vrouw maria, tutkija nano- kuljetin pronssi- linnut - Kemia-lehti

Professori Jouko Korppi-Tommola luottaaAuringonja tuulenvoimaanMaapallon fossiiliset polttoainevarat hupenevat huolestuttavaavauhtia. Energiasta ei kuitenkaan ole pulaa, se on vain valjastettavakäyttöön. Aurinko, tuuli, aallot ja biomassat eivät ehdy,muistuttaa professori Jouko Korppi-Tommola.Maija PohjakallioAurinkoenergia ja Suomi eivät kaikkienmielestä voi kuulua samaan lauseeseen.Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksenprofessori Jouko Korppi-Tommolaon vahvasti toista mieltä.”Myös Suomen olosuhteet sopivat aurinkosähköntuottamiseen varsin hyvin”,Korppi-Tommola vakuuttaa.Pohjolan sääolot ovat hänen mukaansaotollisia aurinkovoiman talteenottamisellemaaliskuulta lokakuuhun asti. Valoisaanvuodenaikaan tuotettu aurinkosähkövoidaan syöttää joko suoraan verkkoontai vaikka kesämökkien akkuihin.”Kevättalvella auringosta saadaan irtipaljon, sillä piipaneelien hyötysuhde onpakkasessa parempi kuin kesähelteellä,ja valon heijastuminen lumesta sekä puidenlehdettömyys vielä lisäävät tehoa.Piipohjaisten aurinkopaneelien hintakinon viiden viime vuoden aikana laskenutkolmannekseen.”Suomessa kuitenkin tuotetaan aurinkosähköävain viiden megawatin maksimiteholla.Esimerkiksi Saksassa vastaavaluku on 27 gigawattia, joka vastaaneljän ydinvoimalan vuosituotantoa.Aurinkoenergian edelläkävijämaita ovatmyös Itävalta, Sveitsi, Espanja, Italia,Kiina ja Japani.Korppi-Tommolan mukaan Suomessakinjopa 15 prosenttia sähkönkulutuksestaeli yli 10 terawattituntia voitaisiinkattaa auringon ja tuulen voimalla.”Meillä on näillä aloilla omasta takaaVille KotimäkiJouko-Korppi Tommolan työssä ovatkeskeisiä nopeat aikaerotteiset mittaukset.Kuvan laserlaitteiston, jollasaadaan tietoa jopa 30 femtosekunninkestoisista molekyylimaailman tapahtumista,on rakentanut hänen tutkimusryhmänsäJyväskylän yliopistossa.vientivetoista yritystoimintaa, esimerkiksiaurinkopaneelien ja tuuliturbiinienosien valmistusta, mutta niiden kotimainenrakentaminen ei ole vielä kunnollalähtenyt liikkeelle.”Korppi-Tommola muistuttaa, että tulevaisuudessayhä useampi laite toimiisähköllä, sillä öljyvarat hupenevat huomattavastijo seuraavien 20 vuoden aikana.Myös matkustamisen luonne muuttuu,kun lentoliikenne vähenee, ja ihmiset jatavarat kulkevat pääasiassa raiteilla, sähköautoillaja laivoilla.”Infrastruktuurin rakentamiseksi tarvittaisiinjo nyt pitkän tähtäimen poliittisiapäätöksiä, investointeja ja kannustimia,ei ainoastaan selvityksiä”, Korppi-Tommola sanoo.”Jokaisella tulisi olla mahdollisuustuottaa sähköä valtakunnan verkkoon.Ranta-alueiden kaavoitus ja maanomistajatpitää saada tuulivoimalle myönteisiksi.Ydinvoimaloitaan alasajavassaSaksassa maanomistajalle maksetaan jopa20 000 euron vuokra vuodessa yhdestätuuliturbiinista.”Uusiutuvien energiamuotojen tehokaskäyttöönotto vaatii useiden alojen yhteistyötä.Kemian osaajien merkitys on suuri,on sitten kyse aurinkokennojen tai akkujenkehittämisestä tai biomassan jalostamisesta,Korppi-Tommola muistuttaa.”Suomessa on jo keksitty esimerkiksiEtanolix-menetelmä, jonka avulla elintarvikejätteistävalmistetaan bioetanoliapolttoaineeksi. Myös biomassan kaasutuksenkautta ja kasviöljyistä valmistettaviennestepolttoaineiden tuotanto- japilottilaitoksia on jo olemassa.”Perustutkimusta jakäytännön hankkeitaJouko Korppi-Tommolan omista tutkimusalueistarakkain kytkeytyy aurinkokennoihin.Valon käynnistämiin elektroninsiirtoreaktioihinliittyvien molekyylirakenteidenja mekanismien tutkimussai alkunsa 1980-luvulla, kun professoriPaavo Hynninen kehitti Helsingin yli-34 KEMIA 7/2012