Espoolehti 2/2017 (FI)

espoolehti

KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE

STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA

2

2017

RANTARAITTI KULJETTAA

KULTTUURISTA BISNEKSEEN

SYKSYLLÄ KÄYNNISTYVÄT

TAAS LIIKUNTARYHMÄT

ESPOO-PÄIVÄ TÄYTTÄÄ

KOKO VIIKONLOPUN

READ THIS IN ENGLISH:

YUMPU.COM/ESPOOLEHTI

Uudet oppimisen käytännöt tuovat entistä

MONIPUOLISEMMAT

EVÄÄT ELÄMÄÄN

SIVU 8


MUN ESPOO

TIMO PORTHAN

PIHASTA PATAAN

VIIME KESÄNÄ Yläkartanon päiväkodin kasvimaalla

näytti siltä kuin Tuhkimon kurpitsavaunut olisivat

muuttuneet sadusta todeksi. Taikuuden sijaan

jättikurpitsat ja niitä ympäröivät auringonkukat oli

kuitenkin istutettu itse. Perheet ja päiväkodin henkilökunta

hoitivat kasvimaata heinäkuussa, kun päiväkoti

oli kiinni.

– Vanhemmat saivat kurpitsakakkua. Ruuan kiertokulku

tulee tutuksi, kun istutamme syötäviä kasveja,

lastentarhanopettaja Leena Häkkinen sanoo.

Yläkartanon päiväkoti on osa Espoon viherylläpidon

Koulukasvimaa-liikettä, jonka myötä kasvimaita

alettiin viime vuonna perustaa espoolaiskouluihin

ja -päiväkoteihin. Tänä keväänä viherylläpito

toimitti jo noin 20 kasvimaalle yhteensä

100 viljelylaatikkoa multineen, ja tavoitteena on

saada kasvimaa kaikkiin Espoon kouluihin ja päiväkoteihin.

Yläkartanon päiväkodin lapset saapastelevat kasvimaalleen

istuttamaan tomaatintaimia ja kastelemaan

omenapuuta, marjapensaita ja tulppaaneja.

– Kukat keinuvat kivasti tuulessa, Hugo, 5, sanoo

ja vie kitkemänsä nokkosen kompostiin.

– Minä tykkään tiputtaa siemeniä multaan, Saara,

6, jatkaa ja istuttaa porkkanaa.

PIRITTA PORTHAN

Lasten oma kasvimaa.

Robin (vas.), 7, Rianna,

4, Saara, 6, Klaiden,

7, ja Hugo, 5, hoitavat

päiväkodin kasvimaalle

istutettuja tulppaaneja ja

omenapuuta. Lastentarhanopettaja

Leena

Häkkinen ohjaa pieniä

viherpeukaloita.

TÄNÄ

KEVÄÄNÄ

KASVIMAA

PERUSTETTIIN

YHTEENSÄ 27

PÄIVÄKOTIIN JA

KOULUUN.

2


SISÄLLYS 2/2017

KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE

STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA

2

2017

7Lennart Petterssonille meri

on kaikki kaikessa. Nyt hän

työskentelee meren rantaa

seurailevan rantaraitin

kehittämisen parissa.

8

Toinen uuden opetussuunnitelman mukainen

lukuvuosi on käynnistynyt. Perinteiset

opetusmetodit ja -ympäristö ovat väistyneet

paremmin tulevaisuuden elämään valmentavien

mallien tieltä.

TÄSSÄ NUMEROSSA:

PERINTEINEN

RANTAMARATON

JUOSTAAN

16.–17.9.

2 MUN ESPOO › Lasten omat kasvimaat

4 PÄÄKIRJOITUS › Jukka Mäkelä

5 POIMINNAT › Tekoälyllä terveystiedon seurantaan

7 PALVELUKSESSA › Rantaraitin isäntä

8 TEEMA › Uuden mallin mukaista opiskelua

12 AKTIIVINEN ESPOO › Syksy täynnä tapahtumia

15 OIVALLUS › Nuorten ongelmiin apu yhdeltä luukulta

16 HELMI › Kaunis Pentalan saari

18 PALVELU › Espoo-päivä valtaa kaupungin

20 VI ESBO › Det svenskspråkiga Esbo

22 VAPAALLA › Espoo-ristikko

23 ESPOOLAINEN › 3-kymppinen orkesteri

6

16

23

ESPOO-LEHTI 2/2017 >> 3


PÄÄKIRJOITUS

Yhdessä

onnistumme!

KAIKKI

MUKAAN

JUHLAAN

JA YHTEISEEN

KEHITTÄ-

MISEEN!

ESPOO-PÄIVÄÄ VIETETÄÄN elokuun viimeisenä viikonloppuna

perjantaista sunnuntaihin. Aktiiviset espoolaiset ovat jo tähän

mennessä ilmoittaneet parista sadasta tapahtumasta, jotka

kaikki ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Hieno saavutus!

Tapahtumaviikonloppu on nyt poikkeuksellisen merkittävä,

sillä varsinaisesta Espoo-päivästä 27.8. on tasan sata päivää

siihen, kun Suomi täyttää sata vuotta. Oman kaupunkijuhlamme

tavoin juhlavuoden Yhdessä-teema kokoaa ihmisiä yhteen

koko maassa.

Yhdessä on hyvä teema. Ainakin Espoossa onnistumme

aina parhaiten niissä asioissa, joihin saamme

espoolaiset mukaan. Uskon, että samoin on kaikkialla.

Juhlien lisäksi tarvitsemme yksituumaisuutta

ja innostusta arjen sujuvuuden parantamiseen.

Esimerkiksi keskeisissä sosiaali- ja

terveyspalveluissa valmistaudumme parhaiten

sote-uudistukseen kehittämällä

omaa toimintaamme niin, että espoolaiset

saavat tarvitsemansa palvelut nopeasti ja

heille jää niistä hyvä kokemus. Samalla varmistamme,

että palvelut ovat laadukkaita ja toimintatavat

kustannustehokkaita.

Toivotan kaikki mukaan juhlaan ja yhteiseen

kehittämiseen!

Tillsammans

lyckas vi!

ESBODAGEN FIRAS sista veckoslutet i augusti från fredag till

söndag. Aktiva Esbobor har redan nu anmält ett par hundra

evenemang som är gratis och öppna för alla. En fin prestation!

Den här gången är evenemangsveckoslutet extra betydelsefullt,

eftersom det från den egentliga Esbodagen 27.8 är

jämnt hundra dagar tills Finland fyller hundra år. Liksom

vår stadsfest får jubileumsårets tema Tillsammans

människor i hela landet att samlas.

Tillsammans är ett bra tema. Åtminstone i Esbo

lyckas vi alltid bäst i de saker som vi får med

Esboborna i. Jag tror att detsamma gäller överallt.

Förutom fest behöver vi samstämmighet och entusiasm

för att göra vardagen smidigare. Till exempel

inom centrala social- och hälsovårdstjänster

förbereder vi oss bäst för vårdreformen

genom att utveckla vår egen verksamhet

så att Esboborna får de tjänster

de behöver snabbt och så att de får positiva

erfarenheter av dessa. Samtidigt säkerställer

vi att tjänsterna är högkvalitativa

och verksamhetssätten kostnadseffektiva.

Jag önskar alla välkomna att delta i festen

och att utveckla tillsammans!

Jukka Mäkelä, stadsdirektör

Jukka Mäkelä, kaupunginjohtaja


Luukki on sienimetsänä

erinomainen ja helppo

liikkua. Suppista on yllinkyllin,

kunhan jaksaa kävellä.

Tatteja ja mustavahakasta

löytyy myös.

”#UPEA17 rantautuu

Espooseen! Serbialainen

Artez maalaa muraalin

Matinkylään. #espoo

@KulttuuriEspoo

@EspooEsbo


Robottihylje Pyry vierailee

Glimsissä, kirjastoissa ja

palvelutaloissa. Silitettävissä

Espoo-päivänä.

#pyry #robottihylje

#glims #espoo #esbo

ESPOON ASUKASLEHTI Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin koteihin LUKIJAPALAUTE JA JUTTUVINKIT espoolehti@omnipress.fi

JULKAISIJA Espoon kaupunki / Esbo stad, PL 12 / PB 12, 02070 Espoon kaupunki / Esbo stad, (09) 81 621, espoo.fi,

etunimi.sukunimi@espoo.fi PÄÄTOIMITTAJA viestintäjohtaja Satu Tyry-Salo TOIMITUS Omnipress Oy, espoolehti@omnipress.fi

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kimmo Kallonen ULKOASU Hannu Kavasto/Hank PAINOPAIKKA Punamusta JAKELU SSM

JAKELUPALAUTE jakelupalaute@omnipress.fi KANSI Fleur Wilson ISSN 1798-8438 Seuraava numero ilmestyy 25.11.2017

4


POIMINNAT

KOKEILU | SUJUVAMPAA LIIKKUMISTA KOTIHOITOON

ESPOON KOTIHOITO käynnisti kesäkuun

alussa ensi vaiheen kokeilun,

jossa kotihoidon työntekijät kulkevat

henkilökohtaisessa käytössä olevan

auton sijasta asiakaskäynneille polkupyörällä,

kävellen, kimppakyydeillä tai

tila-autoilla, joissa on liikkuva toimisto

mukana.

Kokeilulla tavoitellaan sujuvampia

siirtymisiä asiakkaan luota toiselle.

Ensi vaiheen kokeiluun osallistuneista

työntekijöistä puolet oli halukkaita jatkamaan

kokeilun toiseen vaiheeseen.

Tarkoitus on testata uusia käyntäntöjä

kaikkina vuodenaikoina.

Kokeilu on osa Tekesin ja liikenneja

viestintäministeriön Liikkuminen

palveluna -yhteishanketta.

800 000

KÄYNTIÄ VUODESSA

Espoon kaupunki teki viime vuonna

650 000 kotihoidon käyntiä,

tänä vuonna määrän on arvioitu

nousevan noin 800 000 käyntiin.

ESPOO KULTTUURIN

ESIKUVANA MAAILMALLA

LÄNSIMETROLLA PÄÄSSEE KULKEMAAN

SYYSKUUN LOPULLA

ESPOON kulttuurijohtaja Susanna Tommila on valmentanut

eurooppalaisia kaupunkeja osana Euroopan komission rahoittamaa

kulttuurihanketta. Kohteina olivat Chemnitz Saksassa,

Lublin Puolassa ja Kalamata Kreikassa. Tommila kertoo, että

erilaisista taustoista huolimatta kaupunkeja yhdistivät samankaltaiset

haasteet.

– Kaupungit kaipasivat apua kulttuuristrategian tekemiseen,

uudenlaista ajattelua

”VALMEN-

TAMINEN

EUROOPASSA

ON

IMAGOTYÖTÄ

ESPOON

HYVÄKSI.”

sekä tulevaisuusvisiointia uusien

kulttuuripalveluiden kehittämiseen.

Erityisesti Espoon laatima KulttuuriEspoo

2030 -ohjelma on nostanut

kaupungin profiilia kulttuurin

osaajana. Ohjelman mukaan kulttuuri

ja taide auttavat taklaamaan koko kaupungin

tulevaisuuteen liittyviä haasteita.

Kulttuuri voi olla osa niin rakentamista, sosiaalipalveluita

kuin varhaiskasvatusta, eikä irrallinen osa kaupunkia.

– Valmentaminen Euroopassa on imagotyötä Espoon hyväksi.

Viemme omaa osaamistamme ja opimme ymmärtämään

muiden maiden tapaa työskennellä, Tommila sanoo.

KOKO OSUUS

RUOHOLAHDESTA

MATINKYLÄÄN

KULKEE MAAN

ALLA.

ARVION MUKAAN Länsimetro avautuu

matkustajaliikenteelle syyskuun lopulla.

– Länsimetro Oy luovuttaa hankkeen

hallinnan Helsingin kaupungin liikennelaitokselle

elo-syyskuun vaihteessa. Helsingin

seudun liikenne puolestaan

on ilmoittanut, että liikennöinti

voidaan aloittaa siitä lukien

neljän viikon kuluttua, jos ei tule

yllätyksiä. Näin ollen Länsimetro

voisi avautua matkustajille syyskuun

lopussa, kertoo Länsimetro

Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

Länsimetro laajentaa metron reittiä

14 kilometrillä ja kahdeksalla asemalla

LÄNSIMETRO LUKUINA:

Ruoholahdesta Matinkylään. Koko osuus

kulkee maan alla.

Samalla tulee muutoksia myös busseihin.

Bussien liityntälinjastoon siirrytään

arviolta aikaisintaan lokakuun puolessavälissä.

Bussilinjaston uudistuksen myötä

bussilinjat Länsiväylää pitkin keskustaan

korvataan liityntäbussilinjoilla metroasemille.

Länsimetron myötä pääkaupunkiseudulle

syntyy kaksi metrolinjaa: Matinkylä-

Vuosaari ja Tapiola-Mellunmäki. Metro

kulkee ruuhka-aikaan Tapiolan ja Itäkeskuksen

välillä kahden ja puolen minuutin

välein.

OTAVAMEDIA / LEHTIKUVA

ERIK SÖDERBLOM

KAUPUNGINTEATTERIN

JOHTOON

TEATTERIOHJAAJA Erik Söderblom on aloittanut

Espoon Kaupunginteatterin johtajana elokuun

alussa. Söderblom on aiemmin toiminut

muun muassa professorina ja vararehtorina Teatterikorkeakoulussa,

Helsingin Juhlaviikkojen

toiminnanjohtajana ja Tampereen Teatterikesän

taiteellisessa johtoryhmässä.

– Espoon kaupunginteatterilla on ennennäkemättömät

mahdollisuudet kehittyä hienojen,

tulevaisuuteen tähtäävien, aidosti kiinnostavien

tapahtumien näyttämöksi. Olen iloinen voidessani

olla mukana luomassa tätä kehitystä, Söderblom

sanoo.

Espoon työttömyysaste

tammi-toukokuussa 2017 oli

9,1

PROSENTTIA,

kun koko maassa työttömien osuus

vastaavana aikana oli 11,1.

Työttömyys on vähentynyt Espoossa

viime vuoden vastaavasta

ajanjaksosta prosenttiyksikön verran.

ESPOO-LEHTI 2/2017 >> 5


POIMINNAT

VARAA AIKA

TERVEYDEN-

HOITAJALLE

SYYSKUUN ENSIMMÄISESTÄ päivästä

lähtien terveydenhoitajat palvelevat

terveysasemilla ajanvarauksella. Ajan

voi varata netissä osoitteessa espoo.fi/

eterveys tai puhelimitse oman terveysaseman

ajanvarausnumerosta.

Muutoksen myötä terveydenhoitajien

avoimet vastaanotot päättyvät terveysasemilla.

Terveydenhoitajalle ei tarvitse

enää jonottaa, kun vastaanotolle pääsee

ennalta sovittuna aikana. Vastaanotoilla

annetaan muun muassa rokotuksia ja

lääkepistoksia.

OLLI HÄKÄMIES

Tekoälyn hoksottimilla parempaa palvelua

ESPOON KAUPUNKI ja suomalainen ohjelmisto-

ja palveluyritys Tieto toteuttavat maailmanmitassa

ainutlaatuisen tekoälykokeilun.

Tekoäly analysoi Espoon koko väestöä koskevaa

sosiaali- ja terveystietoa ja varhaiskasvatuksen

asiakkuusdataa vuosilta 2002–2016.

Tietoturva on viety kokeilussa äärimmäisen

pitkälle – kaikki yksilöivät henkilötiedot on salattu

ja tiedonsiirrossa käytetään salattuja yhteyksiä.

Kokeilun tavoitteena on parantaa ymmärrystä

ihmisten palveluntarpeista. Analysoimalla

laajoja tietomassoja pyritään tunnistamaan

palveluntarpeet yksilöidymmin ja puuttumaan

esimerkiksi syrjäytymiseen entistä kustannustehokkaammin

ja aiemmassa vaiheessa.

– Tiedonsiirtoa ollaan juuri käynnistämässä.

Datan perusteella tekoäly luo palvelupolkuja.

Voimme esimerkiksi tarkastella raskaiden palvelujen

käyttäjiä ryhmänä, mennä palvelupolkua

taaksepäin ja miettiä missä vaiheessa

tarvetta raskaammille palveluille voitaisiin ehkäistä,

kertoo Espoon kaupungin projektipäällikkö

ja analyytikko Tomas Lehtinen.

”ANALYSOIMALLA LAAJOJA TIETOMASSOJA

PYRITÄÄN TUNNISTAMAAN PALVELUN-

TARPEET YKSILÖIDYMMIN.”

HISTORIAN KÄTKÖISTÄ

Kurkistuksia 100 vuoden takaiseen arkeen

Espoon kartanon

työväkeä perunannostossa

vuonna 1914.

Luukin kartanon muonamiehiä

päivälevolla

kesällä 1916.

Saksalainen upseeri

Leppävaarassa huhtikuussa

1918.

ESPOON KAUPUNGINMUSEO

ESPOO EI OLLUT varsinaisesti sisällissodan

tapahtumien keskipisteessä. Täällä käytiin

vain yksi taistelu 11.4.1918, kun valkoisten

avukseen kutsuma saksalaisarmeija

marssi Espoon läpi kohti Helsinkiä.

Leppävaarassa he kohtasivat punaisten

joukot, jonka kanssa käyty taistelu vaati

myös kuolonuhreja.

Vaikka espoolaiset osallistuivat taisteluihin

toisaalla ja moni työskenteli ja vietti

aikaa Helsingissä, joka pääkaupunkina oli

toki sodankin keskiössä, sisällissodan vaiheita

ei koko Espoon näkökulmasta juurikaan

ole tutkittu. Nyt osana Suomi 100-tapahtumia

Espoon kaupunginmuseo on

kerännyt yhteen aineistoa aiheesta.

– Museolla on jonkin verran kirjeitä,

muisteluita ja ääninauhoja, joista olemme

koonneet sisällissodan aikaisia muistoja

yhteen. Lisäksi alkuvuoden ajan meillä oli

projektityöntekijä keräämässä Espoota

koskevaa aineistoa tuolta ajalta yhteensä

30 muusta museosta ja arkistosta, museolehtori

Sanna Valoranta-Saltikoff

kertoo.

Myös espoolaisten omia muistoja kerättiin

talven ja kevään aikana kokoon.

– Saimme parisenkymmentä yhteydenottoa,

jotka poikivat haastatteluja ja

arvokasta aineistoa, Valoranta-Saltikoff

kiittää.

Aineiston keruun jälkeen on käynnistetty

loppusyksystä avattavan näyttelyn

suunnittelu. Särkynyt elämä -näyttelyn lisäksi

hankkeen kautta toteutetaan erilaisia

opastettuja kierroksia ja kootaan aineistoa

verkkoon espoolaisten tiedoksi.

› Särkynyt elämä -näyttely KAMUssa näyttelykeskus

WeeGeellä 1.11.2017–21.10.2018.

6


PALVELUKSESSA

KAIKKI RANTARAITISTA

Lennart Petterssonille meri on kaikki kaikessa.

Nyt hän tekee työtä meren äärellä Rantaraitin varrella.

TEKSTI Tiina Parikka KUVA Timo Porthan

’’

Meri on aina liittynyt työhöni ihan kesätyöläisestä

lähtien. Rantaraitti-isännäksi päädyin

alueen tulevaisuutta miettineen kehitystyöryhmän

kautta pari kuukautta sitten.

Aiemmin olen työskennellyt venesatamapuolella ja merellisten

ulkoilupalvelujen parissa. Kaikki merelliset

palvelut kiinnostavat, joten tähän tehtävään oli helppo

ja mieluisa tarttua.

Minun tehtäväni on kehittää aluetta edelleen. Nyt kesällä

se tarkoittaa pitkälti tapahtumien järjestelyjä yhteistyökumppaneiden

kanssa. Käyn myös neuvotteluja

alueelle sijoittamisesta kiinnostuneiden yritysten

kanssa ja yhdistän oikeat ihmiset keskenään asioiden

edistämiseksi. Tärkeä osa alueen aktivoimista on tietenkin

kaupunkilaisille viestiminen, mitä kaikkea täällä

tapahtuu.

Rantaraitti on laaja ja monipuolinen kokonaisuus.

Sen itäreuna on Natura-aluetta, josta löytyy muun

muassa Villa Elfvikin luontotalo ja Gallen-Kallelan

museo. Länttä kohti lähdettäessä alue muuttuu

Otaniemen yliopistokampukseksi, joka on Espoon

innovaatioiden aluetta. Sitten vastaan tulee vanhvasti

rakennettu Keilaniemi tornitaloineen. Westendistä

Kivenlahteen löytyy lukuisia rantakahviloita ja ravintoloita,

uimarannat ja venesatamat.

Syksyllä on vielä tulossa muun muassa perinteinen

rantamaraton, joka juostaan 16.-17.9.

Meri hallitsee

Lennart Petterssonin

työtä ja vapaa-aikaa.

40

KILOMETRIÄ KEVYEN

LIIKENTEEN VÄYLÄÄ

18

VENESATAMAA

RANTA-

RAITILTA

LÖYTYY MUUN

MUASSA

11

MERIUIMARANTAA

2

LINTUTORNIA

2

HOTELLIA SEKÄ

USEITA KAHVILOITA

JA RAVINTOLOITA

ESPOO-LEHTI 2/2017 >> 7


TEEMA

KOULUISSA OPITAAN

TULEVAISUUDEN TAITOJA

Kouluissa tapahtui viime syksynä merkittävä muutos, kun uusi

opetussuunnitelma otettiin käyttöön. Oppiaineiden rajat kaatuvat

ja oppilaista on tullut tiedon vastaanottajien sijasta uuden tiedon

tuottajia. Myös oppimistavat ja ympäristöt ovat muuttuneet.

Teksti Tiina Parikka Kuvitus Fleur Wilson Kuvat Timo Porthan

Opetussuunnitelmat on

uudistettu Suomessa

kymmenen vuoden välein.

Opetussuunnitelmassa

määritellään, miten opetus järjestetään

ja miten kouluissa työskennellään.

Opetushallituksen laatimien

perusteiden pohjalta kunnat tekevät

omat opetussuunnitelmansa ja ne

tarkentuvat vielä koulukohtaisesti.

Uudet opetussunnitelmat

otettiin käyttöön perus- ja toisen

asteen opetuksessa porrastetusti

lukuvuoden 2016-2017 aikana.

Tänä syksynä voimaan astuu varhaiskasvatuksen

uusi opetussuunnitelma.

Espoon opetustoimen johtajan

Kaisu Toivosen mielestä juuri

suunnitelmien kokonaisvaltaisuus

varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle

onkin tämän uudistuksen

merkittävin muutos.

– Laaja-alainen osaaminen on

kaikkien opetusasteiden yhteinen

punainen lanka, hän sanoo.

Espoon osallistava paikallissuunnitelman

toteutus on saanut paljon

kiitosta.

– Meillä opetussuunitelma pilkottiin

seitsemän peruspilariin. Espoossa

opetussuunnitelmatyöskentelyyn

osallistuivat laajasti niin oppilaat,

huoltajat kuin koulun henkilökunta,

perusopetuslinjan päällikkö

Ilpo Salonen kertoo.

Espoon opetussuunnitelman seitsemän

peruspilaria on esitelty seuraavalla

aukeamalla.

8


ESPOO-LEHTI 2/2017 >> 9


TEEMA

1

AJATTELU JA OPPIMAAN OPPIMINEN

– Arki muuttui todella

paljon. Opettajalle systee-min

luominen on nyt työläämpää, mutta

sen jälkeen arjessa jää enemmän

aikaa niille, jotka tarvitsevat

enemmän ohjausta, Mankkaanpuron

kuudetta luokkaa viime lukuvuonna

opettanut Henna Kortesmäki totesi.

Uusi opetussuunnitelma korostaa

erilaisia tapoja oppia.

– Olemme siirtyneet opettamisen

ja kontrolloinnin maailmasta

kouluun, jossa oppilaan oppiminen

2

on kaikki kaikessa. Jos oppii parhaiten

vaikka selällään maaten,

jalat ylhäällä ja musiikin pauhatessa

kuulokkeista, siitä vaan, Ilpo Salonen

havainnollistaa.

Monet koulurakennukset ovat

kuitenkin 1950-, 1960- ja 1970-luvuilta

eikä niiden puitteet vielä

aivan luontevasti taivu uuteen toimintamalliin.

– Opettajalla on edelleen vastuu

oppilaista ja hänen tulee tietää,

missä he ovat. Monesti luokat liikkuvatkin

edelleen ryhminä: joko

mennään yhdessä johonkin tai ollaan

yhdessä luokassa, Kaisu Toivonen

sanoo.

Mankkaanpurossa erilaisia oppimistiloja

on pyritty luomaan pienillä

irtokalusteilla. Käytävien kulmissa

on pöytäryhmiä ja rappujen

alla tyyny- ja vilttikasoja.

– Koulussamme jokaisella on

luokassa edelleen oma pulpetti,

mutta myös lähikäytävillä opiskellaan,

Kortesmäki sanoo.

KULTTUURINEN OSAAMINEN, VUOROVAIKUTUS JA ILMAISU

Nykyajan opiskelu ei enää

ole hiljaista puurtamista oman

pulpetin ääressä, mutta oppilaat

arvostavat juuri rauhallisia, hiljaisempia

työtiloja. Myös yksin saa

työskennellä varsinaisia pari- ja

ryhmätöitä lukuun ottamatta.

3

LAAJA-ALAISEN OSAAMISEN OSA-ALUEET:

– Ne mitä osaan, teen itsenäisesti.

Uusissa jutuissa on kivempi olla

ryhmässä, Pekka Korttilalli kertoi

kuudennen luokan lopulla.

– Tuulikaapissa tai rappujen

alla pienessä ryhmässä on paras

työrauha. Ryhmä myös neuvoo ja

ITSESTÄ HUOLEHTIMINEN JA ARJEN TAIDOT

Lasten kasvanut vastuu

omasta opiskelustaan on herättänyt

huolta.

– Aluksi oli vaikeaa miettiä omaa

aikataulua. Joskus siitä ei pysty pitämään

kiinni ja sitten joutuu tekemään

viikonloppuna läksyjä. Se on

kuitenkin helpottanut ajan myötä,

Max Goodman ja Iiro Ritala sanoivat.

Molemmat pojat aloittivat Mankkaanpurossa

jo ensimmäisellä luokalla

ja olivat juttua tehdessä juuri

lopettelemassa kuudetta luokkaa,

joka oli myös ensimmäinen vuosi

uudella opetussuunnitelmalla.

auttaa tarvittaessa, Max Goodman

ja Iiro Ritala pohtivat.

Tosin luokkakin voi joskus olla

se rauhallisin paikka, jos paljon

väkeä lähtee luokasta ulos.

Ryhmätyötaidot ovat myös osa

oppilaan osaamisen arviointia.

Viola Seppänen ja Mahbuba

Rezaei sen sijaan kokivat, että oma

vastuu ja päätösvalta helpottavat,

kun voi itse päättää, mitä läksyjä

millekin päivälle antaa.

Henna Kortesmäkikin myöntää,

että moni lapsi kaipaa välillä perinteisiä

opetustunteja ja kokee oman

vastuun raskaana. Sen sijaan ohjaaminen

ja seuranta on entistä yksilöllisempää.

– Tehtävät jaetaan aina viikon

alussa ja ne ovat nähtävissä myös

vanhemmille. Kävimme asiaa läpi

vanhempain illassa ja selkeytimme

myös lukujärjestystä vuoden mittaan,

Kortesmäki kertoo.

Ilpo Salonen muistuttaa, että

opettajan tehtävä on aina olla mukana

tavoitteiden asettamisessa. Jos

oppilaalla on epärealistinen kuva

omasta suoriutumisestaan, opettajan

tehtävä on ohjata myös siinä.

– Ketään ei saa jättää heitteille.

Itse asiassa opettajan täytyy tuntea

oppilaansa entistä paremmin, Salonen

sanoo.

Vanhemmille hän antaa kolmen

koon tehtävälistan: Kuuntele, kannusta

ja kehu!

Vanhemman pitää osata kysyä ja

seurata.

800

Oppilasmäärä kasvaa joka

vuosi 800:lla, mikä vastaa

2,5 keskikokoisen koulun

oppilasmäärää – tai yhtä

isoa uutta kouluyksikköä.

Monet koulut on

rakennettu 50-, 60- ja

70-luvulla ja ovat nyt

kunnostuksen tarpeessa.

Kouluremonteista ja

oppilasmäärän kasvusta

johtuen kouluopetusta

joudutaan antamaan

myös ”liikkuvissa” eli ei

vakituisissa opetustiloissa

kuten väestönsuojissa.

21–23

Keskimäärin luokkakoko

on 21-23 oppilasta, mutta

määrä vaihtelee paljon

kouluittain. Toisaalta

isoissa, jopa 30 oppilaan

ryhmissä on enemmän

opettajaresursseja ja iso

osa tunneista voidaan pitää

jaettuina, jolloin ryhmäkoko

on vain noin 15 henkeä.

NYKYKOULUSSA TEHDÄÄN EIKÄ TANKATA

MANKKAANPURON KOULUN oppilaiden

läheiset pääsivät kurkistamaan ja

osittain osallistumaankin nykykoulun

moderneihin toimintatapoihin, kuten

toiminnallisuuteen ja monialaiseen opetukseen

keväisillä oppimismessuilla.

Oppimismessuilla esiteltiin perinteisiä

paperille tehtyjä pelejä, kuten

hirsipuun periaatteella tyhjille viivoille

oikeiden kirjainten etsimistä. Valtaosa

peleistä on kuitenkin sähköisiä. Näytti

siltä, että lapset olisivat voineet pelata

niitä tuntikausia.

—Tietokoneella ja mobiililaitteilla pelattavien

pelien määrä on kasvanut valtavasti.

Suosittuja ovat esimerkiksi Kahootit

eli monivalintapelit, joihin opettaja

tai kirjoittamaan opittuaan oppilaat

voivat tehdä itse kysymykset ja antaa

vastausvaihtoehdot. Jokainen oppilas

vastaa kysymyksiin omalla kännykällään,

kertoo valmistavan luokan opettaja

Anu Kurkela.

MANKKAANPURON KOULUN kevätlukukaudella

alakoulun luokkien monialaiset

ryhmät koostuivat 1.-3. luokkien

tai 4.-6. luokkien oppilaista.

—Minun ryhmäni teema oli luonnonilmiöt.

Lapset saivat valita ensin ryhmissä

teemaan liittyvän aiheen, jota haluavat

tutkia. Sellainen oli esimerkiksi

revontulet. Ensin oppilaat listasivat,

mitä he tietävät revontulista jo etukäteen.

Lisätietoa haettiin Internetistä,

kirjoista ja haastattelemalla. Vastauksista

laadittiin näyttävät julisteet kaikkien

nähtäville, kertoo luokanopettaja

Lotta Halttunen.

Yhdessä projektissa yhdistyivät näin

maantiedon lisäksi äidinkieli ja kuvataide.

TOKALUOKKALAISELLA TEOLLA ei ole

vielä paljon vertailukohtia muunlaisesta

opetuksesta. Kun oppirajat ylittävään

opetukseen on tottunut alusta alkaen,

se tuntuu luonnolliselta, samoin

kuin toiminnallinen opetus.

—Koulussa kaikki on ollut helppoa ja

kivaa. Lempiaineeni on matematiikka.

Rakennan mielelläni Multilink-palikoilla,

10


4

MONILUKUTAITO

Mankkaanpuron kuudesluokkalaiset

olivat loppukeväästä

uuden äärellä muutenkin. Alakoulu

oli päättymässä ja oli aika siirtyä yläkoulun

puolelle. Moni oppilas arveli,

ettei uudella opiskelutavalla voida

toimia yläkoulussa, kun jokaista ainetta

opettaa eri opettaja.

Monialaisuus onkin Kaisu Toivosen

mukaan yläkouluissa haasteellisempaa.

– Opettaja velvoitetaan

enemmän yhteistyöhön. Yhteisopettajuus

vaatii paljon suunnittelua.

Yläkouluissa eri aineiden yhteennivominen

on haastavampaa,

kun substanssiakin pitäisi opettaa

enemmän.

Henna Kortesmäki vahvistaa ajatuksen:

– Monialaisiin opintoihin täytyy

olla selkeä vuosisuunnitelma. Monia

projekteja on toteutettu yhteistyössä

rinnakkaisluokkien kanssa.

Oppilaat sen sijaan eivät ole kokeneet

monialaisia työläiksi tai vaikeiksi.

– Ihan kiva juttu, mutta onko se

niin tarpeellista, Pekka Korttilalli

pohti.

5

TIETO- JA VIESTINTÄ-

TEKNOLOGINEN OSAAMINEN

mutta kirjan tehtävät kiinnostavat

yleensä vielä enemmän, Teo kertoo

ja opastaa samalla äitiään musiikkimaalauksen

saloihin.

Teon äiti Jenni Kujala on huomannut

ilokseen, että koulussa

opetetaan nykyään aiempaa

enemmän tunneälykkyyttä ja vuorovaikutustaitoja.

Nippelitiedon hallinta

ja lapsen arviointi sen perusteella

ovat vähentyneet.

—Tämä sosiaalinen ulottuvuus on

oleellista myöhemmin työelämässäkin.

Kaikessa ei tarvitse olla huippuhyvä,

vaan tärkeämpää on kyky

tehdä yhteistyötä, hän painottaa.

6

7

Mankkaanpuron kuudesluokkalaisilla

on kaikilla Chromebooktabletit

ja tehtävät löytyvät sieltä.

Jotkut oppilaat ovat kokeneet

Chromebookit haasteellisiksi, mutta

suurin osa on niistä innoissaan.

– Reppu on nyt paljon kevyempi,

kun ei tarvitse kantaa erillisiä vihkoja,

vaan tehtävät ovat kansioissa

Chromella, Max Goodman iloitsi.

– Käytämme myös paljon oppilaiden

omia laitteita ja otamme älypuhelimilla

videoita ja kuvia, Henna

Kortesmäki sanoo.

Helposti ajatellaan, että nykyoppilaat

hallitsevat digitaaliset laitteet

jopa opettajiaan paremmin, mutta

kyse on lähinnä asenteesta laitteisiin.

Itse käyttöä tulee opettaa niin kuin

mitä tahansa asiaa.

– Lähdekritiikin opettaminen on

todella keskeistä, kun tietoa on saatavilla

rajattomasti. Eikä kirjojakaan

toki ole kokonaan jätetty pois, Kaisu

Toivonen sanoo.

– Digitalisaatio on taustalla oleva

renki ja sellaisessa roolissa sen pitää

pysyäkin. Koulun tehtävä on opettaa

tähän päivää ja tulevaan, Ilpo Salonen

muistuttaa.

TYÖELÄMÄTAIDOT JA YRITTÄJYYS

Myös arviointi on jatkuvaa keskustelua

lapsen kanssa. Perinteisten

kokeiden rinnalla osaamista voidaan

osoittaa erilaisilla ryhmätöillä.

Oppilaat osallistuvat myös oman ja

toistensa suoritusten arviointiin.

Opettajan tehtävä on ohjata lapsi

omaan parhaimpaan suoritukseensa.

Ylipäätään nyt suositaan positiivista

pedagogiikkaa, jossa pyritään

tiedostamaan ja vahvistamaan

oppilaan omia vahvuuksia.

Arviointia voisi verrata työelämän

kehityskeskusteluihin. Koulunkäynti

on nyt lähempänä työelämää,

Kaisu Toivonen selittää.

Arvioinnin muuttuminen näkyy

myös todistuksessa sanallisen arvioinnin

lisääntymisenä.

OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN JA

KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN

Oppilaan arvioinnissa huomioidaan

substanssiosaamisen ja ryhmätyötaitojen

lisäksi myös jonkin

uuden luominen. Ei siis ole oleellista

vain kyetä muistamaan valmiina annettua

tietoa, vaan pystyä myös luomaan

siitä jotakin uutta.

Helposti tulee mieleen, ettei uusi

opetussuunnitelma enää suosi perinteistä

“kympin tyttöä”, joka kiltisti

ja hiljaa tekee omassa pulpetissaan,

mitä käsketään.

– Myös ujo ja hiljainen oppilas on

vahva jossakin ja on opettajan tehtävä

auttaa hänet parhaimpaansa

myös ryhmätöissä ja tukea sosiaalisissa

taidoissa, Kaisu Toivonen

muistuttaa.

ESPOO-LEHTI 2/2017 >> 11


MENOTÄRPIT ELOKUU-LOKAKUU

› HERRA HILLO

HÄMMENTYY

HERRA HILLO on kulkuri ja kiertolainen,

joka kuljettaa mukanaan

koko omaisuuttaan. Laukuissa piilee

arjen turva, mutta myös ystävämme

ymmälleen laittava hämmennys:

esineet kun heräävät

eloon ja aloittavat tanssin.

Mykkää mimiikkaa tarjoava tanssiesitys

on samaistuttava kokemus

maailmasta niin lapselle kuin aikuisellekin.

Esitys on Tanssiteatteri

Glims & Glomsin produktio.

> Esitykset 31.8.–8.11., Espoon kulttuurikeskuksen

Louhisali ja Kannusali,

Espoon keskus. Kesto noin 50

minuuttia. Ikäsuositus +4.

› IKÄIHMINEN, ASU

TURVALLISESTI

SENIORIN TURVALLINEN koti

-kiertueella ovat mukana poliisi,

pelastuslaitos, liikuntapalvelut ja

seniorineuvonta Nestori. Kyseessä

on turvallisuuteen liittyvä info- ja

keskustelutilaisuus yli 65-vuotiaille

espoolaisille. Vapaa pääsy.

> Ma 2.10. klo 13.30–15.30 Leppävaaran

elä ja asu -seniorikeskus,

Säterinkatu 3. Ma 30.10. klo 13–15

Louhisali, Espoon kulttuurikeskus,

Kulttuuriaukio 2. Ti 14.11. klo

13.30–15.30 Kauklahden elä ja asu

-seniorikeskus, Hansakartano 4.

› SYKETTÄ

SYKSYYN

SYKETTÄ SYKSYYN – Låt Hösten

Pulsera on perinteinen espoolaisten

senioreiden syysjuhla. Ohjelmassa

on seniorijärjestöjen tanssija

lauluesityksiä. Tilaisuudessa julkistetaan

vuoden 2017 Espoon eläkeläinen.

Vapaa pääsy. Bussikuljetus.

Tapahtuman pääkieli on suomi.

> Su 15.10. Kahvitarjoilu klo 14,

juhla klo 15–17, Espoon kulttuurikeskus,

Tapiolasali, päälämpiö ja

ala-aula

ESPOO

PÄIVÄSTÄ

PÄIVÄÄN

Poimi tästä syyskauden

parhaat menovinkit ja

kiinnostavimmat

tapahtumat talteen.

LISÄÄ TAPAHTUMIA:

espoo.fi › Espoon Kaupunki › Ajankohtaista › Espoon tapahtumat

Tapiolasali pop-diivan

hyppysissä

JENNI VARTIAINEN esiintyy lokakuussa Tapiolasalissa osana 11 paikkakunnan

kiertuetta. Konsertissa kuullaan tuttuja poplauluja aiemmilta levyiltä sekä

uusia biisejä kuten valtavan radiosuosion saavuttanut single Turvasana.

– Konserttisalikeikat ovat aina olleet maagisia. Valot, lavastus ja kaksi

puoliaikaa antavat mahdollisuuden toteuttaa yleisölle jotain, mitä muilla

keikoilla ei pystyisi. Jokainen ilta on erilainen enkä malta odottaa, että päästään

taas kokemaan koko tunteiden kirjo yhdessä, Vartiainen sanoo.

34-vuotias suosittu laulaja ja lauluntekijä on urallaan saavuttanut

yhdeksän Emma-palkintoa, julkaissut sooloalbumit Ihmisten edessä,

Seili ja Terra sekä ollut mukana Vain elämää -televisiosarjassa.

> La 28.10. klo 19-21, Espoon kulttuurikeskus, Tapiolasali.

Kesto 2 h (väliaika), ei ikärajaa. Liput Lippupisteestä.

› LYHYTDOKKAREITA

NUORTEN SYKSYYN

DOKKINO-TAPAHTUMA TUO nuorten

nähtäville lyhytdokumentteja, jotka on

koottu vuosittain vaihtuvan teeman ympärille

näytöskokonaisuuksiksi. Kyseessä

on DocPoint-festivaalin järjestämä valtakunnallinen

tapahtuma, joka kiertää ympäri

Suomea. Elokuvat on jaettu kahteen

sarjaan: alakoululaisille (4.–6. luokkalaisille)

ja yläkoululaisille.

Tapahtuma pyrkii tarjoamaan lapsille

ja nuorille elokuvia, joita heillä ei muuten

olisi mahdollista nähdä. Teema Toiset

todellisuudet vie katsojat erilaisiin kokemisen

ja elämisen tapoihin, joita voi

kohdata fyysisessä, mielen sisäisessä tai

virtuaalisessa maailmassa. Nykypäivänä

teknologia ja internet ovat vahvasti läsnä

nuorten arjessa niin koulussa kuin vapaaajalla.

Miten ne vaikuttavat tapaasi kokea

ympäröivää maailmaa?

DokKino on Euroopan suurin ympärivuotinen

ja valtakunnallinen lasten ja

nuorten dokumenttielokuvatapahtuma,

ja se järjestetään nyt jo 15. kertaa. Kaikissa

elokuvissa on suomenkielinen tekstitys.

Esityssarjojen kesto on noin 80–90

minuuttia.

> DokKino 31.10.–7.11. Vapaa pääsy.

Ilmoittautuminen: docpoint.info/

dokkino/ilmoittautuminen

› MUSTIEN JA

VALKOISTEN

KOSKETTIMIEN LUMOA

KANSAINVÄLINEN PianoEspoo-festivaali

kutsuu musiikin ystäviä 3.–19. marraskuuta.

Päävieras on arvostettu kamariorkesteri

Australian Chamber Orchestra,

jota kuullaan Suomessa ensimmäistä

kertaa. Orkesterin solisteina

esiintyvät suomalaisten suosikki Olli

Mustonen sekä ranskalainen merkkipianisti

Pierre-Laurent Aimard.

Festivaalin yhteydessä järjestetään

myös nuorille pianisteille suunnattu

Tapiola-pianokilpailu. PianoEspoo haluaa

tukea aloittelevia pianisteja ja nuorten

pianoharrastusta. Maineikas pianotaiteilija

Paavali Jumppanen toimii festivaalin

taiteellisena johtajana.

› HUVITTELE

HUVILASSA

ESTEETIKKO NAUTTII Huvilamuseo

Villa Rulluddista kauniilla sijainnilla

meren rannassa (Rullaniementie 15).

Huvilamuseo kahviloineen on avoinna

joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina

klo 11–15. Vapaa pääsy.

12


Tenaville

teknologiaa

LOKAKUUN ALUSSA lastenfestari tuo helpotusta tiedonjanoon,

tekemättömyyden kutinaan ja kokemusten nälkään.

Kutitus-festivaalin teemoja tänä vuonna ovat tulevaisuus,

teknologia ja avaruus. Ohjelmassa on esimerkiksi Tanssiteatteri

Raatikon Supersankarit-esitys, jossa pienen tytön

mielikuvitus taikoo lelut eläviksi. Watti Walopää ja kadonnut

hehku 2.0 -esityksessä on luvassa klovneriaa, taikuutta ja

jättimäisiä purkkapalloja.

Työpajoissa kokeillaan virtuaalitodellisuutta, koodaamista

ja robottien ohjaamista. Taidetta vai teknologiaa? -elämyskonsertti

yhdistelee taidetta ja tiedettä.

Luvassa on myös koko perheen avaruusdisko, erilaisia

näyttelyjä sekä paljon ilmaisohjelmaa – ja kaikkialla mukana

seikkailevat Viksu ja Viiksi -kissat!

> Lasten taidefestivaali Kutitus 4.–8.10. Espoon kulttuurikeskuksessa

TUTUSTU

KAUPUNGIN-

TEATTERIN

SYKSYN

Rotkon reunalla

OHJELMISTOON:

ESPOON-

MARK LOCKYER on näyttelijä The Royal Shakespeare Companyssa.

Eräänä aurinkoisena päivänä hänen elämänsä muuttuu pe-

TEATTERI.FI

ruuttamattomasti. Mark kadottaa itsensä ja kykynsä harjoittaa ammattiaan.

Alkaa uusi elämä, jossa jokainen päivä on taistelua pimeyttä

vastaan. Brittiläisen Actors Touring Companyn hurja, hauska ja liikuttavakin

monologi Living with the Lights On antaa rohkeasti kasvot mielen sairauksille.

> Esitykset 12.-14.10. Espoon kulttuurikeskus, Louhisali. Esityskieli englanti,

tekstitys suomeksi. Kesto 1 h 20 min (ei väliaikaa). Ikäsuositus: yli 14-vuotiaille.

Liput Lippupiste ja Espoon Kaupunginteatterin lipputoimisto.

Tuure Kilpeläinen Sellosalissa 5. lokakuuta.

› SÄVELIÄ

GRÖNLANNISTA

AUTIOSAAREEN

› TRILLERI

HARPPOO VUOSI-

SATOJEN LOMASSA

› EMMA-MUSEO

PUKEUTUU

SEINÄMAALAUKSEEN

› LASILAUANTAISSA

PUUHAA PERHEILLE

JA HARRASTAJILLE

SELLOSALI SOI useiden maukkaiden

konserttien tahdissa syksyllä. Perjantaina

15. syyskuuta Ismo Alangolta on

luvassa nykyaikaista runonlaulantaa

Yksin-soolokeikalla. Keskiviikkona

4. lokakuuta grönlantilainen indie folk

-bändi Nive & Deer Children tuo lavalle

jääkenttien terveiset. Lanteita liikuttava

hitti Autiosaari kajahtaa ilmoille torstaina

5. lokakuuta, kun Tuure Kilpeläinen

valtaa stagen Kaihon Karavaanin kanssa.

Perjantaina 13. lokakuuta vietetään

vastakulttuurimusiikin iltaa, jossa lyhytelokuva-alustuksen

jälkeen soittaa

M. A. Nummisen Underground Rock

Orchestra. Rumpujen ystäviä hellitään

spektaakkelilla lauantaina 4. marraskuuta,

kun legendaarinen Terry Bozzio

takoo maailman suurinta rumpu- ja perkussiosettiä.

PAAVO WESTERBERGIN uusi jännitysnäytelmä

Seuraavat 500 vuotta on moderni

trilleri perisynnistä ja syyllisyydestä.

Kolme henkilöä ratkoo samalla

rikosta ja keskinäisiä välejään tässä

hurjia käänteitä tarjoavassa draamassa.

Rooleissa Eero Aho, Ria Kataja ja Carl-

Kristian Rundman.

> Näytelmä Espoon Kaupunginteatterin

Revontulihallissa 19.9.–2.12.

Liput Lippupiste tai Espoon

Kaupunginteatterin lipputoimisto.

ESPOON MODERNIN taiteen museossa

EMMAssa nähdään 21.6.2017–7.1.2018

Ernst Mether-Borgströmin ja Sarah

Morrisin näyttelyt. Suomalaisen Ernst

Mether-Borgströmin 100-vuotisjuhlanäyttely

täydentää kuvaa suomalaisesta

modernismista itsenäisyytemme juhlavuonna.

New Yorkissa ja Lontoossa asuvan

Sarah Morrisin näyttely sisältää kolme

elokuvaa sekä kokoelman maalauksia.

Morrisin teosten lähtökohtana on usein

suurkaupungit, ja tällä kertaa muusana

on toiminut Rio de Janeiro. EMMAan

Morris toteuttaa 30 metriä pitkän seinämaalauksen,

joka mukautuu WeeGeerakennuksen

ainutlaatuiseen arkkitehtuuriin.

Ernst Mether-

Borgströmin

teos Nappipeli

vuodelta 1961.

ESPOON KAUPUNGINMUSEON KAMUn

Lasilauantaissa paikalla on lasinpuhaltaja,

lasiesineiden tunnistusta, Maalaamotyöpaja

ja opastuksia. Lasilauantai on

osa KAMUn Lasin aika – Kauklahden lasitehdas

1923–1952 -näyttelyn ohjelmaa.

> Lasilauantai 2.9. klo 11–17 KAMUssa

Näyttelykeskus WeeGeellä.

ESPOO-LEHTI 2/2017 >> 13


MENOTÄRPIT ELOKUU-LOKAKUU

Puskasoturit ry järjestää frisbeegolfin

viikkokisoja läpi kesän

sunnuntaisin kello 17 alkaen

Oittaalla. Treenaamassa Antti

Granqvist (vas.) ja Vesa Saarinen.

› KUNTOSALIRYHMÄT

ALKAVAT

ESPOONLAHDEN uimahallin kuntosali to

klo 17.00-18.00, kertamaksukiertoharjoittelu,

ei ennakkoilm. Huom! Ensikertalaisille

suositellaan Kuntosali tutuksi -ryhmää

klo 16.25-16.55

› LIIKUNTAILTA

ALOITTELIJOILLE

MAANANTAISIN Kannusillanmäen

uimahallissa/kuntosalilla/palloilusalissa

klo 17.15-18.15 ja tiistaisin Tuulimäen urheiluhallissa

Tapiolassa klo 17-18. Ryhmä on

tarkoitettu aloittelijoille ja niille, joilla on

pitkä tauko liikkumisesta.

› UUSI VESILIIKUNTA-

RYHMÄ

LEPPÄVAARAN UIMAHALLISSA tiistaisin

klo 17-18. Liikunnanohjaaja neuvoo ja

opastaa, mitä altaassa voi tehdä ja miten

omaa uimataitoa voi parantaa. Saat myös

tietoa vesiliikunnan vaikutuksista kehoosi.

› KEHONHUOLTOA

KUITINMÄESSÄ

KEHONHUOLTOKURSSI AIKUISILLE tostaisin

klo 17-18 Kuitinmäen koululla. Rauhallinen

hyvänolon tunti, jolla editetään liikkuvuutta

ja tasapainoa, kehonhallintaa ja ryhtiä.

KAIKEN KANSAN GOLFIA

Frisbeegolfissa yhdistyy sosiaalinen yhdessäolo ja ulkoilu

luonnon keskellä. Siis samat asiat, joita golfissa yleensäkin

ylistetään, mutta aloittamisen kynnys on matalampi.

ESPOOSSA on tällä hetkellä kaksi

frisbeegolfrataa, Oittaalla ja Puolarmaarissa.

Oittaan rata on 18-väyläinen

eli täyspitkä. Puolarmaariin

on juuri saatu hulppeat 20 väylää,

joista etenkin alkupään niittyosuuden

väylät sopivat hyvin aloitteleville

ja ylipäätään vähemmän urheilleillekin.

– Molemmille kentille on vapaa

pääsy. Kuka tahansa voi

koska tahansa lähteä kokeilemaan.

Radat ovat melko

helppokulkuisia, joskin

metsäosuuksilla on jonkin

verran kalliomaastoa ja

korkeuseroja, ulkoliikuntapäällikkö

Tapio Taskinen kertoo.

Frisbeegolfkiekkoja saa tavallisista

tavarataloista muutaman

euron kappalehinnalla, joten välineinvestointikaan

ei ole kynnyskysymys.

14


OIVALLUS

Yksi ovi isoille

ja pienille asioille

Jatkossa vastauksia erilaisiin nuorten

mieltä askarruttaviin kysymyksiin saa

entistä helpommin, kun useita nuorille

tietoa, apua ja tukea tarjoavia palveluita

on keskitetty saman katon alle.

TEKSTI Tiina Parikka

1

Ohjaamoon voi olla yhteydessä asian kuin asian

kanssa puhelimitse tai tulemalla käymään aukioloaikoina.

Paikalla on aina vähintään kaksi

työntekijää. Tiloista löytyy myös rentoa oleskelutilaa

siltä varalta, että vuoroa joutuu odottamaan.

2

Mieltä voi askarruttaa asuntoasiat, opiskelu,

työ tai mikä tahansa muu asia. Ohjaamosta

saa neuvoja vaikka siihen, miten päästä vapaaehtoistyöhön

ulkomaille. Joskus asia selviää jo

puhelimessa tai sitten sovitaan tapaaminen, jossa asioista

päästään keskustelemaan. Neuvoja voivat hakea

nuorten lisäksi myös heidän läheisensä.

3

Sama ihminen, joka ottaa avuntarvitsijan

vastaan, lähtee myös mukaan, jos avuksi tarvitaan

muita nuorisopalvelujen tai vaikka terveydenhuollon

asiantuntijoita. Ketään ei enää pompotella

luukulta toiselle.

AVAJAISET PE 15.9.

OHJAAMO on avattu maaliskuussa Leppävaarassa

osoitteessa Lintuvaarantie 15. Se palvelee arkisin

kello 12-16, tiistaisin kello 12-18. Tilan avajaisia vietetään

perjantaina 15.9. kello 14-18, jolloin tilat ja toimijat

ovat kaikille esillä. Sivupiste avautui 14.8. Ison

Omenan kauppakeskuksen Palvelutorilla nuorisopalvelujen

tiloissa.

Ohjaamo löytyy myös somesta:

facebook.com/OhjaamoEspoo

twitter.com/OhjaamoEspoo

instagram.com/OhjaamoEspoo

Päivystyspuhelimen

numero on

040 126 7513.

En och samma dörr för

stora och små ärenden

I fortsättningen får ungdomar lättare svar på sina frågor, då

tjänster som erbjuder information, hjälp och stöd är samlade

under samma tak.

TEXT Tiina Parikka

1

Du kan kontakta Navigatorn i alla ärenden per telefon eller genom att besöka

Navigatorn under öppettiderna. Det finns alltid minst två anställda på plats.

I lokalen finns också utrymmen där du kan koppla av, om du blir tvungen att

vänta på din tur.

2

Du kanske funderar över bostadsfrågor, studier, arbete eller något helt

annat. I Navigatorn får du råd för till exempel hur du kan bli frivilligarbetare

utomlands. Ibland får du svar redan per telefon eller så kan vi boka

träff för att diskutera olika frågor. Förutom ungdomarna kan även närstående till

dem uppsöka råd.

3

Samma

Jourtelefonens

nummer är

040 126 7513.

INVIGNING FRE 15.9

NAVIGATORN öppnade i mars i Alberga

på adressen Fågelbergavägen

15. Navigatorn betjänar vardagar

klockan 12–16, tisdagar klockan 12–18.

Lokalens invigningsfest hålls fredag

15.9 klockan 14–18, då lokalerna och

aktörerna visas upp för alla. Filialen

öppnade 14.8 i köpcentret Iso Omena

i ungdomstjänstlokalerna på Servicetorget.

Navigatorn finns också

på sociala medier:

facebook.com/OhjaamoEspoo

twitter.com/OhjaamoEspoo

instagram.com/OhjaamoEspoo

människa som tar emot dem som behöver hjälp följer också med

om medverkan av andra ungdomstjänster eller t.ex. hälsovårdsexperter

behövs. Ingen bollas längre från en lucka till en annan.

ESPOO-LEHTI 2/2017 >> 15


HELMI

LUONNONKAUNIS PENTALA

KUTSUU RETKEILEMÄÄN

PENTALAN SAARELLA peura katselee kulkijaa vanhalla kärrypolulla. Saaren

sisäosan järven kaislikossa joutsenperhe hoitaa poikasiaan, ja ravintola

Pavenin edustalla purjehduskurssilaiset valmistautuvat vesille. Diksandin

luonnonhiekkarannassa kasvaa harvinaista suola-arhoa, ja keväisin saarella

kukkivat kevätkellot.

Espoon Suvisaaristossa sijaitseva Pentala on kooltaan 130 hehtaaria ja

puoliksi luonnonsuojelualuetta. 1860-1930-luvuilla saareen kulki höyrylaiva,

minkä jälkeen Pentalaan on päässyt yksityisveneellä kesämökeille ja

yhteiskuljetuksella Saaristopäiville. Ensi kesästä lähtien saareen pääsee

reittiliikenneveneellä retkeilemään viitoitetulle polkuverkostolle.

Pentalan viimeinen ympärivuotinen asukas Gurli Nyholm (1905-1987) eli

miehensä kanssa saaressa kalastajana. Hän myös viljeli pienimuotoisesti

maata ja vuokrasi kesäasukkaille huvilaa tilallaan, joka vuoden 2018 kesäkuussa

avautuu yleisölle osana Pentalan Saaristomuseota.

– Saaristomuseo koostuu yhteensä kymmenestä museorakennuksesta,

intendentti Eeva Kyllönen sanoo.

– Gurli Nyholmin kotimuseoon tulee yli 3 000 näyttelyesinettä.

PIRITTA PORTHAN

16


TIMO PORTHAN

UTFLYKT TILL NATURSKÖNA

PENTALA

PÅ ÖN Pentala tittar en hjort på vandrarna som går längs en gammal stig. I

vassen vid insjön i de inre delarna av ön sköter en svanfamilj sina ungar, och

utanför restaurang Paven gör deltagarna i en seglingskurs sig redo för att ta

sig ut på sjön. På den naturliga sandstranden Diksand växer den sällsynta

saltarven, och om vårarna blommar snöklockor på ön.

Ön Pentala, belägen i Sommaröarna i Esbo, är 130 hektar stor, varav hälften

är naturskyddsområde. På 1860–1930-talen gick en ångbåt till ön, och efter det

har man kommit till sommarstugorna på Pentala med privat båt och med

gemensam transport till Skärgårdsdagarna. Från och med nästa sommar

kommer man till ön med en reguljärtrafikbåt för utflykter längs skyltade stigar.

Den sista fast bosatta personen på Pentala, Gurli Nyholm (1905–1987), levde

på ön med sin man som fiskare. Hon bedrev också ett småskaligt jordbruk och

hyrde ut en villa till sommargäster på sin gård. Villan öppnas i juni 2018 för

allmänheten som en del av Pentala Skärgårdsmuseum.

– Skärgårdsmuseet består av sammanlagt tio museibyggnader, säger intendent

Eeva Kyllönen.

– Över 3 000 föremål kommer att ställas ut i Gurli Nyholms hemmuseum.

PIRITTA PORTHAN

ESPOO-LEHTI 2/2017 >> 17


PALVELU

KOKO KAUPUNKI

Ennätysrunsas Espoo-päivä valtaa tänä vuonna koko

viikonlopun 25.–27.8. Turut ja torit täyttyvät iloisista

kohtaamisista asukkaiden juhlistaessa samalla

kotikaupunkiaan ja 100-vuotiasta Suomea.

TEKSTI Veera Saloheimo KUVAT Jussi Hellsten

Kesä huipentuu upeaan

kaupunkijuhlaan, kun

Espoo-päivää vietetään

ensi kertaa perjantaista

sunnuntaihin 25.–27. elokuuta. Vaikuttava

tapahtumakavalkadi levittäytyy

ympäri Espoota tarjoten yhdessäolon

ja yhdessä tekemisen

hetkiä kaikille asukkaille.

Espoon suurin kaupunkitapahtuma

on tänä vuonna mittavampi

kuin koskaan. Viimeisen viiden

vuoden aikana Espoo-päivän tapahtumamäärä

on kasvanut lähes

200 tapahtumaan ja kävijämäärä

reilusti yli kaksinkertaistunut yli 40

000 kävijään.

– Asukkaat yhdessä tekevät

tämän elämyksellisen, kaupungin

moninaisuutta juhlivan tapahtuman.

Espoo-päivässä voi tutustua

uuteen harrastukseen tai uusiin toimijoihin

eri tiloissa. Viikonloppu on

juhlallinen siirtymä syksyyn, sanoo

kulttuurituottaja Susan Forsblom.

Toukokuusta lähtien kuka tahansa

on voinut ilmoittautua mukaan

järjestämään omaa tapahtumaa.

Mukana toteutuksessa

onkin kaupunginosayhdistyksiä,

asukkaita, taloyhtiöitä, liikuntaseuroja,

museoita, päiväkoteja, taiteilijoita,

nuorisojärjestöjä, luontoyhdistyksiä,

kaupungin yksiköitä, yri-

ELOKUUN

ALUSSA

235

TAPAHTUMAA

ILMOITETTU

MUKAAN

18


ELOKUUN

ALUSSA

3 334

HENKILÖÄ MUKANA

JÄRJESTÄMÄSSÄ

TAPAHTUMIA

100 & 100

Virallisesta Espoo-päivästä

27.8. on tasan sata päivää

Suomen sataan vuoteen.

tyksiä – yhteensä reilusti yli 3 000

henkilöä. Vielä viimeisenäkin tapahtumapäivänä

voi ilmoittautua tapahtumajärjestäjäksi.

Kaikki tapahtumat

ovat maksuttomia ja kaikille

avoimia.

– TAPAHTUMAN LÄHTÖKOHTA on kutkuttava,

sillä Espoo-päivästä on

tasan sata päivää Suomen täyteen

sataan vuoteen, Forsblom muistuttaa.

Espoo-päivän viikonloppu onkin

valtakunnallinen Suomi 100 -juhlavuoden

superviikonloppu, jota juhlitaan

ympäri maata. Valtioneuvosto

on antanut viikonlopulle teeman

Yhdessä.

VIRALLISEKSI Espoo-päiväksi on valittu

27.8., koska samana päivänä

vuonna 1556 allekirjoitettiin Espoon

kartanon perustamiskirja.

Tapahtuman juuret ovat usealla

vuosikymmenellä, jolloin on vietetty

kyläjuhlia sekä kaupunginosayhdistysten

ja muiden alueellisten toimijoiden

tapahtumia.

Espoo-päivän nimeä käytettiin

tiettävästi ensi kerran vuonna 1992

järjestetystä tapahtumasta.

› espoopaiva.fi

40 000

KÄVIJÄÄ VIIME

VUONNA

JUHLII ESPOO-PÄIVÄÄ

HAE TAI ILMOITA TAPAHTUMIA: ESPOOPAIVA.FI

Somalialaiset kirjaja

kulttuurimessut

Pe 25.8. klo 10–18,

Ison Omenan kirjaston

Palvelutorin Stage

Leffapiknik

25.8. klo 9-10 ja 10.30-

11.30, Karatalo, Kotkatie 4

Ideoita ja neuvoja

puutarhaan

25.-26.8., Marketanpuisto,

Pehtorinkuja 3

Tallink Tournament 2017

-juniorikoripalloturnaus

Pe–su 25.–27.8.,

Tapiolan urheilupuisto

Suomi 100 -kyläjuhla

La 26.8. klo 10–16,

Kylätalo Palttina,

Kauklahti

Laulava illallinen

Nuuksion taivaan alla

La 26.8. klo 18–21, Suomen

Luontokeskus Haltia

Kelloseppäkoulussa

avoimet ovet

26.8. klo 10-14,

Vanha Maantie 11

Mallilennokkien

SM-kilpailut

La–su 26.–27.8., Espoon

RC-Ilmailukenttä, opastus

Ämmässuontieltä

Katusirkusteatterikiertue

27.8. 12.30-12.45,

Espoontori

ESPOO-LEHTI 2/2017 >> 19


VI ESBO

1

2

3

ÄNNU PÅ

1920-TALET VAR

70 PROCENT AV

ESBOBORNA

SVENSK-

SPRÅKIGA.

5

4

6

Den svenskspråkiga hembygdsandan

har upprätthållits av

flera föreningar. 1. Gammelgårds

Ungdoms- och Allmogeförenings

syjunta våren 1907.

2. Esbo Mellersta Ungdomsförenings

föreningshus Fallåker

på ett vykort från 1940-talet.

På Esbos herrgårdar och

lantgårdar kom husbondsfolket

och arbetsfolket i regel väl

överens. 3. Arbetare på Jorvs

gård på 1910-talet.

4. Esbo gårds herrskap. Som en

följd av Esbos svenskspråkiga

förflutna är huvuddelen av

museets arkivmaterial svenskspråkigt.

5. Gratulationskort

från år 1910. 6. Passersedel

beviljad av Albergas röda

gardes stab 8.3.1918 samt mynt

som användes under de rödas

välde. 7. Esbo gårds stiftelseurkund

från år 1564.

DET SVENSKSPRÅKIGA ESBO

HAR TUSENÅRIGA RÖTTER

För hundra år sedan var Esbo en övervägande svenskspråkig jordbruksbygd

med ett växande inslag av industri och inflyttning från andra

delar av landet. Åren kring Finlands självständighet var omvälvande, men

motsättningarna blev aldrig så tillspetsade som på många andra håll.

TEXT Harriet Öster

20


– I BÖRJAN AV 1900-talet utgjorde

de finskspråkiga cirka 20 procent

av befolkningen. Till en stor

del var de torpare med små åkrar

i norra Esbo, eller så arbetade de

på någon av de större gårdarna,

säger Tryggve Gestrin, intendent

vid Esbo stadsmuseum.

Enligt Gestrin vet man att

Esbo varit jordbruksbygd allt

sedan kring år 1000. Mycket tyder

på att befolkningen redan då var

blandad, med finska, svenska

och baltiska inslag. Från 1200-

talet ökade flyttrörelsen från

Sverige till det självstyrda landskapet

Nyland. Invandringen

stöddes av kronan, som ville ha

mer skatter från de östra delarna

av riket.

Kungen brukade belöna

personer som tjänat honom

med förläningar i gårdar och

hemman. Fram till 1700-talet

hade omkring ett dussin sådana

större herrgårdar etablerats

i Esbo. Också officerare på

Sveaborg och senare ståndspersoner

i Helsingfors skaffade

gårdar i trakten.

– En stor andel av de svenskspråkiga

invånarna i dag har väldigt

långa rötter i Esbo – det

finns sådana som kan spåra

släktgården till den äldsta jordeboken

från 1540. Därför är hembygdskänslan

stark på svenskt

håll. Av de finskspråkiga har

en betydligt mindre andel rötterna

här i trakten, konstaterar

Gestrin.

7

INFLYTTNINGEN av finskspråkiga

arbetare tog fart i slutet av 1800-

talet, då flera större tegelbruk

grundades kring Esboviken. Det

nya seklet förde med sig många

nya industrietableringar och

stora mängder inflyttare.

Den första kommunala finska

folkskolan i Esbo startade i

Köklax 1902. Efter storstrejken

1905 grundades den första arbetarföreningen,

Työväenyhdistys

Rannikko.

Esbo stadsmuseum har nyligen

genomfört en insamling

av hågkomster och fotografier

från åren kring inbördeskriget. I

början av november öppnas utställningen

”Brustna liv” baserad

på materialet.

– I början av inbördeskriget

blev Esbo nästan omedelbart

rött område, vilket visar att rödgardisterna

efter storstrejken

hade organiserat sig väl. De som

stödde regeringen tog sig så

snabbt som möjligt till de vitas

områden i Österbotten, säger

Gestrin.

– Men rödgardisterna hade

vanligen goda relationer till sina

godsägare och fabrikschefer,

också språkmässigt var det

ganska lugnt. De problem som

uppstod gällde mest gardister

från andra socknar, inte de lokala.

Butiksägaren i Noux var visserligen

tvungen att några månader

bo i en grotta i skogen på

grund av sina politiska åsikter.

– Väldigt få i Esbo var ideologiskt

nitiska och det blev inte

heller några repressalier mot de

röda efter inbördeskriget. De

godsägare som flytt kom tillbaka

och arbetet på gårdarna fortsatte.

DET SOM VANLIGT folk märkte av

kriget var det begränsade resandet.

Av Esbobor som ville ta

sig till huvudstaden krävdes lejd

med röda gardet och passersedlar

som visades upp vid de

rödas kontroller.

– Allt var mycket organiserat.

De röda hade till och med egna

lokala mynt som gällde i Esbo.

Mynten var polletter stämplade

med olika valörer, berättar

Gestrin.

I Esbo tog inbördeskriget slut

den 11 april 1918, när den tyska

Östersjödivisionen tågade in västerifrån.

Den enda eldstriden i

Esbo inträffade vid Nupukivenkallio

i Alberga, där röda garden

hade besatt ryska posteringar.

Följande dag fortsatte tyskarna

mot Helsingfors.

Svenska var majoritetsspråk

i Esbo ända till mitten av 1900-

talet. Vid folkräkningen 1950

blev finska majoritetsspråk, de

svenskspråkigas andel var då 43

procent. I dag är de svenskspråkigas

andel i Esbo 7,3 procent,

medan 15,2 procent talar något

annat än finska eller svenska.

Färdigheter för

framtiden i skolan

Hela staden firar

Esbodagen

DEN REKORDSTORA Esbodagen

tar i år över hela veckoslutet 25–

27.8. Gator och torg fylls av glada

möten då invånarna samtidigt

firar sin hemstad och 100-åriga

Finland.

Det största stadsevenemanget

i Esbo är i år större än någonsin

tidigare. Under de fem senaste

åren har antalet programnummer

under Esbodagen ökat till nästan

200, och besökarantalet har fördubblats

till över 40 000 besökare.

– Det är invånarna som tillsammans

skapar detta upplevelserika

evenemang som firar stadens

mångfald. På Esbodagen

kan du bekanta dig med

en ny hobby eller nya

aktörer i olika lokaler.

Veckoslutet är en festlig

övergång till hösten,

säger kulturproducent

Susan Forsblom.

Sedan maj har vem som

helst kunnat anmäla sig

I HÖSTAS genomfördes en betydande

ändring i skolorna, då den

nya läroplanen infördes. Läroämnesgränserna

faller och eleverna

har blivit producenter av ny kunskap

från att ha varit kunskapsmottagare.

Även sätten och miljöerna

för lärande har förändrats.

Läroplanerna har omarbetats i

Finland vart tionde år. I läroplanen

bestäms hur undervisningen ska

ordnas och hur man ska arbeta i

skolorna. Utbildningsstyrelsen gör

upp grunderna och kommunerna

utarbetar sina egna läroplaner utifrån

dem. Läroplanerna preciseras

ännu skolvis.

I höst träder den nya planen för

småbarnspedagogik i kraft. Kaisu

Toivonen, utbildningsdirektör i

Esbo, anser att den viktigaste ändringen

i denna reform är att planerna

är heltäckande, från småbarnspedagogik

till andra stadiet.

De sju grundpelarna för

heltäckande lärande i läroplanen

i Esbo är:

1. Förmåga att tänka

och lära sig

2. Kulturell kompetens,

interaktion och uttryck

3. Ta hand om sig själv och

vardagskompetens

4. Förmåga att läsa och

tolka olika slags texter

5. Informations- och

kommunikationsteknisk

kompetens

6. Arbetslivskompetens och

entreprenörskap

7. Delaktighet, påverkan

och skapande av en hållbar

framtid

för att ordna ett eget programnummer.

Du kan anmäla dig som

arrangör ännu under den sista evenemangsdagen.

Alla evenemang är

avgiftsfria och öppna för alla.

Från Esbodagen är det exakt

hundra dagar tills Finland fyller

hundra år. Esbodagsveckoslutet

är ett riksomfattande superveckoslut

för Finland 100-jubileumsåret

som firas i hela landet. Statsrådet

har gett veckoslutet temat Tillsammans.

SÖK ELLER ANMÄL

EVENEMANG:

ESBODAGEN.FI

RESUMÉ

ESPOO-LEHTI 2/2017 >> 21


VAPAALLA

SUOMI 100 -JUHLAVUOSI ESPOOSSA

1. Juhlavuodelle on annettu

Espoossa oma teema, joka korostuu

vuoden pimeään aikaan. Mikä on

teemavuoden nimi?

2. Espoon juhlavuoden avaus 14.1.

järjestettiin talvisissa merkeissä.

Mikä liikunnallinen tapahtuma

oli kyseessä?

3. Espoon sairaalaan pääsee tutustumaan

26.8. Milloin sairaala avattiin?

4. Espoon juhlavuoden päätapahtumaa

vietetään elokuun

viimeisenä viikonloppuna. Mitä

päivää silloin vietetään?

5. Juhlavuoden kunniaksi

Espooseen asennettiin uusia

penkkejä. Kuinka monta uutta

penkkiä kaupunkiin tuli?

6. Minä vuonna Espoo täytti

550 vuotta?

Vastaukset: 1. Valovuosi 2. Ystäväluistelu 3. Maaliskuussa 2017 4. Espoo-päivää

5. 100. Jokaisesta penkistä löytyy myös yksi Espoo-tarina 6. 2008.

Tehdään yhdessä

SUOMI 100 -juhlavuotta vietetään ympäri Suomea monin eri tavoin.

Kuka tahansa voi ehdottaa hanketta Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden

ohjelmaan lokakuun 2017 loppuun asti.

Ohjelmahanke voi olla paitsi tapahtuma, tilaisuus tai näyttely, myös

vaikkapa kehitysprojekti, päätös tai kampanja. Sen tulee sisällöllisesti

toteuttaa jotain kolmesta painopistealueesta: 100-vuotiaan Suomen

menneisyys, Suomi vuonna 2017 tai Suomen tulevaisuus.

Espoossa Suomi 100 -tarinaa kerrotaan myös elävän kuvan kautta.

Suomen tarina elokuvan kertomana -sarja käynnistyi helmikuussa ja

esitykset jatkuvat koko vuoden ajan. Sarjan keskiössä ovat naisten tarinat

itsenäisessä Suomessa.

Sata tarinaa Espoosta on puolestaan sadan videon sarja, jossa espoolaiset

päiväkoti-ikäisistä ikäihmisiin kertovat omat henkilökohtaiset

tarinansa itsenäisessä Suomessa vuonna 2017.

Lisää tietoa Suomi 100 -juhlavuodesta suomifinland100.fi

ESPOO-RISTIKKO

OIKEIN

VASTANNEIDEN

KESKEN ARVOTAAN

KIVOJA

PALKINTOJA.

Kirjaa oransseihin ruutuihin syntyvät kirjaimet alla oleviin ruutuihin ja meilaa kirjaimista syntynyt vastaus

(14-kirjaiminen sana) 16.10. mennessä osoitteeseen espoolehti@omnipress.fi. Laita mukaan nimesi ja osoitteesi.

22


ESPOOLAINEN

Panu Pärssinen ja Leena Ihamuotila vastasyntyneiden

teho-osastolla.

Janne Aalto musisoimassa sairaalassa.

Pasi Pihlaja soittaa sairaalakeikoilla muutakin

kuin käyrätorvea - joskus myös suuta.

Mervi Kinnarinen viuluineen

vastasyntyneiden osastolla.

SÄVELTEN VOIMALLA

Tapiola Sinfonietta –orkesteri viettää juhlavuotta työn merkeissä.

Muusikot eivät ainoastaan odota kuulijoita suurissa saleissa, vaan

menevät niiden luokse, jotka eivät muutoin pääse heitä kuulemaan.

TEKSTI Piritta Porthan

ESPOON kaupunginorkesteri Tapiola

Sinfonietta viettää 30-vuotisjuhlakauttaan.

Orkesterin konsertteja

pääsee kuulemaan Espoon Kulttuurikeskuksessa,

ja muusikot soittavat

myös neuvoloissa, päiväkodeissa,

palvelutaloissa ja kouluissa.

Seitsemän orkesterin jäsentä

on kouluttautunut sairaalamuusikoiksi.

Yksi heistä on viulua soittava

Leena Ihamuotila. Sairaalamuusikot

pyrkivät lisäämään musiikin

avulla potilaiden, omaisten ja

hoitohenkilökunnan hyvinvointia

ja soittavat aina

”En koskaan

unohda hänen

innostunutta

ja kirkasta

katsettaan.”

potilaiden ehdoilla.

Ohjelmisto vaihtelee

klassisesta musiikista

kansanlauluihin

ja musikaalimusiikista

ikivihreisiin iskelmiin.

– Soitamme potilashuoneissa ja

sairaalojen yhteistiloissa, Ihamuotila

kertoo.

– Myrskyluodon Maijaa toivotaan

paljon, ja vastasyntyneille laulan

usein kehtolauluja viulua näppäillen.

Joskus meiltä on pyydetty

haikeaa musiikkia, koska potilas haluaisi

itkeä.

MUSIIKIN VIRKISTÄMINÄ esimerkiksi

dementiapotilaat saattavat alkaa

laulaa sairaalamuusikoiden

mukana. Ihamuotila soitti

kerran viulua vanhukselle,

johon ei oltu pitkään

aikaan saatu mitään

kontaktia.

– Kun menimme

huoneeseen, vanhus vaikeroi tuskaansa

käpertyneenä, Ihamuotila

kertoo.

– Niin minä neitonen sinulle laulan

-kappaleen aikana hän tyyntyi, ja

Suutarin emännän kehtolaulu sai

hänet kikattamaan ja puhumaan.

Metsämökin ikkunassa vanhus jo

viittoi mukana. En koskaan unohda

hänen innostunutta ja kirkasta katsettaan.

Tapiola Sinfoniettassa käyrätorvea

soittava Pasi Pihlaja kertoo

sairaalakeikoillaan musiikin ohessa

tarinoita. Lapsille hän soittaa käyrätorven

lisäksi kastelukannua, puutarhaletkua,

simpukkaa ja jopa lankapuhelinta.

Välillä hän tarttuu kanteleeseen

ja laulaa ja soittaa potilaiden

kanssa yhdessä.

– Vanhusten kanssa puhumme

sota-ajoista, ja he toivovat nuoruudenkappaleitaan

Saarenmaan valssista

virsiin, Pihlaja kertoo.

Saattohoito-osastolla reaktiot

musiikkiin voivat olla pieniä, mutta

kun potilaan silmäkulmakin värähtää,

se on voitto molemmille.

SAIRAALAMUUSIKOT TUOVAT musiikin

kuulijoille, jotka eivät muuten konsertteihin

pääse. Käynti tuo sairaalaelämään

vaihtelua ja tuulahduksen

ulkomaailmasta. Ihamuotilan mielestä

sairaalamuusikkoudessa ollaan

muusikontyön ytimessä.

– Musiikki tuo iloa, liikuttaa tunteita

ja voi lievittää tutkimusten mukaan

jopa kipua. Sairaalamuusikon

työ ei ole esiintymistä, se on lahja.

TAPIOLA SINFONIETTA

TARJOAA VAPAALIPPUJA

30-VUOTIAILLE

Oletko kolmekymppinen espoolainen?

Tapiola Sinfonietta tarjoaa

1987 ja 1988 syntyneille espoolaisille

vapaan pääsyn syyskauden

konsertteihin, jotka on merkitty

tunnuksilla P, K tai H. Juhlalippuja

voi lunastaa Lippupisteen myyntipisteestä

22.8. alkaen henkilötodistusta

vastaan. Palvelumaksu

1,50 e / lippu. Lippuja on rajoitetusti,

kaksi Juhlalippua / asiakas

ESPOO-LEHTI 2/2017 >> 23


Kesän ihanin viikonloppu!

ESPOO

PÄIVÄ

25.–27.8.2017 ESBODAGEN

ESPOO DAY

Espoo-päivää vietetään Suomen juhlavuoden kunniaksi

kolmen päivän ajan 25.-27. elokuuta. Mukana on yli 200

tapahtumaa ja kaikkiin on vapaa pääsy. Katso tapahtumatarjonta

nettisivuilta tai poimi Espoo-päivän esite mukaan

kirjastosta, kulttuuritalosta tai yhteispalvelupisteestä.

espoopäivä.fi

More magazines by this user