleva nikotiinin annostelija.Tutkitusti turvallisia nikotiinikorvaustuotteitasaa apteekista.Sähkötupakassa ei ole karsinogeeneja,mutta propyleeniglykoli ärsyttää keuhkoputkia.”Almost anything is safer thanMarlboro”, sanoo WHO:n asiantuntija,amerikkalaistutkija Jack Henningfielde-tupakasta. Tuote on kuitenkin tutkittuvasta huonosti.Ekologisesti tupakan valmistus ja käyttöon ympäristörikos. Suomessa poltetuistasavukkeista kertyy vuoden aikana 1 440tonnia tupakantumppeja. Todennäköisestitupakan valmistaja ja myyjä joutuvat pianhuolehtimaan tämän ongelmajätteen keräämisestä.TUPAKKAKEMIAN TUNTEMUS voisituoda monen elämään lisävuosia. Vähitenkoulutettu väestö tupakoi 20–30 kertaauseammin kuin akateemiset kansalaiset.Koulujen kemian oppikirjoihin tulisi lisätätietoa tupakansavun yhdisteistä. Ylenelävästä arkistosta voi katsoa havainnollisenTupakoiva pullo -kokeen, jossa 1,5 litranpulloon imetty yhden savukkeen savuliuotetaan lasilliseen vettä. Tuloksena onpahanhajuinen kellertävä neste.Tupakka tappaa maailmassa vuosittainviisi miljoonaa ihmistä. Suomalaisia sairastuukeuhkosyöpään yli 2 000 henkeävuodessa.”Miten ihmeessä te suomalaiset tunnistitteminut?” Jeffrey Wigand ihmetteli LasPalmasissa.Tupakoivien suomalaistenkin kannattaisitutustua Wigandiin, joka riskeerasitulevaisuutensa ja uskalsi enemmän kuinmoni muu. Amerikkalaiskemisti on useastivalittu maailmanhistorian sadan merkittävimmänvaikuttajan joukkoon. Hänenpaljastustarinansa on kerrottu seitsemänOscar-ehdokkuutta keränneessä elokuvassaThe Insider.Tämä mustan vyön judoka ja kemistitodella muutti ihmiskunnan historiaa ottamallatupakkateollisuudesta pysyvänkuristusotteen.Hannu Vierolahannu.vierola@terveystalo.com10Kirjoittaja on iisalmelainen lääkäri.Kuva on otettu lääkäritenniksenMM-kisoissa, jotka järjestettiinsyyskuussa Italian Cerviassa.

BUSINESSNETWORKINGINNOVATIONSKemian ja bioalan tärkein kohtaamispaikkaChemBio Finland 2013 tuleeentistä vahvempana20.–21.3.2013Tervetuloa kouluttautumaan ilmaisiin seminaareihin,tutustumaan yrityksiin ja uutuuksiin,seuraamaan ajankohtaista ohjelmaa sekäverkostoitumaan alan ammattilaisten kanssa.Helsingin MessukeskusAvoinna: ke 9–17 ja to 9–16Tutustu tapahtumaan osoitteessa:www.chembiofinland.fiSAVE THE WORLDby Finnish Industry

Marja-Liisa Riekkolavieraili kesäkuussaColoradossa, jossahän istahti entisenesimiehensä, professoriRob Sieversinveistämään Seat ofWisdom -marmorituoliin.Rob Sievers12 KEMIA 7/2012

Marja-Liisa Riekkola avasi tienKemiannaisprofessoreilleHelsingin yliopistonanalyyttisen kemian professoriMarja-Liisa Riekkola nimitettiinvirkaansa 25 vuotta sitten33-vuotiaana. Samalla hänestätuli ensimmäinen nainenkemian alan varsinaisenaprofessorina koko Suomessa.Marja SaarikkoKun filosofian tohtori Marja-Liisa Riekkolasyksyllä 1984 valittiin Helsinginyliopiston virkaatekeväksi analyyttisenkemian professoriksi, hän oli varsinainenkummajainen: nainen, kolmekymppinenja kaiken huipuksi raskaana.Ennen Helsingissä aloittamistaanRiekkola toimi tutkijatohtorina Coloradonyliopistossa Yhdysvalloissa.”Sain sinne edeltäjältäni, professoriOsmo Mäkitieltä kirjeen, jossa hän kertoijäävänsä eläkkeelle ja kauniisti teititellenpyysi minua seuraajakseen. Hämmästyinmutta asiaa mietittyäni vastasin,että otan tehtävän vastaan mielelläni”,Riekkola muistelee.Varsinaiseksi professoriksi Riekkolanimitettiin kolme vuotta myöhemminpitkän valintaprosessin jälkeen. Hän olikymmenen hakijan joukossa ainoa nainenja useimpia muita huomattavastinuorempi.”Näin jälkikäteen ajatellen matemaattis-luonnontieteellinenosasto teki erittäinennakkoluulottoman valinnan. Professuurioli valtava haaste nuorelle naiselle.Taustajoukkoja ei ollut, ei suurtalaboratoriota, paljon oli luotava täysintyhjästä.”Uskottavuusongelmiakin oli. Kun professorikorkokengät kopisten asteli pitkinsilloisen kemian laitoksen käytäviä, häntäluultiin sihteeriksi.”Minulta kysyttiin usein, missä professoriRiekkola on.”Kun Riekkola 1990-luvun alussa vie-raili Japanissa Toyohashin teknillisenyliopiston professorina, hänet otettiinhyvin vastaan.”Japanilaiset ymmärsivät sen, että olennaisprofessori, mutta sitä he taas eivätymmärtäneet, että minulla on kaksi lasta,silloin 4- ja 9-vuotiaat tyttäret.”Asenteet naisjohtajia kohtaan ovatmuuttuneet, mutta Riekkola on silti yhäainoa nainen miesten joukossa monissatehtävissä, kuten yliopiston matemaattis-luonnontieteellisentiedekunnan johtoryhmässäja arvostetun tiedejulkaisunJournal Chromatography A:n toimituskunnassa.Menetelmiä ilmastonmuutoksentutkimukseenAlun alkujaan Marja-Liisa Riekkolakiinnostui analyyttisestä kemiasta, koskaperustutkimuksen tulokset ovat siinäusein heti sovellettavissa käytäntöön.Helsingin yliopiston analyyttisen kemianlaboratorion tutkimustoiminnan tavoitteenaon löytää ratkaisuja monimutkaisiinbioanalyyttisiin ja ympäristökemianongelmiin.Marja-Liisa Riekkola• Syntynyt Nokialla 1953, FM 1977ja FT 1983 analyyttisesta kemiastaHelsingin yliopistosta.• Helsingin yliopistossa analyyttisenkemian vt. professorina1984–1987 ja professorina 1987lähtien. Vierailevana tutkijanamm. Sveitsissä, Yhdysvalloissaja Japanissa.• Tärkeimpiä tutkimuskohteita erotustekniikatja -prosessit, tekniikoidensuoraliitäntä, miniatyrisointi jasovellusmahdollisuudet, ilmastonmuutokseenliittyvät ilmakehänaerosolihiukkaset.• Naimisissa, kaksi aikuista tytärtä.• Harrastukset liikunta ja matkustaminen.Riekkolan uran kohokohtia on ollutyhteistyö akatemiaprofessori MarkkuKulmalan johtaman, ilmakehän koostumustaja ilmastonmuutosta tutkivanhuippututkimusyksikön kanssa. Tutkijoitakiinnostavat etenkin ilmakehän aerosolipienhiukkaset.”Olemme kehittäneet tekniikoita, joillapystytään selvittämään halkaisijaltaanalle sadan nanometrin sekundääristenpienhiukkasten kemiallista koostumusta”,Riekkola kertoo.Yli puolet pienhiukkasista koostuu orgaanisistayhdisteistä. Tutkimus on painottunuthapettuneisiin alhaisen höyrynpaineenyhdisteisiin, joiden todennäköisyysosallistua aerosolien syntyyn onsuuri. Hiljattain onkin löydetty lukuisiatäysin uusia yhdisteitä 10–30 nanometrinhiukkasista.Analytiikan kehitys on Riekkolan mukaansiirtynyt lähes yksinomaan instrumenttianalytiikkaaneli laitetekniikoihin.”Laitteistojen kehitys etenee käsi kädessäelektroniikan komponenttien, materiaalienja tietojenkäsittelyn kehityksenkanssa. Mukaan on tullut yhä enemmänlaskennallista kemiaa, jossa yhdisteidenominaisuuksia ennustetaan tietokonesimulaationavulla.”Uransa aikana Riekkola on tuonutSuomeen monia analyyttisen kemianmenetelmiä. Esimerkiksi monidimensionaalisetkromatografiset tekniikat, joissaerityyppisiä erotusmenetelmiä yhdistellään,ovat hänen ansiostaan aiempaa laajemmassakäytössä.Riekkolan ryhmän myötä meille ovatrantautuneet myös analyyttisen mittakaavanylikriittinen uutto sekä paineistettukuuma vesiuutto, jota hyödynnetään laajaltimuun muassa etsittäessä puusta uusiahyödyllisiä yhdisteitä.”Olemme käyttäneet kuumaa, paineistettuavettä myös jäteveden hapetuksessavedeksi ja hiilidioksidiksi. Suuren mittakaavanlaitos löytyy niinkin läheltä kuinRuotsista.”7/2012 KEMIA13

Elintärkeää analytiikkaatarvitaan yhä enemmänAnalytiikkaa tarvitaan kaikkialla. Rikoksetratkeavat analytiikan keinoin, potilasnäytteetsairaaloissa, ympäristönäytteettai alkoholijuomat eivät tulisi tutkituksiilman analyyttistä kemiaa. Myös lähesjokainen yrityksen päätöksentekoprosessitarvitsee tuekseen jonkin analyysituloksen.Analyyttisiä laitetekniikoita käyttävätmyös biologit, kasvi- ja metsätieteilijät,geologit, fyysikot, materiaalien ja lääketieteentutkijat sekä jopa matemaatikot.Opetuslaboratorioiden tarve kemiassavähenee, kun osa kokeellisesta työstätehdään instrumentaalisilla tekniikoilla.Uusia tekniikoita ja niihin liittyvienmekanismien tutkimusta tarvitaan, koskasovelluskohteet laajenevat ja moni-puolistuvat ja käyttövaatimukset lisääntyvät.Kehitys näkyy muun muassa siinä, ettäanalyyttisen kemian jo lakkautettujaprofessuureja on hiljattain perustettu uudelleenesimerkiksi Ruotsissa ja Alankomaissa.LääkeaineistapuubiomassaanHelsingin yliopiston analyyttisen kemianlaboratoriosta valmistuneet ovat levittäytyneethyvin laajalle alueelle eri tehtäviin.Monilla tutkimuksen kohteet ovaturan aikana muuttuneet radikaalistikin.Heli Sirénin intohimo hänen Helsinginyliopistossa viettäminään vuosina olilääkeaineiden ja niiden metaboliittien tutkimus.Tutkittavana oli ihmisen tai eläimenkokoveri, jolle oli ennen analyysiäkehitettävä esikäsittelymenetelmä.Nykyinen erotustekniikan professuuriLappeenrannan teknillisessä yliopistossaon vienyt Sirénin metsään. Erotustekniikoillaon keskeinen rooli, kun biometsäteollisuuskehittää uusia tuotteita puubiomassastaja tehtaiden sivuvirroista.VTT:n metabolomiikkaryhmän tiimipäällikönTuulia Hyötyläisen kiinnostuksenkohteena on biomimikointi eliluonnon toimintojen mallintaminen. Hänentavoitteenaan on löytää uusia biomarkkereita,joilla voidaan ennakoidavakavien sairauksien puhkeamista.”Jos verestä on mahdollista huomataesimerkiksi Alzheimerin taudin merkitennen kuin potilas on saanut sen oireita,lääkehoito voidaan aloittaa hyvissäajoin.””Tutkimuksissa hyödynnetään tulevaisuudessayhä enemmän monoliittejaja nanomateriaaleja, joihin immobilisoidaanbiomolekyylejä. Systeemejä käytetäänerilaisiin kohdebioanalyyseihin.”Analyyttisen kemian laboratorion 40-vuotispäivää ja Marja-Liisa Riekkolan 25-vuotistaprofessuuria juhlistettiin seminaarilla, joka kokosi yhteen ison joukon laboratoriossaopiskelleita.Taskukokoisia laitteitadiagnostiikkaanMarja-Liisa Riekkolan laboratorion tärkeitätutkimuskohteita ovat miniatyrisoidutanalyysilaitteet, joita voidaankäyttää muun muassa entsymaattisinamikroreaktoreina. Laitteilla voidaan selvittäänanoluokan vuorovaikutuksia jamimikoida eli mallintaa vaikkapa verisuonissatapahtuvia muutoksia.Minilaitteiden kehittely alkoi vuonna2004, kun Riekkola ryhmineen keksi kokeillahalkaisijaltaan alle 50 mikrometrinsilikakapillaarin päällystämistä ihmisestäeristetyillä lipoproteiineilla ja solujenväliaineilla.Laitteiden ansiosta esimerkiksi sydän-ja verisuonitaudeista saadaan lisätietoahuomattavasti perinteisiä menetelmiänopeammin. Kun potilaan diagnoosipäästään tekemään jo varhain, häntä onmyös mahdollista hoitaa nykyistä tehokkaammin.Tutkimushanketta on vietyeteenpäin yhdessä Wihurin tutkimuslaitoksenkanssa.Biomimikoiduilla tekniikoilla, joihinlukeutuvat myös biosensorit, nanomittakaavanvuorovaikutuksia voidaan tutkiamyös teoreettisesti hyvin erilaisissa olosuhteissa.Tutkimukseen tarvitaan vainpieniä ainemääriä, mikä on tärkeää bioanalyyttisissasovelluksissa.Matti JussilaKumpulan suosituinlaboratorioMarja-Liisa Riekkolan 25-vuotisen professuurinaikana suhteellisen pienestäanalyyttisen kemian laboratoriosta on tullutkemian laitoksen suosituin, jos mittarinakäytetään valmistuneiden maisterienlukumäärää. Heitä on neljännesvuosisadassakertynyt neljäsataa, ja kaikki ovatlöytäneet paikkansa työelämästä.Myös hyvä työilmapiiri on aina ollutprofessorille tärkeä asia. Analyyttisenkemian laboratorio saikin vuonna 2008Helsingin yliopiston myöntämän työhyvinvointipalkinnon.Kun Riekkolan entiset oppilaat muistelevataikaansa laboratoriossa, heidänpuheessaan toistuu lause ”bailattiin paljon,mutta tehtiin myös paljon töitä”.”On erittäin tärkeää, että opiskelijat,jotka tekevät opinnäytetyötään laboratoriossa,kokevat olevansa osa sen henkilökuntaa.Myös kaikki ulkomaalaiset,joita laboratoriossa on paljon, on otettavaaktiivisesti mukaan toimintaan, olivathe sitten kuinka lyhytaikaisia vierailijoitahyvänsä.”Kaiken kaikkiaan rupeama professorinaon ollut Riekkolan mielestä erittäinantoisaa aikaa.”Tulen yhä joka päivä mielelläni töihin.Parasta työssäni on se, että saan ollanuorten ihmisten kanssa tekemisissä.”Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.marja@sanasaari.fi14 KEMIA 7/2012

Medfiles on yksityinen suomalainen CRO, jonka vahvatosaamisalueet kattavat lääke- ja lääkinnällisen laitealanfarmaseuttisen tuotekehityksen ja laboratoriopalvelut, kliinisettutkimukset sekä viranomais- ja terveystaloustieteelliset palvelut.Farmaseuttinentuotekehitys jalaboratoriopalvelutAnalytiikka, lääkekehitys ja säilyvyystutkimuksetLaatu, asiantuntemus ja vankka kokemus takaavat palveluidemmekorkean tason. Tarjoamme asiakkaillemme vahvaa GMP sertifioituaosaamista sekä kemiallisen ja mikrobiologisen analytiikan ettätuoteformuloinnin piirissä. Joustavuus ja monipuoliset palvelutedesauttavat asiakkaamme tavoitteiden toteutumista.Kaikki tämä vain puhelinsoiton päässä- ota yhteyttä jo tänään!Medfiles Suomessa: Kuopio • Vantaa • Tampere • Turku • Oulu www.medfiles.fi • puh. +358 (0) 20 7446 800

ajankohtaistaSolututkijat juhlivatNobel-gaalassaKemian nobelistit RobertLefkowitz ja Brian Kobilka ovatselvittäneet solujen reseptorientoimintaa, lääketieteen tutkimuksestapalkitut Shinya Yamanakaja John Gurdon erilaistettujensolujen ohjelmointia takaisinkantasoluiksi.Päivi IkonenVuoden 2012 kemian ja lääketieteen Nobelinpalkinnot luovutetaan Tukholmanjoulukuisessa juhlatilaisuudessa solujentutkijoille.Kemian Nobelin jakavat yhdysvaltalaisetRobert J. Lefkowitz ja Brian K.Kobilka, jotka ovat selvittäneet, kuinkasoluissa tapahtuu hermoston välittäjäaineidentunnistus ja vastaanotto ja tutkineetetenkin niin kutsuttuja G-proteiinikytkentäisiäreseptoreja.Duken yliopistossa ja Howard Hughesinlääketieteen instituutissa toimiva69-vuotias Lefkowitz havaitsi jo 1970-luvulla,että solujen pinnalla on erityisiäreseptoreja, jotka ottavat vastaan elimistössävaeltavat viestiaineet. Tutkimuksissaanhän löysi muun muassa adrenaliinihormoniavastaanottavan reseptorin.Lefkowitzin ryhmän tutkija, nykyäänStanfordin yliopistossa vaikuttava BrianKobilka, 57, puolestaan löysi geenin, jokakoodaa adrenaliinia vastaanottavia reseptoreita.Reseptori osoittautui jatkotutkimuksissasamantyyppiseksi kuin silmän valoavastaanottava reseptori. Sittemminsamanlaisia reseptoreita löytyi kokonainenrypäs, jonka tutkijat nimesivät G-proteiinikytkentäisiksi reseptoreiksi. Neovat lääkehoitojen kannalta erittäin tärkeitä,sillä huomattava osa lääkeaineistakulkee niiden kautta.Lääketiede odottaakantasoluhoitojaLääketieteen kahdesta nobelistista japanilainenShinya Yamanaka, 50, onsuomalaisille tuttu nimi. Moneen kertaanpalkitun huippututkijan viimeisinmeriitti ennen Nobelia oli hänen kesälläsaamansa Millennium-palkinto, jonkamyöntää Tekniikan akatemia.Suomalaistunnustus tuli YamanakanStewart Waller/PR NewswireCreative Commons Attr.Robert Lefkowitz liitti hormoneihinradioaktiivista jodia ja löysi merkkiaineenavulla hormoneja vastaanottavatsolureseptorit.Ensi vuonna 80 vuotta täyttävä Sir JohnBurdon on kloonauksen pioneeri.tekemän tutkimuksen eettisyydestä, silläjapanilaisen kehittämässä monikykyistenkantasolujen (iPS) tuottomenetelmässäei käytetä kiistanalaisia alkionkantasoluja.Nobel-komitea palkitsi Yamanakan samaisistakantasolututkimuksista. Japanilaistutkijaon yhdessä brittiläisen JohnB. Gurdonin kanssa todistanut, että joerilaistuneet solut voidaan muuttaa uudelleenkypsymättömiksi kantasoluiksi.Gurdon teki jo 1960-luvulla mullistavankokeen, jossa hän onnistui kloonaamaansammakon korvaamalla sen mu-Brian Kobilka on tutkinut etenkin reseptoreihinliittyviä geenejä.Suomalaiset muistavat Shinya Yamanakanmyös vuoden 2012 Millenniumvoittajana.nasolun tuman eläimen suolen solustaotetulla tumalla.Yamanaka taas siirsi 2000-luvun puolessavälissähiiren ihosoluun normaalistialkiossa ilmentyviä geenejä ja sai solunpalaamaan kantasolun kaltaiseksi. Kantasoluihinperustuvia terapioita odotetaanpelastukseksi monen vakavan taudinhoitoon.Shinya Yamanaka johtaa omaa osastoaanKioton yliopistossa ja työskenteleelisäksi Gladstone-insituutissa San Franciscossa.Myös 79-vuotias Sir John Gurdonjatkaa yhä tutkimustyötään omaa nimeäänkantavassa Cambridgen yliopistoninstituutissa.Tämänvuotiset Nobelin palkinnot ovatarvoltaan kahdeksan miljoonaa kruunuaeli noin 930 000 euroa.Stanfordin yliopistoGladstone Institute/Chris Goodfellow16 KEMIA 7/2012

DDM2911 - automaattinen tiheysmittari• Suuri kosketusnäyttö tekee käytöstä helppoa.• VideoView –kuva 10-kertaisellasuurennoksella paljastaa pienimmätkin kuplat.• Kalibrointi jopa 3 standardilla täyttäätiukimmatkin GLP/GMP-vaatimukset.• 5 USB-porttia lisälaitteille tai muistitikulle• VerkkoliitäntäLisätietoa:rudolphresearch.com/products/density-metersAntti Jokipii, antti.jokipii@berner.fi, 050-593 1030Heikki Suortti, heikki.suortti@berner.fi , 050-300 1344AsiantuntevalaboratoriokumppanisiPalvelumme kattaa tarvittaessa kaikki toimenpiteetnäytteenotosta ja esikäsittelystä itse analyysiin• Raaka-aineiden ja lopputuotteiden varmentaminen• Sivutuotteiden ja jätteiden analysointi ja loppukäyttölausunnot• Erikoisanalytiikka, mm. Suomen laajin alkuainevalikoima• Prosessiongelmien ratkaisu• Laboratoriopalvelujen osittainen tai täydellinen ulkoistaminenwww.labtium.fi | Espoo • Kuopio • Rovaniemi • Outokumpu • SodankyläTikomet Oy on kovametallin kierrätykseen erikoistunut yhtiö, jokaprosessoi käytetyistä kovametallityökaluista uusiokovametallipulveria.Olemme teknologia- ja markkinajohtaja kierrätyksessä sinkkiprosessillaja asiakkaamme ovat maailman johtavia kovametallituottajia. Vuonna2008 valmistunut ja alan viimeisintä ja ympäristöystävällisintä tekniikkaaedustava tuotantolaitoksemme sijaitsee Jyväskylässä. Vuonna 2012liikevaihtomme tulee olemaan n. 18 M€ ja työllistämme 34 henkilöä.Haemme Jyväskylässä Seppälänkankaallasijaitsevalle tehtaallemmeKEMISTIÄ / KOKENUTTALABORATORIOANALYYTIKKOAVastuualueeseesi kuuluvat laboratoriomme toiminta ja sen kehittäminen,REACH-velvoitteiden hoitaminen sekä osallistuminenlaadunvalvonta-, tutkimus- ja kehitystehtäviin.Tehtävään valittavalta toivomme• soveltuvaa koulutusta• järjestelmällisyyttä, huolellisuutta ja vastuullisuutta• hyvää yhteistyö- ja oppimiskykyä• kiinnostusta työskennellä monipuolisen laitekannan kanssa• hyvää englannin kielen suullista ja kirjallista taitoaAikaisempi kokemus metallialan laboratoriotyöskentelystä sekäICP- ja XRF-menetelmien käytöstä katsotaan eduksi.Tarjoamme kilpailukykyisen palkkauksen ja mahdollisuudentyöskennellä myönteisessä työilmapiirissä voimakkaasti kasvavassakansainvälisessä yrityksessä.Lisätietoja tehtävästä antaa klo 12–14 välisenä aikana teknillinenjohtaja Teemu Karhumaa, puh. 050 5894 215.Lähetä hakemuksesi 23.11.2012 mennessä osoitteeseenmerja.rantala@tikomet.fi tai Tikomet Oy, Iskutie 9,40320 Jyväskylä. Kuoreen merkintä ”Laboratorio”.

UUTISIAKemira vähensi152 työpaikkaa SuomessaKemiran Suomen toimipaikkojakoskevat yhteistoimintaneuvottelutpäättyivät 152 työpaikan vähennykseen.Kaikkiaan 79 työntekijää sailähtöpassit eläkejärjestelyjen ja73 irtisanomisten kautta.Neuvotteluja käytiin Kemiran Helsingin,Espoon, Oulun, Sastamalan, Kuusankosken,Joutsenon, Vaasan ja Harjavallan toimipaikoilla.Yhtiöstä karsittiin kaikkiaan152 työpaikkaa. Yt-kierroksen ulkopuolellaväkeä vähennetään myös jättämällä määräaikaisiatyösuhteita jatkamatta.Neuvottelujen alussa arvioitiin, että vaakalaudallaon jopa 260 työpaikkaa. ”Ulkoistamisiaei toteutettu suunnitellussa laajuudessa.Tavoitellut kustannussäästöt saavutetaanjoka tapauksessa nyt päätetyillätoimenpiteillä”, selvittää henkilöstöjohtajaJukka Oinonen.Kemiran maailmanlaajuisen uudelleenjärjestelyohjelmantavoitteena on säästää 60miljoonaa euroa ja yltää ainakin kymmenenprosentin liikevoittoon vuoteen 2014 mennessä.Henkilövähennysten osuus säästöistäon noin puolet.”Turha harjoitus”Oulun työntekijöiden pääluottamusmiesTomi Juntunen luonnehtii yt-neuvottelujaoman toimipaikkansa osalta ”turhaksi harjoitukseksi”.Oulusta irtisanottiin tai lähetettiineläkeputkeen kuusi työntekijää, kaksitoimihenkilöä ja yksi ylempi toimihenkilö.”Vähennykset olisi voitu toteuttaa parissakolmessa vuodessa ilman yhtään irtisanomista.Meillä on paljon väkeä jäämässäeläkkeelle. Nyt romutettiin kertaheitollahenkilöstösuunnitelma, jota oli rakennettuvuosien ajan.”Juntusen mielestä neuvotteluissa ei pääs-Lokakuussa päättyneiden yt-neuvottelujen jälkeen 152 kemiralaista näkee entisen työpaikkansaenää ulkopuolelta.Kemira Oyjty eteenpäin. Loppuvaiheessa työntekijöidenturhautuneisuus kulminoitui muutamantunnin työnseisaukseen Oulun tuotantolaitoksessa.”Henkilöstövähennyksiin liittyvistä asioistaei päästy edes keskustelemaan. Lopputulosvaikutti jo ennalta kiveen hakatulta.”Jukka Oinonen vakuuttaa, että työnantajanedustajilla on ollut kaikilla toimipaikoillatäysi neuvottelumandaatti.”Jokainen toimipaikka on neuvotellutoman toimipaikkansa lähtökohdista käsin,jotta säästötavoite saavutetaan.””Välttämätön järjestely”Kemiran vanhan eläkesäätiön alaiset työntekijätvoivat päästä nuorimmillaan 54-vuotiaanaeläkeputkeen ja siirtyä täydelle eläkkeelle60-vuotiaana.”Työurien pidentämisen kannalta on tietystikummallinen yhtälö, jos ammattitaitoistaporukkaa pistetään eläkeputkeen”,Tomi Juntunen huomauttaa.Jukka Oinonen ei kerro nyt eläkkeellelähteneiden keski-ikää mutta toteaa, ettävaltaosa eläkejärjestelyistä oli normaalejaeläköitymisiä.”Ihmisten vähentäminen ei ole koskaanhelppoa. Uudelleenjärjestelyohjelma onkuitenkin välttämätön, jotta voimme varmistaaKemiran kestävän kannattavuudenja kilpailukyvyn jatkossa.”Juntunen pitää selvänä, että toistuvat ytkierroksetsyövät työntekijöiden luottamustatyönantajaan.”Henkilöstö ei ole enää voimavara vaanjoustovara.”Parhaiten luottamusta voisi hänen mielestäänalkaa rakentaa uudelleen nykyistäavoimemmalla viestinnällä ja investoinneillatuotantoon.”Täällä Oulussakin on fiksua investointipotentiaalia,esimerkiksi prosessiparannuksia,joilla tuottavuutta ja tehokkuutta voitaisiinparantaa.””Saataisiin turvattua edes jäljelle jääneidentyöt.”Leena LaitinenSÄHKEITÄDynea luopuuAasian-toiminnastaLiimahartsivalmistaja Dynea Chemicals Oy myy Aasian liiketoimintayksikkönsäDynea Asia Pasificin. Ostajana on johtavaaasialainen polymeerikemian yhtiö, japanilainen Aica Kogyo.Kauppahinta on noin 150 miljoonaa euroa.Kauppa on osa Dynean strategiaa, jonka mukaan yhtiö keskittäävoimavaransa Euroopan liiketoimintojen ja erityisesti fenolihartsienvalmistuksen kehittämiseen.Bioalan toimittajatyhdistyivätSuomalainen biotekniikka-alan tuotetoimittaja Reactionlab Oyja tanskalainen Kem-En-Tec A/S ovat fuusioituneet. Uuden yhtiönnimi on Kem-En-Tec Nordic. Molempien yritysten henkilöstöjatkaa uudessa yrityksessä. Kem-En-Tec Nordic toimittaatuotteita muun muassa proteomiikkaan, immunologiaan, molekyylibiologiaan,biokuvantamiseen, diagnostiikkaan ja ympäristöntutkimukseen.18 KEMIA 7/2012

Tikkurilan juhlavideonousi nettihitiksiMaaliyhtiö Tikkurilan 150-vuotisjuhliaanvarten tekemästä videosta on tullut suurihitti. Videolla Tikkurilan väki tulkitseeyhteisvoimin Matin ja Tepon kappaleenVauhti kiihtyy.”Minä tunnen kuinka vauhti kiihtyy, tulemukanani juhlimaan!”Näin aloittaa toimitusjohtaja Erkki Järvinen,ja perässä seuraa koko johtoryhmähytkyen ja musiikkiin eläytyen. Suunliikkeetkinosuvat lähes kohdalleen.Hersyvä kolmeminuuttinen esittelee viitisenkymmentäjammailevaa tikkurilalaistalähes kaikista yhtiön toiminnoista tutkimuksestaja tuotekehityksestä markkinointiinja varastoon.Video sai juhlassa valtaisan suosion jauseita esityskertoja. Se julkaistiin sittemminmyös yhtiön verkkosivuilla ja Youtubessa,josta video löytyy hakusanoilla”vauhti kiihtyy”. Show on kerännyt jo ylisatatuhatta katsojaa.Rohkeaa improvisointiaVideon kuvauksiin hupeni puolitoista päivää.Sen suunnitelleeseen työryhmäänkuuluneet henkilöstöjohtaja HannamariKuosa ja viestintäpäällikkö Päivi Kiviläkertovat tanssineensa ja laulaneensa kamerantoisella puolella kuvattavien tukena.Suurin osa koreografioista oli heidän mukaansaaivan spontaaneja, eikä niitä harjoiteltuetukäteen. Musiikki vain tempaisi ihmisetmukaansa.TikkurilaMaaliyhtiön johtoryhmä ylsi huikeaan taiteelliseen suoritukseen.Yhtiön johtoryhmääkään ei tarvinnut patistellaesiintyjiksi.”Oli todella hienoa seurata, kuinka rohkeastihe heittäytyivät videon tekoon. Kaikkilauloivat ääneen ja kaikilla oli hauskaa”,Kuosa kertoo.Idea show’hun tuli yhtiön venäläisiltäkollegoilta, jotka tekivät samanhenkisenesityksen uudenvuodenjuhliinsa.”Kun näimme, miten hyvä meno tarttuikoko henkilöstöön, päätimme mekin tehdäoman videomme omiin juhliimme.”Marja SaarikkoReachlaw laajentaatoimintaansaEtenkin Reach-asiantuntijana tunnettukemian ja ympäristöalan palveluyritysReachlaw Oy laajentaa toimintaansa jatarjontaansa.Suomalaisyritys on tehnyt merkittävänsijoituksen Belgiassa startanneeseeneSpheres-yhtiöön, joka tuottaa EHS-toiminnan(environment, health, safety) ITpalvelujateollisuudelle. Yritykset voivatSAP-ohjelmistoon perustuvien pilvipalvelujenavulla ulkoistaa EHS-toimintaansa.Belgialaisyhtiö on kemianjätti Solvaynspin off -yritys, ja Solvay on myös yhtiönsuurin osakas. eSpheresin muita omistajiaovat IT-firma Acsone ja Solvayn aiempiEHS-johto.Toimitusjohtaja Lasse Musakan mukaanReachlaw tarjoaa eSpheresille tietotaitonsapaitsi kemian alan kansainvälisissälainsäädännöissä myös kestävässäkehityksessä.Osakkuus eSpheresissä puolestaan vahvistaaentisestään Reachlaw’n asemaateollisuuden palveluntarjoajana Euroopassa.”Potentiaalinen asiakasryhmämme laajeneenyt kemianteollisuudesta muuallekin,sillä EHS-toiminta on haasteellistamonilla aloilla. Aiempaa suuremmanpalvelukokonaisuuden avulla meidän onlisäksi helpompi tarjota osaamistammemyös maanosan suuryhtiöille.”Partnerien avulla maailmalleVuonna 2006 perustettu, tasavallan presidentinkansainvälistymispalkinnon pokannutReachlaw on kasvuyritys, jokatätä nykyä työllistää kolmisenkymmentäasiantuntijaa ja jolla on asiakkaita yli 40maassa.Suomen pääkonttorinsa lisäksi yhtiölläon toimipisteet Brysselissä, Istanbulissa jaNew Delhissä. Lähinnä myyntiä hoitanutBelgian-toimisto ryhtyy tuoreen investoinninmyötä myös palveluntuottajaksi.Vaikka eSpheresin kautta tulevan uudentoiminnan painopiste on Euroopassa,Reachlaw’ta voi jo pitää globaalina yrityksenä.”Oman läsnäolomme ja parinkymmenenpartnerimme kautta toimimme muunmuassa Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja Venäjällä.Jatkossa pyrimme laajentamaanpartneriverkostoamme maailmalla entisestään.”Päivi Ikonen7/2012KEMIA19

UUTISIAAallon kandidaattikoulutusuudistuuAalto-yliopiston biotuotetekniikan,kemiantekniikan ja materiaalitekniikanalempi yliopistoopetusyhdistyy uudeksi kandidaattiohjelmaksi.Syksyllä 2013 aloittavanohjelman painopiste on luonnonvarojen,kuten biomassanja malmien, kestävä jalostusja käyttö uusien materiaalien,energian ja yhdisteiden tuotannossa.”Tutkinnosta tulee yleisempikuin kemiantekniikan korkeakoulunkanditutkinnot nyt ovat.Vankka luonnontieteellinenperusta, johon kuuluu kemianlisäksi biologiaa, fysiikkaaja matematiikkaa, on kuitenkinedelleen keskiössä”, kertookandidaattiohjelman johtaja,professori Tapani Vuorinen.Laaja-alaisia bio-, materiaalijakemiantekniikan asiantuntijoitatarvitaan hänen mukaansamonenlaisissa tehtävissä.Uudesta ohjelmasta pyritäänrakentamaan mahdollisimmanmielekäs kokonaisuus, jossaopetus toteutetaan eri opettajienyhteistyönä. Opiskelijat ohjataanentistä napakammin suorittamaantutkintonsa ohjeajassaeli kolmessa vuodessa.Lisää valinnanvapautta”Opiskelijoille tarjotaan myösmahdollisuuksia suorittaa opintojakesän aikana projekteissa,jotka integroidaan työharjoit-Aallon kemiantekniikan ja biotuotetekniikan opiskelijat aloittavat jatkossa opintonsa yhdessä materiaalitieteidenopiskelijoiden kanssa.telujaksoihin. Kansainvälisyyteenkannustetaan esimerkiksiopiskelijavaihdon ja ulkomaillatapahtuvan työharjoittelun keinoin”,kuvailee yliopisto-opettajaPirjo Pietikäinen, joka onyksi tutkintoa suunnittelevanprojektiryhmän kolmesta opettajajäsenestä.Iso muutos on se, että uuteenkandidaatintutkintoon sisältyyvapaavalinnaisia opintoja 50opintopisteen verran. Tekniikaneri alojen opintojen lisäksine voivat olla vaikkapa muotoi-lun, talouden, työpsykologianja vieraiden kielten kursseja,opintokokonaisuuksia tai näistämuodostuva sivuaine.Lisäksi substanssiopetukseenlisätään ryhmätyötaitoja, esiintymistäja raportointia kehittäviätyöskentelytapoja.Kandidaattiohjelman laajuussäilyy edelleen 180 opintopisteenä,ja siitä valmistutaan tekniikankandidaatiksi.Yhteisten yleisopintojen jälkeenopiskelijat valitsevat pääaineekseenjoko bio- ja kemiantekniikantai materiaalitieteen ja-tekniikan. Suurin osa valmistuneistatekniikan kandidaateistatodennäköisesti jatkaa opintojaankemiantekniikan korkeakoulussa120 opintopisteen laajuisessa,diplomi-insinöörin tutkintoonjohtavassa ylemmässäohjelmassa.Kandidaattikoulutus uudistuukaikissa Aalto-yliopistonkorkeakouluissa vuoteen 2014mennessä.Maija PohjakallioPäivi IkonenRadiokemian tärkeinkonferenssi SuomeenRadiokemian tutkijat kokoontuvat Helsinkiin vuonna 2016.ScanstockphotoKansainvälisen kemianjärjestönEuCheMSin seuraava ydin- jaradiokemian konferenssi järjestetäänSuomessa vuonna 2016.Asiasta päätettiin syyskuussaItaliassa pidetyssä EuCheMSinkahdeksannessa ydin- ja radiokemiankongressissa.Radiokemian alan suurinkonferenssisarja käynnistyivuonna 1984. Kokouksiin osallistuuyleensä 250–300 tutkijaaja asiantuntijaa Euroopasta, Aasiastaja Amerikoista.Konferenssi kattaa kaikkikeskeiset radiokemian alueet,kuten esimerkiksi uusien alkuaineidenkehittämiseen liittyvänkemian, aktinidikemian, ydinpolttoaineenloppusijoitukseenliittyvän kemian, radiolääkeainekemian,radioekologian jaanalyyttisen radiokemian.Suomen kongressin järjestääHelsingin yliopiston radiokemianlaboratorio, joka on alansasuurimpia yliopistoyksikköjämaailmassa. Järjestelytoimikunnanpuheenjohtaja on radiokemianprofessori Jukka Lehto.20KEMIA7/2012

Näyttely Polaroidin historiastaKeksinnön takana kemistiTiesitkö, että Polaroid-kuvanisä oli taustaltaan kemisti? Kamera-lehti8/2012 kertoo, ettäyhdysvaltalainen Edwin HerbertLang (1901–1991) kehitti1930-luvulla kalvoja, joistasyntyi myöhemmin Polaroidsuodatin.Menetelmän ideanaoli, että yhden suuren, valoapolarisoivan kiteen sijasta tehtiinkalvo, jossa oli suuri määrämikroskooppisen pieniä polarisoiviakiteitä.Keksintöä hyödynnettiinaluksi aurinkolaseissa ja varhaisten3D-elokuvien katselulaitteissa.Ensimmäinen Polaroid-kameralanseerattiinmarkkinoille vuonna 1948, jalaitteiden suosio saavutti huippunsa1970-luvulla, jolloinmarkkinoilla oli edullisia jokamiehenpikakameroita.Polaroid-kameroiden kysyntähiljeni vähitellen ja romahtidigikameran rantauduttua. Nykyisintuotteita löytyy lähinnäkeräilijöiden kokoelmista.Polaroidin historiaan ja taiteeseenvoi tutustua 2. joulukuutaasti Suomen valokuvataiteenmuseossa Helsingin Kaa-pelitehtaassa. Yli 350 kuvan ja150 tekijän näyttely luo katsauksennimekkäiden kotimaistenja kansainvälisten taiteilijoidentuotantoon Ansel AdamsistaAndy Warholiin.Näyttelyn studionurkkauksessavoi kokeilla kuvaamistatai kuvauttaa itsensä. Esillä onmyös harvinaisia, 50 senttimetriäleveitä ja 60 senttiä korkeitakuvia, joita suomalaiset taiteilijatottivat viime kesänä Suomessakäyneellä jätti-Polaroidkameralla.Nostalgisimpia muistoja keski-ikäisenmieleen tuovat perinteisetpienikokoiset, retrostihaalistuneet kuvat. Olihan sejännittävää, kun mummi painelinappulaa ja kamera printtasikuvat melkein reaaliajassa.Fanina Steve JobsEdwin Herbert Langin nimiolisi voinut hiipua jo lähes unholaanilman kuuluisaa fanittajaa.Apple-yhtiön edesmennyttoimitusjohtaja StevenJobs piti Langia esikuvanaan,Kamera-lehti kertoo. Molem-Markku JoutsenPolaroid taipuu moneksi. Maalauksellinen vaikutelma syntyy,kun kuva tehdään siirtotekniikalla silkkipaperille.mat olivat vaativia persoonallisuuksiaja intohimoisia työlleenomistautujia, joilla oli kykyyhdistää taide ja teknologiaintuitiivisella ja omaperäisellätavalla.Leena LaitinenVTT, GTK ja Mikes yhteen?Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n,Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n jaMittatekniikan keskuksen Mikesin yhdistämistäselvitetään. Selvitysmieheksi onkutsuttu Tekesin entinen pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara.Selvitysmies arvioi yhdistämisen hyödytja mahdolliset haitat tutkimustiedontuottamisen, monitieteisyyden, elinkeinopoliittisenvaikuttavuuden ja tehokkuudenkannalta.Syynissä myösVTT:n hallintomalliLisäksi Saarnivaaran tehtävänä on arvioidaVTT:n hallintomallin uudistamistarpeita.VTT:n hallintomallin uudistaminen oliesillä viimeksi 2000-luvun alussa, jolloinvalmisteilla oli tutkimuskeskuksen liikelaitostaminen.Uudistus kariutui tuolloinEU:n säädöksiin.Tällä kertaa tarkastellaan yhtenä vaihtoehtonaVTT:n muuttamista valtio-omisteiseksiyhtiöksi.Saarnivaara jättää ehdotuksensa ensivuoden tammikuun puolenväliin mennessä.Nab Labs Klinikka on avattu!Tutustu osoitteessa www.nablabs.fitai soita 0404 503 100 ja kysy lisää!

UUTISIAPLD Finland jaBioNordika yhteenLaboratoriolaitteita toimittavaPLD Finland Oy ja laboratoriotarvikkeidentoimittaja Bio-Nordika Oy ovat fuusioituneet.Kummankin yhtiön koko henkilöstöon siirtynyt uuteen yhdistyneeseenyritykseen, joka toimiinimellä BioNordika Oy.”Molemmat yritykset kuuluivatjo ennestään samaan konserniin.Nyt oli sopiva hetki yhdistääfirmat”, kertoo toimitusjohtajaTommi Laatikainen.Uusi yhtiö tehostaa hänenmukaansa asiakkaiden palvelua,sillä yhdistyminen toi laboratoriolaitteet,-tarvikkeet, reagenssitja huollon kaikki samankaton alle Helsingin Pitäjänmäessäsijaitseviin toimitiloihin,joihin kummankin yrityksenhenkilökunta muutti.Yhtiö on osa BioNordikaGroupia, joka toimii Suomen lisäksiRuotsissa, Norjassa, Tanskassaja Virossa. BioNordikaGroup puolestaan kuuluu ruotsalaiseenAddtech Life Science-ryppääseen, jossa on kaikkiaansatakunta yritystä.Päivi IkonenBioNordika OyTuotepäällikkö Vesa-Pekka Vilja (vas.), tuotespesialisti Johanna Puusaari ja myyntiassistentti ElinaLinna ovat tyytyväisiä uusiin työtiloihinsa.GWB ostiOleinitecinLaboratoriolaitteita sekä tuotannonpunnitus- ja tuotetarkistusratkaisujatoimittava Oy G. W.Berg & Co Ab on ostanut prosessi-ja analyysilaitteiden maahantuojanOleinitec Oy:n.GWB:n toimitusjohtajanLasse Jokisen mukaan hankintatuo yhtiön tuotevalikoimaanScanstockphotopan myötä pystymme toimittamaansamankaltaisia palvelujamyös prosessipuolelle.”GWB palaa kaupan myötämyös lähemmäs omia juuriaan,sillä se toimitti aikoinaanparinkymmenen vuoden ajansamantyyppisiä vesinäytteidenkäsittelyjärjestelmiä kuin Oleinitecnykyään. GWB kuitenkinulkoisti oman yksikkönsä1990-luvulla.Oleinitec jatkaa uudessaomistuksessa nykyistä liiketoimintaansavanhalla nimellään.”Haluamme ainakin toistaiseksisäilyttää Oleinitecin nimen,joka on sen asiakaskunnalletuttu”, Jokinen perustelee.Sanna AlajokiGWB:n tarjonta laajeneekaupan myötä myös prosessilaitteisiin.SÄHKEuuden alueen.”Kauppa lähti asiakkaidentarpeista. Nyt pystymme palvelemaanheitä kokonaisvaltaisemmin”,Jokinen sanoo.”Olimme jo aiemmin yksisuurimmista toimijoista laboratorioidenja tuotannon laadunvalvontalaitteissa.Tämän kau-Elintarviketurvallisuussai näyttelytilanAmmattikorkeakoulu MetropolianElectria-tutkimusyksikössäVantaalla on avattunäyttelytila, jossa esitelläänelintarviketurvallisuuden teknologioita.Tila kokoaa yhteenalan ratkaisuja tarjoavien suomalaistenyritysten tuotteita japalveluja ja kertoo teknologioidenhyödyntämisestä raakaainelähteiltäläpi toimitusketjunkauppaan ja kuluttajalle.Ensimmäisiin näytteilleasettajiinkuuluvat muun muassaStoraEnso, Orion Diagnostica,Ravintoraisio ja Lappeenrannanteknillinen yliopisto.22 KEMIA 7/2012

Kemian vuodenvalokuvakisan satoaSÄHKEITÄExpec kouluttaavastuulliseentoimintaanYritysten tietopalveluita tuottavaExpec Oy tarjoaa syksynja talven mittaan maksuttomiakoulutuksia, joissa yrityksetsaavat malleja itsenäisen, vastuullisenliiketoiminnan toteuttamiseen.Koulutuksiin voi tutustuaosoitteessa www.expec.fi >Uutisarkisto > Expec on theRoad.Kemikaaliturvallisuuden javiranomaisyhteyksien asiantuntijaksivuonna 2005 perustettuExpec on tätä nykyä erikoistunutlakisääteisten velvoitteidenhallintaan Suomessa jaulkomailla. Yhtiön tarjontaankuuluvat muun muassa ympäristö-,turvallisuus- ja terveyslakiensekä EU:n ja Venäjänlainsäädäntöjen seurantaansoveltuvat tuotteet.Medfiles perustilääketurvayksikönKuopiolainen farmaseuttisentuotekehityksen ja laboratorioanalytiikanpalveluyritys OyMedfiles Ltd on käynnistänytuuden, lääketurvaan keskittyvänyksikön. Yksikkö tarjoaasekä ihmis- että eläinlääkkeidenlaaja-alaisia lääketurvapalveluja.Niihin kuuluvat muunmuassa yksittäisten haittavaikutustenkäsittely, kirjallisuusseuranta,määräaikaiset turvallisuuskatsaukset,signaalidetektioja konsultointi.Jarno Heikkinen ikuisti tislauskolvit skotlantilaisessa Glennfiddichin viskitislaamossa.Lisää alan uutisiaKemianuutiskirjeessä.Tutustu ja tilaa:www.kemia-lehti.fiSÄHKEITÄNeste Oilin jäteöljylaitosvihittiin käyttöönNeste Oil on vihkinyt käyttöön Porvoossa toimivan koelaitoksensa,joka valmistaa mikrobiöljyä jätteistä ja tähteistä. Laitoson alallaan Euroopan ensimmäinen.Yhtiön mukaan teollisuuden ja maatalouden tähteistä, kutenoljesta, tuotettava mikrobiöljy on tulevaisuudessa yksi lupaavimmistauusiutuvan NExBTL-dieselin raaka-aineista. Koelaitoksenavulla yhtiö pyrkii kehittämään mikrobiöljyn valmistuksenteolliseen mittakaavaan asti.Hoidon perusta oikeatieto lääkkeestäOnnistuneen lääkehoidon perusta on oikea tieto lääkkeestäsekä siitä, miten lääke vaikuttaa ja milloin ja miten ja kuinkakauan sitä käytetään. Tätä korostettiin marraskuun alussajärjestetyssä ensimmäisessä Lääkehoidon päivässä, joka onlääkkeiden käyttäjien ja terveydenhuollon ammattilaisten uusiyhteinen valtakunnallinen teemapäivä. Päivän teemana oliTunne lääkkeesi.6/2012KEMIA23

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGESKysy ensin meiltä • At your serviceARWINA Oy21560 Ollilapuh. (02) 484 960faksi (02) 484 9696arwina@arwina.fiwww.arwina.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsJäteliuottimien puhdistus– Waste Solvent CleaningLiuottimet – SolventsOngelmajätteiden käsittely– Hazardous Wastes TreatmentBang & Bonsomer GROUP OyItälahdenkatu 18 A00210 HelsinkiPL 93, 00211 Helsinkipuh. (09) 681 081faksi (09) 692 4174company@bangbonsomer.fiwww.bangbonsomer.comBayer OyTurun toimipistePansiontie 47PL 415, 20101 TurkuEspoon toimipisteKeilaranta 12PL 73, 02151 Espoopuh. 020 785 21faksi 020 785 2020etunimi.sukunimi@bayer.comwww.bayer.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKasvinsuojeluaineet ja torjuntaaineet– Crop Protection Agents andControl SubstancesReseptilääkkeet, itsehoitovalmisteetja välineet diabeteksen hoidonseurantaan – Prescription Medicines,Consumer Health Products and Toolsfor Monitoring Diabetes TherapyTeollisuuden raaka-aineet ja kemikaalit– Industrial Raw Materialsand ChemicalsDosetec Exact OyVaakatie 3715560 Nastolapuh. (03) 871 540faksi (03) 871 5410info@dosetec.fietunimi.sukunimi@dosetec.fiwww.dosetec.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnnostelujärjestelmät – BatchingSystemsHihnavaa’at – Belt WeighersJauheiden ja rakeitten säkitys –Sacking for Pulver and GranulateMaterialsLaboratoriovaa’at – LaboratoryBalancesPunnitusjärjestelmät – WeighingSystemsSäiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet– Dischargers forSackSäkkien täyttökoneet – Sack FillingMachinesVaa’at – Balances & ScalesBASF OyTammasaarenkatu 300180 Helsinkipuh. (09) 615 981etunimi.sukunimi@basf.comwww.basf.com, www.basf-cc.fiVihreät sivut huomataan.For qualified wet milling & mixingLaadukkaaseen märkäjauhatukseenja sekoitukseenBERGIUS TRADING ABPL 12400181 Helsinkipuh. 040 540 3439kim.jarlas@bergiustrading.comwww.bergiustrading.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsSekoittimet – MixersBusch Vakuumteknik OySinikellontie 401300 Vantaapuh. (09) 774 60 60faksi (09) 774 60 666info@busch.fiwww.busch.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKompressorit – CompressorsPuhaltimet – BlowersPumput – PumpsTyhjiöpumput – Vacuum PumpsElektrokem OyPL 7100131 Helsinkipuh. (09) 7206 5620faksi 010 296 2502info@elektrokem.fiwww.elektrokem.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHienokemikaalit – Fine ChemicalsLaboratoriokemikaalit – LaboratoryChemicalsLaboratoriovälineet – LaboratoryEquipment24

Elomatic Oy Food &Chemical EngineeringItäinen Rantakatu 7220810 Turkupuh. (02) 412 Lo g o m m411e v är i o n PM S 288 (t u m m an si n i n en ), j o t enfaksi (02) 412 4444Mobile: 040 5000427info@elomatic.comwww.elomatic.cometunimi.sukunimi@elomatic.comMuut toimipaikat:Hatanpäänkatu 1A33900 TampereMobile: 0400 190113Vernissakatu 101300 VantaaMobile: 0400 444004Kangasvuorentie 1040320 JyväskyläMobile: 050 5308311Elektroniikkatie 890590 OuluMobile: 050 5969643v al i t k aa t ei p p i l o g o n v är i m ah d o l l i si m m an l äh el l ä si t äTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAutomaatio- ja sähkösuunnittelua– Automation and ElectrificationDesignProsessi- ja laboratoriosuunnittelua– Process and Laboratory DesignLaitesuunnittelua – Unit OperationDesignProjektipalvelut – EPCM ProjectServicesProsessiautomaatiojärjestelmät –Process Automation SystemsProsessisuunnittelua – ProcessDesignTehdassuunnittelua – Plant DesignFinex OySeppolantie 148230 Kotkapuh. (05) 2255 700faksi (05) 228 1180etunimi.sukunimi@finex.fiwww.finex.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsIoninvaihtohartsit – Ion ExchangeResinsTavaramerkit ja edustukset –Trademarks and RepresentativesFinexOy FINN-KASEI Ltd.Finn-Kasei Oy Ltd.Puotilantie 1 H 4400910 Helsinkipuh. (09) 32 80 800kimmo.heinonen@finn-kasei.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsCLP-konsultointi – CLP-consultingKemian logistiikan konsultointi –Consulting of LogisticsREACH-konsultointi – REACHconsultingFISHER SCIENTIFIC OYRatastie 201620 VantaaAsiakaspalvelu ja tilaukset:puh. (09) 802 76 280faksi (09) 802 76 235fisher.fi@thermofisher.comwww.fishersci.fiGEA ProcessEngineering OyKoivuhaankuja 201510 VantaaPL 33, 01511 Vantaapuh. 0207 558 960faksi 0207 558 969info@gea-pe.fiwww.gea-pe.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHaihdutinlaitokset – EvaporatorPlantsHomogenisaattorit – HomogenizersJäähdytystornit – Cooling TowersLeijupetikuivaimet – Fluid BedDryersSpray-kuivurit – Spray DryersTavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesGeaNiroERlab dfs sasParc d’Affaires des PortesBP 40327104 Val de Reuil CedexFrancesales@erlab.netwww.captair.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsPCR-työasemat – PCR WorkstationsVarastokaapit – Storage CabinetVetokaapit (hormittomat) – FumeHoods (Ductless)Näin Vihreät sivut vaikuttavat:Vihreitä sivujaei ohiteta.25

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGESKysy ensin meiltä • At your serviceINNOVATICSRatamestarinkatu 13 A00520 Helsinkipuh. (09) 565 3936faksi (09) 565 2536innolims@innovatics.fiwww.innovatics.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLIMS-järjestelmät – LIMS SystemsTavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesInnoLIMSIS-VET OYKilpivirrantie 774120 Iisalmipuh. (017) 832 31faksi (017) 832 3570myynti@isvet.fiwww.isvet.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnalyysivaa’at – Analytical BalancesKemikaalikaapit – Chemical CabinetsLaboratoriokalusteet ja -sisusteet –Laboratory Fitments and FittingsLaboratoriokemikaalit – LaboratoryChemicalsVaa’at – Balances & ScalesVaakapöydät – Balance TablesVetokaapit – Fume HoodsKiilto OyTampereentie 40833880 LempääläPL 250, 33101 Tamperepuh. 020 7710 100faksi 020 7710 101etunimi.sukunimi@kiilto.comwww.kiilto.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKiinnityslaastit – CementitiousAdhesivesLakat – LacquersLiimat – AdhesivesSaumauslaastit – Grouts for TilesSeinä- ja lattiatasoitteet – WallPlasters and Floor LevellingsSilikonit– SiliconesValimohartsit – No-Bake ResinsVedeneristeet – WaterproofingMembranesMetso Automation OyLentokentänkatu 11PL 237, 33101 Tamperepuh. 020 483 170faksi 020 483 171kari.karppinen@metso.comwww.metsoautomation.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsMittaus- ja säätölaitteet – Instrumentsfor Measurement and ControlProsessiautomaatiojärjestelmät– Process Automation SystemsNeste Jacobs OyKilpilahti, TeknologiakeskusPL 310, 06101 PorvooPuh. 010 458 11Faksi 010 458 7347NJ.Info@nestejacobs.comwww.nestejacobs.comPuutarhakatu 5320100 TurkuPuh. 010 458 11Faksi 010 458 9859Tornatorintie 348100 KotkaPuh. 010 458 11Faksi 010 458 989921100 NaantaliPuh. 010 458 11Faksi 010 458 6297Neste Jacobs ABDatavägen 14 AS-43632 Askim, SwedenTel. +46 (0)31 748 5600Faksi +46 (0)31 748 5610Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAutomaatio- ja sähkösuunnittelua– Automation and ElectrificationDesignElintarviketeollisuuden prosessisuunnittelua– Process Designfor Food IndustryFermentorit – FermentersHaihdutinlaitokset – EvaporatorPlantsJauheiden ja rakeitten käsittelyjärjestelmät– Handling Systemsfor Pulver and Granulate MaterialsLaitesuunnittelua – Unit OperationDesignLiuottimien talteenottolaitokset –Solvent Recovery EquipmentProjektipalvelut – Project ServicesProsessiautomaatiojärjestelmät– Process Automation SystemsProsessisuunnittelua – ProcessDesignProsessisähköistys – ProcessElectrificationTehdassuunnittelua – Plant DesignTislaamot – DistillingKaluste-Projektit OyPukinmäentie 235700 Vilppulapuh. (03) 471 7300faksi (03) 471 7322kalpro@phpoint.fiwww.kalusteprojektit.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokalusteet ja -sisusteet –Laboratory Fitments and FittingsVaakapöydät – Balance TablesVetokaapit – Fume HoodsVaraa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta!Uudet tilaukset: kalevi.sinisalmi@ kemia-lehti.fipuh. 044 539 0908Tietojen päivitykset: leena.laitinen@kemia-lehti.fipuh. 040 577 8850www.kemia-lehti.fi > Ilmoitustiedot26

PANalytical B.V.Sivuliike SuomessaNikkarinkuja 502820 Espoopuh.09 2212 580faksi 09 2212 585jouko.nieminen@panalytical.comwww.panalytical.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsRöntgenfluoresenssispektrometrit(XRF) – X-ray fluorescence spectrometers(XRF)Röntgendiffraktometrit (XRD) –X-ray diffractometers (XRD)Laboratorioautomaatiot – Laboratoryautomation systemsNäytteenvalmistus – SamplepreparationPinteco OyPetikontie 2001720 Vantaapuh. 0290 06 210faksi 0290 06 1210erkki.helminen@pinteco.fiwww.pinteco.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLiimansekoituslaitteistot – MixingEquipment for AdhesivesPaineilmakäyttöiset pumput –Compressed Air Driven PumpsPinnoitteiden mittaus ja testaus– Measuring and Testing Equipmentfor CoatingsSääkaapit – Climatic ChambersTislauslaitteet – Distilling EquipmentVärimittarit – Colour MetersRaMBOLL ANALYTICSLaboratorio- ja mittauspalvelutNiemenkatu 73 C15140 Lahtipuh. 020 755 7800faksi 020 755 7911analytics@ramboll.fiwww.ramboll-analytics.fiVihreitä sivujaei ohiteta.PerkinElmer Life andAnalytical SciencesPerkinElmer Finland OyMustionkatu 620750 TurkuPL 10, 20101 Turkupuh. (02) 2678 111faksi (02) 2678 305cc.nordic@perkinelmer.comwww.perkinelmer.comAsiakaspalvelu:puh. 0800 117 186faksi 0800 117 185Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAAS – AASAnnostimet, laimentimet ja pipetit– Dispensers, Diluters and PipettesAtomiabsorptiospektrofotometrit– Atomic Absorption SpectrophotometersBiotekniikan laitteet – Equipmentfor BiotechnologyDMA – DMADNA-koettimet – DNA ProbesDSC – DSCElektroforeesitarvikkeet – ElectrophoresisEquipmentFluorometrit – FluorometersICP – ICPICP/MS – ICP/MSImmunoanalysaattorit – ImmunoanalyzersImmunokemialliset reagenssit –Immunochemical ReagentsInfrapunaspektrofotometrit –IR-SpectrophotometersIn vivo -kuvantamislaitteet – In vivoImaging EquipmentIR-mikroskoopit – IR MicroscopesIsotoopit – IsotopesKaasuanalysaattorit – Gas AnalyzersKaasukromatografit – Gas ChromatographsKalorimetrit – CalorimetersKuoppalevylukijat – Well-Plate ReadersKuoppalevypesurit – Well-Plate WashersKuvantamislaitteet – Imaging EquipmentLaboratorioautomaatit – LaboratoryAutomationLuminometrit – LuminometersLähi-infrapunaspektrofotometrit –Near-IR-SpectrophotometersMikroaaltomärkäpoltto – MicrowaveInduced Wet CalcinationMikrotiitterilevyt – Microtiter PlatesMonileimalukijat – Multilabel ReadersNestekromatografit – Liquid ChromatographsPipetointiasemat – Pipetting StationsPipetointirobotit – Pipetting RobotsPolarimetrit – PolarimetersRadioaktiiviset reagenssit ja kemikaalit– Radioactive Reagents and ChemicalsRadioaktiivisuuden mittauslaitteet –Analyzers for Radioactivity DetectionRaman-spektrometrit – Raman SpectrometersRavistelijat ja sekoittimet – Shakers andMixersTermoanalysaattorit – ThermalAnalyzersTGA – TGATMA – TMATutkimuskemikaalit ja reagenssit –Research Chemicals and ReagentsUV/Vis-spektrometrit – UV/VIS-SpectrometersTavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesCALIBERNenPackard BiosciencePerkinelmerWallacSKALAR ANALYTICAL B.V.Tinstraat 124823 AA BredaThe Netherlandspuh. +31 (0)76 548 6486faksi +31 (0)76 548 6400info@skalar.comwww.skalar.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAlkuaineanalysaattorit (TOC, TNnesteille ja kiintoaineille) –Elemental Analyzers (TOC, TN forLiquids and for Solids)Automaattiset märkäanalysaattorit(CFA, Erillisanalyysit) – AutomatedWet Chemistry Analyzers (ContinuousFlow Analyzers (CFA), DiscreteAnalyzers)On-line-tarkkailuanalysaattorit –On-Line Monitoring AnalyzersRobottianalysaattorit (BOD, COD,pH, EC, sameus, alkalisuus) –Robotic analyzers (BOD, COD, pH,EC, Turbidity, Alkalinity)Vihreät sivuthuomataan!• Jokaisessa painetussalehdessä.• Jokaisessa uutiskirjeessä.• Netissä www.kemialehti.fiVihreät sivutLue lisää:www.kemia-lehti.fiilmoitustiedot.Varaa paikkasi:ilmoitukset@kemia-lehti.fi.27

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGESKysy ensin meiltä • At your serviceSoftware Point OyMetsänneidonkuja 602130 Espoopuh. (09) 4391 320sales@softwarepoint.comwww.softwarepoint.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratory Intelligence ratkaisut –Laboratory Intelligence ® SolutionsLIMS-järjestelmät – LIMS SystemsTavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesC 5 LIMS terveydenhuollolleLABVANTAGE LIMSLABVANTAGE BiobankingWiLab LIMSLIMSView powered by QlikViewSuomen Lämpömittari OyYrityspiha 700390 Helsinkipuh. (09) 477 4560faksi (09) 477 45611nieppola@suomenlampomittari.fiwww.suomenlampomittari.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsDigitaaliset tarkkuuslämpömittarit –Digital Precision ThermometersLasiset lämpömittarit– GlassThermometersTankki OyOikotie 2, 63700 Ähtäripuh. (06) 510 1111faksi (06) 510 1200tankki@tankki.fiwww.tankki.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsFermentorit – FermentersKolonnit – ColumnsPainesäiliöt – Pressure VesselsReaktorit – ReactorsSekoitussäiliöt lääketeollisuudelle– Mixing Vessels for PharmaceuticalIndustrySäiliöt ja varastointilaitteet –Containers and Storage EquipmentTeknos OyTakkatie 300370 HelsinkiPL 107, 00371 Helsinkipuh. (09) 506 091faksi (09) 5060 9503www.teknos.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKorroosionestoaineet ja -maalit– Corrosion Preventing Materialsand PaintsMaalit ja lakat – Paints andLacquersPuun pinnan suojausaineet –Wood Shieldings MaterialsTRANSLAND OYVapuntie 3 C07955 Tesjokipuh. 050 561 2527faksi (019) 514 619ilkka.helander@transland.fiwww.transland.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKäännöspalvelut – TranslationservicesVWR International OyValimotie 900380 Helsinkipuh. (09) 804 551faksi (09) 8045 5200info@fi.vwr.comwww.vwr.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokemikaalit – LaboratoryChemicalsLaboratoriolaitteet – LaboratoryEquipmentLaboratoriotarvikkeet – LaboratoryConsumablesWacker-Kemi ABBox 2301510435 Stockholm, Swedenpuh. +46 8 5220 5220faksi +46 8 5220 5221info@wacker.comwww.wacker.comVihreitä sivuja ei ohiteta.Lisätietoja ja hinnat:www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot.Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKumiteollisuuden erikoiskemikaalit– Special Chemicals forRubber IndustryLiimaraaka-aineet – Adhesives RawMaterialsMaali- ja lakkaraaka-aineet – Paintand Lacquer Raw MaterialsSilikonit – SiliconesVaahdonestoaineet – Defoamers28

Vihreät sivuthuomataanKustannustehokasta näkyvyyttäyrityksellesi!Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessäJokaisessa Kemian uutiskirjeessäHakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fiNäin Vihreitä sivuja luetaan:TULE MUKAANVIHREILLESIVUILLE –SE KANNATTAA!Näin Vihreät sivut vaikuttavat:Lisätietoja ja tilaukset:www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedotkalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fipuh. 044 539 0908leena.laitinen@kemia-lehti.fipuh. 040 577 8850KEMIA Kemi

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUUHomeen myrkyllisyydensalaisuus selvisiSisäilmahomeen myrkyllisyyden syynäon Trichoderma-sienen tuottama joukkopieniä peptidejä. Peptidit sisältävät alfaamino-isovoihappoaja muita proteiineissaesiintymättömiä aminohappoja.Homesienen tuottamat toistakymmentäerilaista myrkyllistä peptidiä tunnistivatHelsingin yliopiston tutkijat RaimoMikkola, Maria Andersson ja MirjaSalkinoja-Salonen työtovereineen. Ryhmäon tutkinut sisäilmahomeita pitkään.Jo 2000-luvun alusta on tiedetty, ettäsiellä missä ihmiset kärsivät kosteusvaurioonliittyvistä terveyshaitoista, yleisinlöydös on Trichoderma-sieni. Kuinkatämä sisätilaongelmaisten rakennustenyleisin home vahingoittaa terveyttä, onkuitenkin ollut arvoitus.Helsinkiläistutkijat nimesivät sienentuottamat myrkylliset vieraspeptidit trilongiineiksi.Niitä mitattiin jopa 10 prosenttiasienen massasta.Trilongiinien toksisuus perustuu niidenkykyyn imeytyä elimistön kudoksiinja soluihin, joihin ne kaivavat kaliumia janatriumia läpäiseviä nanokanavia.Trilongiinien muodostama nanokanavavoi oikosulkea eliöiden omat, elintärkeätnatriumia tai kaliumia kuljettavatkanavat, jotka säätelevät esimerkiksi sy-KATSO Kemia-lehdenVuoden 2013aikataulut jaerikoisjakelutIII-kannesTaKEMIA KemiScanstockphotoHomesairauksiin ei tepsi mikään lääke. Homeen aiheuttamista terveyshaitoistapäästään eroon vasta, kun koko elinympäristö remontoidaan.dän-, hengityselin- ja hermosolujen toimintaa.Toksiinin löytymisen ja sen puhdistamisenmolekyylirakenteen selvitystävarten teki mahdolliseksi ryhmän jo aiemminkehittämä siittiötesti. Testi toimiilmaisijana sienen toksiinimolekyylienjäljittämistyössä.Lääkkeenä vainrakennusten korjausHomesienen myrkky aiheuttaa tutkitus-ti monenlaisia, vaikeitakin terveyshaittoja.Homesairauksia ei kuitenkaan voiehkäistä eikä parantaa antibiooteilla taimuulla lääkehoidolla, sillä trilongiinitovat hyvin kestäviä, eivätkä mikrobejatappavat kemikaalit pure niihin. Myöskuumennusta trilongiinit sietävät hyvin.Homesienen aiheuttamia sairauksiavoidaan siis torjua vain korjaamalla ihmisenelinympäristöä, tutkijat korostavat.Metropolia kehittäähomeanturiaAmmattikorkeakoulu Metropolia onsaanut Tekesiltä merkittävän rahoituksenhankkeelle, jossa kehitetään homevaroitinta.Anturi varoittaisi rakennuksessamuhivasta kosteusvaurio- taihomeongelmasta jo varhaisessa vaiheessa.Metropolian tutkimus- ja kehitysyksikköElectria ja laboratorioalan koulutusohjelmatutkivat yhdessä homeanturikonseptiaja selvittävät ratkaisunkaupallista hyödyntämistä.Tutkimuksen tavoitteena on saadaaikaan immunologinen ratkaisu, jonkaavulla voidaan havaita rakennuksensisäilmasta terveydelle vaarallisia mikrobilajejasekä niiden pitoisuuksia.Kehitettävän laitteen on tarkoitussoveltua julkisten rakennusten, taloyhtiöidenja yksittäisten asunnonomistajiensisäilman jatkuvaan seurantaan.Laite toimisi kuin palovaroitin elihälyttäisi silloin, kun ilmassa olevienmikrobien määrä ylittää raja-arvot.Kosteusvaurioon ja sisäilmaongelmiinvoitaisiin siten reagoida aikaisin.Suomessa on 2,8 miljoonaa asuntoa,joista pientaloasuntoja on 1,1 miljoonaaja rivitaloasuntoja 400 000. On arvioitu,että joka kymmenennessä asunnossaon jonkinasteinen home- ja mikrobiongelma.30 KEMIA 7/2012

Tulevaisuuden keittiöt tehdään aivan eri tavoin kuin nykyiset,uskovat VTT:n tutkijat.Kuvat: ScanstockphotoPuumassasta löytyiuusia hyötyaineitaLappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) kemiantekniikanlaitoksen tutkimuksissa on löydetty puumassastalupaavia uusia aineita, joita teollisuus voisi hyödyntää.Löydetyt aineet vaativat aivan uudenlaisia käsittelymenetelmiä,joita LUT:n tutkijat parhaillaan kehittävät.Puiden miljoonissa yhdisteissä on muun muassa elintarviketeollisuudellesoveltuvia ominaisuuksia. Tällä kertaalappeenrantalaistutkijoiden tähtäimessä ovat kuitenkinterveydenhuollon tuotteisiin sopivat aineet. ProfessoriHeli Sirénin mukaan analyysimittakaavan tulokset ovathyvin lupaavia. Seuraavaksi vuorossa ovat pilottimittakaavankokeet.Teollisuusmittakaavaan ja yritystoimintaan on vielämatkaa, mutta kiinnostus biojalostamotoimintaa kohtaanon koko ajan kasvussa, Sirén sanoo.Euroopan aluekehitysrahaston tukema tutkimus on osaLUT:n koordinoimaa Biojalostamon uudet tuotteet ja liiketoimintamallit(Biotuli) -hanketta, joka toteutetaan vuosina2010−2013.Biokomposiittihaastaa lastulevynVTT:ssä on kehitetty luonnonkuitulujitteista ja muovipolymeereistäkeittiökalusteiden runkomateriaali, joka vähentää materiaalin käyttöä25–30 prosenttia ja hiilijalanjälkeä 35–45 prosenttia. Biokomposiittihaastaakin lastulevyn kalusteiden valmistusmateriaalina.”Rungot ovat lähes kolmanneksen kevyempiä, koska niissä onenemmän ilmaa”, sanoo VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin, jonkamukaan myös hävikin määrä vähenee.Komposiitin lujitteena voidaan käyttää sahajauhoa, selluloosaa,pellavaa, hamppua tai turvetta. Materiaali on selvästi lastulevyä lujempija kestää hyvin kosteutta.Tulevaisuuden keittiöiden rungot valmistetaan muovituotannostatuttujen ruiskuvalun tai suulakepuristuksen avulla, Harlin maalailee.Tuloksena syntyy mittatarkka kappale, jota ei tarvitse leikata eikäporata ja jossa ruuveille tarvittavat reiät ovat valmiina.Harlin uskoo, että uusi tekniikka houkuttelee kalustealan yrityksiä,koska se pienentää niiden tuotanto- ja rahtikustannuksia.Puussa on niin paljon kiinnostavia yhdisteitä, ettätutkijoiden ongelmana on runsaudenpula.Bioöljyn analytiikkaakehitetäänSuomen Akatemia on myöntänyt660 000 euron rahoituksen Itä-Suomenyliopiston kemian laitoksen professorinJanne Jäniksen vetämälle tutkimushankkeelle,jossa selvitetään bioöljyjenkemiallista analytiikkaa. Tutkimukseenosallistuu myös yliopiston metsätieteidenosasto.Hankkeessa kehitetään erityisestikorkean erotuskyvyn massaspektrometriaanperustuvia menetelmiä, joidenavulla voidaan analysoida erilaisistapuumateriaaleista peräisin olevia pyrolyysiöljyjä.Puuperäistä pyrolyysiöljyä voidaanjo käyttää sellaisenaan korvaamaan osalämmityskäytössä olevasta raskaastapolttoöljystä. Pyrolyysiöljyllä on kuitenkinuseita hankalia kemiallisia ominaisuuksia,kuten korkea happamuus.Öljyn kemiallisen koostumuksen tarkkatuntemus on tärkeää, jotta sitä voidaanjatkojalostaa esimerkiksi liikennepolttoaineiksitai muiksi korkealaatuisiksilopputuotteiksi.Itä-Suomen alueelle ollaan lähivuosinarakentamassa useita laitoksia, jotkatuottavat bioöljyä metsähakkeesta jamuusta puubiomassasta.7/2012 KEMIA31

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUUÄidin roskaruoka lisäälapsen syöpäriskiäNaisen raskausaikanaan syömä rasvainenruoka lisää hänen syntyvän lapsensarintasyöpäriskiä, osoittaa amerikkalaisenGeorgetownin yliopiston tutkimus, jonkatulokset julkaistiin Nature Communications-tiedelehdessä.Tutkijat havaitsivat, että syöpäriskiälisäävät muutokset voivat saada alkunsajo kohdussa. Jos äidin naissukupuolihormonineli estrogeenin taso nousee raskaudenaikana liikaa, kasvaa hänen tyttärensäja myös tyttärentyttärensä riskisairastua etenkin rintasyöpään.Odottavien äitien naissukupuolihor-monin taso vaihtelee huomattavasti.Rasvaisen ravinnon on havaittu nostavanestrogeenipitoisuutta.Tutkimuksen koe-eläiminä käytettiinrottia. Ryhmä selvitti niiden avulla rintasyöpäriskinsiirtymista emolta kolmeenseuraavaan sukupolveen.Tutkimuksen tehneen ryhmän johtajanatoimii amerikansuomalainen LeenaHilakivi-Clarke. Siinä on ollut mukanamyös Turun yliopiston syöpäbiologiandosentti Anni Wärri, joka toimiiparhaillaan Georgetownin yliopiston vierailevanaprofessorina.Helsingin puistot ovat tärkeitähiilinieluja.KasvillisuusmäärääkaupunginpäästötKasvillisuuden määrä säätelee kaupunginilmaan päästämän hiilidioksidinmäärää. Kytkennän osoittaa Helsinginyliopiston tutkimus, joka käsittelee kymmenienmaailman kaupunkien vuotuisiahiilidioksiditaseita.Maapallon väestöstä vain hieman ylipuolet asuu kaupungeissa, mutta ne tuottavatjopa 70 prosenttia maailman hiilipäästöistä.Esimerkisi Helsingissä päästöjäaiheuttavat eniten asutus (47 prosenttia),kulutustavaroiden tuotanto (27prosenttia) ja liikenne (20 prosenttia).Suurin hiilidioksidin nielu taas onkasvillisuus, joka sitoo päivisin ilmakehänhiilidioksidia itseensä fotosynteesinkautta ja päästää sitä yöllä takaisin soluhengityksenkautta.Mitä vähemmän kaupungissa on kasveja,sitä suurempi hiililähde se on. Helsinginkeskustassa ilmaan siirtyy vuosittainlähes viisi kiloa hiiltä neliömetriäkohti. Lontoossa vastaava luku on kaksinkertainen.Kaupungin hiilidioksiditaso on nolla,kun sen maapinta-alasta noin 80 prosenttiaon kasvillisuutta. Tällöin päästöt jahiilensidonta menevät päikseen.Odottavan äidin kannattaa välttää turhaa rasvaa ja syödä runsaasti vihanneksiaja hedelmiä.Ohran perimäavautuuSuomen tärkeimmän viljakasvin eli ohranperimä on saatu pääosiltaan kartoitetuksi.Työn suoritti kansainvälinen tutkimuskonsortio,jossa on mukana jäseniämyös Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksestaMTT:stä ja Helsinginyliopistosta.Maailmanlaajuinen International BarleySequencing Consortium (IBSC) saiaikaan suuritarkkuuksisen koosteen suurimmastaosasta ohran 32 000 geenistä.Geenit myös järjestettiin oikein geenikartalle.”Tämä on hyvin tärkeä välitavoite,kun pyritään kohti ohran täydellistä geenikarttaa.Ovi ohran perimään on nyt auki”,sanoo suomalaisen ryhmän johtajaAlan Schulman MTT:n ja Helsingin yli-Vanhalle viljalle povataan uutta tulevaisuuttamaailman ruokatilanteenkohentajana.opiston Biotekniikan instituutin yhteisestäkasvigenomiikan laboratoriosta.Ohra on merkittävä vilja maailmanlaajuisestikin.Nyt Nature-lehdessä julkaistuttutkimustulokset nopeuttavat kasvinravintoarvon, tuottavuuden ja vastustuskyvynparantamista jalostuksen avulla.Kuvat: Scanstockphoto32 KEMIA 7/2012

Analyyttistä puhtautta,validoitu prosessiMiele Professional ja Duran®- yhteistyö, joka tuottaalasinkirkkaita etuja• Analyyttistä puhtautta• Taatusti turvallinen tulos• Hellävarainen puhdistus• Ekologinen menetelmäKorkealaatuiset materiaalitansaitsevat ammattimaisenkäsittelyn!www.miele-professional.fiwww.duran-group.comwww.kemia-lehti.fiIlmoituksetKemia-lehdessähuomataan!Numeron 8/2012 teemoina mm.mittaukset, patentitja laboratoriotLehti ilmestyy 13. joulukuuta.Varaa paikkasi viimeistään23. marraskuuta.Tiedustelut ja varaukset:kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fipuh. 044 539 0908KEMIA Ke miPoimintojaTyöterveyslaitoksenkoulutustarjonnastaErgonominen laboratorio – työpaja23.1.2013 HelsinkiMetallintyöstönesteet – terveysvaarat,altistuminen ja turvalliset työtavat24.1.2013 HelsinkiAivojen hyvinvointi työssä7.2.2013 HelsinkiATEX: Palo- ja räjähdysonnettomuuksientorjunta ja henkilönsuojaimet12.–13.2.2013 HelsinkiKemikaaliriskien hallinta jaaltistumisskenaariot21.3.2013 Helsinkiwww.ttl.fi/koulutusLisää koulutustarjontaamme,ilmoittautuminenja lisätiedot:www.ttl.fi/koulutustai p. 030 4741

Professori Jouko Korppi-Tommola luottaaAuringonja tuulenvoimaanMaapallon fossiiliset polttoainevarat hupenevat huolestuttavaavauhtia. Energiasta ei kuitenkaan ole pulaa, se on vain valjastettavakäyttöön. Aurinko, tuuli, aallot ja biomassat eivät ehdy,muistuttaa professori Jouko Korppi-Tommola.Maija PohjakallioAurinkoenergia ja Suomi eivät kaikkienmielestä voi kuulua samaan lauseeseen.Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksenprofessori Jouko Korppi-Tommolaon vahvasti toista mieltä.”Myös Suomen olosuhteet sopivat aurinkosähköntuottamiseen varsin hyvin”,Korppi-Tommola vakuuttaa.Pohjolan sääolot ovat hänen mukaansaotollisia aurinkovoiman talteenottamisellemaaliskuulta lokakuuhun asti. Valoisaanvuodenaikaan tuotettu aurinkosähkövoidaan syöttää joko suoraan verkkoontai vaikka kesämökkien akkuihin.”Kevättalvella auringosta saadaan irtipaljon, sillä piipaneelien hyötysuhde onpakkasessa parempi kuin kesähelteellä,ja valon heijastuminen lumesta sekä puidenlehdettömyys vielä lisäävät tehoa.Piipohjaisten aurinkopaneelien hintakinon viiden viime vuoden aikana laskenutkolmannekseen.”Suomessa kuitenkin tuotetaan aurinkosähköävain viiden megawatin maksimiteholla.Esimerkiksi Saksassa vastaavaluku on 27 gigawattia, joka vastaaneljän ydinvoimalan vuosituotantoa.Aurinkoenergian edelläkävijämaita ovatmyös Itävalta, Sveitsi, Espanja, Italia,Kiina ja Japani.Korppi-Tommolan mukaan Suomessakinjopa 15 prosenttia sähkönkulutuksestaeli yli 10 terawattituntia voitaisiinkattaa auringon ja tuulen voimalla.”Meillä on näillä aloilla omasta takaaVille KotimäkiJouko-Korppi Tommolan työssä ovatkeskeisiä nopeat aikaerotteiset mittaukset.Kuvan laserlaitteiston, jollasaadaan tietoa jopa 30 femtosekunninkestoisista molekyylimaailman tapahtumista,on rakentanut hänen tutkimusryhmänsäJyväskylän yliopistossa.vientivetoista yritystoimintaa, esimerkiksiaurinkopaneelien ja tuuliturbiinienosien valmistusta, mutta niiden kotimainenrakentaminen ei ole vielä kunnollalähtenyt liikkeelle.”Korppi-Tommola muistuttaa, että tulevaisuudessayhä useampi laite toimiisähköllä, sillä öljyvarat hupenevat huomattavastijo seuraavien 20 vuoden aikana.Myös matkustamisen luonne muuttuu,kun lentoliikenne vähenee, ja ihmiset jatavarat kulkevat pääasiassa raiteilla, sähköautoillaja laivoilla.”Infrastruktuurin rakentamiseksi tarvittaisiinjo nyt pitkän tähtäimen poliittisiapäätöksiä, investointeja ja kannustimia,ei ainoastaan selvityksiä”, Korppi-Tommola sanoo.”Jokaisella tulisi olla mahdollisuustuottaa sähköä valtakunnan verkkoon.Ranta-alueiden kaavoitus ja maanomistajatpitää saada tuulivoimalle myönteisiksi.Ydinvoimaloitaan alasajavassaSaksassa maanomistajalle maksetaan jopa20 000 euron vuokra vuodessa yhdestätuuliturbiinista.”Uusiutuvien energiamuotojen tehokaskäyttöönotto vaatii useiden alojen yhteistyötä.Kemian osaajien merkitys on suuri,on sitten kyse aurinkokennojen tai akkujenkehittämisestä tai biomassan jalostamisesta,Korppi-Tommola muistuttaa.”Suomessa on jo keksitty esimerkiksiEtanolix-menetelmä, jonka avulla elintarvikejätteistävalmistetaan bioetanoliapolttoaineeksi. Myös biomassan kaasutuksenkautta ja kasviöljyistä valmistettaviennestepolttoaineiden tuotanto- japilottilaitoksia on jo olemassa.”Perustutkimusta jakäytännön hankkeitaJouko Korppi-Tommolan omista tutkimusalueistarakkain kytkeytyy aurinkokennoihin.Valon käynnistämiin elektroninsiirtoreaktioihinliittyvien molekyylirakenteidenja mekanismien tutkimussai alkunsa 1980-luvulla, kun professoriPaavo Hynninen kehitti Helsingin yli-34 KEMIA 7/2012

Jouko Korppi-Tommola• Syntynyt Turussa 1945.• FM Helsingin yliopistosta 1968, FTHelsingin yliopistosta 1977.• Fysikaalisen kemian apulaisprofessorinaJyväskylän yliopistossa1980–1995 ja professorina vuodesta1995.• Tärkeimmät tutkimusalueet: molekyyliendynamiikka liuoksissa japinnoilla, valoenergian sieppausaurinkokennoissa ja fotosynteesissä,uusiutuvan energian demonstraatiot.• Puoliso, orgaanisen kemian tohtoriSirkka-Liisa Korppi-Tommolatyöskentelee Jyväskylän yliopistossatutkimuspäällikkönä. Parillaon kolme aikuista lasta.• Harrastaa metsätöitä, perho- javerkkokalastusta sekä Suomenvaikeiden aikojen historiaa.• Nuorempana aktiiviurheilija. Seiväshypyssä31-vuotiaiden Suomen-ennätys(501 cm) vuonna1976.opistossa ainutlaatuisen tekniikan klorofyllineristämiseksi kasvien lehdistä.Hynniseltä jyväskyläläiset saivat puhdasta,pinaatista eristettyä klorofylli a:ta.”Tutkimme aluksi klorofylli- ja bakteeriklorofyllimolekyylienjärjestäytymistäliuoksessa, myöhemmin sitä, mitenniiden muodostamat kompleksit bakteereissaja kasveissa absorboivat auringonenergiaa ja miten valoenergia niissä siirtyy”,kertoo Korppi-Tommola, jota ovataina viehättäneet tehokkaat, tarkoituksenmukaisetluonnon prosessit ja niidentakana olevat äärimmäisen mutkikkaatmolekyylirakenteet.Keskeisessä asemassa Korppi-Tommolantyössä ovat nopeat aikaerotteisetmittausmenetelmät, joiden käyttöä ja rakentamistaprofessori oppi Kanadassa1970-ja 1980-lukujen vaihteessa.Tutkimus on 30 vuodessa edennyt huimaavauhtia. Yhä monimutkaisemmistamolekulaarisista systeemeistä saadaanyhä yksityiskohtaisempaa tietoa yhä nopeammin,ja myös Jyväskylän yliopistoonon rakennettu toinen toistaan nopeampialaitteistoja. Tutkijoiden ylpeytenäon uusi, Pohjoismaiden ensimmäinenlaitteisto, jonka avulla voi tehdä kaksiulotteisiaspektroskooppisia mittauksiainfrapuna-alueella, molekyylien omassapikosekunnin molemmille puolille ulottuvassaaika-avaruudessa.Kun sveitsiläinen Michael Grätzel1990-luvun alussa keksi uudentyyppisenaurinkokennon, jossa auringon energianmuuttaminen sähköksi perustuuväriainemolekyylien absorptiokykyyn,Korppi-Tommolan ryhmän osaamiselletuli uutta käyttöä. Grätzel-kennoissa eikäytetä klorofylliä vaan muita väriaineita,joiden toiminnan tutkiminen on nytJyväskylässä keskiössä.Perustutkimuksen lisäksi Korppi-Tommolaakiinnostavat käytännön aurinko-7/2012 KEMIA35

Aurinkokennojakolmessa polvessaAurinkokenno on laite, joka muuttaaauringon säteilyn sähköenergiaksi. Aurinkosähköon uusiutuvaa energiaa, jossaei ole polttoainekustannuksia ja jostaei tuotannon aikana synny hiilidioksidipäästöjätai jätteitä.Aurinkokennon pitää sisältää materiaaleja,jotka pystyvät sieppaamaan auringonvaloa ja käynnistämään fotonienavulla reaktioita, joissa siirtyy elektroneja.Tärkeä osa aurinkokennoteknologiaaon myös vapautuvien elektronien saaminenulkoiseen virtapiiriin.Aurinkokennot voidaan materiaaliensaja keksimisajankohtansa mukaanjakaa kolmeen ryhmään. Ensimmäisensukupolven kennoissa valoa absorboivanamateriaalina on pii, toisen polvenkennoissa erilaiset epäorgaaniset ohutkalvot.Uudet kennotyypitkehittyvätKolmannen sukupolven kennoja ovat orgaanisetaurinkokennot, joissa voidaanJani Kallioinenkäyttää esimerkiksi fullereenien johdannaisiatai johdepolymeerejä, sekä niin sanotutGrätzel-kennot.Väriaineherkistetyissä eli Grätzel-kennoissaon johtavalla pinnalla nanokokoisistatitaanidioksidihiukkasista valmistettuohut kalvo, jonka huokosiin mahtuusuuri määrä valoa absorboivia väriainemolekyylejä.Rakennelma muodostaakennon aktiivisen elektrodin. Sen ja vastaelektrodinväliin saumataan elektrolyyttiliuos.Grätzel-kennojen materiaalit ovat halpoja,mutta niiden haittoja ovat piikennojahuonompi hyötysuhde, lyhyempi käyttöikäsekä elektrolyytin nestemäisyys.Yhdysvalloissa tehtiin tänä vuonnamerkittävä läpimurto, kun siellä valmistettiinGrätzel-kenno, jossa on kiinteäelektrolyytti ja jonka hyötysuhde onnoin 10 prosenttia. Michael Grätzel itsesaavutti viime vuonna nestemäistä elektrolyyttiäsisältävällä kennolla 12,4 prosentinhyötysuhteen.Markkinoilla olevista aurinkokennoistasuurin osa on piipohjaisia, mutta kolmannensukupolven kennojen ennustetaanjatkossa valtaavan alaa.Polymeerialustalle valmistettuGrätzelin aurinkokennosto, jossakaksi kennoa on kytketty sarjaan.Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksessarakennetulla kennostollasaavutetaan 1,5 voltin jänniteja viiden prosentin hyötysuhde.sähköhankkeet. Hän ideoi pilottiprojektin,jossa Saarijärven koulukeskukseenvuonna 2005 asennettiin aurinkopaneelit.Verkkoon kytketty kuuden kilowatin järjestelmäon edelleen huippukunnossa.”Näiden HIT-paneelien hyötysuhde onsuurimmillaan kevätpakkasilla, jolloin seon ajoittain jopa 20 prosenttia”, Korppi-Tommola kuvailee.Hyvä työympäristöinnostaaJouko Korppi-Tommolan palo kemiaansyttyi aikanaan 17-vuotiaana oman isänkannustamana, eikä into ole vuosikymmentenkäänjälkeen hiipunut. Myös kokeellinentyö kiinnostaa edelleen. Vuoden2009 hän vietti Zürichin yliopistossafysikaalisen kemian instituutissa professoriPeter Hammin ryhmässä.”Sain omin käsin perehtyä aikaerotteiseenkaksiulotteiseen infrapunaspektroskopiaan”,Korppi-Tommola kertoo jaesittelee ylpeänä julkaisua, jonka perustanaolevat mittaukset hän on itse tehnyt.Jyväskylän yliopistoon vuonna 2002perustettua Nanotutkimuskeskusta(NSC) hän kiittelee erinomaiseksi työyhteisöksi.Kemistit, fyysikot ja biologit työskentelevätkeskuksessa kaikki saman katonalla, ja laitteistot ovat kaikkien käytössä.Yhteisestä kahvihuoneesta on tulluttodellinen innovaatioalue, jossaon käynnistetty monia tieteidenvälisiätutkimushankkeita.NSC:stä on lähtenyt liikkeellemyös kaupallisia tuotteita, kuten hiilinanoputkistaja epoksista valmistettukomposiittimateriaali hyptoniitti,jota käytetään muun muassa jääkiekkomailoissa,suksissa, purjeveneissä,pientuulimyllyjen lavoissa ja laivoissa.Kirjoittaja on kemian tekniikan tohtori,joka työskentelee tiedeviestintäänerikoistuneena konsulttina KatmeConsulting Oy:ssa.maija@pohjakallio.com36 KEMIA 7/2012

Pieni suuri nanoSarja kertoo sovelluksista, joita nanoteknologian tutkimus tuottaa.Nanopinnoitesuojaa paloltaNanorakenteinen pinnoitetekee akustiikkalevyistä ja sisustuselementeistäpaloturvallisia.Suomalainen keksintö on myöskestävän kehityksen mukainen.Maija PohjakallioHelsinkiläinen Innofusor Oy tuo syksynaikana markkinoille akustiikkalevyn,jonka paloturvallisuuden takaa nanoteknologia.Palonsuoja saadaan aikaan A. GraveolensOy:n kehittämällä, Cerafoneksinimetyllä teknologialla, joka perustuusiihen, että lämpötilan noustessa levynpintaan muodostuu suojaava nanorakenteinenpinnoitus piidioksidista. Pinnoitevähentää myös savunmuodostusta tuntuvasti.”Käsittely ei sisällä orgaanisia liuottimiaeikä booria”, kuvailee keksintöäänGraveolensin perustaja Mikko Tilli, jokaei tuotesuojasyistä kuitenkaan paljastateknologian yksityiskohtia.Monien luonnonkuitumateriaalien palonsuojaushoidetaan yhä booripitoisillayhdisteillä, vaikka boori on luokiteltusyöpävaaralliseksi aineeksi.Graveolensilla on Lahdessa tuotanto-halli, joka toimii kahden henkilön voimin.Yhtiön asiakkaat ovat puu-, muovijakomposiittiteollisuuden yrityksiä.Toni Oinosen ja Joni Nisulan huhtikuussa2012 perustama Innofusor valmistaaakustiikkatuotteita yksityiselle jajulkiselle sektorille. Kun akustiikkalevyjenominaisuuksia haluttiin parantaa, Oinonentarttui puhelimeen ja soitti Tillille,johon oli tutustunut pari vuotta aiemmin.Puhelun tuloksena alkoi yhteinen kehityshanke,jonka tulokset ovat pian saatavilla.Innofusor ostaa pintaturpeesta valmistetunperuslevyn karvialaiselta KontoOy:ltä.”Pintaturve uusiutuu 10–30 vuodessa,eli materiaalin käyttö on hyvin ekologista.Levyjen jatkotyöstö tapahtuu omassaverstaassamme Pitäjänmäellä. Tuotteemmeovat siis sataprosenttisesti suomalaistatyötä”, Oinonen kertoo.Nuoret moniyrittäjätMonitoimija Oinonen on perustanut jokuusi yritystä, joissa hän toimii tuotteistuksenja liiketoiminnan kehittämisenparissa.”Fokusoimme osaamisemme eri aloille,joten toimimme monella rintamallasamanaikaisesti”, Oinonen kuvailee toimintatapaansa.”Suomessa on valiteltu innovaatioidenkaupallistamiskerroksen puutteita. Mekaupallistamme niitä omalla lompakollaja riskillä.”Oinosen ja Nisulan yritysrypäs työllistääviitisentoista henkeä, ja sen yhteenlaskettuliikevaihto oli viime vuonna vajaatpuoli miljoonaa euroa.Ryppääseen kuuluu muun muassavuonna 2009 startannut Vicover Oy. Sentuotteissa eli rakennusten lämmöneristeissähyödynnetään niin ikään nanoteknologiaa.Lasikuituhuopaan saadaan piidioksidinavulla aerogeelirakenne, jonkalämmönjohtavuus on 0,014 wattia millikelviniäkohden eli alempi kuin ilman.Huovan Vicover ostaa valmiina Yhdysvalloistamutta on itse innovoinutsiihen pölyämistä estävän pinnoitteen jakehittänyt voimakkaasti nanoeristeidenoikeaa käyttötapaa rakennusteollisuudessa.”Myymme myös pyrolysoidusta piidioksidistaja nanokokoisesta grafiitistavalmistetuttuja tyhjiöeristeitä, joita voidaanpitää eräänlaisina alipaineistettuinaaerogeeleinä. Niiden lämmönjohtavuuson 0,004–0,008 wattia millikelviniä kohti.”Diplomi-insinööri Oinonen opiskeliaikanaan puujalostusteknologiaa ja tuotantotalouttaTeknillisessä korkeakoulussa,filosofian maisteri Tilli on Jyväskylänyliopiston fysikaalisen kemian tutkimusryhmänja Nanotiedekeskuksen kasvatteja.Molemmat valmistuivat 2000-luvunalussa.Myös Mikko Tilli on ehtinyt kokeillamonenlaista yritystoimintaa.”Osa yrityksistä, joita olen ollut perustamassa,kuten Nanolab Systems Oy jaAmroy Europe Oy, on mennyt konkurssiin,mutta niistäkin on opittu paljon”,Tilli sanoo.Kirjoittaja on kemian tekniikan tohtori,joka työskentelee tiedeviestintäänerikoistuneena konsulttina KatmeConsulting Oy:ssa.maija@pohjakallio.comInnofusor tekee akustiikkalevyistämyös sisustustuotteita.Krista Kososen ja Mari Martikaisensuunnittelema Hiljaiset puut-seinäelementti on pian tarjollapaloturvalliseksi käsiteltynä.Toni Oinonen7/2012 KEMIA37

Tumppaaminen viimeisen kerran eiole helppoa. Tupakasta vieroittumiseenei vielä ole rokotetta, muttajotkut saavat apua lääkityksestä.Scanstockphoto38 KEMIA 7/2012

Tupakasta vieroittavaROKOTE ANTAAODOTTAALääkitystä käytetään vähänTupakasta vieroittavaa rokotetta on kehitetty jo alun toistakymmentävuotta, mutta sen käyttöön tuloa saataneen odottaa vielävuosia. Vieroituslääkkeitä markkinoilla on ollut pitkään, muttaniitä hyödyntää vain harva vieroittuja.Teija HorppuOikein valittu ja toteutettu lääkitys tuotutkitusti lisätehoa tupakasta vieroitukseen.Nikotiinikorvaustuotteet kehittäneenruotsalaistutkijan Karl Fagerströminmielestä kaikkiin vakaviin tupakoinninlopetusyrityksiin pitää liittäämyös lääkitys, varsinkin jos tupakoitsijaon jo aiemmin yrittänyt lopettaa, mutteiole onnistunut.Lääkkeiden hyödyntäminen ei kuitenkaanole yleistä. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimuksen mukaan vainkaksi prosenttia vieroittujista käyttäälääkkeitä. Nikotiinikorvaushoitoa käyttää16 prosenttia.Fagerströmin kanssa samaa mieltä onHelsingin-Uudenmaan sairaanhoitopiirinPorvoon sairaalan keuhkosairauksi-en ylilääkäri Sirkku Vilkman. Hän ontupakasta vieroittamisen suomalainenkonkari, onhan Porvoon sairaalan tupakkaklinikkaSuomen ensimmäisiä ja toiminutjo 1990-luvulta lähtien.Porvoon tupakkaklinikalla hoidetaanyksilövieroituksen ohella 2–3 vieroitusryhmäävuodessa. Ryhmätoiminnan tukenakäytetään tarpeen mukaan vieroituslääkettä.Vilkmanin mukaan tarvitaan yleensä3–4 yritystä ennen kuin tupakanpoltonlopettaminen onnistuu lopullisesti. Toisaaltajoillekin tupakoinnista luopuminenon niin helppoa, että nämä harmittelevat,etteivät lopettaneet jo paljon aiemmin.”Fyysinen riippuvuus on yksilöllistä,ja pienellä osalla ihmisistä se on heikko.Lisäksi on eroja reseptoreissa, joihinnikotiini kiinnittyy. Erot ovat joko synnynnäisiätai tupakoinnin muokkaamia”,Vilkman kertoo.Ensimmäinen synteettinennanopartikkelirokoteVieroituslääkkeinä käytetään varenikliinia,bupropionia ja notriptyliinia. Aineetvaikuttavat sekä nikotiinia vastaanottaviinreseptoreihin että aivojen välittäjäaineisiin.Ihmistestausvaiheessa oleva vieroitusrokotestimuloi nikotiinin vasta-aineidenkehittymistä. Vasta-aineet sitovat nikotiinimolekyylitniin, etteivät ne pääseylittämään veri-aivoestettä. Nikotiinikompleksiei pääse aivoihin eikä reseptoripaikkaan,missä se voisi vaikuttaa, janikotiinin palkitsevat vaikutukset aivoissavähenevät.Rokotteen on tarkoitus suojata ihmistäuseita vuosia.”Kyseessä olisi ensimmäinen synteettinennanopartikkelirokote, joten rokotehankeon mielenkiintoinen. Sen perusteellavoidaan pohtia, olisiko mahdollistaLääke poistaa mieliteonVarenikliini (Champix) muistuttaa rakenteeltaannikotiinia. Se sitoutuu keskushermostossasamaan paikkaan kuinnikotiini, joten nikotiini ei pääse kiinnittymäänsolukalvolle, ja tupakoija jää ilmannikotiinin kiihdyttävää vaikutusta.Varenikliini vähentää tupakanhimoaja lievittää vieroitusoireita. Lääkkeenkanssa samanaikaisesti ei ole järkevääkäyttää nikotiinikorvaushoitoa.Varenikliinilääkitys aloitetaan 1–2viikkoa ennen tupakoinnin lopettamista.Osalle syntyy jo ensi päivinä vastenmielisyystupakointia kohtaan. Hoitokestää 12 viikkoa.Varenikliini on tutkitusti tehokkainmyynnissä oleva vieroituslääke ja tiettävästimyös yleisimmin käytössä.Bupropioni (Zyban) on alun perin masennuslääke,jonka vaikutus tupakanpoltonlopettamiseen havaittiin sattumalta.Lääke vaikuttaa aivojen nautintokeskukseenja siellä dopamiiniin, jokavälittää nikotiinin aiheuttamaa nautintoa.Lääke vähentää tupakanhimoa javieroitusoireita.Lääkkeen vaikutus tulee esille hitaasti,joten sen käyttö aloitetaan ennen tupakoinninlopettamista. Tupakointi lopetetaantoisella hoitoviikolla. Lääkettäkäytetään 7–9 viikkoa. Sen kanssa voidaankäyttää nikotiinikorvaustuotteita,mutta verenpainetta on hyvä seurata,koska yhdistelmä saattaa nostaa sitä.Nortriptyliini (Noritren) on lääke, jollaon useita käyttötarkoituksia. Lääkekuuluu trisyklisiin masennuslääkkeisiin.Pieninä annoksina sitä käytetään nostamaankipukynnystä. Tämän tyyppisetlääkkeet korjaavat aivojen kemiallisentasapainon häiriöitä ja kohottavat alentunuttamielialaa. Lääke vaikuttaa aivojenvälittäjäaineisiin ja sitä kautta myösvähentää nikotiinista saatavaa mielihyvää.Nortriptyliinihoito tupakasta vieroituksessakestää tavallisesti 12 viikkoa.Nortriptyliiniä ei ole suunnattu ensisijaisestitupakasta vieroitukseen, joten seon tiettävästi vähiten käytetty vieroituslääke.Tutkimusten mukaan sen teho onsamaa luokkaa kuin bupropionin.7/2012 KEMIA39

”Sen jälkeen en ole polttanut””Lopetin tupakanpolton Zybanin avullanoin viisi vuotta sitten. Olin tupakoinutviime vaiheessa kaksi askiapäivässä enkä ollut aiemmin edes yrittänytlopettaa.En huomannut Zybanin aiheuttavanmitään sivuvaikutuksia, mutta lopetinlääkkeen syömisen parin viikonjälkeen, koska minun ei tehnyt enäämieli tupakkaa. En myöskään tuntenutmitään tupakoinnin lopettamisestajohtuvia vieroitusoireita.”Mies, 55 v., tupakointia yli 30 v.”Olen pitkän linjan tupakkamies. Aloitintupakoinnin noin 15-vuotiaana japoltan edelleen. Olen aina polttanutnoin kaksi askia päivässä. Yritin lopettaatupakoinnin Zybanin avulla, muttalääkkeellä ei ollut minuun mitäänvaikutusta: ei se aiheuttanut sivuvaikutuksia,mutta ei myöskään vieroittanuttupakasta. Muita tupakanvieroitukseentarkoitettuja reseptilääkkeitäen ole kokeillut.Koko ajan mielessä pyörii, pitäisikötupakointi lopettaa, sillä olen sairastanutäänihuulisyövän ja minulla on yskääja hengenahdistusta.”Mies, 71 v., tupakointia yli 55 v.”Lopetin tupakanpolton Champixinavulla noin puolitoista vuotta sitten,jolloin poltin 12–13 savuketta päivässä.Olin jo aiemmin yrittänyt lopettaanikotiinitablettien ja -purukumin avulla,mutta olin aina pienen tauon jälkeenjatkanut tupakointia. Champixkuurinalku meni hyvin, mutta annoksennostaminen aiheutti uniongelmia,minkä vuoksi jouduin puolittamaanlääkeannoksen.Tupakoinnin lopetin syötyäni lääkettäkaksi viikkoa. Se oli helpotus,sillä tuossa vaiheessa tupakoinnistatuli minulle huono olo. Sen jälkeen enole polttanut, vaikka vieläkin tupakansavutuoksuu minusta ihanalta!”Nainen, 34 v., tupakointia noin15 v.”Lopetin tupakanpolton Champixinavulla viime keväänä, jolloin poltinnoin askin päivässä. Olin aikaisemminpari kertaa yrittänyt lopetusta nikotiinipurukumintai -laastarin avulla, muttenollut onnistunut. Champix aiheuttiminulle päänsärkyä, väsymystä ja jonkinverran unettomuutta, minkä vuoksilopetin kuurin noin puolivälissä.Väsymys – vaimoni mielestä flegmaattisuusja aloitekyvyttömyys – jaajoittainen päänsärky jatkuivat lääkkeenlopetuksen jälkeen pitkään. Pääsinkuitenkin eroon tupakasta, edesolut- tai viini-iltojen yhteydessä ei oletehnyt mieli polttaa.”Mies, 58 v., tupakointia yli 30 v.kehittää muitakin synteettisiä rokotteita,esimerkiksi malariaa, syöpää, hyljintäreaktioitaja diabetesta vastaan”, SirkkuVilkman sanoo.Rokotteen yhteydessä on keskusteltueettisistä kysymyksistä, muun muassasiitä, missä tilanteessa ja kenelle rokotettavoidaan käyttää.”Potilaat kuvittelevat usein, että lääkkeenavulla tupakointi on helppo lopettaa.Tupakoinnin lopetuksessa kuitenkintärkeintä on opetella elämään ilman tupakointiaeli irrottautua tapariippuvuudesta.Tapaa eivät poista mitkään lääkkeeteivätkä rokotukset”, Vilkman sanoo.”Toisaalta jos on jatkuvasti epämiellyttäväolo, uuden oppiminenkin on vaikeaa.”Miesten tupakointivähenee• Suomalaisista miehistä tupakoireilu viidesosa eli 22 prosenttia.Luku on viime vuosikymmeninäpienentynyt selvästi. 1940-luvullamiehistä 70 prosenttia poltti.1960-luvulla prosenttiluku oli runsaat60 ja 1980-luvulla noin 40.• Suomalaisnaisista tupakoitsijoitaon 15 prosenttia. Luku on pysynytennallaan useita vuosia.• Teini-ikäisistä (14–18 v.) polttaa16 prosenttia. Luku on pojilla jatytöillä sama.• Suomen lääkäreistä tupakoitsijoitaon 7 prosenttia.Lähde: www.suomenash.fiodotettiin markkinoille jo vuonna 2008,mutta samana vuonna julkistettiin vastaensimmäisen kliinisen tutkimuksentulokset, jotka jättivät paljon selvitettävää.Tutkimuksessa kahdesta tupakoijaryhmästätoinen sai kuukauden välein viisinikotiinirokotusta ja toinen lumerokotuksia.Jo ensimmäinen rokoteannos kehittikaikille tutkittaville vasta-aineita. Nikotiinirokotuksiasaaneet pystyivät kaksiensimmäistä kuukautta pidättäytymääntupakasta lumeryhmää paremmin, muttasen jälkeen ero ei ollut merkittävä.Ne, joilla nikotiinirokotukset saivataikaan korkeimman vasta-ainepitoisuuden,kykenivät kuitenkin olemaan tupakoimattalumeryhmää useammin myösvuoden kuluttua.Tutkimusta tehtäessä ei tiedetty, kuinkasuuria vasta-ainetasoja hoitovasteenaikaansaamiseksi tarvitaan.Tutkimuksessa rokote osoittautui jokatapauksessa turvalliseksi ja hyvin siedetyksi.Tupakasta vieroittavat lääkkeet sensijaan saattavat aiheuttaa epämiellyttäviäsivuvaikutuksia, kuten pahoinvointia jauniongelmia.Kirjoittaja on vapaa toimittaja.teija.horppu@thor-viestinta.fiTurvallinen jahyvin siedettyVieroitusrokotetta on kehitetty Sveitsissäkoko 2000-luvun ajan, mutta julkisuudessasiitä on kerrottu vähän. RokotettaHaastattelun lisäksi jutun teossaon käytetty mm. seuraavia lähteitä:www.terveyskirjasto.fi, www.stumppi.fi,www.kaypahoito.fi, www.terve.fi, Hyväterveys 8/2012.40 KEMIA 7/2012

NÄKÖKULMASILLOIN ENNENKemia-Kemi 11/1977Suomi esiintyi edukseen Moskovassa järjestetyssä kansainvälisessäKemia 77 -näyttelyssä, kirjoitti Kemian Keskusliitonvaratoimitusjohtaja Ahti Haapaniemi.PerässähiihtäjäKemia-lehden kolumnistiAnja Nystén onKemikaalikimarakirjan(Teos, 2008)kirjoittaja, joka pitääblogia osoitteessawww.kemikaalikimara.blogspot.com.PUUSUKSET JA ROTTINKISAUVAT, lylyä ja kalhuaseuranneet suksiteknologian välineet, muistaa varmaanjokainen ennen 1970-lukua syntynyt.Voitelu oli yksinkertaista, tervaa ja kynttilää pohjaan.Lapsena harmistukseni oli suuri, kun luokkakaverin isätervasi puujärviseni ja töhri tervaa myös suksen yläpintaan.Itse levitin tervat pensselillä, joten jälki oli siistiä.Jos oikein halusi hifistellä voiteiden kanssa, hinkattiinpohjaan vihreää tai punaista Rexiä. Oli luistoa ja pitoa– ehkä.PUUJÄRVISTEN JÄLKEEN markkinoille alkoi tullamuovipinnoitettuja ja kokomuovisia suksia. Ostin opiskeluaikana”Never Wax” -sukset, jotka sittemmin nimesin”Never Ski” -mallistoon kuuluviksi.Taistelin kyseisen suksiparin kanssa jokusen kerranvuodessa, lipsuen ja aina varpaat rakoilla. Monotkaankun eivät olleet kaksiset.Himohiihtäjät harrastivat jo tuolloin teflonvoiteita. Pitovoidepurkkienväriskaala lähestyi sateenkaaren kirjoa.Mullistava keksintö pitovoiteiden saralla oli pitoteippi,joita valmistaja suuren kysynnän yllättäessä joutui urakallapaketoimaan tuotepakkauksiin käsin. Pakkauskonettakun firmassa ei vielä ollut, ja teipit menivät kuinkuumille kiv… eikun jäisille laduille.Minäkin innostuin ja ostin asiantuntevan myyjän opastuksellajuuri minulle sopivat sukset, joihin pyysin myyjäävielä merkkaamaan teippien paikat. Monotkin menivätvaihtoon, eikä rakkolaastareita enää tarvittu. Hiihtoalkoi tuntua mukavalta – tai ainakin siedettävältä.KOTIVÄKI ON YLLYTTÄNYT, että minun pitäisi hankkiananosukset, jotka tietävät, milloin tarvitaan pitoa jamilloin luistoa.En ainakaan vielä ole lämmennyt ajatukselle. Onhanne teipitkin vaihdettu vasta pari kertaa. Sekä hiihdossaettä suksitekniikan soveltamisessa olen ikuinen perässähiihtäjä.Anja Nysténanja.nysten@gmail.comKemira Oy esitteli miltei kokotuotantonsa lannoitteista hengityssuojaimiin.Neste Oy:n osastollaoli nähtävissä yhtiön tulevanbenseeniyksikön pienoismalli.Farmos-yhtymä Oy olikeskittynyt lähinnä lääkelinjansatuotteiden esittelyyn, muttamyös yhtiön uusi flokkulanttituntui kiinnostavan erityisestineuvostoliittolaisia selluntuottajia.Tikkurilan Väritehtaittenkiinnostavin näyttelyesine oliyhtiön Monicolor-laite, jonkatoimintaa useat näyttelyvieraatkiinnostuneina seurasivat.Zeofinn Oy esitteli orgaanisiapigmenttejään, joitayhtiö toimittaa mm. Neuvostoliittoon.A. Ahlström Osakeyhtiö oli tuonutnäyttelyyn eristystarkoituksiin käytettäviä lasikuitu- ja -huopatuotteitaanja Asko-Upo Oy esitteli muoviputkia ja niiden tuotantoa.Erilaisia kemian teollisuudessa käytettäviä koneita ja laitteita olinähtävissä Oy Hydro-Tekno Ab:n, Neles Oy:n ja Oy Sperry-RandAb:n osastoilla. Oy Tampella Ab keskittyi Pekilo-prosessin esittelyynja Ollituote Oy:n osastolla oli sairaalatarkoituksiin sovellettupika-analysaattori. Tuonti- ja vientiliikkeistämme olivat mukanaKaukomarkkinat Oy ja Oy Mercantile Ab. Näistä edellisen osastollaoli kahdeksan kemian teollisuuden yritystä nimittäin Finnish ChemicalsOy, Oy Hercofinn Ab, Metsäliiton Teollisuus Oy, E. Priha Oy,Stymer Oy, Suomen Talkki Oy ja Teknos-Maalit Oy.Kemia-Kemi 11/1987Suomen osastoon Moskovan Kemia 87 -näyttelyssä tutustuimuun muassa varaministeri B. Jeltsin, kertoivat RailiNuortila ja Heikki Fontell.Neuvostoliiton peltoala ylittää200 milj. hehtaaria ja se on jakautunutvarsinaista tropiikkiaehkä lukuun ottamatta kaikillemaailman ilmastovyöhykkeilletundrasta ja mustanmullanalueesta kuivimpiin aro- ja aavikkoalueisiinsaakka. Kaikiltanäiltä alueilta tuntui olleenkiinnostunutta ja asiantuntevaayleisöä Kemiran messutiskintakana esittämässä teräviäkysymyksiä vastattavaksi.Kemia -87 näyttelyssä oli tokiesillä Kemiran tuotanto jatekniikka koko laajuudessaan,mutta yllättävän suuri osa kävijöistähaki valoa maataloudenlannoitus- ja torjuntakysymyksiin.He olivat tulleet Valko-Venäjältä, Ukrainasta,Baltian maista, Aasian alueilta ja pohjoisilta havumetsävyöhykkeiltä,eli taigalta lähes kaikilla mielessään sama kysymys: ”Miten parantaasatotasoa lannoitteiden käyttöä lisäämällä?” Kävijät olivat asiantuntijoita,käytännön viljelijöitä, tutkijoita ja maatalousneuvojia, jotka eivätolleet suoraan päätöksentekijöitä, mutta he olivat asiantuntijoita, jotkahalusivat tietää ja viedä tietonsa kentälle sekä sitä kautta vaikuttaa osaltaantulevien päätösten syntymiseen. Lopulliset päätöksethän tehdäännimenomaan kentän tarpeita tyydyttämään.7/2012KEMIA41

NANOKULJETINvie lääkkeen kohteeseensaProfessori Arto Urtti yhteistyökumppaneineen kehittää keinoja,joiden avulla elimistössä kulkeva lääkeaine löytää varmasti perille.Sisko LoikkanenSuun kautta nautitun lääkkeen tehoainematkaa yleensä vaikutuspaikkaansa ongelmitta.Tilanne muuttuu kuitenkin mutkikkaaksi,jos aineen on tarkoitus päästäsilmän verkkokalvolle tai aivoihin.”Lääkeaineet eivät etene verenkierrostaverkkokalvolle helposti. Silmätipatkinvaikuttavat vain silmän etuosassa muttaeivät takaosan verkkokalvolla”, kertooHelsingin yliopiston Lääketutkimuskeskuksenjohtaja, biofarmasian professoriArto Urtti.Aivoissa lääkeaineen eteneminen saattaatyssätä verisuonten seinämistä rakentuvaanveri-aivoesteeseen, joka suojaaaivokudoksia.”Aivoissa verisuonten seinämä on tiivis,eikä isokokoinen lääkeainemolekyyliläpäise sitä. Tämä vaikeuttaa neurologistenja psykiatristen lääkkeiden kehittelyä.”Vastaan voi tulla myös tyly ovimies.”Jos lääkeaine onnistuukin pääsemäänsuonten seinämien soluihin, siellä vastassaovat erityiset proteiinit, jotka työntävätaineen takaisin verenkiertoon. Vähänkuin portsari heittäisi hankalan asiakkaanulos ravintolasta.”Esimerkiksi aivojen rappeumatautienhoitoon on jo olemassa proteiinilääkkeitä,jotka saattaisivat tehota itse sairauteen.Pulmana on, että ne eivät läpäisematkalla olevia esteitä.KuljettimienkyytiläisinäRatkaisu ongelmaan saattaa löytyä nanokuljettimista,joiden kyydissä lääkeaineentaival hoituisi.”Nanokuljettimet pyritään kehittämäänsellaisiksi, että ne läpäisevät veri-aivoesteen.Vaihtoehtoina ovat konjugaatit, joihinlääkeaine sidotaan, ja aihiolääkkeet,joita aivojen portsari ei tunnista”, Urttikertoo.Nanokuljettimet voisivat kenties tarjo-ta avun myös aivan uudenlaisten aineiden,proteiinilääkkeiden lisäksi geenilääkkeidenkäyttöön. Isokokoisina molekyyleinäaineet eivät läpäise solukalvoa,vaikka niiden on tarkoitus vaikuttaa nimenomaansolun sisällä. Kuljettimienavulla nekin ehkä saadaan puikahtamaankohteeseensa.”Ajatuksena on, että solu ”syö” nanokuljettimen,joka sitten etenee tumaan javapauttaa siellä sisältämänsä dna:n. Kundna luetaan tumassa, lopputuloksenasyntyy haluttua proteiinia.”Myös dna- ja rna-perustaiset geeninhiljentäjälääkkeethyötyisivät nanokuljettimesta,koska niidenkin täytyy päästäperille solulimaan.Syövänhoidossa nanokuljettimienavulla voidaan ehkä lieventää haittavaikutuksia,joita suuret lääkeainemäärätaiheuttavat. Nanosäiliön sisällä lääkekulkisi suojattuna suoraan kasvaimeeneikä siitä koituisi haittaa muulle elimistölle.Jo varsin yleisesti käytettävät proteiinilääkkeetovat täsmälääkkeitä, jotkaovat mullistaneet muun muassa reumanja syövän hoidon. Ne kuitenkin annetaanlähes aina injektiona suoraan suoneen taiinfuusiona sairaalassa, mikä on sekä terveydenhuollonettä potilaan kannalta ongelmallista.Kasvutekijälääkkeet eivät pääse veriaivoesteenläpi, joten ne pakataan implantteihin,jotka viedään aivoihin leikkauksessa.Vaihtoehtona toimenpiteelleon geeniterapia, jonka avulla aivot yritetäänsaada tuottamaan tarvittavaa proteiiniaitse.Ensimmäinen geenilääke hyväksyttiinkäyttöön Euroopassa viime kesänä.”Se on tarkoitettu lipidiaineenvaihdunnanhäiriön hoitoon. Geeni viedäänkohteeseensa viruskuljettimella.”Myös verkkokalvon tulehdusten hoitoonon saatu geeninhiljentäjälääke, jokainjektoidaan suoraan silmään.KultahiukkasialiposomiinNanosäiliöistä tutkituimpia ovat liposomiteli rasvarakkulat, halkaisijaltaannoin sadan nanometrin kokoiset pallukat,joiden sisään lääkeaine kätketään.Liposomeissa on solukalvoa jäljittelevälipidikaksoiskalvo, johon lääke myösvoidaan kytkeä.Liposomi voi vapauttaa lääkeaineensolun ulkopuolella esimerkiksi syöpäkudoksessa.”Toinen vaihtoehto on, että se vapauttaaaineen solun sisällä, kun solurakkuloidenhappamuus avaa liposomin kuoren.Solussa oleva entsyymi voi kuitenkinnopeuttaa aineen hajoamista.”Urtin johtaman tutkijaryhmän tavoitteenaon kehittää liposomi, josta lääkeainevapautuu hallitusti. Ratkaisuksi onkeksitty liposomiin lisättävät kullan taimuun metallin nanokokoiset hiukkaset.”Kun liposomiin suunnataan valonsäde,metallihiukkaset ottavat vastaanvaloenergian ja luovuttavat sen lämpönäliposomin rasvakuoreen, joka sulaa japäästää lääkeaineen sisältään”, kuvaileeUrtti, jonka mukaan tarkoitukseen voitaisiinehkä käyttää myös lasersäteitä.Liposomin lopullista kohtaloa on hankalaselvittää. Myös kultahiukkasia sisältävienliposomien turvallisuus elimistölletunnetaan vielä huonosti.”Sen verran tiedetään, että jos hiukkanenon kooltaan alle viisi nanometriä, sekulkeutuu verenkiertoon ja munuaistensuodattimien läpi virtsaan, jonka mukanase poistuu.””Viittä nanometriä suuremmat hiukkaseteivät kuitenkaan pääse munuaistensuodattimien läpi vaan joutuvat maksaan,joka pyrkii ne sitten poistamaan.”Se, rikkovatko kultahiukkaset soluelimiätai aiheuttavat solussa toksisia reaktioita,riippuu hiukkasen pinnan rakenteesta.42 KEMIA 7/2012

Elina RaukkoArto Urtti tekee tutkimustaanusean yhteistyökumppaninkanssa. Mukana ovat biofarmasianprofessorikolleganMarjo Yliperttulan lisäksiHelsingin yliopiston polymeerikemian,Aalto-yliopistonfysikaalisen kemian jaItä-Suomen yliopiston silmätautiopinasiantuntijat.”Nanokuljettimetjoutuvatsamaan syyniinkuin muutkinlääkkeet.””Pinnan kemia on onneksi säädeltävissä”,sanoo Urtti ja muistuttaa, että lääkkeidenteho ja vaikutukset tutkitaan ainatarkasti ennakkoon, olipa niissä nanokokoisiahiukkasia tai ei.”Nanokuljettimet joutuvat samaansyyniin kuin muutkin lääkkeet. Lisäksiarvioidaan, ovatko mahdolliset haitathyväksyttäviä suhteessa saavutettuihinhyötyihin.”Polymeeri tuopitkän vaikutusajanLiposomien ohella Urtti ryhmineen tutkiijoka tapauksessa myös muunlaisiananokuljettimia. Sellaisena voisi toimiaesimerkiksi itseorganisoituva polymeerimiselli,jossa on vesiydin. Toinen vaihtoehtovoisi olla kerroksittainen polyelektrolyyttirakenne,jossa eri tavoin varautuneetpolymeerikerrokset rakentuvattoistensa päälle.”Monikerrosrakenne tuo kestävyyttä jahidastaa lääkkeen vapautumista.”Verkkokalvon ikärappeuman lääkitsemiseenryhmä on alkanut hiljattain kehittääverkkomaista polymeeriä, jonkahaaroihin lääkeaine kiinnitetään. Suurikokoinenhaarautunut polymeeri, jonkamolekyylipaino lasketaan jopa miljoonissa,poistuu elimistöstä hitaasti ja vaikuttaakohteeseensa pitkään.Polymeeri voidaan pistää silmän lasiaiseenruiskulla.”Nykyisin lasiaiseen joudutaan injektoimaanlyhytvaikutteinen lääke jopakerran kuukaudessa, mutta verkkomaisenpolymeerin ansiosta lääke voitaisiinantaa ehkä vain kerran vuodessa”, Urttikuvailee keksinnön etuja.Tutkijat pyrkivät löytämään mahdollisimmansopivan polymeerin räätälöimälläelimistön omia molekyylejä.”Tavoitteena on, että kun polymeerihajoaa elimistössä, prosessissa syntyyvain elimistölle tuttuja aineita.”Kirjoittaja on kemisti jaYlen tiedetoimittaja.sisko.loikkanen@yle.fi7/2012 KEMIA43

Parempia komposiittejagrafeenillaMaailman ohuin materiaali grafeeni antaa hyvänsäväyksen moneen erilaiseen komposiittiin.Jari KoponenKun polyimidiin, elektroniikkateollisuudessayleisesti käytettävään kapselointimateriaaliin,lisätään hiukkanen grafeenia,tuloksena on entistä parempi ja kestävämpipolymeeri.”Jo pieni, 0,38–0,75 prosentin grafeenilisäsaa aikaan merkittäviä parannuksiapolyimidin ominaisuuksissa”, kertookomposiittimateriaalin kehittänyt NguyenDang Luong, joka on pari viimevuotta toiminut post doc -tutkijana Aalto-yliopistonbiotekniikan ja kemiantekniikanlaitoksessa.Polyimidi on sähköinen eriste, jonkaeristävästä ominaisuudesta voi kuitenkinolla teollisuudelle haittaakin. Materiaalivoi kerätä staattista varausta, joka saattaavahingoittaa herkkää elektroniikkaa.”Grafeeni kuitenkin nostaa polyimidinsähkönjohtokyvyn juuri sopivan korkeaksiniin, että staattisiin varauksiin liittyvätongelmat vältetään.””Lisäksi hitunen grafeenia tekee muodostuvastakalvosta kutakuinkin läpinäkyvän,millä on käyttöä monissa sovelluksissa.”Polyimidin etuja ovat sen terminenstabiilisuus ja hyvät mekaaniset ominaisuudet.Grafeenitujauksella niitä voidaanparantaa entisestään. Esimerkiksi vetolujuuson grafeeni-polyimidillä parempikuin puhtaalla polyimidillä.Atominohut ihmeaine”Grafeenihiutaleet jakaantuvat komposiitissatasaisesti koko tilavuuteen, janiiden suuntautuminen on satunnaista”,tutkija paljastaa parempien arvojen salaisuuden.Mittaukset viittaavat hänen mukaansamyös siihen, että grafeenin ja polymeerinvälille muodostuu vahva kemiallinen elikovalenttinen sidos. Havainto olisi uusilöydös grafeenitutkimuksessa.Otaniemeläistutkijan työ onkin herättänythuomiota myös maailmalla. Kunhän vuosi sitten lokakuussa julkaisi ensimmäisettuloksensa Polymer-lehdessä,artikkeli nousi nopeasti lehden verkkoversionviidenneksi luetuimmaksi.Tutkimussaa jatkoaLuongin tutkimuksen lähtökohtana olilöytää tapa, jolla päällekkäisistä grafeenitasoistakoostuva lähtöaine grafiittisaadaan epäorgaanisiin ja orgaanisiinliuottimiin liukenevaksi.”Grafiitti pitää ensin muuntaa reaktiivisemmaksigrafiittioksidiksi, jota senjälkeen käsitellään etyyli-isosyanaatilla,jolloin saadaan aikaan liukeneva isosyanaatti-grafiittioksidiyhdistelmä(iGO)”,hän kuvaa menetelmän keskeistä vaihetta.Seuraavaksi suoritetaan polyimidinGrafeeni, hiiliatomeista muodostunut yhden atomikerroksen paksuinen verkkorakenne,on ohuin mahdollinen materiaali. Sen vuonna 2004 löytäneet tutkijatAndré Geim ja Konstantin Noveselov palkittiin löydöstään vuoden 2010fysiikan Nobelin palkinnolla.Grafeeniin liittyvien tutkimusten määrä on sittemmin kasvanut räjähdysmäisesti.Yksi kiinnostava osa-alue on grafeenin käyttö komposiitti- eli yhdistelmämateriaaleissa.Komposiittimateriaalit valmistetaan yhdistämällä keskenään kahta tai useampaamateriaalia. Tarkoituksena on saada syntyvään materiaaliin uusia ominaisuuksia,jotka tekevät yhdistelmämateriaalista aiempia puhtaita materiaalejaparemman.Viime vuosikymmeninä on kehitetty suuri joukko komposiittimateriaaleja,jotka parantavat vanhojen tuotteiden ominaisuuksia tai mahdollistavat kokonaanuusien kehittämisen.synteesi iGO:n läsnäollessa. Saatu dispersiolevitetään halutulle alustalle kalvoksija kuivataan. Tällöin syntyy noinkolmenkymmenen mikrometrin paksuinenkalvo, jossa tapahtuu useampikerroksisteniGO-hiutaleiden kuoriutuminenvastaaviksi yksitasoisiksi grafeenioksidiyhdistelmähiutaleiksi.Komposiittinsa jatkotutkimuksissaNguyen Dang Luong aikoo keskittyäpääasiassa sen sähköisiin ominaisuuksiin.Toinen häntä kiinnostava asia ovatmateriaalin vanhenemisilmiöt.Biotekniikan ja kemiantekniikan laitoksenprofessori Jukka Seppälä on ylpeäsaavutuksista, joihin etevä nuori tutkijaon jo lyhyessä ajassa yltänyt.”Olemme käyttäneet saamaamme tutkimuksenarvioinnin bonusrahoitusta nimenomaanpost doc -tutkijoiden palkkaamiseen.He tuovat mukanaan uuttatietotaitoa, ja heillä on positiivinen vaikutussekä syntyviin tuloksiin että osastonmuihin tutkijoihin.”Sovelluksiamoneen lähtöönJukka Seppälän mukaan laitos keskittyyperustutkimukseen ja uusien löytöjen tekemiseensen puitteissa.”Toki pidämme samalla silmällä myösmahdollisia sovellusmahdollisuuksia jayritämme löytää sopivan jatkokehittäjänmeillä saaduille tutkimustuloksille.”Jos polyimidi-grafeenikomposiitti herättäneeelektroniikkateollisuuden, laitoksessaon tehty myös paperiteollisuuttakiinnostavaa tutkimusta.Kotimaisen puunjalostusteollisuus oninnostunut etenkin mikrofibrillaarisestaselluloosasta, selluloosan johdannaisesta,jossa sellun rakenne hajotetaan nanotasolleasti.Aallon biotekniikan ja kemiantekniikanlaitos on ensimmäisenä valmistanuterilaisia nanoselluloosa-grafeenikomposiitteja,joiden avulla paperista saadaanmerkittävästi tavallista paperia vahvempaa.Samalla paperi voi olla myös sähköäjohtavaa.Korkean jalostusasteenmahdollistava tuoteinnovaatio on juurisitä, mitä suomalainen metsäteollisuusnyt kipeästi kaipaa.Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.44 KEMIA 7/2012

Aalto-yliopistoTutkija Nguyen Dang Luong haluaaseuraavaksi selvittää, millaisetuuden komposiittimateriaalin vanhenemisominaisuudetovat.7/2012 KEMIA45

Otaniemen prosessikehitysyksikköon maailman suurin yliopistojenja tutkimuslaitostennopean pyrolyysin tutkimuslaitteisto.VTT / Jukka Male46 KEMIA 7/2012

VTT tutkimuksen uranuurtajanaPyrolyysiöljy voi korvatafossiiliset polttonesteetBiomassasta nopealla pyrolyysillätuotettava öljy on noussutkiinnostavaksi vaihtoehdoksi,kun etsitään korvaajia fossiilisillepolttonesteille teollisuudeneri prosesseihin.Anja Oasmaa, Jani Lehto jaYrjö SolantaustaTervan tekeminen oli Suomessa pitkääntuottoisa, kannattava elinkeino. Oulunousi 1700- ja 1800-lukujen taitteessajopa yhdeksi maailman suurimmista tervanviejistä.Hitaasta pyrolyysistä siirryttiin parisataavuotta myöhemmin nopeaan pyrolyysiin,jonka avulla biomassasta voidaantuottaa pyrolyysi- eli bioöljyä. Sitä pidetäänlupaavana vaihtoehtona fossiilisillepolttonesteille teollisuuden eri prosesseissa.Motivaatio fossiilisten polttoaineidenkorvaamiseen biomassalla on historiallisestilikimain aina löytynyt öljystä ja senhinnasta. Tilanne on yhä sama, vaikkakinnykypäivän ihmiset ja yritykset ovatTerminenkonversioprosessiNopea pyrolyysi on terminen konversioprosessi,jossa hiiliperäinenaines, tyypillisesti puubiomassa,kuumennetaan nopeasti eli allekahdessa sekunnissa korkeaan,noin 500 celsiusasteen lämpötilaanhapettomissa olosuhteissa,jolloin puubiomassa hajoaa nesteeksi.Sivutuotteina saadaan kaasujaja hiiltojäännöstä.kasvavassa määrin kiinnostuneita myösympäristöstään. Uusiutuvat, fossiilisiapolttoaineita käyttäville järjestelmillevaihtoehtoiset energiantuotantomuodotovat kasvattaneet suosiotaan molemmistasyistä.Tutkimusta 1980-luvulta lähtienNopean pyrolyysin tutkimuksen voidaansanoa alkaneen 1980-luvun alussa, jolloinkanadalaisen Waterloon yliopistonprofessori Don Scott tutkijoineen tuottiensimmäiset pisarat pyrolyysiöljyä biomassasta.VTT osallistui muutamaa vuotta myöhemminkansainvälisen energiajärjestönIEA:n tutkimushankkeeseen, jossaarvioitiin erilaisia biomassasta tehtävienpolttonesteiden tuotantokonsepteja.Halvimmaksi tavaksi valmistaa polttonesteitäbiomassasta katsottiin nopeapyrolyysi.VTT on siitä pitäen kehittänyt systemaattisestiomaa nopean pyrolyysinosaamistaan. 1980-luvun laboratoriokokeistasiirryttiin 1990-luvulla suurempaanmittakaavaan, kun Otaniemeenhankittiin kanadalaiselta Ensyniltä, alanpioneeriyritykseltä, nopean pyrolyysinprosessikehitysyksikkö, jolla pystyttiintuottamaan bioöljyä 15 kiloa tunnissa.Samalla tutkimus laajeni nopean pyrolyysintekniikan ja valmistuksen kehittämiseensekä tuotteiden laadun jakoostumuksen tuntemiseen. Alkuperäisenlaitteiston lähes jokainen osa onajan saatossa muutettu, mutta Otaniemenprosessikehitysyksikkö on yhä maailmansuurin yliopistojen ja tutkimuslaitostennopean pyrolyysin tutkimuslaitteisto.Maailman johtavapyrolyysiöljyn analysoijaRuskea, tervanhajuinen pyrolyysiöljyon ominaisuuksiltaan täysin erilaistakuin fossiiliset polttonesteet, muutbioöljyt tai hitaan pyrolyysin terva.Pyrolyysiöljy on hapanta, sen tiheyson korkea ja lämpöarvo matala. Viskositeettion raskaan ja kevyen polttoöljynvälissä. Pyrolyysiöljy on hyvinpolaarinen, hiilivetyihin liukenematonja pääosin vesiliukoinen neste, jossaon runsaasti suurimolekyylistä haihtumatontaainesta. Öljyn kemiallinenkarakterisointi on ollut erittäin haastavaa,koska vain pieni osa siitä voidaananalysoida perinteisin kaasukromatografisinmenetelmin.VTT:ssä on siksi kehitetty vesiuuttoonperustuva fraktiointimenetelmä,jota tarvittaessa täydennetään muillatekniikoilla. Suomalainen tutkimuslaitoson tätä nykyä maailman johtavaosaaja pyrolyysiöljyn analytiikassa.Pyrolyysiöljy sisältää satoja yhdisteitä,joista suurinta osaa öljyssä on alleyhden painoprosentin verran. Fraktiointimenetelmälläöljy on jaettu viiteenryhmään, joiden pääyhdisteet määräävätsen ominaisuudet.Vettä pyrolyysiöljyssä on 25–30painoprosenttia, mikä vaikuttaa läheskaikkiin öljyn ominaisuuksiin. Öljynhappamuuteen ovat pääsyynä hapot,joita öljy sisältää 5–10 painoprosenttia.Pyrolyysiöljyn epästabiilisuuden aiheuttavataldehydit ja ketonit, joita öljyssäon 15–25 painoprosenttia. Epästabiilisuusnäkyy viskositeetin kasvamisenavarastointilämpötilan ja -ajanfunktiona. Pyrolyysiöljyn raskain osakoostuu oligo- ja polysakkarideista(25–35 painoprosenttia) ja veteen liukenemattomastaligniiniperäisestä aineksesta(15–20 painoprosenttia).Pyrolyysiöljyn kaikki erikoisominaisuudeton otettava huomioon bioöljynkäsittelyyn ja varastointiin liittyvissäratkaisuissa.7/2012 KEMIA47

Pilotoinnin kauttakaupalliseendemonstraatioonVTT:n patentoimaa leijukattilaan integroituanopean pyrolyysin konseptia onvuodesta 2009 lähtien kehitetty eteenpäinkonsortiossa, jossa ovat VTT:n lisäksiolleet mukana Metso, Fortum jaUPM.Metson tutkimuskeskukseen Tampereellerakennettiin kapasiteetiltaan useitatonneja bioöljyä päivässä tuottava pilotti.Sillä on tähän mennessä tuotettubioöljyä yli 100 tonnia, josta suuri osaon hyödynnetty Fortumin kaukolämpökeskuksessaraskaan polttoöljyn korvikkeena.Hyvin onnistuneen pilotoinnin päätteeksiFortum ilmoitti investoivansamaailman ensimmäiseen leijukattilaanintegroituun nopean pyrolyysin demonstraatiolaitokseen.Metson rakentamalaitos integroidaan Fortumin Joensuunvoimalaan.Vuoden 2013 lopulla käynnistyväprosessi-integraatti tuottaa sähkön jalämmön lisäksi 50 000 tonnia bioöljyävuodessa. Bioöljy korvaa jatkossa raskastapolttoöljyä Fortumin kaukolämpölaitoksissa,mikä pienentää huomattavastilaitosten hiilidioksidi- ja rikkidioksidipäästöjä.Positiivisten ympäristövaikutustenlisäksi käynnistyvällä laitoksella onhuomattavia paikallisia työllisyysvaikutuksia.Metso PowerMetson tutkimuskeskuksen pilottilaitoksen avulla tutkittiin muun muassa laite- jamateriaalivaihtoehtoja sekä hankittiin tietoa siitä, kuinka nopea pyrolyysi toimiisuuremmassa kokoluokassa.Kohti edullisempiatuotantokustannuksiaTutkimustyönsä tuloksena VTT on kehittänytja patentoinut niin sanotun integroidunkonseptin, jossa nopea pyrolyysiyhdistetään leijukerroskattilaan.Prosessin tarvitsema noin 500 celsiusasteenlämpötila tuotetaan leijukattilankuuman hiekan avulla. Pyrolyysiöljyntuotannon yhteydessä syntyvä hiiltojäännösja lauhtumattomat kaasut palautetaanjäähtyneen hiekan kera kattilaan poltettaviksisähkön ja lämmön tuotannon yhteydessä.Näiden ratkaisuiden avulla on mahdollistalaskea pyrolyysiöljyn tuotantokustannuksia.Konseptin toteutettavuusja markkinat Euroopan ja Pohjois-Amerikanselluteollisuudessa on arvioitu lupaaviksi.VTT on testannut systemaattisestimyös polttoaineiden analyysimenetelmiäja kehittänyt niitä soveltumaan pyrolyysiöljyille.VTT:n kehittämät aivan uudetanalyysimenetelmät on otettu maailmallayleisesti käyttöön.VTT:ssä on luotu metodeja ja standardejamyös pyrolyysiöljyn kuljetukseen,varastointiin ja käsittelyyn. Yhteistyössäyhdysvaltalaisen tutkimuslaboratorionPNNL:n ja kanadalaisen Ensynin kanssaVTT on saanut pyrolyysiöljylle ensimmäisenkattilakäytön ASTM-standardin.CEN-standardisoinnista on tehty aloiteEuroopassa. Pohjatyötä on tehty myösöljyn Reach-rekisteröintiä varten.Seuraava kohdeliikennepolttonesteetVuonna 2011 VTT sai työ- ja elinkeinoministeriöltähuomattavan rahoituksenliikenteen polttonesteiden valmistustekniikoidenkehittämiseen. Tavoitteena onluoda uutta tietoa, jonka avulla liikenteenbiopolttonesteiden tuotantokustannuksiavoitaisiin laskea radikaalisti.Projektin tekninen osatavoite on osoittaapilottikokoluokassa, että vetykäsittelyllätai katalyyttisellä pyrolyysillä voidaantuottaa kilpailukykyisesti kevyttäpolttoöljyä korvaavaa tuotetta, joka sopiimyös tavanomaisen mineraaliöljynjalostamonoheissyötteeksi.Hankkeessa on mukana teollisia toimijoitametsäbiomassan hankinnasta kevyenpolttoöljyn käyttöön ja öljynjalostukseen.VTT:n kokoama kansainvälinenkonsortio edustaa alallaan maailman ehdotontahuippua.VTT:n tavoitteena on myös laajentaanopean pyrolyysin patenttisalkkuaan jakehittää uusia keksintöjä teollisuudenhyödynnettäviksi.Anja Oasmaa ja Jani Lehto työskentelevätjohtavina tutkijoina ja Yrjö Solantausta johtavanaerikoistutkijana VTT:ssä.anja.oasmaa@vtt.fijani.lehti@vtt.fiyrjo.solantausta@vtt.fi48 KEMIA 7/2012

Kemian helmetkasvavat koulun penkilläMolekyylimallinnus ja titraussujuivat, kun Maolin kemiakilpailussamenestyneet lukiolaisetottivat selvää kemistin työstävuoden 2012 Komppa-päivillä.Sanna AlajokiKansleri Gustaf Komppa varmasti iloitsisi,jos voisi nähdä nämä kemiasta kiinnostuneetnuoret parveilemassa Helsinginyliopiston kemian laitoksen aulassa.Kemistilegendalta nimensä saaneilleKomppa-päiville on saapunut eri puoliltaSuomea parikymmentä Matemaattistenaineiden opettajien liiton Maolin kemiakilpailussamenestynyttä lukiolaistaopettajineen.Aluksi kuulemme, että kemianteollisuudenmerkitys Suomen taloudelle ontilastojen mukaan koko ajan kasvussa.Alalle tarvitaan siis jatkuvasti uusiaosaajia.Kemian laitoksen johtaja MarkkuRäsänen kertoo nuorille, että he ovattärkeää väkeä.”Haluamme, että kemianopettajat kasvattavatmeille helmiä.”Käytännön työ sujuuSanna AlajokiMonipuolinen alaProfessori Räsänen arvelee,että suuri yleisö ei välttämättätiedä, missä kaikkial-Tampereen lyseon MikaKiviluoma pääsi Komppapäivillätutustumaan muunmuassa titraukseen.Komppa-päivät• 23. kerran järjestetty tapahtumakantaa Teknillisen korkeakoulunensimmäisen kemian professorinGustaf Kompan nimeä. Komppaoli myös Suomalaisten KemistienSeuran SKS:n perustaja.• Tarkoituksena on tutustuttaakemiasta kiinnostuneita lukiolaisiaalan ajankohtaisiin asioihin jakannustaa heitä kemian opintoihinsekä tukea kemianopettajientyötä.• Pidettiin 1985–1996 Teknillisessäkorkeakoulussa. Vuonna2002 SKS ja Kemianteollisuusry ryhtyivät jälleen järjestämäänvuosittaista tapahtumaa, jokanykyään kiertää yliopisto- ja korkeakoulupaikkakunnilla.Kun kemian laitokseen on tutustuttu,osa lukiolaisista rakentaa molekyylimallinnuksenavulla vesi- ja aspiriinimolekyylinja tutkii sitten sen IR-värähtelyspektrejä.Samaan aikaan toisessa laboratoriossaon jännittynyt tunnelma, kun perussarjanosallistujat valmistautuvat määrittämäänsaamansa näytteen koostumuksen.Kisaajat lukevat hiljaisuuden vallitessaoksaalihapon ja kalsiumoksalaatin tit-rauksen ohjeet ja ryhtyvättoimeen.Perussarjalaiset ovat suorittaneetvasta yhdestä kolmeenkemian kurssia, muttaKajaanin lukion toista luokkaakäyvä Siiri Heikkinenon ehtinyt titrata ennenkin.Myös Mika KiviluomaTampereen lyseon lukiostaetenee nopeasti suorituksessaan,vaikka menetelmäon hänelle uusi.Kilpailun jälkeen tutkijanalutaloittavat kiivaantietojenvaihdon.”Pohdimme yhdessä, mitätuloksia oli saatu ja mikäoli oikea tapa tehdä tehtävä.Moni oli tehnyt saman virheentulosta laskiessaan”,Kiviluoma harmittelee.la kemiaa onkaan. Myös kemian alankoulutuksen saaneiden työnkuvat ovatmonille tuntemattomia.Ainakin Komppa-päivien yleisö onkuitenkin innokas ottamaan asiasta selvää.Siiri Heikkinen kertoo, että kemiaon hänelle yksi tulevaisuuden ammattivaihtoehdoista.”Uskon saavani tänään paljon tietoasiitä, mitä kemisti voi työkseen tehdä.Nimenomaan sitä varten tulin mukaantapahtumaan.”Mika Kiviluoma on samaa mieltä.”Kemia on kiinnostava ala, jota voisinhyvinkin opiskella lukion jälkeen. Kutsutänne ilahdutti, sillä on mukava päästätutustumaan kemistien arkeen.”Kumpulasta ryhmä suuntaa Valion tiloihinPitäjänmäkeen. Laboratorion laitteetja A. I. Virtasen museoitu työhuonekiinnostavat kaikkia. Yhtiön tuotekehityksellekinhalutaan antaa vinkkejä. Kilpailijoidenmukaan Valio voisi kehittäävaikka kaasumuotoisen juuston.Luonnontieteellisessä museossa järjestetyniltaohjelman jälkeen väsyneetlukiolaiset lähtevät keräämään voimiaseuraavaa päivää varten. Ohjelmassa onsilloin tutustuminen Neste Oilin tuotantolaitokseenPorvoossa.Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri jaKemia-lehden vakituinen avustaja.sanna.alajoki@kemia-lehti.fi7/2012 KEMIA49

Vihreä viimeinen matkaEkologinenhautaustekee tuloaanMyös hautaustoiminnassa on pyrkimys vähentää haitallistenaineiden pääsyä ilmaan ja maaperään. Ekologisia hautauspalvelujaon saatavilla yhä enemmän, joskin niiden kysyntä on vielä vähäistä.Arja-Liisa PaavolaSuomen hautaustoimistojen liiton mukaankaikilla hautaustoimistoilla on tarjollaympäristöä säästäviä vaihtoehtoja,joissa hautaamisen ympäristövaikutukseton otettu huomioon alusta loppuun.Hautaustoimistoon saapuvat omaiset ottavatsilti vain harvoin puheeksi ekologisuuden.”Alalla on olemassa tietyt traditiotja suositukset, joiden suunnittelussa onollut mukana Suomen ympäristökeskus.Hautausten ympäristövaikutuksiaei kuitenkaan kontrolloida, vaan ne ovatkunkin hautausmaan eli siitä vastaavanseurakunnan vastuulla”, toteaa toimitusjohtajaHannu Lehtonen SHT-tukkuOy:stä. Yhtiö on Suomen johtava arkkujenvalmistaja ja hautaustarvikkeidentukkutoimittaja.Perinteisessä suomalaisessa hautauksessaarkut ovat olleet maatuvia aina siitälähtien, kun niitä on maassamme käytetty.Arkut rakennettiin puusta, ja vainajanleposijaksi aseteltiin olkia tai heiniä.Ekologia on siten ollut sisäänrakennettuosa hautaustraditiotamme.Nykyaikana ympäristöä suosivin vaihtoehtosekä arkku- että tuhkahautauksessaon luonnonvahalla käsitelty puuarkku,jonka sisäosissa on käytetty luonnonmateriaaleja.Useilla hautausalan yrityksillä onomat ekologiset arkkumallistonsa, joissaraaka-aineena saattaa olla lähimetsänpuusta sahattu raakalauta ja sisusmateriaalinapellava. Arkkujen valmistuksessakäytettävät liimat ovat vesiliukoisia jakuormittavat siten ympäristöä mahdollisimmanvähän. Myös pinnoituksessahyödynnetään vesiliukoisia väriaineitaja lakkoja.Legenda pahvinekologisuudestaTätä nykyä Suomeen tuodaan kuitenkinScanstockphotoyhä enemmän myös ulkomailla valmistettujaarkkuja, joiden materiaalit saattavatpoiketa suuresti siitä, mihin meilläon totuttu.”Suomessa käytetään kangaspäällysteisiäarkkuja, joita muualla maailmassaei tunneta. Eteläeurooppalaisissa arkuissaon sen sijaan lähes aina kiiltävä lakkapinta”,Lehtonen kertoo kulttuurieroista.”Katolisissa maissa myös suhtaudutaankielteisesti vainajan tuhkaukseen,kun taas maahautauksen lisäksi niissäkäytetään holvihautausta. Kuumassa ilmastossavainaja hajoaa hautaholvissa,ja jäännökset haudataan maahan.”Kaikkein vihreimmäksi vaihtoehdoksimielletään usein pahvista valmistettuarkku, jollaiset alun perin suunniteltiinkäytettäviksi katastrofialueilla. Nykyisinesimerkiksi Ranskassa toimii kauniitadesignarkkuja tuottava yritys, jokamarkkinoi pahvisia, kuvioidulla muovipinnoituksellaviimeisteltyjä tuotteitaannimenomaan ympäristöväittämin.Hannu Lehtonen kuitenkin tyrmääpahviarkkujen ekologisuuden täysin.”Se on pelkkä legenda.””Ensinnäkin pahvia valmistettaessatehtaiden tuotanto- ja jätevedenpuhdistusprosessitkuluttavat energiaa ja kuormittavatympäristöä. Kun vainajan kuolemanja hautaanlaskun väli on Suomessakeskimäärin kolme viikkoa, pahvi hyvintodennäköisesti vettyy ja sen rakennepettää kylmiösäilytyksen aikana. Hautauskäytössäpahvin pintaa onkin vahvistettavalaminoimalla siihen kosteudenimeytymistä estäviä kerroksia.”Lisäksi pahvi palaa erittäin huonosti.Pahviarkun tuhkauksessa on palamisenylläpitämiseksi ja polttoprosessin loppuunsaattamiseksi käytettävä enemmänöljyä kuin puisen arkun.Hyvin palava puinen arkku sen sijaantuo krematoriouunin tuhkausprosessiinkeskimäärin 160 kilowattituntia energiaa,mikä omalta osaltaan pienentää energiankulutuksenkokonaismäärää.Krematorioidenpäästöt kuriinTuhkahautaus on hyvä vaihtoehto erityisestialueilla, joilla maatyyppi hidastaamaatumista. Etenkin suuremmissa kaupungeissatuhkataan nykyisin yhä useampivainaja. Helsingissä tuhkaustenosuus hautauksista on jopa 80 prosenttia,muualla Suomessa noin 40 prosenttia.”Vainajan saa tuhkata vain aluehallintovirastonhyväksymä krematorio. Tuhkaustoiminnastaon säädetty hautaustoimilaissavuodelta 2003. Organisaationon oltava yleishyödyllinen, ja toimintaanon oltava ympäristölupa”, kertoo toimitusjohtajaGöran Fagerström Krematoriosäätiöstä,joka rakennutti Suomenensimmäisen krematorion vuonna 192650 KEMIA 7/2012

helsinkiläisen Hietaniemen hautausmaanyhteyteen.Ympäristölupa on krematoriokohtainen.Esimerkiksi Hietaniemen krematorionuudessa luvassa on otettu huomioonItämeren suojelusopimuksen Helcominsuositukset vuodelta 2008.”Luvassa asetetaan raja-arvot muunmuassa elohopea-, häkä- ja hiukkaspäästöille.Lisäksi määrätään, että tuhkausprosessinylijäämälämpö on otettavatalteen ja käytettävä rakennusten lämmittämiseen.Myös savukaasujen puhdistuson pakollista.”Tuhkauksen aikana vapautuvat kaikkiaineet, joista keho ja arkku koostuvat.Haitallisin on elohopea, joka on peräisinvainajan hampaiden amalgaamipaikoista.Vaikka yhdistelmämuovit ovat1980-luvulta lähtien vallanneet alaapaikkausmateriaalina, amalgaamia käytetäänetenkin poskihampaiden paikkoinavielä nykyäänkin.”Tuhkauksen aikana syntyy lisäksihiukkasia ja, mikäli polttoprosessin lämpötilaon liian alhainen, myös häkää. Uusiinlaitoksiin asennetaankin entistä tehokkaampiapolttouuneja ja savukaasupuhdistukseentarvittavat laitteet.”Kaikki tuhkaamisesta jäävä metalli,kuten vainajien tekonivelet ja arkkujennaulat ja ruuvit, kerätään talteen ja toimitetaanuusiokäyttöön.Fagerströmin mukaan tuhkauksen etumaahautaukseen verrattuna on sen nopeus.Tuhkaus on lisäksi hygieeninenhautausmenetelmä, joka myös säästääresursseja vähentämällä uusien hautausmaidentarvetta.”Ilmansaastuttamisongelmakin on lähivuosinapoistumassa uuden lainsäädännönastuttua voimaan.”Kirjoittaja on vapaa toimittaja.arjaleena.paavola@gmail.comPromessointitekeevainajasta tomuaPromessointi on Ruotsissakehitetty hautausmenetelmä,jossa pyritään mahdollisimmansuureen ekologisuuteen.Biologi Susanne Wiigh-Mäsakin innovaatiossa vainajajäähdytetään nestemäisellätypellä ja tärisytetään senjälkeen tomuksi.Ruotsalaisidean pohjana on tosiasia,että lähes 70 prosenttia ihmiskehostaon vettä. Promessiossa elikylmäkuivauksessa arkku vainajineenupotetaan nestetyppeen, jonkalämpötila on 196 miinusastetta.Jäädytystä seuraa täristysvaihe,jossa arkku ja sen sisältö muuttuvattomuksi.Elohopea, kultapaikat, titaaniruuvitja muu metalli kerätään talteen,ja muu jäljelle jäänyt aines – jota onkeskimäärin 20–30 kiloa – voidaansiirtää esimerkiksi maissitärkkelyksestätehtyyn pieneen arkkuun.Promessiosta ei Wiigh-Mäsakinmukaan aiheudu haittavaikutuksiailmaan, maaperään tai vesistöön.Promessointilaitoksen energiankulutusolisi tosin suurempi kuin tavallisessamaahautauksessa muttavain samaa tasoa kuin tuhkauksessa.Promessoinnin jälkeen hautausvoitaisiin tehdä alle metrin syvyyteenmaahan, ja jäännökset maatuisivatvuodessa.Uutuusmenetelmää tekee tunnetuksiProlifera-sivusto (www.prolifera.se),jonka kautta jo reilut 600ruotsalaista on ilmoittanut halustaantulla haudatuksi promessoituna.Yhä kehitysasteella olevan menetelmäntuominen käytännön hautausvaihtoehdoksivaatisi kuitenkinmaassa lakimuutoksen.7/2012 KEMIA51

Jorma Lehtosenkotitalon pihaakoristavan jyhkeänmerimetsopariskunnanjalkojenjuuressa erottuvatjäänteet juurisyödystä kalasta.Arja-Leena Paavola52 KEMIA 7/2012

Lintuveistosten loppusilaussyntyy kemian keinoinKuvanveistäjä Jorma Lehtonenluo persoonallisia lintuveistoksiapääasiassa pronssiin valamalla.Tärkeä roolinsa teostenviimeistelyssä on erilaisillakemikaaleilla – ja saunalla.Arja-Leena PaavolaLintujen sirous, keveys ja sulavat liikkeetsaivat Jorma Lehtosen uppoutumaansiivekkäiden elämään jo pikkupoikana,jolloin hän kulki metsällä ja merelläisänsä kanssa. Yksityiskohtiin ulottunutkiinnostus johti pojan myös täyttämäänlintuja. Työssä hän osoittautui poikkeuksellisentaitavaksi.”Sain jo koululaisena lääninhallitukseltatäyttämiseen tarvitut luvat, joitavaadittiin muun muassa siksi, että täytettyjeneläinten säilyttämiseen ja tuhohyönteisiltäsuojaamiseen käytettiin tuohonaikaan arsenikkia”, Lehtonen muistelee.Vuosien varrella sivutyöstä lintujentäyttäjänä kertyi mukavasti tuloakin, kunmuseot ja etenkin koulut kartuttivat kokoelmiaan.Varsinaisen leipätyönsä ekonomin tutkinnonsuorittanut Lehtonen teki muunmuassa yritysjohdon konsulttina. Elämämuuttui vuonna 1978, kun yllättäen iskenytraju aivorunkoinfarkti vei miehenkuoleman partaalle. Tuolloin 46-vuotiasLehtonen selvisi koettelemuksesta, muttajoutui opettelemaan uudelleen kaikkitaitonsa kävelemistä myöten.”Olin aina ajatellut, että opettelen kuvanveistoasitten eläkepäivinä. Kun sormenialkoivat infarktin jälkeen taas totella,päätin, että enää en odota.”Uuden taidon omaksuminen oli isoaskel, sillä Lehtonen valitsi materiaalikseenmetallin.”Sen käyttö on vaativaa, eikä työtäpysty oppimaan kirjoista. Neuvoja saintutustuttuani kuvanveistäjä Heikki Häiväojaan.Myöhemmin olemme tehneetyhdessä hautamuistomerkkejä, Häiväojasuunnitteli kivityön ja minä tein linnut.”Pronssi juoksee hyvinLehtonen on käyttänyt teoksissaan pääasiassapronssia, kuvanveiston vanhaa,arvostettua materiaalia. Kuparipohjaisenametalliseoksena pronssilla on matalampisulamispiste kuin raudalla, ja senkäsittely on siten rautametalleja helpompaa.Veistäjän oman luonnehdinnan mukaanpronssia on hyvä työstää, se juokseehyvin ja menee kohtuullisen helpostipaikoilleen.”Pronssi on erittäin vahva materiaali,jota voi hyvin muunnella oksideilla jasaada siten aikaan eri värejä. Mitä enemmänseoksessa on kuparia, sitä punaisempaapronssi on. Pronssiin saa myösvihreän ja ruskean eri sävyjä ja tarvittaessajopa mustaa”, Lehtonen kuvailee.Taiteilijan toinen suosikkimateriaalion hopea.”Siitä tekemäni veistokset ovat yleensäpienikokoisia jo siksi, että hopea onkallista. Kilohinta on parikymmenkertainenpronssiin verrattuna.””Täyttä hienohopeaa ja painoa kolmisenkiloa”, Lehtonen antaa kokeilla kahdestalokista muodostuvaa teostaan.Jorma Lehtonen kuuluu niihin harvoihinmetallitöihin keskittyviin kuvanveistäjiin,jotka itse tekevät työn alustaloppuun aina valamiseen ja viimeiste-Lokkipari lentääVantaanHämeenkylänhautausmaalla.Jorma Lehtosenveistoson nimeltäänValoon.Kuvat: Arja-Leena PaavolaEtääntyvätlinnut Hämeenkylänhautausmaanmuistokivessäkuvaavatvähitellenhelpottavaasurua läheisenmenettämisestätoivuttaessa,Jorma Lehtinenkertoo.7/2012 KEMIA53

Jorma Lehtosen työhuoneesta löytyy työkalu poikineen.”Joka pensselillä on omakäyttötarkoituksensa”, taiteilija sanoo.lyyn asti. Veistäjän työ on fyysisestikinvaativaa, mikä näkyy miehen vankoissakäsivarsissa. Kesällä 80 vuotta täyttänyttaiteilija on tosin jo muutaman vuodenajan antanut osan teoksistaan muidenkinvalettavaksi.KemikaalienestetiikkaaJorma Lehtosen lintuhahmot ovat luonnollistakokoa. Siivekkäät on yleensäkuvattu jossakin lajille tyypillisessä puuhassa,esimerkiksi varpushaukka valmiinasyöksymään saaliinsa kimppuun taisuokukot soitimella. Usein mukana onmyös lintujen luontaista elinympäristöä.Metallin kesyttämisessä on omat niksinsä,jotka oppii vain itse tekemällä,Lehtonen sanoo. Jopa monet työvälineeton valmistettava itse.Jokaisen veistoksen ensimmäinenkappale tehdään vahasta, jonka veistäjähankkii harkkoina.”Samaa materiaalia, jota on pallojuustoissa.Lisäksi käytän mehiläisvahaa.Seoksen saa riittävän kovaksi sekoittamallasiihen sulatusvaiheessa parafiiniaja tarvittaessa vielä hartsia. Sormet sanovat,mitä tarvitaan.”Perheen Vantaan-kodin yhteydessä sijaitsevassatyötilassa on valtava määräerilaisia välineitä työn joka vaihetta varten.Kuten moni muukin taiteilija, myösLehtonen on havainnut, ettei esimerkiksipensseleitä voi koskaan olla liikaa.”Rautasahan terä muuten on erinomainentyökalu höyhenpinnan tekemiseen.”Kemikaalien avulla taiteilija pyrkii tavoittamaankulloinkin haluamansa esteettisetpiirteet.Kemikaalikäsittelyn tarkoituksenaon aikaansaada pysyviä yhdisteitä, jotkakestävät vuosikymmeniä, kenties jopasatoja vuosia. Viimeiseksi veistos saasuojakseen vahakerroksen. Ulos tarkoitettuveistos jätetään sisältä ontoksi taitäytetään polyuretaanilla, sillä lämpötilanvaihtelusta aiheutuva kondensoituminensaattaa särkeä teoksen.Yleensä Lehtonen päästää teoksen käsistäänvasta kolme, neljä kuukautta senjälkeen, kun työ on valmistunut. Silloinveistoksen lopullinen ilme on tavallisestijo nähtävissä.Rikkimaksaa koipiinja nokkaanArja-Leena PaavolaKemikaalit odottavat työpöydälle levitetyissäsinappipurkeissa. Niistä löytyymuun muassa kaliumpolysulfidia eli rikkimaksaa.”Lämmittämällä ja penslaamalla sitälinnun jalkoihin tai nokkaan saa aikaiseksisopivan mustan pinnan”, kertoo Lehtonen,jonka mielestä paras lopputulos syntyykäyttämällä pieniä värisiirtymiä.Yhdellä aineella saa hänen mukaansatehtyä paljon. Etenkin rautakloridi on tärkeäpronssin punaisten sävyjen aikaansaamiseksi.Mitä enemmän sitä kuumennetaan,sitä tummempi lopputulos on.”Vihreää voi tehdä esimerkiksi laittamallakuparia suolahappoon, harmaansävyt saadaan sivelemällä oksaalihappoaveistoksen pintaan.”Pronssiveistokset kehittyvät vuosienvarrella, sillä ilmassa olevat hapettavataineet muuttavat pinnan väritystä. Esimerkiksiharmaa saa usein lisää syvyyttä.Hopeasta valetut veistokset oksidoituvatnopeammin, jos huoneistossa on käytössäkaasuhella.Pidemmän ajan kuluessa muodostuvaakaunista, vihertävää sävyä kutsutaan kuparihomeeksi.Luonto pitää huolen oksidienkehittymisestä, ja aurinko ja sadeedistävät vihreän värin muodostumista.”Homehtumisprosessin” nopeuttamiseenkinon keinonsa. Jorma Lehtonenpanee omat veistoksensa joskus saunomaan.”Kun saunassa heittää löylyä, oksidointiprosessilähtee kosteudessa ja kuumuudessakäyntiin. Oikean vihreän saavuttamiseksipintaa täytyy vuoroin harjata,kastella ja lämmittää.”Liian innokkaat siivoojat saattavat sensijaan saada aikaiseksi paljon haittaa. Märällärätillä pyyhkiminen voi pilata veistoksen,ja sen jälkeen se on käsiteltävä uudelleen.Lehtonenkin on saanut konservoitavakseen”ylisiivottuja” veistoksia.Veistoksella pitääolla sanottavaaTaidejärjestöt pitävät Suomessa taiteellisentoiminnan tiukasti otteessaan. Ratkaisevassaasemassa on taideakatemiankoulutus, jota Lehtosella ei ole, joten hänelleei tule alan järjestöjen kautta jaettavaatietoa julkisten teosten kilpailuista.Lehtosen töiden ostajia ovatkin yksityisethenkilöt ja yritykset pääasiassaPohjoismaista. Veistosten tilaajia onriittänyt, sillä ammattikoulutuksen puutteestahuolimatta hänen nimensä on alallatunnettu.Lintuaiheita käytetään nykyään runsaastihautamuistomerkeissä, sillä lintuon vanha puhtauden vertauskuva jaylöspäin kohoavana tärkeä kristinuskonsymboli. Lintujen valmistaminen teollisenasarjatuotantona on myös kustannustehokasta.Vaikka Jorma Lehtosenkin veistoksetkaunistavat hautausmaita, ”lintutehtailu”herättää hänessä ristiriitaisia ajatuksia.”Itse luon vain uniikkikappaleita. Enedes pyri tekemään helppoa ja tuottavaa,vaan sellaista, millä on jotakin sanottavaaja kerrottavaa.”Kirjoittaja on vapaa toimittaja.arjaleena.paavola@gmail.com54 KEMIA 7/2012

Naiset ja kemiaSarja kertoo merkittävistä naiskemisteistä, joidenuraa esitellään European Women in Chemistry -kirjassa.Gerty Cori nousinobelistiksi vapaaehtoistyölläGerty Cori joutui aloittamaanuransa palkattomana tutkijana.Pyyteetön uurastus toi hänellevuoden 1947 lääketieteenNobelin.Sisko LoikkanenKun itävaltalaiset farmakologian tutkijatGerty ja Carl Cori vuonna 1922 muuttivatYhdysvaltoihin, parin elämä uudessamaassa käynnistyi kaksijakoisin tunnelmin.Carl Cori sai oitis paikan syöpätautientutkimuslaitoksessa New Yorkin Buffalossa.Gertylle ei sen sijaan ollut tarjollakuin hanttihommia, joten tämä ryhtyimiehensä palkattomaksi apulaiseksi. Ulkomaalaisennaisen ennenkuulumatontoiminta herätti kuitenkin niin paljonnärkästystä, että hän sai pian porttikiellonlaitokseen.Sen jälkeen Gerty Cori joutui jatkamaantutkimustaan salassa. Vasta kun parinkiinnostavat tulokset saivat osakseenlaajempaa huomiota, Gerty sai lopultapalata vapaaehtoistyöhönsä.Kun parin tutkimus lihasten glykogeeninhajoamisesta elimistössä vuonna1947 palkittiin lääketieteen Nobelilla,hiljenivät viimeisetkin kriitikot. GertyCorin saavutusta pidettiin erityisessä arvossasiksikin, että hän oli – Marie jaIrene Curien jälkeen – vasta kolmasNobelin palkinnon saanut nainen.Turvaan Atlantin taaGerty, tyttönimeltään Radnitz, syntyiPrahassa vuonna 1896. Isänsä, sokerijalostamonjohtajana toimineen kemistininnostamana Gerty kiinnostui etenkin kemiasta.Kuultuaan, että Prahan yliopistonlääketieteellisessä tiedekunnassa saattoiopiskella myös biokemiaa, nuori nainenlähti vuonna 1914 lukemaan lääkäriksi.Tuleva aviopuoliso Carl Cori löytyisamalta kurssilta. Parin yhdistivät itävaltalainensyntyperä, luontoharrastus javiehtymys ulkoilmaelämään.Corit olivat erossa toisistaan vain Carlinpalvellessa armeijaa ensimmäisenmaailmansodan aikana. Sodan päätyttyähän palasi yliopistoon, josta molemmatvalmistuivat vuonna 1920. Sen jälkeenpari muutti Wieniin, jossa Carl aloittityön farmakologian tutkimuslaitoksessaja Gerty pediatrian erikoistumiskoulutuksenkaupungin lastensairaalassa.Euroopan epävakaa ilmapiiri kuitenkinvaikutti juutalaisesta Gertystä ja katolisestaCarlista niin huolestuttavalta,että he tekivät pian päätöksensä emigroitumisestaAtlantin taa.Löytö toisensa jälkeenBuffalossa Corit onnistuivat vuonna1929 selvittämään, kuinka nisäkkäät saavatenergiaa vaativiin lihassuorituksiin.Corin sykliksi nimetyssä prosessissa glukoosiliikkuu lihaksista maksaan ja takaisinlihaksiin.Vuonna 1931 Carl Cori nimitettiin St.Louisin yliopiston professoriksi. Gertypuolestaan sai talosta farmakologiantutkimusassistentinpaikan. Työstä maksettiinpalkkaakin,viidenneksen verranCarlin palkasta.Yhteinen tutkimusjatkui entisellään.Vuonna 1936pari eristi sammakonlihaksista Corinesteriksi kutsutunglukoosi-1-fosfataasin,jota ei aiemmintunnettu glukoosiaineenvaihdunnanvälituotteena.Seuraavaksi Coritlöysivät fosforylaasi-entsyymin,jokaGerty ja Carl Corillaoli kollegoidenmukaan ”kuin yhdetaivot: kun toinenaloitti lauseen,toinen sanoi senloppuun”.Smithsonian Institutepilkkoo glykogeenin Corin esteriksi, jaonnistuivat myös kiteyttämään sen. Tutkimusvoittoaseurasi joukko muita entsyymilöytöjä,jotka merkitsivät edistysaskeliamuun muassa diabeteksen hoidossa.Vuoden 1936 elokuussa Gerty Corijoutui äkkiä lähtemään laboratoriostasairaalaan. Kolme päivää pienen CarlThomasin syntymän jälkeen tuore äitipalasi tutkimuksensa ääreen. Seitsemänvuotta myöhemmin hänet nimitettiinvihdoin biokemian apulaisprofessoriksija Nobel-vuonna 1947 professoriksi miehensärinnalle.Juuri ennen Tukholman palkintojuhlallisuuksiaGerty Cori sai kuulla sairastavansavaikeaa myelofibroosia, joka vaatisisäännöllisiä verensiirtoja hänen loppuelämänsäajan. Sairaudesta huolimattahän jatkoi työtään, jonka vasta kuolemavuonna 1957 katkaisi.Kirjoittaja on Ylen tiedetoimittaja.sisko.loikkanen@yle.fi7/2012 KEMIA55

KEEMIKKOKemia-lehden pakinoitsijaKeemikko väittää katsovansamaailman menoa erlenmeyerlasien läpi.Valkoisen takin alla piilee kuitenkinmonitaitoinen maailmankansalainen,jolle mikään inhimillinenei ole vierasta.SyrjäytyneenpuheenvuoroSYRJÄYTYMINEN TAPAHTUU vaivihkaa.Aluksi sitä luulee olevansa tukevastitrendillä ja kivasti keskiarvossa. Jossainvaiheessa totuus lyö vääjäämättä silmilleja ihminen ymmärtää joutuneensa valtatieltäsivukujalle.Kun käyttää puhelinta puhumiseen, onjättänyt jäähyväiset etujoukolle, joka onjo korvannut intelligenssin älypuhelimilla.Ne ovat koteloita, joiden avulla pääseesosiaaliseen mediaan.Kahviloissa sosiaalisen median käyttäjiensosiaalisuus näkyy siitä, että jokainenheistä näppäilee sosiaalisestiomaa rasiaansa pöytäseuruettaan vilkuilematta.Kafeterian epäsosiaaliset taas tunnistaavilkkaasta puheensorinasta. Reaalimaailmassakeskustelua on kuitenkinsyrjäytymisvaaran vuoksi vältettävä jamieluummin noudatettava vanhaa suomalaistahissinormia: katse kenkiin jaole hiljaa.ULKONA OLET NOPEASTI myös silloin,jos et osallistu twiittaukseen tai jäätpois LinkedIn-sivuilta. Kuinka kukaan voiottaa opintojasi tai työkokemustasi vakavasti,jos sinua ei löydy verkkopalvelusta?Vielä suurempi virhe on ylläpitää vainyhtä facebook-profiilia. Silloin ei tiedäkuin murto-osan maailman tapahtumistaja saa kovin yksipuolisia mainoksia.Keski-ikäinen naispuolinen yliopistohenkilökertoi erilaisista virtuaalisistaalter egoistaan. Mielenkiintoisin elämäon kuulemma 25-vuotiaalla naamakirja-avattarella,joka vastaanottaa selvästivärikkäämpiä tarjouksia kuin nainenomana itsenään.Naista kismittää etenkin se, ettei hänpyylevänä viisikymppisenä rouvana voihyväksyä puolta nuoremmalle roolihahmolleentehtyjä houkuttelevia ehdotuksia,joita digitaalitaivaan adoniksilta satelee.Sähköpostin voi onneksi sulkeavirtuaalisuudelmin.KOHTALOKKAAKSI KÄY sekin, josei ymmärrä liittyä netin deitti- ja syrjähyppysivustoille.Partneri voi tulkita sellaisenkäytöksen kysynnän puutteeksi”Deittisivuston rampa rupikonna menee muitta mutkittavalkoisella ratsulla saapuvasta ritarista.”ja hakeutua muitta mutkitta seuraavallekierrokselle.Siitä voi syyttää vain itseään. Vain digivelttopäästää profiilinsa rupsahtamaan.Syrjäytynyt uskoo ikuiseen rakkauteen,kun taas valtavirrassa uiva tietää, ettäentistä parempi kumppani on vain yhdenklikkauksen takana.Klikkausta vartoillessa kannattaa meikatakuvansa vastaamaan toiveita jaodotuksia. Deittisivuilla jokaisesta tuleehoikka, kaunis ja menestyvä. Vain huonoonni tai ilkeä äitipuoli on estänyt tällaistaihanneihmistä jo löytämästä unelmienprinssiään tai prinsessaansa.Tosielämässä harva suutelisi klikkaamiaansammakoita, mutta deittisivustoillaei olekaan realismin rajoitteita. Ramparupikonna menee muitta mutkitta valkoisellaratsulla saapuvasta ritarista.TEKSTIEN LUKEMINEN syrjäyttäävarmuudella, mikäli kyse on paperillepainetusta sanasta. Sanomalehtien tilaaminenkotiin on kiistaton merkki sivuraiteilleajautumisesta.Kestotilaajan on turha väittää, että sattuivain silmäilemään, kun lehti nyt siinälojui. Kampaamo- tai parturiasiakkaanselitys saatetaan vielä jotenkin niellä.Jos on ehdoton pakko kulkea joukkoliikennevälineissäkirja kädessä, kannattaaainakin hankkia lukulaite. Miksi ehdointahdoin julistaa maailmalle omaasyrjäytymistään. Sähkökirja sentäännäyttää tablettitietokoneelta, joten lukuhetkivoidaan hyvässä lykyssä tulkitatsättäilyksi tai surffailuksi.Onneksi junassa lukeva jää muilta joskuskokonaan noteeraamattakin. Älypuhelimettyöllistävät kanssamatkustajatniin, että kirjan tai lehden kera matkaavasaattaa sujahtaa statuspäivityksenja kaveritutkan väliseen mustaan aukkoon.KeemikkoSelvä symbianandroid-maailmassa56KEMIA7/2012

TUOTEUUTISIAHelppoon märkäpolttoonTyöskentely CEM Corporationin Mars6 -mikroaaltomärkäpolttolaitteistolla onnopeaa. Näytteen punnitus ja hapon annosteluon helppoa, astian sulkeminenvaivatonta, ja menetelmän käynnistämisenjälkeen prosessi hoituu automaattisesti.Märkäpolton ohjaus toteutetaanlämpötilaohjatusti riippumatta näytteidenlukumäärästä tai käytettävästä haposta.Pakotettu ilmavirtaus jäähdyttäänäytteet astioineen nopeasti käsittelylämpötilaan.Lisätietoa: www.hosmed.fiHapen mittaukseenTransic 100LP -sarjan happimittareillavoidaan mitata happea sekä ympäristöstäettä aggressiivisista savukaasuista.Laseriin perustuva mittaus on stabiilija kestävä myös vaikeissa olosuhteissa.Sarjan laitteet perustuvat TDLAS-mittaustekniikkaan,jonka ansiosta mittausvasteon nopea ja mittaus selektiivinen.Transic 111LP -mallissa on lämmitetytoptiset pinnat kondensaation estämiseksi.Se kestää kemikaaleja ja kosteutta jopanestemäisenä. Mittauksen kalibrointijaksokestää yli vuoden.Lisätietoja: www.sick.fiTutkimustasonFT-IR-laiteThermo Scientificin Nicolet iS50 -FT-IR-laitteella voidaan mitata samastanäytteestä spektri ilman asetusten vaihtoalähi-, kauko- ja keski-IR-alueilta.Laitteeseen on saatavana sen kylkeen integroitutimantti-ATR. ATR:lla voidaanmitata ilman huuhtelukaasua aina 160cm -1 saakka. Lisävarusteena on saatavillapisteanalyysit ja kartat mahdollistavaRaman, joka mahtuu normaaliin varustetilaan.iS50:n aaltolukualue on 27000–20cm -1 resoluution ollessa alle 0,09 cm -1 .Signaali-kohinasuhde on 55000:1 minuutinmittausjaksolla.Lisätietoja: www.hosmed.fiMassaspektrometrejänestekromatografiaanShimadzun nopea LCMS-8040-kolmoiskvadrupolimassaspektrometriyhdistääuutta ionioptiikkaa ja törmäyskammiotekniikkaa,mikä mahdollistaa laitteenkäytön laajalla sovellusalueella. Helppokäyttöisessälaitteistossa on automaattinenSRM/MRM-ikkunointi spektriajosta,selkeä ja monipuolinen datankäsittelyohjelmasekä drag and drop -raportinteko.LCMS-8080-laite täyttää äärimmäistäherkkyyttä vaativien analyysien tarpeet.Herkkyyttä on parannettu sähkösumutuksessakoaksiaalisella kuumakaasu-Etävalvontaan japrosessinohjaukseenMotorolan langaton Scada-järjestelmäsopii muun muassa kemian-, öljy-, kaasu-,prosessi- ja sähköteollisuuteen. Järjestelmällävoi mitata ja ohjata erilaisiaprosesseja helposti, ja siinä voi käyttääuseimpia markkinoilla olevia antureita.Tiedonsiirtoväylä voi olla käytännössämikä tahansa. Sisäänrakennettu suojausjärjestelmätakaa varmatoimisen prosessinohjauksen.Lisätietoa: www.zenitel.comvirtauksella sekä moni-ortogonaalisella,kuumaseinämäisellä sisäänmenolla, jokahaihduttaa sumutuksessa muodostuneetpisarat tehokkaasti muodostaen niistäioneja ja estää neutraalien yhdisteidensisäänpääsyn nostamaan kohinan tasoa.Kvadrupolit ovat pystyasennossa, jotenlaitteisto mahtuu pieneen tilaan.Lisätietoa: www.ordior.fiTurvajärjestelmäteollisuuteenMaailmanlaajuisten turvastandardien mukainen Sickin turvajärjestelmämahdollistaa nopean käyttöönoton. Esimerkiksi FlexiSoftiin liitettyjen EFI-laitteiden konfigurointi ja diagnosointi käykätevästi yhdestä pisteestä. Kenttäväyläliitännät, kuten esimerkiksiProfinet, varmistavat verkostossa käytettyjen turva-antureidenläpinäkyvyyden. Integroidut älytoiminnot ja monipuoliset liitännätyksinkertaistavat laitteistokokoonpanoa, jolloin myös komponenttienja johdotuksien määrä vähenee.Lisätietoa: www.sick.fi7/2012 KEMIA57

ULKOMAILTAScanstockphotoKomposiittipaikkaahampaan nopeastiZürichin teknillisen yliopiston ETH:ntutkijat ovat kehittäneet uudenlaisenmateriaalin hampaiden paikkaukseen.Hampaat voidaan aineen avulla paikataneljä kertaa aiempaa nopeammin.Materiaali on myös potilaalle hellävaraisempi,kirjoittaa Focus-lehti.Komposiittimateriaali, johon on lisättyfluoridia, kovetetaan lähi-infrapunavalolla(NIR). Se tunkeutuu kokohampaan läpi ja aktivoi paikkamateriaalinitsensä säteilemään sinistä valoa.Hampaan koko täyte lujittuu siten yhdellätyövaiheella. Tavanomaisia täyteaineitakäytettäessä paikka on useinrakennettava kerroksittain ja kovetettavajokainen kerros erikseen sinisellävalolla.Menetelmän lisäetu on, että kariestaporattaessa potilas menettää vähemmänhammasainetta, koska lääkärin eienää tarvitse tasoittaa hammaskiilteenepätasaisuuksia.Pekka T. HeikuraTomaatit jalostetaannykyään ennen muutasatoisiksi ja kuljetuksenkestäviksi. Samalla hävitäänkuitenkin maussa.Haihtuvat yhdisteettekevät tomaatinTomaatin maukkaus ei ole kiinni vain oikeasta sokerinja happojen tasapainosta vaan myös tietyistä haihtuvistayhdisteistä. Näin kertoo Floridan yliopistossatehty tutkimus.Amerikkalaistutkijat selvittivät sekä ruokakauppojenperustomaattien että vanhojen perinnelajikkeidenkemiallisen koostumuksen. Tämän jälkeen eri tomaattienmaku testattiin vapaaehtoisilla koehenkilöillä.Runsaasti sokeria sisältävät tomaatit miellyttivätmaistelijoita enemmän kuin vähäsokeriset. Parhaiksiarvioiduissa tomaateissa oli lisäksi eniten haihtuviayhdisteitä. Makuun vaikutti etenkin sitraali A eli geraniaali,jonka aromi siirtyy tomaattia pureskeltaessasyöjän sieraimiin. Tutkijoiden arvion mukaan juuri geraniaaliantaa tomaateille niiden kokonaismaun.Geraniaalia ja muitakin haihtuvia yhdisteitä oli maatiaislajikkeissapaljon enemmän kuin supermarketientarjoamissa tomaateissa. Ero on tutkijoiden mukaansama kuin vahvan ja miedon oluen välillä.Tutkimuksesta raportoi Scientific American.Pekka T. HeikuraNurul Iman SupardiTyppyludesaa ruandalaiskahvinmaistumaanperunalta,epäilevättutkijat.ScanstockphotoTulevaisuuden paikkamateriaali kovettaaitse itsensä sinisellä valolla.Luteet pilasivatRuandan kahvinRuandalaisen kahvin maun on ilmeisestipilannut typpylude, kirjoittaa ScientificAmerican.Keski-Afrikassa sijaitsevan Ruandankahvintuottajat joutuivat ongelmiin nelisenvuotta sitten, kun maassa päätettiinkeskittyä tavallista hintavampien erikoiskahvienviljelyyn.Ruandalaisissa erikoiskahvissa on kuitenkinollut liiankin erikoinen aromi, jotakahvinmaistajat luonnehtivat perunaiseksi.Perunanmakuisella kahvilla ei juuriole kysyntää.Maan kahviviljelmiä tutkinut Kalifornianyliopiston professori Thomas Mil-ler epäilee kahvipapujen oudon arominsyyksi mikrobia, jota levittävät typpyluteet.Luteet ovat ruandalaisviljelijöidenyleinen kiusa, ja ne tuhoavat ison osankahvisadoista.Millerin mukaan Ruandan pitäisi jäljittääperunaiset kahvierät ja puhdistaamikrobin saastuttamat pellot luteistamahdollisimman pian.Kahvi on Ruandan merkittävin tulonlähde.Perunalta maistuvien kahvinpapujenpelätään aiheuttavan köyhälle maallemiljoonatappiot.Pekka T. Heikura58 KEMIA 7/2012

henkilöuutisiaVasen aivopuoliskotutkii kasvojenvärinKun ihminen katsoo toisia ihmiskasvoja,hän käsittelee kasvojen väristä saamansainformaation aivojensa vasemmassapuoliskossa. Näin kertoo japanilaisessaToyohashin teknillisessä yliopistossatehty tutkimus.Aiemmin on uskottu, että kaikki kasvoistakerättävä tieto prosessoidaan oikeassaaivopuoliskossa.Japanilaistutkijoiden kokeessa koehenkilötkatselivat kuvia kasvoista, joidenvärisävyä vaihdeltiin lisäämällä kuviinpigmenttiä tai vähentämällä sitä. Tapahtumasidonnaisenherätepotentiaalin(ERP) ns. N170-komponentti havaittiinyllättäen koehenkilöiden vasemmasta otsalohkosta.Tulokset osoittavat, että ihminen käsitteleekasvojen värin ja muut tuntomerkit,kuten kasvojen kokonaismuodon ja kasvonpiirteet,erillään toisistaan. Kasvojenväristä tehdään ilmeisesti myös ensimmäisetpäätelmät ihmisen terveydentilasta.Päivi IkonenScanstockphotoYmpäristöä kuormittavat tuhkausmetallit haudattiin aiemmin maahan lähelle krematorioita.TuhkausmetallitkiertämäänHollannissa toimii yritys, jonka liikeideaon kierrättää tuhkaamisessa jäljelle jääviämetalleja. Orthometals-niminen firmakerää metalleja krematorioista jo 19maasta ja lajittelee ne Zvollessa sijaitsevassakierrätyskeskuksessaan.Der Spiegel -lehden mukaan yritys saavuodessa kokoon 200–250 tonnia metalliaEuroopasta ja lisäksi parikymmentätonnia Yhdysvalloista, Kanadasta, Australiastaja Uudesta-Seelannista.Eteenpäin myytävistä metalleista saamistaantuloista yritys tilittää 60–75prosenttia takaisin krematorioille, jotkakäyttävät rahat hyväntekeväisyyteen.Vainajien tuhkauksesta jää nykyäänrunsaasti metallia. Eniten tuhkasta löytyyarkkujen rautanauloja ja -heloja. Lisäksituhkassa on paljon erilaisia kudosimplantteja,kuten titaanisia tekoniveliäsekä koboltista ja kromista valmistettujalonkkakuppeja.Vainajat tuhkataan noin 900 asteenlämmössä. Implanttimetallien sulamislämpötilaon korkeampi, esimerkiksi titaanillalähes 1 700 astetta.Pekka T. HeikuraKasvojen värillä on tärkeä osa ihmiseniän, sukupuolen ja viehättävyyden hahmottamisessa.Tilaa Kemia-lehdenuutiskirje:www.kemia-lehti.fiScanstockphotoSiedättämällä eroonruoka-allergiastaRuoka-allergiasta voi päästä eroon siedätyshoidolla,osoittaa Pohjois-Carolinanyliopiston tutkimus.Professori Wesley Burksin johtamantutkijaryhmän koehenkilöinä oli 40 kananmunalleallergista lasta. He saivataluksi päivittäin munajauhetta annoksen,joka vastasi yhtä kymmenestuhannesosaakokonaisesta munasta. Annostanostettiin parin vuoden ajan, minkä jälkeenhoidossa pidettiin kahden kuukaudentauko.Heti tauon jälkeen 28 prosenttia lapsistakykeni ilman oireita syömään 2,5munan annoksen, ja vuotta myöhemminjokainen oli parantunut allergiastaan kokonaan.Lasten verikokeet osoittivat, että immuunivasteenlaukaisevan IgE-vasta-aineenmäärä oli pienentynyt ja tulehdustaehkäisevän IgG4-vasta-aineen määrä lisääntynyt.Altistushoitoa on jo kokeiltuhyvin tuloksin myös maapähkinöille jamaidolle allergisilla lapsilla.ScanstockphotoTutkijatarvelevat,että altistusopettaakehonsietämäänruokia,jotka se onaiemmintorjunut.Burks toivoo Scientific American -lehdessä,että ruoka-aineallergisten siedätyshoidotvoitaisiin aloittaa muutamanvuoden kuluessa.Pekka T. Heikura7/2012 KEMIA59

henkilöuutisiaMerja Penttilä vastaanotti palkintonsa Finlandia-talossa 9. lokakuutajärjestetyssä tilaisuudessa, jossa jaettiin myös WihurinSibelius-palkinto sekä Jenny ja Antti Wihurin rahaston tämänvuotisetapurahat.VTT / Antonin HalasWihurin palkintoMerja PenttilälleVTT:n tutkimusprofessori MerjaPenttilä on saanut Wihurinkansainvälisen palkinnon, jonkaarvo on 150 000 euroa.Merja Penttilällä on laajatausta biotalouteen, biojalostukseenja uusiutuvien luonnonvarojen,etenkin lignoselluloosan,hyödyntämiseen liittyvässäbiotekniikassa. Hänen erikoisalaansaon teollinen biotekniikka,erityisesti hiivojen ja homeidenmolekyylibiologia.Penttilä on toiminut VTT:nbiotekniikan tutkimusprofessorinavuodesta 1999. Hän on tehnyttöitä etenkin lignoselluloosaahydrolysoivien entsyymiensekä teollisesti merkittävien homeidenparissa.Tutkimuksen hyödynnettävyyson ollut tärkeää Penttilälle,kuten 64 patenttia tai patenttihakemustaosoittaa. Hänen työlläänon ollut merkittävä vaikutusprosesseihin, joilla valmistetaannykyisin biopolttoaineitaja kemikaaleja toisen sukupolvenlignoselluloosapohjaisistaraaka-aineista.Merja Penttilä on johtaviaksyloosin ja muiden pentoosisokerienkäytön tutkijoita. Hänon myös rakentanut mikrobienkäyttöä solutehtaina tutkivankokonaisuuden, jonka tavoitteenaon tehostaa mikrobisolujenaineenvaihduntaa muokkaamallaniiden kykyä tuottaahyödyllisiä polttoaineita, kemikaalejaja materiaaleja uusiutuvistaluonnonvaroista. Työssähyödynnetään uusimpia molekyylibiologianmenetelmiä jatekniikoita.Lähes 200 vertaisarvioidullajulkaisulla, 50 muulla julkaisullaja Hirsch-indeksillä 46 Penttiläon todistanut pätevyytensäakateemisessa julkaisutuotannossa.Hänen julkaisuihinsa onviitattu yli 6 500 kertaa.Vahva verkostoMerja Penttilällä on vahvat yhteydetmoniin kotimaisiin ja ulkomaisiinyrityksiin, ja hän onjohtanut useita teollisuuden tilaamiatutkimushankkeita, kutenmaitohapon bioteknistätuottamista glukoosista. Hän onvetänyt lukuisia kansallisia tutkimushankkeitaja ollut mukanauseissa EUprojekteissa.Suomessa hän johtaa valkoisenbiotekniikan ja vihreän kemianhuippuyksikköä, joka toimiiVTT:ssä.Kaiken muun lisäksi Penttiläon ollut aktiivinen tutkijoidenkouluttaja. Hän on ohjannut parikymmentäväitöskirjaa ja moniapost doc -tutkijoita.Vuonna 1958 perustettu Wihurinkansainvälinen palkintoon jaettu tähän mennessä 17kertaa, edellisen kerran vuonna2003.Ravitsemuksen tutkimussäätiöpalkitsi asiantuntijoitaRavitsemuksen tutkimussäätiöon palkinnut kaksi ansioitunuttaravitsemusasiantuntijaa.10 000 euron tiedepalkinnonsai Helsingin yliopiston ravitsemustieteenprofessori MikaelFogelholm ansioistaan ravitsemusvaikuttajana.Fogelholm on säätiön mukaantehnyt ravitsemuksenmerkitystä tunnetuksi monissatehtävissään ja osallistunut avarakatseisesti,rohkeasti ja aktiivisestijulkiseen ravitsemuskeskusteluun.Fogelhom on toiminut muunmuassa Helsingin yliopistontutkimus- ja kehittämiskeskuksenPalmenian tutkimus- ja kehitysjohtajana,UKK-instituutinjohtajana sekä Suomen Akatemianterveyden tutkimuksenyksikön johtajana.Ravitsemusterapeutti, terveydenhuollonmaisteri Reijo Laatikainensai 1 500 euron tunnustuspalkinnonkorkeatasoisestaravitsemusblogistaan.Ravitsemuksen tutkimussäätiöaloitti toimintansa vuonna1929 Kemiantutkimus-säätiönä,jonka professori A. I. Virtanenperusti tekemään biokemiallistatutkimusta.Maija Rukajärvi-SaarelastaVuoden opettajaVuoden 2013 matemaattistenaineiden opettajaksi on valittuMaija Rukajärvi-Saarela.Valinnan teki Matemaattistenaineiden opettajien liittoMaol ry.Keskipohjanmaalaisen ammattikorkeakoulunCentriantekniikan ja liiketalouden yksikönlehtorina toimiva Rukajärvi-Saarelapalkittiin järjestönsyyskoulutuspäivillä 7 500euron arvoisella stipendillä.Palkitsijoiden mukaan MaijaRukajärvi-Saarela on sekänykyisessä että aiemmissatyötehtävissään antanut erittäinarvokkaan panoksen erityisestikemian opetuksen kehittämiseen.Hän on kehittänyt työssäänuusia ja innovatiivisia opetusmenetelmiä,joilla nuoria oninnostettu luonnontieteidenpariin ja ennakkoluulottomastiantanut mahdollisuuden peruskoulujenja lukioiden opettajilletulla oppilasryhmiensäkanssa aitoon laboratorioontekemään kokeita. Rukajärvi-Saarela on myös järjestänytopettajille koulutusta tutkivastaja kokeellisesta oppimisestaja opettamisesta.60 KEMIA 7/2012

Neste OilKesäpressa hoitihomman kotiinMikko Laineen kausiNeste Oilin kesäpressanaoli lyhyt mutta erittäinonnistunut.Valtiovierailu Hollantiin, jossatutustuminen Neste Oilin Rotterdamin-jalostamoon.VisiittiKajaaniin selvittämään sattunuttaöljyvuotoa yhdessä konserninjohtoryhmän kanssa.Vauhdikas päivä Keski-Suomessarallin MM-osakilpailunarvovieraita isännöiden.Siinä esimerkkejä tehtävistä,jotka suomalaisen öljykonserninkesäpressaksi viime keväänävalittu Mikko Laine, 21, virkakaudellaanhoiti.Kolmen ja puolen kuukaudenmittainen kausi oli intensiivinenpesti, joka puristi Aalto-yliopistonkemianteekkarista mehut irti.Urakka kuitenkin antoi paljonenemmän kuin otti, pressanvirastaantakaisin koulunpenkillesiirtynyt Laine vakuuttaa.Kovin paikka oli itse asiassakampanjointi ja sitä seuranneetäänestyskierrokset. VaalikampanjansaLaine hoiti moderniintapaan sosiaalisessa mediassa.Youtubeen ladattu omatekoinenmusiikkivideo teki tehtävänsä,ja sanoma levisi kiitettävästimyös Facebookissa.Moniportainen valintaprosessihuipentui 15-henkisenpaneelin haastatteluun, jonkapäätteeksi Neste Oilin valitsijamiehetja -naiset pudottivat lippunsauurnaan.”Siinä vaiheessa ehdin miettiä,olisiko pitänyt tehdä jotainparemmin, mutta hyvinhän siinälopuksi kävi”, muistelee noin60 kilpakandidaattia päihittänytLaine.Raportit blogissaVaikka ensikertalaisella pressallaei ollutkaan aiempaa työkokemustakemian alalta, valitsijoihinteki ilmeisesti vaikutuksenehdokkaan julkinentoiminta. Laine on MTV3:n lastenkanavanJuniorin suosittunajuontajana ehtinyt hankkia vankanaseman etenkin nuoremmansukupolven keskuudessa.Lisäksi hänet muistetaan Linnanmäenhuvipuiston luotettavanalaitteenhoitajana.”Kolmessa kesässä eteninpikkulasten laitteista maailmanpyöräänja vuoristorata Ukkoonasti”, Laine kuvailee nousujohteistauraansa huviteollisuudenpalveluksessa.Tehtävät Neste Oilissa olivatyhtä moninaiset kuin presidenteilläyleensäkin, eikä kahta samanlaistapäivää ollut. Lainevietti aikansa milloin pääkonttorinasiakaspalvelussa, milloinlaboratoriossa, milloin säiliöautonkyydissä, milloin maakuntamatkoilla.Pääasiallisena toimenkuvanaoli tutustua ison talon mahdollisimmanmoneen toimintoon jaraportoida kokemuksistaan nettiblogissaja Facebookissa.”Pari päivää viikossa menikirjoitushommissa, joita ononneksi tullut harjoiteltua pienestäpitäen. Lintsilläkin pidinblogia.”Blogitekstien idea oli tehdätaloa entistä tutummaksi sekäsen omille työntekijöille ettäsuurelle yleisölle.Kohti uusia haasteitaKesäpressaa ei kertaakaanvedetty kölin alta, vaan hänryömi öljytankkeri Temperanuumeniin aivan vapaaehtoisesti.Korkea virka toi mukanaan vainyhden yllätyksen. Kesäpressanei – toisin kuin joidenkin kollegoidensa– tarvinnut pönöttääeikä jäykistellä lainkaan.”Ilmapiiri firmassa oli todellamukava ja rento, vaikka porukkasamalla oli hyvin työlleenomistautunutta.”Nyt emerituspressaa odottavatjo uudet haasteet. Biotekniikkaapääaineenaan lukevanteekkarin on ensi keväänä tarkoitusvalmistua tekniikan kandidaatiksi.Opintoihinsa Laine paneutuuvähintään yhtä innokkaasti kuinkesäduuniinsa.”Kemia on kiinnostanut aina.Yläasteella oli hienoa, kun kemiantunnitalkoivat. Uteliaanapikkupoikana olin tosin tutustunutaiheeseen jo paljon aikaisemmin”,Laine myöntää naureskellen.Tuleva vakituinen työpaikkasaattaa hänen mielestään hyvinkinlöytyä Neste Oilista, muttamaailma on täynnä muitakinhoukuttelevia vaihtoehtoja.Entä mitä terveisiä lähettäisitkollegallesi Sauli Niinistölle?”No, hänellähän on kausi vastaalussa. Sanoisin, että edustahyvin ja hoida sinäkin hommakunnialla loppuun. Kansan tukion takanasi.”Päivi Ikonen7/2012KEMIA61

henkilöuutisiaAalto-yliopistoM.Sc. Chiara Gasparettinväitöskirja Biochemical andstructural characterisation of thecopper containing oxidoreductasescatechol oxidase, tyrosinase,and laccase from ascomycete fungitarkastettiin 26.10.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Lígia O.Martins (ITQB, Portugali) ja kustoksenaemer.prof. Matti Leisola.DI Mikko Mäkelän väitöskirjaAssessing potential forest andsteel inter-industry residue utilisationby sequential chemical extractiontarkastettiin 26.10.2012.Vastaväittäjinä toimivat apul.prof.Tom Van Gerven (Leuvenin katolinenyliopisto, Belgia) ja Ph.D.Lale Andreas (Luulajan teknillinenyliopisto, Ruotsi) ja kustoksenaprof. Olli Dahl.DI Minna Annalan väitöskirjaElectrically conductive polymericmaterials through polymerizationand compatibilization tarkastettiin2.11.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Matti Elomaa (Tallinnanteknillinen yliopisto, Viro) jakustoksena akat.prof. Jukka Seppälä.DI Samuli Räsäsen väitöskirjaStudies on stability and oxygenand water absorption character-Kemianteollisuus ryViestintäpäälliköksi 10.12.2012alkaen on nimitetty KTM, VTKSusanna Aaltonen. Hän on aiemmintoiminut muun muassaTikkurilan viestintä- ja sijoittajasuhdejohtajanaja Kemiran viestintäpäällikkönä.Nykyinen viestintäpäällikköMerja Vuori siirtyy vuodenvaihteessavanhemmaksi asiantuntijaksikemianteollisuuden EHSedunvalvontaan.Hän vastaa jatkossamm. Responsible Care-ohjelman kehittämisestä ja hallinnoinnista.Kumiteollisuus ryToimitusjohtajaksi 1.1.2013 alkaenon nimitetty DI Sami Nikander.Nykyinen toimitusjohtajaTuula Rantalaiho jää eläkkeellevuodenvaihteessa. Nikandertyöskentelee tätä nykyä Kemianteollisuusry:ssä, jossa hän vastaaResponsible Care -ohjelmasta jaympäristönsuojelulainsäädäntöönliittyvästä edunvalvonnasta. Hänjatkaa myös näissä tehtävissä.MedfilesLääketurvajohtajana on aloittanutKristiina Spinola.VÄITÖKSIÄNimityksiäistics of YBaCo 4O 7+?and LiFePO 4tarkastettiin 2.11.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Ryoji Kannon(Tokion teknologiainstituutti, Japani)ja kustoksena akatemiaprof.Maarit Karppinen.DI Hannes Orelman väitöskirjaCellulose based bio-interfacesfor immunodiagnostics tarkastettiin9.11.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Robert Pelton(McMasterin yliopisto, Kanada)ja kustoksena prof. Olli Dahl.Helsingin yliopistoLL Anniina Kosken väitöskirjaImproving Efficacy of AdenoviralCancer Gene Therapy tarkastettiin5.10.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Hardev Pandha (Surreynyliopisto, Iso-Britannia) jakustoksena prof. Tom Böhling.FM Elina Salmelan väitöskirjaGenetic structure in Finlandand Sweden—aspects of populationhistory and gene mappingtarkastettiin 5.10.2012. Vastaväittäjänätoimi dos. Mattias Jakobsson(Uppsalan yliopisto, Ruotsi)ja kustoksena prof. Antti Sajantila.FM Terhi Vihervaaran väitöskirjaThe Role of Oxysterol BindingProteins in MacrophagesMedix BiochemicaFM Ville Tieaho on nimitettyMAB-tuotekehityksen teknologiapäälliköksi.MolokToimitusjohtajaksi on nimitettyHannu Jokinen. Hän on aiemmintyöskennellyt yhtiön teknisenäjohtajana.OrdiorToimitusjohtajaksi on nimitettyFL Kirsi Grön.Turun yliopistoBiotekniikan professoriksi viisivuotiskaudeksi1.8.2012–31.7.2017 on nimitetty FT TeroSoukka.WoikoskiToimitusjohtajana on aloittanutDI Kalevi Korjala, joka aiemmintoimi yhtiön teknisenä johtajana.Aiempi toimitusjohtajaClas Palmberg on siirtynyt yrityksenhallituksen puheenjohtajaksi.Hallituksen uusina jäseninäovat aloittaneet Woikoskenkehitysjohtaja Sari Palmberg jaWoimistamo Oy:n toimitusjohtajaLaura Lares.tarkastettiin 5.10.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Neale Ridgway(Dalhousien yliopisto, Kanada) jakustoksena prof. Elina Ikonen.LL Kristiina Joensuun väitöskirjaTumor Dormancy in BreastCancer tarkastettiin 12.10.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. YlermiSoini (Itä-Suomen yliopisto)ja kustoksena prof. Veli-PekkaLehto.FM Matti Rissasen väitöskirjaSelected Studies of Carbon-Centered Free Radical ReactionsUsing Pulsed Laser PhotolysisCoupled to a PhotoionizationMass Spectrometer tarkastettiin16.10.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Paul W. Seakins (Leedsinyliopisto, Iso-Britannia) jakustoksena prof. Lauri Halonen.M.Sc. Biswajyoti Sahunväitöskirja Genome-wide Analysisof Androgen Receptor Functionin Prostate Cancer tarkastettiin19.10.2012. Vastaväittäjänä toimiDr. Jason S. Carroll (Cambridgenyliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksenaprof. Olli A. Jänne.FM Noora Putkosen väitöskirjaOrganelle specific mechanismsof neuronal cell death tarkastettiin26.10.2012. Vastaväittäjänätoimi dos. Irma Holopainen (Turunyliopisto) ja kustoksena prof.Kari Keinänen.FM Martin Hermanssoninväitöskirja Mass-spectrometricanalysis of glycerophospholipidmetabolism tarkastettiin2.11.2012. Vastaväittäjänä toimiapul.prof. Christer Ejsing (Etelä-Tanskan yliopisto) ja kustoksenaprof. Kari Keinänen.FM Ulla Kaasalaisen väitöskirjaCyanobacteria and theirtoxins in lichen symbiosis tarkastettiin2.11.2012. Vastaväittäjänätoimi Dr. Thorsten Lumbsch (TheField Museum, Chicago, Yhdysvallat)ja kustoksena prof. YrjöHelariutta.Prov. Iida Peltosen väitöskirjaNew insights to the brain functionsof prolyl oligopeptidase tarkastettiin2.11.2012. Vastaväittäjänätoimi dos. Markus Forsberg(Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksenaprof. Pekka Männistö.M.Sc. Barbara Raffaellinväitöskirja Synthesis of lignano-9,9’-lactones and rearrangementstudies tarkastettiin 3.11.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. ScottA. Snyder (Columbian yliopisto,Yhdysvallat) ja kustoksena prof.Kristiina Wähälä.MMM Milja Vepsäläisenväitöskirja Functional biodiversityin soils—Developmentand applicability of an enzymeactivity pattern measurementmethod tarkastettiin 9.11.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. HanaŠantrůčková (Etelä-Bööminyliopisto, Tšekki ) ja kustoksenaprof. Kaarina Sivonen.FM Toni Viskarin väitöskirjaEstimating particle number sizedistributions from multi-instrumentobservations with KalmanFiltering tarkastettiin 9.11.2012.Vastaväittäjänä toimi Dr. WolframBirmili (Leibniz-instituutti,Saksa) ja kustoksena prof.Markku Kulmala.Prov. Marjo Piltosen väitöskirjaNovel neurotrophic treatmentsin rats and toxin sensitivity ofgenetically modified mice in theunilateral 6 OHDA model ofParkinson’s disease tarkastettiin10.11.2012. Vastaväittäjänä toimidos. Tomi Rantamäki ja kustoksenaprof. Pekka T. Männistö.Itä-Suomen yliopistoFM Elina Laurilan väitöskirjaNon-covalent Interactions in Rh,Ru, Os, and Ag Complexes tarkastettiin28.9.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Michael D. Ward(Sheffieldin yliopisto, Iso-Britannia)ja kustoksena prof. PipsaHirva.FM Markku Vaaran väitöskirjaThe role of replicative DNApolymerases in DNA replicationand mismatch repair tarkastettiin28.9.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Giuseppe Villani (Toulousenyliopisto, Ranska) ja kustoksenaprof. Juhani Syväoja.Dr. Nicolae-Costin Diaconunväitöskirja Mast cells in humanepithelial cancers tarkastettiin12.10.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Antti Lauerma (Helsinginyliopisto) ja kustoksena prof.Ilkka Harvima.FM Miikka Pakkalan väitöskirjaPeptide based modulators ofprostate specific kallikrein-relatedpeptidases 2 and 3 tarkastettiin26.10.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Jari Yli-Kauhaluoma(Helsingin yliopisto) ja kustoksenados. Ale Närvänen.Prov., KTM Timo Purmosenväitöstutkimus Pharmacoeconomicmethods for estimatingcost-effectiveness and budgetimpact of cancer treatments inFinland tarkastettiin 27.10.2012.Vastaväittäjänä toimi dos. JuhaLaine ja kustoksena apul.prof.Janne Martikainen.Jyväskylän yliopistoFM Jenni Lehtisen väitöskirjaOdorous volatile organic compoundsin waste and wastewatermanagement tarkastettiin9.11.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Pertti Pasanen (Itä-Suomenyliopisto) ja kustoksena prof. AimoOikari.sivulle 6462 KEMIA 7/2012

Uutta tietoa bioprosessienhallintaanMuuttuvat kasvatusolosuhteetmikrobien avulla tapahtuvassabioyhdisteiden tuotantoprosessissavoivat johtaa norvaliinin,epätavallisen aminohapon,muodostumiseen. Asia paljastuiJaakko Soinin väitöstutkimuksessa.Norvaliinin on aiemmin osoitettukertyvän tuotettaviin proteiineihinja aiheuttavan sitenmahdollisen laatuongelman.Jaakko SoiniSoinin tutkimus kertoomyös, että tuotantoprosessinsaantoa heikentävän muurahaishaponmäärää voidaanvähentää optimoimalla kasvatusliuos.Väitöstyössään Soini selvittikasvatusolosuhteiden, kutenlämpötilan, happipitoisuudenja ravinteen, määrän vaikutustamikrobin aineenvaihduntaan.Biologiset prosessit ovatarkipäivää niin biopolttoaineidenja -kemikaalien tuotannossakuin lääke- ja elintarviketeollisuudessakin.Mikrobienavulla saadaan aikaanmonimutkaisia yhdisteitä,joiden valmistaminen muullatavoin olisi suhteettoman kallistatai nykytekniikan ulottumattomissa.Ongelmana onmikrobien herkkyys olosuhteissatapahtuville muutoksille,joita suuren mittakaavantuotantoprosesseissa väistämättäesiintyy.Diplomi-insinööri JaakkoSoinin väitöskirja Effects ofenvironmental variations inEscherichia coli fermentationstarkastettiin Oulun yliopistossa9.11.2012. Vastaväittäjänätoimi professori Raivo Vilu(Tallinnan teknillinen yliopisto,Viro) ja kustoksena professoriRiitta Keiski.LupaaviahoitojasilmäsairauksiinKantasoluista erilaistetuillaverkkokalvon pigmenttiepiteelisoluilla(RPE) on samankaltaisetsähköiset ominaisuudet kuinihmisen silmässä luonnollisestikehittyneillä soluilla.Asian osoittaa Niina Onnelanväitöstyö, jossa hän kehittiuusia biosähköisiä mittausmenetelmiäkantasoluistaerilaistettavien solujen ominaisuuksientutkimiseen.Solukorvaus voi olla tulevaisuudenhoitomuoto, jolla autetaanverkkokalvon pigmenttisurkastumastaja ikärappeumastakärsiviä potilaita. Heidänheikentyneet RPE-solunsa korvattaisiinhoidossa uusilla, erilaistetuillaRPE-soluilla.RPE-soluja on onnistuttu kasvattamaanihmisen kantasoluistatamperelaisessa BioMedi-Techissä toimivassa Heli Skottmanintutkimusryhmässä.Jos sokeuteen johtava sairauson edennyt pitkälle, solukorvaushoidostaei enää ole merkittäväähyötyä. Näissä tapauksissamahdollinen hoitomuotovoi olla verkkokalvoimplantti,jolla tuotetaan silmään keinotekoinennäkö. Onnela selvittitutkimuksessaan myös erilaistenimplantteihin käytettävienelektrodimateriaalien sähköisiäNiina Onnelaominaisuuksia.Diplomi-insinööri Niina Onnelanväitöskirja Towards RetinalRepair: Bioelectric Assessmentof Retinal Pigment Epitheliumin vitro and ElectrodeMaterials for Retinal Implantstarkastettiin Tampereen teknillisessäyliopistossa 17.10.2012.Vastaväittäjänä toimi professoriAri Koskelainen (Aalto-yliopisto)ja kustoksena professoriJari Hyttinen.Kaarna imee vedenraskasmetallitPuun kaarnalla on suuri potentiaaliraskasmetallien biosorptiossaesimerkiksi jätevesistä.Kaarnan kapasiteetti metalli-ioniensitojana on lähes yhtä suurikuin kalliiden synteettisten ionivaihtajien,osoittaa PingpingSun väitöstutkimus.Su tutki työssään metalli-ionienreaktioita erilaisten puuperäistenmateriaalien, kuten paperimassan,runkopuun ja kaarnan,kanssa. Hänen tutkimansapuulajit olivat kuusi, mänty jakoivu.Sun kehittämällä uudella herkälläpylväskromatografisellamenetelmällä voitiin määritellä17 metalli-ionin affiniteettijärjestys.Tutkittuihin materiaaleihinsitoutuivat kaikkein voimakkaimminkolmiarvoinenrauta sekä erittäin myrkyllisetraskasmetallit lyijy, kupari jakadmium.Sitoutuminen näissä kaksifaasisysteemeissätapahtuu ionivaihdonkautta, jolloin metalli-ionitkompleksoituvatkiinteän faasin funktionaalisiinryhmiin. Vesifaasin pH on tärkeinparametri, joka määrittäämateriaaleihin sitoutuvat metallipitoisuudet.Pingping SuUudella tiedolla metalli-ionienesiintymisestä ja kemiallisistareaktioista kaksifaasisysteemeissäon suuri merkitys, kunsellutehtaita kehitetään yhä suljetummiksi.M.Sc. Pingping Sun väitöskirjaSorption of metal ions towood, pulp and bark materialstarkastettiin Åbo Akademissa21.9.2012. Vastaväittäjänä toimiprofessori Raimo Alén (Jyväskylänyliopisto) ja kustoksenaprofessori Ari Ivaska.7/2012KEMIA63

TULEVIa tapahtumiaPalstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista.Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista.Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi.SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄTKemikaalien käyttäjän teemapäiväHelsinki 13.11.2012www.ecoonline.comValtakunnalliset jätteenhyötykäyttöpäivätLappeenranta 13.–14.11.2012www.lut.fi/fi/jatepaivatFinnMateria 2012Jyväskylä 21.–22.11.2012www.jklpaviljonki.fi/finnmateria2012Farmasian päivätHelsinki 23.–25.11.2012www.farmasianoppimiskeskus.fiFine Particle Forum AutumnSeminarEspoo 27.11.2012www.fineparticleforum.comVaarallisten aineiden kuljetusmaalla ja merellä -teemapäiväVantaa 27.11.2012www.chemind.fi/chemasverkkokauppaAnalytiikkapäivät 2012Kokkola 28.–29.11.2012www.ketek.fi/oske/ajan.htmlKäyttöturvallisuustiedotteenlaatijan teemapäiväHelsinki 4.12.2012www.ecoonline.comTieteen päivätHelsinki 9.–13.1.2013www.tieteenpaivat.fiRekrytointimessutJyväskylä 17.1.2013www.jyu.fi/science/rekrymessut2013Labquality-päivätHelsinki 7.–8.2.2013www.labquality.fi/labquality-paivatChemBio FinlandHelsinki 20.–21.3.2013www.chembiofinland.fiFinngraf 2013Jyväskylä 17.–19.4.2013finngraf.fiYhdyskuntatekniikka 2013Jyväskylä 15.–16.5.2013www.yhdyskuntatekniikka.fiHelsinki Chemicals ForumHelsinki 18.–19.6.2013www.helsinkicf.euFinMedChemHelsinki 29.–30.8.2013finmedchem.fiPlasTec, PacTec, GrafTec jaFoodTec 2013Helsinki 3.–5.9.2013www.plastec.fiwww.pactec.fiwww.graftec.fiwww.foodtechelsinki.fiBioenergia 2013Jyväskylä 4.–6.9.2013www.jklpaviljonki.fiEuroMining 2013Tampere 11.–12.9.2013www.euromining.fiAlihankintaTampere 24.–26.9.2013www.alihankinta.fiMUUALLA JÄRJESTETTÄVÄTEMEA Users Group 2012Istanbul, Turkki 13.–16.11.2012www.honeywellusersgroup.comEnergy Storage 2012München, Saksa 13.–16.11.2012www.messe-muenchen.de7 th International Conference onChemical Reactions in FoodsPraha, Tšekki 14.–16.11.2012www.crf2012.eu/MedicaDüsseldorf, Saksa 14.–17.11.2012www.medica-tradefair.comPollutecLyon, Ranska 27.–30.11.2012www.pollutec.comWaterproof MembranesDüsseldorf, Saksa 11.–13.12.2012www.amiplastics.comPackaging InnovationsHampuri, Saksa 23.–24.1.2013www.easyfairs.comInterplastica 2013Moskova, Venäjä 29.1.–1.2.2013www.interplastica.dePackaging Innovations ja EcopackBirmingham, Iso-Britannia27.–28.2.2013www.easyfairs.comAdditives and Color Europe 2013ConferenceBonn, Saksa 6.– 7.3.2013www.4spe.org/technical-groups/events/18European Coatings Congressand ShowNürnberg, Saksa 18.–21.3.2013www.european-coatings.comwww.european-coatings-show.comIPX RussiaMoskova, Venäjä 3.–5.4.2013www.ipxrussia.comhenkilöuutisiaLappeenrannanteknillinenyliopistoFM Mikko Vepsäläisen väitöskirjaElectrocoagulation in thetreatment of industrial watersand wastewaters tarkastettiin2.11.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Raimo Alén (Jyväskylänyliopisto) ja kustoksena prof. MikaSillanpää.Oulun yliopistoFM Junkal Landaburu-Aguirrenväitöskirja Micellar-enhancedultrafiltration for the removalof heavy metals from phosphorous-richwastewaters: Fromend-of-pipe to clean technologytarkastettiin 5.10.2012. Vastaväittäjänätoimi Dr. Grazyna Zakrzewska-Trznadel(Radiokemian ja-teknologian instituutti, Puola) jakustoksena prof. Riitta Keiski.FM Anne-Mari Moilasenväitöskirja Identification of noveldrug targets for the treatmentof heart failure tarkastettiin5.10.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Seppo Ylä-Herttuala (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksenaprof. Heikki Ruskoaho.LL Ulla Jounion väitöskirjaOropharyngeal carriage of respiratorybacteria among militaryconscripts tarkastettiin12.10.2012. Vastaväittäjänä toimidos. Harri Saxén (Helsinginyliopisto) ja kustoksena prof. OlliVainio.FM Virpi Lämsän väitöskirjaRegulation of murine hepatic CytochromeP450 2a5 expressionby transcription factor Nuclearfactor (erythroid-derived 2)-like2 tarkastettiin 19.10.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Raija Lindberg(Baselin yliopistollinen sairaala,Sveitsi) ja kustoksena prof.Jukka Hakkola.Tampereen teknillinenyliopistoDI Matti Happosen väitöskirjaParticle and NO xEmission froma HVO-fueled Diesel Engine26.10.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Heejung Jung (Kalifornianyliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksenaprof. Jorma Keskinen.DI Jaakko Yli-Ojanperänväitöskirja Calibration of AerosolInstruments in a Wide ParticleSize Range tarkastettiin 2.11.2012.Vastaväittäjänä toimi Ph.D. SusanneHering (Aerosol DynamicsInc., Yhdysvallat) ja kustoksenaprof. Jorma Keskinen.Tampereen yliopistoFM Tiina Suomisen väitöskirjaDystrophia Myotonica Type 2(DM2) in Finland—a mutationwith extensive clinical implicationstarkastettiin 27.10.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. HelenaKääriäinen (Helsingin yliopisto)ja kustoksena prof. BjarneUdd.LL Juha Grönholmin väitöskirjaEvolutionary ConservedRegulatory Mechanisms of theJAK/STAT pathway tarkastettiin2.11.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Olli Lassila (Turun yliopisto)ja kustoksena prof. Olli Silvennoinen.Turun yliopistoLL Juha Korhosen väitöskirjaBacterium—host cell interactionsin Chlamydia pneumoniae infection:the bacterial invasion andintracellular growth tarkastettiin5.10.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. James Bliska (Brookhaveninyliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksenaprof. Riitta Lahesmaa.FM Johanna Silvolanväitöskirja Detection of the VulnerableAtherosclerotic Plaque.Pre-Clinical Evaluation of NovelPET Imaging Probes with ExperimentalModels tarkastettiin5.10.2012. Vastaväittäjänä toimidos. Kim Bergström (Helsinginyliopisto) ja kustoksena prof. JuhaniKnuuti.FM Otto Vainion väitöskirjaSpin-Dynamics in Cold Gasesof 87Rb and Atomic Hydrogentarkastettiin 6.10.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. DavidLee (Teksasin A&M-yliopisto,Yhdysvallat) ja kustoksena prof.Kalle-Antti Suominen.FM Eeva-Mari Jouhilahdenväitöskirja The Roots of Neurofibromasin Neurofibromatosis1—A Question of Multipotency,Differentiation and Hiding tarkastettiin12.10.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Juha Kere (Karoliinineninstituutti, Ruotsi) jakustoksena prof. Juha Peltonen.FM Susanna Kihlmanin väitöskirjaTestate amoebae (thecamoebians)as indicators ofaquatic mine impact tarkastettiin12.10.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. R. Timothy Patterson (Carletoninyliopisto, Kanada) ja kustoksenaprof. Timo Saarinen.FM Krista Rantasen väitöskirjaThe dual role of HIF hydroxylasePHD3 in cancer cell survivaltarkastettiin 12.10.2012. Vastaväittäjänätoimi Ph.D. SusanneSchlisio (Karoliininen instituutti,Ruotsi) ja kustoksena dos. PanuJaakkola.FM Elisa Närvän väitöskirjaPluripotency and Genetic Stabilityof Human Pluripotent StemCells tarkastettiin 19.10.2012.64 KEMIA 7/2012

seuraSIVU9 th European Congress of ChemicalEngineering2 nd European Congress of AppliedBiotechnologyHaag, Alankomaat 21.–24.4.2013www.ecce2013.euBIO 2013Chicago, USA 22.–25.4.2013convention.bio.orgPowtech, TechnoPharm jaPartec 2013Nürnberg, Saksa 23.–25.4.2013www.powtech.dewww.technopharm.dewww.partec.infoIE ExpoShanghai, Kiina 13.–15.5.2013www.ie-expo.comEuromedlab and20 th IFCC-EFCC Congress ofClinical ChemistryMilano, Italia 19.–23.5.2013www.milan2013.org5 th European Conference onChemistry for Life SciencesBarcelona, Espanja 10.–12.6.20135ecclsbarcelona.comTechtextilFrankfurt, Saksa 11.–13.6.2013www.techtextil.com13 th Scandinavian Symposium onChemometricsTukholma, Ruotsi 17.–20.6.2013www.ssc13.se5 th Eurovariety in ChemistryEducation ConferenceLimerick, Irlanti 3.–5.7.2013www.eurovariety2013.ul.ieFEBS Congress 2013Pietari, Venäjä 6.–11.7.2013febs-2013.org44 th Iupac Congress – CleanEnergy Through ChemistryIstanbul, Turkki 11.–16.8.2013iupac2013.istanbul.org9 th World Congress of ChemicalEngineeringSoul, Etelä-Korea 18.–23.8.2013www.wcce9.orgEuroanalysis, the European Conferenceon Analytical ChemistryVarsova, Puola 25.–29.8.2013www.euroanalysis2013.plEuropean Aerosol ConferencePraha, Tšekki 1.–6.9.2013www.eac2013.czFlavours & FragrancesLeipzig, Saksa 11.–13.9.2013www.gdch.deBiotechnica 2013Hannover, Saksa 8.–10.10.2013www.biotechnica.deIFAT IndiaMumbai, Intia 24.–26.10.2013www.ifat.de/ifatindiaTampereen kaupunki / Jorma RajamäkiSeurasivut kertovat Suomen KemianSeuran jäsenseurojen, paikallisseurojenja jaostojen toiminnasta.SEUROISSA TAPAHTUUPirkanmaan KemistiseuranStudia generalia -ilta12.11.2012 klo 18Tampereen pääkirjasto Metso, Pietilä-saliEsa Heikkinen Tampereen Työväen Teatterista esitelmöi pyrotekniikantehosteista ja Antti Tuohimaa Puolustusvoimain teknillisestätutkimuslaitoksesta häivetekniikasta. Vapaa pääsy.Tampereen Metso-kirjastossa järjestettävässä Studiageneralia -illassa on tarjolla tietoa pyrotekniikan tehosteistaja häivetekniikasta.Vastaväittäjänä toimi prof. ChristineMummery (Leidenin yliopisto,Alankomaat) ja kustoksenaprof. Riitta Lahesmaa.FM Tapio Lönnbergin väitöskirjaSystem-wide approaches touncover Th2 cell lineage commitmenttarkastettiin 26.10.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Forest M.White (Massachusettsin teknologiainstituutti,Yhdysvallat) ja kustoksenaprof. Riitta Lahesmaa.FM Tero Jalkasen väitöskirjaPorous Silicon Optical Filters inGas Sensing Applications tarkastettiin3.11.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Nicolas Voelcker (Etelä-Australianyliopisto) ja kustoksenaprof. Edwin Kukk.FM Laura Lehtisen väitöskirjaIdentification of novel regulatorsfor tumor progression in breastcancer tarkastettiin 9.11.2012.Vastaväittäjänä toimi dos. PirjoLaakkonen (Helsingin yliopisto)ja kustoksena dos. Kristiina Iljin.Åbo AkademiM.Sc. Shishir Jaikishanin väitöskirjaEffects of methylation andhydroxylation of sphingomyelinson their biophysical propertiesand interactions with cholesteroltarkastettiin 28.9.2012. Vastaväittäjänätoimi dos. Pentti Somerharju(Helsingin yliopisto) ja kustoksenaprof. J. Peter Slotte.DI Johanna Liinamaanväitöskirja Integration in projectbusiness: Mechanisms for integratingcustomers and the projectnetwork during the life-cycle ofindustrial projects tarkastettiin28.9.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Christian Berggren (Linköpinginyliopisto, Ruotsi) ja kustoksenaprof. Kim Wikström.M.Sc. Mélanie Aubertin väitöskirjaDevelopment of NewHalogen-Free and MultifunctionalFlame Retardants tarkastettiin5.10.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Serge Bourbigot (Lillenkemianinstituutti ENSC, Ranska)ja kustoksena prof. Carl-EricWilén.M.Sc. Olga Simakovan väitöskirjaCatalysis by gold for biomasstransformations tarkastettiin12.10.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Chris Hardacre (Belfastinyliopisto, Iso-Britannia) jakustoksena prof. Dmitry Murzin.FM Anu Vehmaan väitöskirjaClimate driven changes in temperature,pH and food quality—Effects on copepod reproductiontarkastettiin 12.10.2012. Vastaväittäjänätoimi vanhempi tutkijaSigrún Jónasdóttir (Tanskan teknillinenyliopisto) ja kustoksenaprof. Erik Bonsdorff.Suomalaisten Kemistien SeuranPikkujoulukokous4.12.2012 klo 17.30Ohjelmassa sääntömääräiset kokousasiat,Kompan palkinnon julkistaminen, iltapalasekä Kansallisteatterin esittämä Patriarkka.Osallistumismaksu jäseniltä 20 euroa.Lisätietoja heleena.karrus@kemianseura.fi,puh. 010 425 6302.ChemBio Finland ja Kemian Päivät20.–21.3.2013Helsingin messukeskusLisätietoja näyttelystä: www.chembiofinland.fi.Kemia-lehden uutiskirje tavoittaa yli 3700alan ammattilaista – nopeasti ja tehokkaasti.Tilaa veloitukseton uutiskirje:www.kemia-lehti.fiKEMIA Ke miKemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulutNumero Aineistopäivä Ilmestymispäivä8/12 15. marraskuuta 13. joulukuuta1/13 9. tammikuuta 5. helmikuuta2/13 14. helmikuuta 12. maaliskuutaTiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla SuomenKemian Seuran osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi.Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostillaKemia-Kemi-lehden osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi.ScanstockphotoMuista SKS:npikkujoulukokous!7/2012KEMIA65

Kemiaa koko elämäPalstalla kerrotaanTekniikan museon esineidentarinoita.Kemiaa ja politiikkaaRUUDUN TAKANAON VUOSI 1973 ja televisioruudussaKalevi Sorsa.”Vastustan kaapelitelevision tulemistaSuomeen, sillä sen jälkeen kukaan eienää katso ajankohtaisohjelmia vaan ainoastaanBonanzaa ja Peyton Placea”,pääministeri linjaa.Televisiota valtiollisena sivistäjänäSorsa ei kuitenkaan vastustanut vaan lähtimuutama vuosi myöhemmin mukaanrakentamaan valtion kuvaputkitehdastaValcoa.Ensimmäinen kuvaputki ilmestyi Valcontuotantolinjalta vuonna 1978. Kuvaputkenheijastuspintaan on ikuistettumuun muassa Kalevi Sorsan nimikirjoitus.TELEVISIOTA PIDETÄÄN yleensäelektronisena laitteena. Sitä edelsi kuitenkinmekaaninen televisio. Se koostuipyöreästä levystä, jossa oli spiraalinmuotoinensarja pieniä reikiä, ja levyn takanaolevasta valonlähteestä. Levyn pyöriessävinhaa vauhtia valo katkoontui pisteiksija juoviksi. Kun kuvattava kohde asetettiineteenpäin kulkevan valon eteen, syntyikuva, joka muodostui valon ja varjonkontrastista sekä jälkikuvailmiöstä.Elektronisessa televisiossa kuva pyyhittiinruudulle samaan tapaan piste jajuova kerrallaan. Nyt valo kuitenkinmuutettiin ensin elektronisuihkuksi. Senjälkeen kemiallinen loisteaine muuttielektronisuihkun havaittavaksi valoksija liikkuviksi kuviksi.Niinpä televisio ei kehittynyt pelkästäänmekaanisesta elektroniseksi, vaansiitä tuli myös kemiallinen.VALCOSSA TELEVISION kemiallinenkytkös ja kemian erityispiirteet unohdettiin.Valtionyhtiön perustamisen taustallaoli vaikuttanut ajatus Suomen teollisuudenmuutoksesta ja keskittymisestäelektroniikkaan. Valtio halusi kiivaastimukaan uuteen suuntaukseen.Kuvaputkituotantoa pidettiin elektroniikka-alanhankkeena, vaikka vähintäänkinpuolet siitä edusti kemian prosessiteollisuuttaja hienomekaniikkaa.Ongelmia ilmeni jo tehtaan ylösajossa,Kun katsoo Tekniikan museonkuvaputkea läheltä, huomaa Valco-hankkeen poliittisuudenkirjaimellisesti. Vielä tarkemmin katsoen näkee kemiallisen televisionfluoresoivan loistekalvotuksen.sillä käytettävät koneet olivat pääasiassaprototyyppejä.Kuvaputken valmistuksen vaikein jasamalla tärkein osuus oli loistekalvotus.Siinä putkeen saadaan aikaan rasteripinta,josta kuva koostuu. Prototyypistä tulikuitenkin pullonkaula, sillä sitä ei saatutoimimaan tarpeeksi tehokkaasti.Pulmia aiheutti myös henkilöstö. Valcontehtaan rakentamisen aikoihin Imatrallaoli lopetettu terästehdas, joten työpaikkansamenettäneiden metallityöläistenajateltiin jatkavan kuvaputkitehtaassapuhdaselektroniikan työntekijöinä.KAHDEN ERILAISEN teollisuudenalanyhteensovittaminen olisi vaatinut huolellistasuunnittelua, kuten teollisuudenuudelleenjärjestäytyminen aina. Poliittisestahankkeesta puuttui kuitenkin asiantuntemustaja ammattitaitoa.Jari KettunenKuvaputkien tuotanto ei koskaan päässytkunnolla vauhtiin, sillä tehtaassa rikottiinpuhdastilatyöskentelyn määräyksiä.Likaisista metallitehtaista oli liianpitkä matka alipaineistettuun puhtaan tilanprosessityöskentelyyn.Suomalaiset eivät lopulta katsoneetValcon kuvaputkilta sen paremmin Bonanzaakuin sivistysohjelmiakaan, silläkoko hanke jäi haaveen tasolle.Litteiden näyttöjen yleistyminen onsittemmin tehnyt kuvaputkista ylipäänsähistoriaa. Kemiasta ruudun takana muistuttaviakuvaputkia voi pian löytää vainkaatopaikoilta, kierrätyskeskuksista jamuseoista.Jari KettunenKirjoittaja toimii projektitutkijanaTekniikan museossa.www.tekniikanmuseo.fi66 KEMIA 7/2012

KEMIAAikataulu ja teematNROTOIMIT.AINEISTOKemiILMOITUS-AINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA mm.8/2012 9.11. 23.11. 13.12. Mittaukset, patentit, laboratoriotLisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille1/2013 3.1. 16.1. 5.2. Laboratoriot, turvallisuus, yrittäjyys2/2013 7.2. 20.2. 12.3. ChemBio Finland 2013;kemian osaajat ja tulevaisuus3/2013 22.3. 5.4. 25.4. Biotekniikka, ympäristö, analytiikka4/2013 8.5. 22.5. 11.6. Laboratoriot, patentit, lääkkeet, Reach5/2013 1.8. 13.8. 2.9. Special issue:Finnish Chemical Industry; muovit6/2013 5.9. 19.9. 9.10. Laboratoriot, puhdastilat, prosessit7/2013 8.10. 22.10. 11.11. Analytiikka, tutkimus, pinnat8/2013 7.11. 21.11. 12.12. Laboratoriot, mittaukset, patentitErikoisjakelut 2013Tavoita päättäjät!• Yli 10 000 lukijaa.• Neljä viidestä lukijastatekee tai valmisteleehankintapäätöksiä.TIEDUSTELUT JA VARAUKSETKalevi Sinisalmikalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fipuh. 044 539 0908Nro 1Labquality-päivät,Helsinki 7.–8.2.2013Nro 2 ChemBio Finland 2013,Helsinki 20.–21.3.2013Nro 3 Yhdyskuntatekniikka 2013,Jyväskylä 15.–16.5.2013Nro 4Nro 5Nro 6Helsinki Chemicals Forum,Helsinki 18.–19.6.2013Kansainvälinen lisäjakelu; PlasTecja PacTec 2013, Helsinki 3.–5.9.2013Lisäjakelu teema-alojenasiantuntijoille ja yrityksilleNro 7 Väri ja pinta 2013,Helsinki 15.–17.11.2013Nro 8Lisäjakelu teema-alojenasiantuntijoille ja yrityksilleKempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi

Bruker AXSBruker AXS NordicXRD X-ray DiffractionD2 Phaser : Fast Table Top X-ray DiffractometerXRF X-ray FluorescenceS8 Dragon : New Simultaneous X-ray Spectrometers.Elements from Boron to Uranium simultaneousμXRF Micro XRFM4 Tornado : 25 μm lateral resolutionSEM-EDSX-Flash 5000 : Up to 3 million counts/sekProducts :Chemical AnalysisElemental analysis with Optical emission (OES OpticalEmission Spectroscopy), X-ray Fluorescence (XRF X-rayFluorescence) eller Combustian analysis (CHNOS)Känner Du till våra produktområdenCrystallography?Determination of chemical structure in crystallinematerials by X-Ray Diffraction (XRD)Topography AnalysisSurface analysis with Atomic Force Microscopes (AFM)and Stylus Profilometers (SOM)Micro AnalysisEnergy dispersive analysis (EDS) and Electron BackscatterDiffraction (EBSD).μXRF Micro XRFX-ray Flourescence micro analysis with down to 25 μmlateral resolutionBruker AXS Nordic AB Vallgatan 5170 67 SolnaTel: +46 (0)8 655 25 60Fax: +46 (0)8 655 25 98E-Mail: info@bruker-axs.sewww.bruker-axs.seKysy lisää:jyrki.tuominen@bruker-axs.sepuh. 040 152 4262think forwardXRD/XRF/OES/EDS/EBSD/AFM/SOM