Suomen Sahayrittäjät 2/2019

viliharkonen
  • No tags were found...

Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema ammattilehti

2 / 2019

1


PÄÄKIRJOITUS

2

Jos olisin ennustaja, olisin ennustanut keväällä “päin mäntyä”.

Toisaalta, olisihan sekin ollut kohtuullinen vaihtoehto

sahurille. Ennustukseni keväällä ennen vaaleja, olisi tarkoittanut

vaalien jälkeistä hallitusta ja hallitusohjelmaa,

joka yllätti ainakin minut positiivisella tavalla. Yhtenä pääkohtana

uusi hallitus otti upealla tavalla kantaa puurakentamisen

puolesta ja nimenomaan julkisen sektorin osalta. Sillä sektorilla

onkin vielä monta kuntapäättäjää ja virkamiestä saatava

puurakentamisen kannattajaksi. Virkamiehet varsinkin kun

tuppaavat joskus viemään esityksissään luottamushenkilöitä

kuin sitä kuuluisaa Gunnar pässiä narussa…

Kokonaisuudessaan hallitusohjelmasta saa olla kukin mitä

mieltä tahansa, mutta niin kauan kun siellä liputetaan suomalaisen

puun ja varsinkin lähellä kasvaneen puun käyttöä, minä

ainakin annan siltä osin sille oman tukeni.

Huhtikuussa oltiin Suomen Sahayrittäjien osastolla messukeskuksessa

Helsingissä näytillä. Kerrottiin, kuinka puurakentaminen

ja Lähipuu® sopivat myös Kehä kolmosen sisäpuolelle.

Osastolla kävijät olivat silminnähden innostuneita ja kiinnostuneita

lähellä kasvaneesta puusta ja siitä saatavasta sahatavarasta.

Siellähän taitaa olla ihan fiksua porukkaa…

Heinäkuun ensimmäisellä viikolla on puolestaan OKRA-messut

Oripään lentokentällä. Osasto on yhteinen TL-Tradingin kanssa.

Lähipuuta tarjolla siis päivittäin keskiviikosta lauantai-iltaan

saakka. Tervetuloa osastolle E 371.

Sahat ovat soineet talven ja kevään aikana vilkkaammin kuin

vuosi sitten. Isoilla sahoilla varastot ovat kuuleman mukaan

melkoisen pullollaan. Tarkoittaako se, että sahatavaran hinta

on laskusuunnassa – kysymys, johon ei vielä ole varmaa vastausta.

Pienet ja ketterät yritykset toimivat hieman eri markkinoilla ja

volyymeilla kuin ”isot pojat ja tytöt”. Meidän vahvuuksiamme

ovat elastisuus, asiakaslähtöisyys, asiakastyytyväisyys sekä laatu.

Näillä argumenteilla on meillä aina tilaa markkinoilla, talouden

kokonaistilanteesta riippumatta.

Kesä on kukkeimmillaan. Nyt voisi olla jossain välissä sopiva

hetki vetää vähän henkeä ja irrottaa ajatukset päivittäisistä askareista.

Joku on sitä luonnehtinut sanalla loma! Ettei kävisi

(taas) niin, että syksyn kiireet ovat jo ovella – joko se kesä meni?

Lämmintä kesää ja rentouttavia hetkiä kaikille!

Pidetään yhteyttä:

timo.ripatti@sahayrittajat.fi

040 821 82 38

Rahulanniementie 57

79100 LEPPÄVIRTA


2/2019

LÄHIPUU ®

4 Valmiuksia vientiin - Export Factory

8 Lähipuuta ja paikallisuutta lisää rakentamiseen

12 Sahatavarakaupassa epävarmuutta –

Puurakentamiseen kaivataan lisää paukkuja

14 Puun- ja biojalostuksen liiketoimintaekosysteemi

rakentumassa Pohjois-Savoon Tuusniemelle

16 Sahayrittäjä-lehti testaa:

SeMe-yleiskahmarille löytyy monta eri käyttötarkoitusta

18 LÄHIPUU® kiinnosti Kevätmessuilla

Nähdään Okrassa 3.–6.7.2019!

Suomen Sahayrittäjät ry

Suomen Sahayrittäjät ry on piensaha- ja höyläämöteollisuuden

yhteistoiminta- ja etujärjestö, joka on perustettu vuonna 1946

edistämään alan toimintaedellytyksiä, ja sitä työ3.-7.tä yhdistys

jat- kaa edelleenkin. Jäsenilleen Suomen Sahayrittäjä ry tarjoaa

tie- toja alasta ja sen kehityksestä, asiakaskontaktipalvelut, näkyvyyden

yhdistyksen verkkosivuilla, koulutus-, neuvonta ja tuotetekniset

palvelut, jäsenetualennuksia yhteistyökumppaneilta,

kou- lutusmatkoja ja -retkiä sekä Suomen Sahayrittäjät-lehden

neljä kertaa vuodessa ja BioEnergia-lehden vuosikerran.

Vuosijäsenmaksu vuonna 2019 on 150 €, verovähennyskelpoinen.

Kannatusjäsen vuosimaksu on 50 €.

Suonen Sahayrittäjät on Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema

ammattilehti, jota lukevat jäsenten lisäksi myös muut

alan ammattilaiset ja sidosryhmät. Lehti ilmestyy 4 kertaa

vuodessa. Maksuehdot 14 päivää netto.

Suomen Sahayriäjät ry

Rahulanniemene 57, 79100 LEPPÄVIRTA

Puh. 040 821 82 38, info@sahayriajat.fi

www.sahayriajat.fi

Ilmoitushinnat vuonna 2019

Etukansi: 955 €

2 sivu ja takakansi: 870 €

Tekstissä: 1/1sivu 420 €, 1/2 sivua 310 €,

1/4 sivu 235 €, 1/8 sivu 190 €

Jäsenhinta: 1/8 sivu 109 €

Lisävärien käyttö: 84 €/lisäväri

Ilmoitushinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.

Reklamaatiot kahdeksan päivän kuluessa ilmestymisestä.

Päätoimittaja: Timo Ripatti,

timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38

Talous- ja jäsenasiat: Sirkku Varpa,

sirkku.varpa@sahayrittajat.fi, 040 5250 163

Ilmoitusmyynti: Timo Ripatti,

timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38

Painopaikka: Grano Oy, Kuopio

Taitto: Kaija Laaksonen, laaksonen.kaija.m@gmail.com

3


Valmiuksia vientiin -

Export Factory

Syksyllä 2018 käynnistynyt ja

2020 päättyvä Export Factory

-hankkeen ensimmäinen työntäyteinen

puolivuotiskausi on

päättymässä. Hankkeen suunnittelussa

ladattiin paljon panoksia ensimmäisen

jakson toiminnan suunnitteluun ja

toteutukseen. Onkin aika tehdä katsaus

tehtyihin toimiin ja katsoa kuinka onnistuttiin

sekä miettiä jatkosuunnitelmia

syksylle 2019. Hankkeessa ovat tehneet

töitä hartiavoimin Eveliina Oinas, Niina

Sjöholm ja Jouni Silvast.

Kasvua ja vienä (KV) -päivät

viidellä paikkakunnalla

KV - Road Show kiertue viidellä paikkakunnalla

osoittivat yritysten suuren kiinnostuksen

kansainvälistymiseen ja tar-

4

peet asiantuntija-avulle, jolla saadaan

parannettua vientitoiminnan valmiuksia

ja yritysten kansainvälistymistä. KV -

Road Show tilaisuuksissa yrityksille esiteltiin

rahoitusmahdollisuuksia ja asiantuntijatarjontaa

muun muassa BusinessFinland,

Ely ja Finnvera tuotteiden

ja palvelujen avulla. Jokaiseen kevään

KV-päivään otettiin myös alueellinen

puutuotealan yritys kertomaan oma tarinansa

kansainvälistymisestä.

Nokian Kartanossa 15.1. pidetyssä tilaisuudessa

Framery Oy:n toimitusjohtaja

Ilkka Kaikuvuo kertoi heidän tuotteensa;

koivusta tehdyn äänieristetyn puhelinkopin

tarinan: ”Meitä oli kolme ja

työskentelimme samassa työpaikassa.

Kaksi koodasi ja kolmas puhui jatkuvasti

kännykkään. Totesimme hyvin pian, että

kolmas voisi jatkaa puhumista jossakin

lähempänä Pohjoisnapaa. Vastauksena

tähän saimme: ’Tehkää minulle puhelinkoppi.

Hiljainen puhelinkoppi, hiljainen

ilmastointi, hiljainen ympäristö.’ Keitimme

jopa kahvit hertseillä ja desibeleillä.”

Omistautuminen kanna

Yritys syntyi yksinkertaiselta kuulostavalle

idealle myydä hiljaisuutta yleistyviin avokonttoreihin

ja julkisiin tiloihin. Ja tehdä

ihmiset onnelliseksi. Onnellisuuden

myynti kannattaa sillä ideasta 60 milj.

liikevaihdon kansainväliseksi yritykseksi

on uskomaton kasvutarina. Liikeidea

ja omistautuminen sen määrätietoiselle

työstämiselle on avain kaikkien yritysten

kasvussa. Näistä ja muiden paikkakuntien

Kasvua ja vientiä puualalle -tapahtumien


Export Factory -hankeimi: Eveliina, Jouni ja Niina.

”Meidän kehitystyömme

kohteena

oleva tuote soveltuu

asumiseen esimerkiksi

pakolaisleireille, joissa

nyt asutaan teltoissa ja

pelrakenteisissa konteissa.

Nämä hirsirakenteiset

kodit soveltuvat

lyhyt- ja pitkäaikaiseen

asumiseen, koska ne

ovat siirreäviä”, kertooProjekasiantunja

Niina Sjöholm.

Ding Ma Etelä-Karjalan liitosta kertoi Mikkelissä yriäjille Kiinan markkinoista

yleises ja erikseen vielä puutuoeiden osalta. Puualan yrityksiä kiinnostaa

erityises suora yhteys Kouvolasta Kiinan Xianiin. Se tulee olemaan

jatkossa merkiävä väylä suomalaisille puutuoeille.

yrityksien esittelyihin ja rahoittajien mahdollisuuksiin

tukea vientiä löytyy materiaalia,

joihin voit tutustua hankkeen kotisivulla:

https://www.metsakeskus.fi/export-factory-for-bio-forestry

Hirsitaloja humanitäärisen avun

markkinoille

Suomalaiset hirsitalovalmistajat pyrkivät

kansainvälisen humanitäärisen avun

mittaville markkinoille. Osana puualan

pienille yrityksille tarkoitettua Metsäkeskuksen

hallinnoimaa Export Factory

-kansainvälistymishanketta valmistellaan

projektia, jonka tavoitteena on viedä

avustuskohteisiin soveltuvia kevythirsisiä

rakennuksia. Hankkeeseen on mukana

kymmenkunta suomalaista hirsitalovalmistajaa.

Projektiasiantuntija Niina Sjöholmin

mukaan tavoitteena on rakentaa verkosto,

jolla tavoitellaan mittavia toimitusmääriä

YK:n hallinnoiman organisaation

tarpeisiin. ”Meidän kehitystyömme

kohteena oleva tuote soveltuu

asumiseen esimerkiksi pakolaisleireille,

joissa nyt asutaan teltoissa ja peltirakenteisissa

konteissa. Nämä hirsirakenteiset

kodit soveltuvat lyhyt- ja pitkäaikaiseen

asumiseen, koska ne ovat siirrettäviä.”

Tavoitteena on suunnitella ja rakentaa

kevythirsinen valmis talopaketti, mikä

toimitetaan paikalle asennusvalmiina.

”Lähtökohtana on se, että se pystytään

kokoamaan paikallisin voimin käsityönä

ilman työkoneita. Rakennuksen puuosien

lisäksi toimitukseen kuuluu kuivakäymälä

ja aurinkopaneelit, mitkä parantavat

asumisen laatua ja hygieniaa leireillä

merkittävästi. Kaikki on yksinkertaista

paikallisiin oloihin soveltuvaa tekniikkaa.

Me menemme uusiutuvalla puumateriaalila,

ekologinen kärki edellä,” Sjöholm

jatkaa.

Hanke on hyvässä vauhdissa ja ensimmäisiä

pilottikohteiden toimittamista

suunnitellaan. Toivotaan, että tästä kasvaa

uusi aluevaltaus suomalaisille hirsitalovalmistajille.

Humanitaarisen avun

markkinat ovat miljardibisnes. Mukana

olevat yritykset ovat tässä vaiheessa innostuneesti

mukana verkoston luomisessa.

Hankkeeseen haetaan jatkossa

vauhtia muun muassa BusinessFinlandin

vientirahoituksen tuotteista.

5


Vaikka koneiden kehitys menee äly edellä, niin perinteistä metallimiehen

ammataitoa tarvitaan konevalmistuksessa edelleen. Kuva SCM - Villa

Verrucchion komponentehtaalta. Tech Tour.

Heikki Rytkönen Finnstamm Oy ihastelee

pyökin kokoa. Ei ihan noin suuria ole männyt

Savitaipaleella.

Ja Ligna2019 toukokuussa

Joka toinen vuosi puualan yrittäjät ja

ammattilaiset kokoontuvat Hanoverin

Ligna messuille tutustumaan uusimpaan

kone- ja laitekehitykseen. Metsäkeskus

on perinteisesti järjestänyt alan

yrittäjille ryhmämatkan messuille. Niin

tapahtui myös tänä vuonna. Ligna2019

ryhmään ilmoittautui 30 alan yrittäjää

ja ammattilaista. Messumatkaesite

julkaistiin joulukuussa 2018 ja tammikuussa

2019 myytiin viimeinen paikka

messuille. Suosio kertoo paljon messujen

merkityksestä suomalaisille puualan

yrityksille.

Tämän vuoden Lignan antia kone- ja

laitepuolella voisi tiivistää siten, että

suuntana on kehittyvän tiedonsiirron

ja koneälyn sekä ihmisen yhä parempi

6

yhteistyö. Kehittyvän älyn turvin pystytään

jo nyt ennakoimaan muun muassa

huollon tarpeet sekä optimoimaan

sekä raaka-aineen käyttö, että valmistuvien

tuotteiden laatu. Tämä merkitsee

lisääntyvää tehokkuutta ja parempaa

tuottavuutta. Puhutaan hybridituotantojärjestelmästä,

jossa tuotteet, koneet

ja ihmiset ovat keskenään sidoksissa

nopeutuneen tiedonsiirron ja koneälyn

ansiosta.

Matkoilta saadaan arvokasta tietoa toimialan

tulevaisuuden kehityksestä, mutta

yhtä tärkeää on yrittäjien verkostoituminen.

Matkojen parasta antia onkin

useasti ollut yhteistyön ja tietoisuuden

lisääntyminen siitä, mitä toinen tekee ja

voidaanko kenties tehdä jotain yhdessä.

Muutama päivä ja ilta yhdessä antaa

verkostoitumiseen hyvät eväät.

Pienen mikroyrittäjänkin täytyy olla mukana

kehityksessä. Sovellukset voivat

tarkoittaa muun muassa entistä tarkempaa

ja asiakaslähtöistä raaka-ainehankintaa

jo metsästä lähtien. Tuotannossa

koneista ja laitteista tulee tietoa laitteiden

kunnosta ja huollon tarpeesta ja

muun muassa käytettävän raaka-aineen

laadusta suoraan omaan kännykkään.

Mahdollisuudet ovat lähes rajattomat

IoT-tekniikan hyödyntämisessä. (IoT -

teollinen internet)

Syksyyn 2019 panostetaan

Export Factory:n syksyn suunnitelmiin

kuuluu erityisesti yritysten kehittämiskartoitukset

ympäri Suomea. Kehittämiskartoitusten

tuloksena saamme

täsmätietoa mihin asioihin yrityksessä

kannatta panostaa kansainvälisty-


Saksalaistyylisellä yhteisellä ravintolaillallisella oli vielä hymy herkässä.

Eikä hyytynyt seuraavanakaan aamuna. Iloinen Ligna2019 porukka lähdössä komatkalle.

misessä ja yleisesti yrityksen kehittämisessä.

Olemme mukana hankkeena

tekemässä näistä tarpeista suunnitelmat

ja auttamassa rahoituksen hakemisessa.

Kevään aikana 2019 juoksimme

kasaan yhdeksän yrityksen Teollisen

puurakentamisen yritysryhmän.

Yritysten tarpeista saatiin koostettu rahoitushakemus

1,5 milj. € kehittämistarpeista.

Yrityksille edullinen yritysryhmä

tarkoittaa lähes riskitöntä kehittämistä

tuotannossa, tuotekehityksessä

ja markkinoinnissa. Tukiprosentti yritysryhmähankkeessa

on peräti 75 prosenttia.

Mikäli yritysryhmähankkeesta

saadaan myönteinen rahoituspäätös,

on Export Factory mukana hankkeen

käynnistämisessä. Syksyn 2019 ja kevään

2020 aikana juostaan kasaan vielä

yksi ryhmähanke. Katsotaan, jos hirsitaloryhmästä

saataisiin seuraava ryhmä.

YK-selvitystä ja toimenpiteitä pilotoinnissa

ja markkinoiden avaamisessa

jatketaan. Näillä näkymin hirsiryhmä

on esillä Brysselissä humanitaarisen

avun kansainvälisessä

tapahtumassa 13.–14.11.2019.

https://www.aid-expo.com/

Ja Lopuksi Kiitos

Eveliina Oinas jatkaa Pirkanmaan puurakentamisen

projektipäällikkönä. Kiitämme

Eveliinaa erinomaisen tiimipelaajan ammattitaitoisesta

panoksesta Export Factory

- hankkeelle. Jatkamme yhteistyötä hankkeiden

välillä toimialan kehittämiseksi.

Jouni Silvast

7


Jari ja Essi Pieviläinen puhuvat

Lähipuun puolesta.

Essi Pieviläinen 12 v. on median

haastaelussa sanavalmis

Lähipuu® -läheläs.

Lähipuuta ja paikallisuutta

lisää rakentamiseen

Lähipuu-tavaramerkille myönnetyn

ympäristöselosteen uskotaan

tukevan pienten sahaja

puutuotealan yritysten toimintaedellytyksiä

tulevaisuudessa. Suomen

Sahayrittäjät ry:n, Metsäkeskuksen

ja Luken yhteishankkeessa kehitetyllä

tavaramerkillä ja ympäristöselosteella

voidaan osoittaa tuotteen pieni hiilijalanjälki

ja ympäristöystävällisyys. Pienet

sahayritykset uskovat tavaramerkin näkyvän

markkinoilla ja lisäävän yritysten

tunnettuutta ja ekologista profiilia kuluttajien

silmissä.

Luonnonvarakeskuksen laatiman ympäristöselosteen

saaminen Lähipuu-tavaramerkille

oli Metsäkeskuksen hallinnoiman,

puualan yrityksille suunnatun Tutki-hankkeen

(tutkimuksella kilpailukykyä

puutuotealalle) yksi päätavoitteista.

8

”Ympäristöselosteella voimme osoittaa

ekologisen, kotimaisen ja paikallisesti

kestävän ratkaisun rakentamiseen, mille

on nykyisessä ympäristötietoisessa

ilmapiirissä kysyntää”, arvioi hankkeen

vetäjä Jouni Silvast Metsäkeskuksesta.

Silvastin mukaan Lähipuuhankkeeseen

on liittynyt eri puolilta Suomea 60 yrittäjää,

jotka ovat sitoutuneet käyttämään

kotimaista sertifioitua puuta tuotteissaan.

”Yritykset ovat ottaneet tämän

hyvin vastaan ja tehneet siitä kotisivuilleen

markkinoinnin kärjen. Verkossa on

Suomen Sahayrittäjät ry:n sivuilla kuluttajille

tarkoitettu hiililaskuri, jolla asiakas

voi laskea käyttämänsä puutavaran hiilen

määrän.”

Silvast haluaa kuntien päätöksenteon tueksi

työkalun, jolla jokaisen rakentamisen

kohteen hiilijalan- ja kädenjälki voidaan

helposti laskea. ”Julkisessa rakentamisessa

voitaisiin mitata myös puurakentamisen

aluetalousvaikutukset, joilla on merkitystä

päätöksenteossa.”

”Tutki-hankkeelta on tulossa selvitys

kuntien rakennuspäätösten merkitystekijöistä

sekä myönteisten että kielteisten

rakennuspäätösten taustoista. Tutkimuksessa

on myös kartoitettu, kuinka

puurakentamista kannattaisi tulevaisuudessa

markkinoida kuntapäättäjille”,

Jouni Silvast toteaa.

Lähipuu tarjoaa hiililaskurin rakentamiseen

hp://www.sahayriajat.fi/lahipuu-tuotemerkki


Puurakentamisen markkinointi on ajankohtainen

Joensuun Enossa, missä

on vireillä kaksi rakentamisen hanketta,

seurakuntakeskus ja kyläkoulu. Näiden

hankkeiden materiaaliksi toivotaan

Enossa lähipuuta.

Toisen polven sahayriäjät

uskovat lähipuun tulevaisuuteen

”Lähipuu on sata prosenttisesti suomalaista

työtä”, sanoo 12-vuotias Essi Pieviläinen

kysyttäessä, mitä se lähipuu oikein

on. Toisen polven sahayrittäjä enolainen

Jari Pieviläinen täydentää, että

lähipuu tulee raaka-aineena läheltä.

”Kun tässä se sahataan ja höylätään, kuljetusmatkat

eivät ole pitkät. Kun meillä

nämä metsät ovat olleet aina, olisi hyvä,

että metsänomistajat ottaisivat enemmän

omaa puuta käyttöön, eivätkä ostaisi

valmista.”

Enon kirjaston kaorakenteita hallitsevat massiiviset kaarevat kaopalkit.

”Tulevaisuudessa lähipuun tuotemerkki

voi olla valtti markkinointiin. Meidän

pääasiakkaamme ovat lähiseudun yksityiset,

jonkun verran menee jatkojalostukseen

ja puurakentamisen tuoteosien

valmistukseen.”

Pieviläinen uskoo ympäristöselosteen

tukevan pienyritystenkin toimintaa. ”Alkuun

en pitänyt sitä kovin merkittävänä,

mutta kun isotkin yritykset hankkivat selosteen,

on siinä oltava pientenkin mukana.

Uskon että se vahvistaa pienten

sahureiden tulevaisuuden näkymiä.”

Kun Jari sahaa, velipoika Jyrki Pieviläinen

höylää. ”Kuivaan ja höylään etupäässä

Jarin puutavaraa ja rahtihöyläystä

lähiseudun yksityisille asiakkaille. Yrityksille

teemme puurakentamisen osia

kuten ulkoverhouslautoja, sisäpaneeleita,

lattialautoja ja listoja.”

”Pienen höyläämön etu on siinä, että

voimme lyhyellä varoitusajalla toimittaa

erikoistuotteita asiakkaalle. Meillä tulee

tyvimännystä oksatonta höylätavaraa,

mitä kysytään sisustustuotteiksi ja puusepänteollisuuden

raaka-aineeksi.”

Pieviläinen uskoo, että kun lajittelun

tekee huolella ja menee laatu ja asiakas

edellä, työsarkaa riittää tulevaisuudessakin.

”Toivottavasti nyt suunnitteilla

olevat seurakuntakeskus ja kylän uusi

koulu saadaan tehtyä lähipuusta.”

Arkkiteh Antero

Turkki oik.

luoaa lähellä

tuoteuun

puuhun rakentamisessa.

Luken Marja

Jallinoja kertoili

tapahtumäpäivänä

ympäristöselosteesta.

Jari Pieviläinen

on tyytyväinen

nykyaikaiseen

sahauslinjastoonsa.

Lähipuuta sahataan

ja jatkojalostetaan

Enossa lähimarkkinoille.

9


Puu on kauaaltaan näkyvissä Enon kirjastossa.

Enon kirjasto lähipuun käytön

malliesimerkki

Arkkitehti Antero Turkin mielestä

2000-luvun alussa valmistunut Enon

kirjasto on erinomainen esimerkki lähipuun

käytöstä. ”Kirjastossa käytettiin lähiseudun

metsistä hankittua puuta, mikä

sahattiin ja jalostettiin rakentamisen

tuoteosiksi paikallisissa yrityksissä. Rakentamisen

rahat jäivät alueelle.”

”Ulko- ja sisäverhouslaudat höylättiin

paikallisesta sormijatketusta puutavarasta.

Ulkoverhous-lautojen pinta teräsharjattiin,

jolloin puun pinta tiivistyi,

maalin tartunta parani ja sen menekki

väheni. Myös sisäverhouslautojen pinta

hiottiin, jolloin saatiin lakattuna himmeä

pinta. Nyt nämä paikallisen yrityksen kehittämät

ratkaisut ovat vientituotteita”,

Turkki tähdentää.

Kirjaston ulko-ovet, ikkunat ja sisäpuolen

palo-ovet valmistettiin myös paikallisessa

yrityksessä piirustusten mukaan.

Runkopuutavara, koivulattialaudat ja kirjahyllyjen

puutavaran toimitti paikallinen

höyläämö, joka haki tyvikoivut sellun keittoon

menevästä puukasasta. Portaat ja

lainaustiskin valmisti paikallinen puusepänliike

säleliimatusta massiivikoivusta.

Seinien akustiikkalevyt ovat UPM:n Joensuun

tehtaan vaneria ja massiivikoivuiset

kirjahyllyt paikallisen puusepän tekemiä.

10

”Ainoastaan kattorakenteen liimapuuratkaisut

teetettiin muualla, kaikki muut

runkorakenteen, ulkoverhoilun ja sisutuksen

puutavara tuli alueelta. Lattiat

ovat sormijatkettua koivua, jonka paksuus

28 mm ja kestää neljä hiontaa eli

sata vuotta”, kertoo Turkki.

Puurakentamisen kasvava

markkina pienen miakaavan

rakentamisessa

Antero Turkki pitää lähipuuta vanhana

ideana. ”Sodanjälkeinen Suomi on rakennettu

ja asutettu lähipuulla. Sirkkelisahuri

tuli pihaan ja puut sahattiin siinä.

Aina pitäisi ottaa raaka-aine läheltä, koska

se tuo omaan pieneen aluetalouteen

elinvoimaa ja vähentää kuljetuskustannuksia.

Pohjois-Karjalassa on toista sataa

puualan yritystä, jotka tarjoavat pienen

toimeentulon yrittäjille ja auttavat

ihmisiä pysymään täällä.”

Puutavaran hankinnalla on Turkin mielestä

jokaiselle rakentajalle väliä. ”Kun

150 neliömetrisen pientalon rakentamiseen

ulkoverhoiluineen tarvitaan noin

25 kuutiota sahatavaraa, kannattaa sellaiseen

kohteeseen harkita oman puun

käyttämistä, jos sellaista on.”

”Nykyisin puutavaran tulee olla lujuuslajiteltua,

mitallistettua ja kuivattua.

Jos lähipuuta käytetään muuhun kuin

omaan käyttöön, sillä pitää olla teollinen

lopputuotteen valmistus.”

Puurakentamisen markkinan Turkki uskoo

kasvavan vahvasti. ”Massiivipuuratkaisut

ovat tulleet vauhdilla ja kasvattavat

markkinaa. Saa nähdä, viekö

CLT pohjaa perinteisen rankarakentamisen

ja hirsirakentamisen kehittämiseltä.

Hirressäkin on menty liimahirteen, jolla

kasvatetaan hirren käytön volyymia.”

”Puurakentamisen kasvua selittää myös

ympäristötietoisuuden kasvu yhteiskunnallisessa

ilmapiirissä. Tämä pitäisi huomioida

myös teollisuudessa ja vahvistaa

sahateollisuuden asemaa siellä.”

Turkki pitää pienimittakaavaista puurakentamista

ominaisena erityisesti suomalaiselle

puuarkkitehtuurille. ”Esimerkiksi

koulu- ja päiväkotirakentamisessa

olen pienen mittakaavan rakentamisen

kannalla. Uskon, että puu on parhaimmillaan

pienessä mittakaavassa ja matalassa

rakentamisessa.”

”Hiilijalanjäljen kannalta pienimittakaavainen

rakentaminen on myös perusteltua.

Esimerkiksi 2000 neliömetrin suuruisen

150 oppilaan koulun rakentamiseen

tarvitaan 700 kuutiometriä puutavaraa,

josta jopa 65 prosenttia voisi olla

ilmakuivattua lähipuuta. Näitä esimerkkejä

tarvitaan, kun rakentamisen vaih-


Koivulaa on kestänyt erinomaises

vuosien kulutuksen. Laassa olevat

tuuletusluukut takaavat moieeoman

sisäilman myös jatkossakin.

toehtoja kerrotaan rakennushankkeista

päättäville tahoille.”

”Oli toki hienoa, että puu pääsi Helsingin

uuden keskustakirjasto Oodin rakenteisiin.

Sopii kysyä, miksi teräskaarien sijaan

ei käytetty liimapuuta, jotka olisivat

tehneet Oodista kansallisen näyteikkunan

puurakentamisen osaamiselle”,

Turkki ihmettelee.

Teksti: Markku Laukkanen

Kuvat: Timo Ripatti

Artikkeli on osa Markku Laukkasen toimittamaa

artikkelisarjaa, joka käsittelee

pieniin puualan yrityksiin kohdistuvia

kehittämishankkeita. Sarjan tavoitteena

on esitellä puualan pienyrityksiä

ja hankkeita, jotka vahvistavat yritysten

monialaista osaamista ja kilpailukykyä

muuttuvassa toimintaympäristössä.

Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä

joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa

sellaisenaan. Artikkelit jaetaan

Puuinfon uutiskirjeinä ja ne julkaistaan

puuinfo.fi- internetpalveluissa.

Artikkelisarjan julkaisua on rahoitettu

Metsäkeskuksen Tutkimuksesta kilpailukykyä-hankkeesta.

Sahan toimintaperiaaeet kiinnosvat koululaisia.

Enossa uskotaan omaan

tekemiseen

Huhtikuun puolessa välissä Pieviläisen sahan ja höyläämön pihalla riitti vilskettä.

Bussilasteittain koululaisia saapui katsomaan, kuinka siitä tukista oikein niitä lautoja

ja lankkuja tehdään. Oppilaat olivat jo aiemmin käyneet metsässä tutustumassa

puunkorjuuseen, joten kokonaiskuva tuli nyt konkreettisesti selville. Tämä,

jos mikä on oikea lähestymistapa kotimaisen ja läheltä tulevan puun matkasta.

Puulla ja varsinkin lähellä kasvaneella puulla on aina oma tarinansa. Hienoa, että

opettajat, vanhemmat ja yrittäjät tekevät tämän kaltaista yhteistyötä.

Oppilaat, opettajat, vanhemmat, vierailijat ja median edustajat saivat nauttia päivän

aikana makoisista tarjoiluista, joita valmisti Anna-Liisa Pieviläinen. Hänen tarmonsa

ja innostuksensa lähipuun ja tietysti lähiruoankin käyttöön on upeaa.

Yhtenä kiinnostuksen kohteena Enossa on lähivuosina rakennettava koulurakennus.

Missä on koulun sijoituspaikka ja mikä tulee oleman materiaali, josta tuleva

koulu rakennetaan? Lähipuu® -tuotemerkillä oleva koulu olisi mukava käydä katsastamassa

muutaman vuoden päästä.

Ihan vain vinkkinä heitettynä kuntapäättäjille tuleviin kokouksiin…

Teksti ja kuva: Timo Ripatti

11


Sahatavarakaupassa epävarmuutta –

Puurakentamiseen

kaivataan lisää paukkuja

Sahatavaran tuotanto kasvoi

viime vuonna hienoisesti. Kotimaan

kulutus kasvoi, mutta

viennin vähennyttyä suomalaisten

sahojen sahatavaran varastot kohosivat

voimakkaasti. Viime vuonna sahatavaran

vienti laski reilut seitsemän

prosenttia edellisvuodesta. Mäntysahatavaran

vienti väheni jonkin verran, mutta

kuusisahatavaran vienti laski reilut 14

prosenttia. Sahatavaran vientiä painoi

Kiinan vähentynyt tuonti, jonka taustalla

olivat korkeiksi kohonneet sahatavaran

varastot, maan tiukentuneet ympäristömääräykset,

sekä talouskasvun hidastuminen.

Sekä kuusi- että mäntysahatavaran

vienti Kiinan laski viime vuonna liki

40 prosenttia. Kaiken kaikkiaan suomalaisten

sahojen mäntysahatavaran vientimäärä

laski kuusisahatavaraa vähemmän,

koska mäntysahatavaran kannalta

tärkeät Pohjois-Afrikan markkinat kehittyivät

suotuisasti.

Sahatavaran keskimääräinen vientihinta

nousi viime vuonna liki yhdeksän prosenttia

edellisvuodesta. Vientihinnat olivat

korkeimmillaan syyskuussa, mutta

laskivat viimeisellä kvartaalilla huomattavasti

Kiinan markkinoiden haasteiden

ja Pohjois-Afrikan heikentyneen kysynnän

takia. Lisäksi viime syksyn myrskyissä

vioittuneen raakapuun lisääntynyt

sahaus Keski-Euroopassa lisäsi heikompilaatuisen

sahatavaran tarjontaa, joka

heijastui erityisesti heikompilaatuisen

sahatavaran hintoihin.

Kotimaan sahatavaran kulutus kasvoi

viime vuonna alustavan arvion mukaan

viisi prosenttia. Sitä tukivat valmistuneiden

pien- ja rivitalojen rakennustilavuuksien

kasvu, vaikka rakennuksia valmistuikin

lukumääräisesti edellisvuotta

vähemmän.

12

Pellervon taloustutkimus PTT julkaisi

huhtikuun alussa tuoreimman suhdanne-ennusteensa

sahatavaramarkkinoista.

Kuluvana vuonna sahatavaran tuotantomäärä

laskee PTT:n arvion mukaan

hiukan, sillä vienti jatkaa laskuaan,

vaikkakin edellisvuotta huomattavasti

hitaampana. Sahatavaran tuotannosta

arviolta 74 prosenttia suuntautuu tänä

vuonna vientiin. PTT arvioi, että sahatavaran

vienti kuluvana vuonna laskee hieman,

mutta nousee ensi vuonna hiukan.

Kysyntää korkeampi tarjonta tulee kuluvana

vuonna jonkin verran laskemaan

sahatavaran keskivientihintaa. Viime

syksynä alkanut kuusi- ja mäntysahatavaran

hintaeron leventyminen jatkuu

myös kuluvana vuonna. Kuusisahatavaran

vientihinta laskee PTT:n mukaan tänä

vuonna 2–3 prosenttia ja mäntysahatavaran

3–4 prosenttia.

Tänä vuonna sahatavaran kotimaan kysyntä

kasvaa hieman, sillä kotimaan rakennusinvestoinnit

saavuttavat huippunsa

ensi vuoden alussa, jonka jälkeen

rakentaminen hidastuu. Euroopassa

sahatavaran kysynnän kasvu jatkuu,

mutta edellisvuotta hitaammin.

Euroconstruct arvioi rakentamisen kasvavan

tänä vuonna keskimäärin kaksi

prosenttia ja ensi vuonna 1,6 prosenttia.

Japanissa rakennusinvestoinnit laskivat

viime vuonna liki neljä prosenttia,

ja laskun ennakoidaan jatkuvan tänäkin

vuonna. Viime vuonna alkanut Kiinan talouskasvun

hidastuminen jatkuu myös

tänä vuonna, joka heikentää rakentamisen

kasvua. Sen sijaan ensi vuonna Kiina

talouskehitys paranee, joka kasvattaa

jälleen sahatavaran vientiä maahan. Viime

vuonna voimakkaasti laskeneen Kiinan

huonekaluteollisuuden tuotannon

pitäisi alkaa tänä vuonna elpyä yritysten

sopeutuessa tiukentuneisiin ympäristömääräyksiin.

Mäntysahatavaralle tärkeän Pohjois-Afrikan

markkinatilanne alkoi huonontua

tämän vuoden alussa. Pohjois-Afrikkaan

viedään Suomesta runsaasti heikompilaatuista

sahatavaraa, jonka tarjontaa

edelleen tänä vuonna kasvattaa viime

syksyn myrskyissä tuhoutuneen raakapuun

sahaus Keski-Euroopassa. Taustalla

ovat myös Egyptin valtionhallinnon

rahaliikenteen takkuaminen alkuvuonna

ja Algerian poliittinen epävarmuus.

Toisaalta öljyn hinta laskee tänä vuonna,

joka heijastuu Pohjois-Afrikan öljynviennistä

riippuvaisiin maihin, kuten Algeriaan.

Kuluvana vuonna suomalaisten sahojen

kilpailukykyä parantaa edellisvuotta

heikompana suhteessa dollariin pysyttelevä

euro. Sen sijaan ensi vuonna euro

vahvistuu kohti pidemmän ajan keskiarvoaan.

Samanaikaisesti ruotsalaisia sahoja

tukee Ruotsin kruunun heikko kurssi

suhteessa euroon.

Hallitusohjelma toivoavas

tunnistaa puurakentamisen

mahdollisuudet

Säätytalon hallitusneuvottelut ovat tätä

kirjoitusta laadittaessa kesken. MTK on

saattanut neuvottelijoiden tietoon metsätalouteen

liittyviä asioita, yhtenä keskeisenä

asiakokonaisuutena puurakentamisen

edistäminen. Puurakentaminen

on keskeinen osa metsä- ja biotaloutta.

Puurakentamisella on myönteisiä ilmasto-,

aluetalous-, terveys- ja työllisyysvaikutuksia.

Puurakentamista tulisi jatkossa

edistää myös osana rakentamista,

sen säädösohjausta, koulutusta ja asuntopolitiikkaa.

Seuraavalla hallituskaudel-


la tarvitaankin aiempaa konkreettisempia

toimia puurakentamisen kysynnän

ja tarjonnan pitkäjänteiseksi lisäämiseksi

ja monipuolistamiseksi.

MTK on esittänyt hallitusohjelmaan

puurakentamisen osalta toimenpidekokonaisuuden,

jolla puurakentamista ja

puun käyttöä lisätään. Rakennusmääräyksiä

tulee kehittää tukemaan puun

käyttöä rakentamisessa. Ilmastoystävällinen

puurakentaminen kannattaa asettaa

etusijalle julkisissa rakennushankkeissa

ja puurakentamisen vaihtoehto

selvitetään kaikissa julkisissa hankkeissa.

Rakentamisen hiilijalanjälki muut vähähiilisyyteen

ohjaavat tavoitteet otetaan

mukaan rakentamisen säädöksiin

ja ohjaavaksi tekijäksi julkisissa rakennushankkeissa.

Puurakentamisen ja

puutuoteteollisuuden koulutusta ja tutkimusta

kehitetään, ja puurakentamisen

opetusta lisätään rakennusalan opetuksen

kaikilla tasoilla. YM:n Puurakentamisen

ohjelmaa jatketaan. Business Finlandin

tulee toimillaan tukea puutuoteteollisuuden

vientiponnistuksia konseptipohjaisilla

ohjelmilla. Puurakentamista

edistävän, voittoa tavoittelemattoman

Puuinfo Oy:n rahoitus pitää turvata valtioavustuksella.

Tavoite on, että puukerrostalorakentamisen

markkinaosuus

nousisi 20 prosenttiin hallituskauden

loppuun mennessä.

Puukaupassa on edelleen

suvantovaihe – investoinneista

ilahduavia uusia

Kotimaan puukaupassa jatkuu edelleen

viime vuotta rauhallisempi vaihe. Toukokuun

puoliväliin mennessä yksityismetsistä

oli ostettu puuta yhdeksän prosenttia

viime vuoden vastaavaa ajankohtaa

vähemmän. Tammi-maaliskuussa

puuta Suomen metsistä sen sijaan

korjattiin edelleen ennätystahtia. Raakapuun

tuonti kasvoi tammi-helmikuussa

kolmanneksen ja vienti 50 prosenttia

viime vuoden vastaavasta ajankohdasta.

Hakkuiden, tuonnin ja puukauppavauhdin

perusteella puun ostajien sekä pystyvarastot

että katkotun puun varastot

ovat edelleen hyvällä tasolla niin tukissa

kuin kuidussa.

Viime viikkojen edelleen laskeva tukkien

hintakehitys osoittaa, että tukin tarjonta

on ollut kysyntää suurempaa. Valtakunnallisesti

havutukkien keskikantohinta

uudistushakkuilla on laskenut viime

syksystä lähtien viidestä kuuteen euroa.

Alueellisesti kantohintojen lasku on

saattanut olla vieläkin voimakkaampaa.

Kuitupuun hinnan lasku näyttää toukokuun

alussa pysähtyneen. Metsänhoitoyhdistysten

arvion mukaan tällä hetkellä

parhaiten kysyntää on kesäkorjuuseen

soveltuville harvennusleimikoille.

Huhtikuussa julkaistut investointiuutiset

luovat myönteistä ilmapiiriä koko metsäalalle.

Hankkeet vaikuttavat puun hankintaan

ja metsätalouden toimintaedellytyksiin

hyvin laajalla alueella. Puupohjaisten

tuotteiden maailmanlaajuinen

kysyntä kasvaa, ja on hyvä, että hankkeita

suunnitellaan nimenomaan Suomeen.

Kestävien hakkuumahdollisuuksien

puitteissa hankkeet ovat toteutettavissa.

Metsänomistajien mahdollisuudet

harvennuspuun myyntiin kasvavat

merkittävästi. Taimikon hoitoon ja nuoren

metsän kannattaa nyt investoida.

Investointien isoin uhka leijuu metsien

käyttöön liittyvässä poliittisessa keskustelussa.

Erno Järvinen

tutkimuspäällikkö, MTK ry

13


Puun- ja biojalostuksen

liiketoimintaekosysteemi

rakentumassa Pohjois-

Savoon Tuusniemelle

Juha Räsänen esieli laitoksen toimintaa, joka olisi helppo oaa taas käyöön.

Tuusniemen kunta hakee teollisuusalueelle

puun- ja biojalostuksen

liiketoimintaekosysteemin

konseptin toteuttajia.

Tässä vaiheessa kiinnostus kohdistuu

erityisesti höyläämö- ja sahayrittäjyyteen.

Edut yrityksille

Alustamainen kehittämismalli hyödyntää

paitsi digitalisaatiota myös ihmisissä

ja organisaatioissa olevaa tietoa ja osaamista

osana innovaatio- ja kehittämistoimintaa.

”Tällaista konseptia olemme viemässä

käytäntöön yhteistyössä Itä-Suomen

yliopiston ja alueen yritystoiminnan

14

kanssa”, kertoo Tuusniemen Teollisuus

Oy:n toimitusjohtaja Tuija Valta.

”Yrityksillä on mahdollisuus saada uusia

yhteistyökumppaneita ja asiakassuhteita.

Tuusniemen Teollisuus Oy avustaa

alueelle saapuvaa yritystä suunnitelmien

laatimisessa ja rahoituksen haussa.

Alueella on tarjolla ELY-keskuksen suurin

tukitaso 35 %. Tavoitteena ovat liiketoimintojen

ekosysteemin lisäksi innovaatioekosysteemin

luominen. Yhdessä toimivat

Itä-Suomen yliopiston kampukset

ja molempien maakuntien ammattikorkeakoulut

muodostavat yhteisen kampusalustan

tai useampia kampusalustoja,

johon Tuusniemen toimintaverkosto

voi kytkeytyä mukaan. Tässä kokonaisuudessa

puuttuva palanen on ainoastaan

saha- ja höyläämöyrittäjä”, valottaa

taustoista Tuija Valta.

Toimintaympäristö on akivinen

Tuusniemen kunta on laajentamassa teollisuusaluetta.

Tuusniemen Sepäntien

teollisuusalue ja sen laajennus sijaitsevat

Kuopion ja Joensuun välissä, kahden

yliopistokampuksen keskellä, hyvien kulkuyhteyksien

päässä valtatie 9 varrella

ja Koilis-Savon talousmetsien noin 1,0

miljoonan kuutiometrin vuosittaisten

hakkuiden äärellä. Kuopioon on matkaa

59 kilometriä ja Joensuuhun 78. Stora


Tuusniemellä kokoonnuin huhkuussa kaavalla ryhmällä.

Enson Varkauden tehtaat sijaitsevat 78

kilometrin päässä. Juankoskella sijaitsee

erikoispuiden 80 m3 alipainekuivaamo.

Teollisuusalueella on tällä hetkellä neljä

rakentamisvalmista tonttia. Uuden yhtenäisen

teollisuusalueen koko on noin 20

hehtaaria. Vuoden 2019 aikana Sepäntien

teollisuusaluetta ja uutta teollisuusaluetta

yhdistävää Kankaalantietä jatketaan. Nykyiset

teollisuusalueella sijaitsevat yritykset

ovat: Lahden Rakennustarvike Oy:n

höyläämö, EiKala Oy, Metsäkoneurakointi

Voutilainen Oy, Sawon Novas Oy, Sähkö

Oku ja Tuusniemen Aluelämpö Oy.

Lahden Rakennustarvike Oy valmistaa

Tuusniemellä erikoislattialautaa ja -paneelia

sekä rakennuslistoja lähinnä vientiin.

Höyläämöllä on moderni tuotantolinja,

joka sisältää höylän, tuplavannesahan,

kutistekalvolinjan, päätyponttauslinjaston

sekä sormijatkoslinjan, jossa

on horisontaalinen kameralla varustettu

katkaisusahalinja. Terähuolto on tietokoneohjattu.

Höyläämöllä on käytössä

kaksi kuivaamoa ja oma lämpökeskus.

Eikala Oy jatkojalostaa ylijäämävaneria

teollisuuden ja kotitalouksien tarpeisiin.

Sawon Novas Oy:llä ja Sähkö Oku:lla

on varastotiloja Sepäntien alueella. Sawon

Novas Oy myy rakennustarvikkeita

ja puutavaraa. Sähkö Oku tarjoaa palveluja

sähköurakoinnista tarvikemyyntiin.

Tuusniemen Aluelämpö Oy:n muun muassa

metsähaketta polttoaineenaan käyttävän

lämpökeskuksen nimellisteho on 6

MW. Kasvavia tarpeita varten laajenevalle

teollisuusalueelle on mahdollista rakentaa

myöhemmin vielä erillinen lämpölaitos.

Tuusniemellä toimii metsäalan

yrityksiä, kuten Haketuspalvelu M. Väisänen

Oy, metsäkoneurakoitsijoita, kenttäsahureita

ja polttopuu-urakoitsijoita.

Ekosysteemin mitoitusperusteeksi otettiin

alueella sijaitsevan valmiin kuivauskapasiteetin,

eli 20 000 m3/v valmista

sahatavaraa sahaava linjasto. Toimintamallissa

höyläämön kannattavuus paranee

sahatavaran saatavuuden ja sivuvirtojen

säästyneiden maantiekuljetusten

Tuusniemen

Teollisuus Oy:n

toimitusjohtaja

Tuija Valta.

osalta. Myös sahan sivuvirtojen käyttö

jatkojalostuksessa parantaa toiminnan

kannattavuutta. Laajempi puunjalostuksen

tarkastelu on järkevää Sepäntien –

Kankaalan alueen kehittämisen kannalta,

koska alueella olisi sahauskelpoista

tukkia hyvin saatavilla. Mallissa toisen

sivuvirta on toiselle raaka-aine. Uusien

biojalostukseen pohjautuvien liiketoimintamahdollisuuksien

selvittäminen –

hankkeen aikana Tuusniemellä selvitettiin

teollisuusalueen nykyisiin ja suunnitteilla

oleviin liiketoimintoihin liittyvät

liiketoimintojen rajapinnat, yhteistyömahdollisuudet

ja niihin kytkeytyvät

biojalostuksen mahdollisuudet, kuten

materiaalivirrat, energian tarve ja logistiikka.

Kartoituksen ja toteutettavuusselvityksen

perusteella laadittiin toimintamalli

biojalostuksen tuotannon verkostoineen

ylös ajamiseksi.

Lisätietoja konseptista: Tuusniemen Teollisuus Oy, toimitusjohtaja

Tuija Valta, puh. 044 7209 040 tai tuija.valta@tuusniemi.fi

Lisätietoja höyläämöstä: Lahden Rakennustarvike Oy, tuotantovastaava

Juha Räsänen, 044 722 1802 tai juha.rasanen@

lahdenrakennustarvike.fi

15


Sahayrittäjä-lehti testaa

SeMe-yleiskahmarille löytyy monta eri

käyttötarkoitusta

Rantasalmelainen Selän Metalli Oy on valmistanut SeMe-nimellä

olevia kahmareita jo yli kymmenen vuoden ajan. Itä-Savolaista

innovaaota on lähtenyt maailmalle vuosien saatossa jo yli tuhat

kappalea.

Kahmarimallistossa löytyy

kaikkiaan kolme eri kokoluokkaa,

riippuen puutavarakuormaimen

koosta. Valmistajan

suurinta kahmarimallia käytetään

kaivinkoneissa. Itse pääsin testaamaan

SeMe-56-mallia, jossa leukojen avautuma

on 1310 mm ja puristusvoimaa

11 kNm.

Tukkikoura pois ja kahmari

lalle

Puutavarakuormaimen tukkikouran irrotus

oli varsin helppoa. Neljä pulttia pois

asennuslevystä ja kourasylinterin hydrauliikkaletkut

irti. Tässä vaiheessa kannattaa

olla tarkkana ja merkitä letkut sekä

nipat vaikkapa erivärisillä nippusiteillä

– asennus helpottuu, kun ei tarvitse

miettiä kumminpäin letkut olivat.

Jos tukkikouran irrotus oli helppoa, ei

uuden kahmarin asennuksessakaan

kauaa nokka tuhissut. Pulttien kiinnityksen

jälkeen letkut kiinni ja testaamaan…

ja voi vitalis, minähän sanoin, että merkatkaa

ne letkut! No, letkujen paikanvaihdon

jälkeen tukkikasalle sekä klapien

kimppuun.

Klapikasa saa kyyä

Irtoklapien kuormaus kamarilla on helppoa.

Kahmarilla ei seitsemän kuution

kärryn täytössä paljon aikaa kulunut.

Keväisissä, jopa helteisissä lämpötiloissa

kuorman täyttö sujui ilman ainuttakaan

hikipisaraa. Ainut hien pintaan nostanut

hetki tuli koettua silloin, kun ajatuksiin

hiipi kuorman purku käsipelissä puuliiteriin.

Yleiskahmarilla tukkikasalle,

pellolle, ojanperkuuseen…

Pientä epäilystä oli ilmassa, kuinka yleiskahmari

selviää puutavarakuormaimen

perustyöstä, eli tukkien kuormaamisesta.

Epäilys vaihtui heti helpotukseksi,

kun painavat haapatukit nousivat helposti

tukkikasasta sahalle vietäviksi.

Kivien noukkiminen pellolta on taiteenlaji,

jossa perinteisellä tukkikouralla

työskennellessä menee hermot. SeMekahmari

näytti ”kyntensä” ja kivien kyytiin

poimiminen oli enemmän kuin helppoa.

Ojanpientareella kasvaneet pajukot

kahmari poimi näppärästi juurineen ja

tulipa myös kokeiltua, kuinka heinittynyt

oja sai uutta virtausta pienen hämmentämisen

jälkeen.

Kokonaisuudessaan SeMe-yleiskahmarille

tuntuu löytyvän monta eri käyttötarkoitusta.

Teksti ja kuvat: Timo Ripatti

Kiitämme:

Monipuolisuutta

Pitkää takuuta

Laatua

Moitimme:

Klapien kuormauksessa

neljäs piikkirivi

lisäisi tehoa

16

Klapien kuormauksessa kahmarin pitkistä

piikeistä on selvää hyötyä.


LÄHIPUU ®

Olemme mukana Okra 2019

-messuilla osastolla E 371

SeMe-koura lähdössä tesajoon.

(Metsä- ja energiaosasto) Portista 1 sisään ja oikealle löytyy

Suomen Sahayrittäjät ry:n ja TL-Tradingin (Slidetec)

yhteisosasto. Alueelta löytyy myös muutkin saha-alan

toimijat.

Tavataan messuilla!

Seme-kouran kiinnitys on suhteellisen nopea toimenpide.

Seme-kouralla onnistuu myös tukkien kuormaus.

17


LÄHIPUU® kiinnosti

Kevätmessuilla

LÄHIPUU® herätti runsaasti

kiinnostusta Messukeskuksessa

järjestetyillä Kevätmessuilla.

Timo Ripatin lisäksi asiantuntijoina

osastolla olivat myös Jouni

Silvast Metsäkeskuksesta ja

Marja Jallinoja Lukesta.

Uutisankkuri, metsänomistaja

Matti Rönkä oli Timo Ripatin

haastateltavana Perttu Sirviön

juontamassa Raksanurkassa.

Kuvat: Kaija Laaksonen

MITÄ IKINÄ SAHAATKIN...


Nyt esittelyssämme OKRA-messuilla

UUTUUS tukkivannesaha TTP-35

MEILTÄ LÖYDÄT MYÖS

• uudet vanne- ja pyörösahanterät

• terähuoltopalvelut • terien huoltovälineet

osasto E210

Tervetuloa tutustumaan!


18

KAINUUN TERÄHUOLTO OY

Puh. (08) 6133289, 0400m 381983 • Nuaskatu 8 B, 87400 Kajaani


19


Hei metsänomistaja!

Mitä jos saisitkin kuitupuustasi kymmenkertaisen hinnan?

Osta saha kimppaan tai yksin.

Tehdäänkö sinun kuitupuustasi

hirsimökkejä vai vessapaperia?

Mikko 0400 821 014

Mikael 044 340 8170

Taina 0400 975 999

More magazines by this user
Similar magazines