Kemiran Terveyttä Kauneutta Rikos Kemiran Terveyttä ... - Kemia-lehti

Hannes Lohi…keen mies on saanut tottua kollegojen hyväntahtoiseennaljailuun. Professori nauraaennakkoluuloille.”En ole ollut erityisemmin koiraihmineneikä minulla edes ole koiraa. Meilläon perheessä kani. Koirat tulivat yllättäenuralla vastaan, mutta nyt olen täysinviehättynyt niiden ainutlaatuisuudesta jasiitä avusta, jonka ne tarjoavat geenitutkimukselle.”Helsingin yliopistossa ja Folkhälsanissatehtävä tutkimus sai melkoisen piristysruiskeenviime vuoden lopulla, kun EUpäätti tukea koiragenomiikan tutkimustaseuraavien neljän vuoden ajan 12 miljoonallaeurolla. Miljoona euroa lankesi Lohentutkimusryhmälle, jonka tehtävänä onepilepsiageenien kartoitus.”Epilepsioita esiintyy koirilla jopa kymmenenkertaa enemmän kuin ihmisillä.Meidän laajassa kansainvälisessä epilepsiaprojektissammeon mukana jo yli 50koirarotua, ja määrä kasvaa koko ajan.Tavoitteenamme on löytää uusia epilepsiageenejäkoirista ja testata ne käytössäolevissa laajoissa ihmispotilaskohorteissamme.”Professori Lohi oli pari vuotta sittenlöytämässä ensimmäistä koiran epilepsiageeniäEPM2b:ta. Ihmisellä geenivirhejohtaa perinnölliseen, tappavaan Laforantautiin. Noin 1–3 prosenttia maailmanväestöstä kärsii epilepsioista, eikä kolmasosallepotilaista ole lääkehoitoa kohtaustenhillitsemiseksi.”On todennäköistä, että löydämme kokojoukon uusia epilepsiageenejä työn allaolevista roduista. Löytöjen myötävoisimme DNA-testata rodut epilepsiankitkemiseksi. Samalla avautuisivathuikeat mahdollisuudet miljoonienihmispotilaiden hoitamiselle.”Lohen työryhmän keräämä aineisto sisältääverinäytteen sekä tiedot koiran sukuhistoriastaja terveydestä. Terveystietojensaamiseksi yhteistyö eläinlääkäreidenkanssa on tärkeää. Itse geenitutkimus onvain huipputiedon ja -teknologian yhteensovittamista.”Paikannamme geenit koirista uudella,tarkoitukseen kehitetyllä SNP-markkeriteknologialla.Luotettavien tuloksiensaamiseksi tarvitsemme usein kymmeniänäytteitä terveistä ja sairaista koirista.Geenipaikan voimme varmistaa lisäämällänäytemäärää ja markkereita kytketylläalueella ja vertaamalla eri rotuja keskenäänsaman sairauden suhteen.”Sudesta koira,rotukoirasta susiKoira polveutuu harmaasudesta. Ensimmäisetkymmenen päärotua tunnettiin jo5 000 vuotta sitten. Nykyisin koirarotujaSuomen PystykorvajärjestöErotuomarinapystykorvasodassaKoiran perimän kartoitus valmistuiYhdysvalloissa vuosien 2003 ja2005 välisenä aikana. Saavutuksesta eikuitenkaan ollut apua, kun Suomessapuhkesi suuri pystykorvasota.Kesällä 2006 Suomen Kennelliitto jaVenäjän Kennelliitto sopivat, että jatkossamyös karjalaissuomalaisiksilai-Suomenpystykorvat rajan kahdeltapuolelta. Moskovalainen Aliza (edessä)kävi tammikuussa tapaamassa pohjalaistaTanua tositarkoituksella.on yli 400. Hannes Lohi kuvaa jalostuksenpoikimaa lajikirjoa sattuvasti.”Siinä on susi jaettu 400 erilaiseen palikkaan.Itse näen koiran suden rinnallatosi karsittuna oliona. Suden saalistusketjuunkuuluvat muun muassa saaliin tunnistus,vaaniminen, kiinniotto, tarttuminen javiipalointi. Koira sen sijaan saattaa hallitaketjusta vain pari asiaa: esimerkiksipitbullterrieri tunnistaa ja siirtyy suoraanviipalointiin.”Geenitutkimuksen kohteena koira onkuitenkin ihanteellinen. Ainutlaatuinenroturakenne ja -historia yksinkertaistavatgeenien paikantamista. Tavallisten monigeenistenihmissairauksien riskigeenientunnistus vaatii usein tuhansia näytteitä,mutta koiran vain kymmeniä tai korkeintaansatoja.Lohi tutkii epilepsian lisäksi muunmuassa koirien silmäsairauksia, autoimmuunitauteja,lihastoiminnan häiriöitä jaluustosairauksia. Monet ovat järkyttävänyleisiä.”Joissakin roduissa puolet saattaa syntyälonkkavikaisina, viidesosa epileptisinä.”Suurimmat toiveet ja intohimot herättääkuitenkin syöpätutkimus.”Munuaissyöpää aiheuttava geeni onjo löytynyt, ja se on sama kuin ihmisellä.Nyt keräämme näytteitä myös imusolmu-koiksi rekisteröityjä koiria saadaan kutsuasuomenpystykorviksi ja että näyttelyissäniitä siirrytään arvostelemaanhieman tiukemman, suomalaisen rotumääritelmänmukaan. Suomessa päätöskauhistutti muutamia rotupuhtauden nimiinvannovia harrastajia.Hannes Lohea vaadittiin viime kesänäerotuomariksi, mutta diplomaattinamies päätti odottaageenitutkimuksen tuloksia.Päätös oli epäilemättä oikea,sillä Suomessa on 310koirarotua ja yhtä montaenemmän tai vähemmän riitaisaarotujärjestöä.”Odotamme parhaillaanVenäjältä laikakoiran näytteitä.Nykyisellä geeniteknologiallapystymme vertaamaanja analysoimaan, tuoko laikamonimuotoisuutta suomenpystykorvienrotuun”, Lohisanoo.”Se on joka tapauksessa totta, ettänykyään suomenpystykorvat ovat kovinsisäsiittoinen populaatio.”ke-, luu-, verisuoni-, pehmytkudos- ja sisäelinsyöpiin.Kun ne löytyvät, katsotaanvälittömästi, onko ihmisillä samoja geenejä.”Ihmisen paras ystävä on valitettavastierittäin syöpäaltis eläin.”Koiralla esiintyy syöpää kaksi kertaaenemmän kuin ihmisellä. Joillakin roduillaon kymmenkertainen riski saada syöpä.Esimerkiksi sileäkarvainennoutaja kuoleeusein syöpään jo seitsemänvuotiaana.”Koirilla on eläinmaailmassa ylipäätääneniten perinnöllisiä sairauksia, eräiden laskelmienmukaan jopa toistatuhatta. Jokavuosi tutkijat löytävät kymmenkunta uuttatautia.Miljoonassa suomalaiskodissa on tätänykyä koira ja Hannes Lohen ylläpitämilläkoirageeni.fi-nettisivuilla 50 000 vuosittaistakävijää. Innostusta ja tutkimusaineistoariittää, mutta lisää tarvitaan.Lohi toivookin näytteitä koirista, jotkasairastavat epilepsiaa, harmaakaihia, silmänpainetautia,perianaalifisteliaa ja SLEtautia(sinud lupus erythematosus).”Lisänäytteet nopeuttavat tautigeenintunnistamista, ja se hyödyttää niin tutkimustakuin lemmikkiäkin.”Kirjoittaja on Ajankohtaisen kakkosentoimittaja Yleisradiossa.juha.granath@yle.fi12Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2