Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE<br />
STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA<br />
2<br />
<strong>2017</strong><br />
RANTARAITTI KULJETTAA<br />
KULTTUURISTA BISNEKSEEN<br />
SYKSYLLÄ KÄYNNISTYVÄT<br />
TAAS LIIKUNTARYHMÄT<br />
ESPOO-PÄIVÄ TÄYTTÄÄ<br />
KOKO VIIKONLOPUN<br />
READ THIS IN ENGLISH:<br />
YUMPU.COM/ESPOOLEHTI<br />
Uudet oppimisen käytännöt tuovat entistä<br />
MONIPUOLISEMMAT<br />
EVÄÄT ELÄMÄÄN<br />
SIVU 8
MUN ESPOO<br />
TIMO PORTHAN<br />
PIHASTA PATAAN<br />
VIIME KESÄNÄ Yläkartanon päiväkodin kasvimaalla<br />
näytti siltä kuin Tuhkimon kurpitsavaunut olisivat<br />
muuttuneet sadusta todeksi. Taikuuden sijaan<br />
jättikurpitsat ja niitä ympäröivät auringonkukat oli<br />
kuitenkin istutettu itse. Perheet ja päiväkodin henkilökunta<br />
hoitivat kasvimaata heinäkuussa, kun päiväkoti<br />
oli kiinni.<br />
– Vanhemmat saivat kurpitsakakkua. Ruuan kiertokulku<br />
tulee tutuksi, kun istutamme syötäviä kasveja,<br />
lastentarhanopettaja Leena Häkkinen sanoo.<br />
Yläkartanon päiväkoti on osa Espoon viherylläpidon<br />
Koulukasvimaa-liikettä, jonka myötä kasvimaita<br />
alettiin viime vuonna perustaa espoolaiskouluihin<br />
ja -päiväkoteihin. Tänä keväänä viherylläpito<br />
toimitti jo noin 20 kasvimaalle yhteensä<br />
100 viljelylaatikkoa multineen, ja tavoitteena on<br />
saada kasvimaa kaikkiin Espoon kouluihin ja päiväkoteihin.<br />
Yläkartanon päiväkodin lapset saapastelevat kasvimaalleen<br />
istuttamaan tomaatintaimia ja kastelemaan<br />
omenapuuta, marjapensaita ja tulppaaneja.<br />
– Kukat keinuvat kivasti tuulessa, Hugo, 5, sanoo<br />
ja vie kitkemänsä nokkosen kompostiin.<br />
– Minä tykkään tiputtaa siemeniä multaan, Saara,<br />
6, jatkaa ja istuttaa porkkanaa.<br />
PIRITTA PORTHAN<br />
Lasten oma kasvimaa.<br />
Robin (vas.), 7, Rianna,<br />
4, Saara, 6, Klaiden,<br />
7, ja Hugo, 5, hoitavat<br />
päiväkodin kasvimaalle<br />
istutettuja tulppaaneja ja<br />
omenapuuta. Lastentarhanopettaja<br />
Leena<br />
Häkkinen ohjaa pieniä<br />
viherpeukaloita.<br />
TÄNÄ<br />
KEVÄÄNÄ<br />
KASVIMAA<br />
PERUSTETTIIN<br />
YHTEENSÄ 27<br />
PÄIVÄKOTIIN JA<br />
KOULUUN.<br />
2
SISÄLLYS 2/<strong>2017</strong><br />
KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE<br />
STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA<br />
2<br />
<strong>2017</strong><br />
7Lennart Petterssonille meri<br />
on kaikki kaikessa. Nyt hän<br />
työskentelee meren rantaa<br />
seurailevan rantaraitin<br />
kehittämisen parissa.<br />
8<br />
Toinen uuden opetussuunnitelman mukainen<br />
lukuvuosi on käynnistynyt. Perinteiset<br />
opetusmetodit ja -ympäristö ovat väistyneet<br />
paremmin tulevaisuuden elämään valmentavien<br />
mallien tieltä.<br />
TÄSSÄ NUMEROSSA:<br />
PERINTEINEN<br />
RANTAMARATON<br />
JUOSTAAN<br />
16.–17.9.<br />
2 MUN ESPOO › Lasten omat kasvimaat<br />
4 PÄÄKIRJOITUS › Jukka Mäkelä<br />
5 POIMINNAT › Tekoälyllä terveystiedon seurantaan<br />
7 PALVELUKSESSA › Rantaraitin isäntä<br />
8 TEEMA › Uuden mallin mukaista opiskelua<br />
12 AKTIIVINEN ESPOO › Syksy täynnä tapahtumia<br />
15 OIVALLUS › Nuorten ongelmiin apu yhdeltä luukulta<br />
16 HELMI › Kaunis Pentalan saari<br />
18 PALVELU › Espoo-päivä valtaa kaupungin<br />
20 VI ESBO › Det svenskspråkiga Esbo<br />
22 VAPAALLA › Espoo-ristikko<br />
23 ESPOOLAINEN › 3-kymppinen orkesteri<br />
6<br />
16<br />
23<br />
ESPOO-LEHTI 2/<strong>2017</strong> >> 3
PÄÄKIRJOITUS<br />
Yhdessä<br />
onnistumme!<br />
KAIKKI<br />
MUKAAN<br />
JUHLAAN<br />
JA YHTEISEEN<br />
KEHITTÄ-<br />
MISEEN!<br />
ESPOO-PÄIVÄÄ VIETETÄÄN elokuun viimeisenä viikonloppuna<br />
perjantaista sunnuntaihin. Aktiiviset espoolaiset ovat jo tähän<br />
mennessä ilmoittaneet parista sadasta tapahtumasta, jotka<br />
kaikki ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Hieno saavutus!<br />
Tapahtumaviikonloppu on nyt poikkeuksellisen merkittävä,<br />
sillä varsinaisesta Espoo-päivästä 27.8. on tasan sata päivää<br />
siihen, kun Suomi täyttää sata vuotta. Oman kaupunkijuhlamme<br />
tavoin juhlavuoden Yhdessä-teema kokoaa ihmisiä yhteen<br />
koko maassa.<br />
Yhdessä on hyvä teema. Ainakin Espoossa onnistumme<br />
aina parhaiten niissä asioissa, joihin saamme<br />
espoolaiset mukaan. Uskon, että samoin on kaikkialla.<br />
Juhlien lisäksi tarvitsemme yksituumaisuutta<br />
ja innostusta arjen sujuvuuden parantamiseen.<br />
Esimerkiksi keskeisissä sosiaali- ja<br />
terveyspalveluissa valmistaudumme parhaiten<br />
sote-uudistukseen kehittämällä<br />
omaa toimintaamme niin, että espoolaiset<br />
saavat tarvitsemansa palvelut nopeasti ja<br />
heille jää niistä hyvä kokemus. Samalla varmistamme,<br />
että palvelut ovat laadukkaita ja toimintatavat<br />
kustannustehokkaita.<br />
Toivotan kaikki mukaan juhlaan ja yhteiseen<br />
kehittämiseen!<br />
Tillsammans<br />
lyckas vi!<br />
ESBODAGEN FIRAS sista veckoslutet i augusti från fredag till<br />
söndag. Aktiva Esbobor har redan nu anmält ett par hundra<br />
evenemang som är gratis och öppna för alla. En fin prestation!<br />
Den här gången är evenemangsveckoslutet extra betydelsefullt,<br />
eftersom det från den egentliga Esbodagen 27.8 är<br />
jämnt hundra dagar tills Finland fyller hundra år. Liksom<br />
vår stadsfest får jubileumsårets tema Tillsammans<br />
människor i hela landet att samlas.<br />
Tillsammans är ett bra tema. Åtminstone i Esbo<br />
lyckas vi alltid bäst i de saker som vi får med<br />
Esboborna i. Jag tror att detsamma gäller överallt.<br />
Förutom fest behöver vi samstämmighet och entusiasm<br />
för att göra vardagen smidigare. Till exempel<br />
inom centrala social- och hälsovårdstjänster<br />
förbereder vi oss bäst för vårdreformen<br />
genom att utveckla vår egen verksamhet<br />
så att Esboborna får de tjänster<br />
de behöver snabbt och så att de får positiva<br />
erfarenheter av dessa. Samtidigt säkerställer<br />
vi att tjänsterna är högkvalitativa<br />
och verksamhetssätten kostnadseffektiva.<br />
Jag önskar alla välkomna att delta i festen<br />
och att utveckla tillsammans!<br />
Jukka Mäkelä, stadsdirektör<br />
Jukka Mäkelä, kaupunginjohtaja<br />
”<br />
Luukki on sienimetsänä<br />
erinomainen ja helppo<br />
liikkua. Suppista on yllinkyllin,<br />
kunhan jaksaa kävellä.<br />
Tatteja ja mustavahakasta<br />
löytyy myös.<br />
”#UPEA17 rantautuu<br />
Espooseen! Serbialainen<br />
Artez maalaa muraalin<br />
Matinkylään. #espoo<br />
@KulttuuriEspoo<br />
@EspooEsbo<br />
”<br />
Robottihylje Pyry vierailee<br />
Glimsissä, kirjastoissa ja<br />
palvelutaloissa. Silitettävissä<br />
Espoo-päivänä.<br />
#pyry #robottihylje<br />
#glims #espoo #esbo<br />
ESPOON ASUKASLEHTI Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin koteihin LUKIJAPALAUTE JA JUTTUVINKIT espoolehti@omnipress.fi<br />
JULKAISIJA Espoon kaupunki / Esbo stad, PL 12 / PB 12, 02070 Espoon kaupunki / Esbo stad, (09) 81 621, espoo.fi,<br />
etunimi.sukunimi@espoo.fi PÄÄTOIMITTAJA viestintäjohtaja Satu Tyry-Salo TOIMITUS Omnipress Oy, espoolehti@omnipress.fi<br />
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kimmo Kallonen ULKOASU Hannu Kavasto/Hank PAINOPAIKKA Punamusta JAKELU SSM<br />
JAKELUPALAUTE jakelupalaute@omnipress.fi KANSI Fleur Wilson ISSN 1798-8438 Seuraava numero ilmestyy 25.11.<strong>2017</strong><br />
4
POIMINNAT<br />
KOKEILU | SUJUVAMPAA LIIKKUMISTA KOTIHOITOON<br />
ESPOON KOTIHOITO käynnisti kesäkuun<br />
alussa ensi vaiheen kokeilun,<br />
jossa kotihoidon työntekijät kulkevat<br />
henkilökohtaisessa käytössä olevan<br />
auton sijasta asiakaskäynneille polkupyörällä,<br />
kävellen, kimppakyydeillä tai<br />
tila-autoilla, joissa on liikkuva toimisto<br />
mukana.<br />
Kokeilulla tavoitellaan sujuvampia<br />
siirtymisiä asiakkaan luota toiselle.<br />
Ensi vaiheen kokeiluun osallistuneista<br />
työntekijöistä puolet oli halukkaita jatkamaan<br />
kokeilun toiseen vaiheeseen.<br />
Tarkoitus on testata uusia käyntäntöjä<br />
kaikkina vuodenaikoina.<br />
Kokeilu on osa Tekesin ja liikenneja<br />
viestintäministeriön Liikkuminen<br />
palveluna -yhteishanketta.<br />
800 000<br />
KÄYNTIÄ VUODESSA<br />
Espoon kaupunki teki viime vuonna<br />
650 000 kotihoidon käyntiä,<br />
tänä vuonna määrän on arvioitu<br />
nousevan noin 800 000 käyntiin.<br />
ESPOO KULTTUURIN<br />
ESIKUVANA MAAILMALLA<br />
LÄNSIMETROLLA PÄÄSSEE KULKEMAAN<br />
SYYSKUUN LOPULLA<br />
ESPOON kulttuurijohtaja Susanna Tommila on valmentanut<br />
eurooppalaisia kaupunkeja osana Euroopan komission rahoittamaa<br />
kulttuurihanketta. Kohteina olivat Chemnitz Saksassa,<br />
Lublin Puolassa ja Kalamata Kreikassa. Tommila kertoo, että<br />
erilaisista taustoista huolimatta kaupunkeja yhdistivät samankaltaiset<br />
haasteet.<br />
– Kaupungit kaipasivat apua kulttuuristrategian tekemiseen,<br />
uudenlaista ajattelua<br />
”VALMEN-<br />
TAMINEN<br />
EUROOPASSA<br />
ON<br />
IMAGOTYÖTÄ<br />
ESPOON<br />
HYVÄKSI.”<br />
sekä tulevaisuusvisiointia uusien<br />
kulttuuripalveluiden kehittämiseen.<br />
Erityisesti Espoon laatima KulttuuriEspoo<br />
2030 -ohjelma on nostanut<br />
kaupungin profiilia kulttuurin<br />
osaajana. Ohjelman mukaan kulttuuri<br />
ja taide auttavat taklaamaan koko kaupungin<br />
tulevaisuuteen liittyviä haasteita.<br />
Kulttuuri voi olla osa niin rakentamista, sosiaalipalveluita<br />
kuin varhaiskasvatusta, eikä irrallinen osa kaupunkia.<br />
– Valmentaminen Euroopassa on imagotyötä Espoon hyväksi.<br />
Viemme omaa osaamistamme ja opimme ymmärtämään<br />
muiden maiden tapaa työskennellä, Tommila sanoo.<br />
KOKO OSUUS<br />
RUOHOLAHDESTA<br />
MATINKYLÄÄN<br />
KULKEE MAAN<br />
ALLA.<br />
ARVION MUKAAN Länsimetro avautuu<br />
matkustajaliikenteelle syyskuun lopulla.<br />
– Länsimetro Oy luovuttaa hankkeen<br />
hallinnan Helsingin kaupungin liikennelaitokselle<br />
elo-syyskuun vaihteessa. Helsingin<br />
seudun liikenne puolestaan<br />
on ilmoittanut, että liikennöinti<br />
voidaan aloittaa siitä lukien<br />
neljän viikon kuluttua, jos ei tule<br />
yllätyksiä. Näin ollen Länsimetro<br />
voisi avautua matkustajille syyskuun<br />
lopussa, kertoo Länsimetro<br />
Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.<br />
Länsimetro laajentaa metron reittiä<br />
14 kilometrillä ja kahdeksalla asemalla<br />
LÄNSIMETRO LUKUINA:<br />
Ruoholahdesta Matinkylään. Koko osuus<br />
kulkee maan alla.<br />
Samalla tulee muutoksia myös busseihin.<br />
Bussien liityntälinjastoon siirrytään<br />
arviolta aikaisintaan lokakuun puolessavälissä.<br />
Bussilinjaston uudistuksen myötä<br />
bussilinjat Länsiväylää pitkin keskustaan<br />
korvataan liityntäbussilinjoilla metroasemille.<br />
Länsimetron myötä pääkaupunkiseudulle<br />
syntyy kaksi metrolinjaa: Matinkylä-<br />
Vuosaari ja Tapiola-Mellunmäki. Metro<br />
kulkee ruuhka-aikaan Tapiolan ja Itäkeskuksen<br />
välillä kahden ja puolen minuutin<br />
välein.<br />
OTAVAMEDIA / LEHTIKUVA<br />
ERIK SÖDERBLOM<br />
KAUPUNGINTEATTERIN<br />
JOHTOON<br />
TEATTERIOHJAAJA Erik Söderblom on aloittanut<br />
Espoon Kaupunginteatterin johtajana elokuun<br />
alussa. Söderblom on aiemmin toiminut<br />
muun muassa professorina ja vararehtorina Teatterikorkeakoulussa,<br />
Helsingin Juhlaviikkojen<br />
toiminnanjohtajana ja Tampereen Teatterikesän<br />
taiteellisessa johtoryhmässä.<br />
– Espoon kaupunginteatterilla on ennennäkemättömät<br />
mahdollisuudet kehittyä hienojen,<br />
tulevaisuuteen tähtäävien, aidosti kiinnostavien<br />
tapahtumien näyttämöksi. Olen iloinen voidessani<br />
olla mukana luomassa tätä kehitystä, Söderblom<br />
sanoo.<br />
Espoon työttömyysaste<br />
tammi-toukokuussa <strong>2017</strong> oli<br />
9,1<br />
PROSENTTIA,<br />
kun koko maassa työttömien osuus<br />
vastaavana aikana oli 11,1.<br />
Työttömyys on vähentynyt Espoossa<br />
viime vuoden vastaavasta<br />
ajanjaksosta prosenttiyksikön verran.<br />
ESPOO-LEHTI 2/<strong>2017</strong> >> 5
POIMINNAT<br />
VARAA AIKA<br />
TERVEYDEN-<br />
HOITAJALLE<br />
SYYSKUUN ENSIMMÄISESTÄ päivästä<br />
lähtien terveydenhoitajat palvelevat<br />
terveysasemilla ajanvarauksella. Ajan<br />
voi varata netissä osoitteessa espoo.fi/<br />
eterveys tai puhelimitse oman terveysaseman<br />
ajanvarausnumerosta.<br />
Muutoksen myötä terveydenhoitajien<br />
avoimet vastaanotot päättyvät terveysasemilla.<br />
Terveydenhoitajalle ei tarvitse<br />
enää jonottaa, kun vastaanotolle pääsee<br />
ennalta sovittuna aikana. Vastaanotoilla<br />
annetaan muun muassa rokotuksia ja<br />
lääkepistoksia.<br />
OLLI HÄKÄMIES<br />
Tekoälyn hoksottimilla parempaa palvelua<br />
ESPOON KAUPUNKI ja suomalainen ohjelmisto-<br />
ja palveluyritys Tieto toteuttavat maailmanmitassa<br />
ainutlaatuisen tekoälykokeilun.<br />
Tekoäly analysoi Espoon koko väestöä koskevaa<br />
sosiaali- ja terveystietoa ja varhaiskasvatuksen<br />
asiakkuusdataa vuosilta 2002–2016.<br />
Tietoturva on viety kokeilussa äärimmäisen<br />
pitkälle – kaikki yksilöivät henkilötiedot on salattu<br />
ja tiedonsiirrossa käytetään salattuja yhteyksiä.<br />
Kokeilun tavoitteena on parantaa ymmärrystä<br />
ihmisten palveluntarpeista. Analysoimalla<br />
laajoja tietomassoja pyritään tunnistamaan<br />
palveluntarpeet yksilöidymmin ja puuttumaan<br />
esimerkiksi syrjäytymiseen entistä kustannustehokkaammin<br />
ja aiemmassa vaiheessa.<br />
– Tiedonsiirtoa ollaan juuri käynnistämässä.<br />
Datan perusteella tekoäly luo palvelupolkuja.<br />
Voimme esimerkiksi tarkastella raskaiden palvelujen<br />
käyttäjiä ryhmänä, mennä palvelupolkua<br />
taaksepäin ja miettiä missä vaiheessa<br />
tarvetta raskaammille palveluille voitaisiin ehkäistä,<br />
kertoo Espoon kaupungin projektipäällikkö<br />
ja analyytikko Tomas Lehtinen.<br />
”ANALYSOIMALLA LAAJOJA TIETOMASSOJA<br />
PYRITÄÄN TUNNISTAMAAN PALVELUN-<br />
TARPEET YKSILÖIDYMMIN.”<br />
HISTORIAN KÄTKÖISTÄ<br />
Kurkistuksia 100 vuoden takaiseen arkeen<br />
Espoon kartanon<br />
työväkeä perunannostossa<br />
vuonna 1914.<br />
Luukin kartanon muonamiehiä<br />
päivälevolla<br />
kesällä 1916.<br />
Saksalainen upseeri<br />
Leppävaarassa huhtikuussa<br />
1918.<br />
ESPOON KAUPUNGINMUSEO<br />
ESPOO EI OLLUT varsinaisesti sisällissodan<br />
tapahtumien keskipisteessä. Täällä käytiin<br />
vain yksi taistelu 11.4.1918, kun valkoisten<br />
avukseen kutsuma saksalaisarmeija<br />
marssi Espoon läpi kohti Helsinkiä.<br />
Leppävaarassa he kohtasivat punaisten<br />
joukot, jonka kanssa käyty taistelu vaati<br />
myös kuolonuhreja.<br />
Vaikka espoolaiset osallistuivat taisteluihin<br />
toisaalla ja moni työskenteli ja vietti<br />
aikaa Helsingissä, joka pääkaupunkina oli<br />
toki sodankin keskiössä, sisällissodan vaiheita<br />
ei koko Espoon näkökulmasta juurikaan<br />
ole tutkittu. Nyt osana Suomi 100-tapahtumia<br />
Espoon kaupunginmuseo on<br />
kerännyt yhteen aineistoa aiheesta.<br />
– Museolla on jonkin verran kirjeitä,<br />
muisteluita ja ääninauhoja, joista olemme<br />
koonneet sisällissodan aikaisia muistoja<br />
yhteen. Lisäksi alkuvuoden ajan meillä oli<br />
projektityöntekijä keräämässä Espoota<br />
koskevaa aineistoa tuolta ajalta yhteensä<br />
30 muusta museosta ja arkistosta, museolehtori<br />
Sanna Valoranta-Saltikoff<br />
kertoo.<br />
Myös espoolaisten omia muistoja kerättiin<br />
talven ja kevään aikana kokoon.<br />
– Saimme parisenkymmentä yhteydenottoa,<br />
jotka poikivat haastatteluja ja<br />
arvokasta aineistoa, Valoranta-Saltikoff<br />
kiittää.<br />
Aineiston keruun jälkeen on käynnistetty<br />
loppusyksystä avattavan näyttelyn<br />
suunnittelu. Särkynyt elämä -näyttelyn lisäksi<br />
hankkeen kautta toteutetaan erilaisia<br />
opastettuja kierroksia ja kootaan aineistoa<br />
verkkoon espoolaisten tiedoksi.<br />
› Särkynyt elämä -näyttely KAMUssa näyttelykeskus<br />
WeeGeellä 1.11.<strong>2017</strong>–21.10.2018.<br />
6
PALVELUKSESSA<br />
KAIKKI RANTARAITISTA<br />
Lennart Petterssonille meri on kaikki kaikessa.<br />
Nyt hän tekee työtä meren äärellä Rantaraitin varrella.<br />
TEKSTI Tiina Parikka KUVA Timo Porthan<br />
’’<br />
Meri on aina liittynyt työhöni ihan kesätyöläisestä<br />
lähtien. Rantaraitti-isännäksi päädyin<br />
alueen tulevaisuutta miettineen kehitystyöryhmän<br />
kautta pari kuukautta sitten.<br />
Aiemmin olen työskennellyt venesatamapuolella ja merellisten<br />
ulkoilupalvelujen parissa. Kaikki merelliset<br />
palvelut kiinnostavat, joten tähän tehtävään oli helppo<br />
ja mieluisa tarttua.<br />
Minun tehtäväni on kehittää aluetta edelleen. Nyt kesällä<br />
se tarkoittaa pitkälti tapahtumien järjestelyjä yhteistyökumppaneiden<br />
kanssa. Käyn myös neuvotteluja<br />
alueelle sijoittamisesta kiinnostuneiden yritysten<br />
kanssa ja yhdistän oikeat ihmiset keskenään asioiden<br />
edistämiseksi. Tärkeä osa alueen aktivoimista on tietenkin<br />
kaupunkilaisille viestiminen, mitä kaikkea täällä<br />
tapahtuu.<br />
Rantaraitti on laaja ja monipuolinen kokonaisuus.<br />
Sen itäreuna on Natura-aluetta, josta löytyy muun<br />
muassa Villa Elfvikin luontotalo ja Gallen-Kallelan<br />
museo. Länttä kohti lähdettäessä alue muuttuu<br />
Otaniemen yliopistokampukseksi, joka on Espoon<br />
innovaatioiden aluetta. Sitten vastaan tulee vanhvasti<br />
rakennettu Keilaniemi tornitaloineen. Westendistä<br />
Kivenlahteen löytyy lukuisia rantakahviloita ja ravintoloita,<br />
uimarannat ja venesatamat.<br />
Syksyllä on vielä tulossa muun muassa perinteinen<br />
rantamaraton, joka juostaan 16.-17.9.<br />
Meri hallitsee<br />
Lennart Petterssonin<br />
työtä ja vapaa-aikaa.<br />
40<br />
KILOMETRIÄ KEVYEN<br />
LIIKENTEEN VÄYLÄÄ<br />
18<br />
VENESATAMAA<br />
RANTA-<br />
RAITILTA<br />
LÖYTYY MUUN<br />
MUASSA<br />
11<br />
MERIUIMARANTAA<br />
2<br />
LINTUTORNIA<br />
2<br />
HOTELLIA SEKÄ<br />
USEITA KAHVILOITA<br />
JA RAVINTOLOITA<br />
ESPOO-LEHTI 2/<strong>2017</strong> >> 7
TEEMA<br />
KOULUISSA OPITAAN<br />
TULEVAISUUDEN TAITOJA<br />
Kouluissa tapahtui viime syksynä merkittävä muutos, kun uusi<br />
opetussuunnitelma otettiin käyttöön. Oppiaineiden rajat kaatuvat<br />
ja oppilaista on tullut tiedon vastaanottajien sijasta uuden tiedon<br />
tuottajia. Myös oppimistavat ja ympäristöt ovat muuttuneet.<br />
Teksti Tiina Parikka Kuvitus Fleur Wilson Kuvat Timo Porthan<br />
Opetussuunnitelmat on<br />
uudistettu Suomessa<br />
kymmenen vuoden välein.<br />
Opetussuunnitelmassa<br />
määritellään, miten opetus järjestetään<br />
ja miten kouluissa työskennellään.<br />
Opetushallituksen laatimien<br />
perusteiden pohjalta kunnat tekevät<br />
omat opetussuunnitelmansa ja ne<br />
tarkentuvat vielä koulukohtaisesti.<br />
Uudet opetussunnitelmat<br />
otettiin käyttöön perus- ja toisen<br />
asteen opetuksessa porrastetusti<br />
lukuvuoden 2016-<strong>2017</strong> aikana.<br />
Tänä syksynä voimaan astuu varhaiskasvatuksen<br />
uusi opetussuunnitelma.<br />
Espoon opetustoimen johtajan<br />
Kaisu Toivosen mielestä juuri<br />
suunnitelmien kokonaisvaltaisuus<br />
varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle<br />
onkin tämän uudistuksen<br />
merkittävin muutos.<br />
– Laaja-alainen osaaminen on<br />
kaikkien opetusasteiden yhteinen<br />
punainen lanka, hän sanoo.<br />
Espoon osallistava paikallissuunnitelman<br />
toteutus on saanut paljon<br />
kiitosta.<br />
– Meillä opetussuunitelma pilkottiin<br />
seitsemän peruspilariin. Espoossa<br />
opetussuunnitelmatyöskentelyyn<br />
osallistuivat laajasti niin oppilaat,<br />
huoltajat kuin koulun henkilökunta,<br />
perusopetuslinjan päällikkö<br />
Ilpo Salonen kertoo.<br />
Espoon opetussuunnitelman seitsemän<br />
peruspilaria on esitelty seuraavalla<br />
aukeamalla.<br />
8
ESPOO-LEHTI 2/<strong>2017</strong> >> 9
TEEMA<br />
1<br />
AJATTELU JA OPPIMAAN OPPIMINEN<br />
– Arki muuttui todella<br />
paljon. Opettajalle systee-min<br />
luominen on nyt työläämpää, mutta<br />
sen jälkeen arjessa jää enemmän<br />
aikaa niille, jotka tarvitsevat<br />
enemmän ohjausta, Mankkaanpuron<br />
kuudetta luokkaa viime lukuvuonna<br />
opettanut Henna Kortesmäki totesi.<br />
Uusi opetussuunnitelma korostaa<br />
erilaisia tapoja oppia.<br />
– Olemme siirtyneet opettamisen<br />
ja kontrolloinnin maailmasta<br />
kouluun, jossa oppilaan oppiminen<br />
2<br />
on kaikki kaikessa. Jos oppii parhaiten<br />
vaikka selällään maaten,<br />
jalat ylhäällä ja musiikin pauhatessa<br />
kuulokkeista, siitä vaan, Ilpo Salonen<br />
havainnollistaa.<br />
Monet koulurakennukset ovat<br />
kuitenkin 1950-, 1960- ja 1970-luvuilta<br />
eikä niiden puitteet vielä<br />
aivan luontevasti taivu uuteen toimintamalliin.<br />
– Opettajalla on edelleen vastuu<br />
oppilaista ja hänen tulee tietää,<br />
missä he ovat. Monesti luokat liikkuvatkin<br />
edelleen ryhminä: joko<br />
mennään yhdessä johonkin tai ollaan<br />
yhdessä luokassa, Kaisu Toivonen<br />
sanoo.<br />
Mankkaanpurossa erilaisia oppimistiloja<br />
on pyritty luomaan pienillä<br />
irtokalusteilla. Käytävien kulmissa<br />
on pöytäryhmiä ja rappujen<br />
alla tyyny- ja vilttikasoja.<br />
– Koulussamme jokaisella on<br />
luokassa edelleen oma pulpetti,<br />
mutta myös lähikäytävillä opiskellaan,<br />
Kortesmäki sanoo.<br />
KULTTUURINEN OSAAMINEN, VUOROVAIKUTUS JA ILMAISU<br />
Nykyajan opiskelu ei enää<br />
ole hiljaista puurtamista oman<br />
pulpetin ääressä, mutta oppilaat<br />
arvostavat juuri rauhallisia, hiljaisempia<br />
työtiloja. Myös yksin saa<br />
työskennellä varsinaisia pari- ja<br />
ryhmätöitä lukuun ottamatta.<br />
3<br />
LAAJA-ALAISEN OSAAMISEN OSA-ALUEET:<br />
– Ne mitä osaan, teen itsenäisesti.<br />
Uusissa jutuissa on kivempi olla<br />
ryhmässä, Pekka Korttilalli kertoi<br />
kuudennen luokan lopulla.<br />
– Tuulikaapissa tai rappujen<br />
alla pienessä ryhmässä on paras<br />
työrauha. Ryhmä myös neuvoo ja<br />
ITSESTÄ HUOLEHTIMINEN JA ARJEN TAIDOT<br />
Lasten kasvanut vastuu<br />
omasta opiskelustaan on herättänyt<br />
huolta.<br />
– Aluksi oli vaikeaa miettiä omaa<br />
aikataulua. Joskus siitä ei pysty pitämään<br />
kiinni ja sitten joutuu tekemään<br />
viikonloppuna läksyjä. Se on<br />
kuitenkin helpottanut ajan myötä,<br />
Max Goodman ja Iiro Ritala sanoivat.<br />
Molemmat pojat aloittivat Mankkaanpurossa<br />
jo ensimmäisellä luokalla<br />
ja olivat juttua tehdessä juuri<br />
lopettelemassa kuudetta luokkaa,<br />
joka oli myös ensimmäinen vuosi<br />
uudella opetussuunnitelmalla.<br />
auttaa tarvittaessa, Max Goodman<br />
ja Iiro Ritala pohtivat.<br />
Tosin luokkakin voi joskus olla<br />
se rauhallisin paikka, jos paljon<br />
väkeä lähtee luokasta ulos.<br />
Ryhmätyötaidot ovat myös osa<br />
oppilaan osaamisen arviointia.<br />
Viola Seppänen ja Mahbuba<br />
Rezaei sen sijaan kokivat, että oma<br />
vastuu ja päätösvalta helpottavat,<br />
kun voi itse päättää, mitä läksyjä<br />
millekin päivälle antaa.<br />
Henna Kortesmäkikin myöntää,<br />
että moni lapsi kaipaa välillä perinteisiä<br />
opetustunteja ja kokee oman<br />
vastuun raskaana. Sen sijaan ohjaaminen<br />
ja seuranta on entistä yksilöllisempää.<br />
– Tehtävät jaetaan aina viikon<br />
alussa ja ne ovat nähtävissä myös<br />
vanhemmille. Kävimme asiaa läpi<br />
vanhempain illassa ja selkeytimme<br />
myös lukujärjestystä vuoden mittaan,<br />
Kortesmäki kertoo.<br />
Ilpo Salonen muistuttaa, että<br />
opettajan tehtävä on aina olla mukana<br />
tavoitteiden asettamisessa. Jos<br />
oppilaalla on epärealistinen kuva<br />
omasta suoriutumisestaan, opettajan<br />
tehtävä on ohjata myös siinä.<br />
– Ketään ei saa jättää heitteille.<br />
Itse asiassa opettajan täytyy tuntea<br />
oppilaansa entistä paremmin, Salonen<br />
sanoo.<br />
Vanhemmille hän antaa kolmen<br />
koon tehtävälistan: Kuuntele, kannusta<br />
ja kehu!<br />
Vanhemman pitää osata kysyä ja<br />
seurata.<br />
800<br />
Oppilasmäärä kasvaa joka<br />
vuosi 800:lla, mikä vastaa<br />
2,5 keskikokoisen koulun<br />
oppilasmäärää – tai yhtä<br />
isoa uutta kouluyksikköä.<br />
Monet koulut on<br />
rakennettu 50-, 60- ja<br />
70-luvulla ja ovat nyt<br />
kunnostuksen tarpeessa.<br />
Kouluremonteista ja<br />
oppilasmäärän kasvusta<br />
johtuen kouluopetusta<br />
joudutaan antamaan<br />
myös ”liikkuvissa” eli ei<br />
vakituisissa opetustiloissa<br />
kuten väestönsuojissa.<br />
21–23<br />
Keskimäärin luokkakoko<br />
on 21-23 oppilasta, mutta<br />
määrä vaihtelee paljon<br />
kouluittain. Toisaalta<br />
isoissa, jopa 30 oppilaan<br />
ryhmissä on enemmän<br />
opettajaresursseja ja iso<br />
osa tunneista voidaan pitää<br />
jaettuina, jolloin ryhmäkoko<br />
on vain noin 15 henkeä.<br />
NYKYKOULUSSA TEHDÄÄN EIKÄ TANKATA<br />
MANKKAANPURON KOULUN oppilaiden<br />
läheiset pääsivät kurkistamaan ja<br />
osittain osallistumaankin nykykoulun<br />
moderneihin toimintatapoihin, kuten<br />
toiminnallisuuteen ja monialaiseen opetukseen<br />
keväisillä oppimismessuilla.<br />
Oppimismessuilla esiteltiin perinteisiä<br />
paperille tehtyjä pelejä, kuten<br />
hirsipuun periaatteella tyhjille viivoille<br />
oikeiden kirjainten etsimistä. Valtaosa<br />
peleistä on kuitenkin sähköisiä. Näytti<br />
siltä, että lapset olisivat voineet pelata<br />
niitä tuntikausia.<br />
—Tietokoneella ja mobiililaitteilla pelattavien<br />
pelien määrä on kasvanut valtavasti.<br />
Suosittuja ovat esimerkiksi Kahootit<br />
eli monivalintapelit, joihin opettaja<br />
tai kirjoittamaan opittuaan oppilaat<br />
voivat tehdä itse kysymykset ja antaa<br />
vastausvaihtoehdot. Jokainen oppilas<br />
vastaa kysymyksiin omalla kännykällään,<br />
kertoo valmistavan luokan opettaja<br />
Anu Kurkela.<br />
MANKKAANPURON KOULUN kevätlukukaudella<br />
alakoulun luokkien monialaiset<br />
ryhmät koostuivat 1.-3. luokkien<br />
tai 4.-6. luokkien oppilaista.<br />
—Minun ryhmäni teema oli luonnonilmiöt.<br />
Lapset saivat valita ensin ryhmissä<br />
teemaan liittyvän aiheen, jota haluavat<br />
tutkia. Sellainen oli esimerkiksi<br />
revontulet. Ensin oppilaat listasivat,<br />
mitä he tietävät revontulista jo etukäteen.<br />
Lisätietoa haettiin Internetistä,<br />
kirjoista ja haastattelemalla. Vastauksista<br />
laadittiin näyttävät julisteet kaikkien<br />
nähtäville, kertoo luokanopettaja<br />
Lotta Halttunen.<br />
Yhdessä projektissa yhdistyivät näin<br />
maantiedon lisäksi äidinkieli ja kuvataide.<br />
TOKALUOKKALAISELLA TEOLLA ei ole<br />
vielä paljon vertailukohtia muunlaisesta<br />
opetuksesta. Kun oppirajat ylittävään<br />
opetukseen on tottunut alusta alkaen,<br />
se tuntuu luonnolliselta, samoin<br />
kuin toiminnallinen opetus.<br />
—Koulussa kaikki on ollut helppoa ja<br />
kivaa. Lempiaineeni on matematiikka.<br />
Rakennan mielelläni Multilink-palikoilla,<br />
10
4<br />
MONILUKUTAITO<br />
Mankkaanpuron kuudesluokkalaiset<br />
olivat loppukeväästä<br />
uuden äärellä muutenkin. Alakoulu<br />
oli päättymässä ja oli aika siirtyä yläkoulun<br />
puolelle. Moni oppilas arveli,<br />
ettei uudella opiskelutavalla voida<br />
toimia yläkoulussa, kun jokaista ainetta<br />
opettaa eri opettaja.<br />
Monialaisuus onkin Kaisu Toivosen<br />
mukaan yläkouluissa haasteellisempaa.<br />
– Opettaja velvoitetaan<br />
enemmän yhteistyöhön. Yhteisopettajuus<br />
vaatii paljon suunnittelua.<br />
Yläkouluissa eri aineiden yhteennivominen<br />
on haastavampaa,<br />
kun substanssiakin pitäisi opettaa<br />
enemmän.<br />
Henna Kortesmäki vahvistaa ajatuksen:<br />
– Monialaisiin opintoihin täytyy<br />
olla selkeä vuosisuunnitelma. Monia<br />
projekteja on toteutettu yhteistyössä<br />
rinnakkaisluokkien kanssa.<br />
Oppilaat sen sijaan eivät ole kokeneet<br />
monialaisia työläiksi tai vaikeiksi.<br />
– Ihan kiva juttu, mutta onko se<br />
niin tarpeellista, Pekka Korttilalli<br />
pohti.<br />
5<br />
TIETO- JA VIESTINTÄ-<br />
TEKNOLOGINEN OSAAMINEN<br />
mutta kirjan tehtävät kiinnostavat<br />
yleensä vielä enemmän, Teo kertoo<br />
ja opastaa samalla äitiään musiikkimaalauksen<br />
saloihin.<br />
Teon äiti Jenni Kujala on huomannut<br />
ilokseen, että koulussa<br />
opetetaan nykyään aiempaa<br />
enemmän tunneälykkyyttä ja vuorovaikutustaitoja.<br />
Nippelitiedon hallinta<br />
ja lapsen arviointi sen perusteella<br />
ovat vähentyneet.<br />
—Tämä sosiaalinen ulottuvuus on<br />
oleellista myöhemmin työelämässäkin.<br />
Kaikessa ei tarvitse olla huippuhyvä,<br />
vaan tärkeämpää on kyky<br />
tehdä yhteistyötä, hän painottaa.<br />
6<br />
7<br />
Mankkaanpuron kuudesluokkalaisilla<br />
on kaikilla Chromebooktabletit<br />
ja tehtävät löytyvät sieltä.<br />
Jotkut oppilaat ovat kokeneet<br />
Chromebookit haasteellisiksi, mutta<br />
suurin osa on niistä innoissaan.<br />
– Reppu on nyt paljon kevyempi,<br />
kun ei tarvitse kantaa erillisiä vihkoja,<br />
vaan tehtävät ovat kansioissa<br />
Chromella, Max Goodman iloitsi.<br />
– Käytämme myös paljon oppilaiden<br />
omia laitteita ja otamme älypuhelimilla<br />
videoita ja kuvia, Henna<br />
Kortesmäki sanoo.<br />
Helposti ajatellaan, että nykyoppilaat<br />
hallitsevat digitaaliset laitteet<br />
jopa opettajiaan paremmin, mutta<br />
kyse on lähinnä asenteesta laitteisiin.<br />
Itse käyttöä tulee opettaa niin kuin<br />
mitä tahansa asiaa.<br />
– Lähdekritiikin opettaminen on<br />
todella keskeistä, kun tietoa on saatavilla<br />
rajattomasti. Eikä kirjojakaan<br />
toki ole kokonaan jätetty pois, Kaisu<br />
Toivonen sanoo.<br />
– Digitalisaatio on taustalla oleva<br />
renki ja sellaisessa roolissa sen pitää<br />
pysyäkin. Koulun tehtävä on opettaa<br />
tähän päivää ja tulevaan, Ilpo Salonen<br />
muistuttaa.<br />
TYÖELÄMÄTAIDOT JA YRITTÄJYYS<br />
Myös arviointi on jatkuvaa keskustelua<br />
lapsen kanssa. Perinteisten<br />
kokeiden rinnalla osaamista voidaan<br />
osoittaa erilaisilla ryhmätöillä.<br />
Oppilaat osallistuvat myös oman ja<br />
toistensa suoritusten arviointiin.<br />
Opettajan tehtävä on ohjata lapsi<br />
omaan parhaimpaan suoritukseensa.<br />
Ylipäätään nyt suositaan positiivista<br />
pedagogiikkaa, jossa pyritään<br />
tiedostamaan ja vahvistamaan<br />
oppilaan omia vahvuuksia.<br />
Arviointia voisi verrata työelämän<br />
kehityskeskusteluihin. Koulunkäynti<br />
on nyt lähempänä työelämää,<br />
Kaisu Toivonen selittää.<br />
Arvioinnin muuttuminen näkyy<br />
myös todistuksessa sanallisen arvioinnin<br />
lisääntymisenä.<br />
OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN JA<br />
KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN<br />
Oppilaan arvioinnissa huomioidaan<br />
substanssiosaamisen ja ryhmätyötaitojen<br />
lisäksi myös jonkin<br />
uuden luominen. Ei siis ole oleellista<br />
vain kyetä muistamaan valmiina annettua<br />
tietoa, vaan pystyä myös luomaan<br />
siitä jotakin uutta.<br />
Helposti tulee mieleen, ettei uusi<br />
opetussuunnitelma enää suosi perinteistä<br />
“kympin tyttöä”, joka kiltisti<br />
ja hiljaa tekee omassa pulpetissaan,<br />
mitä käsketään.<br />
– Myös ujo ja hiljainen oppilas on<br />
vahva jossakin ja on opettajan tehtävä<br />
auttaa hänet parhaimpaansa<br />
myös ryhmätöissä ja tukea sosiaalisissa<br />
taidoissa, Kaisu Toivonen<br />
muistuttaa.<br />
ESPOO-LEHTI 2/<strong>2017</strong> >> 11
MENOTÄRPIT ELOKUU-LOKAKUU<br />
› HERRA HILLO<br />
HÄMMENTYY<br />
HERRA HILLO on kulkuri ja kiertolainen,<br />
joka kuljettaa mukanaan<br />
koko omaisuuttaan. Laukuissa piilee<br />
arjen turva, mutta myös ystävämme<br />
ymmälleen laittava hämmennys:<br />
esineet kun heräävät<br />
eloon ja aloittavat tanssin.<br />
Mykkää mimiikkaa tarjoava tanssiesitys<br />
on samaistuttava kokemus<br />
maailmasta niin lapselle kuin aikuisellekin.<br />
Esitys on Tanssiteatteri<br />
Glims & Glomsin produktio.<br />
> Esitykset 31.8.–8.11., Espoon kulttuurikeskuksen<br />
Louhisali ja Kannusali,<br />
Espoon keskus. Kesto noin 50<br />
minuuttia. Ikäsuositus +4.<br />
› IKÄIHMINEN, ASU<br />
TURVALLISESTI<br />
SENIORIN TURVALLINEN koti<br />
-kiertueella ovat mukana poliisi,<br />
pelastuslaitos, liikuntapalvelut ja<br />
seniorineuvonta Nestori. Kyseessä<br />
on turvallisuuteen liittyvä info- ja<br />
keskustelutilaisuus yli 65-vuotiaille<br />
espoolaisille. Vapaa pääsy.<br />
> Ma 2.10. klo 13.30–15.30 Leppävaaran<br />
elä ja asu -seniorikeskus,<br />
Säterinkatu 3. Ma 30.10. klo 13–15<br />
Louhisali, Espoon kulttuurikeskus,<br />
Kulttuuriaukio 2. Ti 14.11. klo<br />
13.30–15.30 Kauklahden elä ja asu<br />
-seniorikeskus, Hansakartano 4.<br />
› SYKETTÄ<br />
SYKSYYN<br />
SYKETTÄ SYKSYYN – Låt Hösten<br />
Pulsera on perinteinen espoolaisten<br />
senioreiden syysjuhla. Ohjelmassa<br />
on seniorijärjestöjen tanssija<br />
lauluesityksiä. Tilaisuudessa julkistetaan<br />
vuoden <strong>2017</strong> Espoon eläkeläinen.<br />
Vapaa pääsy. Bussikuljetus.<br />
Tapahtuman pääkieli on suomi.<br />
> Su 15.10. Kahvitarjoilu klo 14,<br />
juhla klo 15–17, Espoon kulttuurikeskus,<br />
Tapiolasali, päälämpiö ja<br />
ala-aula<br />
ESPOO<br />
PÄIVÄSTÄ<br />
PÄIVÄÄN<br />
Poimi tästä syyskauden<br />
parhaat menovinkit ja<br />
kiinnostavimmat<br />
tapahtumat talteen.<br />
LISÄÄ TAPAHTUMIA:<br />
espoo.fi › Espoon Kaupunki › Ajankohtaista › Espoon tapahtumat<br />
Tapiolasali pop-diivan<br />
hyppysissä<br />
JENNI VARTIAINEN esiintyy lokakuussa Tapiolasalissa osana 11 paikkakunnan<br />
kiertuetta. Konsertissa kuullaan tuttuja poplauluja aiemmilta levyiltä sekä<br />
uusia biisejä kuten valtavan radiosuosion saavuttanut single Turvasana.<br />
– Konserttisalikeikat ovat aina olleet maagisia. Valot, lavastus ja kaksi<br />
puoliaikaa antavat mahdollisuuden toteuttaa yleisölle jotain, mitä muilla<br />
keikoilla ei pystyisi. Jokainen ilta on erilainen enkä malta odottaa, että päästään<br />
taas kokemaan koko tunteiden kirjo yhdessä, Vartiainen sanoo.<br />
34-vuotias suosittu laulaja ja lauluntekijä on urallaan saavuttanut<br />
yhdeksän Emma-palkintoa, julkaissut sooloalbumit Ihmisten edessä,<br />
Seili ja Terra sekä ollut mukana Vain elämää -televisiosarjassa.<br />
> La 28.10. klo 19-21, Espoon kulttuurikeskus, Tapiolasali.<br />
Kesto 2 h (väliaika), ei ikärajaa. Liput Lippupisteestä.<br />
› LYHYTDOKKAREITA<br />
NUORTEN SYKSYYN<br />
DOKKINO-TAPAHTUMA TUO nuorten<br />
nähtäville lyhytdokumentteja, jotka on<br />
koottu vuosittain vaihtuvan teeman ympärille<br />
näytöskokonaisuuksiksi. Kyseessä<br />
on DocPoint-festivaalin järjestämä valtakunnallinen<br />
tapahtuma, joka kiertää ympäri<br />
Suomea. Elokuvat on jaettu kahteen<br />
sarjaan: alakoululaisille (4.–6. luokkalaisille)<br />
ja yläkoululaisille.<br />
Tapahtuma pyrkii tarjoamaan lapsille<br />
ja nuorille elokuvia, joita heillä ei muuten<br />
olisi mahdollista nähdä. Teema Toiset<br />
todellisuudet vie katsojat erilaisiin kokemisen<br />
ja elämisen tapoihin, joita voi<br />
kohdata fyysisessä, mielen sisäisessä tai<br />
virtuaalisessa maailmassa. Nykypäivänä<br />
teknologia ja internet ovat vahvasti läsnä<br />
nuorten arjessa niin koulussa kuin vapaaajalla.<br />
Miten ne vaikuttavat tapaasi kokea<br />
ympäröivää maailmaa?<br />
DokKino on Euroopan suurin ympärivuotinen<br />
ja valtakunnallinen lasten ja<br />
nuorten dokumenttielokuvatapahtuma,<br />
ja se järjestetään nyt jo 15. kertaa. Kaikissa<br />
elokuvissa on suomenkielinen tekstitys.<br />
Esityssarjojen kesto on noin 80–90<br />
minuuttia.<br />
> DokKino 31.10.–7.11. Vapaa pääsy.<br />
Ilmoittautuminen: docpoint.info/<br />
dokkino/ilmoittautuminen<br />
› MUSTIEN JA<br />
VALKOISTEN<br />
KOSKETTIMIEN LUMOA<br />
KANSAINVÄLINEN PianoEspoo-festivaali<br />
kutsuu musiikin ystäviä 3.–19. marraskuuta.<br />
Päävieras on arvostettu kamariorkesteri<br />
Australian Chamber Orchestra,<br />
jota kuullaan Suomessa ensimmäistä<br />
kertaa. Orkesterin solisteina<br />
esiintyvät suomalaisten suosikki Olli<br />
Mustonen sekä ranskalainen merkkipianisti<br />
Pierre-Laurent Aimard.<br />
Festivaalin yhteydessä järjestetään<br />
myös nuorille pianisteille suunnattu<br />
Tapiola-pianokilpailu. PianoEspoo haluaa<br />
tukea aloittelevia pianisteja ja nuorten<br />
pianoharrastusta. Maineikas pianotaiteilija<br />
Paavali Jumppanen toimii festivaalin<br />
taiteellisena johtajana.<br />
› HUVITTELE<br />
HUVILASSA<br />
ESTEETIKKO NAUTTII Huvilamuseo<br />
Villa Rulluddista kauniilla sijainnilla<br />
meren rannassa (Rullaniementie 15).<br />
Huvilamuseo kahviloineen on avoinna<br />
joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina<br />
klo 11–15. Vapaa pääsy.<br />
12
Tenaville<br />
teknologiaa<br />
LOKAKUUN ALUSSA lastenfestari tuo helpotusta tiedonjanoon,<br />
tekemättömyyden kutinaan ja kokemusten nälkään.<br />
Kutitus-festivaalin teemoja tänä vuonna ovat tulevaisuus,<br />
teknologia ja avaruus. Ohjelmassa on esimerkiksi Tanssiteatteri<br />
Raatikon Supersankarit-esitys, jossa pienen tytön<br />
mielikuvitus taikoo lelut eläviksi. Watti Walopää ja kadonnut<br />
hehku 2.0 -esityksessä on luvassa klovneriaa, taikuutta ja<br />
jättimäisiä purkkapalloja.<br />
Työpajoissa kokeillaan virtuaalitodellisuutta, koodaamista<br />
ja robottien ohjaamista. Taidetta vai teknologiaa? -elämyskonsertti<br />
yhdistelee taidetta ja tiedettä.<br />
Luvassa on myös koko perheen avaruusdisko, erilaisia<br />
näyttelyjä sekä paljon ilmaisohjelmaa – ja kaikkialla mukana<br />
seikkailevat Viksu ja Viiksi -kissat!<br />
> Lasten taidefestivaali Kutitus 4.–8.10. Espoon kulttuurikeskuksessa<br />
TUTUSTU<br />
KAUPUNGIN-<br />
TEATTERIN<br />
SYKSYN<br />
Rotkon reunalla<br />
OHJELMISTOON:<br />
ESPOON-<br />
MARK LOCKYER on näyttelijä The Royal Shakespeare Companyssa.<br />
Eräänä aurinkoisena päivänä hänen elämänsä muuttuu pe-<br />
TEATTERI.FI<br />
ruuttamattomasti. Mark kadottaa itsensä ja kykynsä harjoittaa ammattiaan.<br />
Alkaa uusi elämä, jossa jokainen päivä on taistelua pimeyttä<br />
vastaan. Brittiläisen Actors Touring Companyn hurja, hauska ja liikuttavakin<br />
monologi Living with the Lights On antaa rohkeasti kasvot mielen sairauksille.<br />
> Esitykset 12.-14.10. Espoon kulttuurikeskus, Louhisali. Esityskieli englanti,<br />
tekstitys suomeksi. Kesto 1 h 20 min (ei väliaikaa). Ikäsuositus: yli 14-vuotiaille.<br />
Liput Lippupiste ja Espoon Kaupunginteatterin lipputoimisto.<br />
Tuure Kilpeläinen Sellosalissa 5. lokakuuta.<br />
› SÄVELIÄ<br />
GRÖNLANNISTA<br />
AUTIOSAAREEN<br />
› TRILLERI<br />
HARPPOO VUOSI-<br />
SATOJEN LOMASSA<br />
› EMMA-MUSEO<br />
PUKEUTUU<br />
SEINÄMAALAUKSEEN<br />
› LASILAUANTAISSA<br />
PUUHAA PERHEILLE<br />
JA HARRASTAJILLE<br />
SELLOSALI SOI useiden maukkaiden<br />
konserttien tahdissa syksyllä. Perjantaina<br />
15. syyskuuta Ismo Alangolta on<br />
luvassa nykyaikaista runonlaulantaa<br />
Yksin-soolokeikalla. Keskiviikkona<br />
4. lokakuuta grönlantilainen indie folk<br />
-bändi Nive & Deer Children tuo lavalle<br />
jääkenttien terveiset. Lanteita liikuttava<br />
hitti Autiosaari kajahtaa ilmoille torstaina<br />
5. lokakuuta, kun Tuure Kilpeläinen<br />
valtaa stagen Kaihon Karavaanin kanssa.<br />
Perjantaina 13. lokakuuta vietetään<br />
vastakulttuurimusiikin iltaa, jossa lyhytelokuva-alustuksen<br />
jälkeen soittaa<br />
M. A. Nummisen Underground Rock<br />
Orchestra. Rumpujen ystäviä hellitään<br />
spektaakkelilla lauantaina 4. marraskuuta,<br />
kun legendaarinen Terry Bozzio<br />
takoo maailman suurinta rumpu- ja perkussiosettiä.<br />
PAAVO WESTERBERGIN uusi jännitysnäytelmä<br />
Seuraavat 500 vuotta on moderni<br />
trilleri perisynnistä ja syyllisyydestä.<br />
Kolme henkilöä ratkoo samalla<br />
rikosta ja keskinäisiä välejään tässä<br />
hurjia käänteitä tarjoavassa draamassa.<br />
Rooleissa Eero Aho, Ria Kataja ja Carl-<br />
Kristian Rundman.<br />
> Näytelmä Espoon Kaupunginteatterin<br />
Revontulihallissa 19.9.–2.12.<br />
Liput Lippupiste tai Espoon<br />
Kaupunginteatterin lipputoimisto.<br />
ESPOON MODERNIN taiteen museossa<br />
EMMAssa nähdään 21.6.<strong>2017</strong>–7.1.2018<br />
Ernst Mether-Borgströmin ja Sarah<br />
Morrisin näyttelyt. Suomalaisen Ernst<br />
Mether-Borgströmin 100-vuotisjuhlanäyttely<br />
täydentää kuvaa suomalaisesta<br />
modernismista itsenäisyytemme juhlavuonna.<br />
New Yorkissa ja Lontoossa asuvan<br />
Sarah Morrisin näyttely sisältää kolme<br />
elokuvaa sekä kokoelman maalauksia.<br />
Morrisin teosten lähtökohtana on usein<br />
suurkaupungit, ja tällä kertaa muusana<br />
on toiminut Rio de Janeiro. EMMAan<br />
Morris toteuttaa 30 metriä pitkän seinämaalauksen,<br />
joka mukautuu WeeGeerakennuksen<br />
ainutlaatuiseen arkkitehtuuriin.<br />
Ernst Mether-<br />
Borgströmin<br />
teos Nappipeli<br />
vuodelta 1961.<br />
ESPOON KAUPUNGINMUSEON KAMUn<br />
Lasilauantaissa paikalla on lasinpuhaltaja,<br />
lasiesineiden tunnistusta, Maalaamotyöpaja<br />
ja opastuksia. Lasilauantai on<br />
osa KAMUn Lasin aika – Kauklahden lasitehdas<br />
1923–1952 -näyttelyn ohjelmaa.<br />
> Lasilauantai 2.9. klo 11–17 KAMUssa<br />
Näyttelykeskus WeeGeellä.<br />
ESPOO-LEHTI 2/<strong>2017</strong> >> 13
MENOTÄRPIT ELOKUU-LOKAKUU<br />
Puskasoturit ry järjestää frisbeegolfin<br />
viikkokisoja läpi kesän<br />
sunnuntaisin kello 17 alkaen<br />
Oittaalla. Treenaamassa Antti<br />
Granqvist (vas.) ja Vesa Saarinen.<br />
› KUNTOSALIRYHMÄT<br />
ALKAVAT<br />
ESPOONLAHDEN uimahallin kuntosali to<br />
klo 17.00-18.00, kertamaksukiertoharjoittelu,<br />
ei ennakkoilm. Huom! Ensikertalaisille<br />
suositellaan Kuntosali tutuksi -ryhmää<br />
klo 16.25-16.55<br />
› LIIKUNTAILTA<br />
ALOITTELIJOILLE<br />
MAANANTAISIN Kannusillanmäen<br />
uimahallissa/kuntosalilla/palloilusalissa<br />
klo 17.15-18.15 ja tiistaisin Tuulimäen urheiluhallissa<br />
Tapiolassa klo 17-18. Ryhmä on<br />
tarkoitettu aloittelijoille ja niille, joilla on<br />
pitkä tauko liikkumisesta.<br />
› UUSI VESILIIKUNTA-<br />
RYHMÄ<br />
LEPPÄVAARAN UIMAHALLISSA tiistaisin<br />
klo 17-18. Liikunnanohjaaja neuvoo ja<br />
opastaa, mitä altaassa voi tehdä ja miten<br />
omaa uimataitoa voi parantaa. Saat myös<br />
tietoa vesiliikunnan vaikutuksista kehoosi.<br />
› KEHONHUOLTOA<br />
KUITINMÄESSÄ<br />
KEHONHUOLTOKURSSI AIKUISILLE tostaisin<br />
klo 17-18 Kuitinmäen koululla. Rauhallinen<br />
hyvänolon tunti, jolla editetään liikkuvuutta<br />
ja tasapainoa, kehonhallintaa ja ryhtiä.<br />
KAIKEN KANSAN GOLFIA<br />
Frisbeegolfissa yhdistyy sosiaalinen yhdessäolo ja ulkoilu<br />
luonnon keskellä. Siis samat asiat, joita golfissa yleensäkin<br />
ylistetään, mutta aloittamisen kynnys on matalampi.<br />
ESPOOSSA on tällä hetkellä kaksi<br />
frisbeegolfrataa, Oittaalla ja Puolarmaarissa.<br />
Oittaan rata on 18-väyläinen<br />
eli täyspitkä. Puolarmaariin<br />
on juuri saatu hulppeat 20 väylää,<br />
joista etenkin alkupään niittyosuuden<br />
väylät sopivat hyvin aloitteleville<br />
ja ylipäätään vähemmän urheilleillekin.<br />
– Molemmille kentille on vapaa<br />
pääsy. Kuka tahansa voi<br />
koska tahansa lähteä kokeilemaan.<br />
Radat ovat melko<br />
helppokulkuisia, joskin<br />
metsäosuuksilla on jonkin<br />
verran kalliomaastoa ja<br />
korkeuseroja, ulkoliikuntapäällikkö<br />
Tapio Taskinen kertoo.<br />
Frisbeegolfkiekkoja saa tavallisista<br />
tavarataloista muutaman<br />
euron kappalehinnalla, joten välineinvestointikaan<br />
ei ole kynnyskysymys.<br />
14
OIVALLUS<br />
Yksi ovi isoille<br />
ja pienille asioille<br />
Jatkossa vastauksia erilaisiin nuorten<br />
mieltä askarruttaviin kysymyksiin saa<br />
entistä helpommin, kun useita nuorille<br />
tietoa, apua ja tukea tarjoavia palveluita<br />
on keskitetty saman katon alle.<br />
TEKSTI Tiina Parikka<br />
1<br />
Ohjaamoon voi olla yhteydessä asian kuin asian<br />
kanssa puhelimitse tai tulemalla käymään aukioloaikoina.<br />
Paikalla on aina vähintään kaksi<br />
työntekijää. Tiloista löytyy myös rentoa oleskelutilaa<br />
siltä varalta, että vuoroa joutuu odottamaan.<br />
2<br />
Mieltä voi askarruttaa asuntoasiat, opiskelu,<br />
työ tai mikä tahansa muu asia. Ohjaamosta<br />
saa neuvoja vaikka siihen, miten päästä vapaaehtoistyöhön<br />
ulkomaille. Joskus asia selviää jo<br />
puhelimessa tai sitten sovitaan tapaaminen, jossa asioista<br />
päästään keskustelemaan. Neuvoja voivat hakea<br />
nuorten lisäksi myös heidän läheisensä.<br />
3<br />
Sama ihminen, joka ottaa avuntarvitsijan<br />
vastaan, lähtee myös mukaan, jos avuksi tarvitaan<br />
muita nuorisopalvelujen tai vaikka terveydenhuollon<br />
asiantuntijoita. Ketään ei enää pompotella<br />
luukulta toiselle.<br />
AVAJAISET PE 15.9.<br />
OHJAAMO on avattu maaliskuussa Leppävaarassa<br />
osoitteessa Lintuvaarantie 15. Se palvelee arkisin<br />
kello 12-16, tiistaisin kello 12-18. Tilan avajaisia vietetään<br />
perjantaina 15.9. kello 14-18, jolloin tilat ja toimijat<br />
ovat kaikille esillä. Sivupiste avautui 14.8. Ison<br />
Omenan kauppakeskuksen Palvelutorilla nuorisopalvelujen<br />
tiloissa.<br />
Ohjaamo löytyy myös somesta:<br />
facebook.com/OhjaamoEspoo<br />
twitter.com/OhjaamoEspoo<br />
instagram.com/OhjaamoEspoo<br />
Päivystyspuhelimen<br />
numero on<br />
040 126 7513.<br />
En och samma dörr för<br />
stora och små ärenden<br />
I fortsättningen får ungdomar lättare svar på sina frågor, då<br />
tjänster som erbjuder information, hjälp och stöd är samlade<br />
under samma tak.<br />
TEXT Tiina Parikka<br />
1<br />
Du kan kontakta Navigatorn i alla ärenden per telefon eller genom att besöka<br />
Navigatorn under öppettiderna. Det finns alltid minst två anställda på plats.<br />
I lokalen finns också utrymmen där du kan koppla av, om du blir tvungen att<br />
vänta på din tur.<br />
2<br />
Du kanske funderar över bostadsfrågor, studier, arbete eller något helt<br />
annat. I Navigatorn får du råd för till exempel hur du kan bli frivilligarbetare<br />
utomlands. Ibland får du svar redan per telefon eller så kan vi boka<br />
träff för att diskutera olika frågor. Förutom ungdomarna kan även närstående till<br />
dem uppsöka råd.<br />
3<br />
Samma<br />
Jourtelefonens<br />
nummer är<br />
040 126 7513.<br />
INVIGNING FRE 15.9<br />
NAVIGATORN öppnade i mars i Alberga<br />
på adressen Fågelbergavägen<br />
15. Navigatorn betjänar vardagar<br />
klockan 12–16, tisdagar klockan 12–18.<br />
Lokalens invigningsfest hålls fredag<br />
15.9 klockan 14–18, då lokalerna och<br />
aktörerna visas upp för alla. Filialen<br />
öppnade 14.8 i köpcentret Iso Omena<br />
i ungdomstjänstlokalerna på Servicetorget.<br />
Navigatorn finns också<br />
på sociala medier:<br />
facebook.com/OhjaamoEspoo<br />
twitter.com/OhjaamoEspoo<br />
instagram.com/OhjaamoEspoo<br />
människa som tar emot dem som behöver hjälp följer också med<br />
om medverkan av andra ungdomstjänster eller t.ex. hälsovårdsexperter<br />
behövs. Ingen bollas längre från en lucka till en annan.<br />
ESPOO-LEHTI 2/<strong>2017</strong> >> 15
HELMI<br />
LUONNONKAUNIS PENTALA<br />
KUTSUU RETKEILEMÄÄN<br />
PENTALAN SAARELLA peura katselee kulkijaa vanhalla kärrypolulla. Saaren<br />
sisäosan järven kaislikossa joutsenperhe hoitaa poikasiaan, ja ravintola<br />
Pavenin edustalla purjehduskurssilaiset valmistautuvat vesille. Diksandin<br />
luonnonhiekkarannassa kasvaa harvinaista suola-arhoa, ja keväisin saarella<br />
kukkivat kevätkellot.<br />
Espoon Suvisaaristossa sijaitseva Pentala on kooltaan 130 hehtaaria ja<br />
puoliksi luonnonsuojelualuetta. 1860-1930-luvuilla saareen kulki höyrylaiva,<br />
minkä jälkeen Pentalaan on päässyt yksityisveneellä kesämökeille ja<br />
yhteiskuljetuksella Saaristopäiville. Ensi kesästä lähtien saareen pääsee<br />
reittiliikenneveneellä retkeilemään viitoitetulle polkuverkostolle.<br />
Pentalan viimeinen ympärivuotinen asukas Gurli Nyholm (1905-1987) eli<br />
miehensä kanssa saaressa kalastajana. Hän myös viljeli pienimuotoisesti<br />
maata ja vuokrasi kesäasukkaille huvilaa tilallaan, joka vuoden 2018 kesäkuussa<br />
avautuu yleisölle osana Pentalan Saaristomuseota.<br />
– Saaristomuseo koostuu yhteensä kymmenestä museorakennuksesta,<br />
intendentti Eeva Kyllönen sanoo.<br />
– Gurli Nyholmin kotimuseoon tulee yli 3 000 näyttelyesinettä.<br />
PIRITTA PORTHAN<br />
16
TIMO PORTHAN<br />
UTFLYKT TILL NATURSKÖNA<br />
PENTALA<br />
PÅ ÖN Pentala tittar en hjort på vandrarna som går längs en gammal stig. I<br />
vassen vid insjön i de inre delarna av ön sköter en svanfamilj sina ungar, och<br />
utanför restaurang Paven gör deltagarna i en seglingskurs sig redo för att ta<br />
sig ut på sjön. På den naturliga sandstranden Diksand växer den sällsynta<br />
saltarven, och om vårarna blommar snöklockor på ön.<br />
Ön Pentala, belägen i Sommaröarna i Esbo, är 130 hektar stor, varav hälften<br />
är naturskyddsområde. På 1860–1930-talen gick en ångbåt till ön, och efter det<br />
har man kommit till sommarstugorna på Pentala med privat båt och med<br />
gemensam transport till Skärgårdsdagarna. Från och med nästa sommar<br />
kommer man till ön med en reguljärtrafikbåt för utflykter längs skyltade stigar.<br />
Den sista fast bosatta personen på Pentala, Gurli Nyholm (1905–1987), levde<br />
på ön med sin man som fiskare. Hon bedrev också ett småskaligt jordbruk och<br />
hyrde ut en villa till sommargäster på sin gård. Villan öppnas i juni 2018 för<br />
allmänheten som en del av Pentala Skärgårdsmuseum.<br />
– Skärgårdsmuseet består av sammanlagt tio museibyggnader, säger intendent<br />
Eeva Kyllönen.<br />
– Över 3 000 föremål kommer att ställas ut i Gurli Nyholms hemmuseum.<br />
PIRITTA PORTHAN<br />
ESPOO-LEHTI 2/<strong>2017</strong> >> 17
PALVELU<br />
KOKO KAUPUNKI<br />
Ennätysrunsas Espoo-päivä valtaa tänä vuonna koko<br />
viikonlopun 25.–27.8. Turut ja torit täyttyvät iloisista<br />
kohtaamisista asukkaiden juhlistaessa samalla<br />
kotikaupunkiaan ja 100-vuotiasta Suomea.<br />
TEKSTI Veera Saloheimo KUVAT Jussi Hellsten<br />
Kesä huipentuu upeaan<br />
kaupunkijuhlaan, kun<br />
Espoo-päivää vietetään<br />
ensi kertaa perjantaista<br />
sunnuntaihin 25.–27. elokuuta. Vaikuttava<br />
tapahtumakavalkadi levittäytyy<br />
ympäri Espoota tarjoten yhdessäolon<br />
ja yhdessä tekemisen<br />
hetkiä kaikille asukkaille.<br />
Espoon suurin kaupunkitapahtuma<br />
on tänä vuonna mittavampi<br />
kuin koskaan. Viimeisen viiden<br />
vuoden aikana Espoo-päivän tapahtumamäärä<br />
on kasvanut lähes<br />
200 tapahtumaan ja kävijämäärä<br />
reilusti yli kaksinkertaistunut yli 40<br />
000 kävijään.<br />
– Asukkaat yhdessä tekevät<br />
tämän elämyksellisen, kaupungin<br />
moninaisuutta juhlivan tapahtuman.<br />
Espoo-päivässä voi tutustua<br />
uuteen harrastukseen tai uusiin toimijoihin<br />
eri tiloissa. Viikonloppu on<br />
juhlallinen siirtymä syksyyn, sanoo<br />
kulttuurituottaja Susan Forsblom.<br />
Toukokuusta lähtien kuka tahansa<br />
on voinut ilmoittautua mukaan<br />
järjestämään omaa tapahtumaa.<br />
Mukana toteutuksessa<br />
onkin kaupunginosayhdistyksiä,<br />
asukkaita, taloyhtiöitä, liikuntaseuroja,<br />
museoita, päiväkoteja, taiteilijoita,<br />
nuorisojärjestöjä, luontoyhdistyksiä,<br />
kaupungin yksiköitä, yri-<br />
ELOKUUN<br />
ALUSSA<br />
235<br />
TAPAHTUMAA<br />
ILMOITETTU<br />
MUKAAN<br />
18
ELOKUUN<br />
ALUSSA<br />
3 334<br />
HENKILÖÄ MUKANA<br />
JÄRJESTÄMÄSSÄ<br />
TAPAHTUMIA<br />
100 & 100<br />
Virallisesta Espoo-päivästä<br />
27.8. on tasan sata päivää<br />
Suomen sataan vuoteen.<br />
tyksiä – yhteensä reilusti yli 3 000<br />
henkilöä. Vielä viimeisenäkin tapahtumapäivänä<br />
voi ilmoittautua tapahtumajärjestäjäksi.<br />
Kaikki tapahtumat<br />
ovat maksuttomia ja kaikille<br />
avoimia.<br />
– TAPAHTUMAN LÄHTÖKOHTA on kutkuttava,<br />
sillä Espoo-päivästä on<br />
tasan sata päivää Suomen täyteen<br />
sataan vuoteen, Forsblom muistuttaa.<br />
Espoo-päivän viikonloppu onkin<br />
valtakunnallinen Suomi 100 -juhlavuoden<br />
superviikonloppu, jota juhlitaan<br />
ympäri maata. Valtioneuvosto<br />
on antanut viikonlopulle teeman<br />
Yhdessä.<br />
VIRALLISEKSI Espoo-päiväksi on valittu<br />
27.8., koska samana päivänä<br />
vuonna 1556 allekirjoitettiin Espoon<br />
kartanon perustamiskirja.<br />
Tapahtuman juuret ovat usealla<br />
vuosikymmenellä, jolloin on vietetty<br />
kyläjuhlia sekä kaupunginosayhdistysten<br />
ja muiden alueellisten toimijoiden<br />
tapahtumia.<br />
Espoo-päivän nimeä käytettiin<br />
tiettävästi ensi kerran vuonna 1992<br />
järjestetystä tapahtumasta.<br />
› espoopaiva.fi<br />
40 000<br />
KÄVIJÄÄ VIIME<br />
VUONNA<br />
JUHLII ESPOO-PÄIVÄÄ<br />
HAE TAI ILMOITA TAPAHTUMIA: ESPOOPAIVA.FI<br />
Somalialaiset kirjaja<br />
kulttuurimessut<br />
Pe 25.8. klo 10–18,<br />
Ison Omenan kirjaston<br />
Palvelutorin Stage<br />
Leffapiknik<br />
25.8. klo 9-10 ja 10.30-<br />
11.30, Karatalo, Kotkatie 4<br />
Ideoita ja neuvoja<br />
puutarhaan<br />
25.-26.8., Marketanpuisto,<br />
Pehtorinkuja 3<br />
Tallink Tournament <strong>2017</strong><br />
-juniorikoripalloturnaus<br />
Pe–su 25.–27.8.,<br />
Tapiolan urheilupuisto<br />
Suomi 100 -kyläjuhla<br />
La 26.8. klo 10–16,<br />
Kylätalo Palttina,<br />
Kauklahti<br />
Laulava illallinen<br />
Nuuksion taivaan alla<br />
La 26.8. klo 18–21, Suomen<br />
Luontokeskus Haltia<br />
Kelloseppäkoulussa<br />
avoimet ovet<br />
26.8. klo 10-14,<br />
Vanha Maantie 11<br />
Mallilennokkien<br />
SM-kilpailut<br />
La–su 26.–27.8., Espoon<br />
RC-Ilmailukenttä, opastus<br />
Ämmässuontieltä<br />
Katusirkusteatterikiertue<br />
27.8. 12.30-12.45,<br />
Espoontori<br />
ESPOO-LEHTI 2/<strong>2017</strong> >> 19
VI ESBO<br />
1<br />
2<br />
3<br />
ÄNNU PÅ<br />
1920-TALET VAR<br />
70 PROCENT AV<br />
ESBOBORNA<br />
SVENSK-<br />
SPRÅKIGA.<br />
5<br />
4<br />
6<br />
Den svenskspråkiga hembygdsandan<br />
har upprätthållits av<br />
flera föreningar. 1. Gammelgårds<br />
Ungdoms- och Allmogeförenings<br />
syjunta våren 1907.<br />
2. Esbo Mellersta Ungdomsförenings<br />
föreningshus Fallåker<br />
på ett vykort från 1940-talet.<br />
På Esbos herrgårdar och<br />
lantgårdar kom husbondsfolket<br />
och arbetsfolket i regel väl<br />
överens. 3. Arbetare på Jorvs<br />
gård på 1910-talet.<br />
4. Esbo gårds herrskap. Som en<br />
följd av Esbos svenskspråkiga<br />
förflutna är huvuddelen av<br />
museets arkivmaterial svenskspråkigt.<br />
5. Gratulationskort<br />
från år 1910. 6. Passersedel<br />
beviljad av Albergas röda<br />
gardes stab 8.3.1918 samt mynt<br />
som användes under de rödas<br />
välde. 7. Esbo gårds stiftelseurkund<br />
från år 1564.<br />
DET SVENSKSPRÅKIGA ESBO<br />
HAR TUSENÅRIGA RÖTTER<br />
För hundra år sedan var Esbo en övervägande svenskspråkig jordbruksbygd<br />
med ett växande inslag av industri och inflyttning från andra<br />
delar av landet. Åren kring Finlands självständighet var omvälvande, men<br />
motsättningarna blev aldrig så tillspetsade som på många andra håll.<br />
TEXT Harriet Öster<br />
20
– I BÖRJAN AV 1900-talet utgjorde<br />
de finskspråkiga cirka 20 procent<br />
av befolkningen. Till en stor<br />
del var de torpare med små åkrar<br />
i norra Esbo, eller så arbetade de<br />
på någon av de större gårdarna,<br />
säger Tryggve Gestrin, intendent<br />
vid Esbo stadsmuseum.<br />
Enligt Gestrin vet man att<br />
Esbo varit jordbruksbygd allt<br />
sedan kring år 1000. Mycket tyder<br />
på att befolkningen redan då var<br />
blandad, med finska, svenska<br />
och baltiska inslag. Från 1200-<br />
talet ökade flyttrörelsen från<br />
Sverige till det självstyrda landskapet<br />
Nyland. Invandringen<br />
stöddes av kronan, som ville ha<br />
mer skatter från de östra delarna<br />
av riket.<br />
Kungen brukade belöna<br />
personer som tjänat honom<br />
med förläningar i gårdar och<br />
hemman. Fram till 1700-talet<br />
hade omkring ett dussin sådana<br />
större herrgårdar etablerats<br />
i Esbo. Också officerare på<br />
Sveaborg och senare ståndspersoner<br />
i Helsingfors skaffade<br />
gårdar i trakten.<br />
– En stor andel av de svenskspråkiga<br />
invånarna i dag har väldigt<br />
långa rötter i Esbo – det<br />
finns sådana som kan spåra<br />
släktgården till den äldsta jordeboken<br />
från 1540. Därför är hembygdskänslan<br />
stark på svenskt<br />
håll. Av de finskspråkiga har<br />
en betydligt mindre andel rötterna<br />
här i trakten, konstaterar<br />
Gestrin.<br />
7<br />
INFLYTTNINGEN av finskspråkiga<br />
arbetare tog fart i slutet av 1800-<br />
talet, då flera större tegelbruk<br />
grundades kring Esboviken. Det<br />
nya seklet förde med sig många<br />
nya industrietableringar och<br />
stora mängder inflyttare.<br />
Den första kommunala finska<br />
folkskolan i Esbo startade i<br />
Köklax 1902. Efter storstrejken<br />
1905 grundades den första arbetarföreningen,<br />
Työväenyhdistys<br />
Rannikko.<br />
Esbo stadsmuseum har nyligen<br />
genomfört en insamling<br />
av hågkomster och fotografier<br />
från åren kring inbördeskriget. I<br />
början av november öppnas utställningen<br />
”Brustna liv” baserad<br />
på materialet.<br />
– I början av inbördeskriget<br />
blev Esbo nästan omedelbart<br />
rött område, vilket visar att rödgardisterna<br />
efter storstrejken<br />
hade organiserat sig väl. De som<br />
stödde regeringen tog sig så<br />
snabbt som möjligt till de vitas<br />
områden i Österbotten, säger<br />
Gestrin.<br />
– Men rödgardisterna hade<br />
vanligen goda relationer till sina<br />
godsägare och fabrikschefer,<br />
också språkmässigt var det<br />
ganska lugnt. De problem som<br />
uppstod gällde mest gardister<br />
från andra socknar, inte de lokala.<br />
Butiksägaren i Noux var visserligen<br />
tvungen att några månader<br />
bo i en grotta i skogen på<br />
grund av sina politiska åsikter.<br />
– Väldigt få i Esbo var ideologiskt<br />
nitiska och det blev inte<br />
heller några repressalier mot de<br />
röda efter inbördeskriget. De<br />
godsägare som flytt kom tillbaka<br />
och arbetet på gårdarna fortsatte.<br />
DET SOM VANLIGT folk märkte av<br />
kriget var det begränsade resandet.<br />
Av Esbobor som ville ta<br />
sig till huvudstaden krävdes lejd<br />
med röda gardet och passersedlar<br />
som visades upp vid de<br />
rödas kontroller.<br />
– Allt var mycket organiserat.<br />
De röda hade till och med egna<br />
lokala mynt som gällde i Esbo.<br />
Mynten var polletter stämplade<br />
med olika valörer, berättar<br />
Gestrin.<br />
I Esbo tog inbördeskriget slut<br />
den 11 april 1918, när den tyska<br />
Östersjödivisionen tågade in västerifrån.<br />
Den enda eldstriden i<br />
Esbo inträffade vid Nupukivenkallio<br />
i Alberga, där röda garden<br />
hade besatt ryska posteringar.<br />
Följande dag fortsatte tyskarna<br />
mot Helsingfors.<br />
Svenska var majoritetsspråk<br />
i Esbo ända till mitten av 1900-<br />
talet. Vid folkräkningen 1950<br />
blev finska majoritetsspråk, de<br />
svenskspråkigas andel var då 43<br />
procent. I dag är de svenskspråkigas<br />
andel i Esbo 7,3 procent,<br />
medan 15,2 procent talar något<br />
annat än finska eller svenska.<br />
Färdigheter för<br />
framtiden i skolan<br />
Hela staden firar<br />
Esbodagen<br />
DEN REKORDSTORA Esbodagen<br />
tar i år över hela veckoslutet 25–<br />
27.8. Gator och torg fylls av glada<br />
möten då invånarna samtidigt<br />
firar sin hemstad och 100-åriga<br />
Finland.<br />
Det största stadsevenemanget<br />
i Esbo är i år större än någonsin<br />
tidigare. Under de fem senaste<br />
åren har antalet programnummer<br />
under Esbodagen ökat till nästan<br />
200, och besökarantalet har fördubblats<br />
till över 40 000 besökare.<br />
– Det är invånarna som tillsammans<br />
skapar detta upplevelserika<br />
evenemang som firar stadens<br />
mångfald. På Esbodagen<br />
kan du bekanta dig med<br />
en ny hobby eller nya<br />
aktörer i olika lokaler.<br />
Veckoslutet är en festlig<br />
övergång till hösten,<br />
säger kulturproducent<br />
Susan Forsblom.<br />
Sedan maj har vem som<br />
helst kunnat anmäla sig<br />
I HÖSTAS genomfördes en betydande<br />
ändring i skolorna, då den<br />
nya läroplanen infördes. Läroämnesgränserna<br />
faller och eleverna<br />
har blivit producenter av ny kunskap<br />
från att ha varit kunskapsmottagare.<br />
Även sätten och miljöerna<br />
för lärande har förändrats.<br />
Läroplanerna har omarbetats i<br />
Finland vart tionde år. I läroplanen<br />
bestäms hur undervisningen ska<br />
ordnas och hur man ska arbeta i<br />
skolorna. Utbildningsstyrelsen gör<br />
upp grunderna och kommunerna<br />
utarbetar sina egna läroplaner utifrån<br />
dem. Läroplanerna preciseras<br />
ännu skolvis.<br />
I höst träder den nya planen för<br />
småbarnspedagogik i kraft. Kaisu<br />
Toivonen, utbildningsdirektör i<br />
Esbo, anser att den viktigaste ändringen<br />
i denna reform är att planerna<br />
är heltäckande, från småbarnspedagogik<br />
till andra stadiet.<br />
De sju grundpelarna för<br />
heltäckande lärande i läroplanen<br />
i Esbo är:<br />
1. Förmåga att tänka<br />
och lära sig<br />
2. Kulturell kompetens,<br />
interaktion och uttryck<br />
3. Ta hand om sig själv och<br />
vardagskompetens<br />
4. Förmåga att läsa och<br />
tolka olika slags texter<br />
5. Informations- och<br />
kommunikationsteknisk<br />
kompetens<br />
6. Arbetslivskompetens och<br />
entreprenörskap<br />
7. Delaktighet, påverkan<br />
och skapande av en hållbar<br />
framtid<br />
för att ordna ett eget programnummer.<br />
Du kan anmäla dig som<br />
arrangör ännu under den sista evenemangsdagen.<br />
Alla evenemang är<br />
avgiftsfria och öppna för alla.<br />
Från Esbodagen är det exakt<br />
hundra dagar tills Finland fyller<br />
hundra år. Esbodagsveckoslutet<br />
är ett riksomfattande superveckoslut<br />
för Finland 100-jubileumsåret<br />
som firas i hela landet. Statsrådet<br />
har gett veckoslutet temat Tillsammans.<br />
SÖK ELLER ANMÄL<br />
EVENEMANG:<br />
ESBODAGEN.FI<br />
RESUMÉ<br />
ESPOO-LEHTI 2/<strong>2017</strong> >> 21
VAPAALLA<br />
SUOMI 100 -JUHLAVUOSI ESPOOSSA<br />
1. Juhlavuodelle on annettu<br />
Espoossa oma teema, joka korostuu<br />
vuoden pimeään aikaan. Mikä on<br />
teemavuoden nimi?<br />
2. Espoon juhlavuoden avaus 14.1.<br />
järjestettiin talvisissa merkeissä.<br />
Mikä liikunnallinen tapahtuma<br />
oli kyseessä?<br />
3. Espoon sairaalaan pääsee tutustumaan<br />
26.8. Milloin sairaala avattiin?<br />
4. Espoon juhlavuoden päätapahtumaa<br />
vietetään elokuun<br />
viimeisenä viikonloppuna. Mitä<br />
päivää silloin vietetään?<br />
5. Juhlavuoden kunniaksi<br />
Espooseen asennettiin uusia<br />
penkkejä. Kuinka monta uutta<br />
penkkiä kaupunkiin tuli?<br />
6. Minä vuonna Espoo täytti<br />
550 vuotta?<br />
Vastaukset: 1. Valovuosi 2. Ystäväluistelu 3. Maaliskuussa <strong>2017</strong> 4. Espoo-päivää<br />
5. 100. Jokaisesta penkistä löytyy myös yksi Espoo-tarina 6. 2008.<br />
Tehdään yhdessä<br />
SUOMI 100 -juhlavuotta vietetään ympäri Suomea monin eri tavoin.<br />
Kuka tahansa voi ehdottaa hanketta Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden<br />
ohjelmaan lokakuun <strong>2017</strong> loppuun asti.<br />
Ohjelmahanke voi olla paitsi tapahtuma, tilaisuus tai näyttely, myös<br />
vaikkapa kehitysprojekti, päätös tai kampanja. Sen tulee sisällöllisesti<br />
toteuttaa jotain kolmesta painopistealueesta: 100-vuotiaan Suomen<br />
menneisyys, Suomi vuonna <strong>2017</strong> tai Suomen tulevaisuus.<br />
Espoossa Suomi 100 -tarinaa kerrotaan myös elävän kuvan kautta.<br />
Suomen tarina elokuvan kertomana -sarja käynnistyi helmikuussa ja<br />
esitykset jatkuvat koko vuoden ajan. Sarjan keskiössä ovat naisten tarinat<br />
itsenäisessä Suomessa.<br />
Sata tarinaa Espoosta on puolestaan sadan videon sarja, jossa espoolaiset<br />
päiväkoti-ikäisistä ikäihmisiin kertovat omat henkilökohtaiset<br />
tarinansa itsenäisessä Suomessa vuonna <strong>2017</strong>.<br />
Lisää tietoa Suomi 100 -juhlavuodesta suomifinland100.fi<br />
ESPOO-RISTIKKO<br />
OIKEIN<br />
VASTANNEIDEN<br />
KESKEN ARVOTAAN<br />
KIVOJA<br />
PALKINTOJA.<br />
Kirjaa oransseihin ruutuihin syntyvät kirjaimet alla oleviin ruutuihin ja meilaa kirjaimista syntynyt vastaus<br />
(14-kirjaiminen sana) 16.10. mennessä osoitteeseen espoolehti@omnipress.fi. Laita mukaan nimesi ja osoitteesi.<br />
22
ESPOOLAINEN<br />
Panu Pärssinen ja Leena Ihamuotila vastasyntyneiden<br />
teho-osastolla.<br />
Janne Aalto musisoimassa sairaalassa.<br />
Pasi Pihlaja soittaa sairaalakeikoilla muutakin<br />
kuin käyrätorvea - joskus myös suuta.<br />
Mervi Kinnarinen viuluineen<br />
vastasyntyneiden osastolla.<br />
SÄVELTEN VOIMALLA<br />
Tapiola Sinfonietta –orkesteri viettää juhlavuotta työn merkeissä.<br />
Muusikot eivät ainoastaan odota kuulijoita suurissa saleissa, vaan<br />
menevät niiden luokse, jotka eivät muutoin pääse heitä kuulemaan.<br />
TEKSTI Piritta Porthan<br />
ESPOON kaupunginorkesteri Tapiola<br />
Sinfonietta viettää 30-vuotisjuhlakauttaan.<br />
Orkesterin konsertteja<br />
pääsee kuulemaan Espoon Kulttuurikeskuksessa,<br />
ja muusikot soittavat<br />
myös neuvoloissa, päiväkodeissa,<br />
palvelutaloissa ja kouluissa.<br />
Seitsemän orkesterin jäsentä<br />
on kouluttautunut sairaalamuusikoiksi.<br />
Yksi heistä on viulua soittava<br />
Leena Ihamuotila. Sairaalamuusikot<br />
pyrkivät lisäämään musiikin<br />
avulla potilaiden, omaisten ja<br />
hoitohenkilökunnan hyvinvointia<br />
ja soittavat aina<br />
”En koskaan<br />
unohda hänen<br />
innostunutta<br />
ja kirkasta<br />
katsettaan.”<br />
potilaiden ehdoilla.<br />
Ohjelmisto vaihtelee<br />
klassisesta musiikista<br />
kansanlauluihin<br />
ja musikaalimusiikista<br />
ikivihreisiin iskelmiin.<br />
– Soitamme potilashuoneissa ja<br />
sairaalojen yhteistiloissa, Ihamuotila<br />
kertoo.<br />
– Myrskyluodon Maijaa toivotaan<br />
paljon, ja vastasyntyneille laulan<br />
usein kehtolauluja viulua näppäillen.<br />
Joskus meiltä on pyydetty<br />
haikeaa musiikkia, koska potilas haluaisi<br />
itkeä.<br />
MUSIIKIN VIRKISTÄMINÄ esimerkiksi<br />
dementiapotilaat saattavat alkaa<br />
laulaa sairaalamuusikoiden<br />
mukana. Ihamuotila soitti<br />
kerran viulua vanhukselle,<br />
johon ei oltu pitkään<br />
aikaan saatu mitään<br />
kontaktia.<br />
– Kun menimme<br />
huoneeseen, vanhus vaikeroi tuskaansa<br />
käpertyneenä, Ihamuotila<br />
kertoo.<br />
– Niin minä neitonen sinulle laulan<br />
-kappaleen aikana hän tyyntyi, ja<br />
Suutarin emännän kehtolaulu sai<br />
hänet kikattamaan ja puhumaan.<br />
Metsämökin ikkunassa vanhus jo<br />
viittoi mukana. En koskaan unohda<br />
hänen innostunutta ja kirkasta katsettaan.<br />
Tapiola Sinfoniettassa käyrätorvea<br />
soittava Pasi Pihlaja kertoo<br />
sairaalakeikoillaan musiikin ohessa<br />
tarinoita. Lapsille hän soittaa käyrätorven<br />
lisäksi kastelukannua, puutarhaletkua,<br />
simpukkaa ja jopa lankapuhelinta.<br />
Välillä hän tarttuu kanteleeseen<br />
ja laulaa ja soittaa potilaiden<br />
kanssa yhdessä.<br />
– Vanhusten kanssa puhumme<br />
sota-ajoista, ja he toivovat nuoruudenkappaleitaan<br />
Saarenmaan valssista<br />
virsiin, Pihlaja kertoo.<br />
Saattohoito-osastolla reaktiot<br />
musiikkiin voivat olla pieniä, mutta<br />
kun potilaan silmäkulmakin värähtää,<br />
se on voitto molemmille.<br />
SAIRAALAMUUSIKOT TUOVAT musiikin<br />
kuulijoille, jotka eivät muuten konsertteihin<br />
pääse. Käynti tuo sairaalaelämään<br />
vaihtelua ja tuulahduksen<br />
ulkomaailmasta. Ihamuotilan mielestä<br />
sairaalamuusikkoudessa ollaan<br />
muusikontyön ytimessä.<br />
– Musiikki tuo iloa, liikuttaa tunteita<br />
ja voi lievittää tutkimusten mukaan<br />
jopa kipua. Sairaalamuusikon<br />
työ ei ole esiintymistä, se on lahja.<br />
TAPIOLA SINFONIETTA<br />
TARJOAA VAPAALIPPUJA<br />
30-VUOTIAILLE<br />
Oletko kolmekymppinen espoolainen?<br />
Tapiola Sinfonietta tarjoaa<br />
1987 ja 1988 syntyneille espoolaisille<br />
vapaan pääsyn syyskauden<br />
konsertteihin, jotka on merkitty<br />
tunnuksilla P, K tai H. Juhlalippuja<br />
voi lunastaa Lippupisteen myyntipisteestä<br />
22.8. alkaen henkilötodistusta<br />
vastaan. Palvelumaksu<br />
1,50 e / lippu. Lippuja on rajoitetusti,<br />
kaksi Juhlalippua / asiakas<br />
ESPOO-LEHTI 2/<strong>2017</strong> >> 23
Kesän ihanin viikonloppu!<br />
ESPOO<br />
PÄIVÄ<br />
25.–27.8.<strong>2017</strong> ESBODAGEN<br />
ESPOO DAY<br />
Espoo-päivää vietetään Suomen juhlavuoden kunniaksi<br />
kolmen päivän ajan 25.-27. elokuuta. Mukana on yli 200<br />
tapahtumaa ja kaikkiin on vapaa pääsy. Katso tapahtumatarjonta<br />
nettisivuilta tai poimi Espoo-päivän esite mukaan<br />
kirjastosta, kulttuuritalosta tai yhteispalvelupisteestä.<br />
espoopäivä.fi
Change language