Suomen Sahayrittäjät 04/2020

4 / 2020
1

Kuva: Kaija Laaksonen
PÄÄKIRJOITUS
2
Hieno juttu, että pääsemme valmistautumaan jouluun.
Jouluvalmistelut vievät ajatukset mukaviin
asioihin ja lämpimiin tunteisiin ja nyt niitä ihmismieli
todellakin kaipaa. On tämä ollut sellainen vuosi,
että mieli tekisi sanoa paria valittua sanaa – isoilla etukirjaimilla…
Mutta jätänpähän sanomatta. On kuluneessa vuodessa ollut
paljon hyvääkin. Valtaosalla alamme jäsenyrityksiä on ollut jopa
ennätysvilkasta. Kuluttajamyynti saha- ja höyläpuolen tuotteissa
on paikoin aiheuttanut firman ovien saranoiden rasvausta
viikoittain. Se on hyvä juttu.
Sahatavaran vienti koki pienen notkahduksen, mutta loppuvuotta
kohden Matti ja Teppo lauloivat reippaasti: Minä tunnen
kuinka vauhti kiihtyy.. Sekin on hyvä juttu.
Suomalaiset ovat olleet esimerkillisiä noudattamaan valtiovallan
ja aluehallintoviranomaisten ohjeita ja määräyksiä, mitä
koronan taltuttamiseen tulee. Olemme olleet silläkin mittarilla
mitattuna Euroopassa mallioppilas. Se on hyvä juttu se.
Suomalaiset ovat ymmärtäneet kuluneena vuotena, mikä merkitys
pienillä, lähialueilla toimivilla yrityksillä on. Se merkitys
on konkretisoitunut monelle uudelle asiakkaalle hyvänä asiakaspalveluna,
laadukkaina tuotteina ja tunteena siitä, että on
tehnyt jotakin hyvää pienen yrittäjän vuoksi. Se jos mikä on
hyvä juttu.
Puurakentaminen on ottanut ison harppauksen eteenpäin.
Tosin, askeleita puurakentamisen sektorilla on otettava tulevina
vuosina vielä runsaasti, jotta puurakentaminen saadaan
sille tasolle, jolle se Suomessa kuuluu. Puutalossa asuu onnellinen
perhe. Se on hyvä ja terveellinen juttu.
Joulukuun viimeisenä päivänä vuonna 2019 sammutin vuoden
viimeisen savukkeen. Tänä vuonna en ole yhtään savuketta
suuhuni laittanut. Elopainoa on tullut lisää kolmen kilogramman
verran ja uusia tuoksuja nenääni lukematon määrä.
Vaimo laittaa entistä maittavampaa ja herkullisempaa ruokaa.
Läheiset ihmiset ovat saaneet olla terveinä ja itselläkin tossu
nousee vielä kohtuullisen mukavasti. Se on viimeisen päälle
hyvä juttu.
Löytyihän niitä kiitollisuuden aiheita tältäkin vuodelta. Ihmismieli
on nääs sellainen, että mitä enemmän päänuppiin ’syöttää’
positiivista viestiä, sen paremmin henkinen kantti jaksaa
ja kestää ne huonotkin hetket. Toki välillä saa pieneksi hetkeksi
vaipua ’synkkyyteen’, mutta sinne ei jäädä asumaan!
Uusi vuosi on ovella. Tehdään siitä meille jokaiselle menestyksekäs
ja onnen täyttämä vuosi.
Siunattua joulunaikaa
kaikille ja menestystä
vuoteen 2021!
Pidetään yhteyttä:
timo.ripatti@sahayrittajat.fi
040 821 82 38
Rahulanniementie 57
79100 LEPPÄVIRTA

4/2020
LÄHIPUU ®
4 Suomalainen lehtikuusi pärjää hyvin siperialaiselle
lahonkestävyydessä
8 Tältä näyttää Suomen suurin puukoulu
12 Rautalammin Lähipuu® -päiväkodin työmaa nytkähti käyntiin
14 Sekametsä pärjää paremmin
16 Sahayrittäjät viestii -WhatsApp-ryhmä
18 Jäseninfo
S.19 SUOMEN SAHAYRITTÄJÄT RY:N
TALVIPÄIVÄT OULUSSA 12.–14.2.2021
Kannen kuva: Kaija Laaksonen
Suomen Sahayrittäjät ry
Suomen Sahayrittäjät ry on piensaha- ja höyläämöteollisuuden
yhteistoiminta- ja etujärjestö, joka on perustettu vuonna 1946
edistämään alan toimintaedellytyksiä, ja sitä työtä yhdistys jatkaa
edelleenkin. Jäsenilleen Suomen Sahayrittäjä ry tarjoaa tietoja
alasta ja sen kehityksestä, asiakaskontaktipalvelut, näkyvyyden
yhdistyksen verkkosivuilla, koulutus-, neuvonta ja tuotetekniset
palvelut, jäsenetualennuksia yhteistyökumppaneilta, koulutusmatkoja
ja -retkiä sekä Suomen Sahayrittäjät-lehden.
Vuosijäsenmaksu vuonna 2021 on 150 €, verovähennyskelpoinen.
Kannatusjäsen vuosimaksu on 50 €.
Suonen Sahayrittäjät on Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema
ammattilehti, jota lukevat jäsenten lisäksi myös muut
alan ammattilaiset ja sidosryhmät. Lehti ilmestyy 4 kertaa
vuodessa. Maksuehdot 14 päivää netto.
Suomen Sahayrittäjät ry
Rahulanniementie 57, 79100 LEPPÄVIRTA
Puh. 040 821 82 38, info@sahayrittajat.fi
www.sahayrittajat.fi
Ilmoitushinnat vuonna 2021
Etukansi: 955 €
2 sivu ja takakansi: 870 €
Tekstissä: 1/1sivu 420 €, 1/2 sivua 310 €,
1/4 sivu 235 €, 1/8 sivu 190 €
Jäsenhinta: 1/8 sivu 120 €
Lisävärien käyttö: 84 €/lisäväri
Ilmoitushinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.
Reklamaatiot kahdeksan päivän kuluessa ilmestymisestä.
Päätoimittaja: Timo Ripatti,
timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38
Talous- ja jäsenasiat: Sirkku Varpa,
sirkku.varpa@sahayrittajat.fi, 040 5250 163
Ilmoitusmyynti: Timo Ripatti,
timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38
Painopaikka: Grano Oy, Kuopio
Taitto: Kaija Laaksonen, kaija.laaksonen@otavoima.fi
3

Suomalainen
Säännöllisesti harvennettu ja pystykarsittu
noin 60-vuotias lehtikuusikko Punkaharjulla
on tullut arvokkaimman kasvun
vaiheeseen.
lehtikuusi pärjää
hyvin siperialaiselle
lahonkestävyydessä
Lehtikuusi on hyvin kotiutunut maahanmuuttaja, joka ei kuulu Pohjoismaiden
luontaisiin puulajeihin. Viljeltynä se kuitenkin viihtyy meillä mainiosti.
Ensimmäiset siperianlehtikuusen
viljelykokeilut aloitettiin
Karjalan kannaksella 1727, ja
kokeilun tulokset ovat edelleen
ihailtavissa ’Raivolan lehtikuusikkona’
tunnetussa metsikössä. Raivolan
metsiköstä kerätyllä siemenellä aloitettiin
lehtikuusen viljely nykyisen Suomen
alueella 1800-luvun alkupuolella Kiteellä
ja Evolla ja vähän myöhemmin myös
Punkaharjulla.
4
Nykyisellään Suomessa arvioidaan olevan
jo noin 30 000 ha lehtikuusimetsiköitä.
Lehtikuusikoiden omistajat kaipaavat
ostajia vanhimmista lehtikuusikoista
kertyvälle tukille, mutta erityisen
kuumeisesti haetaan käyttöä nopeasti
kasvavalle ensiharvennuspuun sumalle.
Lehtikuusikoiden oikea-aikainen
harventaminen on aivan välttämätöntä
runkojen järeytymiselle. Pieniläpimittaisesta
rungosta sahatulle tavaralle ei ole
ihan helppoa löytää hyviä käyttökohteita.
Väljennyshakkuista saadaan jo reilusti
sydänpuuta sisältävää lehtikuusitukkia.
Vähitellen lehtikuusikoita alkaa tulla
merkittävässä määrin 80–100 vuoden
ikään, jolloin päätehakkuutakin voi jo
harkita. Tällä hetkellä Suomen lehtikuusitavaran
markkinoita hallinnee siperialainen
tuontipuu, mutta pelkästään kotimaisen
tukin varassa toimivia yrityksiäkin
jo on. Kotimaisen lehtikuusitukin

vuotuiseksi sahausmääräksi arvioidaan
kotitarvesahaus mukaan lukien 3000–
3500 m 3 . Olisi todella toivottaa, että lähellä
tuotetun sertifioidun lehtikuusitukin
tarjonta ja kysyntä kohtaisivat entistä
paremmin.
Haastaa sahurin ja puusepän
ammattitaidon
Lehtikuusen puuaines poikkeaa kuivausominaisuuksien,
voimakkaan kosteuselämisen
ja uuteainekoostumuksen
suhteen kotoisista havupuistamme
männystä ja kuusesta. Tiheyden, lujuuden
ja kovuuden osalta lehtikuusi muistuttaa
lähinnä koivua. Lehtikuusen ominaisuuksien
vaikutusta mekaaniseen jalostukseen
on tutkittu Suomessa systemaattisesti
1980-luvulta alkaen. Kattavin
kooste vuoteen 2000 mennessä
saaduista tutkimustuloksista on luettavissa
laajan yhteistutkimushankkeen
loppujulkaisusta ”Lehtikuusi puusepänteollisuuden
raaka-aineena” (Metsäntutkimus-laitoksen
tiedonantoja 809).
Julkaisu on edelleen ladattavissa kokonaisuudessaan
linkistä http://urn.fi/
URN:ISBN:951-40-1782-X . Julkaisun luvuissa
käsitellään muun muassa lehtikuusen
sahausta, kuivausta, liimausta,
pintakäsittelyä, haihtuvia yhdisteitä ja
mukana olleiden yritysten käyttäjäkokemuksia.
Järeitä 8-metrisiä
lehtikuusitukkeja
Punkaharjulta
140-vuotiaasta
metsiköstä. Hakkuukoneella
on ollut
kaatovaikeuksia.
Kokorungot ovat
menossa laivanmastoiksi.
Mastopuiden
takana näkyvät
nuoret puut ovat
kontortamäntyjä.
Lahonkestävyys
ja -kuivaustutkimuksessa
käytetyt
Punkaharjulla 80
vuotta kasvaneet
lehtikuuset menossa
sahaukseen
joulukuussa 2005.
Vaalea mantopuu
ja tumma sydänpuu
on helppo erottaa.
Vain sydänpuusta
saadaan lahonkestävää
puutavaraa.
Tutkimuksiin käytettävät
saheet on
numeroitu yksilöllisesti.
Suurin osa aineistosta
käytettiin
kuivaustutkimuksiin.
Vaihtoehto säälle ja kosteudelle
alttiisiin käyttökohteisiin
Tässä kirjoituksessa käsitellään lehtikuusen
pitkäaikaiskestävyydestä saatuja
viimeisimpiä tutkimustuloksia. Erityisesti
piha- ja ympäristörakentamisessa
haluttaisiin lisätä sellaisen puutavaran
käyttöä, jolle pystyttäisiin lupaamaan
riittävän pitkä elinkaari ilman haitallisia
suoja-aineita. Säälle alttiisiin käyttökohteisiin,
joissa puu pääsee välillä kuivumaan,
on jo tarjolla ja lisää kehitteillä
useitakin kilpailukykyisiä tuotteita (mm.
lämpökäsitelty puu). Maa- tai vesikosketus
sen sijaan on puulle niin rankka
käyttöolosuhde, että siinä tehokkaiden
kyllästeiden, kuten kreosootin käyttöä
joudutaan edelleen jatkamaan. Kyllästetyn
puun korvaamista luontaisesti lahonkestävillä
puulajeilla kannattaa kuitenkin
kohteittain harkita. Mikäli parinkolmenkymmenen
vuoden käyttöikä
katsotaan riittäväksi ja yksittäinen mui-
Lehtikuusen maalahotuskokeessa käytetty
puumateriaali. Ylhäältä päin toinen
lauta on Ust-Ilimskistä, Keski-Siperiasta,
tuotua ja muut Punkaharjulla kasvanutta
puuta. Kaksi ylintä lautaa on sahattu
tukin kestävimmästä osasta eli sydänpuun
pinnasta. Kahden alimman laudan
keskellä näkyy tukin keskiosassa oleva
heikompilaatuinen nuorpuu. Alin lauta
on hyvin nopeasti peltomaalla kasvaneesta
puusta.
5

ta nopeammin lahoava lankku ei aiheuta
suurta vaaraa rakenteen käyttäjille,
on männyn ja varsinkin lehtikuusen sydänpuu
varteenotettava materiaalivaihtoehto.
Erityisesti matkailu-, ulkoilu- ja
luontorakentamiskohteissa tulisi aina
harkita, onko välttämätöntä viedä kyllästyskemikaaleja
maastoon. Kyllästetyn
puun käytölle olisi hyvä miettiä vaihtoehtoja
myös esimerkiksi päiväkotien ja
koulujen lähiympäristöissä sekä eläinten
aitauksissa.
Metsäntutkimuslaitos (vuodesta 2015
alkaen Luonnonvarakeskus) alkoi tutkia
kotimaisen lehtikuusen sydänpuun
lahonkestävyyttä maakosketuksessa
1990-luvulla Punkaharjulla. Vuonna
2006 koekentälle laitettiin testaukseen
rinnakkain Siperiassa Ust-Ilimskissä ja
Punkaharjulla kasvanutta lehtikuusta,
koska oli vain arvailuja siitä, kuinka hyvää
kotimainen lehtikuusi on ominaisuuksiltaan
tuontipuuhun verrattuna.
’Maalahotuskoe’
Virallinen puutavaran maakosketuskoe
tehdään eurooppalaisen normin EN252
mukaisesti. Testattavasta puutavarasta
tehdään ensin tasalaatuisia 25 x 50 x
500 mm kokoisia lattoja. Vertailun vuoksi
kokeeseen otetaan aina mukaan lahonarkaa
männyn pintapuuta ja kaupallisella
kyllästeellä käsiteltyä männyn pintapuuta.
Punkaharjun kokeissa käytettiin
vielä yhtenä verrokkina suolakyllästeiden
kehittelyn huipentumaa CCA:ta
(tehoaineina kupari, kromi ja arseeni),
jonka kaupallinen käyttö oli tuolloin jo
kiellettyä. Testattava latta upotetaan
puoliksi multavaan maahan ja sitten
vain odotetaan – vähintään viisi vuotta.
Kerran vuodessa jokainen latta otetaan
ylös maasta ja arvioidaan silmänvaraisesti
sekä koestuspiikillä, kuinka lahoaminen
on edennyt. Koe mitataan syyslokakuussa,
koska talvella lahoamista ei
juurikaan tapahdu. Kun latan pinta on
pehmentynyt maanrajasta 3–5 mm syvyydeltä,
sille tehdään taivutuskoe erityisellä
kojeella. Lattaa taivutetaan keskeltä
voimalla, joka vastaa 124 kg:n massaa.
Voima on suuri, ottaen huomioon,
että koekappale on poikkileikkaukseltaan
vain puolet ”kakkos-kakkosesta”.
Jos latta ei katkea, se laitetaan takaisin
maahan ja koestus toistetaan vuoden
välein siihen saakka, kunnes latta murtuu.
[kuvakollaasi 6]
6
Maalahotuskoe EN252-normin mukaisesti. a) kentän kasvillisuus pidetään matalana,
jotta kaikilla koekappaleilla olisi samanlaiset olosuhteet, b) kokeen kesto mitataan kesäkausien
lukumääränä, talvella lahoamista ei tapahdu, c) kenttäkokeessa 25x50x500
mm mittainen latta upotetaan puoliksi maahan, lahoaminen alkaa maanrajasta,
kuvassa vertailumateriaalina käytettävä männyn pintapuu, d) useita vuosia maassa
olleen latan lujuus testataan kojeella, jossa taivuttava voima vastaa 124 kg massaa,
e) tämän latan osalta koe on ohi, koska se on murtunut poikki.
Analyysi maalahotuskokeen
tuloksesta 11. kesän jälkeen ja
seuranta 15. kesään saakka
Perustamishetkellä suunniteltiin, että
koetta seurataan 10 vuotta. Kun koe arvioitiin
11 kesän jälkeen, todettiin että
kiinnostavin tieto on edelleenkin vasta
kehittymässä. Taulukossa 1 on esitetty
yksinkertaistettu testaustulos 11 kesäkauden
jälkeen. Lisäksi taulukossa on
seurantatieto myöhempien kesien taivutustesteistä.
Tärkein havainto on se, että sekä luontaisesti
syntyneestä siperialaisesta metsiköstä
että 80 vuotta vanhasta istutusmetsiköstä
Punkaharjulta peräisin oleva
puutavara on kestänyt maakosketusta
samalla tavoin ja molemmat hämmästyttävän
hyvin. Nuorpuusta syntyneen
sydänpuun lahonkestävyys on sekin ollut
parempi kuin laboratoriokokeiden
perusteella odotettiin. Taivutuskokeissa
on toistuvasti käynyt ilmi, että pinnalta
pehmenneet lehtikuusilatat ovat hyvin
joustavia eivätkä helposti murru poikki.
Kuivauksen jälkeen lehtikuusen puuaines
on tunnetusti hyvin kovaa ja haurasta.
Havainnosta voi päätellä, että vaikkapa
taipuisaksi muuttunutta ulkoportaikkoa
ei tarvitse heti käydä uusimaan, koska
käyttöikää voi olla vielä toinen puoli
jäljellä. Käyttöikä on keskeinen tekijä
puun teknisen ja taloudellisen kilpailukyvyn
kannalta. Lisäksi hiilineutraaliin
talouteen pyrkimisen kannalta on tärkeää
pitää puinen rakenne käytössä mahdollisimman
pitkään, jotta puuhun sitoutunut
hiili pysyisi poissa ilmakehästä.
Yllättävintä tuloksissa on se, että tehokkaalla
kyllästysaineella käsitelty
puu näyttää lahoavan jopa nopeammin
kuin lehtikuusen sydänpuu. Aikanaan
’Lahontuho’-nimellä markkinoitu
CCA oli 50 vuotta hinta-laatusuhteeltaan
ylivertainen kyllästysaine, jonka
käyttö haitallisuuden vuoksi jouduttiin
kuitenkin kieltämään. Laimealla CCAliuoksella
kyllästettyjen lattojen lahoamisen
nopeutuminen oli havaittavissa
jo 11 vuoden jälkeen ja kaikki latat katkesivatkin
jo parin vuoden kuluessa. Vä-

kevällä liuoksella kyllästettyjen lattojen
kunto on huonontunut nopeasti, mutta
niistä yksikään ei ole vielä toistaiseksi
katkennut. Pelkästään kuparia sisältävällä
tehoaineella kyllästetyt latat ovat olleet
väkevällä CCA:lla käsiteltyjen veroisia.
Kaikkiaan kyllästetyt latat ovat olleet
kestävyydeltään tasalaatuisempia kuin
sydänpuulatat, mikä ei ole yllätys. Ominaisuuksien
suuren vaihtelun tiedetään
olevan lajittelemattoman sydänpuutavaran
heikko kohta. Heikoimmat sydänpuulatat
ovat jo katkenneet, mutta kestävien
osalta testi jatkuu jännittävänä 15
vuoden jälkeen. Seuraavan viiden vuoden
kuluttua jo ehkä tiedetään, seisooko
testikentällä viimeisenä pystyssä kyllästettyjä
vai sydänpuisia lattoja.
Männyn pintapuun nopea lahoaminen
todistaa, että koekenttä on olosuhteiltaan
vaativa ja siten testaukseen sopiva.
Toisin sanoen sydänpuun hyvä kestävyys
ei johdu siitä, etteikö maassa olisi ollut
aggressiivisia hajottajaeliöitä. Männyn
sydänpuun tulos osoittaa, että sen maakosketuskestävyys
ei ainakaan tässä kokeessa
ollut lehtikuusen veroinen, eikä
riittävä pitkäaikaiseen kohteeseen. Jos
rakenteen odotettu käyttöikä on korkeitaan
kaksikymmentä vuotta, silloin järeällä
mäntyiselläkin sydänpuulankulla
todennäköisesti pärjätään. Maasta irti
olevilla rakenteilla käyttöikä on huomattavasti
pitempi. Tässä testissä Lapista ja
Etelä-Suomesta peräisin oleva männyn
sydänpuu osoittautuivat kestävyydeltään
tasaveroisiksi.
Taulukko 1. Yksinkertaistettu tulos lehtikuusen
ja männyn sydänpuutavaran
maakosketuskokeesta. CCA viittaa kromi-kupari-arseeni-valmisteella
ja Celsure
kuparia sisältävällä valmisteella painekyllästettyyn
vertailumateriaaliin.
Nuorsydänpuulla tarkoitetaan ytimen
lähiympäristössä olevaa puuta. Testi on
tehty poikkileikkaukseltaan 25x50 mm
kokoisella latalla. Kappaleen paksuntaminen
pidentää käyttöikää huomattavasti.
Rungon sisäisen vaihtelun
sudenkuopat
Käyttäjien kokemukset lehtikuusen kestävyydestä
kosteissa olosuhteissa vaihtelevat
jonkun verran. Rungon kasvunopeudella
tai kasvupaikalla ei ole suurta
Ilomantsissa sijaitsevan Möhkön ruukin
laivakanavan sulkurakenteiden entisöintiin
käytettiin lehtikuusta. Lehtikuusi soveltuu
hyvin vedessä oleviin rakenteisiin.
merkitystä lahonkestävyydelle, vaan ratkaisevaa
on kestävyyteen vaikuttavien
uuteaineiden määrä. Yksittäisten runkojen
välillä samassakin metsikössä tiedetään
olevan perinnöllisiä eroja uuteaineiden
määrässä. Sattumalta käyttöön
joutunut heikosti kestävä runko voi olla
yksi syy muutamien käyttäjien pettymyksille.
Keskeisin syy huonoihin kokemuksiin
lienee kuitenkin se, että rungon
sisäistä vaihtelua ei ole ymmärretty ottaa
huomioon. Kestävintä puutavaraa
saadaan sydänpuun pintaosasta. Aivan
yhtä hyvin kestävää sydänpuutavaraa ei
saada nuorpuusta, joka koostuu ytimen
ympärillä olevista ensimmäisistä, usein
hyvin leveistäkin vuosirenkaista. Kuoren
alla vaaleana erottuva mantopuu eli pintapuu
on lehtikuusellakin hyvin lahonarkaa
eli sitä tulee välttää saheissa, joilta
vaaditaan lahonkestävyyttä. Edellä kuvatun
vaihtelun vuoksi ensiharvennuksesta
saatavaa pienpuuta tai vanhemmankaan
rungon latvatukkia ei kannata
käyttää pitkäaikaisiin tai vaativiin ulkokohteisiin.
Erityisen tärkeää on, että
pienpuusta sahatulla puutavaralla ei pilata
järeästä kotimaan tukista sahatun
sydänpuutavaran mainetta.
Johtopäätelmiä
Pitkään jatkuneiden kokeiden tulokset
vahvistavat yleisesti vallinneen käsityksen
lehtikuusen sydänpuun hyvästä lahonkestävyydestä
maa- ja vesikosketuksessa.
[Kuva 7] Tulokset myös osoittavat,
ehkä vähän yllättäenkin, että kotimainen
puutavara pärjää kestävyydessä oikein
hyvin siperialaisen tuontipuun rinnalla.
Sydänpuun pintaosan ja nuorsydänpuun
välinen kestävyysero ei näytä
olevan niin suuri kuin on pelätty. Yllättävintä
tässä kokeessa lienee kuitenkin se,
että lehtikuusi on jo ohittanut kestävyydessä
laimean kyllästysainekäsittelyn ja
se painii tasaväkisesti väkevämpien kupari-
ja CCA-käsittelyjen kanssa. Vaikka
männyn sydänpuu ei näytä pärjäävän
lehtikuuselle maakosketuksessa, se kyllä
tarjoaa hyvän luonnonmukaisen vaihtoehdon
moniin maasta irti oleviin ulkokäyttökohteisiin.
Teksti ja kuvat: Martti Venäläinen
Tekstin kirjoittaja erikoistutkija Martti Venäläinen
työskentelee Luonnonvarakeskuksessa
Savonlinnassa puun laatuominaisuuksien
vaihteluun ja mittaamiseen liittyvien kysymysten
parissa. Maakosketuskestävyyttä
koskevan tutkimuksen tulokset 11 vuoden
jälkeen on julkaistu vuonna 2019 Venäjällä
ilmestyvässä metsätieteellisessä aikakauslehdessä
”Sibirskij Lesnoj Zurnal”.
7

Tältä näyttää Suomen
suurin puukoulu
– julkisesta
puurakentamisesta
voi puhua jo
trendinä
Imatran Mansikkalan koulussa on 11 000 hyötyneliötä. Ainoastaan
perustukset, väestönsuojat ja portaikot ovat betonia.
Yhä useampi koulu ja päiväkoti rakennetaan
puusta. Puurakentamisen puolesta
puhuvat ekologisuus, terveysvaikutukset ja
oppimistulokset. Myös aluetalous hyötyy.
8
”Ekologisuus ja
kestävä kehitys
ovat vahvasti
mukana opetussuunnitelmassa,
meillä
puukoulussa
myös livenä”,
toteaa rehtori
Lasse Tiilikka
koulunsa Jättiläisen
portailla.
Rehtori Lasse Tiilikka näyttää
onnelliselta hymyillessään
valokuvaajalle koulunsa Jättiläisten
portailla. Kohta koulun
sisääntuloa hallitsevaan, porrasmaiseen
katsomoon pääsevät tutustumaan
myös oppilaat.
Imatran Mansikkalan koulukeskus valmistui
ajoissa alkavaan lukuvuoteen. Yhteensä
1400 peruskoululaista, lukiolaista
ja päiväkotilasta pääsee aloittamaan
syksyn upouusissa tiloissa.

Koulun suunnittelussa on kiinnitetty huomiota luonnonvaloon, jota
virtaa tiloihin myös kahden valopihan kautta.
Mansikkalan koulun ulkoseinät on suojattu rautavihtrillillä,
joka harmaannuttaa puun luonnollisen sävyisesti.
”Ihan naurattaa, kuinka iloisia lapsia
tuossa pihalla on jo näkynyt”, Tiilikka sanoo.
”On todella harvinaista päästä kokemaan
tällaista urallaan.”
Tiilikan mukaan päätös puukoulun rakentamisesta
oli Imatralla iso ja positiivinen
uutinen. Sekä henkilöstö että vanhempaintoimikunnat
huokaisivat helpotuksesta.
Vanhoissa kouluissa oli kärsitty
sisäilmaongelmista, joita puurakentamisen
tiedettiin ehkäisevän.
”Tutkimusnäyttöä on myös siitä, että
puu luo rauhallisen oppimisympäristön
ja parantaa jopa oppimistuloksia”, Tiilikka
toteaa ja kiinnittää huomion tilojen
ääniystävällisyyteen. Edes suuressa liikuntasalissa
askeleet eivät kaiu.
Imatra teki syksyllä 2016 valtakunnallista
huomiota saaneen päätöksen. Vajaan
30 000 asukkaan kaupunki päätti luopua
yhdeksästä koulusta ja keskittää opetuksen
kolmeen isoon koulukeskukseen.
Myös Mansikkalan koulun tieltä purettiin
vanha koulurakennus.
Suomen Metsäkeskuksen Jouni Silvast ja Johanna Pulli uskovat puurakentamisen ja
aluetalouden nousuun. Mansikkalan koulu on heidän mukaansa hyvä esimerkki paikallisten
yritysten käyttämisestä.
Tila tukee yhteisöllisyyttä
Imatran Mansikkalan koulu jatkaa modernien
puukoulujen sarjaa. Jo joka neljäs
koulu ja päiväkoti rakennetaan Suomessa
puusta. Tiennäyttäjiä ovat olleet
muun muassa neljä vuotta sitten valmistunut
Pudasjärven hirsikoulu ja vuotta
myöhemmin Kuhmoon noussut Suomen
ensimmäinen CLT-rakenteinen Tuupalan
koulu.
Lasiset väliseinät
tekevät
tiloista helposti
lähestyttäviä
ja tukevat
avoimen oppimisympäristön
tavoitteita.
9

Puurakentaminen vahvistaa
aluetaloutta
Koronatilanne vaikuttaa Mansikkalankin
koulussa arkeen. Yhteiset isot kokoontumiset
saavat vielä odottaa ja vain ekaja
tokaluokkalaiset ovat päässeet tutustumaan
uuteen kouluunsa ennen lukuvuoden
alkua.
Forest.fi pääsi vierailemaan koululla juuri
ennen lukuvuoden alkua yhdessä Suomen
Metsäkeskuksen puurakentamisen
hankkeen projektipäällikön Johanna
Pullin ja asiantuntijan Jouni Silvastin
kanssa.
Kaakon puurakentaminen kasvuun
-hankkeen tavoitteena on edistää puutuotteiden
käyttöä Kaakkois-Suomen
rakennushankkeissa ja tukea paikallista
osaamista ja tuotantoa.
Koulun sisääntuloa
hallitsee Jättiläisen
portaiksi
nimetty katsomo
ja aaltoileva kattorakenne.
”Puurakentamisella on vahva aluetaloudellinen
merkitys. Parhaimmillaan paikallisten
yritysten kanssa keskustellaan
jo tarvekartoitusvaiheessa, jotta ne pystyisivät
ottamaan isot urakat huomioon
suunnittelussaan ja jopa tuotekehityksessään”,
Jouni Silvast sanoo.
”Markkinavuoropuhelu on saatava toimivaksi,
jotta puun ei tarvitse matkustaa
tarpeettomasti mutta raha saadaan
kiertämään”, Johanna Pulli toteaa.
Imatran Mansikkalan koulu on puurunkorakenteinen.
Ulkoa koulun ilmettä
hallitsee tumma puulaudoitus ja harjakatot.
Rakennustyöt tehtiin täysin sääsuojan
alla. Rakennusurakan toteuttaa
YIT elinkaarihankkeena, eli se on vastuussa
esimerkiksi peruskorjauksista siten,
että rakennuksen arvo vastaa vähintään
80 prosenttia rakennuksen uudisarvosta
vielä sopimuksen päättyessä
20 vuoden kuluttua.
Sisällä koulussa vastaan tulvii valo. Lasia
on paljon, samoin vaaleaa puupintaa.
10
Koulun suuressa
monitoimihallissa
korostuu puurakennuksen
rauhallinen
äänimaailma.
Puuta on käytetty runsaasti myös kalusteissa
naulakkoja ja oppilaiden lokeroita
myöten.
Tilat on suunniteltu niin, että ne tukevat
yhteisöllisyyttä ja avointa oppimisympäristöä.
Luokkahuoneista näkyy lasiseinien
kautta toisiin ja niitä on mahdollista
yhdistää suuremmiksi tiloiksi.
Perinteisiä käytäviä koulussa ei ole juuri
lainkaan. Opettajanhuoneen pastellinsävyiset
sohvat näkyvät aulaan lasiseinän
läpi.
Julkisen sektorin asema on
tärkeä
Puu tekee Silvastin mukaan parhaillaan
uutta tulemista rakentamiseen juuri julkisessa
rakentamisessa. Puuhun suhtaudutaan
kunnissa myönteisesti myös
Tommi Palokankaan maisterintutkielman
mukaan. Joka neljäs uusi koulurakennus
on puurakenteinen ja myös yhä
useampi päiväkoti ja hoitolaitos rakennetaan
puusta.
”Julkisen sektorin asema rakentamisen
markkinoilla on keskeinen, sillä mitä
enemmän kunnissa rakennetaan toimitiloja,
päiväkoteja ja kouluja puusta, sitä
enemmän se luo kysyntää myös yksityisillä
markkinoilla”, Palokangas toteaa
tutkielmassaan.
Aluetalouden vahvistamisen lisäksi puurakentamista
edistävät ilmastopolitiikan

ja kestävän kehityksen tavoitteet. Niiden
ja ekologisuuden rinnalla tärkeitä ovat
puurakentamisen positiiviset vaikutukset
terveyteen ja hyvinvointiin, mistä
on Silvastin mukaan pian valmistumassa
uutta tutkimusnäyttöä muun muassa
Kuhmon CLT-rakenteisesta koulukeskuksesta.
Suomen pientaloista ja vapaa-ajan rakennuksista
valtaosa on tehty puusta,
mutta puun kerrostaloissa ja julkisessa
rakentamisessa puun käyttö on lisääntynyt
vasta viime vuosina muun muassa
uusien, puun käytön laajemmin mahdollistavien
palomääräysten myötä.
Työ- ja elinkeinoministeriön katsauksen
mukaan esimerkiksi puuelementtiteollisuuden
reilut 30 yritystä on suureksi
osaksi perustettu 2010-luvulla. Alle viidessä
vuodessa yritysten liikevaihto ja
henkilöstömäärä ovat kaksinkertaistuneet.
Artikkeli on julkaistu forest.fi sivustolla
Teksti ja kuvat: Anna Kauppi
Puupalkinto 2020 -kunniamaininta
Imatran Mansikkalan koulukeskukselle
Koulukeskuksen arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Perko Oy
Kunniamaininnan perusteluna tuomaristo toteaa seuraavaa:
1400 oppilaan koulukeskus on jaettu taitavasti ihmisen mittaisiin osiin. Ulkoapäin
rakennus on samalla suurpiirteinen ja yksityiskohtainen. Sen julkisivujen
ja kattojen rytmi on voimakkaasti puuarkkitehtuuria ilmentävä. Sisätilat
ovat ryhmitelty pieniin yksiköihin viehättävän sisäpihan ympärille.
Liimapuisen pilari-palkkirakenteen, suurien ikkunoiden ja lasiseinien ansiosta
syvärunkoisen rakennuksen tilat ovat ilmavia ja valoisia. Systemaattinen
rakenne mahdollistaa tilojen joustavan käytön sekä muunneltavuuden
muuttuvien tarpeiden mukaisesti.
Rakennuksessa on käytetty liimapuurakenteita, ripalaattoja, rankoseinäelementtejä
sekä naulalevyristikoita rationaalisesti ja rakennusosille ominaisella
tavalla. 15 000 bruttoneliömetrin kokoinen koulukeskus on toteutettu nopealla
aikataululla elinkaarihankkeena. Rakennus on osaavasti suunniteltu,
ja rakentamisen laatu on viimeisteltyä ja korkeatasoista.
11

Rautalammin Lähipuu®
-päiväkodin työmaa
nytkähti käyntiin
Pohjois-Savossa Rautalammilla
kunnan koulukeskuksen viereen
ensi vuoden elokuussa
valmistuva Lähipuu® -päiväkoti
starttasi rakentamisen osalta liikkeelle
suunnilleen suunnitellussa aikataulussa.
Rautalammin kunnan tekninen johtaja
Antti Tuppura on onnellinen mies.
Suu on savolaiseen tapaan pienessä hymynkareessa.
”On todellakin tyytyväinen
olo. Nyt rakentaminen lähtee konkreettisesti
liikkeelle ja hieno asia on, että
virallisena valitusaikana ei tullut yhtään
valitusta urakotsijavalinnoista. Valitukset
olisivat vääjäämättä siirtäneet
rakentamisen aloitusta ja se ei olisi ollut
kenenkään etu. Nyt joulukuun alkupuolella,
rakentamisen ollessa jo käynnissä
saamme pitää ’juhlallisen’ lopullisen
urakkasopimusten allekirjoitustilaisuuden”,
iloitsee tekninen johtaja Antti
Tuppura.
Pääurakoitsijana päiväkotihankkeessa
toimii Pieksämäkeläinen YsiYsi Rakennus
Oy. Päiväkotityömaan vastaavana mestarina
toimii pitkän kokemuksen rakennustyömailta
omaava Jyrki Tamminen.
”Tyytyväinen olen siitäkin, että Jyrki on
’ykkösnyrkki’ tällä työmaalla. Hänen kokemuksensa
tämän kaltaisista hankkeista
on kullan arvoinen asia, varsinkin, kun
rakentaminen tapahtuu haastavissa olosuhteissa
talviaikaan. Kun pohjatyöt perustusten
ja viemäröinnin osalta ovat
valmiita, pääsemme suorittamaan varsinaista
rakentamista sääsuojan sisältä.
Rakentamisen aikainen sääsuojaus
varmistaa rakennusmateriaalien kuivana
pysymisen ja siten ennaltaehkäisee
mahdollisten kosteusvaurioiden tulemisen”,
kertoo Antti Tuppura.
Sahayrittäjä – lehti seuraa tiiviisti Rautalammin
kunnan Lähipuu® -päiväkotihanketta.
Päiväkoti -hankkeeseen tarvittava
puutavara on tullut Rautalammin kunnan
omasta metsästä.
Puutavara on sahattu/kuivattu/mitallistettu
Rautalammilla kevään 2020 aikana,
jonka jälkeen sahatavaraa on säilytetty
kuivassa varastossa. Kantaviin rakenteisiin
tarvittava sahatavara on myös
lujuuslajiteltu Insta 142 standardin mukaan.
12

Luotettava ja taloudellinen
Norwood tukkivannesaha
Rakenna tukkivannesaha mielesi mukaan runsailla lisävarusteilla
Uusittu malli!
LumberMate
LM29V2
Hinta alk:
5590,00
Valmistettu Kanadassa
Alustan pituus 6,0 m
Saatavilla sähkö- tai
polttomoottorilla
Tekniset tiedot
Tukin halkaisija: 74 cm
Tukin pituus: 5,0 m
Alustan pituus: 6,0 m (sis. jatkon)
Laudan leveys max: 61 cm
Moottorivaihtoehdot:
13,5 hv Briggs&Stratton, sähköstartti
14 hv Kohler
7,5 kW Norwood sähkömoottori
HUOM!
Kuvan malli lisävarusteltu.
Traileri ei sisälly hintaan.
Vahvistettu, vääntöjäykempi
sahakelkka
Parannettu terän ohjain
ja sahanpurun poisto
Tehokas ja edullinen
Norwood tukkivannesaha
Uusittu malli!
LumberMan
MN26V2
Hinta alk:
4690,00
Valmistettu Kanadassa
Alustan pituus 4,8 m
Saatavilla sähkö- tai
polttomoottorilla
Tekniset tiedot
Tukin halkaisija: 69 cm
Tukin pituus: 3,8 m
Alustan pituus: 4,8 m
Laudan leveys max: 59 cm
Moottorivaihtoehdot:
13,5 hv Briggs&Stratton
4,0 kW Norwood sähkömoottori
Vahvistettu, vääntöjäykempi
sahakelkka
Parannettu terän ohjain
ja sahanpurun poisto
KATSO MUUT SAHALAITOKSET: WWW.UITTOKALUSTO.FI
www.facebook.com/uittokalusto www.instagram.com/uittokalusto www.youtube.com/uittokalusto
SAVONLINNA | Taitajantie 2 | 015 555 0402 | shop@uittokalusto.fi
Tilaa verkkokaupasta >> www.uittokalusto.fi
13
TAMPERE | Ahlmanintie 72 | 03 222 5585 | tampere@uittokalusto.fi

Sekametsä pärjää
paremmin
Ilmastonmuutos on lisännyt kiinnostusta kasvattaa sekametsiä.
Yksipuolinen kuusen viljely aiheuttaa monia ongelmia.
14
Suomi on Euroopan metsäisin
maa, mutta sekametsiä meillä
on niukasti. Tuoreimman valtakunnan
metsien inventoinnin
mukaan sekä havu- että lehtipuita
kasvavia sekametsiä, joissa pääpuulajin
lisäksi on vähintään 25 prosenttia muita
puulajeja, on metsäpinta-alastamme
noin 14 prosenttia.
Niukkaa sekametsien osuutta selittävät
osin metsänhoidon perinteet, osin
maantiede. Jaksollinen metsänkasvatus
on suosinut yhden puulajin havumetsiä,
ja etenkin maan pohjoisosissa karut
metsätyypit kehittyvät luontaisestikin
puhtaiksi männiköiksi.
Kiinnostus sekametsien kasvatusta kohtaan
on kuitenkin kasvussa.
”Huoli ilmaston muuttumisesta, monimuotoisuus,
tuhoriskit ja metsien elinvoima.
Näkisin, että nämä ovat niitä isoja
ajureita, jotka puhuvat sekametsien
kasvatuksen puolesta”, Luonnonvarakeskuksen
erikoistutkija Saija Huuskonen
arvioi.
Istutusmäärissä kuusi on dominoinut
koko 2000-luvun, ja tällä hetkellä 65–70
prosenttia istutustaimista on kuusia. Yksipuolinen
kuusen viljely on kuitenkin
ongelmallista.
Pintajuurisena puulajina kuusi on muita
puita alttiimpi kuivuudelle ja myrskytuhoille,
joiden odotetaan yleistyvän
ilmastonmuutoksen myötä. Mikäli roudattomat
talvet yleistyvät, korjuun aikaisten
juuristovaurioiden riski kasvaa.
Kuusta on hirvituhojen pelossa istutettu
alueille, jotka luontaisesti ovat sille liian
kuivia ja karuja.
”Kuivilla ja karuilla mailla kuusen elinvoima
kärsii, jolloin se altistuu esimerkiksi
kirjanpainajatuhoille”, Huuskonen
sanoo.
Pitkällä aikavälillä yksipuolinen kuusen
viljely myös happamoittaa ja köyhdyttää
maaperää.
Lehtipuut kohentavat maata, monimuotoisuutta
ja maisemaa. Lehtipuukarike
nostaa maan lämpötilaa ja pH:ta
sekä lisää sen viljavuutta. Kangasmailla
typpi on usein kasvua rajoittava tekijä,
mutta esimerkiksi lepät voivat juurinystyröidensä
bakteerien avulla sitoa ilmakehän
typpeä maaperään kasveille käyttökelpoiseen
muotoon. Samalla maan
mikrobitoiminta vilkastuu ja ravinteiden
saatavuus paranee.
”Lehtipuut ovat tärkeitä monille metsälajeille.
Pelkästään haavalla elää kymmeniä
uhanalaisia lajeja”, Huuskonen
sanoo.
Sekametsät ovat arvokkaita virkistyskäytön
kannalta, sillä ne koetaan usein valoisiksi
ja silmää miellyttäviksi. Sekametsissä
mustikkasadot ovat suuremmat ja
sienien lajikirjo rikkaampi kuin yhden
puulajin metsissä.
Isossa mittakaavassa sekametsät ovat
kestäviä tuhoja vastaan. Huuskosen mukaan
on silti hyvä tiedostaa, että aina
näin ei ole. Joskus sekametsä on yhtä
altis tai jopa alttiimpi tuhoille kuin yhden
puulajin metsä.
”Juurikäävän leviäminen hidastuu sekametsissä,
mutta mesisienen leviäminen
ei. Männyn versoruoste puolestaan
yleistyy, jos männyn taimikossa kasvaa
haapavesakkoa.”

Nykytiedon valossa sekametsät eivät
kasva nopeammin tai sido enempää hiiltä
kuin yhden puulajin metsät.
”Sekapuuston vaikutus metsän kokonaistuotokseen
on pieni tai jopa negatiivinen.
Hiilen sidonta ei tätä kautta tehostu,
vaan positiivinen vaikutus tulee
metsän parantuneesta elinvoimasta ja
pienentyneestä tuhoriskistä.”
Talousmetsä uudistetaan yleensä istuttamalla
joko kuusta, mäntyä tai koivua
tai kylvämällä mäntyä. Ensimmäinen askel
sekametsää kohti otetaan, kun uudistusalan
sisällä eri maaston kohdat
uudistetaan ravinteisuus huomioiden
eri puulajeille.
Huuskosen mukaan kuusen ja männyn
sekaviljelystä on saatu myönteisiä koke-
muksia. ”Männylle ja kuuselle sopivilla
kasvupaikoilla kylvömännyt ja istutetut
kuuset kasvavat tasatahtiin.”
Lehtipuun taimia harvoin on tarpeen
kylvää tai istuttaa, sillä niitä tulee taimikkoon
luontaisesti. Metsän myöhempi
käsittely määrää sen, millaiseksi puulajijakauma
kehittyy.
”Sekametsän ratkaisun paikat ovat taimikonhoidoissa
ja harvennushakkuissa,
joissa sekapuuston osuus usein vähenee
ratkaisevasti”, Huuskonen sanoo.
Lehtipuustoa kannattaa siis jättää kasvamaan,
mutta entä sen jälkeen? Sekametsien
kasvatuksessa on monta, tutkijoillekin
vielä avointa kysymystä, joihin
Huuskonen kollegoineen hakee parhaillaan
vastausta.
Tutkimushankkeissa pyritään muun muassa
selvittämään, miten sekametsää pitää
hoitaa, jotta sekapuustoisuutta saadaan
ylläpidettyä tai lisättyä tai miten
yksijaksoinen sekametsä perustetaan ja
miten sitä kasvatetaan läpi kiertoajan.
Yksi kiinnostava kysymys on, voidaanko
puulajisuhteita ohjaamalla vaikuttaa hirvieläinten
aiheuttamiin tuhoihin.
”Hirvikysymys on sekametsien perustamisessa
suurin ongelma ja merkittävä
syy siihen, miksi meillä on vähän nuoria
koivumetsiä ja koivusekapuuta”, Huuskonen
toteaa.
Teksti: Maria Latokartano
Julkaisija: Luonnonvarakeskus
Parasta puuta sekametsästä
Metsä tarvitsee kirvestä säännöllisin väliajoin.
Itsellä on kokemusta omasta taimikkoalueesta.
Tai oikeammin siitä kuinka
haastavaa on saada kasvuun hakkuun
jälkeen yhden puulajin istutuskuusikko.
Kesäkuun hallayöt ja hirvien tykästyminen
taimikkooni on aiheuttanut minulle
harmaita hiuksia. Olenkin jo suosiolla
jättänyt tässä vaiheessa taimikon ylitiheäksi
lehtipuun osalta. Metsäkeskuksen
Kemera-tarkastus osui taimikkooni
kolme vuotta sitten ja kerroin tarkastajalle,
että jos alkukesän halla ei vie kasvua
niin hirvet talvella kyllä hoitaa oman
osansa… näkyy hirville kelpaavan puu
kuin puu.
Monessa asiassa vanha viisaus
on parempi kuin
”pussillinen” uusia. Metsänkasvatuksesta
löytyy
vankkaa kokemusta monelta iäkkäältä
metsänomistajalta – paras ja laadukkain
puu saadaan sekapuustoisesta metsästä.
Mutta, kun viimeiset vuosikymmenet
on metsänomistajia patistettu kasvattamaan
metsiään mahdollisimman tehokkaasti
siten, että sieltä saadaan suurin
mahdollinen kuutiomäärä puuta.
Siihen ”opetusmateriaalin” ei välttämättä
ole sopinut sekapuustoiset metsäpalstat.
Ilmastonmuutos ja metsänkasvatuksen
järkiperäistäminen on nostanut
sekapuiset metsiköt uuteen nousuun.
Tarkastaja jakoi huoleni ja antoi taimikon
hoidosta puhtaat paperit. Sekapuustoinen
metsä on tulossa. Jospa tulevana
talvena ne luontaiset männyt ja
rauduskoivut olisivat jo hirven tavoittamattomissa.
Sahurit tarvitsevat tulevaisuudessa(kin)
laadukasta tukkipuuta. Luulen, että jonkinlainen
notkahdus hyvälaatuisen (lue:
tieheäsyisen) tukkipuun saatavuuden
osalta tulevaisuudessa koetaan. Metsän
kasvatus on pitkäjänteistä puuhaa. Tällä
hetkellä saamme nauttia vanhempiemme
metsänhoidon osaamisen tasosta –
laadukkaan tukkipuun muodossa.
Millaista sahapuuta jälkipolvet sahaavat?
Siihen voi jokainen metsänomistaja
vaikuttaa.
Metsä on lapsilta lainassa, sanoo vanha
viisaus.
Teksti: Timo Ripatti
15

Suomen Sahayrittäjät ry:n jäsenistölle on nyt tarjolla oma
Sahayrittäjät viestii -WhatsApp-ryhmä
Tiedonkulku, kaupankäynti ja nopea tavoitettavuus
luovat omanlaisiaan haasteita
yrittäjälle. Ajantasainen tieto tarjoaa sahayrittäjälle
nopean mahdollisuuden reagoida
vaikkapa uuteen kauppakumppanuuteen tai
tarjoukseen omista tuotteista. Nopeaan viestintään
on ratkaisu. WhatsApp sovellus sahayrittäjille.
Mikä WhatsApp sovellus on?
WhatsApp on ilmainen pikaviestisovellus, joka
on saatavilla Androidille ja muille älypuhelimille.
WhatsApp käyttää puhelimesi internetyhteyttä, ja
sen ansiosta voit lähettää viestejä. Sen saat ladattua
puhelimeesi sovelluskaupasta, jollei sitä sinulla
vielä ole asennettuna.
Miksi uusi ryhmä tarvitaan?
Sahayrittäjät viestii -WhatsApp-ryhmän perustamiseen
oli selkeä tarve. Suomen Sahayrittäjät ry saa
viikoittain kyselyjä asiakkailta eri saha-alan toimijoista
ympäri valtakunnan. On erikoispuun kysyjää,
sahauspalvelun etsijää, erikoisten (mm. isojen) dimensioiden
tarvitsijaa ja monta muunlaista selvitettävää
kaupallista ratkaisumahdollisuutta.
Nyt ryhmän perustamisen jälkeen on helppoa laittaa
viestiä ryhmään ja kysellä/tavoittaa halukkaita
toimijoita kyseisen ”työmaan” ratkaisuun. Myös
kaikki ryhmän jäsenet voivat myydä/ostaa/vaihtaa
keskenään tavaraa. Jos jollakin yrittäjällä on ollut
kauppakumppanina hieman haastavampi tapaus
rahaliikenteen suhteen, siitäkin voi vinkata muille
ryhmän jäsenille.
Ryhmän jäsenten viestien tulee olla asiallisia, mieluusti
napakasti kerrottuja myynti/ostoilmoituksia
tms.
Päiväkirjaan kirjoitettavat tarinat eivät kuulu tähän
viestiryhmään – niiden paikka on muualla!
Miten Sahayrittäjät viestii -ryhmään voi
liittyä mukaan?
• Lataa puhelimeesi ensin WhatsApp-sovellus
sovelluskaupastasi.
• Lähetä sähköposti Marko Tamminiemelle marko@tamminiemi.com
ja pyydä Markoa lisäämään
sinut Sahayrittäjät viestii -ryhmään.
• Muista laittaa Markolle koko nimesi ja puhelinnumerosi.
• WhatsApp sovelluksen täytyy olla asennettuna
puhelimeesi, ennen kuin sinut voidaan liittää
mukaan.
• Liittymispyynnön ja omat tietosi voit lähettää
myös tekstiviestillä numeroon 0400-511 321
• Ryhmään liittyminen on vapaaehtoista, mutta
ehdottoman suotavaa.
• Marko Tamminiemi toimii ryhmän vastaavana
moderaattorina.
16

Hyvää Joulua
2020
17

JÄSENINFO
Uusia jäseniä Suomen
Sahayrittäjät ry:ssä
Uusina jäseninä yhdistykseen ovat liittyneet
seuraavat yritykset, yhteistöt ja henkilöt.
Mathias Lindberg
Sunnantillvägen 19
64320 Dagsmark
Kokouskutsu
VUOSIKOKOUS 2021
Aika: Perjantai 12.2.2021 kello 18.30-
Paikka: Radisson Blu hotelli, Oulu, kokoustilat
Vuosikokoukseen voi osallistua myös etäyhteyden avulla.
Pyydä linkki sähköpostilla ennakkoon osoitteesta
info@sahayrittajat.fi
1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen järjestäytyminen
a. Puheenjohtajan ja sihteerin valinta
b. Pöytäkirjan tarkastajien ja
c. Ääntenlaskijoiden valinta
3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Työjärjestyksen hyväksyminen
5. Esitetään hyväksyttäväksi hallituksen kertomus vuoden
2020 toiminnasta ja tileistä,
sekä päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille
a. Toimintakertomus vuodelta 2020
b. Tilit v. 2020 sekä toiminnantarkastajan lausunto
c. Vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille
6. Vahvistetaan hallituksen esitys vuoden 2021
a. Toimintasuunnitelmaksi
b. Tulo-ja menoarvioksi
c. Jäsenmaksun suuruudeksi vuodelle 2022
d. Hallitusjäsenille maksettavista korvauksista
Parhaimmat onnittelut 50 v.
Jari Pieviläinen, Eno
7. Hallituksen puheenjohtajan valinta
8. Hallituksen jäsenten ja varajäsenten valinta
(vähintään 5 ja enintään 9 varsinaista jäsentä sekä 3-5 varajäsentä)
9. Toiminnantarkastajan ja varatoiminnantarkastajan valinta
10. Muiden toimihenkilöiden, toimikuntien ja kokousedustajien
valinta sekä päätetään palkkioista.
11. Muut yleiskokoukselle käsiteltäväksi esitetyt asiat
12. Kokouksen päättäminen
Rentouttavaa Joulunaikaa ja
Menestystä Vuodelle 2021!
Suomen Sahayrittäjät ry
18

SUOMEN SAHAYRITTÄJÄT RY:N
TALVIPÄIVÄT OULUSSA
12.–14.2.2021
Perinteinen talven kohokohta järjestetään ensi helmikuussa
Pohjois-Pohjanmaalla Oulussa.
Uusittu Radisson Blu Hotel Oulussa on valmis vastaanottamaan
vieraat mukavaan viikonloppuun.
Ouluun on helppo saapua, tulitpa sitten omalla autolla tai junalla.
Ilmoittaudu
Talvipäiville
22. tammikuuta 2021
mennessä!!
Perjantaina 12.2.2021 saavumme Ouluun hyvissä ajoin, sillä
illalla pidämme Suomen Sahayrittäjät ry:n vuosikokouksen
klo 18:30 alkaen. Sitä ennen klo 17.30 Lähipuu -koulutus uusille
merkin haltijoille.
Lauantaina 13.2.2021 klo 09:00 suuntaamme bussilla kohti
Pudasjärveä, Suomen hirsipääkaupunkia. Tutustumme kaupungin
ylpeyteen, vuonna 2016 aloittaneeseen hirsikampukseen.
Kampuksella toimivat yhtenäiskoulu ja lukio. Pudasjärven
kaupunki tarjoaa meille kahvit.
Tutustumme myös noin 9300 neliön suuruiseen rakenteilla
olevaan Hyvän Olon Keskukseen, johon tulevat sijoittumaan
kaikki nykyisen terveysaseman ja kaupungintalon tiloissa toimivat
sote-palvelut. Lisäksi rakennuksessa tulevat toimimaan
kirjasto, nuoriso- ja työllisyyden hoidon palvelut sekä kulttuuritoimintoja.
Rakennukseen tulee myös auditorio-, kokous- ja
liiketiloja. Pudasjärvelle on valmistumassa myös kaksi hirsistä
kerrostaloa.
Saavumme takaisin hotellille klo 14:00, jonka jälkeen vapaaaikaa
valmistautua iltajuhlaan.
Iltajuhla Radisson Blu hotellin Toivo-ravintolassa alkaa klo
18:30.
Luvassa tuttuun tapaan juhlapuhe, Vuoden 2020 Sahayrittäjä
-palkinnon luovutus, yllätysohjelmaa ja tietysti uskomattoman
runsas ”Kosken Kuohu” -juhlaillallinen.
Ennakkoilmoittautuminen on nyt avattu. Varmista paikkasi ja
ilmoittaudu jo nyt talven hauskimpaan viikonloppuun mukavassa
seurassa.
• Talvipäiväpaketti (pe-su) sisältäen em. ohjelman ja majoituksen
398,- / 2 henkilöä (kahden hengen huoneessa)
• Talvipäiväpaketti (pe-su) sisältäen em. ohjelman ja majoituksen
298,- / 1 henkilö (yhden hengen huoneessa)
• Talvipäiväpaketti (la-su) sisältäen ohjelman ja majoituksen
lauantaista klo 09:00 lähtien 259,- /2 henkilöä (kahden
hengen huoneessa)
• Talvipäiväpaketti (la-su) sisältäen ohjelman ja majoituksen
lauantaista klo 09:00 lähtien 179,- / 1 henkilö (yhden hengen
huoneessa)
Ilmoita osallistujien nimet ja huonekoko (1 hh tai 2 hh), sekä
majoituspäivät (pe-su tai la-su).
Ilmoittautumiset sähköpostilla 22.1.2021 mennessä:
info@sahayrittajat.fi
Suomen Sahayrittäjät ry, FI 88 4108 0010 356361
Varaa paikkasi nyt!
Loistava tilaisuus verkostoitua ja saada uusia ideoita.
19

Kara varaosat helposti
myös verkkokaupasta
kara.fi
palvelee jatkossa Teitä vuorokauden ympäri
Verkkokaupan avajaiset 11.1.2021
Mikko 0400 821 014
Mikael 044 340 8170
Taina 0400 975 999
www.kara.fi
www.slidetec.fi