Suomen Sahayrittäjät 3/2019

viliharkonen

Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema ammattilehti

3 / 2019

1


PÄÄKIRJOITUS

Sinne se taas meni. Kesä. Syksy on vahvistanut otettaan

ja jos vanhat merkit pitävät paikkansa, kohta on

lunta maassa ja puussa. Tämä ei ole Timon mielestä

hyvä uutinen.

Informatiivinen tietojärjestelmämme on kertonut, että järjestömme

jäsenyrityksillä toiminta on ollut viimevuotta vilkkaampaa.

Tämä puolestaan on hyvä uutinen.

Euroopan sahatavaramarkkinat ovat tällä hetkellä kuin

syksyinen flunssapotilas – olo on tukkoinen. Tukkoisuus johtuu

pitkälti siitä, että Keski-Euroopan hyönteis- ja myrskytuhot

ovat tuottaneet sahapuuta markkinoille enemmän kuin liikaa

ja tämä on laskenut sahatavaran hintaa samassa suhteessa, eli

monien mielestä liikaa.

Myös kotimainen sahateollisuus laskee nyt kapasiteettiaan,

monella toimijalla ovat varastot melko täyden tuntuisia.

Eri tutkimukset ja tilastot kertoivat kesällä, että meillä kotimaassa

”häviää” vuositasolla noin 1,5 milj. m3 tukkipuuta jonnekin?

Ei ne tukit todellisuudessa minnekään häviä. Niistä tehdään

sellua!

Jokaisen Lähipuu® –yrittäjän kannattaa hoitaa markkinoinnin

ja viestinnän kautta tietoa tuotteesta omalle toimialueelleen

sekä asiakkailleen. Tieto ei lisää tuskaa tässä tapauksessa vaan

enemmänkin lisää kassavirtaa.

Talvisavut-tapahtuma vaihtaa nimeään ja vähän olemustaan.

Ensi helmikuun 7.-9. päivä vietetään Sahayrittäjien Talvipäivät

2020 -viikonloppua Tallinnassa. Näin viime vuosikokouksessa

päätettiin porukalla. Tapahtuma, johon sisältyy vuosikokousta,

koulutusta, iltagaalaa, rentoutumista ja yhdessäoloa…

on tapahtuma, johon kannattaa tulla.

Paikat kannattaa ja PITÄÄ varata juuri nyt, sillä varaukset hotellille

ja laivayhtiölle on pakko tehdä hyvissä ajoin. Joten, katso

tarkemmat tiedot keskiaukeamalta, tee varaus Forssan

Matkatoimistoon ja näin olet mukana upeassa tapahtumaviikonlopussa

helmikuussa.

P.S. Paikkoja on varattu rajoitettu määrä!

Useasti olen esittänyt itselleni ja muillekin kysymyksen, eikö

maailman parhaasta (tukki)raaka-aineesta voisi jatkojalostaa

muutakin kuin kiinalaisille vessapaperia?

2

LÄHIPUU® on kova juttu. Ympäristöystävällinen (-ystävällisin)

rakennustuote kulkee hienosti eteenpäin. Päivittäin tulee

kommentointia ja yhteydenottoja kannustavassa ilmapiirissä.

Tuotteen markkinointiin ja koulutukseen tulemme lisäämään

panoksia jo tulevana vuonna.

Pidetään yhteyttä:

timo.ripatti@sahayrittajat.fi

040 821 82 38

Rahulanniementie 57

79100 LEPPÄVIRTA


3/2019

LÄHIPUU ®

4 Maisterintutkielma: Julkisen puurakentamisen edistäminen

kunnallisessa päätöksenteossa

6 Slidetec & KARA – vahva yhdessä

8 Luottopuu oy – jättihirsiä sekä puukauppaa asiakkaan

ehdoilla

10 Sahayrittäjien Talvipäivät 2020 Tallinnassa 7.-9.2.2020

12 Puuta ja Pustaa – Sahayrittäjät Unkarissa

18 Jäseninfo

Talvipäivät 7.-9.2.2020! (kts. 10)

Suomen Sahayrittäjät ry

Suomen Sahayrittäjät ry on piensaha- ja höyläämöteollisuuden

yhteistoiminta- ja etujärjestö, joka on perustettu vuonna 1946

edistämään alan toimintaedellytyksiä, ja sitä työ3.-7.tä yhdistys

jat- kaa edelleenkin. Jäsenilleen Suomen Sahayrittäjä ry tarjoaa

tie- toja alasta ja sen kehityksestä, asiakaskontaktipalvelut, näkyvyyden

yhdistyksen verkkosivuilla, koulutus-, neuvonta ja tuotetekniset

palvelut, jäsenetualennuksia yhteistyökumppaneilta,

kou- lutusmatkoja ja -retkiä sekä Suomen Sahayrittäjät-lehden

neljä kertaa vuodessa ja BioEnergia-lehden vuosikerran.

Vuosijäsenmaksu vuonna 2019 on 150 €, verovähennyskelpoinen.

Kannatusjäsen vuosimaksu on 50 €.

Suonen Sahayrittäjät on Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema

ammattilehti, jota lukevat jäsenten lisäksi myös muut

alan ammattilaiset ja sidosryhmät. Lehti ilmestyy 4 kertaa

vuodessa. Maksuehdot 14 päivää netto.

Suomen Sahayrittäjät ry

Rahulanniementie 57, 79100 LEPPÄVIRTA

Puh. 040 821 82 38, info@sahayrittajat.fi

www.sahayrittajat.fi

Ilmoitushinnat vuonna 2019

Etukansi: 955 €

2 sivu ja takakansi: 870 €

Tekstissä: 1/1sivu 420 €, 1/2 sivua 310 €,

1/4 sivu 235 €, 1/8 sivu 190 €

Jäsenhinta: 1/8 sivu 109 €

Lisävärien käyttö: 84 €/lisäväri

Ilmoitushinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.

Reklamaatiot kahdeksan päivän kuluessa ilmestymisestä.

Päätoimittaja: Timo Ripatti,

timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38

Talous- ja jäsenasiat: Sirkku Varpa,

sirkku.varpa@sahayrittajat.fi, 040 5250 163

Ilmoitusmyynti: Timo Ripatti,

timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38

Painopaikka: Grano Oy, Kuopio

Taitto: Kaija Laaksonen, laaksonen.kaija.m@gmail.com

3


Maisterintutkielma Tommi Palokangas, Helsingin Yliopisto:

Julkisen puurakentamisen

edistäminen kunnallisessa

päätöksenteossa

Tommi Palokangas

on ehkä aavistuksen

verran harvinainen

puurakentamisen edistäjä

– sotilasuraa tekevä

upseeri ja kotimaisen

puunkäytön puolestapuhuja

on epätyypillinen, mutta

toisaalta erinomainen

kombinaatio. Sotatieteiden

maisteri on aina

viihtynyt luonnossa.

Hänen tekemänsä tuore

maisterintutkielma perehtyy

syvällisemmin julkiseen

puurakentamiseen,

erityisesti kunnallisissa

projekteissa.

Melkein tuore maisteri Tommi Palokangas tuoreen suomalaisen koivun vieressä.

Upseeri ja herrasmies. Lause,

joka todentuu vahvasti heti

ensi minuuteilla Tommin

kanssa keskustellessa. Onhan

hänen virkatyönsä tällä hetkellä Kaartin

Jääkärirykmentissä Santahaminassa.

Kapteeni Palokankaalla on aina ollut läheinen

suhde metsään. Kiinnostus suomalaiseen

metsään ja sen tarjoamiin

mahdollisuuksiin periytyy vahvasti isän

puolelta.

4

”Isällä oli aikaa puhua metsäasioista.

Hän teki pitkän työuran suomalaisen ja

kansainvälisen paperiteollisuuden parissa.

Oma kiinnostukseni metsään kasvoi

seuratessani isäni kansainvälistä uraa.

Toisaalta luonto ja metsien taloudellinen

hyödyntäminen ovat olleet meille suomalaisille

kautta aikain tärkeä elementti,

myös taloudellisessakin mielessä. Isäni

loi minulle arvopohjan, jota arvostan

suuresti”, toteaa Tommi Palokangas.

’Puurakentamisen merkitys Suomen taloudelle

voidaan mieltää kokoaan suuremmaksi,

sillä sen rooli mekaanisen metsäteollisuuden

kautta on keskeinen koko

biotalousstrategian toteutumisen kannalta.

Suomalaista puurakentamista on

kehitettävä edelleen kasvattamalla puun

käyttöä julkisen sektorin rakentamisessa

ja kerrostalorakentamisessa. Puutuoteteollisuuden

panostukset uusiin innovaatioihin

ja tuotekehitykseen ovat kuitenkin


edelleen vähäisiä ja uusia puurakennushankkeita

tarvitaan lisäämään kansallista

puurakennusosaamista. Puurakentamiseen

liittyvien toimijoiden määrä on

kuitenkin lisääntynyt Suomessa ja laajaalainen

yhteistyö on jatkossakin keskeisessä

asemassa teollisen puurakentamisen

kehityksen takaamiseksi.’

Alkusysäys

käytäväkeskusteluista

Tommi Palokankaan tiedonhalu vei miehen

vuosien saatossa useisiin puurakentamista

koskeviin seminaareihin ja

esitelmätilaisuuksiin. Yksi seminaari antoi

kuitenkin merkittävän sysäyksen pro

gradu -työtä ajatellen. ”Lahdessa järjestetyssä

Parempi Puutuote -seminaarissa

nykäisin Jouni Silvastia ’hihasta’ ja kysyin,

olisiko tällaiselle aikuisopiskelijalle

mitään järkevää tutkimuskohdetta. Hän

lupasi selvittää asiaa ja viikon päästä

puhelimessa selvisi, että tämä aihe olisi

tarpeellinen ja ajankohtainen. Se oli lähtölaukaus

haasteelliseen, mutta antoisaan

tutkimukseen”, muistelee Tommi.

’Euroopan unionin komission julkaisemassa

biotalousstrategiassa korostetaan

puurakentamisen ilmastohyötyjä ja

muistetaan siitä, että käyttämällä rakentamiseen

tonnin puuta betonin sijaan,

voidaan hiilidioksidipäästöjä vähentää

kaksinkertainen määrä. Suomi on vahvan

metsätaloutensa ansiosta yksi biotalouden

kärkimaista, jonka tavoitteena

on olla hiilineutraali yhteiskunta vuoteen

2045 mennessä. Puunkäytön lisääminen

ja puurakentamisen edistäminen sisältyvät

Suomen biotalousstrategiaan ja ovat

keskeinen osa hallituksen Puu liikkeelle ja

uusia tuotteita metsästä -kärkihanketta,

jonka tavoitteena on monipuolistaa ja lisätä

puun käyttöä samanaikaisesti kasvattaen

sen jalostusarvoa.’

Puurakentamiselle kasvua

julkisissa hankkeissa

Kerrostalorakentaminen puusta on saanut

vauhtia viimeaikoina. Tälläkin hetkellä

valmistumassa on useita kohteita

ja hyvä niin. Mutta, onko puukerrostalorakentaminen

ainut tapa viedä puurakennuksia

taajamiin ja keskustoihin?

”Puukerrostalojen rakentamista on tehty

jo paljon ja toivottavasti tehdään jatkossakin,

mutta sen lisäksi tarvitaan

myös julkisia puurakennuskohteita, kuten

kouluja, päiväkoteja, liikuntatiloja

tai kirjastoja, joiden kautta suuremmat

massat pääsevät nauttimaan terveellisistä

julkisista tiloista. Tutkimuksen aikana

kävi myös ilmi, että jotkin kunnat

ovat jo määritelleet kuntastrategiaansa

isojen puurakennushankkeiden toteutusaikatauluja

lähivuosiksi. Sitä kautta

he hakevat kansallista, ja jossain määrin

myös kansainvälistä näkyvyyttä”, kertoo

Palokangas.

’Yleisesti voitaneen todeta, että puurakentaminen

on suurten julkisten rakennushankkeiden

osalta Suomessa vielä alkuvaiheessa

ja vakiintuneen rakennuskulttuurin

vielä kehitysasteella. Tämän

tutkimuksen mukaan Suomen kunnissa

kuitenkin arvostetaan puun ominaisuuksia

niin raaka-aineena kuin rakennusmateriaalinakin.

Vihreät arvot eivät kuitenkaan

riitä vakiinnuttamaan puun asemaa

rakennusteollisuudessa, vaan puurakentamishankkeiden

tulee olla kustannuksiltaan

kilpailukykyisiä ja rakennuttajan

tulee saada katetta tekemälleen työlle ja

ottamalleen taloudelliselle riskille.’

Kyselyyn vastattiin

Tommi Palokankaan tutkimustyö selvitti

kuntien päättäjien suhtautumista puurakennushankkeisiin

ja ylipäätään puurakentamiseen.

”Vastauksia tuli kohtuullisen

hyvin. Välillä ylistettiin ja välillä

haukuttiin, mutta kokonaisuudessaan

mielikuvaksi jäi, että haluttiin kertoa

avoimesti hyviä ja huonoja asioita.

Kysely paljasti myös sen, että kunnissa

poliitikot suhtautuvat myötämielisemmin

puurakentamiseen, kun taas virkamieskunnassa

on paljon enemmän vastustusta.

Tämä kulminoituu mielestäni

myös siihen, että tietoa puurakentamisesta

ei ole riittävästi tai tieto ei ole saavuttanut

asianosaisia. Monessa vastauksessa

puurakentaminen miellettiin myös

kalliiksi vaihtoehdoksi”, sanoo viittä vaille

valmis metsänhoitaja Palokangas.

’Kunnissa kaivataan lisää tietoa puurakentamisesta.

Tutkimuksen keskeisenä

johtopäätöksenä voidaan todeta, että

puurakentamisen tiedot kunnissa ovat

päättäjien keskuudessa riittämättömät.

Lisäksi puuhun rakennusmateriaalina

liittyy ihmisten keskuudessa yhä runsaasti

ennakkoluuloja ja uskomuksia, jotka

eivät perustu tietoon, mutta vaikuttavat

puurakentamisen hankepäätöksiin.

Asiantuntijoiden hyödyntäminen hankkeen

suunnittelu- ja toteutusvaiheissa sekä

kunnan luottamushenkilöiden perehtyminen

puurakentamiseen koettiin puurakennushankkeiden

toteutumista edistäviksi

tekijöiksi.’

Sotilasura vs. Metsäala

Maanpuolustuskorkeakoulu ja Helsingin

yliopisto ovat käyneet tutuksi ahkeralle

opiskelijalle. Kaksi maisteritutkintoa on

melkein takana, mutta mitä on edessäpäin

Tommi Palokangas?

”Olen tehnyt pohdintaa ja tavallaan viitekehys,

johon kuuluu myös puurakentamisen

jatko-opiskelut, tuntuu edelleenkin

kiinnostavalle. Olen tuonut tämän

esille jo tiedekunnassakin mutta,

totuuden nimessä nyt on aika vähän

hengähtää ja antaa aikaa ennen kaikkea

perheelle ja vähän itsellekin. Työuran

vaihtoa siviilipuolen töihin en ainakaan

vielä ole tekemässä. Nykyinen työnantajani,

Puolustusvoimat hoitaa asiansa

tyylikkäästi ja pidän ilmapiiristä, jossa

saan työskennellä. Asiat hoituvat siellä

niin kuin on sovittu.”

Toisaalta, kiinnostus on valtaisaa puurakentamisen

ja metsän puolelle, toteaa

arvoituksellisesti melkein kahden maisteritutkinnon

mies.

’Tutkija rohkaiseekin kunnissa ja rakennusteollisuudessa

päättävässä asemassa

olevia henkilöitä puurakentamisen

rohkeaan opetteluun ja kokeiluluontoiseen

toimintaan, sillä se on ainoa keino

kehittää nykyisiä, rakennusteollisuuteen

juurtuneita toimintatapamalleja sekä

luoda kokonaan uusia innovatiivisia käytänteitä.’

Kursiivilla olevat tekstit ovat lainauksia

Tommi Palokankaan maisterintutkielmasta.

Työ on tällä hetkellä tarkastusvaiheessa

ja saatavissa syksyn aikana

Helsingin yliopiston sähköisessä Heldapalvelussa.

Teksti ja kuva: Timo Ripatti

5


Slidetec & KARA

– vahva yhdessä

Elokuussa tapahtui merkittävä muutos suomalaisessa pyörösaha

tuotannossa, kun Slidetec-pyörösahoja valmistava Tommi Laine Trading

Oy osti KARA-sahoja valmistavan Kallion Konepaja Oy:n pyörösahat ja

pyörösahalaitokset sekä niihin kuuluvat patentti- ja valmistusoikeudet.

TL-Trading Oy:n yrittäjäveljekset

Mikael (vasemmalla) ja Mikko

Laine vievät nyt kahta vahvaa

sahamerkkiä eteenpäin.

Yllättävä uutinen sai monet sahayrittäjät

huolestumaan tilanteesta:

turvataanko varaosien

saatavuus ja mikä on

periteisen sahamerkin tulevaisuus. ”Lähdemme

siitä, että tämä on asiakkaalle

hyvä asia. Me tulemme turvaamaan

myös KARAn asiakkaiden palvelut,” toteaa

laitilalaisen Tommi Laine Trading

Oy:n toimitusjohtaja Mikko Laine.

6

”Haluamme kunnioittaa Kallion Konepajan

yli satavuotista perinnettä, olihan

kyseessä Raision vanhin yritys. Tällaista

historiaa ei olisi, jollei asioita olisi tehty

oikein”, Laine korostaa. Kaupan mukana

Laitilaan siirtyi muutama avainhenkilö,

joiden pitkäaikainen tietotaito on ensiarvoisen

tärkeää toiminnan jatkuvuuden

kannalta.

Tahto tehdä entistä parempia

sahoja

Laine kertoi molempien sahojen pysyvän

edelleen tuotannossa omina tuotteinaan.

Aktiivista tuotekehitystä jatketaan,

ja näillä näkymin jollain aikajänteellä

on odotettavissa uusi sahamalli.

Tähän tullaan yhdistämään molempien

sahojen hyviä ominaisuuksia


Esa Vainio (oik.) ja Ari Kajander vaihtoivat lippikset uuden yhteistyön

merkiksi. Ari Kajandder tuntee raisiolaisten sahojen hydrauliikan

ja sielunelämän kuin omat taskunsa. Esa Vainiolla on

puolestaan ollut kokonaisvastuu punaisten sahojen tuotannosta.

Jani Virtanen tuli Kallion Konepajalta töihin uuteen yhtiöön.

Hänen osaamisalueenaan ovat sahojen runko- sekä pöytärakenteet.

sekä entistä houkuttelevampia uusia

toimintoja.

”Liukupöytä pysyy toistaiseksi vain

Slidetec:in ominaisuutena. Tulevaisuuden

sahan kohdalla tämä arvioidaan

suunnittelun myötä”, kertoo Laine.

”Kehitystyön avuksi haluamme asiakkailtamme

kehitysehdotuksia ja kokemuksia

entistä paremman sahan suunnitteluun”,

Laine kannustaa. ”Toivomme,

että asiakkaat ottavat rohkeasti yhteyttä

ja auttavat meitä entistä paremman

sahan kehittämisessä. Tärkeimpinä

kehityskohteina ovat sahurin työtä helpottavat

toiminnot sekä keinot, jotka

parantavat tuottavuutta.”

Tehtaalla on myös havaittu uutta virtaa,

kun molempien sahamerkkien osaajat

ovat saman katon alla. ”Tästä on seurannut

hyvää keskustelua ja erilaiset näkökannat

ovat tulleet esille. Nyt nähdään

aivan eri tavalla toisen merkin tekemät

ratkaisut. Tässä opitaan yhdessä”, iloitsee

Laine hyvästä hengestä. ”Yks plus

yks on vähintäänkin kolme.”

Varaosapalvelu taataan

KARAn asiakkaita on huolestuttanut, miten

varaosapalvelu tulevaisuudessa toimii.

”Erinomaisesti”, lupaa Mikko Laine.

”Kaupan mukana ostimme koko KARAn

varaosavaraston, joten osia löytyy hyvin.

Meille tuli myös osaaminen valmistaa

tarvittaessa puuttuvia osia. Joitakin osia

on jo tehtykin ja asiakkaat ovat olleet

tyytyväisiä. Me pyrimme siihen, että

löydämme aina ratkaisun asiakkaan tarpeisiin”,

vahvistaa Laine. ” Hyvä asiakaspalvelu

on meille erityisen tärkeää. Siksi

vastaamme puheluihinkin hyvin joustavasti,

myös virka-ajan ulkopuolella.”

Viennissä kasvun siemenet

Myös kansainväliset asiakkaat hyötyvät

kaupasta. ”Meillä ei ollut KARAn kanssa

päällekkäisyyksiä vientiorganisaatioissamme.

Yrityskauppamme ansiosta

jälleenmyyjämme saavat valikoimaan

nyt yhden asemesta kaksi erilaista sahaa”,

iloitsee Laine. Myös jälleenmyyjien

kanssa tullaan tekemään tiivistä yhteistyötä

sahoja kehitettäessä. ”Tämän

verkoston kautta saamme todella laajan

kokemuspohjan kehitystyöllemme.”

Sahojen tuotanto

Viimevuoden yhteenlasketut valmistusmäärät

olivat vajaa 30 sahaa. Pyrkimyksenä

on, että ensivuonnakin päästään

samoihin lukuihin. Suomen markkinoille

näistä menee vain muutamia, onhan

sahan elinkaari aktiivikäytössäkin noin

30 vuotta. ”Sahojen kehitys on ollut niin

hidasta, että uudet ominaisuudet eivät

ole toimineet sahanvaihdon houkuttimina”,

toteaa Laine. Tuotekehityksen tavoitteena

on tehdä sahoista niin hyviä,

että vaihtaminen on kannattavaa.

Ota rohkeasti yhteyttä!

Mikko Laine kannustaa sahureita ottamaan

rohkeasti yhteyttä: ”Otamme

ilolla vastaan kehitysehdotuksia. Asiakkaamme

ovat ammattilaisia, joiden kokemusta

haluamme käyttää heidän hyväkseen.”

”Palvelemme erittäin joustavasti. Meille

voi soitella myös neljän jälkeen”, vinkkaa

Laine.

Teksti: Kaija Laaksonen

Kuvat: Tommi Laine Trading Oy

7


Luottopuu oy – jättihirsiä

sekä puukauppaa

asiakkaan ehdoilla

Kainuulaiset metsät ovat

tarjonneet laadukasta puuta

sekä rakentamiseen että

jatkojalostamiseen kautta aikain.

Esi-isämme ovat hoitaneet ja

kasvattaneet metsää suurella

intohimolla ja tunteella. Siksipä

kainuulaisesta metsästä saattaa

löytyä puuta, joka suurelle

metsäintegraatille on kauhistus,

mutta toiselle toimijalle sama puu

on liki kultakimpale. Kuhmolainen

kahden miehen yritys Luottopuu

Oy on löytänyt uudenlaisen tavan

toimia niin puukaupoissa kuin

erikoispuiden jalostuksessakin.

Luottopuu Oy:n Mikko Mikkonen oik. ja Hannu Kurkinen jättihirsitaapelin edessä.

Tämän kokoluokan hirsitaapelia ei ihan joka sahalla löydy!

Samalle puolelle pöytää

Mikko Mikkonen (40 v.) on oppinut olemaan

metsässä. Työura rajavartijana 18

vuoden ajan antoi päivittäisen kosketuksen

luontoon, mutta ei mies vapaa-ajallaankaan

malttanut pysyä poissa metsän

siimeksestä. ”Isä oli aikoinaan metsurina,

joten metsäasioista on aina kotona

puhuttu. Metsurihommien jälkeen

hän alkoi metsätilayrittäjäksi, eli osti

metsätiloja ja laittoi niitä kuntoon. Isän

kiinnostus metsänhoitotöihin on säilynyt

vielä eläkepäivilläkin.”

”Työtä oli minullekin tarjolla sen minkä

nuorena jaksoi ja halusi tehdä. Kiinnostusta

alaan riitti sen verran, että vuonna

2000 ostin 21-vuotiaana oman ensimmäisen

metsätilan velkarahalla. Tilojen

osto on helppoa, mutta haastehan on

siinä, että pystyy maksamaan velan ta-

8

kaisin pankille ja metsä jää vielä hyvään

tuottokuntoon. Onneksi oli mukava ja

asiallinen pankinjohtaja pöydän toisella

puolella”, naurahtaa Mikko Mikkonen

ja katsoo entistä pankkimiestä, nykyistä

yhtiökumppaniaan kohti.

Entinen pankkimies Hannu Kurkinen

(55 v.) on ’itseoppinut’ metsätilayrittäjä.

Kiinnostus metsien hoitoon ja omistamiseen

on ollut vireillä koko aikuisiän ajan.

”Pankin toimitusjohtajan työstä jättäydyin

viime vuonna. Yhteistyö Mikon

kanssa jatkui nyt samalla puolella pöytää,

eli yhtiökumppaneina. Toukokuussa

Mikon toiminimellä toiminut yritys vaihdettiin

osakeyhtiöksi ja niin sai alkunsa

meidän yhteinen yrittäjätaipaleemme”,

kertoo Luottopuu Oy:n toinen osakas

Hannu Kurkinen.

Luottopuu Oy ostaa ja myy

puuta läheltä laadukkaasti

Monilla puunostajilla on olemassa lupaus

metsien oikeanlaisesta käsittelystä

puukaupan yhteydessä. Joskus näkemykset

kuitenkin poikkeavat puunostajan

ja metsänomistajan välillä aina raastupaan

saakka.

”Tässä ollaankin isojen asioiden äärellä.

Metsä on monille meistä lähes pyhä

asia, jota on kohdeltava aina asiakkaan

lähtökohtia kuunnellen. Meidän tapamme

toimia on se, että yhdessä metsänomistajan

kanssa käydään tarkasti läpi,

mitä hän haluaisi metsälleen tehtävän.

Sen jälkeen vasta minä kerron oman näkemykseni

tarvittavista hoitotoimenpiteistä.

Yhteinen kompromissi ja näkemys

on aina saavutettu ja tyytyväinen

asiakas on saanut juuri sellaisen met-


”Jospa tätä

laittaisi

kaksi rinnakkain

pöydän

kanneksi”

kyselee

Mikko

Mikkonen

yhtiökumppaniltaan

Hannu

Kurrkiselta.

Luottopuu

Oy:n Hannu

Kurkinen

kertoo, että

vastaanotto

messutapahtumissa

on ollut

hienoa.

Kainuussa

kasvavalle

jättihirrelle

on kysyntää.

Sahauksen jälkeen tukit kuorittiin sekä

numeroitiin ja siirrettiin ilmavaan varastoon

kuivumaan. Jättihirsiä ei kuivata

koneellisesti, eikä niitä jätetty suoraan

auringonvaloon hirrenpäistä tapahtuvan

halkeilun minimoimiseksi.

Mitä hirrensahauksessa jäljelle

jääneille pinnoille tehdään?

”Hirrensahauksen yhteydessä pintaosista

valmistuu niin sanottuja jättilankkuja,

jotka sahataan joko pinnoista tai sahaus

voidaan tehdä myös koko hirrestä läpisahauksena.

Nämäkin aihiot kuoritaan

heti ja siirretään kuivumaan katokseen.

Lankkujen sahauspaksuudet vaihtelevat

tulevan käyttötarkoituksen mukaan 30–

300 mm:n välillä. Leveyttä jättilankulla

on parhaimmillaan 700 mm.

Jättilankkuja käytetään yleensä mittatilaustöihin

muun muassa ruokailuryhmiin,

hyllyihin, penkkeihin, tarjoiluastioihin

tai terasseihin. Lankuista saa myös

näyttävää sisustusseinää joko sisälle tai

ulos”, valottaa Hannu Kurkinen.

Jättikokoisia hirsiä Luottopuun varastotiloissa

löytyy tällä hetkellä noin 1,5 km.

Leveää ja tiheäsyistä lankkua ja lautaa

on puolestaan useampi kilometri…

sänhakkuun kuin oli kuvitellutkin. Nykyinen

metsälaki antaa melkeinpä rajattomat

mahdollisuudet metsien käsittelyyn.

Tietysti suurin vastuu hakkuujäljestä

on viimekädessä hakkuukoneen

ja kuormatraktorin kuljettajien käsissä.

Luottopuu Oy:n sopimusyrittäjät ovatkin

valikoituneet tarkan seulonnan kautta.

Meillä ei ole varaa eikä halua tehdä

yhtäkään huonoa hakkuujälkeä leimikkoon

asiakkaalle”, Mikkonen muistuttaa.

Toisinaan keskusteluun nousee myös

puukaupan rahoitusmallit. ”Me pystymme

tarvittaessa tarjoamaan metsänmyyjälle

korottoman ennakkorahoituspaketin.

Sitä ei monelta toimijalta löydy.

Pitää muistaa aina, että tyytyväinen asiakas

on paras markkinoija yritykselle”,

toteaa Mikkonen.

Vuositasolla Luottopuu Oy ostaa kainuulaisilta

metsänomistajilta noin 80 000m3

puuta. Eri puutavaralajit menevät sopimusasiakkaiden

kautta eteenpäin. Myös

pylvääksi kelpaavia tukkeja välitetään

toimijoille.

Jättihirsi pysäyttää katseen

Kainuussa kasvaa laadukasta puuta – se

tiedetään. Mutta, Kainuun korvessa kasvaa

myös jättikokoisia mäntyjä ja kuusia.

Jättikokoisia mäntyjä Luottopuu Oy:lle

kaadettiin metsurityönä viime talvena.

Puut tuotiin metsästä yrityksen varaston

pihalle, jossa hirrenveiston erikoismies

Hannu Kyllönen sahasi tukit vannesahalla

pelkoiksi 310 mm:n paksuuteen.

Vannesahaus on järkevä tapa sahata ylisuuria

ja -pitkiä hirsiaihioita. Jättihirreksi

luokiteltavan tukkiaihion minimilatvaläpimitta

on 42 cm! Pituudet jättihirsillä

vaihtelevat 3-10 metrin välillä.

Hirsivarasto kasvaa talvella

Vanha perinteinen tapa on ollut kaataa

laadukas sahapuu sydäntalven aikana.

Näin tapahtuu myös tulevan talven aikana

kainuulaisissa metsissä. ”Tulevana

talvena lisäämme jättihirsien tuotantoa,

koska uskomme tuotteeseen ja

menekkiin. Jos asiakas haluaa voimme

valmistaa vaikkapa kesämökin näistä

hirsistä, mutta emme ole mustasukkaisia,

jos asiakkaalla on jo tiedossa hirsiveistäjä

omalla mökkipaikkakunnallaan.

Ihan ensimmäiseksi hirsiveistokohteeksi

kansalaisopiston kurssin jälkeen emme

jättihirsirakennusta suosittele. Pitää olla

kokemusta ja ammattitaitoa, että lopputulos

on yhtä laadukas kuin jättihirsi itsessään”,

toteavat yhteen ääneen Luottopuu

Oy:n Mikko Mikkonen ja Hannu

Kurkinen.

Teksti ja kuvat: Timo Ripatti

9


Sahayrittäjien Talvipäivät 2020

Tallinnassa pe-su 7.-9.2.2020

10

Sahayrittäjien vuosikokous ja koulutustapahtuma

sekä juhlava Iltagaala saa uuden muotonsa

Tallinnassa. Lähde mukaan tapaamaan kollegoja

ja viihtymään tasokkaan ohjelman parissa.

Tapahtumaan sisältyy kaksi laadukasta

koulutusta. Perjantai-iltana perehdytään

rakennustuoteasetuksen mukaiseen Cemerkinnän

käyttöönottoon puupaneeleille.

Lauantaiaamuna on vuorossa markkinoinnin ja

viestinnän ABC -koulutus sahayrittäjälle.

Huom! Ilmoittaudu 31.10.2019 mennessä.

Ohjelma:

7.2. Perjantai

• Kokoonnumme Helsingissä Tallinkin Länsisatamassa, terminaali

2, kello 15.00. Maihinnousukorttien jako.

• Tallink Megastar lähtee kello 16.30 kohti Tallinnaa, jonne

saavumme kello 18.30.

• Bussikuljetus satamasta Viru hotelliin ja majoittuminen. Iltaohjelma

vapaa.

• Koulutus hotellilla klo 19:30 - 21:00 Rakennustuoteasetuksen

mukainen Ce - merkinnän käyttöönotto puupaneeleille.

(Koulutuksen jälkeen yrityksellä valmiudet Ce- merkinnän

käyttöönottoon.)

8.2. Lauantai

• Aamiainen hotelissa kello 7.00–9.30.

• Suomen Sahayrittäjät ry:n vuosikokous klo 9:30-10:30

• Markkinoinnin ja viestinnän ABC -koulutus sahayrittäjälle

klo 10:30-11:30

• Tilaisuuden jälkeen omatoimista tutustumista kaupunkiin

tai vaihtoehtoisesti lähtö lisämaksulliselle vierailulle Sakun

oluttehtaalle.

• Kello 18.00 Iltagaala (Vuoden Sahayrittäjä 2019 palkitseminen

sekä Juhlapuhe: Metsänhoitaja Tommi Palokangas)

hotellin ravintolassa, jonka jälkeen illallisbuffet.

9.2. Sunnuntai

• Aamiainen hotellissa. Aamupäivä omatoimista tutustumista

Tallinnaan.

• Kello 11.30 huoneiden luovutus ja kuljetus bussilla satamaan,

missä ryhmän tulee olla kello 12.30.

• Tallinkin Megastar lähtee kello 13.30 kohti Helsinkiä, jonne

saavumme kello 15.30, Länsiterminaali 2.


Majoitus

7.–9.2.2020 Viru hotelli Viru väljak 4, 10111 Tallinn, Viro Puh.:

+372 680 9300

Tallinnan tunnetuin maamerkki sijaitsee aivan kaupungin ydinkeskustassa.

Viru-hotellista on upeat näköalat Vanhaankaupunkiin

sekä monipuoliset palvelut kauneushoitolasta kabareehen.

Sijainti: Ydinkeskustassa, Vanhankaupungin vieressä. Rautatieasemalle

1,5 km, satamaan 1 km.

Ravintolapalvelut: Yökerho Café Amigo, to–la elävää musiikkia,

ilmainen sisäänpääsy hotellin asiakkaille. Toisen kerroksen

Valuuttabaarissa voit aistia neuvostotunnelmaa ja laulaa karaokea

viikonloppuisin. Lobbybar ja Pub hotellin katutasossa sekä

ravintola Merineitsi.

Muuta: Kauneushoitola, ilmainen WiFi, ilmainen matkatavarasäilytys

hotellin vieraille, autonvuokraus, pesulapalvelu ja KGBmuseo.

Hotellin yhteydessä suosittu Viru-kauppakeskus.

Matkustajatiedot

Matkustajan nimi, syntymäaika (pvkkvv), Tallink Clubkortti, kotiosoite,

matkapuhelinnumero, sähköpostiosoite (nämä menevät

hoteliin etukäteen, niin ei tarvitse täyttää hotellissa hotelli

korttia). Lisäksi tieto kenen kanssa majoittuu.

Matkalla tulee olla mukana voimassa oleva passi tai poliisin

myöntämä kuvallinen henkilökortti. Ajokortti ei kelpaa matkustusasiakirjaksi.

Matkan hinta /henkilö

• 220 € jaetussa kahden hengen huoneessa

• 295 € yhden hengen huoneessa

• 173 € lapsi 6–17v lisävuoteella, kahden aikuisen kanssa

samassa huoneessa.

• Ennakkomaksu 50 € /hlö 1.11.2019 mennessä

• Loppumaksu 9.12.2019

• Laskuun lisätään toimistomaksu 9 € /lasku.

Matkan hintaan sisältyy

• laivamatkat Helsinki – Tallinna – Helsinki kansipaikoin (5

hyttiä matkatavaroita varten)

• majoitus Viru hotellissa, aamiaisella

• 8.2. kuohuviini, iltatilaisuuden aluksi

• 8.2. juhlava illallisbuffet hotellin ravintolassa

• Forssan Matkatoimiston edustajan palvelut koko matkan

ajan.

Lisämaksusta

• Cabaret hotelilla 8.2. 65€/hlö

• buffetruokailut laivalla/suunta: aikuinen 26 €/,12–17v 13

€ ja 6–11v 9 €. (hintatieto 31.12.2019)

• 7.2. buffet illallinen hotellissa 19 €/henkilö.

Hintaperuste

Matkan hinta perustuu 2.9.2019 tiedossa oleviin hinnastoihin,

viranomaismaksuihin ja valuuttakursseihin. Mikäli ne muuttuvat,

pidätämme oikeuden vastaaviin muutoksiin. Oikeus muutoksiin

pidätetään.

Ilmoittautuminen

Forssan Matkatoimiston toimistoon 31.10.2019

mennessä sähköpostitse fm.myynti@fmt.fi

tai puhelimitse 020 7757 700.

11


Puuta ja Pustaa –

Sahayrittäjät Unkarissa

Tässä suurinpiirtein kaikki reissulaiset yhteiskuvassa. Mahtava

porukka jonka kanssa naurettiin monet naurut!

Unkari on mielenkiintoinen maa. Maa asettautuu Karpaattien,

Alppien ja Balkanin vuorten muodostamaan niin kutsuttuun

Karpaattien altaaseen. Altaasta voi todellakin puhua, sillä kaksi

kolmannesta Unkarin pinta-alasta on tasankoa. Mäkiset maastot

ovat melko harvassa, ainakin pustan alueilla.

12

Torstaina 26. syyskuuta kokoontui

Helsinki-Vantaalle

ennätyssuuri Sahayrittäjien

matkaseurue.

45 ilmoittautunutta oli huolellisesti lukenut

matkaohjelman ja pakannut iloista

mieltä ainakin yhden matkalaukullisen

verran. Olihan nyt luvassa matkakohde,

joka oli monille toisaalta tuttu,

mutta jonka kulttuuri ja yrittäjyys sekä

poliittinen ilmapiiri herättivät suurta

kiinnostusta jo lentoasemalla.


Budapestin parlamettitalo näyttäytyi upeassa iltavalaistuksessaan Tonava joelle.

Ruokailun tasoa ei voi kuin ylistää. Vasemmassa kuvassa alkuruoaksi tarjoiltu gulassikeitto täytti jo nälän tunteen. Mutta, oikeanpuoleisen

kuvan pääruoka odotti vasta tulemistaan. Kuvat ovat Lázárin hevostilan ravintolasta.

Leppeästä syyssäästä kesän

lämpöön

Budapestin lentoasemalla, kesäisissä

lämpötilalukemissa meitä oli vastassa

oppaamme Eszter Solymár. Loistavalla

suomen kielellä hän perehdytti meidät

nopeasti muutamiin tärkeimpiin unkarilaisiin

perusasioihin – siihen, että vesi

on puhdasta ja terveellistä, olut on edullista

ja ruoka on hyvää…

Unkarin metsät ovat jaettu

lukuisiin hoitoalueisiin

Ensimmäinen tutustumiskohteemme

oli noin tunnin ajomatkan päässä,

Kecskemétin kaupungissa oleva ja valtion

omistama ’metsänhoitoyhdistys’

Kefag Zrt.

Tutustuminen yritykseen alkoi varsin

miellyttävästi, kun yhtiön edustaja Gabor

Bárány pyysi meitä lounastamaan

ennen esittelyä. Täydellä vatsalla yrityksen

viestit menevät paremmin perille!

Historia kertoo, että vuonna 1921 Trianonin

rauhansopimuksen seurauksena

noin 84 prosenttia Unkarin metsäalueista

jäi rajojen ulkopuolelle.

Pienentyneen Unkarin pinta-alasta metsän

osuus oli vain 12 prosenttia. Tämä

loi vaikutuksensa myös taloudellisessa

mielessä. Pustan alueella kun puu ei ole

se luontaisin selviytyjä. Metsäpinta-ala

on kuitenkin kasvanut 100 vuoden aikana

hoitotoimenpiteiden vuoksi ja nykyään

metsäpinta-ala on liki 21 prosenttia

kokonaispinta-alasta.

Unkarin yleisin puulaji 600 metriin merenpinnan

yläpuolelle asti on tammi.

600–1200 metrin korkeudessa yleisin

puu on puolestaan pyökki. Tammien ja

pyökkien keskellä, vuoristoisilla ja mäkisillä

alueilla kasvaa myös valkopyökki,

mutta myös jalavakin menestyy tammien

keskellä. Akaasia, haapa ja poppeli

ovat myös vallanneet alaa metsätalou-

13


Kaksiteräinen saha tekemässä raaka-ainetta kuormalavoihin

Kefag Zrt:llä.

Kefag Zrt:llä on myös saha, jonka tuotteista he valmistavat

mm. kuormalavoja. Keskellä loistava oppaamme

”Essi” Solymar kertomassa kuinka tehdas

toimii. Lähimpänä kuuntelemassa Kaisa Rytkönen.

Unkarissa työvoima on halvempaa kuin Suomessa. Siitä

johtuen, monet työvaiheet sahalla ja kokoonpanossa

kannattaa teettää ihmisvoimalla.

dellisessakin mielessä. Akaasia-puuta

käytetään erilaisina sahatuotteina, mutta

myös viiniköynnösten tukikeppeinä.

Lahonkesto akaasialla on erittäin hyvää.

Maakosketuksessa tukiseiväs voi kestää

lahoamatta jopa 30 vuoden ajan. Akaasia-puu

kasvaa myös nopeasti. Istutetuissa

talousmetsissä hakkuille päästään

parhaimmillaan jo 40 vuoden jälkeen.

Metsien uudistaminen

hämmästyttää suomalaista

Unkarilaista metsätaloutta harjoitetaan

osin meillekin tuttujen toimintamallien

kautta. Poikkeuksia löytyy ehkä eniten

metsien uudistamistavoissa. Pustan alu-

14

eella, jossa maaperä on erittäin hienojakoista

hiekkaa ja eroosio on voimakasta,

uudistustoimet alkavat kantojen nostolla.

Kannot sekä hakkuusta kertynyt puuaines

poistetaan todella tarkasti ja nopeasti,

jonka jälkeen hakkuuaukea näyttää

lähinnä peltoraiviolta. Alue aurataan

syväaurauksella riveihin noin 70 cm syvyyteen.

Palteisiin istutetaan uudet taimet

odottamaan tulevien vuosien heinän-

ja vieraslajien torjuntaa, joka tehdään

taimien alta ihmisvoimin tai rivien

välistä koneellista apua käyttäen. Istutus

tapahtuu mahdollisimman nopeasti

hakkuun jälkeen, jotta tuuli ei pääse

siirtämään pehmeää hiekkaa (eroosiovaikutus).

Metsien kiertoaika on puulajista

riippuen 40–120 vuoteen. Mainittakoon,

että muun muassa männiköt

uudistetaan jo 40 vuoden iässä.

Tiettyjä puulajeja uudistetaan myös

luontaisesti, näitä ovat muun muassa

haapa ja akaasia. Luontaisessa uudistusmallissa

kannot nostetaan irti maasta ja

juurivesoista kasvaa uusi metsikkö. Kantoja

ei käytetä energiaksi, vaan ne lahoavat

uudistusalalla luontaisesti.

Kefag Zrt:llä on hallinnoimallaan metsäalueella

myös oma sahalaitos, jonka

tärkein tuote näytti olevan kuormalavat.

Unkarin palkkataso on huomattavasti

pienempi kuin meillä, joten työvoi-


Mátraparkett

tehtaan

toimitusjohtaja

(yllä) on

ylpeä parketeistaan

ja

motivoituneista

työntekijöistään.

Laatu rakentuu

kaikkien

työpanoksesta.

Pirkkarimoja unkarilaisittain.

Näillä

minimoidaan rimojen

aiheuttamat tummat

kohdat tammilankkujen

kuivausprosessissa.

Anita Sievänen ja Timo

Järvinen antoivat

kiitettävän arvosanan

Mátraparkett tehtaan

toiminnalle.

Varastossa olevat parkettiaihiolankut

ovat saaneet vahakäsittelyn päätyyihin.

Näin vältetään kuivumisen aiheuttamat

halkeilut (ainakin osittain).

makustannukset eivät ole niin suuressa

merkityksessä kuin mihin me olemme

tottuneet.

Tämä näkyikin konkreettisesti sahavierailulla,

jossa käsipareja oli riittämiin.

Ensimmäisen päivän viimeinen etappi

oli hotellimme, joka sijaitsi Budapestin

keskustassa. Hotellin suihku ja sänky

tuntuivat mainiolle vaihtoehdolle päivän

päätteeksi.

Parkettia laadukkaasti

Loppusilausta, eli väriä tai vahaa parketin

pintaan - asiakkaan toiveet huomioiden.

Aamupala on päivän tärkein ateria. Hotellin

aamiainen tuntui uppoavan hyvin

suomalaiseen makuun. Bussiin asettuikin

silminnähden vireä matkalaisten

seurue, kun suuntasimme reippaan tunnin

ajomatkalle Gyöngösin kaupunkiin

(Pieksämäen ystävyyskaupunki). Kaupungin

liepeillä toimii Matraparkett niminen

parkettitehdas. Siisti toimintaympäristö

tehtaalla niin sisällä kuin ulkonakin

rekisteröitiin välittömästi. Yritys on

valmistanut parkettia jo vuodesta 1969

lähtien ja 70-luvulla tuotantoa vietiin

myös Suomeen. Hauska yksityiskohta

sen aikaisessa kauppapolitiikassa oli se,

että Neuvostoliitto ei suoraan hankkinut

’alusmaansa’ parkettituotteita, vaan

suomalaiset välittivät parkettia neuvostoliikkeisiin!

Valmista Unkarilaista parkettia lähdössä

maailmalle.

Tuotevalikoima on nykyaikainen ja laadukas.

Yritys käyttää toiminnassaan ISO

9001:2008 ja ISO 14001:2004 standardeja.

Käsipareja oli palkattu tähänkin

yritykseen meikäläisen mittapuun mukaan

melko paljon ja työn touhu oli reipasta.

Työntekijöiden sitouttaminen laadukkaaseen

tekemiseen ja tuotteeseen

on täälläkin arvossaan. Matraparketin

edustaja kertoi meille ideologiaa tehtaan

sisältä: ”Meille on tärkeää, että asiakas

tulee meille takaisin, eikä parkettinippu…”

Tehtaan tuotannosta vienti lähialueille

näyttelee merkittävää osaa, mutta

muun muassa naapurimaassamme

15


Samalta tehtaalta, jossa valmistettiin kuormalavoja löytyi upeaa

puukäsityötaidetta...

Kuljettajamme ”Slabooooo...” oli viimeisen päälle

ammattikuski!

Lázárin hevostilan esitys oli matkan suurimpia elämyksiä. Unkarilainen hevoskulttuuri on tuhansia

vuosia vanhaa ja edelleen voimissaan.

Ruotsissa on asiakkaita, jotka ovat mieltyneet

unkarilaiseen parkettiin.

Hyvä keksintö Matraparketilla oli myös

rimanippujen välissä olevat ’pirkkarimat’.

Normaalisti olemme nähneet ja

myös käyttäneet perinteisiä neliörimoja

sahatavaran kuivausnipuissa. Varastohalleissa

silmiimme osui kierteiset kuivausrimat,

melkeinpä käyttäisin termiä

’spiraalirima’. Tallainen rima aiheuttaa

vain vähäisen yhtenäisen pinnan kuivattavien

lautojen välissä, joten mahdollisuus

sinistymiseen riman kohdalla on

pienempi.

Hevostila Unkarilaisittain

Budapestista vain noin reilun puolen

tunnin ajomatkan päässä on kuuluisa

16

Vilmos ja Zoltán Lázárin omistama hevostila.

Veljekset ovat voittaneet yli kaksikymmentä

MM-kultaa valjakkoajoissa

ja palkintokokoelmassa on hurja määrä

muitakin arvokkaita palkintoja. Palkinnoista

vain osa on tuotu nähtäville hiljattain

valmistuneeseen valjakkomuseoon.

Palkintoja on seinillä, katossa ja lasilattian

alla yhden huoneellisen verran

turistien ihmeteltävänä.

Unkarilainen hevosperinne on vanhaa

ja vahvaa myös nykyisin. Historiasta jo

tiedetään, että unkarilaiset ovat olleet

Euroopan parhaita hevosten käsittelijöitä

vuosisatojen ajan. Ratsumiehen kuoltua

samaan hautaan saatettiin haudata

myös hevonen, näin matka jatkuisi yhdessä

ikuisuuteen. Neuvostovallan aikana

ratsastus oli jonkin aikaa kiellettyä,

koska Moskovassa sitä ajateltiin ylimystön

huvina.

Lázárin veljekset ovat omalta osaltaan

pitäneet yllä unkarilaista hevosperinnettä.

Valjakkoajo on heidän vahvin alueensa

hevosurheilussa. Valjakkoajoa

saimme mekin nähdä upeassa näytöksessä,

jossa koko historia paikallisen hevosperinteen

osalta tuli koetuksi. Ruoskan

paukahdukset ja ’Puszta-five’ -näytös,

jossa hevosmies (tai -nainen) ajaa

samanaikaisesti viittä eri hevosta seisten

valjakon selässä, jäi muistoihimme

näytöksen päätteeksi.

Hevostilalla nautimme myös erinomaisen

lounastarjoilun hevostilan hienossa

ravintolassa. Perinteinen gulassikeit-


Turgyei Faipari KFT on pieni

sahalaitos lähellä Budapestia.

Sahaustekniikka ja itse

saha kiinosti suomalaisia

alan osaajia.

Budapestin kauppahalli on melkoinen markkinapaikka.

Unkarilainen makkara oli tuliainen melkein

jokaisen kasissa.

Unkarilainen sahuri näyttämässä

koneen käynnistystä.

(turvavarusteet ovat käytössä

päivittäisessä työssä).

Huomioi koneen kyljessä

Suomen Sahayrittäjät tarra!

Kauppahallissa on tunnelmaa.

to, erilaiset liharuoat ja makkarat saivat

meidät huokailemaan täydellä vatsalla.

Sahalla on tunnelmaa –

kauppahallissa ahdasta

Lauantain ensimmäinen vierailukohde

Turgyei Faipari KFT oli vajaan tunnin ajomatkan

päässä Budapestistä. Yritys sahaa

ja myy kuluttajille sekä rakentajille

sahatuotteita ja rakennustarvikkeita. Perinteikäs

toiminta on jatkunut perheyrityksenä

jo yli 100 vuoden ajan. Suomalaiset

sahurit ihastelivat jälleen kerran,

kuinka isostakin sahatukista sahatavara

irtoaa unkarilaisittain…

Sahavierailun jälkeen oppaamme ”Essi”

johdatti meidät kaupungin legendaariseen

kauppahalliin. Monelle kokemus

kaupankäynnistä oli mieleenpainuva,

olihan pelkällä rakennuksella kokoa

yli hehtaari ja väkeä sisällä kuin markkinoilla

konsanaan. Paikallista salamimakkaraa

eri variaatioina, paprikatahnaa,

gulassikeiton tarpeita ja montaa muuta

tarpeellista ja vähän tarpeetontakin

tarttui reissulla olijoiden matkaan.

Iltapäivän aikana tutustuimme vielä Budapestin

tunnetuimpiin historiallisiin

nähtävyyksiin, joita kaupungissa riittää

runsaasti. Matiaksenkirkko, Kalastajalinnake,

Sankareiden aukio, Parlamenttitalo…

– Budapestista eivät historialliset

kohteet lopu ihan heti!

Tonava kaunoinen

Odotukset olivat korkealla lauantai-iltana,

kun bussilla lähdettiin kohti Tonavan

rantaa ja meille varattua jokilaivaa. Kahden

tunnin aikana saimme kokea Tonavan

aalloilta historiallisen Budapestin

kaupungin ja nauttia ylitsepursuavan illallisen.

Kokemus, joka ei ihan heti mielikuvista

haihdu. Pientä haikeuttakin oli ilmassa,

koska aamulla meitä olivat odottamassa

valmistelut kotiinlähtöä varten.

Sunnuntaina olisimme jo kotosuomessa

ja Unkarin matkan kokemukset jäisivät

elämään muistojen albumiin.

Teksti ja kuvat: Timo Ripatti

17


JÄSENINFO

Uusia jäseniä Suomen

Sahayrittäjät ry:ssä

Uusina jäseninä yhdistykseen ovat liittyneet

seuraavat yritykset, yhteistöt ja henkilöt.

Idän Metsäkone Oy

Asemantie 2,

82710 KOVERO

janne.hurskainen@idanmetsakone.fi

Luottopuu Oy

Kainuuntie 88 C 5

88900 KUHMO

luottopuu@luottopuu.fi

Hirsiveisto Kiuru Oy

Juha Kiuru

Hiirijärventie 253

29200 HARJAVALTA

info@hirsiveistokiuru.fi

Puusepänverstas Vaaksa

Jouni Vidqvist

Naapurinvaarantie 15C

88610 Vuokatti

jouni.vidqvist@vaaksa.com

Syntymäpäiviään ovat viettäneet:

Hannu Pihlaja 70 v.

Markku Dillström 70 v.

Jouni Mähönen 60 v.

Paljon Onnea!

KENELLE VUODEN 2019

SAHAYRITTÄJÄ- PALKINTO?

Suomen Sahayrittäjät ry:n hallitus pyytää

jäsenistöltä ehdotuksia vuoden

sahayrittäjä-palkinnon saajaksi.

Ehdotuksessa tulee käydä ilmi palkittavan

ansiot sahayrittäjyyden saralla.

Ehdotukset on jätettävä kirjallisena 15.12.2019

mennessä sähköpostiin info@sahayrittajat.fi

Suomen Sahayrittäjät ry:n hallitus

18


19


Meiltä sahat ja varaosat

joustavasti sinun

tarpeisiisi.

Mikko 0400 821 014

Mikael 044 340 8170

Taina 0400 975 999

More magazines by this user
Similar magazines