vrouw maria, tutkija nano- kuljetin pronssi- linnut - Kemia-lehti

Pääkirjoitus12. marraskuuta 2012KEMIA KemiVol. 39 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628Toimitus • Redaktion • OfficePohjantie 3, FIN-02100 Espoopuh. 0400 578 901faksi 09 3296 1520toimitus@kemia-lehti.fiPäätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-ChiefDI Leena Laitinen 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fiToimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing EditorPäivi Ikonen 0400 139 948paivi.ikonen@kemia-lehti.fiTaitto • LayoutK-Systems Contacts OyPäivi Kaikkonen 03 714 1614taitto@kemia-lehti.fiSihteeri • Sekreterare • SecretaryIrja Hagelberg 0400 578 901airja.hagelberg@kempulssi.fiVakituinen avustaja • Permanent medarbetare• Contributing EditorSanna Alajoki 040 827 9727sanna.alajoki@kemia-lehti.fiIlmoitukset • Annonser • Advertisementsilmoitukset@kemia-lehti.fiMyyntipäällikkö • Forsäljningschef • Sales ManagerKalevi Sinisalmi 044 539 0908kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fiTilaukset • Prenumerationer • Subscriptionspuh. 0400 578 901, faksi 09 3296 1520tilaukset@kemia-lehti.fiTilaushinnatKotimaassa 99 euroa (kestotilaus 89 euroa),muut maat 120 euroaKouluille 49 euroa, www.aikakaus.fiPrenumerationspris i Finland 99 euro,övriga länder 120 euroSubscription price (out of Finland) EUR 120Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 15(special issue 5/2012 EUR 19)OsoitteenmuutoksetSuomen Kemian Seurapuh. 010 425 6300, faksi 010 425 6309toimisto@kemianseura.fiKustantaja • Utgivare • PublisherKempulssi OyToimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing DirectorLeena LaitinenPohjantie 3, FIN-02100 Espoopuh. 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fiToimitusneuvosto• Redaktionsråd • Editorial BoardLaboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal OyToimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe OyProfessori Matti Hotokka, Åbo AkademiToimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-KemiTutkija Helena Laavi, Aalto-yliopistoPäätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-KemiProfessori Jan Lundell, Jyväskylän yliopistoApulaisjohtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ryProfessori Markku Räsänen, Helsingin yliopistoTiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTTAikakauslehtien Liiton jäsenlehtiKeskipainos 5 100, erikoisnumeroilla500–3000 kpl:n lisäjakelu.Forssa Print, Forssa 2012ISO 9002Markku JoutsenStalkkeri kannoillaEduskunta saa keväällä käsiteltäväkseen lakiesityksen vainoamisenkriminalisoimisesta. Jos esitys menee läpi, vainoamisesta voidaanjatkossa tuomita sakkoa tai vankeutta.Vainoamisella tarkoitetaan uhkailua, seuraamista, tarkkailua ja häiritseviäyhteydenottoja, jotka aiheuttavat kohteessaan ahdistusta.Stalkkerit ovat pirullisen kekseliäitä; tavallista on vaikkapa mustamaalaaminenverkossa tai tavaroiden tilaaminen toisen nimellä.Arviolta satatuhatta suomalaista joutuu vuosittain vainotuksi. Naisistajoka seitsemäs kokee jossain elämänsä vaiheessa vainoa, miehistäkuusi prosenttia. Stalkkerin kohteeksi voi joutua kuka hyvänsäilman omaa myötävaikutustaan.Nykyisellään Suomen laki tarjoaa vainotun suojaksi vain lähestymiskiellon.Se ei ole rangaistus eikä tehoa niihin, joihin eniten pitäisi.Espoon Sellossa uudenvuodenaattona 2009 tapahtuneen joukkomurhanjälkeen silloinen oikeusministeri Tuija Brax ehdotti sähköistäseurantapantaa tehostamaan lähestymiskiellon rikkojien valvontaa,mutta asia ei ole edennyt. Painaako vainoajan liikkumisvapausenemmän kuin vainotun oikeus normaaliin elämään?Pelko, univaikeudet, masennus ja epätoivo ovat tavallisia oireitavainotuilla. Aiheeseen erikoistunut psykologian tohtori Helinä Häkkänen-Nyholmtoteaa, että enemmistölle kehittyy traumaperäinenstressihäiriö, josta toipuminen kestää pitkään.Toimivin keino lyhentää piinaa on johdonmukainen torjunta. Josvainoaja soittaa 99 puhelua, ja sadannen kohdalla uhri vastaa ja karjuuepätoivonsa vimmalla luuriin pahimmat solvauksensa, tokeneekotekijä? Ei. Hän ryystää saamansa huomion kuin janoinen kameli vesiämpärinja päättelee loogisesti, että soittelua kannattaa jatkaa.Aina ei täysi torjunta onnistu. Vainoaja voi olla asiakas, työtoveri,naapuri tai omien lasten toinen huoltaja – joku, jonka kanssa kontaktiaei voi kokonaan välttää. Häkkänen-Nyholminmukaan rajatkannattaa kuitenkin vetää niintiukoiksi kuin mahdollista.Vaikka lait ja sanktiot eivätsinällään pysäytä pahantekijää,vainoamisen kriminalisointion tärkeä viesti siitä,että yhteiskunta ei suvaitsetätäkään väkivallan muotoa.Uudistus parantaisi poliisinmahdollisuuksia puuttua asiaanja viranomaisten ymmärrystätunnistaa tilanne.”Koettakaa nyt sopia keskenänne.Riitaan tarvitaankaksi”, apua hakeva saattaakuulla.Vainoamiseen riittää kuitenkinyksi.7/2012 KEMIA5