vrouw maria, tutkija nano- kuljetin pronssi- linnut - Kemia-lehti
vrouw maria, tutkija nano- kuljetin pronssi- linnut - Kemia-lehti
vrouw maria, tutkija nano- kuljetin pronssi- linnut - Kemia-lehti
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ajankohtaistaSolu<strong>tutkija</strong>t juhlivatNobel-gaalassa<strong>Kemia</strong>n nobelistit RobertLefkowitz ja Brian Kobilka ovatselvittäneet solujen reseptorientoimintaa, lääketieteen tutkimuksestapalkitut Shinya Yamanakaja John Gurdon erilaistettujensolujen ohjelmointia takaisinkantasoluiksi.Päivi IkonenVuoden 2012 kemian ja lääketieteen Nobelinpalkinnot luovutetaan Tukholmanjoulukuisessa juhlatilaisuudessa solujentutkijoille.<strong>Kemia</strong>n Nobelin jakavat yhdysvaltalaisetRobert J. Lefkowitz ja Brian K.Kobilka, jotka ovat selvittäneet, kuinkasoluissa tapahtuu hermoston välittäjäaineidentunnistus ja vastaanotto ja tutkineetetenkin niin kutsuttuja G-proteiinikytkentäisiäreseptoreja.Duken yliopistossa ja Howard Hughesinlääketieteen instituutissa toimiva69-vuotias Lefkowitz havaitsi jo 1970-luvulla,että solujen pinnalla on erityisiäreseptoreja, jotka ottavat vastaan elimistössävaeltavat viestiaineet. Tutkimuksissaanhän löysi muun muassa adrenaliinihormoniavastaanottavan reseptorin.Lefkowitzin ryhmän <strong>tutkija</strong>, nykyäänStanfordin yliopistossa vaikuttava BrianKobilka, 57, puolestaan löysi geenin, jokakoodaa adrenaliinia vastaanottavia reseptoreita.Reseptori osoittautui jatkotutkimuksissasamantyyppiseksi kuin silmän valoavastaanottava reseptori. Sittemminsamanlaisia reseptoreita löytyi kokonainenrypäs, jonka <strong>tutkija</strong>t nimesivät G-proteiinikytkentäisiksi reseptoreiksi. Neovat lääkehoitojen kannalta erittäin tärkeitä,sillä huomattava osa lääkeaineistakulkee niiden kautta.Lääketiede odottaakantasoluhoitojaLääketieteen kahdesta nobelistista japanilainenShinya Yamanaka, 50, onsuomalaisille tuttu nimi. Moneen kertaanpalkitun huippu<strong>tutkija</strong>n viimeisinmeriitti ennen Nobelia oli hänen kesälläsaamansa Millennium-palkinto, jonkamyöntää Tekniikan akatemia.Suomalaistunnustus tuli YamanakanStewart Waller/PR NewswireCreative Commons Attr.Robert Lefkowitz liitti hormoneihinradioaktiivista jodia ja löysi merkkiaineenavulla hormoneja vastaanottavatsolureseptorit.Ensi vuonna 80 vuotta täyttävä Sir JohnBurdon on kloonauksen pioneeri.tekemän tutkimuksen eettisyydestä, silläjapanilaisen kehittämässä monikykyistenkantasolujen (iPS) tuottomenetelmässäei käytetä kiistanalaisia alkionkantasoluja.Nobel-komitea palkitsi Yamanakan samaisistakantasolututkimuksista. Japanilais<strong>tutkija</strong>on yhdessä brittiläisen JohnB. Gurdonin kanssa todistanut, että joerilaistuneet solut voidaan muuttaa uudelleenkypsymättömiksi kantasoluiksi.Gurdon teki jo 1960-luvulla mullistavankokeen, jossa hän onnistui kloonaamaansammakon korvaamalla sen mu-Brian Kobilka on tutkinut etenkin reseptoreihinliittyviä geenejä.Suomalaiset muistavat Shinya Yamanakanmyös vuoden 2012 Millenniumvoittajana.nasolun tuman eläimen suolen solustaotetulla tumalla.Yamanaka taas siirsi 2000-luvun puolessavälissähiiren ihosoluun normaalistialkiossa ilmentyviä geenejä ja sai solunpalaamaan kantasolun kaltaiseksi. Kantasoluihinperustuvia terapioita odotetaanpelastukseksi monen vakavan taudinhoitoon.Shinya Yamanaka johtaa omaa osastoaanKioton yliopistossa ja työskenteleelisäksi Gladstone-insituutissa San Franciscossa.Myös 79-vuotias Sir John Gurdonjatkaa yhä tutkimustyötään omaa nimeäänkantavassa Cambridgen yliopistoninstituutissa.Tämänvuotiset Nobelin palkinnot ovatarvoltaan kahdeksan miljoonaa kruunuaeli noin 930 000 euroa.Stanfordin yliopistoGladstone Institute/Chris Goodfellow16 KEMIA 7/2012
Change language