vrouw maria, tutkija nano- kuljetin pronssi- linnut - Kemia-lehti

Marja-Liisa Riekkola avasi tienKemiannaisprofessoreilleHelsingin yliopistonanalyyttisen kemian professoriMarja-Liisa Riekkola nimitettiinvirkaansa 25 vuotta sitten33-vuotiaana. Samalla hänestätuli ensimmäinen nainenkemian alan varsinaisenaprofessorina koko Suomessa.Marja SaarikkoKun filosofian tohtori Marja-Liisa Riekkolasyksyllä 1984 valittiin Helsinginyliopiston virkaatekeväksi analyyttisenkemian professoriksi, hän oli varsinainenkummajainen: nainen, kolmekymppinenja kaiken huipuksi raskaana.Ennen Helsingissä aloittamistaanRiekkola toimi tutkijatohtorina Coloradonyliopistossa Yhdysvalloissa.”Sain sinne edeltäjältäni, professoriOsmo Mäkitieltä kirjeen, jossa hän kertoijäävänsä eläkkeelle ja kauniisti teititellenpyysi minua seuraajakseen. Hämmästyinmutta asiaa mietittyäni vastasin,että otan tehtävän vastaan mielelläni”,Riekkola muistelee.Varsinaiseksi professoriksi Riekkolanimitettiin kolme vuotta myöhemminpitkän valintaprosessin jälkeen. Hän olikymmenen hakijan joukossa ainoa nainenja useimpia muita huomattavastinuorempi.”Näin jälkikäteen ajatellen matemaattis-luonnontieteellinenosasto teki erittäinennakkoluulottoman valinnan. Professuurioli valtava haaste nuorelle naiselle.Taustajoukkoja ei ollut, ei suurtalaboratoriota, paljon oli luotava täysintyhjästä.”Uskottavuusongelmiakin oli. Kun professorikorkokengät kopisten asteli pitkinsilloisen kemian laitoksen käytäviä, häntäluultiin sihteeriksi.”Minulta kysyttiin usein, missä professoriRiekkola on.”Kun Riekkola 1990-luvun alussa vie-raili Japanissa Toyohashin teknillisenyliopiston professorina, hänet otettiinhyvin vastaan.”Japanilaiset ymmärsivät sen, että olennaisprofessori, mutta sitä he taas eivätymmärtäneet, että minulla on kaksi lasta,silloin 4- ja 9-vuotiaat tyttäret.”Asenteet naisjohtajia kohtaan ovatmuuttuneet, mutta Riekkola on silti yhäainoa nainen miesten joukossa monissatehtävissä, kuten yliopiston matemaattis-luonnontieteellisentiedekunnan johtoryhmässäja arvostetun tiedejulkaisunJournal Chromatography A:n toimituskunnassa.Menetelmiä ilmastonmuutoksentutkimukseenAlun alkujaan Marja-Liisa Riekkolakiinnostui analyyttisestä kemiasta, koskaperustutkimuksen tulokset ovat siinäusein heti sovellettavissa käytäntöön.Helsingin yliopiston analyyttisen kemianlaboratorion tutkimustoiminnan tavoitteenaon löytää ratkaisuja monimutkaisiinbioanalyyttisiin ja ympäristökemianongelmiin.Marja-Liisa Riekkola• Syntynyt Nokialla 1953, FM 1977ja FT 1983 analyyttisesta kemiastaHelsingin yliopistosta.• Helsingin yliopistossa analyyttisenkemian vt. professorina1984–1987 ja professorina 1987lähtien. Vierailevana tutkijanamm. Sveitsissä, Yhdysvalloissaja Japanissa.• Tärkeimpiä tutkimuskohteita erotustekniikatja -prosessit, tekniikoidensuoraliitäntä, miniatyrisointi jasovellusmahdollisuudet, ilmastonmuutokseenliittyvät ilmakehänaerosolihiukkaset.• Naimisissa, kaksi aikuista tytärtä.• Harrastukset liikunta ja matkustaminen.Riekkolan uran kohokohtia on ollutyhteistyö akatemiaprofessori MarkkuKulmalan johtaman, ilmakehän koostumustaja ilmastonmuutosta tutkivanhuippututkimusyksikön kanssa. Tutkijoitakiinnostavat etenkin ilmakehän aerosolipienhiukkaset.”Olemme kehittäneet tekniikoita, joillapystytään selvittämään halkaisijaltaanalle sadan nanometrin sekundääristenpienhiukkasten kemiallista koostumusta”,Riekkola kertoo.Yli puolet pienhiukkasista koostuu orgaanisistayhdisteistä. Tutkimus on painottunuthapettuneisiin alhaisen höyrynpaineenyhdisteisiin, joiden todennäköisyysosallistua aerosolien syntyyn onsuuri. Hiljattain onkin löydetty lukuisiatäysin uusia yhdisteitä 10–30 nanometrinhiukkasista.Analytiikan kehitys on Riekkolan mukaansiirtynyt lähes yksinomaan instrumenttianalytiikkaaneli laitetekniikoihin.”Laitteistojen kehitys etenee käsi kädessäelektroniikan komponenttien, materiaalienja tietojenkäsittelyn kehityksenkanssa. Mukaan on tullut yhä enemmänlaskennallista kemiaa, jossa yhdisteidenominaisuuksia ennustetaan tietokonesimulaationavulla.”Uransa aikana Riekkola on tuonutSuomeen monia analyyttisen kemianmenetelmiä. Esimerkiksi monidimensionaalisetkromatografiset tekniikat, joissaerityyppisiä erotusmenetelmiä yhdistellään,ovat hänen ansiostaan aiempaa laajemmassakäytössä.Riekkolan ryhmän myötä meille ovatrantautuneet myös analyyttisen mittakaavanylikriittinen uutto sekä paineistettukuuma vesiuutto, jota hyödynnetään laajaltimuun muassa etsittäessä puusta uusiahyödyllisiä yhdisteitä.”Olemme käyttäneet kuumaa, paineistettuavettä myös jäteveden hapetuksessavedeksi ja hiilidioksidiksi. Suuren mittakaavanlaitos löytyy niinkin läheltä kuinRuotsista.”7/2012 KEMIA13