18.02.2021 Views

Suomen Sahayrittäjät 2/2020

Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema ammattilehti

Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema ammattilehti

SHOW MORE
SHOW LESS
  • No tags were found...

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

2 / 2020

1


Kuva: Kaija Laaksonen

PÄÄKIRJOITUS

Miten sen nyt sanoisi oikealla tavalla. Onhan se

ollut melkoinen vuosi tähän mennessä.

Jos joku olisi sanonut Uuden vuoden juhlissa,

että maailma kokee ennennäkemättömän mullistuksen

uuden vuosikymmenen alussa, lentokoneet eivät lennä,

ihmiset käsketään pysymään neljän seinän sisällä… luulen,

että sanojalta olisi mitattu veren alkoholipitoisuus välittömästi.

Mutta niin vain kävi. Ja siitä on selvitty jo tänne asti. Suomalaiset

ovat kuuliasta kansaa, siihen olemme oppineet jo vuosisatojen

ajan. Kun käsky esivallalta tulee, ohjeita ja säädöksiä

noudatetaan.

Kansalaiset ovat kotioloissa katselleet asuinsijojaan koko kevään

ajan. Se on huomattu myös sahatavaran (lue Lähipuun) lisääntyneenä

kysyntänä. On siinä sivussa mennyt tietysti muutakin

remonttitarviketta jos jonkinlaisiin remontti- ja rakennuskohteisiin.

Ja hyvä niin.

Veikkaan, että tänä vuonna nikkaroidaan kuntoon ennätyksellisen

paljon niitä ns. ”teen tuon joku päivä” -kohteita.

Syksyn reissu piti perua. Ei mennä Slovakiaan tulevana syksynä.

Mutta, seuraavan kerran kun lähdetään, niin lähdetään

Talvipäiville Ouluun helmikuussa. Siellä meitä odottaa vuoden

ajan remontoitu ja syksyllä valmistuva Radisson Blu hotelli. On

muuten majapaikkana varmasti Oulun hienoin hotelli! Talvipäivät

aloitetaan perjantaina vuosikokouksella ja lauantaina

mennään busseilla tutustumaan Suomen hirsipääkaupunkiin,

eli suuntana on Pudasjärvi. Kaupungin vieraana pääsemme tutustumaan

hienoon hirsikampukseen, valmisteilla olevaan Hyvän

Olon Keskukseen ja pariin kerrostaloonkin. Kaikki edellä

mainitut rakennukset ovat pääosiltaan hirrestä, kun Pudasjärvellä

kerran ollaan.

2

Ouluun kannattaa muuten katsoa hyvissä ajoin lippuja VR:n

kautta, halvimmillaan ennakkovaraaja pääsee junalla Helsingistä

Ouluun alle kolmenkympin.

Talvipäivistä on ennakkoilmoittautuminen avattu. Ennakkohinnat

ovat voimassa lokakuun loppuun saakka, jonka jälkeen

hinnat nousevat. Nopeat syövät hitaat…katso takasivulta

Talvipäivät-ilmoitus ja toimi ohjeiden mukaan!

Kotimaan matkailua ja läheltä ostamista kannattaa muutenkin

suosia. Tämä vuosi on avannut meidän silmämme näkemään

monia asioita ihan uudella tavalla. Kaikki ei menekään

aina niin kuin itse haluaa. Monet asiat, joita olet pitänyt itsestäänselvyytenä

– eivät olekaan niitä.

Maailma ei tule valmiiksi tänäkään suvena, vaikka kuinka

ahertaisimme. Siksipä kannattaa ottaa vähän ”breikkiä” ja pitää

huoltotaukoa myös itselleen.

Käydä vaikka lähellä olevassa ravintolassa syömässä, käydä lähellä

olevassa kioskissa jäätelöllä, käydä lähellä olevan sahayrittäjän

luona tarinatuokiolla…

Virkistävää kesää kaikille!

Timo

Pidetään yhteyttä:

timo.ripatti@sahayrittajat.fi

040 821 82 38

Rahulanniementie 57

79100 LEPPÄVIRTA


2/2020

LÄHIPUU ®

4 Erään puun tarina

6 Kapuu Oy – kaikkea puusta

12 Rautalammille rakennetaan ympäristöystävällisestä

Lähipuusta uusi päiväkoti

16 Hirsi- ja höyläpintojen pohjustus ja käsittely

18 Jäseninfo

s.19 SUOMEN SAHAYRITTÄJÄT RY:N

TALVIPÄIVÄT OULUSSA 12.–14.2.2021

Kannen kuva: Timo Ripatti

Suomen Sahayrittäjät ry

Suomen Sahayrittäjät ry on piensaha- ja höyläämöteollisuuden

yhteistoiminta- ja etujärjestö, joka on perustettu vuonna 1946

edistämään alan toimintaedellytyksiä, ja sitä työtä yhdistys jatkaa

edelleenkin. Jäsenilleen Suomen Sahayrittäjä ry tarjoaa tietoja

alasta ja sen kehityksestä, asiakaskontaktipalvelut, näkyvyyden

yhdistyksen verkkosivuilla, koulutus-, neuvonta ja tuotetekniset

palvelut, jäsenetualennuksia yhteistyökumppaneilta, koulutusmatkoja

ja -retkiä sekä Suomen Sahayrittäjät-lehden.

Vuosijäsenmaksu vuonna 2020 on 150 €, verovähennyskelpoinen.

Kannatusjäsen vuosimaksu on 50 €.

Suonen Sahayrittäjät on Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema

ammattilehti, jota lukevat jäsenten lisäksi myös muut

alan ammattilaiset ja sidosryhmät. Lehti ilmestyy 4 kertaa

vuodessa. Maksuehdot 14 päivää netto.

Suomen Sahayrittäjät ry

Rahulanniementie 57, 79100 LEPPÄVIRTA

Puh. 040 821 82 38, info@sahayrittajat.fi

www.sahayrittajat.fi

Ilmoitushinnat vuonna 2020

Etukansi: 955 €

2 sivu ja takakansi: 870 €

Tekstissä: 1/1sivu 420 €, 1/2 sivua 310 €,

1/4 sivu 235 €, 1/8 sivu 190 €

Jäsenhinta: 1/8 sivu 109 €

Lisävärien käyttö: 84 €/lisäväri

Ilmoitushinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.

Reklamaatiot kahdeksan päivän kuluessa ilmestymisestä.

Päätoimittaja: Timo Ripatti,

timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38

Talous- ja jäsenasiat: Sirkku Varpa,

sirkku.varpa@sahayrittajat.fi, 040 5250 163

Ilmoitusmyynti: Timo Ripatti,

timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38

Painopaikka: Grano Oy, Kuopio

Taitto: Kaija Laaksonen, kaija.laaksonen@otavoima.fi

3


Erään puun tarina

Elettiin alkukesää 2011. Olimme jo vuosikausia

etsineet kesäpaikkaa, kun huomasin

ilmoituksen, jossa myytiin lähes

alkuperäiskuntoista rintamamiestaloa.

Ajoin paikalle välittömästi, koska netin

kuvat kertoivat oleellisen: vanha maalaistalon

pihapiiri, ei mitään modernia.

Saavuttuani pihalle tiesin heti, että se

on tässä.

Piharakennuksen edessä näin valtavan

kokoisen puun, joka tuntui sanovan minulle:

olen ollut tässä aina ja olen sinun

jälkeesi oleva. Tuuheaoksainen, pilviin

kurottava makedonianmänty oli tosiaan

pihan valtias ja vähän kaksijakoinen tapaus:

toisaalta se oli maamerkki ja todella

komea, toisaalta se vei pihasta va-

4

lon ja roskasi isoilla neulasillaan laajan

alueen ympäriltään.

Vuosien ajan sekä ihailimme että vihasimme

mäntyä, mutta emme raaskineet

kaataa sitä, vaan karsimme siitä

alimpia oksia. Kunnes seitsemän vuoden

jälkeen tuli hetki, kun päätimme

sekavin tuntein luopua puusta. Elettiin

alkuvuotta 2018, kun otin asian puheeksi

hyvän ystäväni ja timpurini Tarmon

kanssa. Päätimme kaataa puun,

mutta haaveissamme oli, että saisimme

jatketuksi sen elämää jatkojalostamalla

sitä lankuiksi ja muuksi puutavaraksi.

Pähkimme millä saisimme sen

kuljetettua paikalta jollekin sahalle.

Tarmon äkillinen kuolema tuli väliin, ja

mänty jäi pystyyn. En pystynyt surussani

tekemään asialle mitään.

Kunnes sattuma astui peliin. Seuraavan

vuoden alussa ilmoittauduin halukkaaksi

Huvila ja Huussi -ohjelmaan, koska Tarmon

poismenon jälkeen en tiennyt kenen

kanssa olisin tehnyt piharemontin,

joka oli odottanut vuoroaan kaikkien

muiden remonttien jälkeen. Yllätyksekseni

pihamme valittiin ohjelmaan.

Kerroin maisemasuunnittelijalle Kati Jukaraiselle

erikseen puun tarinan ja sen,

mitä se on merkinnyt meille ja miksi se

on nyt kaadettava. Kerroin myös sen, että

haaveissani oli ollut, että puu jatkaisi

elämää tontilla vielä kaadon jälkeenkin.


Puu nurin ja kaikki kunnossa. Arto Käkönen vas.

hankki työmaalle jo eläkkeellä olevan, mutta edelleen

kovakuntoisen metsurin Seppo Liimataisen.

Jukka Tuomenojan sahalle

työtä. Taustalla askareissa

Arto Käkönen.

Enpä tiennyt, kuinka kävisi!

Kun saavuimme kuukauden kuluttua valmiiseen

pihaan ja näimme kaiken sinne

rakennetun, en heti tajunnut, että täällähän

se rakas mäntymme on: patiossa,

pergolassa ja halonhakkuu-katoksessa.

Kerran kaadettu oli palannut pihaan.

Ihmettelin asiaa ääneen, ja minulle kerrottiin,

että ohjelman tuotantoyhtiö oli

ottanut yhteyttä Suomen Sahayrittäjät

ry:n vetäjään Timo Ripattiin, ja hänen

johdollaan oli pantu pystyyn varsinainen

tehoyksikkö, joka äärimmäisen lyhyessä

ajassa oli luvannut hoitaa unelmasta

totta eli tehdä valtavasta männystä käyttökelpoista

puutavaraa timpureille.

Projektiin hälytettiin sahayrittäjien parhaat

voimat eli käynnistettiin Lähipuuprojekti.

Arto Käkönen hommasi paikalle

metsuri Seppo Liimataisen ja kuorma-autoilija

Jari Taljavirran. Kun jyhkeä

makedonianmänty rojahti maahan, sillä

sekunnilla tuli valkeus. Puu oli varjostanut

kymmeniä vuosia pihaa ja pihdannut

aurinkoa selkänsä takana.

Puu oli maassa, nyt se piti äkkiä saada

pieniksi. Jukka Tuomenojan vannesahalla

se onnistui. Sitten materiaali piti

kuivata ennätysajassa. Apuun tuli Jyrki

Huppunen. Höyläyksen hoiti Mika Lottanen.

Ja lopulta makedonianmännystä jalostettu

puutavara palasi tontille, ja timpurit

aloittivat oman työnsä. Kun näin lopputuloksen

heinäkuun lopun auringonvälkkeessä,

tuli kiitollinen mieli. Mänty, joka

oli varjostanut pihaa, oli saanut uuden

elämän pihan uusissa rakennelmissa. Se

mistä Tarmon kanssa aikoinaan haaveilimme,

toteutui moninkertaisesti.

Kari Hotakainen

5


Kapuu Oy – kaikkea puusta

Kapuu Oy sahaa vannesahalla tuppeensahattuna isoa ja laadukasta mäntylankkua.

6

Suomalainen metsä on totuttu näkemään ja kokemaan tietyllä

perinteisellä tavalla. Metsä kuitenkin pitää sisällään monenlaista

taloudellistakin arvopohjaa. Metsissämme kasvava puuraakaaine

on antanut maallemme vahvan taloudellisen kasvualustan

vuosikymmenien saatossa – ja antaa sitä edelleen. Pitäisikö

metsien tuottomahdollisuuksia pohtia uusien tuotteiden

pohjalta? Pitäisikö havahtua huomaamaan metsän tarjoamien

luontaistuotteiden terveysvaikutukset?

Metsien kestävästä

hakkuumahdollisuudesta

käytettiin 91 % vuonna 2019

Suomalaisista metsistä hakattiin vuonna

2019 Luonnonvarakeskuksen (Luke)

mukaan runkopuuta 73 miljoonaa kuutiometriä,

josta metsäteollisuuden käyttöön

87 % ja energiapuuksi 13 %. Vaikka

hakkuut vähenivät edellisvuodesta viisi

miljoonaa kuutiometriä, määrä oli silti

tilastointihistorian toiseksi suurin. Runkopuuta

hakattiin teollisuuden käyttöön

ja vientiin 63,7 miljoonaa kuutiometriä.


”Teollisuuspuun hakkuut vähenivät 5,2

miljoonaa kuutiometriä eli kahdeksan

prosenttia edellisvuodesta. Hakkuiden

määrä oli silti 13 prosenttia edeltävän

kymmenvuotisjakson hakkuiden keskiarvoa

enemmän”, toteaa yliaktuaari Tiina

Sauvula-Seppälä Lukesta.

Metsistä hakattiin pieni määrä puuta

myös metsänomistajien kotitarvesahaukseen,

joten tukki- ja kuitupuuta hakattiin

vuonna 2019 kaikkiaan 64,0 miljoonaa

kuutiometriä. Runkopuuta korjattiin

lisäksi energiapuuksi eli lämpö- ja voimalaitosten

metsähakkeeksi tai pientalojen

polttopuuksi yhteensä 9,2 miljoonaa

kuutiometriä.

Turvallisuus on ykkösasia

Vannesahan ääni seisahtuu ja vastaan

kävelee kuuman kesäpäivän keskellä

hikinen mies, maaninkalainen yrittäjä

Kauno Voutilainen 53 v. Sahattavat laadukkaat

männyn tyvitukit saavat odottaa

tilan pihapiirissä hetken, kun yrittäjällä

on aikaa pienelle kahvitauolle.

”Periaatteessa olen yrittäjän taipaleeni

aloittanut vasta muutama vuosi sitten.

Olin aiemmin töissä YARA:lla (lannoitetehdas)

Siilinjärvellä ja siellä työnkuvani

oli turvallisuusasiantuntija. Myös Pohjois-Savon

pelastuslaitoksella olen vanhempana

sammutusmiehenä, tosin sinne

lähden vain kun kutsutaan, eli olen

ns. sopimuspalomies. Talvisin olen opettajan

tehtävissä Savonia Ammattikorkeakoululla

ja siellä opetan työturvallisuusalaa

muun muassa Maa- ja metsätalouden

työturvallisuuden kehittämishanke

MATUKE:n tiimoilta. Maatiloilla

muuten sattuu maassamme vuosittain

yli 4000 työtapaturmaa ja keskimäärin

6 kuolemantapausta. Onkin tarpeellista

järjestää maa- ja metsätalousyrittäjille

koulutusta, jotta työturvallisuus kasvaa

ja onnettomuudet saataisiin minimiin.

Työturvallisuus pitää olla aina etusijalla,

oli sitten kyseessä sahaus, höyläys tai

mikä muu työ tahansa”, kertoo Kauno

Voutilainen.

”Tämä on sitä

laadukasta

ja kotimaista

Lähipuuta”,

toteaa yrittäjä

Kauno Voutilainen.

Raamisaha

antaa vauhtia

pelkan käsittelyyn,

sanoo

Kauno Voutilainen

Laadukasta

lankkua Maaningalta.

7


Kuusen kerkkä säilyy

pitkään käyttökelpoisena

pakastettuna ja

vakuumiin pakattuna.

Kuusen kerkkää, sissikolmiota ja

pakuria

Mitä uusia mahdollisuuksia Kapuu Oy:n

yrittäjä Kauno Voutilainen näkee metsässä?

”Ainakin sen, että metsää kannattaa katsoa

kokonaisvaltaisesti. Aiemmin olemme

keskittyneet ainoastaan tarkastelemaan

metsiemme hakkuumahdollisuuksia.

Metsä antaa kuitenkin paljon

enemmän kuin pelkästään tukki- tai kuitupuuta.

Metsä on aikamoinen terveyspankki,

jota pitää hyödyntää kasvavissa

määrin. Vaikkapa nyt, ennen juhannusta

on paras aika kerätä kuusien uusista kasvuista

kerkkiä ja myös ns. sissikolmioita.

Kerkät ovat varsinaista superfoodia”, uskoo

Vuotilainen.

”Mielenkiintoinen keräyskohde kuusesta

on myös tuo äsken mainitsemani ’sissikolmio’.

Eli siinä napsautetaan oksan

kärjestä pikkuisen pitempi osa, ei ainoastaan

kärjessä olevaa kerkkää. Tänä keväänä

toimitamme sissikolmiota erään

kotimaisen jäätelötehtaan tuotantoon.

8

Meillä on tänä keväänä kaikkiaan 30

kerääjää, jotka tuovat ’saaliinsa’ tänne

meille. Meillä kolmiot ja kerkät laitetaan

vakuumiin ja pakastetaan nopeasti. Näin

saadaan arvokas tuote säilymään huippulaatuisena.

Kerääjä pystyy keräämään

kuusen kerkkää keskimäärin 1–3 kg/h, ja

jos käytössä on nostin, jolla isojen puiden

latvoihin pääsee käsiksi, keräysteho

on jopa 6 kg/h”, kertoo superfoodyrittäjä

Voutilainen.

Kuusenkerkistä voi valmistaa teetä,

jota kannattaa kokeilla esimerkiksi

yskään. Teehen tarvitaan nuoria

versoja noin pari ruokalusikallista

puoleen litraan kuumaa vettä. Teen

annetaan hautua 5–10 minuuttia ja

sitä juodaan siivilöitynä ja hunajalla

makeutettuna. Kuusenkerkissä on

runsaasti C-vitamiinia, noin 48 mg

/100 g. Aikoinaan kuusenkerkkiä

syömällä ennaltaehkäistiin C-vitamiinin

puutosta. Kerkkien karoteenipitoisuus

on myös korkea. Lisäksi

niissä on paljon kivennäis- ja aromiaineita

sekä antioksidanttisesti vaikuttavia

flavonoideja. Eräs tärkeä

kuusesta saatava aine on lignaani,

jonka eristämistä ja merkitystä syövän

ehkäisyssä tutkitaan nykyisin

paljon. (Lähde: www.martat.fi) –

Kahvitauon aikana katseeni kiinnittyy pihapiirin

lähellä olevaan koivikkoon. Tai

tarkemmin katsottuna koivujen runkoihin.

Niissä on jotakin kummallista…

”Ei niissä ole sen kummallisempaa kuin,

että niihin on laitettu pari vuotta sitten

pakuriymppejä”, avaa ihmettelyäni Kauno

Voutilainen. ”Pakurikääpää tavataan

koivuissa yleisesti läpi valtakunnan ja

se on myös terveydellisesti ja taloudellisesti

mitattuna metsän huipputuote.

Laitoimme omiin metsiimme juuri tällaisiin

vähän heikompiin kohteisiin näitä

pakuriymppejä. Muutamien vuosien

kuluttua pääsemme nauttimaan tämänkin

metsän tuotosta pakurikäävän avulla.

Uskallan odottaa, että hehtaarituotto

on parempi kuin hieskoivikolla. Kokeilemme

tänä keväänä myös, onko koivunmahla

vielä terveellisempää, jos se

on valutettu pakurikääpää kasvavasta

koivusta”, virnistää Kauno Voutilainen.


Tämä on ns.

sissikolmio.

”Pakurilla saattaa olla paljonkin erilaisia

terveysvaikutuksia. Se näyttäisi

esimerkiksi vaikuttavan immuniteettiin.

Ei niin, että se tappaisi yksittäisiä

tauteja, vaan se ehkä ikään

kuin virittää vastustuskyvyn paremmaksi”,

kuvailee vanhempi tutkija

Henri Vanhanen Luonnonvarakeskuksesta.

(Lähde: www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.216858)

Kasvuhakuista toimintaa

Perinteinen sahaus on kuitenkin se, joka

työllistää Tuovilanlahdella likipitäen

läpi vuoden. Investointeja on yrityksessä

tehty reippaasti ja kalusto alkaa olla

valmiina. Siirrettävä vannesaha, kiinteä

raamisaha, kaksi kamarinen kuivaamo,

höyläkone, traktori metsävarustein ja

uusimpana hankintana käytetty kiinteä

pyörösahalaitos Toivalan Metsäoppilaitokselta

tarjoavat varmuudella askaretta

yrittäjälle ja lähipiirille.

Kuusen kerkkä on parhaimmillaan

kesäkuun puolen välin tienoilla.

Sissikolmioita kuusesta lähdössä

kotimaiselle jäätelötehtaalle.

9


”Kaikkiin hankintoihin olen saanut ELY:n

yritystukea. Ilman avustusta kustannusrakenne

olisi varmasti ollut liian iso

kannettavaksi. Kannustan myös muita

yrittäjiä kysymään rohkeasti rahoitusta

hankkeisiin oman alueen Ely-keskukselta

tai alueen leader-toimijalta.”

(www.leadersuomi.fi/fi/leader-ryhmat/)

Uutta laitekantaa on päästy jo käyttämään

tehokkaasti ja myyntiä laadukkaalle

sahatavaralle onkin löytynyt kotimaan

lisäksi myös viennin puolelta. ”Puusepät

kotimaassa arvostavat hyvää ja tiheäsyistä

mäntyä ja ulkomailta vientikanavat

ovat avautuneet muun muassa Italiaan

sekä melko eksoottiseen maahan

– Intian eteläkärjen tuntumassa oleville

Malediiveille. Toivottavasti varsinkin

vientikauppa vetäisi, sillä nyt tarvitaan

koronan jälkimainingeissa vientieuroja

meikäläisen ja valtionkin kassaan”, naurahtaa

innokas yrittäjä Kauno Voutilainen.

Teksti ja kuvat: Timo Ripatti

Kapuu Oy:n pihapiirissä toimii myös Kaunon vaimon, Satu Voutilaisen ylläpitämä

KantriFarmi kotieläinpiha.

10


Suosittu monikäyttöinen

siirrettävä sahalaitos

Hinta nyt:

3890,00

Käsistartti

Alustan pituus 4,2 m

Tekniset tiedot

Tukin halkaisija: 69 cm

Tukin pituus: 3,8 m

Alustan pituus: 4,2 m

Laudan leveys max: 56 cm

Moottori: 13,5 hv Briggs & Stratton

Luotettava ja taloudellinen

Norwood sahalaitos

LumberMate

LM29

Hinta nyt:

5490,00

Valmistettu Kanadassa

Alustan pituus 6,0 m

Tekniset tiedot

Tukin halkaisija: 74 cm

Tukin pituus: 5,0 m

Alustan pituus: 6,0 m (sis. jatkon)

Laudan leveys max: 56 cm

Moottori: 14 hv (429 cc) OHV Kohler

HUOM!

Kuvan malli lisävarusteltu.

Traileri ei sisälly hintaan.

KATSO MUUT SAHALAITOKSET: WWW.UITTOKALUSTO.FI

www.facebook.com/uittokalusto www.instagram.com/uittokalusto www.youtube.com/uittokalusto

Tilaa verkkokaupasta >> www.uittokalusto.fi

SAVONLINNA | Taitajantie 2 | 015 555 0402 | shop@uittokalusto.fi

TAMPERE | Ahlmanintie 72 | 03 222 5585 | tampere@uittokalusto.fi

11


Rautalammille

Tällä porukalla sahaus sujui vikkelästi.

rakennetaan

ympäristöystävällisestä

Lähipuusta uusi päiväkoti

12

Rautalammille rakennetaan uusi päiväkoti Lähipuu®-konseptilla.

Rakennushankkeessa tarvittava puutavara on hankittu kunnan

omista metsistä.

Uusi päiväkoti rakennetaan Matti Lohen koulun yhteyteen ja

kerrosneliöitä rakennukseen tulee noin 600.

Idea Lähipuu®-konseptista otettiin

kunnassa mielenkiinnolla vastaan

ja yksimielinen päätös uuden päiväkodin

rakentamisesta kunnan

omista puista syntyi nopeasti. Rakennuksen

runko, ulkovuoraus sekä sisäpintojen

verhoukset tehdään paikallisesta

puusta soveltuvin osin. Hakkuutyössä,

sahauksessa sekä jalostuksessa hyödynnetään

paikallisia yrittäjiä ja lähialueen

toimijoita mahdollisuuksien mukaan.


Pertti Jatkola sahaamassa.

Kuljetusyrittäjä piti huolen siitä,

että telat eivät olleet tyhjinä.

”Uusi päiväkoti on parhaimmillaan uusi

vetovoimatekijä lapsiperheille ja samalla

pitkäaikainen investointi alueen

tulevaisuuteen”, sanoo Rautalammin

kunnan tekninen johtaja Antti Tuppura.

Varsinaisen rakennustyön on määrä alkaa

lokakuussa 2020 ja valmista on elokuussa

2021.

Rautalammin kunnan varhaiskasvatusjohtaja

Tiina Puranen odottaa jo malttamattomana

uutta Lähipuu® -päiväkotia.

”Tarve uudelle päiväkodille on suuri.

Olen todella iloinen, että kunta ajattelee

pieniä päiväkotilapsia ja haluaa tarjota

heille virikkeellisen, turvallisen ja

ennen kaikkea terveellisen päiväkodin.

Jokaiselle päiväkotilapselle jää varmasti

mieleen, että päiväkoti on rakennettu

kunnan omasta metsästä kaadetusta

ja huippulaadukkaasta puusta. Olen

salaa(kin) toivonut, että päiväkodin pihamaalle

rakennettaisiin lähipuusta laavu

nuotiopaikkoineen, jos sahatavaraa

jää yli. Uskon ja tiedän, että lasten kanssa

olisi kiva touhuta virikkeellisessä pihapiirissä,

vaikka naama mustana nuotiomakkarasta”,

naurahtaa Tiina Puranen.

Päiväkodin pitää olla ennen kaikkea turvallinen

ja terveellinen ympäristö lapsille

ja työntekijöille, mutta julkisella puurakennushankkeella

on aina myönteiset

vaikutuksensa myös alueen elinvoimaisuuteen.

Tutkimusten mukaan yksi puurakentamiseen

sijoitettu euro poikii 1–2

euroa muualla aluetaloudessa.

”Vähähiiliseen ja uusiutuvaan rakennusmateriaaliin

sijoittamalla voidaan saada

yhtä aikaa mittavia hyötyjä ilmastotavoitteiden

saavuttamiseen, energiatehokkuuteen

sekä aluetalouteen. Puurakentamisen

edistäminen on osa suomalaisen

metsäbiotalouden kehittämistä

ja julkiset rakennushankkeet ovat tässä

merkittävässä roolissa”, kertoo Ratkaisu

on puussa -hankkeen projektipäällikkö

Arto Yletyinen.

13


Lähipuu® tuotemerkki kertoo

vastuullisesta valinnasta

Lähipuu® on Suomen sahayrittäjien

oma tavaramerkki sertifioiduista ja hyvin

hoidetuista metsistä saatavalle puutavaralle.

Lähipuu on aina 100 % kotimaista

työtä ja tuotteella on todistetusti

pieni hiilijalanjälki. Lähipuu® sai viime

vuonna ensimmäisenä Suomessa sahatavaran

ympäristöselosteen eli EPD:n.

Lähipuu-konsepti on syntynyt käytännön

tarpeesta yksityisten sahayrittäjien

markkinointia ja ympäristöviestintää tukemaan.

Rautalammin päiväkotihankkeen

ympäristöasioissa kunta otti rohkeasti

ja ennakkoluulottomasti upean

lähestymiskulman – turvallinen ja terveellinen

päiväkoti on Rautalammilla

ykkösasia.

Varhaiskasvatuksen johtaja Tiina Puranen keskellä. Oikealla Ratkaisu on puussa projektin

päällikkö Arto Yletyinen, selin Heikki Kokkonen. Vasemmalla Rautalammin elinkeinoasiamies

Iiro Lyytinen.

14

Oksatonta Rautalammelta.


Marko Metso sahaa ja vastaanottajat toimivat kuin elokuvissa konsanaan.

Suomen Sahayrittäjät ry ja

Lähipuu® vahvasti mukana

Pohjois-Savon Ratkaisu on

puussa -kehityshankkeessa

Hankkeen tavoitteena on edistää puurakentamisen

osaamista Pohjois-Savossa

sekä parantaa alueen yleistä asennetta

vähähiiliseen ja puurakentamiselle

myönteiseen suuntaan. Metsäisessä

maakunnassa puun osuus julkisen rakentamisen

materiaalina on ollut pitkään

heikko, mutta koulurakentaminen

on viimeisten vuosien aikana tuonut asiaan

positiivisen käänteen.

Sahaus tehtiin huhtikuussa ja

sahatavara huippukuivaa jo

kesäkuussa

Rautalammin kunnan metsästä kaadetut

mäntytukit olivat sahureiden mielestä

parasta puuta mitä sahalle voi tuoda.

Siemenpuumännyt olivat kasvaneet hitaati

ja laadukasta sahatavaraa sahattiin

kahdella sahalla viikon ajan. Rimoitus

tehtiin suoraan sahauksen yhteydessä

ja niput asetettiin kuivumaan kevättuuleen.

Osa sahatavaranipuista käytettiin

varmuuden vuoksi toukokuun viimeisinä

päivinä keinokuivauksessa, jonka jälkeen

ne siirrettiin sisävarastointiin. Kosteusprosentit

ovat olleet ulkokuivallakin

alle 15 %, joten turvallisin mielin voi

lankkuja käyttää.

Seuraamme Lähipuu®-päiväkodin rakentamista

tulevissa Sahayrittäjä-lehden numeroissa,

nettisivuillamme ja sosiaalisen

median puolella Facebookissa.

Yksi hankkeen tavoitteista on Lähipuu®tuotemerkin

ja paikallisten rakennustuotteiden

käytön edistäminen. Hanke

on Suomen metsäkeskuksen hallinnoima,

yhdessä kehitysyhtiö Savogrow:n

sekä Iisalmen kaupungin kanssa toteuttama

kaksivuotinen hanke, jonka aikana

toimijoita kannustetaan kohti vähähiilistä

rakentamista. Hanketta rahoittaa

maaseuturahasto.

Runkotavaraa

kevätauringossa.

15


Hirsi- ja höyläpintojen

pohjustus ja käsittely

16


Kauneus on katsojan silmässä, sanotaan mutta aina

se ei lohduta, jos mustahomeitiöt valtaavat julkisivut.

Mistä on kysymys? Pohjustus ja huolellinen

pintakäsittely on kaiken a ja o. Nykyisellään puu tarvitsee

home-, lahonsuoja- ja sinistymänestoa, jota pohjusteeksi

yleisesti nimitetään. Pohjuste on öljypitoinen suoja-aine, joka

suojaa samalla myös kosteuden vaikutukselta, mutta ei UV

säteilyltä. EU:n biosidi-direktiivi määrää sisällön pitoisuudet,

jonka myötä markkinoilta ovat hävinneet ns. halvat pohjusteet.

Niiden pitoisuudet eivät olleet riittäviä.

olla erityisen varovainen lisävahinkojen välttämiseksi, ja riittävä

kuivatus ennen uusintakäsittelyä on ehdottomasti tarpeen.

Pesuaine levitetään aina alhaalta ylöspäin – näin estetään likanorojen

syntyminen kuivaan pintaan. Pesu ja huuhtelu tehdään

taas ylhäältä alaspäin. Jäykähkö harja ja puutarhaletku

tai sanko ovat hyviä pesussa ja huuhtelussa, painepesuria välttäisin,

jos mahdollista. Jos sitä on kuitenkin pakko käyttää niin

pienellä paineella ja puunsyyn myötäisesti – kuivaminen kestää

pidempään, kun vesi imeytyy paineella puuhun, lisäksi paine

rikkoo puupintaa.

Puupinnat pitäisi käsitellä vuoden sisällä pohjustamisesta,

mieluiten samana kesänä. Käsittelyajankohdan lämpötilan tulee

olla +5 astetta ympäri vuorokauden. Uusi puupinta harjataan

pölystä puhtaaksi ja pohjusteen voi levittää siveltimellä

tai ruiskulla. Kohdat, joissa ei ilmavirrat liiku eli esimerkiksi

räystäänaluset ja alakatot terasseilla, on käsiteltävä erityisen

huolellisesti. Usein kiire ja liika intokin sanelevat työmaalla,

mutta tässä kohtaa kannattaa malttaa mieli ja tehdä työ

huolella. Sen jälkeen on säästä riippuen odotettava vähintään

Vesiohenteinen vuorokausi kuivatusta ennen kuultavaa luonnonöljyjä tai peittävää käsittelyä. sisältävä,

sävytettävä, Pohjusteita on sekä vesi- että kuultopinnoite liuoteohenteisia ja pintatuotnattaa

puupinnan välttää pintakäsittelyjä. käsittelyyn.

teetkin voivat olla joko vesiohenteisia tai liuoteohenteisia.

Pohjustetta ei ole tarkoitettu sävytettäväksi.

Mervi Vatanen

• Kuultavaa Hirrelle, vai peittävää? hirsipaneelille, lamellihirrelle,

FINTEX TETRAKEM OY

Ennen suositus oli aina, että ensin esimerkiksi hirsipinnoille mervi.vatanen@fintex.fi

kuultava

Sahatuille

ja jatkokäsittely voi

ja

olla peittävä.

höylätyille

Peittävän käsittelyn

huoltoväli on pidempi ja sillä saavutetaan helpommin yh-

puupinnoille 040 5117430 ja

tenäinen -paneeleille

väripinta, joten nykyisin valitaan useimmiten peittävä

käsittely. Maku ja haluttu tyyli ratkaisee, kumman valitsee.

• Puutarhakalusteille ja laitureille.

Peittävät tuotteet (aiemmin peittävät puunsuojat) jättävät

• puun Kesto- pintakuvioinnin ja kauniisti lämpökäsitellylle näkyviin eli poikkeavat siinä puulle

ulkomaaleista. Lisäksi peittävät tuotteet ovat hyvin imeytyviä,

ohuempikalvoisia, joten ne antavat kosteuden liikkua paremmin

eli eivät esimerkiksi halkaise hirsipintaa – siksi ne ovat

höylä- ja hirsipinnoille ihanteellisia.

Kuultavan käsittelyn edut ovat luonnollisen kaunis ja elävä

puupinta, hengittävyys ja värien valinnan mukaan luontoon

sulautuminen. Ainoa miinus, jos se miinukseksi lasketaan, on

useammin tehtävä huoltokäsittely. Sävytetty kuultava tuote

kestää hyvin UV-säteilyä sekä antaa suojan säätä vastaan.

Kuultava väri syvenee ja tummuu joka käsittelyn yhteydessä.

Jos haluaa säilyttää värin samana kannattaa käyttää esimerkiksi

puolet tai kolmannes sävytettyä ja puolet tai kolmannes väritöntä,

jolloin ulkonäkö puupinnassa ei juuri muutu.

Raappauksen voi tehdä perinteisesti käsin tai sähkövälineitä

apuna käyttäen. Hiekka- ja soodapuhallus ovat ammattilaisen

tekeminä joskus hyviä, mutta äärimmäinen ratkaisu vain silloin,

jos pintaa ei saada enää muuten siistiksi ennen uusintakäsittelyä.

Muitakin pintojen puhdistusmenetelmiä on kuten maalinpoistoaine

tai infrapuna. Jos näitä käyttää, niin kannattaa syventyä

huolella ohjeistukseen ennen työn aloittamista.

Pölyn harjaus on syytä tehdä huolella ja siitepölyaikaan kan-

Autan mielelläni lisäkysymyksissä!

Aurinkoista ja hyvää kesää kaikille Sahayrittäjille ja perheille toivottaen

Huoltoväli niin kuultavassa kuin peittävässä käsittelyssä riippuu

täysin kuinka käsittely tehdään ja minkälaiset ovat olosuhteet.

Suojaisassa paikassa se voi olla 10–15 vuotta, mutta kovissa

olosuhteissa vain 5 vuotta.

www.fintex.fi

Huoltokäsittelyssä jo kärsineet pinnat puhdistetaan huolellisesti

ennen uusintakäsittelyä; tarpeen mukaan homepesu,

raappaus ja harjaus. Pesujen yhteydessä veden kanssa pitää

17


JÄSENINFO

Uusia jäseniä

Suomen

Sahayrittäjät

ry:ssä

Uusina jäseninä yhdistykseen

ovat liittyneet seuraavat yritykset,

yhteistöt ja henkilöt.

Kapuu Oy

Kauno Voutilainen

Tuovilanlahdentie 260 C

71775 TUOVILANLAHTI

050 - 3738914

kauno.voutilainen@gmail.com

Finnmehl Oy

Vissavedentie 75

69600 Kaustinen

fin@finnmehl.com

Hämeen Erikoispuusepät Oy

Pollentie 27

13500 Hämeenlinna

heps@heps.fi

Mikko Väisänen

Suontaustankuja 52 27510 Eura

Puh. 040 - 5562148

mikkovaisanen52@gmail.com

LUJUUSLAJITTELUKOULUTUS

RAUTALAMMILLA

Suomen Sahayrittäjät ry, Suomen metsäkeskus ja Ratkaisu on puussa

-kehityshanke järjestävät INSTA-142 standardin (SFS 5878) mukaisen

sahatavaran lujuuslajittelukurssin 3.-6.8.2020 (ma-to) Rautalammilla.

Kurssi alkaa teoriaosuudella klo 09:00

kunnanvirastolla os. Kuopiontie 11.

Kurssin aikana lujuuslajitellaan Rautalammille

rakennettavan Lähipuu®

-päiväkodin rakentamisessa tarvittavat

kantavien rakenteiden sahatavarat

lujuusluokkaan C24.

Kurssin ja näyttökokeen hyväksytysti

suorittanut henkilö voi lajitella ja leimata

rakennussahatavaraa pohjoismaisen

INSTA-142 standardin mukaisiin

lujuusluokkiin C30, C24, C18 ja

C14. Oikeus on voimassa viisi vuotta

suorituspäivästä lukien.

Kurssille otetaan max. 15 oppilasta.

Kurssille voi ilmoittautua myös lujuuslajitteluoikeuden

uusijat (1 pvä.)

Kurssin hinta on 400 € ja lujuuslajitteluoikeuden

uusijoille 100 €

Lisätiedot ja ilmoittautumiset:

info@sahayrittajat.fi

puh. 040 821 82 38

LÄHIPUU® -KOULUTUS JA CE-MERKINTÄKOULUTUS

Aika ja paikka: 5.9.2020 klo 12:00 – 14:00

Kuortaneen urheiluopisto, Opistotie 1, 63100 Kuortane

Kenelle?

Lähipuu® -koulutus on suunnattu niille yrityksille/yrittäjille, jotka ovat ottaneet

tai ottavat Lähipuu® -tuotemerkin käyttöönsä, mutta koulutusosio on vielä suorittamatta.

(Lähipuu® -tuotemerkin käyttö edellyttää koulutusosion suorittamista)

Rakennustuoteasetuksen mukainen CE-merkinnän käyttöönotto -koulutus on

suunnattu yrityksille/yrittäjille, jotka halutessaan voivat ottaa CE –merkinnän

käyttöön.

Koulutustapahtuma on maksuton.

Lisätiedot: info@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38

18


SUOMEN SAHAYRITTÄJÄT RY:N

TALVIPÄIVÄT OULUSSA

12.–14.2.2021

Perinteinen talven kohokohta järjestetään ensi helmikuussa

Pohjois-Pohjanmaalla Oulussa.

Uusittu Radisson Blu Hotel Oulussa on valmis vastaanottamaan

vieraat mukavaan viikonloppuun.

Ouluun on helppo saapua, tulitpa sitten omalla autolla tai junalla.

Ennakkoilmoittautuminen

Talvipäiville on nyt käynnissä.

Edullisemmat hinnat voimassa

30.10.2020 saakka, jonka

jälkeen hinnat nousevat.

Perjantaina 12.2.2021 saavumme Ouluun hyvissä ajoin, sillä

illalla pidämme Suomen Sahayrittäjät ry:n vuosikokouksen

klo 18:30 alkaen.

Lauantaina 13.2.2021 klo 09:00 suuntaamme bussilla kohti

Pudasjärveä, Suomen hirsipääkaupunkia. Tutustumme kaupungin

ylpeyteen, vuonna 2016 aloittaneeseen hirsikampukseen.

Kampuksella toimivat yhtenäiskoulu ja lukio. Pudasjärven

kaupunki tarjoaa meille kahvit.

Tutustumme myös noin 9300 neliön suuruiseen rakenteilla

olevaan Hyvän Olon Keskukseen, johon tulevat sijoittumaan

kaikki nykyisen terveysaseman ja kaupungintalon tiloissa toimivat

sote-palvelut. Lisäksi rakennuksessa tulevat toimimaan

kirjasto, nuoriso- ja työllisyyden hoidon palvelut sekä kulttuuritoimintoja.

Rakennukseen tulee myös auditorio-, kokous- ja

liiketiloja. Pudasjärvelle on valmistumassa myös kaksi hirsistä

kerrostaloa.

Saavumme takaisin hotellille klo 14:00, jonka jälkeen vapaaaikaa

valmistautua iltajuhlaan.

Iltajuhla Radisson Blu hotellin Toivo-ravintolassa alkaa klo

18:30.

Luvassa tuttuun tapaan juhlapuhe, Vuoden 2020 Sahayrittäjä

-palkinnon luovutus, yllätysohjelmaa ja tietysti uskomattoman

runsas ”Kosken Kuohu” -juhlaillallinen.

Ennakkoilmoittautuminen on nyt avattu. Varmista paikkasi ja

ilmoittaudu jo nyt talven hauskimpaan viikonloppuun mukavassa

seurassa.

• Talvipäiväpaketti (pe-su) sisältäen em. ohjelman ja majoituksen

378,- / 2 henkilöä (kahden hengen huoneessa)

• Talvipäiväpaketti (pe-su) sisältäen em. ohjelman ja majoituksen

288,- / 1 henkilö (yhden hengen huoneessa)

• Talvipäiväpaketti (la-su) sisältäen ohjelman ja majoituksen

lauantaista klo 09:00 lähtien 239,- /2 henkilöä (kahden

hengen huoneessa)

• Talvipäiväpaketti (la-su) sisältäen ohjelman ja majoituksen

lauantaista klo 09:00 lähtien 169,- / 1 henkilö (yhden hengen

huoneessa)

Ilmoita osallistujien nimet ja huonekoko (1 hh tai 2 hh), sekä

majoituspäivät (pe-su tai la-su).

Ilmoittautumiset sähköpostilla 31.10.2020 mennessä:

info@sahayrittajat.fi

Suomen Sahayrittäjät ry, FI 88 4108 0010 356361

19


Meiltä sahat ja varaosat

joustavasti sinun

tarpeisiisi!

Mikko 0400 821 014

Mikael 044 340 8170

Taina 0400 975 999

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!