Suomen Sahayrittäjät 4/2019

4 / 2019
1

PÄÄKIRJOITUS
Vuosi sitten kirjoitin puumarkkinoiden kiihtyvästä
vauhdista. Silloin raakapuun hinta sekä sahatavaran
hinta keikkuivat kohtuullisen korkealla. Mutta, mikä
menee ylös se tulee alas, kertoo vanha viisaus.
Keskisessä Euroopassa olevat laajat metsätuhot (kirjanpainajatoukat
ja myrskyt) ovat aiheuttaneet lievästi sanottuna kaaosta
eurooppalaisille sahatavaramarkkinoille. Eikä helpotusta
ole näkyvillä lähitulevaisuudessa. Haasteita riittää siihen malliin,
että isot sahat ovat tuotannon vähentämispaineiden, työtaisteluiden
ja maailman talouskehityksen sekametelisopassa.
Sellupuolella sentään tuntuu menevän edelleen kohtuullisen
hyvin.
Toivon mukaan metsäteollisuuden vienti vetää, sillä sieltä tulevat
eurot ovat kansantaloutta silmälläpitäen elintärkeitä.
Pienemmät sahayritykset (lue Suomen Sahayrittäjät ry:n
jäsenet) ovat oppineet siihen, että vuodet eivät ole veljeksiä
keskenään. Tuotantoa tehdään pääasiassa asiakaslähtöisesti.
Viestit läpi valtakunnan ovat kertoneet, että pienet ja joustavat
(saha)yritykset ovat pärjänneet kohtuulisen hyvin. Haasteita
varmasti riittää, oli sitten kyseessä talouden nousu- tai
laskukausi.
Pientä nousukautta on nähtävissä puurakentamisen sektorilla
kotimaassa. Puukerrostaloja on valmistunut kaikkiaan tähän
mennessä 24 paikkakunnalla jo 82 kpl (lähde: Puuinfo).
Myös moni omakotirakentaja päätyy puuvaihtoehtoon – onneksi.
Julkisella sektorilla muutamat kunnat tai kaupungit ovat kertoneet
tulevista puukouluistaan tai -päiväkodeistaan. Hirsirakentaminenkin
tuntuu kiinnostavan myös julkista puolta.
2
Tulevan vuoden aikana olemme mukana kahdessa Metsäkeskuksen
hallinnoimassa hankkeessa. Näissä hankkeissa tavoitteena
on saada julkisen puolen puurakentamiseen lisää
vauhtia. Se toive elää edelleen taustalla vahvana, että pian
saamme esitellä Suomen ensimmäisen Lähipuu® -koulun tai
päiväkodin!
Lisää pontta on tulossa tulevana vuonna myös Lähipuu® -tuotemerkin
markkinointiin ja merkin haltijoiden koulutukseen.
Siitä suuri kiitos Marjatta ja Eino Kollin säätiölle.
Puurakentamisen kasvulle on tulevana vuonna suuret mahdollisuudet.
Ympäristöasiat ovat edelleen tapetilla ja pieni hiilijalanjälki
kiinnostaa suomalaisia. Euroopan komissio on linjannut,
että 10 vuoden kuluttua kaikkien uusien rakennusten on
oltava päästöiltään hiilineutraaleja.
Tähän(kin) linjaukseen paras ja luonnollisin rakennusmateriaali
on puu.
Kaikille Suomen Sahayrittäjät
ry:n jäsenille ja yhteistyötahoille
toivotan Siunattua
Joulunaikaa ja menestystä
vuodelle 2020.
Pidetään yhteyttä:
timo.ripatti@sahayrittajat.fi
040 821 82 38
Rahulanniementie 57
79100 LEPPÄVIRTA

4/2019
LÄHIPUU ®
4 TutKi-hanke - Tutkimuksesta kilpailukykyä puutuotealalle
8 Tositarina Lähipuun takaa
12 Uittokalusto ja Suomen Sahayrittäjät ry yhteistyöhön
16 Tansanian metsätalous ja puunjalostus – kehittämistä
1960-luvulta tähän päivään
22 Jäseninfo
Vuosikokous 8.2.2020! (kts. 22)
Kannen kuva: Kalle Vuorela
Suomen Sahayrittäjät ry
Suomen Sahayrittäjät ry on piensaha- ja höyläämöteollisuuden
yhteistoiminta- ja etujärjestö, joka on perustettu vuonna 1946
edistämään alan toimintaedellytyksiä, ja sitä työ3.-7.tä yhdistys
jat- kaa edelleenkin. Jäsenilleen Suomen Sahayrittäjä ry tarjoaa
tie- toja alasta ja sen kehityksestä, asiakaskontaktipalvelut, näkyvyyden
yhdistyksen verkkosivuilla, koulutus-, neuvonta ja tuotetekniset
palvelut, jäsenetualennuksia yhteistyökumppaneilta,
kou- lutusmatkoja ja -retkiä sekä Suomen Sahayrittäjät-lehden
neljä kertaa vuodessa ja BioEnergia-lehden vuosikerran.
Vuosijäsenmaksu vuonna 2020 on 150 €, verovähennyskelpoinen.
Kannatusjäsen vuosimaksu on 50 €.
Suonen Sahayrittäjät on Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema
ammattilehti, jota lukevat jäsenten lisäksi myös muut
alan ammattilaiset ja sidosryhmät. Lehti ilmestyy 4 kertaa
vuodessa. Maksuehdot 14 päivää netto.
Suomen Sahayrittäjät ry
Rahulanniementie 57, 79100 LEPPÄVIRTA
Puh. 040 821 82 38, info@sahayrittajat.fi
www.sahayrittajat.fi
Ilmoitushinnat vuonna 2020
Etukansi: 955 €
2 sivu ja takakansi: 870 €
Tekstissä: 1/1sivu 420 €, 1/2 sivua 310 €,
1/4 sivu 235 €, 1/8 sivu 190 €
Jäsenhinta: 1/8 sivu 109 €
Lisävärien käyttö: 84 €/lisäväri
Ilmoitushinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.
Reklamaatiot kahdeksan päivän kuluessa ilmestymisestä.
Päätoimittaja: Timo Ripatti,
timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38
Talous- ja jäsenasiat: Sirkku Varpa,
sirkku.varpa@sahayrittajat.fi, 040 5250 163
Ilmoitusmyynti: Timo Ripatti,
timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38
Painopaikka: Grano Oy, Kuopio
Taitto: Kaija Laaksonen, laaksonen.kaija.m@gmail.com
3

Tutkimuksesta kilpailukykyä
puutuotealalle
TutKi-hanke
Tutki hanke päättyi 30.9.2019. Kolmevuotisessa hankkeessa 2016–2019 onnistuttiin hyvin
tuotekehityksen ja ympäristöviestinnän toimenpidekoreissa. LÄHIPUU-brändin kehittäminen yhdessä
Suomen Sahayrittäjät ry:n kanssa jatkuu edelleen vahvana Metsäkeskuksen uusissa Lähipuu -
rakentamisen hankkeissa mm. Kaakossa ja Pohjois-Savossa. Alueiden puutuotealaa vahvistavaa,
ekologista ja sosiaalista työtä toimialan kehittämiseksi jatketaan myös tulevissa hankkeissa.
Tutkimuksesta kilpailukykyä
puutuotealalle -hankkeen
(TutKi-hanke) lähtökohtana
tavoiteasettelulle oli yhdistää
hankesuunnittelussa ja toimenpiteissä
yritysten konkreettiset kehittämis-
ja neuvontatarpeet ja tutkimustieto.
Hankkeen keskeisimpänä tavoitteena
olikin rakentaa uusia; tuotteet,
myynnin ja brändin hallinnan paremmin
yhteen kytkeviä kehitysprosesseja, joilla
vastataan markkinoilta tulevaan tarpeeseen
tuotteiden ympäristövaikutuksista.
Hankkeen muun yrityskehittämisen
oli tarkoitus toimia tukena tämän ylätavoitteen
saavuttamisessa.
4
TutKi-hanke toteutettiin Suomen metsäkeskuksen
ja Luonnonvarakeskuksen
kumppanuushankkeena. Hankkeen
projektipäällikkönä toimi Suomen
Metsäkeskuksen Jouni Silvast ja Luken
hankkeen vastuuhenkilönä erikoistutkija
Tarmo Räty. Rahoitusinstrumenttina
toimi maaseuturahaston tiedonhankintahanke;
(teollinen tutkimus, tuki 80
%) Hankkeen toteuttajien välillä tehtiin
kumppanuussopimus, joka määritteli
muun muassa ehdot tuensiirrosta
hankkeen hallinnoijan Suomen metsäkeskuksen
sekä Luonnonvarakeskuksen
välillä.
Kokonaisrahoitus hankkeessa oli
601 245 €, josta tuensiirtosopimuksen
mukaisesti Luken osuus oli 50 %. Hankkeen
toteutuneet kokonaiskustannukset
jäivät hieman alle kustannusarvion ollen
noin 582 000 €. Yksityisen rahoituksen
osuus kertyi suunnitellusti. Yksityisen
rahoituksen osuus hankkeessa oli 20 %.
Yksityisen rahan kertymä hankkeessa oli
118 876 €
Hankesuunnitelman mukaisesti toimenpiteet
jaettiin kolmeen toimenpidekoriin.
1. kori digitaalisuus. 2. kori Ympäristöviestintä
ja 3. kori Tuotekehitys ja
markkinointi. Tavoitteena oli, että han-

Ligna-Hannover kokoaa joka toinen vuosi puutuotealan
väkeä messuille. Metsäkeskuksen hanketoiminta
on järjestänyt messumatkoja Hannoveriin
1997 alkaen. Tutki-hanke oli mukana myös
2017 ja 2019 messuilla.
kittu tieto toimii pohjana uusien tuotteiden,
palvelujen tai prosessien kehittämiselle
tai entisten huomattavalle parantamiselle.
LÄHIPUU-brändin kehittäminen yhdessä
Sahayrittäjät ry:n kanssa puutuotealan
yritysten markkinoinnin ja tuotekehityksen
ajuriksi oli hankkeen tuloksista näkyvin
ja keskeisin onnistuminen. Yhteensä
yli 60 yritystä on sertifioinut oman tuotteensa
ja tuotantonsa Lähipuu-sertifikaatin
periaatteiden mukaisesti huomioimalla
tuotannon ekologiset, sosiaaliset
ja aluetaloudelliset vaikutukset. Näiden
vaikutusten mittaamiseksi ja todentamiseksi
hankkeessa on tehty Suomen
ensimmäinen puutuotteille valmistunut
ympäristöseloste (EPD).
Hankkeen aikana on toteutettu kaksi
ympäristöselostetta, LÄHIPUU-ympäristöseloste
Suomen sahayrittäjien kanssa
ja Laminated log walls structures -ympäristöseloste
Suomen hirsitaloteollisuuden
kanssa. Molempien ympäristöselosteiden
yhteyteen on liitetty muiden
Suomen Sahayrittäjät ry:n jäsenkunta tarjosi hankkeen
toimenpiteiden toteutukselle erinomaisen alustan
ja kohderyhmän. Yhdistyksen yritykset ovat pääosin
pieniä puutuotealan mikro- ja pieniä yrityksiä, joilla oli
samansuuntaisia kehittämisajatuksia kuin Tutki-hankkeen
suunnitelmissa. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Timo Ripatti
onkin ollut tärkeä linkki ja yhteistyökumppani hankkeen ja
yhdistyksen yhteisten tavoitteiden toteutuksessa.
korien ympäristöviestintään, markkinointiin
ja tuotekehitykseen liittyviä elementtejä.
Hankkeen parasta antia on kuitenkin
ollut hankkeen tapa toimia ja valmistella
asiat. Hankkeessa ei ole pelkästään
tuotu asioita esille yritysten omaehtoiseen
jatkovalmisteluun. Vaan toimenpiteet
on viety loppuun niin, että hankkeessa
on saatu aikaiseksi yritysten uusia
tuotteita, palveluja ja uusia tapoja
toimia markkinoilla. Tällainen toimintatapa
luotiin SMK:n valtakunnallisessa
RakPuuCe-hankkeessa (2012–2015)
ja toimintatavasta saatujen kokemusten
perusteella se on ainut tuloksellinen
tapa toimia vaikeissa syvällistä perehtymistä
ja asiantuntijuutta vaativissa
projekteissa.
Tutki-hankkeessa onnistuttiin myös hankekumppaneiden
välisessä yhteistyössä.
Työkorien tavoitteet onnistuttiin hankkeessa
yhdistämään ja tulokset ovatkin
kaikkien hankkeen työkorien yhteistyön
tuloksia. Käytännössä tämä on vaatinut
paljon yhteisiä suunnittelu ja työpalavereita
hankeaikana toiminnan koordinoimiseksi.
5

Hankkeen aikana
on toteutettu
kaksi ympäristöselostetta,
LÄHIPUU-ympäristöseloste
Suomen sahayrittäjien
kanssa
ja Laminated log
walls structures
ympäristöseloste
Suomen hirsitaloteollisuuden
kanssa. Suomen
ensimmäinen
puutuote EPDluovutettiin
Sahayrittäjille
ministeri Tiilikaisen
toimesta
8.1.2019.
Tutkimuksesta kilpailukykyä hanke on
ollut mukana suunnittelemassa ja ohjaamassa
Tommi Palokankaan maisterityötä
Helsingin yliopistolle. Tutkimuksessa
selvitettiin merkitystekijöitä sekä
myönteisten että kielteisten rakennuspäätösten
taustalla ja kartoitettiin,
kuinka puurakentamista kannattaisi tulevaisuudessa
markkinoida kunnallishallinnon
päättäjille. Tutkimus toteutettiin
kunnallisen päätöksenteon näkökulmasta
ja on rajattu koskemaan uudisrakentamista,
ja edelleen kuntien koulu- ja
päiväkotihankkeita.
Hankkeella jatkoa
Yleisesti voidaan Tutki-hankkeen kokemuksen
myötä todeta, että puutuotealan
hanketoiminnalla voidaan menestyksellä
yhdistää toimialan tutkimus-, ja
kehittämisorganisaatioiden sekä yritysten
yhteistyötä. Tätä toimintatapaa tullaan
kehittämään ja jatkamaan myös tulevissa
puutuotealan hankkeissa muun
muassa Pohjois-Savossa ja Kaakkois-
Suomessa.
Lopuksi suuri kiitos kaikille hankkeessa
mukana olleille yrittäjille ja hankeväelle.
Erityiskiitos Suomen Sahayrittäjät
ry:n toiminnanjohtaja Timo Ripatille
ja Luken Tarmo Rädylle. Ilman Timon ja
Tarmon kehittämismyönteistä panosta
hankkeessa ei olisi päästy toteutuneeseen
toiminnan tasoon.
Teksti: Jouni Silvast
6
LÄHIPUU-markkinoinnissa on tärkeätä erottautua.
Laadukkaalla materiaalilla ja palvelulla on kohderyhmänsä
markkinoilla. Janne Larjaman toimittama mäntylattia
on löytänyt arvoisensa paikan Turun linnassa.
Jättilankut olivat Kuhmolaisen Luottopuu Oy:n katseen
vangitsijoina Jyväskylän puumessuilla 4.–5.9.2019

Tukkipyörösahat 130 120 100
Varmatoimiset kiinteät ja siirrettävät pyörösahat nopealla toimitusajalla!
Ruuvihakkurit
Pienemmät
traktorikäyttöiset
hakkurimallit heti valmiina
tehtaaltamme, suuremmat
sähkökäyttöiset mallit
valmistamme tilauksesta.
LAITILAN METALLI LAINE OY
Garpintie 130, FIN-23800 Laitila Puh.(02) 856 014
e-mail: laitilan.metalli@laimet.com www.laimet.com
7

Tositarina Lähipuun
takaa
Asiakkaan ja sahayrittäjän
välinen yhteistyö ja ymmärrys
syntyvät monesti hyvin pienen
alkusysäyksen jälkeen. Näin
kävi myös tässä jutussa oleville
tahoille.
Vapaa-ajan asunnon
yhteydessä ollut sauna
remontoitiin perusteellisesti
ja seuraavana vuonna
samalla tontilla touhuttiin
jo uutta vierastilaa ja
varastoa. Ja melkeinpä kaikki
rakentamiseen käytetty puu oli
Lähipuuta…
Rantasaunan runkoa lähipuusta.
Mutta palataanpa ihan alkumetreille.
Kaikki lähti
liikkeelle siitä, kun asiakas
lähestyi minua puhelimitse.
Kyseltiin sahauspalvelua jo muutaman
vuoden vanhoille mäntytukeille.
Nämä pitäisi nyt saada sahattua pöytätarpeiksi,
joista puuseppä valmistaisi
ruokapöydän. Onneksi tukit olivat kuorittuja
ja vuosien ajan säilytys oli tapahtunut
katoksen alla. Sovimme, että tässä
tapauksessa nuo muutamat tukinpätkät
liikkuvat mainiosti henkilöauton perävaunussa
sahauspaikalle ja siitä suoraan
puusepän verstaalle. Matka kun oli lyhyt.
Kauniin kesäillan lumossa saha soi
ja kohta puuseppää tarvittiin.
Muutaman viikon kuluttua sain kutsun
tulla tutustumaan valmiiseen lopputuotteeseen.
Monia pöytiä on jo nähty
tähän ikään, mutta tämä pöytä sai meikäläisen
haukkomaan henkeä. Uskomattoman
upea, uniikki Lähipuu® -pöytä!
8
Uuden uutukaisen pöydän ympärillä
kelpasi kahvia juoda ja keskustelu alkoi
kääntyä vanhaan, rannassa olevaan
saunarakennukseen. Sitä kun pitäisi remontoida
”rankalla kädellä”. ”Mutta,
kun asumme pääkaupunkiseudulla emmekä
tunne täältä ketään luotettavaa
kirvesmiestä”, huokailivat kesälomalaiset.
”Tähän kyllä löytyvät konstit ja tekijätkin”,
ennätin sanomaan, kun minua jo
vietiin kohti – no luvalla sanoen melkoisen
purkukelpoista saunaa.
Siltä seisomalta sovimme, että saunaremontti
käyntiin ja vikkelästi. Minun tehtäväkseni
jäi toimia projektissa rakennuttajana,
eli hankkia rakentajat, sähköurakoitsija,
mahdolliset putkimiehet jne.
Rakentajat lupautuivatkin urakan hoitamaan,
mutta vasta vähän myöhemmin
alkusyksyllä. Tärkeintä kuitenkin oli, että
rakennusporukka on täynnä ammattilaisia
ja hoitavat mitä lupaavat.
Loppukesällä tontilla alkoi tapahtua.
Vanhan purkua, kivijalan kunnostusta
ja valutalkoot päälle. Uutta puurunkoa
pystyyn ja kattavan sähkösuunnitelman
mukaista johtoa sinne tänne. Vapaaajan
asunnon omistajat tyytyivät katselemaan
tapahtumia lähinnä valvontakameroista
pääkaupunkiseudulta käsin…
Kaikki olisikin mennyt liian hyvin, elleivät
saunarakennukseen tulevat ikkunat
sotkeneet suunnitelmia. Ne kun sattuivat
tulemaan vähän eri kokoa kuin mitä
ikkuna-aukko oli. Ensimmäiset löylyt
isäntäväki otti katsellen lauteilta järvimaisemia
rakennusmuovi-ikkunan läpi!
Tulivathan ne oikean kokoiset ikkunat lopulta
ja pikkujoulun aikoihin projekti oli
lopulta valmis.
Lähipuu-sahatavaraa oli nyt mukava
ihastella uuden saunan lauteilla.

Tämän pöydän tiimoilta rakennusprojekti lähti liikkeelle.
Siinä sitä on, pienen hiilijalanjäljen omaavaa Lähipuuta.
Lähipuuta
hiilivarastoituna.
Saunanlauteilla uusia
suunnitelmia
Sauna on monelle suomalaiselle paikka,
jossa sielu ja ruumis rentoutuvat. Saunanlauteilla
perheen ajatuksiin oli tullut
uusi rakennusprojekti. Uutuuttaan hohtavan
saunan takana ei ollutkaan vanhan
sanonnan mukaan ”tilaa”. Päinvastoin,
heti saunan takana oli vanha, 1950
luvulla rakennettu mökki, joka kaiken lisäksi
oli sisäilmaongelmista kärsivä purkukuntoinen
varastotila. Tähän ongelmakenttään
pitäisi saada ratkaisu.
Yhdessä omistajien kanssa talvella katsastettiin
tonttia ja varsinkin siellä olevaa
runsasta tukkipuustoa. Tässäpä olisi
mahdollisuus hyödyntää Lähipuu-ajattelutapaa
viimeisen päälle.
Yhdessä tuumin päädyimme ratkaisuun,
jossa tontin puustoa harvennettaisiin
voimakkaasti ja tukkipuista sahattaisiin
rakennustarpeet uudelle varasto-/vierastilalle.
Saunan sisäpaneelit Lähipuu-leppää.
9

Vierasmajan arkkitehtuuri
on harmoniassa
tontin muun rakennuskannan
kanssa.
Maaliskuun ensimmäisinä päivinä tontille
saapui moto sekä ajokone ja ennen
kaikkea taitavat kuljettajat. Puuta korjattiin
yhteensä 65 m 3 , josta sahattavien
tukkien osuus oli 40 kuutiota.
Puut kuljetettiin sahauspaikalle ja saha
käynnistyi vappujuhlinnan jälkeen. Vajaat
pari päivää ja puut kaikkine nauloineen
oli sahattu. Sahausrupeaman jälkeen
puiden omistajan mielestä oli kuulemma
hyvä, ettei sahattavia tukkeja ollut
enempää?? Illalla taisi uni tulla melko
nopeasti…
10
Vierasmajan anturavalu on kuivumassa.
Vasemmassa kuvassa näkyy taustalla uusittu
rantasauna.
Kesällä uutta ”pytinkiä”
rakentamaan
Kesä oli vielä käynnissä ja laine liplatti
rantaviivaan, kun purkuporukka hoiti
vanhan rakennuksen pois tieltä. Paikallinen
rakennustarkastaja osoitti ammattilaisen
silmää jo aiemmin, kun hän
ehdotti uudisrakennuksen paikaksi uutta
kohtaa tontilla. Omistajat olivat yhtä
mieltä asiasta ja homma oli sillä selvä.
Nyt rakennuskannan harmonia tontilla
olisi järkevä.
Kaivinkoneen murina siivitti pohjatöitä
heinäkuun lopulla. Valu kuivumaan ja
runkoa pystyttämään seuraavalla viikolla.
Omistajien käydessä viikonloppuisin
oli nähtävissä ylpeyttä tulevasta rakennuksesta.
Nyt sitä tehtiin pitkälti omalla
tontilla kasvaneesta puusta, konkreettisesta
Lähipuu-sahatavarasta.

Kattotuolit tulivat valmiina, mutta muuten
hankkeessa pyrittiin käyttämään
omaa sahattua tavaraa niin paljon kuin
mahdollista. Ulkovuorauslaudat ja terassin
lehtikuusilaudat löytyivät lähipuuna
Kolkonjoelta – vieläpä pihaan toimitettuna.
Ainoa puumateriaali, joka ei täyttänyt
Lähipuu-vaatimuksia oli sisätilojen
pintamateriaali – tosin, sekin kotimaista
ja läheltä hankittua!
Terassin valmistuttua rakennusporukka
sai vielä lisähaastetta, kun varsinaiselta
loma-asunnolta piti tehdä porrastettu
kävelytie uudelle rantasaunalle. Tähän
tarvittiin taas lisää kotimaista Siperian
lehtikuusta ja paljon.
Viittä vaille valmis
Joulukuun alussa rakennushanke vol.2
näytti jo melkoisen valmiilta päällepäin.
Sähköjen viimeistelytyöt, sisällä lattioiden
laatoitus sekä piipun asennus takkaa
varten löytyivät enää ns. tehtävälistalta.
Hankkeen virallinen valvoja oli
luottavainen siihen, että hommat saadaan
hoidetuksi ja käyttöönottotarkastus
voidaan tehdä, ennen kuin joulupukki
tulee visiitille.
Kokemuksia kahdelta vuodelta
Kuten alussa jo totesin, kaikki alkoi yhdestä
puhelinsoitosta. Kahtena vuonna
asiakkaan tontilla tapahtui melko
merkittävä muutos niin rakennuskannassa
kuin maisemallisestikin. Asiakkaat
eivät olleet vahtimassa hankkeiden
edistymistä paikanpäällä, koska koti ja
työt ovat pääkaupunkiseudulla. Vastuu
hankkeen onnistumisesta painoi hartioita,
koska monta kertaa piti tehdä ratkaisuja
tyyliin ”näin tehdään ja kysellään
sitten jälkeenpäin”.
Siperian lehtikuusesta valmistetut Lähipuu-portaat johtavat päärakennuksesta
rantasaunalle.
Totuuden nimissä on sanottava, että
tässä tositarinassa mukana olleet tahot
hoitivat kukin hommansa erinomaisesti.
Suurin kiitos kuitenkin kuuluu vapaaajan
asunnon omistajille.
Kiitos luottamuksesta Kalle ja Kati!
Teksti: Timo Ripatti
Kuvat: Timo Ripatti ja Kalle Vuorela
Ensi kesänä on uudella terassilla juhannusjuhlat.
11

Uittokaluston myymälä Savonlinnassa on ilmeeltään valoisa.
Uittokalusto ja Suomen
Sahayrittäjät ry
yhteistyöhön
12
Yli sadan vuoden ajan on Uittokalusto
tarjonnut metsä- ja uittotöissä
työskennelleiden ihmisten työhön liittyviä
tarvikkeita ja työkaluja. Tänä päivänä
Uittokalusto on monipuolinen ulkonaliikkujan
tavaratalo, joka palvelee niin ammattilaisia
kuin harrastajiakin.
Monelle metsäalan ammattilaiselle yrityksen nimi
on tuttu. Onhan Uittokalusto toiminut alalla jo
peräti 101 vuotta. Alun perin yritys sai syntynsä
metsäyhtiöiden yhteisestä tahtotilasta. Kun
uitoilla tarvittiin ”yhtä sun toista” työkalua ja tarviketta, oli tavoitteena
yksinkertaistaa hankinnat yhteisen toimijan alle. Alkuperäisen
yhtiöjärjestyksen mukaan ajatuksena oli ”harjoittaa
puutavaran uitossa tarvittavien koneiden, tarpeiden, työkalujen
ja raaka-aineiden sekä metsätyökalujen ja metsänhoidollisten
koneiden kauppaa”.

Uittokaluston
myyntipäällikkö
Sami Kaiponen.
Tukkiuitot ovat vuosikymmenissä vähentyneet
ja tukkijätkien laulut hiljenneet,
mutta Uittokalusto porskuttaa
eteenpäin yhä kiihtyvällä volyymilla ja
laajalla tuoterepertuaarilla.
Varastotilat turvaavat
toimitusnopeutta
Savonlinnan varastotiloja katsastettaessa
katse kiinnittyy logistiikan hallintaan.
Tavaraa on hyllymetreinä mitattuna
hurjasti. ”Meillä on tiedossa kaikkien
myytävien tuotteiden hyllypaikka ja
määrä. Varastotilaa eri tuotteille löytyy
noin 4000 m2. Myytäviä tuotenimikkeitä
puolestaan löytyy liki 15 000 kappaletta,
toiset vähän suurempia ja toiset
puolestaan vähän pienempiä artikkeleita”,
toteaa myyntipäällikkö Sami Kaiponen
Uittokalustolta.
”Varaston puolella käy päivittäin melkoinen
vilske, varsinkin jos eletään ns. sesonkiaikaa
keväällä. Marraskuun lopussa
ollut Black Friday näkyi meilläkin selvänä
myynnin kasvuna. Silloin myytiin
normipäiviin nähden liki kolminkertainen
määrä tavaraa. Ihmiset haluavat ja
tajuavat nykyään ostaa laadukkaita tarvikkeita
joko itselleen tai lahjaksi.”
Kauppaa verkossa ja
myymälässä
Valtaosa Uittokaluston myynnistä tapahtuu
verkkokaupan avulla. Savonlinnassa
ja Tampereella toimivat myös nykyaikaiset
myymälät. Asiakkaita riittää
molempiin kauppamuotoihin.
”Kaikki eivät halua tai pysty tekemään
ostoksia verkossa. Siksi on tärkeää, että
meillä on laadukas ja edustava myymälä
täällä Savonlinnassa. Perinteinen
kaupankäynti on monelle asiakkaalle
ja tietysti myös meille sosiaalinen tapahtuma,
jossa asiakas pääsee myyjän
avustuksella tutustumaan tuotteeseen
tarkasti ennen ostopäätöksen tekemistä.
Ulkoilu-, metsästys- ja metsätyövaatteet
ovat tuotteita, joita on
helppo myymälässä sovittaa ja valita
sitten mieluinen malli. Sen jälkeen on
paljon helpompaa tilata tuote netistä,
kun koko ja malli ovat tiedossa. Koska
myyntiartikkelit ovat vuosien saatossa
lisääntyneet, olemme keskittäneet esimerkiksi
harvesterituotteiden myynnin
Tampereelle. Näin takaamme laadukkaan
ja nopean asiakaspalvelun koneyrittäjille”,
kertoo Sami Kaiponen.
Vannesahojen myynnissä kasvua
Uittokalusto on nykyään myös vannesahakauppa.
Vuonna 2018 myyntiin tulivat
kanadalaiset Norwood-vannesahat. ”Aina
kun laajennamme tuotekirjoa myytävien
tuotteiden osalta, valitsemme myytäväksi
vain laadukkaita tuotteita. Norwood
vannesahat läpäisivät laatukriteerimme
helposti ja kaupankäynti lähtikin
heti käyntiin. Asiakkailta tullut palaute
on kannustanut meitä panostamaan lisää
volyymia sahamyynnin puolelle ja
tulokset ovat hyviä. Eri kokoluokan vannesahat
kiinnostavat nyt metsäomistajia
sekä hirsirakentajia. Myrskytuhopuut
sekä kirjanpainajatoukan vioittamat
puut ovat monesti ongelmallisia puita
metsänomistajan sekä -ostajan puolelta.
Vannesaha on siihen ongelmakenttään
oiva ratkaisu. Edullisella ja laadukkaalla
vannesahalla ongelmapuista(kin) muodostuu
ilonaiheita ekologisen rakennusmateriaalin
muodossa. Monta hirsisaunaa
ja lautamökkiä on jo tehty meidän
vannesahoillamme, vaikka markkinoin-
13

Uittokaluston toimitusjohtaja
Mikko
Söderling esittelee
tyytyväisenä Norwoodin
vannesahaa.
tityömme on vasta alkutaipaleella”, toteaa
myyntipäällikkö Kaiponen. Lisäksi
myymme tietenkin myös vannesahan
teriä sekä muita sahaustarvikkeita.
Uittokalusteen uusimpia tuotteita sahamarkkinoilla
ovat Frontier-tuotemerkillä
markkinoitavat vannesahamallit, jotka
valmistetaan Pohjois-Amerikan ulkopuolella.
”Nämä kyseiset Frontierin mallit ovat
suunnattu enemmänkin harrastajille.
Norwoodin sahalaitokset ovat puolestaan
tarkoitettu sekä harrastajille että
ammattilaisille”, muistuttaa Sami. Käyttötarkoitus
ratkaisee tässäkin tapauksessa…
Yhteistyön kautta
mahdollisuuksia
Uittokaluston markkinoimat Norwoodsahamallit
ovat olleet esillä jo muutamilla
messuilla. Kesän 2019 Okra-näyttelyssä
käyty keskustelu johti nopeasti
yhteistyöhön Suomen Sahayrittäjät
ry:n kanssa. ”Näemme mahdollisuuden
toimia yhdessä kasvavilla vannesahamarkinoilla.
Omatoimisen ja myös
ammattimaisen hirsirakentamisen kasvu
on lisääntynyt voimakkaasti. Haluamme
omalta osaltamme olla mukana
Suomen Sahayrittäjien toiminnassa tästä
eteenpäin. Laadukkaat sahat yhdessä
ammattisahureiden kanssa ei voi olla
huono kombinaatio. Lisäksi Sahayrittäjien
markkinoille lanseeraama Lähipuu®
-tuotemerkki tukee vahvasti puurakentamisen
kasvua ja ympäristöystävällisyyttä”,
uskoo myös Uittokaluston toimitusjohtaja
Mikko Söderling.
”Alkaneen yhteistyön kunniaksi Suomen
Sahayrittäjien jäsenten kannattaa ottaa
meikäläiseen yhteyttä, kun kaupankäynti
tulee ajankohtaiseksi. Lupaan katsella
niitä tuotteiden hintoja sahureille sopiviksi”,
vinkkaa loppuun myyntipäällikkö
Sami Kaiponen Uittokaluston Savonlinnan
toimipisteeltä.
Ja ne yhteistiedot ovat 050 369 6539 tai
sami.kaiponen@uittokalusto.fi.
Teksti ja kuvat: Timo Ripatti
14
Ennen sahan hankintaa
asiakas voi halutessaan
myös koesahata
haluamansa
mallin Savonlinnassa.

Suomen suurin
metsäalan verkkokauppa!
Tukkivannesaha
LumberMate LM29
14 hp Kohler moottori
Tukin maksimiläpimitta 74 cm
Sahausleveys max. 56 cm
Sahauspituus 5,0 m
Alustan pituus 6,0 m (sis. 1,2 m lisäosan)
Kiskojen välinen etäisyys 77,5 cm
Leveys 87,5 cm
Korkeus 17,5 cm
Paino noin 350 kg
Valmistettu Kanadassa
Alustan pituus 6,0 m
Hinta nyt:
5490,00
HUOM!
Kuvan malli lisävarusteltu.
Traileri ei sisälly hintaan.
Maailman johtava innovatiivisten siirrettävien sahalaitosten toimittaja
KATSO MUUT NORWOOD MALLIT ja NORWOOD/BAHCO VANNESAHAN TERÄT:
WWW.UITTOKALUSTO.FI
www.facebook.com/uittokalusto www.instagram.com/uittokalusto www.youtube.com/uittokalusto
SAVONLINNA | Taitajantie 2 | 015 555 0402 | shop@uittokalusto.fi
Tilaa verkkokaupasta >> www.uittokalusto.fi
15
TAMPERE | Ahlmanintie 56 | 03 222 5585 | tampere@uittokalusto.fi

Tansanian metsätalous ja
puunjalostus
– kehittämistä 1960-luvulta
tähän päivään
Myös Afrikan tunnetuimman maamerkin Kilimanjaron ympäristöön on perustettu istutusmetsiä, mistä vuosien saatossa
on moni suomalainen metsä- ja puunjalostuksen asiantuntija jalostanut puutuotteita Tansanian markkinoille.
Metsätaloudella ja puunjalostuksella on pitkät perinteet
Tansaniassa, vaikka liian usein puutuotteiden kysyntä, tarjonta
ja markkinat eivät kohtaakaan. Kysyntää puutavarasta ja
puutuotteista on enemmän kuin paikallinen metsätalous ja
puuteollisuus pystyvät markkinoille toimittamaan. Kysyntä on
kovaa sahatavarasta, kyllästetystä sahatavarasta, pylväistä ja
tolpista sekä paperi ja kartonkipohjaisista tuotteista. Sahatavaran
tämän hetkinen tuotanto ei kata paikallista tarvetta ja kysyntää,
vaan puutuotteita tuodaan maahan, vaikka Tansaniassa on hyvät
puunkasvattamisen olosuhteet, mahdollisuudet ja potentiaalia,
jopa lisätä metsien määrää ja puutuotteiden jalostamista.
Jo saksalaiset ja englantilaiset siirtomaaherrat
huomasivat mahdollisuudet
ja alkoivat perustaa istutusmetsiä
Tansaniaan 1900 luvun
alusta lähtien. Istutusmetsiä peruste-
16
tiin jo ennen Tansanian itsenäistymistä,
mikä tapahtui vuonna 1961. Kymmeniä
tuhansia hehtaareita istutusmetsiä perustettiin
muun muassa Kilimanjaron
ja Mount Meru vuorien ympärille sekä
eteläiseen Tansaniaan Mafingan ja Mufindin
alueille, missä Tansanian metsähallituksella
on noin 135 000 hehtaarin
suuruiset istutusmetsät. Maan itsenäistymisen
jälkeen oli vähän yksityisiä
metsänomistajia ja puunjalostajia, koska
maan poliittinen suuntaus ei sitä sallinut.
Tänä päivänä tilanne on onneksi
parempi. Tansanian valtio kannustaa ja
tukee yksityisten metsien ja puunjalostuslaitosten
perustamista, yhteistyössä
muun muassa Suomen kanssa kehitysyhteistyövaroin.
Aikanaan istutusmetsiä perustettiin
muun muassa Afrikan korkeimman ja
kuuluisimman vuoren Kilimanjaron
(5895 m) ympärille, mihin syntyi 20 000
ja 35 000 hehtaarin istutusmetsäalueet.
Metsäalueet, mihin istutusmetsiä perustettiin,
ovat noin 1300–1800 metrin
korkeudella meren pinnasta. Vuotuinen

sademäärä ja ilmasto-olosuhteet alueilla
ovat otolliset puiden kasvattamiselle.
Normaalisti alueilla on kasvatettu mäntyä,
sypressiä ja eukalyptusta. Puun kiertoaika
Tansaniassa vaihtelee männyllä ja
sypressillä 20–25 vuoden välillä ja eukalyptuksella
10–20 vuoden välillä, riippuen
puun käyttö- ja jalostustarkoituksesta.
Kiertoajan puitteissa puu kasvaa hyvinkin
suomalaisen männyn tai kuusen
kokoiseksi, eukalyptus, jopa huomattavasti
suuremmaksi.
Suomalainen osaaminen ja
tuotteet hyvässä kurssissa
Tansanian itsenäistymisen jälkeen on
Suomi monin tavoin tukenut Tansanian
luonnon- ja metsävarojen suojelua,
käyttöä ja hyödyntämistä. Vuosien varrella
on Tansaniassa työskennellyt paljon
suomalaisia metsä-, maatalous- ja
koulutusasiantuntijoita, lähinnä kehitysyhteistyössä.
1970–80 luvuilla Suomi tuki
Tansaniassa toimivia metsäteollisuusyrityksiä,
mitkä olivat valtion alaisuudessa
toimivan TWICOn tuotantolaitoksia.
Maininnan arvoisi laitoksia ovat muun
muassa Fibreboard Africa Limited (FAL)
Arushassa, Tembo Chipboard Mombossa
ja Tanga Sikh Sawmill Tangassa. Näillä
tuotantolaitoksilla tuotettiin sahatavaraa,
kuitulevyä, vaneria, lastulevyä,
höylätavaraa sekä kyllästettyjä puutuotteita.
Vilkkaimpaan aikaan 1980 luvun vaihteessa
Arushassa oli kymmeniä suomalaisia
metsä- ja puunjalostuksen asiantuntijoita.
Oli metsänhoitajia, insinöörejä,
sähköasentajia, lääkäreitä sekä sahanterien
kunnostajia ja kunnossapitoasiantuntijoita.
Suomalaista tietotaitoa
ja osaamista sekä puunjalostuksen koneita,
traktoreita, Sisuja vietiin Tansaniaan
kontti toisensa perään. Suomalainen
osaaminen ja tuotteet olivat hyvässä
kurssissa Tansaniassa, kuten ovat vielä
tänä päivänäkin.
Yllä kuva vuonna
1984 toimitetusta
FITIn koulutussahasta
ja alla
samaan aikaan
käyttöön otetusta
sahanterien kunnostushuoneesta.
Molemmat on
perustettu Suomen
kehitysyhteistyövaroilla.
Metsätalouden ja -teollisuuden tukemisen
lisäksi Suomi tuki myös Tansaniassa
toimivaa metsä- ja puutalousoppilaitosta.
Oppilaitos on nimeltään Forest
Industries Training Institute (FITI),
ja se sijaitsee Moshin kaupungissa noin
80 kilometrin päässä West-Kilimanjarolla
olevista istutusmetsistä. Vuosien
1980–88 välillä FITI:n opetussuunnitelmia,
opettajia ja koulutustiloja kehitettiin
vastaamaan sen ajan tarpeita Tansaniassa.
FITI koulutti oppilaita puunkorjuuseen,
sahaukseen, kunnossapitoon
ja puusepän taitoihin.
Vuonna 1984 oppilaitokselle toimitettiin
myös koulutussaha, minkä johdosta FITI
oli sen ajan mittapuun mukaan ”ylivertainen
sahaus- ja koulutusyksikkö” Tansaniassa.
Siellä koulutettiin tulevia ja nykyisiä
saha-alan ja teränkunnostuksen
eksperttejä. Koulutus oli ajantasaista,
koulutusmenetelmät hyviä ja varsinkin
käytännön sahauksen ja teränkunnostuksen
opit parhaasta päästä. Merkille
pantavaa on, että vielä tänä päivänäkin
2019 kaikki 1980 luvun puolivälissä toimitetut
koulutussahan ja terähuoneen
laitteet ovat käyttökunnossa, vaikkakin
liian pienellä käytöllä käyttövarojen
niukkuuden takia.
1970–1980 lukujen kehitysyhteistyön
”hulluista vuosista” on tultu pitkä matka
tämän päivän kehitysyhteistyöhön ja
Tansanian metsätalouden ja metsäteollisuuden
kehittämiseen. Väliin on mahtunut
laihoja vuosia, jolloin Suomen kehitysapua
Tansanian metsä- ja puutalouden
sektorille on annettu vähän, jos
ollenkaan. Mukaan on mahtunut myös
Tansaniassa tapahtuneet positiiviset poliittiset
ja yhteiskunnalliset muutokset,
mitkä ovat vaikuttaneet Tansanian kansantalouden
ja talouden suotuisaan kehittymiseen.
Painotus tänä päivänä suosii
yrittämistä, mitä myös Tansanian valtio
tukee.
2000 luvulle tultaessa on tilanne muuttunut
myös Tansanian metsäsektorilla,
mikä valitettavasti koki suuria muutoksia
vuosituhannen molemmin puolin. Tuolloin
valtion omistaman TWICO metsä-
17

teollisuusyrityksen toiminta hiljeni ja yritys
lopetti toimintansa. Tämän seurauksena
metsätalouden ja varsinkin metsäteollisuuden
rakenne on muuttunut, ei
välttämättä parempaan suuntaan.
Tansaniassa istutusmetsien hoidosta
vastuun kantaa pääasiassa metsähallitus
eli Tanzania Forest Service (TFS), joka
myös myy suurimman osan Tansaniassa
jalostettavasta raakapuusta. Pieni osa
tämän päivän raakapuusta tulee yksityisiltä
metsänomistajilta ja kyläyhteisöiltä,
mitkä hallinnoivat kylän yhteisiä metsäalueita.
Tansanian metsäteollisuudessa
toimii myös muutamia suuria yrityksiä,
jotka ostavat raakapuunsa metsähallituksen
istutusmetsistä vuotuisten hakkuulisenssien
muodossa. Mafingan ja
Mufindin alueella etelä Tansaniassa on
myös joukko pieniä ja keskisuuria puunjalostuksen
yrityksiä, jotka myös ostavat
raakapuun samoista istutusmetsistä.
Osa näistä PK-yrityksistä toimii ympärivuotisesti,
mutta suurin osa vain osaaikaisesti,
sillä Tansaniassa raakapuun
saannille ja ostolle on asetettu tarkat
vuotuiset kuutiometri rajat. Nämä vaikuttavat
piensahureiden, PK-yritysten ja
puunjalostajien joka päiväiseen toimintaan,
mikä usein ei ole kannattavaa kausiluonteisuuden
takia.
Asiat muuttuvat ajan kanssa, niin myös
kehitysyhteistyön toteutus ja metsäsektorin
ja metsäteollisuuden tukeminen
ja kehittäminen Tansaniassa. Hiljaisten
vuosien jälkeen on Suomen kehitysyhteistyövaroilla
alettu enenevässä
määrin tukea myös Tansanian metsäsektorin
kehittämistä. Tällä vuosituhannella
on hankkeiden avulla tuettu
muun muassa Tansanian metsähallinnon
kehittämistä, uusien istutusmetsien
perustamista paikallisten pienviljelijöiden
kanssa ja paikallisten metsänhoitoyhdistysten
perustamista metsähoidon
tueksi. Lisäksi on tuettu metsäsektorilla
ja metsäteollisuudessa toimivien
yhdistysten ja liittojen toimintaa,
jotta nämä paremmin kykenisivät tukemaan
ja neuvomaan paikallisia toimijoita,
niin pieniä kuin suuria yrityksiä.
Uusien hankkeiden kautta on jatkettu
myös tukea Tansanian metsäkoulutuksen
kehittämiseen. Tästä hyvä esimerkkinä
on ammatillisen metsä- ja puutalouden
koulutuksen opetussuunnitelmien
kehittäminen, jotka myös pilotoi-
18
tiin paikallisten metsä- ja puutalouden
oppilaitosten toimesta.
Edellä mainittu ammatillisen koulutuksen
opetussuunnitelmatyö ja metsäkoulutuksen
kehittäminen ovat saaneet
rahoituksen Suomen kehitysyhteistyövaroilla
toteutettavasta Private Forestry
Programme (PFP) hankkeesta. PFP hanke
aloitettiin vuonna 2014 ja sen ensimmäinen
vaihe päättyi kesäkuun lopussa
2019. Yksi tämän hankkeen tavoitteista
oli uusien istutusmetsien perustaminen
alueella olevien pienviljelijöiden kanssa.
Tavoitteena oli perustaa 15.000 hehtaaria
uutta istutusmetsää Southern Highlands
alueelle. Tavoitteesta jäätiin vähän,
mutta tuloksena syntyi 12.000 hehtaaria
uutta metsää. Toisena tavoitteena
oli perustaa taimitarhoja, joista taimia
pienviljelijöille ja metsänperustajille toimitettiin.
PFP hankkeen taimitarha,
josta sadat tuhannet
männyn taimet
aloittavat matkansa
alueella asuvien pienviljelijöiden
palstoille ja
uusien metsien perustamiseksi
Tansaniaan.
Kuusi vuotta vanha
mäntytukki, josta jo
sahataan 2x4 ja 2x5
tuumaista lankkua sekä
tuuman paksuista
lautaa.
PFP hankkeen ensimmäisen vaiheen tavoitteena
oli myös tukea hankkeen alueella
toimivia sahureita ja puunjalostusyrityksiä.
Tätä varten Mafingaan perustettiin
koulutuskeskus, missä alueen sahureita
ja sahojen työntekijöitä koulutetaan.
Koulutuksen lisäksi PFP hanke on
järjestänyt alueen puunjalostusyrityksille
ja sahureille demonstraatiopäiviä ja
infotilaisuuksia, joissa on esitelty puunjalostuksen
uusia teknologioita, koneita
ja potentiaalisia tuotantovaihtoehtoja.
Maaliskuussa 2018 PFP hanke järjesti
alueen ensimmäiset metsä- ja puutalouden
messut, missä puunjalostuksen kone-
ja laitevalmistelijat esittelivät tuotteitaan
alueen yrittäjille sekä alalle aikoville.
Messuilla mukana oli myös suomalainen
Slidetec sahanvalmistaja Laitilasta,
joka esitteli Slidetec pyörösahaansa.
Palaute messuvieraiden taholta oli positiivista
ja uusi teknologia innosti messuilla
kävijöitä.

Osa sahoista on alkukantaisia ja työvoimavaltaisia, missä tukkeja ja sahatavaraa sahataan niin sanotusti kainalosta kainaloon.
Tansanian tämän hetken yleisin kenttäsaha eli ”Ding Dong”, jolla yleensä työskentelee 10 hengen miehistö, sahaten kaiken kokoisia
tukkeja, metsässä lähellä raaka-ainetta. Ding Dong sahassa on vain pöytä, pari rullaa, pyöröterä ja yksinkertainen mittavaste, minkä
avulla sahatavarasta sahataan jollakin tavalla mitat täyttävää sahatavaraa.
Osa sahoista on alkukantaisia ja
työvoimavaltaisia
Kuten aiemmin todettiin, on Tansania
muuttunut viime vuosien aikana. Tansanian
metsäteollisuus on kuitenkin valitettavasti
taantunut sitten 1970–80
lukujen hyvien vuosien jälkeen. Noista
vuosista sahateollisuuden kehitys ja
tuotantokapasiteetti ovat heikentyneet,
mikä näkyy myös PFP hankkeen alueella
toimivien sahojen teknisessä kunnossa
ja laitekannassa. Osa sahoista on alkukantaisia
ja työvoimavaltaisia, missä tukkeja
ja sahatavaraa sahataan niin sanotusti
kainalosta kainaloon.
Tansanian tämän hetken yleisin kenttäsaha
eli ”Ding Dong”, jolla yleensä työskentelee
10 hengen miehistö, sahaten
kaiken kokoisia tukkeja, metsässä lähellä
raaka-ainetta. Ding Dong sahassa on
vain pöytä, pari rullaa, pyöröterä ja yksinkertainen
mittavaste, minkä avulla
sahatavarasta sahataan jollakin tavalla
mitat täyttävää sahatavaraa. Tutkimusten
mukaan Ding Dong sahoja on Tansaniassa
noin 400 kappaletta. Sahaustoiminta
on vaarallista ja tapaturmia sattuu
paljon, johtuen puutteellisista turvavarusteista,
tekniikan puutteesta ja henkilökohtaisten
turvavarusteiden puutumisesta.
Saha on mobiili, sillä se helppo
siirtää sahauspaikalta toiselle. Vain neljä
miestä ja saha siirtyy paikasta toiseen.
Nykyisen sahaustoiminnan haasteellinen
kysymys on pintalautojen ja sahanpurun
hyödyntämisen kehittäminen. Väestö
on tottunut käyttämään puuhiiltä
ruuanlaiton energialähteenä ja kasvava
väestö tarvitsee sitä koko ajan lisää. Sahauksen
sivutuotteiden jalostaminen siten,
että se soveltuisi energiakäyttöön
on yksi tulevaisuudessa suuriakin ratkaisuja
vaativa kysymys.
Uuden sahausteknologian
saamiseksi uusi hanke
Vuoden 2019 aikana Suomen Ulkoasianministeriö
yhdessä Tansanian luonnonvaraministeriön
kanssa on jatkanut PFP
hankkeen toteutusta vuosille 2020–
2024. Neljän seuraavan vuoden aikana
on tarkoitus jatkaa siitä mihin ensimmäisen
vaiheen lopussa jäätiin. Hankkeen
kakkosvaiheen tavoitteina on:
1. Tukea ja kehittää vaiheen yksi aikana
perustettujen metsänhoitoyhdistysten
toimintaa
2. Huolehtia uusien istutusmetsien
metsänhoidollisista toimenpiteistä
raakapuun saatavuuden parantamiseksi
3. Edelleen kehittää ja parantaa työntekijöiden
ammattitaitoa niin koulusta
kehittämällä kuin koulutustarjontaa
lisäämällä
4. Puujalostuksen yritystoimintaa kehittämällä
ja tukemalla muun muassa
liiketoimintasuunnitelmia laatimalla,
teknologiaa kehittämällä ja
uusien sekä käytettyjen sahojen ja
puunjalostuskoneiden tuontia edistämällä
5. Messuja ja demonstraatioita lisäämällä,
niin että yrittäjät ja puunjalostajat
paremmin tietävät markkinoilla
olevista koneista ja laitteista.
PFP kaksi hankkeen tavoitteena on pyrkiä
auttamaan paikallisia piensahureita uuden
sahausteknologian saamiseksi. Lisäksi
koulutuksen, neuvonnan ja palveluntuotannon
kautta pyritään vaikuttamaan
sahojen tuotantomenetelmien kehittämiseen,
terähuollon laadun ja palveluiden
parantamiseen sekä lopputuotteiden
laadun parantamiseen. Näitä asioita pyritään
kehittämään muun muassa sahatavaran
laatuluokituksien ja lajittelun aloittamisella
sekä sahatavaran oikeaoppisen
kuivauksen järjestämisellä. Sahatavaran
kuivaus, kuten alla oleva kuva näyttää, on
vielä alhaisella tasolla, joten töitä sen parantamiseksi
ja kehittämiseksi riittää.
Edellisten lisäksi suunnitelmissa on, että
Mafingan alueelle (Tansanian suurin
puunjalostuskeskittymä) perustettaisiin
keskitetty sahanterien kunnostuskeskus,
varaosakeskus ja jopa käytettyjen sahojen
kokoonpano- ja kunnostuskeskus.
19

20
Mafingan alueelle
on tarkoitus kehittää
puunjalostuksen
keskittymä, missä
kaikki sahaustoimintaa
palvelevat
palvelu olisi helposti
saatavilla.
Tansanialainen
hyvin hoidettu ja
järjestyksessä oleva
piensaha.
Vannesahausnäytös
PFP hankkeen messuilla
maaliskuussa
2018.
Messujen ainoa
kone Suomesta,
Slidetec Laitilasta.
Sahurina kaiken
kokenut sahayrittäjä
ja terien kunnostaja
Jyrki Kosonen
Mäntsälästä. Hänelle
Afrikan sahaus- ja
esittelykeikat ovat
tulleet vuosia saatossa
tutuiksi.
Teksti ja kuvat: Juha Kiuru
Mafingan alueelle on tarkoitus kehittää
puunjalostuksen keskittymä, missä kaikki
sahaustoimintaa palvelevat palvelu
olisi helposti saatavilla. Suunnitelmissa
on kehittää raakapuun ja tuotteiden
kuljetusta, sahaus- ja jalostustoiminta
sekä tietysti teränhuoltoa ja kunnossapitopalveluita.
Edellä mainittua keskittymään varten
on alueen yrittäjiä jo informoitu ja heidän
halukkuuttaan osallistumisesta tiedusteltu.
Palaute on ollut positiivista ja
halu käytettyjen puunjalostuslaitteiden
hankintaan on suuri. Yrittäjät ovat valmiita
sijoittamaan hyviin käytettyihin ja
uudelleen kunnostettuihin laitteisiin, jos
ne ovat sopuhintaan saatavilla. Asiaa on
jo tiedusteltu niin Suomesta kuin Ruotsista,
missä käytettyjen saha-, höylä- ja
kunnostuslaitteiden toimittajia on. Lisäksi
hanke on ollut yhteydessä pohjoismaissa
toimiviin sahayrittäjien yhdistyksiin.
Suomessa on oltu yhteydessä Suomen
Sahayrittäjät ry:hyn, mistä palaute
on ollut positiivista ja halukkuutta hankkeen
tukemiseksi on tullut.
Yhteistyötä viritellään
suomalaisiin sahayrittäjiin
Tansaniassa on tällä hetkellä huutava
pula hyvistä käytetyistä puunjalostuslaitteista
ja -koneista sekä ammattitaitoisista
saha-alan kouluttajista. Tämän
vuoksi PFP hanke onkin ollut yhteydessä
Suomen Sahayrittäjiin. PFP hanke
Tansaniassa on valmis neuvottelemaan
ja suunnittelemaan yhteistyökuvioista
suomalaisten sahayrittäjien kanssa, jotta
yhteistyössä voitaisiin kehittää Tansanian
sahaustoimintaa.
Alla olevien kuvien teknologialla ja tuotantomenetelmillä
on Tansaniassa kysyntää
ja sitä varten tarvitaan suomalaista
tietotaitoa ja osaamista sekä hurttia huumoria
ja hyvää yhteistyötä, mitä suomalaisilta
piensahureilta ja höyläreiltä varmasti
löytyy. Olisi hienoa nähdä suomalaiset
ja tansanialaiset piensahurit yhteisen
asian parissa kehittämässä Tansanian
pienyrityksiä ja sahaustoimintaa. Opintoja
työmatkoilla voisi suomalaiset sahurit
ja yrittäjät nauttia myös Tansanian kauniista
luonnosta, suurista luonnonpuistoista
ja vaikkapa kiivetä katsomaan Afrikkaa
ja sen kauneutta sen korkeimman
vuoren Kilimanjaron huipulta.

21

JÄSENINFO
Uusia jäseniä Suomen
Sahayrittäjät ry:ssä
Uusina jäseninä yhdistykseen ovat liittyneet
seuraavat yritykset, yhteistöt ja henkilöt.
VUOSIKOKOUS
2020
Aika: Lauantai 8.2.2020 kello 9.30
Paikka: Hotelli Viru, Tallinna kokoustilat
Uittokalusto Oy
Taitajantie 2, 57210 Savonlinna
(myymälät: Savonlinna ja Tampere)
www.uittokalusto.fi
PK-PUU OY
Vehmaa, Taivassalo ja Uusikaupunki
www.pk-puu.fi
2019
1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen järjestäytyminen
a. Puheenjohtajan ja sihteerin valinta
b. Pöytäkirjan tarkastajien ja
c. Ääntenlaskijoiden valinta
3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Työjärjestyksen hyväksyminen
5. Esitetään hyväksyttäväksi hallituksen kertomus vuoden
2019 toiminnasta ja tileistä, sekä päätetään vastuuvapauden
myöntämisestä tilivelvollisille
a. Toimintakertomus vuodelta 2019
b. Tilit v. 2019 sekä toiminnantarkastajan lausunto
c. Vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille
6. Vahvistetaan hallituksen esitys vuoden 2020
a. Toimintasuunnitelmaksi
b. Tulo-ja menoarvioksi
c. Jäsenmaksun suuruudeksi vuodelle 2021
d. Hallitusjäsenille maksettavista korvauksista
7. Hallituksen puheenjohtajan valinta
8. Hallituksen jäsenten ja varajäsenten valinta
9. Toiminnantarkastajan valinta
10. Muiden toimihenkilöiden, toimikuntien ja kokousedustajien
valinta sekä päätetään palkkioista.
11. Muut yleiskokoukselle käsiteltäväksi esitetyt asiat
12. Kokouksen päättäminen
22

HYVÄÄ JOULUA ASIAKKAILLEMME JA
YHTEISTYÖKUMPPANILLEMME!
Meiltä sahat ja varaosat
joustavasti sinun
tarpeisiisi.
Mikko 0400 821 014
Mikael 044 340 8170
Taina 0400 975 999
23

Rentouttavaa
Joulunaikaa ja
Menestystä
Vuodelle 2020!
LÄHIPUU ®