on merkittävä niin näkyvyyden kuin taloudenkin kannalta.Vuosibudjetti: 862 000 €.Rahoituslähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Tampereenkaupunki, oppilas- ja kurssimaksut, esiintymiskorvauksetja yksittäiset apurahat.Miten sosiaalinen sirkus kuuluu osaksi toimintaa:Sosiaalinen sirkus on pääsääntöisesti päivätoimintaa.Iltaisin tiloissa toimii taiteen perusopetuksen ryhmät.Tulevaisuudessa <strong>sosiaalisen</strong> <strong>sirkuksen</strong> toimintaajärjestetään ehkä myös muissa tiloissa. Sosiaalinensirkus on tärkeä ja kehittyvä osa Sorin Sirkuksen toimintaa.Tärkeimmät yhteistyötahot <strong>sosiaalisen</strong> <strong>sirkuksen</strong>osalta: Tampereen yliopisto, Caravan verkosto, yhteistyökoulutja asiakkaat.Toteutettuja projekteja:• 1-2 lukukauden mittaista <strong>sosiaalisen</strong> <strong>sirkuksen</strong>opetusta on järjestetty seuraaville tahoille:• yläkouluikäisten Asperger-luokka,• joustavan perusopetuksen yläkoululuokkia,• neuropsykologinen erityisopetusryhmäalakouluikäisille,• yläkouluikäisten erityisopetusluokille,• yläkouluikäisten maahanmuuttajien luokka• tuetun esiopetuksen luokka• lisäksi lyhyitä työpajoja lastenkodissa ja työllistettävillenuorille.Lähtötilanne: Ainoastaan pojista koostuvan erityisopetusluokanliikuntatunnit koettiin vaikeiksi.Poikien itsetunto oli alhaalla, heillä oli paljon epäonnistumisenkokemuksia elämässä ja koulussa. Lisäksiluokassa korostuivat yksilökeskeisyys ja auktoriteettiongelmat.Sorin Sirkus oli jo toiminut samassakoulussa joustavan opetuksen luokan kanssa ja sanatoiminnan hyödyistä levisi. Poikien erityisluokanopettajahalusi kokeilla sirkusta oman luokkansa kanssa.Projektin tavoitteet: motivaatio uudesta lajista, onnistumisia<strong>sirkuksen</strong> keinoin, luottamuksen löytyminen,motoriikkaa paremmaksi, ryhmätyö- ja sosiaalistentaitojen kohottaminenTuntien ja kurssin sisältö: Yksilöharjoitteiden kauttaryhmätyön oivaltamista. Tunnit aloitettiin alkulämmittelyllä,konkreettisella fyysisellä harjoittelulla,käytiin lukuvuoden aikana ensin maistiaisia kaikistasirkuslajeista, jonka jälkeen jokainen sai valita omanlajinsa. Kurssi päättyi sirkusesitykseen, jossa kaikki<strong>sirkuksen</strong> <strong>sosiaalisen</strong> <strong>sirkuksen</strong> ryhmät esiintyivät yhdessä.Kurssin rakenne: 27 kertaa, kerta viikossa, 1,5- 2 h/kerta. Syksystä kevääseen, syksyllä 12 keväällä 15opetuskertaa.Projektin rahoitus: Projekti kuului ESR-hankkeeseen.Projektin tulevaisuus: Luokan oppilaat valmistuivatperusopetuksesta ja projekti päättyi, mutta suunnitteillaon yhteistyö saman opettajan ja uuden luokankanssa.ESIMERKKIPROJEKTI: Yläkouluikäisten poikien erityisopetusluokka,yksi lukuvuosi112
SIRKUS SUPIAINENPerustettu: 1997Toiminta-alue: esitystoiminta, yleisö- ja opetustyösekä tapahtumajärjestäminen valtakunnallisesti jakansainvälisestiToimintamuoto: yhdistysTyöntekijöiden määrä: 1 kokopäivätoiminen tuottaja,ohjaaja, sirkusopettajia leireillä ja kerhoissa 1-4henkilöä sekä vapaaehtoisia 1-3 henkilöäOsallistujien määrä: lasten sirkus 7 opp. 1,5 h / viikossa.Lisäksi jonkin verran leirejä, joissa oppilaita noin20/ leiri.Taiteellinen toiminta: Sirkus Supiaisen esityksissäyhdistyy sirkus, teatteri, nukketeatteri ja esitystaide.Vuonna 2010 Supiaisella oli omia kaksi omaa teostakiertueella, lisäksi esiinnyttiin yksittäisissä tilaisuuksissaja yhteistyöproduktioissa.Vuosibudjetti: noin 50 000€Tärkeimmät yhteistyötahot <strong>sosiaalisen</strong> <strong>sirkuksen</strong>osalta: koulut ja vanhemmatToteutettuja projekteja: jokavuotiset kerhot ja leiritESIMERKKIPROJEKTILähtötilanne: Isohkon koulun “villit” pojat tarvitsivatheitä kiinnostavaa ohjattua toimintaa.Projektin tavoitteet: Oman kehon tuntemusten löytäminen,keskittymiskyvyn löytäminen ja lisääminen,mielenkiintoinen ja haasteellinen oppiminen, yhteistyö,itsetunnon kohottaminen.Tuntien ja kurssin sisältö: DiabolojongleerauksentekniikatKurssin rakenne: Lämmittelyä, uusi temppu, vanhojenomaehtoinen treenaus ja esittäminen toisille; jakaminen.Projektin rahoitus: ESR-hanke ja paikallinen koulu.Projektin tulevaisuus: Projekti tulee jatkumaan.Rahoituslähteet: omat tuotot (esitystoiminnan tuotot,leiri- ja kurssimaksut, tapahtumien osallistujamaksutja omat varainhankintatuotot) lisäksi satunnaisetavustukset mm. kulttuurirahastolta.Miten sosiaalinen sirkus kuuluu osaksi toimintaa:Sosiaalinen sirkus on suuri osa toimintaa taiteellisentyön lisäksi erilaisten yksittäisten sirkuskerhojen ja –leirien muodossa, joiden osallistujina on erityistä tukeatarvitsevia oppilaita113