Suomen Sahayrittäjät 4/2019

viliharkonen

Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema ammattilehti

4 / 2019

1


PÄÄKIRJOITUS

Vuosi sitten kirjoitin puumarkkinoiden kiihtyvästä

vauhdista. Silloin raakapuun hinta sekä sahatavaran

hinta keikkuivat kohtuullisen korkealla. Mutta, mikä

menee ylös se tulee alas, kertoo vanha viisaus.

Keskisessä Euroopassa olevat laajat metsätuhot (kirjanpainajatoukat

ja myrskyt) ovat aiheuttaneet lievästi sanottuna kaaosta

eurooppalaisille sahatavaramarkkinoille. Eikä helpotusta

ole näkyvillä lähitulevaisuudessa. Haasteita riittää siihen malliin,

että isot sahat ovat tuotannon vähentämispaineiden, työtaisteluiden

ja maailman talouskehityksen sekametelisopassa.

Sellupuolella sentään tuntuu menevän edelleen kohtuullisen

hyvin.

Toivon mukaan metsäteollisuuden vienti vetää, sillä sieltä tulevat

eurot ovat kansantaloutta silmälläpitäen elintärkeitä.

Pienemmät sahayritykset (lue Suomen Sahayrittäjät ry:n

jäsenet) ovat oppineet siihen, että vuodet eivät ole veljeksiä

keskenään. Tuotantoa tehdään pääasiassa asiakaslähtöisesti.

Viestit läpi valtakunnan ovat kertoneet, että pienet ja joustavat

(saha)yritykset ovat pärjänneet kohtuulisen hyvin. Haasteita

varmasti riittää, oli sitten kyseessä talouden nousu- tai

laskukausi.

Pientä nousukautta on nähtävissä puurakentamisen sektorilla

kotimaassa. Puukerrostaloja on valmistunut kaikkiaan tähän

mennessä 24 paikkakunnalla jo 82 kpl (lähde: Puuinfo).

Myös moni omakotirakentaja päätyy puuvaihtoehtoon – onneksi.

Julkisella sektorilla muutamat kunnat tai kaupungit ovat kertoneet

tulevista puukouluistaan tai -päiväkodeistaan. Hirsirakentaminenkin

tuntuu kiinnostavan myös julkista puolta.

2

Tulevan vuoden aikana olemme mukana kahdessa Metsäkeskuksen

hallinnoimassa hankkeessa. Näissä hankkeissa tavoitteena

on saada julkisen puolen puurakentamiseen lisää

vauhtia. Se toive elää edelleen taustalla vahvana, että pian

saamme esitellä Suomen ensimmäisen Lähipuu® -koulun tai

päiväkodin!

Lisää pontta on tulossa tulevana vuonna myös Lähipuu® -tuotemerkin

markkinointiin ja merkin haltijoiden koulutukseen.

Siitä suuri kiitos Marjatta ja Eino Kollin säätiölle.

Puurakentamisen kasvulle on tulevana vuonna suuret mahdollisuudet.

Ympäristöasiat ovat edelleen tapetilla ja pieni hiilijalanjälki

kiinnostaa suomalaisia. Euroopan komissio on linjannut,

että 10 vuoden kuluttua kaikkien uusien rakennusten on

oltava päästöiltään hiilineutraaleja.

Tähän(kin) linjaukseen paras ja luonnollisin rakennusmateriaali

on puu.

Kaikille Suomen Sahayrittäjät

ry:n jäsenille ja yhteistyötahoille

toivotan Siunattua

Joulunaikaa ja menestystä

vuodelle 2020.

Pidetään yhteyttä:

timo.ripatti@sahayrittajat.fi

040 821 82 38

Rahulanniementie 57

79100 LEPPÄVIRTA


4/2019

LÄHIPUU ®

4 TutKi-hanke - Tutkimuksesta kilpailukykyä puutuotealalle

8 Tositarina Lähipuun takaa

12 Uittokalusto ja Suomen Sahayrittäjät ry yhteistyöhön

16 Tansanian metsätalous ja puunjalostus – kehittämistä

1960-luvulta tähän päivään

22 Jäseninfo

Vuosikokous 8.2.2020! (kts. 22)

Kannen kuva: Kalle Vuorela

Suomen Sahayrittäjät ry

Suomen Sahayrittäjät ry on piensaha- ja höyläämöteollisuuden

yhteistoiminta- ja etujärjestö, joka on perustettu vuonna 1946

edistämään alan toimintaedellytyksiä, ja sitä työ3.-7.tä yhdistys

jat- kaa edelleenkin. Jäsenilleen Suomen Sahayrittäjä ry tarjoaa

tie- toja alasta ja sen kehityksestä, asiakaskontaktipalvelut, näkyvyyden

yhdistyksen verkkosivuilla, koulutus-, neuvonta ja tuotetekniset

palvelut, jäsenetualennuksia yhteistyökumppaneilta,

kou- lutusmatkoja ja -retkiä sekä Suomen Sahayrittäjät-lehden

neljä kertaa vuodessa ja BioEnergia-lehden vuosikerran.

Vuosijäsenmaksu vuonna 2020 on 150 €, verovähennyskelpoinen.

Kannatusjäsen vuosimaksu on 50 €.

Suonen Sahayrittäjät on Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema

ammattilehti, jota lukevat jäsenten lisäksi myös muut

alan ammattilaiset ja sidosryhmät. Lehti ilmestyy 4 kertaa

vuodessa. Maksuehdot 14 päivää netto.

Suomen Sahayrittäjät ry

Rahulanniementie 57, 79100 LEPPÄVIRTA

Puh. 040 821 82 38, info@sahayrittajat.fi

www.sahayrittajat.fi

Ilmoitushinnat vuonna 2020

Etukansi: 955 €

2 sivu ja takakansi: 870 €

Tekstissä: 1/1sivu 420 €, 1/2 sivua 310 €,

1/4 sivu 235 €, 1/8 sivu 190 €

Jäsenhinta: 1/8 sivu 109 €

Lisävärien käyttö: 84 €/lisäväri

Ilmoitushinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.

Reklamaatiot kahdeksan päivän kuluessa ilmestymisestä.

Päätoimittaja: Timo Ripatti,

timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38

Talous- ja jäsenasiat: Sirkku Varpa,

sirkku.varpa@sahayrittajat.fi, 040 5250 163

Ilmoitusmyynti: Timo Ripatti,

timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38

Painopaikka: Grano Oy, Kuopio

Taitto: Kaija Laaksonen, laaksonen.kaija.m@gmail.com

3


Tutkimuksesta kilpailukykyä

puutuotealalle

TutKi-hanke

Tutki hanke päättyi 30.9.2019. Kolmevuotisessa hankkeessa 2016–2019 onnistuttiin hyvin

tuotekehityksen ja ympäristöviestinnän toimenpidekoreissa. LÄHIPUU-brändin kehittäminen yhdessä

Suomen Sahayrittäjät ry:n kanssa jatkuu edelleen vahvana Metsäkeskuksen uusissa Lähipuu -

rakentamisen hankkeissa mm. Kaakossa ja Pohjois-Savossa. Alueiden puutuotealaa vahvistavaa,

ekologista ja sosiaalista työtä toimialan kehittämiseksi jatketaan myös tulevissa hankkeissa.

Tutkimuksesta kilpailukykyä

puutuotealalle -hankkeen

(TutKi-hanke) lähtökohtana

tavoiteasettelulle oli yhdistää

hankesuunnittelussa ja toimenpiteissä

yritysten konkreettiset kehittämis-

ja neuvontatarpeet ja tutkimustieto.

Hankkeen keskeisimpänä tavoitteena

olikin rakentaa uusia; tuotteet,

myynnin ja brändin hallinnan paremmin

yhteen kytkeviä kehitysprosesseja, joilla

vastataan markkinoilta tulevaan tarpeeseen

tuotteiden ympäristövaikutuksista.

Hankkeen muun yrityskehittämisen

oli tarkoitus toimia tukena tämän ylätavoitteen

saavuttamisessa.

4

TutKi-hanke toteutettiin Suomen metsäkeskuksen

ja Luonnonvarakeskuksen

kumppanuushankkeena. Hankkeen

projektipäällikkönä toimi Suomen

Metsäkeskuksen Jouni Silvast ja Luken

hankkeen vastuuhenkilönä erikoistutkija

Tarmo Räty. Rahoitusinstrumenttina

toimi maaseuturahaston tiedonhankintahanke;

(teollinen tutkimus, tuki 80

%) Hankkeen toteuttajien välillä tehtiin

kumppanuussopimus, joka määritteli

muun muassa ehdot tuensiirrosta

hankkeen hallinnoijan Suomen metsäkeskuksen

sekä Luonnonvarakeskuksen

välillä.

Kokonaisrahoitus hankkeessa oli

601 245 €, josta tuensiirtosopimuksen

mukaisesti Luken osuus oli 50 %. Hankkeen

toteutuneet kokonaiskustannukset

jäivät hieman alle kustannusarvion ollen

noin 582 000 €. Yksityisen rahoituksen

osuus kertyi suunnitellusti. Yksityisen

rahoituksen osuus hankkeessa oli 20 %.

Yksityisen rahan kertymä hankkeessa oli

118 876 €

Hankesuunnitelman mukaisesti toimenpiteet

jaettiin kolmeen toimenpidekoriin.

1. kori digitaalisuus. 2. kori Ympäristöviestintä

ja 3. kori Tuotekehitys ja

markkinointi. Tavoitteena oli, että han-


Ligna-Hannover kokoaa joka toinen vuosi puutuotealan

väkeä messuille. Metsäkeskuksen hanketoiminta

on järjestänyt messumatkoja Hannoveriin

1997 alkaen. Tutki-hanke oli mukana myös

2017 ja 2019 messuilla.

kittu tieto toimii pohjana uusien tuotteiden,

palvelujen tai prosessien kehittämiselle

tai entisten huomattavalle parantamiselle.

LÄHIPUU-brändin kehittäminen yhdessä

Sahayrittäjät ry:n kanssa puutuotealan

yritysten markkinoinnin ja tuotekehityksen

ajuriksi oli hankkeen tuloksista näkyvin

ja keskeisin onnistuminen. Yhteensä

yli 60 yritystä on sertifioinut oman tuotteensa

ja tuotantonsa Lähipuu-sertifikaatin

periaatteiden mukaisesti huomioimalla

tuotannon ekologiset, sosiaaliset

ja aluetaloudelliset vaikutukset. Näiden

vaikutusten mittaamiseksi ja todentamiseksi

hankkeessa on tehty Suomen

ensimmäinen puutuotteille valmistunut

ympäristöseloste (EPD).

Hankkeen aikana on toteutettu kaksi

ympäristöselostetta, LÄHIPUU-ympäristöseloste

Suomen sahayrittäjien kanssa

ja Laminated log walls structures -ympäristöseloste

Suomen hirsitaloteollisuuden

kanssa. Molempien ympäristöselosteiden

yhteyteen on liitetty muiden

Suomen Sahayrittäjät ry:n jäsenkunta tarjosi hankkeen

toimenpiteiden toteutukselle erinomaisen alustan

ja kohderyhmän. Yhdistyksen yritykset ovat pääosin

pieniä puutuotealan mikro- ja pieniä yrityksiä, joilla oli

samansuuntaisia kehittämisajatuksia kuin Tutki-hankkeen

suunnitelmissa. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Timo Ripatti

onkin ollut tärkeä linkki ja yhteistyökumppani hankkeen ja

yhdistyksen yhteisten tavoitteiden toteutuksessa.

korien ympäristöviestintään, markkinointiin

ja tuotekehitykseen liittyviä elementtejä.

Hankkeen parasta antia on kuitenkin

ollut hankkeen tapa toimia ja valmistella

asiat. Hankkeessa ei ole pelkästään

tuotu asioita esille yritysten omaehtoiseen

jatkovalmisteluun. Vaan toimenpiteet

on viety loppuun niin, että hankkeessa

on saatu aikaiseksi yritysten uusia

tuotteita, palveluja ja uusia tapoja

toimia markkinoilla. Tällainen toimintatapa

luotiin SMK:n valtakunnallisessa

RakPuuCe-hankkeessa (2012–2015)

ja toimintatavasta saatujen kokemusten

perusteella se on ainut tuloksellinen

tapa toimia vaikeissa syvällistä perehtymistä

ja asiantuntijuutta vaativissa

projekteissa.

Tutki-hankkeessa onnistuttiin myös hankekumppaneiden

välisessä yhteistyössä.

Työkorien tavoitteet onnistuttiin hankkeessa

yhdistämään ja tulokset ovatkin

kaikkien hankkeen työkorien yhteistyön

tuloksia. Käytännössä tämä on vaatinut

paljon yhteisiä suunnittelu ja työpalavereita

hankeaikana toiminnan koordinoimiseksi.

5


Hankkeen aikana

on toteutettu

kaksi ympäristöselostetta,

LÄHIPUU-ympäristöseloste

Suomen sahayrittäjien

kanssa

ja Laminated log

walls structures

ympäristöseloste

Suomen hirsitaloteollisuuden

kanssa. Suomen

ensimmäinen

puutuote EPDluovutettiin

Sahayrittäjille

ministeri Tiilikaisen

toimesta

8.1.2019.

Tutkimuksesta kilpailukykyä hanke on

ollut mukana suunnittelemassa ja ohjaamassa

Tommi Palokankaan maisterityötä

Helsingin yliopistolle. Tutkimuksessa

selvitettiin merkitystekijöitä sekä

myönteisten että kielteisten rakennuspäätösten

taustalla ja kartoitettiin,

kuinka puurakentamista kannattaisi tulevaisuudessa

markkinoida kunnallishallinnon

päättäjille. Tutkimus toteutettiin

kunnallisen päätöksenteon näkökulmasta

ja on rajattu koskemaan uudisrakentamista,

ja edelleen kuntien koulu- ja

päiväkotihankkeita.

Hankkeella jatkoa

Yleisesti voidaan Tutki-hankkeen kokemuksen

myötä todeta, että puutuotealan

hanketoiminnalla voidaan menestyksellä

yhdistää toimialan tutkimus-, ja

kehittämisorganisaatioiden sekä yritysten

yhteistyötä. Tätä toimintatapaa tullaan

kehittämään ja jatkamaan myös tulevissa

puutuotealan hankkeissa muun

muassa Pohjois-Savossa ja Kaakkois-

Suomessa.

Lopuksi suuri kiitos kaikille hankkeessa

mukana olleille yrittäjille ja hankeväelle.

Erityiskiitos Suomen Sahayrittäjät

ry:n toiminnanjohtaja Timo Ripatille

ja Luken Tarmo Rädylle. Ilman Timon ja

Tarmon kehittämismyönteistä panosta

hankkeessa ei olisi päästy toteutuneeseen

toiminnan tasoon.

Teksti: Jouni Silvast

6

LÄHIPUU-markkinoinnissa on tärkeätä erottautua.

Laadukkaalla materiaalilla ja palvelulla on kohderyhmänsä

markkinoilla. Janne Larjaman toimittama mäntylattia

on löytänyt arvoisensa paikan Turun linnassa.

Jättilankut olivat Kuhmolaisen Luottopuu Oy:n katseen

vangitsijoina Jyväskylän puumessuilla 4.–5.9.2019


Tukkipyörösahat 130 120 100

Varmatoimiset kiinteät ja siirrettävät pyörösahat nopealla toimitusajalla!

Ruuvihakkurit

Pienemmät

traktorikäyttöiset

hakkurimallit heti valmiina

tehtaaltamme, suuremmat

sähkökäyttöiset mallit

valmistamme tilauksesta.

LAITILAN METALLI LAINE OY

Garpintie 130, FIN-23800 Laitila Puh.(02) 856 014

e-mail: laitilan.metalli@laimet.com www.laimet.com

7


Tositarina Lähipuun

takaa

Asiakkaan ja sahayrittäjän

välinen yhteistyö ja ymmärrys

syntyvät monesti hyvin pienen

alkusysäyksen jälkeen. Näin

kävi myös tässä jutussa oleville

tahoille.

Vapaa-ajan asunnon

yhteydessä ollut sauna

remontoitiin perusteellisesti

ja seuraavana vuonna

samalla tontilla touhuttiin

jo uutta vierastilaa ja

varastoa. Ja melkeinpä kaikki

rakentamiseen käytetty puu oli

Lähipuuta…

Rantasaunan runkoa lähipuusta.

Mutta palataanpa ihan alkumetreille.

Kaikki lähti

liikkeelle siitä, kun asiakas

lähestyi minua puhelimitse.

Kyseltiin sahauspalvelua jo muutaman

vuoden vanhoille mäntytukeille.

Nämä pitäisi nyt saada sahattua pöytätarpeiksi,

joista puuseppä valmistaisi

ruokapöydän. Onneksi tukit olivat kuorittuja

ja vuosien ajan säilytys oli tapahtunut

katoksen alla. Sovimme, että tässä

tapauksessa nuo muutamat tukinpätkät

liikkuvat mainiosti henkilöauton perävaunussa

sahauspaikalle ja siitä suoraan

puusepän verstaalle. Matka kun oli lyhyt.

Kauniin kesäillan lumossa saha soi

ja kohta puuseppää tarvittiin.

Muutaman viikon kuluttua sain kutsun

tulla tutustumaan valmiiseen lopputuotteeseen.

Monia pöytiä on jo nähty

tähän ikään, mutta tämä pöytä sai meikäläisen

haukkomaan henkeä. Uskomattoman

upea, uniikki Lähipuu® -pöytä!

8

Uuden uutukaisen pöydän ympärillä

kelpasi kahvia juoda ja keskustelu alkoi

kääntyä vanhaan, rannassa olevaan

saunarakennukseen. Sitä kun pitäisi remontoida

”rankalla kädellä”. ”Mutta,

kun asumme pääkaupunkiseudulla emmekä

tunne täältä ketään luotettavaa

kirvesmiestä”, huokailivat kesälomalaiset.

”Tähän kyllä löytyvät konstit ja tekijätkin”,

ennätin sanomaan, kun minua jo

vietiin kohti – no luvalla sanoen melkoisen

purkukelpoista saunaa.

Siltä seisomalta sovimme, että saunaremontti

käyntiin ja vikkelästi. Minun tehtäväkseni

jäi toimia projektissa rakennuttajana,

eli hankkia rakentajat, sähköurakoitsija,

mahdolliset putkimiehet jne.

Rakentajat lupautuivatkin urakan hoitamaan,

mutta vasta vähän myöhemmin

alkusyksyllä. Tärkeintä kuitenkin oli, että

rakennusporukka on täynnä ammattilaisia

ja hoitavat mitä lupaavat.

Loppukesällä tontilla alkoi tapahtua.

Vanhan purkua, kivijalan kunnostusta

ja valutalkoot päälle. Uutta puurunkoa

pystyyn ja kattavan sähkösuunnitelman

mukaista johtoa sinne tänne. Vapaaajan

asunnon omistajat tyytyivät katselemaan

tapahtumia lähinnä valvontakameroista

pääkaupunkiseudulta käsin…

Kaikki olisikin mennyt liian hyvin, elleivät

saunarakennukseen tulevat ikkunat

sotkeneet suunnitelmia. Ne kun sattuivat

tulemaan vähän eri kokoa kuin mitä

ikkuna-aukko oli. Ensimmäiset löylyt

isäntäväki otti katsellen lauteilta järvimaisemia

rakennusmuovi-ikkunan läpi!

Tulivathan ne oikean kokoiset ikkunat lopulta

ja pikkujoulun aikoihin projekti oli

lopulta valmis.

Lähipuu-sahatavaraa oli nyt mukava

ihastella uuden saunan lauteilla.


Tämän pöydän tiimoilta rakennusprojekti lähti liikkeelle.

Siinä sitä on, pienen hiilijalanjäljen omaavaa Lähipuuta.

Lähipuuta

hiilivarastoituna.

Saunanlauteilla uusia

suunnitelmia

Sauna on monelle suomalaiselle paikka,

jossa sielu ja ruumis rentoutuvat. Saunanlauteilla

perheen ajatuksiin oli tullut

uusi rakennusprojekti. Uutuuttaan hohtavan

saunan takana ei ollutkaan vanhan

sanonnan mukaan ”tilaa”. Päinvastoin,

heti saunan takana oli vanha, 1950

luvulla rakennettu mökki, joka kaiken lisäksi

oli sisäilmaongelmista kärsivä purkukuntoinen

varastotila. Tähän ongelmakenttään

pitäisi saada ratkaisu.

Yhdessä omistajien kanssa talvella katsastettiin

tonttia ja varsinkin siellä olevaa

runsasta tukkipuustoa. Tässäpä olisi

mahdollisuus hyödyntää Lähipuu-ajattelutapaa

viimeisen päälle.

Yhdessä tuumin päädyimme ratkaisuun,

jossa tontin puustoa harvennettaisiin

voimakkaasti ja tukkipuista sahattaisiin

rakennustarpeet uudelle varasto-/vierastilalle.

Saunan sisäpaneelit Lähipuu-leppää.

9


Vierasmajan arkkitehtuuri

on harmoniassa

tontin muun rakennuskannan

kanssa.

Maaliskuun ensimmäisinä päivinä tontille

saapui moto sekä ajokone ja ennen

kaikkea taitavat kuljettajat. Puuta korjattiin

yhteensä 65 m 3 , josta sahattavien

tukkien osuus oli 40 kuutiota.

Puut kuljetettiin sahauspaikalle ja saha

käynnistyi vappujuhlinnan jälkeen. Vajaat

pari päivää ja puut kaikkine nauloineen

oli sahattu. Sahausrupeaman jälkeen

puiden omistajan mielestä oli kuulemma

hyvä, ettei sahattavia tukkeja ollut

enempää?? Illalla taisi uni tulla melko

nopeasti…

10

Vierasmajan anturavalu on kuivumassa.

Vasemmassa kuvassa näkyy taustalla uusittu

rantasauna.

Kesällä uutta ”pytinkiä”

rakentamaan

Kesä oli vielä käynnissä ja laine liplatti

rantaviivaan, kun purkuporukka hoiti

vanhan rakennuksen pois tieltä. Paikallinen

rakennustarkastaja osoitti ammattilaisen

silmää jo aiemmin, kun hän

ehdotti uudisrakennuksen paikaksi uutta

kohtaa tontilla. Omistajat olivat yhtä

mieltä asiasta ja homma oli sillä selvä.

Nyt rakennuskannan harmonia tontilla

olisi järkevä.

Kaivinkoneen murina siivitti pohjatöitä

heinäkuun lopulla. Valu kuivumaan ja

runkoa pystyttämään seuraavalla viikolla.

Omistajien käydessä viikonloppuisin

oli nähtävissä ylpeyttä tulevasta rakennuksesta.

Nyt sitä tehtiin pitkälti omalla

tontilla kasvaneesta puusta, konkreettisesta

Lähipuu-sahatavarasta.


Kattotuolit tulivat valmiina, mutta muuten

hankkeessa pyrittiin käyttämään

omaa sahattua tavaraa niin paljon kuin

mahdollista. Ulkovuorauslaudat ja terassin

lehtikuusilaudat löytyivät lähipuuna

Kolkonjoelta – vieläpä pihaan toimitettuna.

Ainoa puumateriaali, joka ei täyttänyt

Lähipuu-vaatimuksia oli sisätilojen

pintamateriaali – tosin, sekin kotimaista

ja läheltä hankittua!

Terassin valmistuttua rakennusporukka

sai vielä lisähaastetta, kun varsinaiselta

loma-asunnolta piti tehdä porrastettu

kävelytie uudelle rantasaunalle. Tähän

tarvittiin taas lisää kotimaista Siperian

lehtikuusta ja paljon.

Viittä vaille valmis

Joulukuun alussa rakennushanke vol.2

näytti jo melkoisen valmiilta päällepäin.

Sähköjen viimeistelytyöt, sisällä lattioiden

laatoitus sekä piipun asennus takkaa

varten löytyivät enää ns. tehtävälistalta.

Hankkeen virallinen valvoja oli

luottavainen siihen, että hommat saadaan

hoidetuksi ja käyttöönottotarkastus

voidaan tehdä, ennen kuin joulupukki

tulee visiitille.

Kokemuksia kahdelta vuodelta

Kuten alussa jo totesin, kaikki alkoi yhdestä

puhelinsoitosta. Kahtena vuonna

asiakkaan tontilla tapahtui melko

merkittävä muutos niin rakennuskannassa

kuin maisemallisestikin. Asiakkaat

eivät olleet vahtimassa hankkeiden

edistymistä paikanpäällä, koska koti ja

työt ovat pääkaupunkiseudulla. Vastuu

hankkeen onnistumisesta painoi hartioita,

koska monta kertaa piti tehdä ratkaisuja

tyyliin ”näin tehdään ja kysellään

sitten jälkeenpäin”.

Siperian lehtikuusesta valmistetut Lähipuu-portaat johtavat päärakennuksesta

rantasaunalle.

Totuuden nimissä on sanottava, että

tässä tositarinassa mukana olleet tahot

hoitivat kukin hommansa erinomaisesti.

Suurin kiitos kuitenkin kuuluu vapaaajan

asunnon omistajille.

Kiitos luottamuksesta Kalle ja Kati!

Teksti: Timo Ripatti

Kuvat: Timo Ripatti ja Kalle Vuorela

Ensi kesänä on uudella terassilla juhannusjuhlat.

11


Uittokaluston myymälä Savonlinnassa on ilmeeltään valoisa.

Uittokalusto ja Suomen

Sahayrittäjät ry

yhteistyöhön

12

Yli sadan vuoden ajan on Uittokalusto

tarjonnut metsä- ja uittotöissä

työskennelleiden ihmisten työhön liittyviä

tarvikkeita ja työkaluja. Tänä päivänä

Uittokalusto on monipuolinen ulkonaliikkujan

tavaratalo, joka palvelee niin ammattilaisia

kuin harrastajiakin.

Monelle metsäalan ammattilaiselle yrityksen nimi

on tuttu. Onhan Uittokalusto toiminut alalla jo

peräti 101 vuotta. Alun perin yritys sai syntynsä

metsäyhtiöiden yhteisestä tahtotilasta. Kun

uitoilla tarvittiin ”yhtä sun toista” työkalua ja tarviketta, oli tavoitteena

yksinkertaistaa hankinnat yhteisen toimijan alle. Alkuperäisen

yhtiöjärjestyksen mukaan ajatuksena oli ”harjoittaa

puutavaran uitossa tarvittavien koneiden, tarpeiden, työkalujen

ja raaka-aineiden sekä metsätyökalujen ja metsänhoidollisten

koneiden kauppaa”.


Uittokaluston

myyntipäällikkö

Sami Kaiponen.

Tukkiuitot ovat vuosikymmenissä vähentyneet

ja tukkijätkien laulut hiljenneet,

mutta Uittokalusto porskuttaa

eteenpäin yhä kiihtyvällä volyymilla ja

laajalla tuoterepertuaarilla.

Varastotilat turvaavat

toimitusnopeutta

Savonlinnan varastotiloja katsastettaessa

katse kiinnittyy logistiikan hallintaan.

Tavaraa on hyllymetreinä mitattuna

hurjasti. ”Meillä on tiedossa kaikkien

myytävien tuotteiden hyllypaikka ja

määrä. Varastotilaa eri tuotteille löytyy

noin 4000 m2. Myytäviä tuotenimikkeitä

puolestaan löytyy liki 15 000 kappaletta,

toiset vähän suurempia ja toiset

puolestaan vähän pienempiä artikkeleita”,

toteaa myyntipäällikkö Sami Kaiponen

Uittokalustolta.

”Varaston puolella käy päivittäin melkoinen

vilske, varsinkin jos eletään ns. sesonkiaikaa

keväällä. Marraskuun lopussa

ollut Black Friday näkyi meilläkin selvänä

myynnin kasvuna. Silloin myytiin

normipäiviin nähden liki kolminkertainen

määrä tavaraa. Ihmiset haluavat ja

tajuavat nykyään ostaa laadukkaita tarvikkeita

joko itselleen tai lahjaksi.”

Kauppaa verkossa ja

myymälässä

Valtaosa Uittokaluston myynnistä tapahtuu

verkkokaupan avulla. Savonlinnassa

ja Tampereella toimivat myös nykyaikaiset

myymälät. Asiakkaita riittää

molempiin kauppamuotoihin.

”Kaikki eivät halua tai pysty tekemään

ostoksia verkossa. Siksi on tärkeää, että

meillä on laadukas ja edustava myymälä

täällä Savonlinnassa. Perinteinen

kaupankäynti on monelle asiakkaalle

ja tietysti myös meille sosiaalinen tapahtuma,

jossa asiakas pääsee myyjän

avustuksella tutustumaan tuotteeseen

tarkasti ennen ostopäätöksen tekemistä.

Ulkoilu-, metsästys- ja metsätyövaatteet

ovat tuotteita, joita on

helppo myymälässä sovittaa ja valita

sitten mieluinen malli. Sen jälkeen on

paljon helpompaa tilata tuote netistä,

kun koko ja malli ovat tiedossa. Koska

myyntiartikkelit ovat vuosien saatossa

lisääntyneet, olemme keskittäneet esimerkiksi

harvesterituotteiden myynnin

Tampereelle. Näin takaamme laadukkaan

ja nopean asiakaspalvelun koneyrittäjille”,

kertoo Sami Kaiponen.

Vannesahojen myynnissä kasvua

Uittokalusto on nykyään myös vannesahakauppa.

Vuonna 2018 myyntiin tulivat

kanadalaiset Norwood-vannesahat. ”Aina

kun laajennamme tuotekirjoa myytävien

tuotteiden osalta, valitsemme myytäväksi

vain laadukkaita tuotteita. Norwood

vannesahat läpäisivät laatukriteerimme

helposti ja kaupankäynti lähtikin

heti käyntiin. Asiakkailta tullut palaute

on kannustanut meitä panostamaan lisää

volyymia sahamyynnin puolelle ja

tulokset ovat hyviä. Eri kokoluokan vannesahat

kiinnostavat nyt metsäomistajia

sekä hirsirakentajia. Myrskytuhopuut

sekä kirjanpainajatoukan vioittamat

puut ovat monesti ongelmallisia puita

metsänomistajan sekä -ostajan puolelta.

Vannesaha on siihen ongelmakenttään

oiva ratkaisu. Edullisella ja laadukkaalla

vannesahalla ongelmapuista(kin) muodostuu

ilonaiheita ekologisen rakennusmateriaalin

muodossa. Monta hirsisaunaa

ja lautamökkiä on jo tehty meidän

vannesahoillamme, vaikka markkinoin-

13


Uittokaluston toimitusjohtaja

Mikko

Söderling esittelee

tyytyväisenä Norwoodin

vannesahaa.

tityömme on vasta alkutaipaleella”, toteaa

myyntipäällikkö Kaiponen. Lisäksi

myymme tietenkin myös vannesahan

teriä sekä muita sahaustarvikkeita.

Uittokalusteen uusimpia tuotteita sahamarkkinoilla

ovat Frontier-tuotemerkillä

markkinoitavat vannesahamallit, jotka

valmistetaan Pohjois-Amerikan ulkopuolella.

”Nämä kyseiset Frontierin mallit ovat

suunnattu enemmänkin harrastajille.

Norwoodin sahalaitokset ovat puolestaan

tarkoitettu sekä harrastajille että

ammattilaisille”, muistuttaa Sami. Käyttötarkoitus

ratkaisee tässäkin tapauksessa…

Yhteistyön kautta

mahdollisuuksia

Uittokaluston markkinoimat Norwoodsahamallit

ovat olleet esillä jo muutamilla

messuilla. Kesän 2019 Okra-näyttelyssä

käyty keskustelu johti nopeasti

yhteistyöhön Suomen Sahayrittäjät

ry:n kanssa. ”Näemme mahdollisuuden

toimia yhdessä kasvavilla vannesahamarkinoilla.

Omatoimisen ja myös

ammattimaisen hirsirakentamisen kasvu

on lisääntynyt voimakkaasti. Haluamme

omalta osaltamme olla mukana

Suomen Sahayrittäjien toiminnassa tästä

eteenpäin. Laadukkaat sahat yhdessä

ammattisahureiden kanssa ei voi olla

huono kombinaatio. Lisäksi Sahayrittäjien

markkinoille lanseeraama Lähipuu®

-tuotemerkki tukee vahvasti puurakentamisen

kasvua ja ympäristöystävällisyyttä”,

uskoo myös Uittokaluston toimitusjohtaja

Mikko Söderling.

”Alkaneen yhteistyön kunniaksi Suomen

Sahayrittäjien jäsenten kannattaa ottaa

meikäläiseen yhteyttä, kun kaupankäynti

tulee ajankohtaiseksi. Lupaan katsella

niitä tuotteiden hintoja sahureille sopiviksi”,

vinkkaa loppuun myyntipäällikkö

Sami Kaiponen Uittokaluston Savonlinnan

toimipisteeltä.

Ja ne yhteistiedot ovat 050 369 6539 tai

sami.kaiponen@uittokalusto.fi.

Teksti ja kuvat: Timo Ripatti

14

Ennen sahan hankintaa

asiakas voi halutessaan

myös koesahata

haluamansa

mallin Savonlinnassa.


Suomen suurin

metsäalan verkkokauppa!

Tukkivannesaha

LumberMate LM29

14 hp Kohler moottori

Tukin maksimiläpimitta 74 cm

Sahausleveys max. 56 cm

Sahauspituus 5,0 m

Alustan pituus 6,0 m (sis. 1,2 m lisäosan)

Kiskojen välinen etäisyys 77,5 cm

Leveys 87,5 cm

Korkeus 17,5 cm

Paino noin 350 kg

Valmistettu Kanadassa

Alustan pituus 6,0 m

Hinta nyt:

5490,00

HUOM!

Kuvan malli lisävarusteltu.

Traileri ei sisälly hintaan.

Maailman johtava innovatiivisten siirrettävien sahalaitosten toimittaja

KATSO MUUT NORWOOD MALLIT ja NORWOOD/BAHCO VANNESAHAN TERÄT:

WWW.UITTOKALUSTO.FI

www.facebook.com/uittokalusto www.instagram.com/uittokalusto www.youtube.com/uittokalusto

SAVONLINNA | Taitajantie 2 | 015 555 0402 | shop@uittokalusto.fi

Tilaa verkkokaupasta >> www.uittokalusto.fi

15

TAMPERE | Ahlmanintie 56 | 03 222 5585 | tampere@uittokalusto.fi


Tansanian metsätalous ja

puunjalostus

– kehittämistä 1960-luvulta

tähän päivään

Myös Afrikan tunnetuimman maamerkin Kilimanjaron ympäristöön on perustettu istutusmetsiä, mistä vuosien saatossa

on moni suomalainen metsä- ja puunjalostuksen asiantuntija jalostanut puutuotteita Tansanian markkinoille.

Metsätaloudella ja puunjalostuksella on pitkät perinteet

Tansaniassa, vaikka liian usein puutuotteiden kysyntä, tarjonta

ja markkinat eivät kohtaakaan. Kysyntää puutavarasta ja

puutuotteista on enemmän kuin paikallinen metsätalous ja

puuteollisuus pystyvät markkinoille toimittamaan. Kysyntä on

kovaa sahatavarasta, kyllästetystä sahatavarasta, pylväistä ja

tolpista sekä paperi ja kartonkipohjaisista tuotteista. Sahatavaran

tämän hetkinen tuotanto ei kata paikallista tarvetta ja kysyntää,

vaan puutuotteita tuodaan maahan, vaikka Tansaniassa on hyvät

puunkasvattamisen olosuhteet, mahdollisuudet ja potentiaalia,

jopa lisätä metsien määrää ja puutuotteiden jalostamista.

Jo saksalaiset ja englantilaiset siirtomaaherrat

huomasivat mahdollisuudet

ja alkoivat perustaa istutusmetsiä

Tansaniaan 1900 luvun

alusta lähtien. Istutusmetsiä peruste-

16

tiin jo ennen Tansanian itsenäistymistä,

mikä tapahtui vuonna 1961. Kymmeniä

tuhansia hehtaareita istutusmetsiä perustettiin

muun muassa Kilimanjaron

ja Mount Meru vuorien ympärille sekä

eteläiseen Tansaniaan Mafingan ja Mufindin

alueille, missä Tansanian metsähallituksella

on noin 135 000 hehtaarin

suuruiset istutusmetsät. Maan itsenäistymisen

jälkeen oli vähän yksityisiä

metsänomistajia ja puunjalostajia, koska

maan poliittinen suuntaus ei sitä sallinut.

Tänä päivänä tilanne on onneksi

parempi. Tansanian valtio kannustaa ja

tukee yksityisten metsien ja puunjalostuslaitosten

perustamista, yhteistyössä

muun muassa Suomen kanssa kehitysyhteistyövaroin.

Aikanaan istutusmetsiä perustettiin

muun muassa Afrikan korkeimman ja

kuuluisimman vuoren Kilimanjaron

(5895 m) ympärille, mihin syntyi 20 000

ja 35 000 hehtaarin istutusmetsäalueet.

Metsäalueet, mihin istutusmetsiä perustettiin,

ovat noin 1300–1800 metrin

korkeudella meren pinnasta. Vuotuinen


sademäärä ja ilmasto-olosuhteet alueilla

ovat otolliset puiden kasvattamiselle.

Normaalisti alueilla on kasvatettu mäntyä,

sypressiä ja eukalyptusta. Puun kiertoaika

Tansaniassa vaihtelee männyllä ja

sypressillä 20–25 vuoden välillä ja eukalyptuksella

10–20 vuoden välillä, riippuen

puun käyttö- ja jalostustarkoituksesta.

Kiertoajan puitteissa puu kasvaa hyvinkin

suomalaisen männyn tai kuusen

kokoiseksi, eukalyptus, jopa huomattavasti

suuremmaksi.

Suomalainen osaaminen ja

tuotteet hyvässä kurssissa

Tansanian itsenäistymisen jälkeen on

Suomi monin tavoin tukenut Tansanian

luonnon- ja metsävarojen suojelua,

käyttöä ja hyödyntämistä. Vuosien varrella

on Tansaniassa työskennellyt paljon

suomalaisia metsä-, maatalous- ja

koulutusasiantuntijoita, lähinnä kehitysyhteistyössä.

1970–80 luvuilla Suomi tuki

Tansaniassa toimivia metsäteollisuusyrityksiä,

mitkä olivat valtion alaisuudessa

toimivan TWICOn tuotantolaitoksia.

Maininnan arvoisi laitoksia ovat muun

muassa Fibreboard Africa Limited (FAL)

Arushassa, Tembo Chipboard Mombossa

ja Tanga Sikh Sawmill Tangassa. Näillä

tuotantolaitoksilla tuotettiin sahatavaraa,

kuitulevyä, vaneria, lastulevyä,

höylätavaraa sekä kyllästettyjä puutuotteita.

Vilkkaimpaan aikaan 1980 luvun vaihteessa

Arushassa oli kymmeniä suomalaisia

metsä- ja puunjalostuksen asiantuntijoita.

Oli metsänhoitajia, insinöörejä,

sähköasentajia, lääkäreitä sekä sahanterien

kunnostajia ja kunnossapitoasiantuntijoita.

Suomalaista tietotaitoa

ja osaamista sekä puunjalostuksen koneita,

traktoreita, Sisuja vietiin Tansaniaan

kontti toisensa perään. Suomalainen

osaaminen ja tuotteet olivat hyvässä

kurssissa Tansaniassa, kuten ovat vielä

tänä päivänäkin.

Yllä kuva vuonna

1984 toimitetusta

FITIn koulutussahasta

ja alla

samaan aikaan

käyttöön otetusta

sahanterien kunnostushuoneesta.

Molemmat on

perustettu Suomen

kehitysyhteistyövaroilla.

Metsätalouden ja -teollisuuden tukemisen

lisäksi Suomi tuki myös Tansaniassa

toimivaa metsä- ja puutalousoppilaitosta.

Oppilaitos on nimeltään Forest

Industries Training Institute (FITI),

ja se sijaitsee Moshin kaupungissa noin

80 kilometrin päässä West-Kilimanjarolla

olevista istutusmetsistä. Vuosien

1980–88 välillä FITI:n opetussuunnitelmia,

opettajia ja koulutustiloja kehitettiin

vastaamaan sen ajan tarpeita Tansaniassa.

FITI koulutti oppilaita puunkorjuuseen,

sahaukseen, kunnossapitoon

ja puusepän taitoihin.

Vuonna 1984 oppilaitokselle toimitettiin

myös koulutussaha, minkä johdosta FITI

oli sen ajan mittapuun mukaan ”ylivertainen

sahaus- ja koulutusyksikkö” Tansaniassa.

Siellä koulutettiin tulevia ja nykyisiä

saha-alan ja teränkunnostuksen

eksperttejä. Koulutus oli ajantasaista,

koulutusmenetelmät hyviä ja varsinkin

käytännön sahauksen ja teränkunnostuksen

opit parhaasta päästä. Merkille

pantavaa on, että vielä tänä päivänäkin

2019 kaikki 1980 luvun puolivälissä toimitetut

koulutussahan ja terähuoneen

laitteet ovat käyttökunnossa, vaikkakin

liian pienellä käytöllä käyttövarojen

niukkuuden takia.

1970–1980 lukujen kehitysyhteistyön

”hulluista vuosista” on tultu pitkä matka

tämän päivän kehitysyhteistyöhön ja

Tansanian metsätalouden ja metsäteollisuuden

kehittämiseen. Väliin on mahtunut

laihoja vuosia, jolloin Suomen kehitysapua

Tansanian metsä- ja puutalouden

sektorille on annettu vähän, jos

ollenkaan. Mukaan on mahtunut myös

Tansaniassa tapahtuneet positiiviset poliittiset

ja yhteiskunnalliset muutokset,

mitkä ovat vaikuttaneet Tansanian kansantalouden

ja talouden suotuisaan kehittymiseen.

Painotus tänä päivänä suosii

yrittämistä, mitä myös Tansanian valtio

tukee.

2000 luvulle tultaessa on tilanne muuttunut

myös Tansanian metsäsektorilla,

mikä valitettavasti koki suuria muutoksia

vuosituhannen molemmin puolin. Tuolloin

valtion omistaman TWICO metsä-

17


teollisuusyrityksen toiminta hiljeni ja yritys

lopetti toimintansa. Tämän seurauksena

metsätalouden ja varsinkin metsäteollisuuden

rakenne on muuttunut, ei

välttämättä parempaan suuntaan.

Tansaniassa istutusmetsien hoidosta

vastuun kantaa pääasiassa metsähallitus

eli Tanzania Forest Service (TFS), joka

myös myy suurimman osan Tansaniassa

jalostettavasta raakapuusta. Pieni osa

tämän päivän raakapuusta tulee yksityisiltä

metsänomistajilta ja kyläyhteisöiltä,

mitkä hallinnoivat kylän yhteisiä metsäalueita.

Tansanian metsäteollisuudessa

toimii myös muutamia suuria yrityksiä,

jotka ostavat raakapuunsa metsähallituksen

istutusmetsistä vuotuisten hakkuulisenssien

muodossa. Mafingan ja

Mufindin alueella etelä Tansaniassa on

myös joukko pieniä ja keskisuuria puunjalostuksen

yrityksiä, jotka myös ostavat

raakapuun samoista istutusmetsistä.

Osa näistä PK-yrityksistä toimii ympärivuotisesti,

mutta suurin osa vain osaaikaisesti,

sillä Tansaniassa raakapuun

saannille ja ostolle on asetettu tarkat

vuotuiset kuutiometri rajat. Nämä vaikuttavat

piensahureiden, PK-yritysten ja

puunjalostajien joka päiväiseen toimintaan,

mikä usein ei ole kannattavaa kausiluonteisuuden

takia.

Asiat muuttuvat ajan kanssa, niin myös

kehitysyhteistyön toteutus ja metsäsektorin

ja metsäteollisuuden tukeminen

ja kehittäminen Tansaniassa. Hiljaisten

vuosien jälkeen on Suomen kehitysyhteistyövaroilla

alettu enenevässä

määrin tukea myös Tansanian metsäsektorin

kehittämistä. Tällä vuosituhannella

on hankkeiden avulla tuettu

muun muassa Tansanian metsähallinnon

kehittämistä, uusien istutusmetsien

perustamista paikallisten pienviljelijöiden

kanssa ja paikallisten metsänhoitoyhdistysten

perustamista metsähoidon

tueksi. Lisäksi on tuettu metsäsektorilla

ja metsäteollisuudessa toimivien

yhdistysten ja liittojen toimintaa,

jotta nämä paremmin kykenisivät tukemaan

ja neuvomaan paikallisia toimijoita,

niin pieniä kuin suuria yrityksiä.

Uusien hankkeiden kautta on jatkettu

myös tukea Tansanian metsäkoulutuksen

kehittämiseen. Tästä hyvä esimerkkinä

on ammatillisen metsä- ja puutalouden

koulutuksen opetussuunnitelmien

kehittäminen, jotka myös pilotoi-

18

tiin paikallisten metsä- ja puutalouden

oppilaitosten toimesta.

Edellä mainittu ammatillisen koulutuksen

opetussuunnitelmatyö ja metsäkoulutuksen

kehittäminen ovat saaneet

rahoituksen Suomen kehitysyhteistyövaroilla

toteutettavasta Private Forestry

Programme (PFP) hankkeesta. PFP hanke

aloitettiin vuonna 2014 ja sen ensimmäinen

vaihe päättyi kesäkuun lopussa

2019. Yksi tämän hankkeen tavoitteista

oli uusien istutusmetsien perustaminen

alueella olevien pienviljelijöiden kanssa.

Tavoitteena oli perustaa 15.000 hehtaaria

uutta istutusmetsää Southern Highlands

alueelle. Tavoitteesta jäätiin vähän,

mutta tuloksena syntyi 12.000 hehtaaria

uutta metsää. Toisena tavoitteena

oli perustaa taimitarhoja, joista taimia

pienviljelijöille ja metsänperustajille toimitettiin.

PFP hankkeen taimitarha,

josta sadat tuhannet

männyn taimet

aloittavat matkansa

alueella asuvien pienviljelijöiden

palstoille ja

uusien metsien perustamiseksi

Tansaniaan.

Kuusi vuotta vanha

mäntytukki, josta jo

sahataan 2x4 ja 2x5

tuumaista lankkua sekä

tuuman paksuista

lautaa.

PFP hankkeen ensimmäisen vaiheen tavoitteena

oli myös tukea hankkeen alueella

toimivia sahureita ja puunjalostusyrityksiä.

Tätä varten Mafingaan perustettiin

koulutuskeskus, missä alueen sahureita

ja sahojen työntekijöitä koulutetaan.

Koulutuksen lisäksi PFP hanke on

järjestänyt alueen puunjalostusyrityksille

ja sahureille demonstraatiopäiviä ja

infotilaisuuksia, joissa on esitelty puunjalostuksen

uusia teknologioita, koneita

ja potentiaalisia tuotantovaihtoehtoja.

Maaliskuussa 2018 PFP hanke järjesti

alueen ensimmäiset metsä- ja puutalouden

messut, missä puunjalostuksen kone-

ja laitevalmistelijat esittelivät tuotteitaan

alueen yrittäjille sekä alalle aikoville.

Messuilla mukana oli myös suomalainen

Slidetec sahanvalmistaja Laitilasta,

joka esitteli Slidetec pyörösahaansa.

Palaute messuvieraiden taholta oli positiivista

ja uusi teknologia innosti messuilla

kävijöitä.


Osa sahoista on alkukantaisia ja työvoimavaltaisia, missä tukkeja ja sahatavaraa sahataan niin sanotusti kainalosta kainaloon.

Tansanian tämän hetken yleisin kenttäsaha eli ”Ding Dong”, jolla yleensä työskentelee 10 hengen miehistö, sahaten kaiken kokoisia

tukkeja, metsässä lähellä raaka-ainetta. Ding Dong sahassa on vain pöytä, pari rullaa, pyöröterä ja yksinkertainen mittavaste, minkä

avulla sahatavarasta sahataan jollakin tavalla mitat täyttävää sahatavaraa.

Osa sahoista on alkukantaisia ja

työvoimavaltaisia

Kuten aiemmin todettiin, on Tansania

muuttunut viime vuosien aikana. Tansanian

metsäteollisuus on kuitenkin valitettavasti

taantunut sitten 1970–80

lukujen hyvien vuosien jälkeen. Noista

vuosista sahateollisuuden kehitys ja

tuotantokapasiteetti ovat heikentyneet,

mikä näkyy myös PFP hankkeen alueella

toimivien sahojen teknisessä kunnossa

ja laitekannassa. Osa sahoista on alkukantaisia

ja työvoimavaltaisia, missä tukkeja

ja sahatavaraa sahataan niin sanotusti

kainalosta kainaloon.

Tansanian tämän hetken yleisin kenttäsaha

eli ”Ding Dong”, jolla yleensä työskentelee

10 hengen miehistö, sahaten

kaiken kokoisia tukkeja, metsässä lähellä

raaka-ainetta. Ding Dong sahassa on

vain pöytä, pari rullaa, pyöröterä ja yksinkertainen

mittavaste, minkä avulla

sahatavarasta sahataan jollakin tavalla

mitat täyttävää sahatavaraa. Tutkimusten

mukaan Ding Dong sahoja on Tansaniassa

noin 400 kappaletta. Sahaustoiminta

on vaarallista ja tapaturmia sattuu

paljon, johtuen puutteellisista turvavarusteista,

tekniikan puutteesta ja henkilökohtaisten

turvavarusteiden puutumisesta.

Saha on mobiili, sillä se helppo

siirtää sahauspaikalta toiselle. Vain neljä

miestä ja saha siirtyy paikasta toiseen.

Nykyisen sahaustoiminnan haasteellinen

kysymys on pintalautojen ja sahanpurun

hyödyntämisen kehittäminen. Väestö

on tottunut käyttämään puuhiiltä

ruuanlaiton energialähteenä ja kasvava

väestö tarvitsee sitä koko ajan lisää. Sahauksen

sivutuotteiden jalostaminen siten,

että se soveltuisi energiakäyttöön

on yksi tulevaisuudessa suuriakin ratkaisuja

vaativa kysymys.

Uuden sahausteknologian

saamiseksi uusi hanke

Vuoden 2019 aikana Suomen Ulkoasianministeriö

yhdessä Tansanian luonnonvaraministeriön

kanssa on jatkanut PFP

hankkeen toteutusta vuosille 2020–

2024. Neljän seuraavan vuoden aikana

on tarkoitus jatkaa siitä mihin ensimmäisen

vaiheen lopussa jäätiin. Hankkeen

kakkosvaiheen tavoitteina on:

1. Tukea ja kehittää vaiheen yksi aikana

perustettujen metsänhoitoyhdistysten

toimintaa

2. Huolehtia uusien istutusmetsien

metsänhoidollisista toimenpiteistä

raakapuun saatavuuden parantamiseksi

3. Edelleen kehittää ja parantaa työntekijöiden

ammattitaitoa niin koulusta

kehittämällä kuin koulutustarjontaa

lisäämällä

4. Puujalostuksen yritystoimintaa kehittämällä

ja tukemalla muun muassa

liiketoimintasuunnitelmia laatimalla,

teknologiaa kehittämällä ja

uusien sekä käytettyjen sahojen ja

puunjalostuskoneiden tuontia edistämällä

5. Messuja ja demonstraatioita lisäämällä,

niin että yrittäjät ja puunjalostajat

paremmin tietävät markkinoilla

olevista koneista ja laitteista.

PFP kaksi hankkeen tavoitteena on pyrkiä

auttamaan paikallisia piensahureita uuden

sahausteknologian saamiseksi. Lisäksi

koulutuksen, neuvonnan ja palveluntuotannon

kautta pyritään vaikuttamaan

sahojen tuotantomenetelmien kehittämiseen,

terähuollon laadun ja palveluiden

parantamiseen sekä lopputuotteiden

laadun parantamiseen. Näitä asioita pyritään

kehittämään muun muassa sahatavaran

laatuluokituksien ja lajittelun aloittamisella

sekä sahatavaran oikeaoppisen

kuivauksen järjestämisellä. Sahatavaran

kuivaus, kuten alla oleva kuva näyttää, on

vielä alhaisella tasolla, joten töitä sen parantamiseksi

ja kehittämiseksi riittää.

Edellisten lisäksi suunnitelmissa on, että

Mafingan alueelle (Tansanian suurin

puunjalostuskeskittymä) perustettaisiin

keskitetty sahanterien kunnostuskeskus,

varaosakeskus ja jopa käytettyjen sahojen

kokoonpano- ja kunnostuskeskus.

19


20

Mafingan alueelle

on tarkoitus kehittää

puunjalostuksen

keskittymä, missä

kaikki sahaustoimintaa

palvelevat

palvelu olisi helposti

saatavilla.

Tansanialainen

hyvin hoidettu ja

järjestyksessä oleva

piensaha.

Vannesahausnäytös

PFP hankkeen messuilla

maaliskuussa

2018.

Messujen ainoa

kone Suomesta,

Slidetec Laitilasta.

Sahurina kaiken

kokenut sahayrittäjä

ja terien kunnostaja

Jyrki Kosonen

Mäntsälästä. Hänelle

Afrikan sahaus- ja

esittelykeikat ovat

tulleet vuosia saatossa

tutuiksi.

Teksti ja kuvat: Juha Kiuru

Mafingan alueelle on tarkoitus kehittää

puunjalostuksen keskittymä, missä kaikki

sahaustoimintaa palvelevat palvelu

olisi helposti saatavilla. Suunnitelmissa

on kehittää raakapuun ja tuotteiden

kuljetusta, sahaus- ja jalostustoiminta

sekä tietysti teränhuoltoa ja kunnossapitopalveluita.

Edellä mainittua keskittymään varten

on alueen yrittäjiä jo informoitu ja heidän

halukkuuttaan osallistumisesta tiedusteltu.

Palaute on ollut positiivista ja

halu käytettyjen puunjalostuslaitteiden

hankintaan on suuri. Yrittäjät ovat valmiita

sijoittamaan hyviin käytettyihin ja

uudelleen kunnostettuihin laitteisiin, jos

ne ovat sopuhintaan saatavilla. Asiaa on

jo tiedusteltu niin Suomesta kuin Ruotsista,

missä käytettyjen saha-, höylä- ja

kunnostuslaitteiden toimittajia on. Lisäksi

hanke on ollut yhteydessä pohjoismaissa

toimiviin sahayrittäjien yhdistyksiin.

Suomessa on oltu yhteydessä Suomen

Sahayrittäjät ry:hyn, mistä palaute

on ollut positiivista ja halukkuutta hankkeen

tukemiseksi on tullut.

Yhteistyötä viritellään

suomalaisiin sahayrittäjiin

Tansaniassa on tällä hetkellä huutava

pula hyvistä käytetyistä puunjalostuslaitteista

ja -koneista sekä ammattitaitoisista

saha-alan kouluttajista. Tämän

vuoksi PFP hanke onkin ollut yhteydessä

Suomen Sahayrittäjiin. PFP hanke

Tansaniassa on valmis neuvottelemaan

ja suunnittelemaan yhteistyökuvioista

suomalaisten sahayrittäjien kanssa, jotta

yhteistyössä voitaisiin kehittää Tansanian

sahaustoimintaa.

Alla olevien kuvien teknologialla ja tuotantomenetelmillä

on Tansaniassa kysyntää

ja sitä varten tarvitaan suomalaista

tietotaitoa ja osaamista sekä hurttia huumoria

ja hyvää yhteistyötä, mitä suomalaisilta

piensahureilta ja höyläreiltä varmasti

löytyy. Olisi hienoa nähdä suomalaiset

ja tansanialaiset piensahurit yhteisen

asian parissa kehittämässä Tansanian

pienyrityksiä ja sahaustoimintaa. Opintoja

työmatkoilla voisi suomalaiset sahurit

ja yrittäjät nauttia myös Tansanian kauniista

luonnosta, suurista luonnonpuistoista

ja vaikkapa kiivetä katsomaan Afrikkaa

ja sen kauneutta sen korkeimman

vuoren Kilimanjaron huipulta.


21


JÄSENINFO

Uusia jäseniä Suomen

Sahayrittäjät ry:ssä

Uusina jäseninä yhdistykseen ovat liittyneet

seuraavat yritykset, yhteistöt ja henkilöt.

VUOSIKOKOUS

2020

Aika: Lauantai 8.2.2020 kello 9.30

Paikka: Hotelli Viru, Tallinna kokoustilat

Uittokalusto Oy

Taitajantie 2, 57210 Savonlinna

(myymälät: Savonlinna ja Tampere)

www.uittokalusto.fi

PK-PUU OY

Vehmaa, Taivassalo ja Uusikaupunki

www.pk-puu.fi

2019

1. Kokouksen avaus

2. Kokouksen järjestäytyminen

a. Puheenjohtajan ja sihteerin valinta

b. Pöytäkirjan tarkastajien ja

c. Ääntenlaskijoiden valinta

3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. Työjärjestyksen hyväksyminen

5. Esitetään hyväksyttäväksi hallituksen kertomus vuoden

2019 toiminnasta ja tileistä, sekä päätetään vastuuvapauden

myöntämisestä tilivelvollisille

a. Toimintakertomus vuodelta 2019

b. Tilit v. 2019 sekä toiminnantarkastajan lausunto

c. Vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille

6. Vahvistetaan hallituksen esitys vuoden 2020

a. Toimintasuunnitelmaksi

b. Tulo-ja menoarvioksi

c. Jäsenmaksun suuruudeksi vuodelle 2021

d. Hallitusjäsenille maksettavista korvauksista

7. Hallituksen puheenjohtajan valinta

8. Hallituksen jäsenten ja varajäsenten valinta

9. Toiminnantarkastajan valinta

10. Muiden toimihenkilöiden, toimikuntien ja kokousedustajien

valinta sekä päätetään palkkioista.

11. Muut yleiskokoukselle käsiteltäväksi esitetyt asiat

12. Kokouksen päättäminen

22


HYVÄÄ JOULUA ASIAKKAILLEMME JA

YHTEISTYÖKUMPPANILLEMME!

Meiltä sahat ja varaosat

joustavasti sinun

tarpeisiisi.

Mikko 0400 821 014

Mikael 044 340 8170

Taina 0400 975 999

23


Rentouttavaa

Joulunaikaa ja

Menestystä

Vuodelle 2020!

LÄHIPUU ®

More magazines by this user
Similar magazines