Kuljetus & Logistiikka 4 / 2015

- Trukilla yhdellä latauksella pystyy
työskentelemään käytännössä yhden työvuoron.
Noin 70 litran vetysäiliöön mahtuu
1,8 kiloa kaasua. Piirustuspöydällä
on jo ratkaisuja, joissa käyttöaika ulottuu
kymmeneen tuntiin. Toisaalta säiliön lyhyt
noin kolmen minuutin täyttöaika ei
juurikaan häiritse työpäivää.
Vety soveltuu
trukkeihin
Vetypolttoaine yleistyy kohtalaisen hyvin
juuri trukeissa, koska logistiikkakeskuksiin
ja muihin toimipisteisiin voidaan
asentaa suhteellisen helposti vetytankkausasemia.
Autoliikenteelle vastaavan
vetyasemaverkoston pystyttäminen on
vaativampaa.
Woikoski käyttää uutta vetykäyttöistä
trukkia pääsääntöisesti kaasupullojen
käsittelyyn.
- Meillä on noin 300.000 kaasupulloa.
Täydet ja tyhjät pullot lastataan vetytrukilla.
Yhteen trukkikuormaan mahtuu
Oy Woikoski Ab:n toimitusjohtaja Kalevi
Korjala toteaa, että vetypolttoainetta
käyttävällä ajoneuvolla on monia etuja
verrattuna sähkökäyttöiseen ajoneuvoon.
Kuva: Tero Tuisku
kaksi kaasupullokoria,
joiden yhteispaino on
1.500 - 1.600 kiloa,
Korjala sanoo.
Yhdysvalloissa sikäläinen
Toyota on myynyt
jo tuhansia vetykäyttöisiä
trukkeja.
- Erityisesti Kalifornian
osavaltiossa on
runsaasti vedyn latausasemia
kauppaketjuissa
ja logistiikkakeskuksissa. Esimerkiksi
jättimäinen Walmart-ketju käyttää Toyota-vetytrukkeja,
Nieminen toteaa.
Korjalan mukaan vety haastaa sähkön
ja fossiiliset polttoaineet korvaavana
polttoaineena myös autoissa.
- Varmempi talviajettavuus, yli 500 kilometrin
toimintasäde yhdellä tankkauksella
sekä alle viiden minuutin tankkaus
ovat vetypolttoaineen edut sähköajoneuvoihin
verrattuna.
Korjala korostaa, että Woikoski tuottaa
pääasiassa polttokennoautojen polttoaineena
käyttämän vedyn kotimaisen
kemianteollisuuden prosessien sivutuotteena
syntyvästä vedystä.
- Teollista sivutuotevetyä käytettäessä
polttokennoauton hiilijalanjälki on lähes
nolla, Korjala muistuttaa. •
Vuosisatoja
tunnettu vety
Vety on pitkään tunnettu kaasu ja sitä
on osattu valmistaa jo vuosisatojen ajan.
Woikoski on tuottanut vetyä teollisesti vuodesta
1913 alkaen. Suurin osa vedystä
käytetään nykyään teollisiin prosesseihin
kuten ammoniakin ja lannoitteen valmistamiseen
sekä öljyteollisuuden prosesseihin
ja metallin karkaisuun.
Vuonna 2013 vetyä tuotettiin maailmassa
noin 255 miljardia kuutiometriä.
Lisääntyvän kysynnän seurauksena tuotannon
odotetaan nousevan vuoteen 2018
mennessä 300 miljardiin kuutioon.
Polttokennon avulla vetyyn tuotantoprosessin
aikana sitoutunut energia muutetaan
sähköksi ja lämmöksi. Polttokennoissa
käytetään useita erilaisia tekniikoita,
mutta niiden pääperiaate on samanlainen.
Energiaa vapautuu, kun vetypitoinen aine
yhtyy ilman happeen. Reaktiota edesauttaa
katalyytti, joka päästää vetyprotonin läpi,
mutta ei vetymolekyyliä. Reaktion seurauksena
syntyy sähköä, lämpöä ja vettä.
Woikoski toimittaa syksyn 2015 aikana
Göteborgiin vetytankkausaseman, joka liittyy
läntisen Götanmaan projektiin lisätä
uusiutuvien ja päästövapaiden polttoaineiden
käyttöä muun muassa julkisessa
liikenteessä.
Suomessa Woikoski on toistaiseksi
avannut vetytankkausasemia kotikunnassaan
Mäntyharjulla sekä Helsingissä. •
30
Kuljetus & Logistiikka