Suomen Sahayrittäjät 3/2019

3 / 2019
1

PÄÄKIRJOITUS
Sinne se taas meni. Kesä. Syksy on vahvistanut otettaan
ja jos vanhat merkit pitävät paikkansa, kohta on
lunta maassa ja puussa. Tämä ei ole Timon mielestä
hyvä uutinen.
Informatiivinen tietojärjestelmämme on kertonut, että järjestömme
jäsenyrityksillä toiminta on ollut viimevuotta vilkkaampaa.
Tämä puolestaan on hyvä uutinen.
Euroopan sahatavaramarkkinat ovat tällä hetkellä kuin
syksyinen flunssapotilas – olo on tukkoinen. Tukkoisuus johtuu
pitkälti siitä, että Keski-Euroopan hyönteis- ja myrskytuhot
ovat tuottaneet sahapuuta markkinoille enemmän kuin liikaa
ja tämä on laskenut sahatavaran hintaa samassa suhteessa, eli
monien mielestä liikaa.
Myös kotimainen sahateollisuus laskee nyt kapasiteettiaan,
monella toimijalla ovat varastot melko täyden tuntuisia.
Eri tutkimukset ja tilastot kertoivat kesällä, että meillä kotimaassa
”häviää” vuositasolla noin 1,5 milj. m3 tukkipuuta jonnekin?
Ei ne tukit todellisuudessa minnekään häviä. Niistä tehdään
sellua!
Jokaisen Lähipuu® –yrittäjän kannattaa hoitaa markkinoinnin
ja viestinnän kautta tietoa tuotteesta omalle toimialueelleen
sekä asiakkailleen. Tieto ei lisää tuskaa tässä tapauksessa vaan
enemmänkin lisää kassavirtaa.
Talvisavut-tapahtuma vaihtaa nimeään ja vähän olemustaan.
Ensi helmikuun 7.-9. päivä vietetään Sahayrittäjien Talvipäivät
2020 -viikonloppua Tallinnassa. Näin viime vuosikokouksessa
päätettiin porukalla. Tapahtuma, johon sisältyy vuosikokousta,
koulutusta, iltagaalaa, rentoutumista ja yhdessäoloa…
on tapahtuma, johon kannattaa tulla.
Paikat kannattaa ja PITÄÄ varata juuri nyt, sillä varaukset hotellille
ja laivayhtiölle on pakko tehdä hyvissä ajoin. Joten, katso
tarkemmat tiedot keskiaukeamalta, tee varaus Forssan
Matkatoimistoon ja näin olet mukana upeassa tapahtumaviikonlopussa
helmikuussa.
P.S. Paikkoja on varattu rajoitettu määrä!
Useasti olen esittänyt itselleni ja muillekin kysymyksen, eikö
maailman parhaasta (tukki)raaka-aineesta voisi jatkojalostaa
muutakin kuin kiinalaisille vessapaperia?
2
LÄHIPUU® on kova juttu. Ympäristöystävällinen (-ystävällisin)
rakennustuote kulkee hienosti eteenpäin. Päivittäin tulee
kommentointia ja yhteydenottoja kannustavassa ilmapiirissä.
Tuotteen markkinointiin ja koulutukseen tulemme lisäämään
panoksia jo tulevana vuonna.
Pidetään yhteyttä:
timo.ripatti@sahayrittajat.fi
040 821 82 38
Rahulanniementie 57
79100 LEPPÄVIRTA

3/2019
LÄHIPUU ®
4 Maisterintutkielma: Julkisen puurakentamisen edistäminen
kunnallisessa päätöksenteossa
6 Slidetec & KARA – vahva yhdessä
8 Luottopuu oy – jättihirsiä sekä puukauppaa asiakkaan
ehdoilla
10 Sahayrittäjien Talvipäivät 2020 Tallinnassa 7.-9.2.2020
12 Puuta ja Pustaa – Sahayrittäjät Unkarissa
18 Jäseninfo
Talvipäivät 7.-9.2.2020! (kts. 10)
Suomen Sahayrittäjät ry
Suomen Sahayrittäjät ry on piensaha- ja höyläämöteollisuuden
yhteistoiminta- ja etujärjestö, joka on perustettu vuonna 1946
edistämään alan toimintaedellytyksiä, ja sitä työ3.-7.tä yhdistys
jat- kaa edelleenkin. Jäsenilleen Suomen Sahayrittäjä ry tarjoaa
tie- toja alasta ja sen kehityksestä, asiakaskontaktipalvelut, näkyvyyden
yhdistyksen verkkosivuilla, koulutus-, neuvonta ja tuotetekniset
palvelut, jäsenetualennuksia yhteistyökumppaneilta,
kou- lutusmatkoja ja -retkiä sekä Suomen Sahayrittäjät-lehden
neljä kertaa vuodessa ja BioEnergia-lehden vuosikerran.
Vuosijäsenmaksu vuonna 2019 on 150 €, verovähennyskelpoinen.
Kannatusjäsen vuosimaksu on 50 €.
Suonen Sahayrittäjät on Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema
ammattilehti, jota lukevat jäsenten lisäksi myös muut
alan ammattilaiset ja sidosryhmät. Lehti ilmestyy 4 kertaa
vuodessa. Maksuehdot 14 päivää netto.
Suomen Sahayrittäjät ry
Rahulanniementie 57, 79100 LEPPÄVIRTA
Puh. 040 821 82 38, info@sahayrittajat.fi
www.sahayrittajat.fi
Ilmoitushinnat vuonna 2019
Etukansi: 955 €
2 sivu ja takakansi: 870 €
Tekstissä: 1/1sivu 420 €, 1/2 sivua 310 €,
1/4 sivu 235 €, 1/8 sivu 190 €
Jäsenhinta: 1/8 sivu 109 €
Lisävärien käyttö: 84 €/lisäväri
Ilmoitushinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.
Reklamaatiot kahdeksan päivän kuluessa ilmestymisestä.
Päätoimittaja: Timo Ripatti,
timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38
Talous- ja jäsenasiat: Sirkku Varpa,
sirkku.varpa@sahayrittajat.fi, 040 5250 163
Ilmoitusmyynti: Timo Ripatti,
timo.ripatti@sahayrittajat.fi, 040 821 82 38
Painopaikka: Grano Oy, Kuopio
Taitto: Kaija Laaksonen, laaksonen.kaija.m@gmail.com
3

Maisterintutkielma Tommi Palokangas, Helsingin Yliopisto:
Julkisen puurakentamisen
edistäminen kunnallisessa
päätöksenteossa
Tommi Palokangas
on ehkä aavistuksen
verran harvinainen
puurakentamisen edistäjä
– sotilasuraa tekevä
upseeri ja kotimaisen
puunkäytön puolestapuhuja
on epätyypillinen, mutta
toisaalta erinomainen
kombinaatio. Sotatieteiden
maisteri on aina
viihtynyt luonnossa.
Hänen tekemänsä tuore
maisterintutkielma perehtyy
syvällisemmin julkiseen
puurakentamiseen,
erityisesti kunnallisissa
projekteissa.
Melkein tuore maisteri Tommi Palokangas tuoreen suomalaisen koivun vieressä.
Upseeri ja herrasmies. Lause,
joka todentuu vahvasti heti
ensi minuuteilla Tommin
kanssa keskustellessa. Onhan
hänen virkatyönsä tällä hetkellä Kaartin
Jääkärirykmentissä Santahaminassa.
Kapteeni Palokankaalla on aina ollut läheinen
suhde metsään. Kiinnostus suomalaiseen
metsään ja sen tarjoamiin
mahdollisuuksiin periytyy vahvasti isän
puolelta.
4
”Isällä oli aikaa puhua metsäasioista.
Hän teki pitkän työuran suomalaisen ja
kansainvälisen paperiteollisuuden parissa.
Oma kiinnostukseni metsään kasvoi
seuratessani isäni kansainvälistä uraa.
Toisaalta luonto ja metsien taloudellinen
hyödyntäminen ovat olleet meille suomalaisille
kautta aikain tärkeä elementti,
myös taloudellisessakin mielessä. Isäni
loi minulle arvopohjan, jota arvostan
suuresti”, toteaa Tommi Palokangas.
’Puurakentamisen merkitys Suomen taloudelle
voidaan mieltää kokoaan suuremmaksi,
sillä sen rooli mekaanisen metsäteollisuuden
kautta on keskeinen koko
biotalousstrategian toteutumisen kannalta.
Suomalaista puurakentamista on
kehitettävä edelleen kasvattamalla puun
käyttöä julkisen sektorin rakentamisessa
ja kerrostalorakentamisessa. Puutuoteteollisuuden
panostukset uusiin innovaatioihin
ja tuotekehitykseen ovat kuitenkin

edelleen vähäisiä ja uusia puurakennushankkeita
tarvitaan lisäämään kansallista
puurakennusosaamista. Puurakentamiseen
liittyvien toimijoiden määrä on
kuitenkin lisääntynyt Suomessa ja laajaalainen
yhteistyö on jatkossakin keskeisessä
asemassa teollisen puurakentamisen
kehityksen takaamiseksi.’
Alkusysäys
käytäväkeskusteluista
Tommi Palokankaan tiedonhalu vei miehen
vuosien saatossa useisiin puurakentamista
koskeviin seminaareihin ja
esitelmätilaisuuksiin. Yksi seminaari antoi
kuitenkin merkittävän sysäyksen pro
gradu -työtä ajatellen. ”Lahdessa järjestetyssä
Parempi Puutuote -seminaarissa
nykäisin Jouni Silvastia ’hihasta’ ja kysyin,
olisiko tällaiselle aikuisopiskelijalle
mitään järkevää tutkimuskohdetta. Hän
lupasi selvittää asiaa ja viikon päästä
puhelimessa selvisi, että tämä aihe olisi
tarpeellinen ja ajankohtainen. Se oli lähtölaukaus
haasteelliseen, mutta antoisaan
tutkimukseen”, muistelee Tommi.
’Euroopan unionin komission julkaisemassa
biotalousstrategiassa korostetaan
puurakentamisen ilmastohyötyjä ja
muistetaan siitä, että käyttämällä rakentamiseen
tonnin puuta betonin sijaan,
voidaan hiilidioksidipäästöjä vähentää
kaksinkertainen määrä. Suomi on vahvan
metsätaloutensa ansiosta yksi biotalouden
kärkimaista, jonka tavoitteena
on olla hiilineutraali yhteiskunta vuoteen
2045 mennessä. Puunkäytön lisääminen
ja puurakentamisen edistäminen sisältyvät
Suomen biotalousstrategiaan ja ovat
keskeinen osa hallituksen Puu liikkeelle ja
uusia tuotteita metsästä -kärkihanketta,
jonka tavoitteena on monipuolistaa ja lisätä
puun käyttöä samanaikaisesti kasvattaen
sen jalostusarvoa.’
Puurakentamiselle kasvua
julkisissa hankkeissa
Kerrostalorakentaminen puusta on saanut
vauhtia viimeaikoina. Tälläkin hetkellä
valmistumassa on useita kohteita
ja hyvä niin. Mutta, onko puukerrostalorakentaminen
ainut tapa viedä puurakennuksia
taajamiin ja keskustoihin?
”Puukerrostalojen rakentamista on tehty
jo paljon ja toivottavasti tehdään jatkossakin,
mutta sen lisäksi tarvitaan
myös julkisia puurakennuskohteita, kuten
kouluja, päiväkoteja, liikuntatiloja
tai kirjastoja, joiden kautta suuremmat
massat pääsevät nauttimaan terveellisistä
julkisista tiloista. Tutkimuksen aikana
kävi myös ilmi, että jotkin kunnat
ovat jo määritelleet kuntastrategiaansa
isojen puurakennushankkeiden toteutusaikatauluja
lähivuosiksi. Sitä kautta
he hakevat kansallista, ja jossain määrin
myös kansainvälistä näkyvyyttä”, kertoo
Palokangas.
’Yleisesti voitaneen todeta, että puurakentaminen
on suurten julkisten rakennushankkeiden
osalta Suomessa vielä alkuvaiheessa
ja vakiintuneen rakennuskulttuurin
vielä kehitysasteella. Tämän
tutkimuksen mukaan Suomen kunnissa
kuitenkin arvostetaan puun ominaisuuksia
niin raaka-aineena kuin rakennusmateriaalinakin.
Vihreät arvot eivät kuitenkaan
riitä vakiinnuttamaan puun asemaa
rakennusteollisuudessa, vaan puurakentamishankkeiden
tulee olla kustannuksiltaan
kilpailukykyisiä ja rakennuttajan
tulee saada katetta tekemälleen työlle ja
ottamalleen taloudelliselle riskille.’
Kyselyyn vastattiin
Tommi Palokankaan tutkimustyö selvitti
kuntien päättäjien suhtautumista puurakennushankkeisiin
ja ylipäätään puurakentamiseen.
”Vastauksia tuli kohtuullisen
hyvin. Välillä ylistettiin ja välillä
haukuttiin, mutta kokonaisuudessaan
mielikuvaksi jäi, että haluttiin kertoa
avoimesti hyviä ja huonoja asioita.
Kysely paljasti myös sen, että kunnissa
poliitikot suhtautuvat myötämielisemmin
puurakentamiseen, kun taas virkamieskunnassa
on paljon enemmän vastustusta.
Tämä kulminoituu mielestäni
myös siihen, että tietoa puurakentamisesta
ei ole riittävästi tai tieto ei ole saavuttanut
asianosaisia. Monessa vastauksessa
puurakentaminen miellettiin myös
kalliiksi vaihtoehdoksi”, sanoo viittä vaille
valmis metsänhoitaja Palokangas.
’Kunnissa kaivataan lisää tietoa puurakentamisesta.
Tutkimuksen keskeisenä
johtopäätöksenä voidaan todeta, että
puurakentamisen tiedot kunnissa ovat
päättäjien keskuudessa riittämättömät.
Lisäksi puuhun rakennusmateriaalina
liittyy ihmisten keskuudessa yhä runsaasti
ennakkoluuloja ja uskomuksia, jotka
eivät perustu tietoon, mutta vaikuttavat
puurakentamisen hankepäätöksiin.
Asiantuntijoiden hyödyntäminen hankkeen
suunnittelu- ja toteutusvaiheissa sekä
kunnan luottamushenkilöiden perehtyminen
puurakentamiseen koettiin puurakennushankkeiden
toteutumista edistäviksi
tekijöiksi.’
Sotilasura vs. Metsäala
Maanpuolustuskorkeakoulu ja Helsingin
yliopisto ovat käyneet tutuksi ahkeralle
opiskelijalle. Kaksi maisteritutkintoa on
melkein takana, mutta mitä on edessäpäin
Tommi Palokangas?
”Olen tehnyt pohdintaa ja tavallaan viitekehys,
johon kuuluu myös puurakentamisen
jatko-opiskelut, tuntuu edelleenkin
kiinnostavalle. Olen tuonut tämän
esille jo tiedekunnassakin mutta,
totuuden nimessä nyt on aika vähän
hengähtää ja antaa aikaa ennen kaikkea
perheelle ja vähän itsellekin. Työuran
vaihtoa siviilipuolen töihin en ainakaan
vielä ole tekemässä. Nykyinen työnantajani,
Puolustusvoimat hoitaa asiansa
tyylikkäästi ja pidän ilmapiiristä, jossa
saan työskennellä. Asiat hoituvat siellä
niin kuin on sovittu.”
Toisaalta, kiinnostus on valtaisaa puurakentamisen
ja metsän puolelle, toteaa
arvoituksellisesti melkein kahden maisteritutkinnon
mies.
’Tutkija rohkaiseekin kunnissa ja rakennusteollisuudessa
päättävässä asemassa
olevia henkilöitä puurakentamisen
rohkeaan opetteluun ja kokeiluluontoiseen
toimintaan, sillä se on ainoa keino
kehittää nykyisiä, rakennusteollisuuteen
juurtuneita toimintatapamalleja sekä
luoda kokonaan uusia innovatiivisia käytänteitä.’
Kursiivilla olevat tekstit ovat lainauksia
Tommi Palokankaan maisterintutkielmasta.
Työ on tällä hetkellä tarkastusvaiheessa
ja saatavissa syksyn aikana
Helsingin yliopiston sähköisessä Heldapalvelussa.
Teksti ja kuva: Timo Ripatti
5

Slidetec & KARA
– vahva yhdessä
Elokuussa tapahtui merkittävä muutos suomalaisessa pyörösaha
tuotannossa, kun Slidetec-pyörösahoja valmistava Tommi Laine Trading
Oy osti KARA-sahoja valmistavan Kallion Konepaja Oy:n pyörösahat ja
pyörösahalaitokset sekä niihin kuuluvat patentti- ja valmistusoikeudet.
TL-Trading Oy:n yrittäjäveljekset
Mikael (vasemmalla) ja Mikko
Laine vievät nyt kahta vahvaa
sahamerkkiä eteenpäin.
Yllättävä uutinen sai monet sahayrittäjät
huolestumaan tilanteesta:
turvataanko varaosien
saatavuus ja mikä on
periteisen sahamerkin tulevaisuus. ”Lähdemme
siitä, että tämä on asiakkaalle
hyvä asia. Me tulemme turvaamaan
myös KARAn asiakkaiden palvelut,” toteaa
laitilalaisen Tommi Laine Trading
Oy:n toimitusjohtaja Mikko Laine.
6
”Haluamme kunnioittaa Kallion Konepajan
yli satavuotista perinnettä, olihan
kyseessä Raision vanhin yritys. Tällaista
historiaa ei olisi, jollei asioita olisi tehty
oikein”, Laine korostaa. Kaupan mukana
Laitilaan siirtyi muutama avainhenkilö,
joiden pitkäaikainen tietotaito on ensiarvoisen
tärkeää toiminnan jatkuvuuden
kannalta.
Tahto tehdä entistä parempia
sahoja
Laine kertoi molempien sahojen pysyvän
edelleen tuotannossa omina tuotteinaan.
Aktiivista tuotekehitystä jatketaan,
ja näillä näkymin jollain aikajänteellä
on odotettavissa uusi sahamalli.
Tähän tullaan yhdistämään molempien
sahojen hyviä ominaisuuksia

Esa Vainio (oik.) ja Ari Kajander vaihtoivat lippikset uuden yhteistyön
merkiksi. Ari Kajandder tuntee raisiolaisten sahojen hydrauliikan
ja sielunelämän kuin omat taskunsa. Esa Vainiolla on
puolestaan ollut kokonaisvastuu punaisten sahojen tuotannosta.
Jani Virtanen tuli Kallion Konepajalta töihin uuteen yhtiöön.
Hänen osaamisalueenaan ovat sahojen runko- sekä pöytärakenteet.
sekä entistä houkuttelevampia uusia
toimintoja.
”Liukupöytä pysyy toistaiseksi vain
Slidetec:in ominaisuutena. Tulevaisuuden
sahan kohdalla tämä arvioidaan
suunnittelun myötä”, kertoo Laine.
”Kehitystyön avuksi haluamme asiakkailtamme
kehitysehdotuksia ja kokemuksia
entistä paremman sahan suunnitteluun”,
Laine kannustaa. ”Toivomme,
että asiakkaat ottavat rohkeasti yhteyttä
ja auttavat meitä entistä paremman
sahan kehittämisessä. Tärkeimpinä
kehityskohteina ovat sahurin työtä helpottavat
toiminnot sekä keinot, jotka
parantavat tuottavuutta.”
Tehtaalla on myös havaittu uutta virtaa,
kun molempien sahamerkkien osaajat
ovat saman katon alla. ”Tästä on seurannut
hyvää keskustelua ja erilaiset näkökannat
ovat tulleet esille. Nyt nähdään
aivan eri tavalla toisen merkin tekemät
ratkaisut. Tässä opitaan yhdessä”, iloitsee
Laine hyvästä hengestä. ”Yks plus
yks on vähintäänkin kolme.”
Varaosapalvelu taataan
KARAn asiakkaita on huolestuttanut, miten
varaosapalvelu tulevaisuudessa toimii.
”Erinomaisesti”, lupaa Mikko Laine.
”Kaupan mukana ostimme koko KARAn
varaosavaraston, joten osia löytyy hyvin.
Meille tuli myös osaaminen valmistaa
tarvittaessa puuttuvia osia. Joitakin osia
on jo tehtykin ja asiakkaat ovat olleet
tyytyväisiä. Me pyrimme siihen, että
löydämme aina ratkaisun asiakkaan tarpeisiin”,
vahvistaa Laine. ” Hyvä asiakaspalvelu
on meille erityisen tärkeää. Siksi
vastaamme puheluihinkin hyvin joustavasti,
myös virka-ajan ulkopuolella.”
Viennissä kasvun siemenet
Myös kansainväliset asiakkaat hyötyvät
kaupasta. ”Meillä ei ollut KARAn kanssa
päällekkäisyyksiä vientiorganisaatioissamme.
Yrityskauppamme ansiosta
jälleenmyyjämme saavat valikoimaan
nyt yhden asemesta kaksi erilaista sahaa”,
iloitsee Laine. Myös jälleenmyyjien
kanssa tullaan tekemään tiivistä yhteistyötä
sahoja kehitettäessä. ”Tämän
verkoston kautta saamme todella laajan
kokemuspohjan kehitystyöllemme.”
Sahojen tuotanto
Viimevuoden yhteenlasketut valmistusmäärät
olivat vajaa 30 sahaa. Pyrkimyksenä
on, että ensivuonnakin päästään
samoihin lukuihin. Suomen markkinoille
näistä menee vain muutamia, onhan
sahan elinkaari aktiivikäytössäkin noin
30 vuotta. ”Sahojen kehitys on ollut niin
hidasta, että uudet ominaisuudet eivät
ole toimineet sahanvaihdon houkuttimina”,
toteaa Laine. Tuotekehityksen tavoitteena
on tehdä sahoista niin hyviä,
että vaihtaminen on kannattavaa.
Ota rohkeasti yhteyttä!
Mikko Laine kannustaa sahureita ottamaan
rohkeasti yhteyttä: ”Otamme
ilolla vastaan kehitysehdotuksia. Asiakkaamme
ovat ammattilaisia, joiden kokemusta
haluamme käyttää heidän hyväkseen.”
”Palvelemme erittäin joustavasti. Meille
voi soitella myös neljän jälkeen”, vinkkaa
Laine.
Teksti: Kaija Laaksonen
Kuvat: Tommi Laine Trading Oy
7

Luottopuu oy – jättihirsiä
sekä puukauppaa
asiakkaan ehdoilla
Kainuulaiset metsät ovat
tarjonneet laadukasta puuta
sekä rakentamiseen että
jatkojalostamiseen kautta aikain.
Esi-isämme ovat hoitaneet ja
kasvattaneet metsää suurella
intohimolla ja tunteella. Siksipä
kainuulaisesta metsästä saattaa
löytyä puuta, joka suurelle
metsäintegraatille on kauhistus,
mutta toiselle toimijalle sama puu
on liki kultakimpale. Kuhmolainen
kahden miehen yritys Luottopuu
Oy on löytänyt uudenlaisen tavan
toimia niin puukaupoissa kuin
erikoispuiden jalostuksessakin.
Luottopuu Oy:n Mikko Mikkonen oik. ja Hannu Kurkinen jättihirsitaapelin edessä.
Tämän kokoluokan hirsitaapelia ei ihan joka sahalla löydy!
Samalle puolelle pöytää
Mikko Mikkonen (40 v.) on oppinut olemaan
metsässä. Työura rajavartijana 18
vuoden ajan antoi päivittäisen kosketuksen
luontoon, mutta ei mies vapaa-ajallaankaan
malttanut pysyä poissa metsän
siimeksestä. ”Isä oli aikoinaan metsurina,
joten metsäasioista on aina kotona
puhuttu. Metsurihommien jälkeen
hän alkoi metsätilayrittäjäksi, eli osti
metsätiloja ja laittoi niitä kuntoon. Isän
kiinnostus metsänhoitotöihin on säilynyt
vielä eläkepäivilläkin.”
”Työtä oli minullekin tarjolla sen minkä
nuorena jaksoi ja halusi tehdä. Kiinnostusta
alaan riitti sen verran, että vuonna
2000 ostin 21-vuotiaana oman ensimmäisen
metsätilan velkarahalla. Tilojen
osto on helppoa, mutta haastehan on
siinä, että pystyy maksamaan velan ta-
8
kaisin pankille ja metsä jää vielä hyvään
tuottokuntoon. Onneksi oli mukava ja
asiallinen pankinjohtaja pöydän toisella
puolella”, naurahtaa Mikko Mikkonen
ja katsoo entistä pankkimiestä, nykyistä
yhtiökumppaniaan kohti.
Entinen pankkimies Hannu Kurkinen
(55 v.) on ’itseoppinut’ metsätilayrittäjä.
Kiinnostus metsien hoitoon ja omistamiseen
on ollut vireillä koko aikuisiän ajan.
”Pankin toimitusjohtajan työstä jättäydyin
viime vuonna. Yhteistyö Mikon
kanssa jatkui nyt samalla puolella pöytää,
eli yhtiökumppaneina. Toukokuussa
Mikon toiminimellä toiminut yritys vaihdettiin
osakeyhtiöksi ja niin sai alkunsa
meidän yhteinen yrittäjätaipaleemme”,
kertoo Luottopuu Oy:n toinen osakas
Hannu Kurkinen.
Luottopuu Oy ostaa ja myy
puuta läheltä laadukkaasti
Monilla puunostajilla on olemassa lupaus
metsien oikeanlaisesta käsittelystä
puukaupan yhteydessä. Joskus näkemykset
kuitenkin poikkeavat puunostajan
ja metsänomistajan välillä aina raastupaan
saakka.
”Tässä ollaankin isojen asioiden äärellä.
Metsä on monille meistä lähes pyhä
asia, jota on kohdeltava aina asiakkaan
lähtökohtia kuunnellen. Meidän tapamme
toimia on se, että yhdessä metsänomistajan
kanssa käydään tarkasti läpi,
mitä hän haluaisi metsälleen tehtävän.
Sen jälkeen vasta minä kerron oman näkemykseni
tarvittavista hoitotoimenpiteistä.
Yhteinen kompromissi ja näkemys
on aina saavutettu ja tyytyväinen
asiakas on saanut juuri sellaisen met-

”Jospa tätä
laittaisi
kaksi rinnakkain
pöydän
kanneksi”
kyselee
Mikko
Mikkonen
yhtiökumppaniltaan
Hannu
Kurrkiselta.
Luottopuu
Oy:n Hannu
Kurkinen
kertoo, että
vastaanotto
messutapahtumissa
on ollut
hienoa.
Kainuussa
kasvavalle
jättihirrelle
on kysyntää.
Sahauksen jälkeen tukit kuorittiin sekä
numeroitiin ja siirrettiin ilmavaan varastoon
kuivumaan. Jättihirsiä ei kuivata
koneellisesti, eikä niitä jätetty suoraan
auringonvaloon hirrenpäistä tapahtuvan
halkeilun minimoimiseksi.
Mitä hirrensahauksessa jäljelle
jääneille pinnoille tehdään?
”Hirrensahauksen yhteydessä pintaosista
valmistuu niin sanottuja jättilankkuja,
jotka sahataan joko pinnoista tai sahaus
voidaan tehdä myös koko hirrestä läpisahauksena.
Nämäkin aihiot kuoritaan
heti ja siirretään kuivumaan katokseen.
Lankkujen sahauspaksuudet vaihtelevat
tulevan käyttötarkoituksen mukaan 30–
300 mm:n välillä. Leveyttä jättilankulla
on parhaimmillaan 700 mm.
Jättilankkuja käytetään yleensä mittatilaustöihin
muun muassa ruokailuryhmiin,
hyllyihin, penkkeihin, tarjoiluastioihin
tai terasseihin. Lankuista saa myös
näyttävää sisustusseinää joko sisälle tai
ulos”, valottaa Hannu Kurkinen.
Jättikokoisia hirsiä Luottopuun varastotiloissa
löytyy tällä hetkellä noin 1,5 km.
Leveää ja tiheäsyistä lankkua ja lautaa
on puolestaan useampi kilometri…
sänhakkuun kuin oli kuvitellutkin. Nykyinen
metsälaki antaa melkeinpä rajattomat
mahdollisuudet metsien käsittelyyn.
Tietysti suurin vastuu hakkuujäljestä
on viimekädessä hakkuukoneen
ja kuormatraktorin kuljettajien käsissä.
Luottopuu Oy:n sopimusyrittäjät ovatkin
valikoituneet tarkan seulonnan kautta.
Meillä ei ole varaa eikä halua tehdä
yhtäkään huonoa hakkuujälkeä leimikkoon
asiakkaalle”, Mikkonen muistuttaa.
Toisinaan keskusteluun nousee myös
puukaupan rahoitusmallit. ”Me pystymme
tarvittaessa tarjoamaan metsänmyyjälle
korottoman ennakkorahoituspaketin.
Sitä ei monelta toimijalta löydy.
Pitää muistaa aina, että tyytyväinen asiakas
on paras markkinoija yritykselle”,
toteaa Mikkonen.
Vuositasolla Luottopuu Oy ostaa kainuulaisilta
metsänomistajilta noin 80 000m3
puuta. Eri puutavaralajit menevät sopimusasiakkaiden
kautta eteenpäin. Myös
pylvääksi kelpaavia tukkeja välitetään
toimijoille.
Jättihirsi pysäyttää katseen
Kainuussa kasvaa laadukasta puuta – se
tiedetään. Mutta, Kainuun korvessa kasvaa
myös jättikokoisia mäntyjä ja kuusia.
Jättikokoisia mäntyjä Luottopuu Oy:lle
kaadettiin metsurityönä viime talvena.
Puut tuotiin metsästä yrityksen varaston
pihalle, jossa hirrenveiston erikoismies
Hannu Kyllönen sahasi tukit vannesahalla
pelkoiksi 310 mm:n paksuuteen.
Vannesahaus on järkevä tapa sahata ylisuuria
ja -pitkiä hirsiaihioita. Jättihirreksi
luokiteltavan tukkiaihion minimilatvaläpimitta
on 42 cm! Pituudet jättihirsillä
vaihtelevat 3-10 metrin välillä.
Hirsivarasto kasvaa talvella
Vanha perinteinen tapa on ollut kaataa
laadukas sahapuu sydäntalven aikana.
Näin tapahtuu myös tulevan talven aikana
kainuulaisissa metsissä. ”Tulevana
talvena lisäämme jättihirsien tuotantoa,
koska uskomme tuotteeseen ja
menekkiin. Jos asiakas haluaa voimme
valmistaa vaikkapa kesämökin näistä
hirsistä, mutta emme ole mustasukkaisia,
jos asiakkaalla on jo tiedossa hirsiveistäjä
omalla mökkipaikkakunnallaan.
Ihan ensimmäiseksi hirsiveistokohteeksi
kansalaisopiston kurssin jälkeen emme
jättihirsirakennusta suosittele. Pitää olla
kokemusta ja ammattitaitoa, että lopputulos
on yhtä laadukas kuin jättihirsi itsessään”,
toteavat yhteen ääneen Luottopuu
Oy:n Mikko Mikkonen ja Hannu
Kurkinen.
Teksti ja kuvat: Timo Ripatti
9

Sahayrittäjien Talvipäivät 2020
Tallinnassa pe-su 7.-9.2.2020
10
Sahayrittäjien vuosikokous ja koulutustapahtuma
sekä juhlava Iltagaala saa uuden muotonsa
Tallinnassa. Lähde mukaan tapaamaan kollegoja
ja viihtymään tasokkaan ohjelman parissa.
Tapahtumaan sisältyy kaksi laadukasta
koulutusta. Perjantai-iltana perehdytään
rakennustuoteasetuksen mukaiseen Cemerkinnän
käyttöönottoon puupaneeleille.
Lauantaiaamuna on vuorossa markkinoinnin ja
viestinnän ABC -koulutus sahayrittäjälle.
Huom! Ilmoittaudu 31.10.2019 mennessä.
Ohjelma:
7.2. Perjantai
• Kokoonnumme Helsingissä Tallinkin Länsisatamassa, terminaali
2, kello 15.00. Maihinnousukorttien jako.
• Tallink Megastar lähtee kello 16.30 kohti Tallinnaa, jonne
saavumme kello 18.30.
• Bussikuljetus satamasta Viru hotelliin ja majoittuminen. Iltaohjelma
vapaa.
• Koulutus hotellilla klo 19:30 - 21:00 Rakennustuoteasetuksen
mukainen Ce - merkinnän käyttöönotto puupaneeleille.
(Koulutuksen jälkeen yrityksellä valmiudet Ce- merkinnän
käyttöönottoon.)
8.2. Lauantai
• Aamiainen hotelissa kello 7.00–9.30.
• Suomen Sahayrittäjät ry:n vuosikokous klo 9:30-10:30
• Markkinoinnin ja viestinnän ABC -koulutus sahayrittäjälle
klo 10:30-11:30
• Tilaisuuden jälkeen omatoimista tutustumista kaupunkiin
tai vaihtoehtoisesti lähtö lisämaksulliselle vierailulle Sakun
oluttehtaalle.
• Kello 18.00 Iltagaala (Vuoden Sahayrittäjä 2019 palkitseminen
sekä Juhlapuhe: Metsänhoitaja Tommi Palokangas)
hotellin ravintolassa, jonka jälkeen illallisbuffet.
9.2. Sunnuntai
• Aamiainen hotellissa. Aamupäivä omatoimista tutustumista
Tallinnaan.
• Kello 11.30 huoneiden luovutus ja kuljetus bussilla satamaan,
missä ryhmän tulee olla kello 12.30.
• Tallinkin Megastar lähtee kello 13.30 kohti Helsinkiä, jonne
saavumme kello 15.30, Länsiterminaali 2.

Majoitus
7.–9.2.2020 Viru hotelli Viru väljak 4, 10111 Tallinn, Viro Puh.:
+372 680 9300
Tallinnan tunnetuin maamerkki sijaitsee aivan kaupungin ydinkeskustassa.
Viru-hotellista on upeat näköalat Vanhaankaupunkiin
sekä monipuoliset palvelut kauneushoitolasta kabareehen.
Sijainti: Ydinkeskustassa, Vanhankaupungin vieressä. Rautatieasemalle
1,5 km, satamaan 1 km.
Ravintolapalvelut: Yökerho Café Amigo, to–la elävää musiikkia,
ilmainen sisäänpääsy hotellin asiakkaille. Toisen kerroksen
Valuuttabaarissa voit aistia neuvostotunnelmaa ja laulaa karaokea
viikonloppuisin. Lobbybar ja Pub hotellin katutasossa sekä
ravintola Merineitsi.
Muuta: Kauneushoitola, ilmainen WiFi, ilmainen matkatavarasäilytys
hotellin vieraille, autonvuokraus, pesulapalvelu ja KGBmuseo.
Hotellin yhteydessä suosittu Viru-kauppakeskus.
Matkustajatiedot
Matkustajan nimi, syntymäaika (pvkkvv), Tallink Clubkortti, kotiosoite,
matkapuhelinnumero, sähköpostiosoite (nämä menevät
hoteliin etukäteen, niin ei tarvitse täyttää hotellissa hotelli
korttia). Lisäksi tieto kenen kanssa majoittuu.
Matkalla tulee olla mukana voimassa oleva passi tai poliisin
myöntämä kuvallinen henkilökortti. Ajokortti ei kelpaa matkustusasiakirjaksi.
Matkan hinta /henkilö
• 220 € jaetussa kahden hengen huoneessa
• 295 € yhden hengen huoneessa
• 173 € lapsi 6–17v lisävuoteella, kahden aikuisen kanssa
samassa huoneessa.
• Ennakkomaksu 50 € /hlö 1.11.2019 mennessä
• Loppumaksu 9.12.2019
• Laskuun lisätään toimistomaksu 9 € /lasku.
Matkan hintaan sisältyy
• laivamatkat Helsinki – Tallinna – Helsinki kansipaikoin (5
hyttiä matkatavaroita varten)
• majoitus Viru hotellissa, aamiaisella
• 8.2. kuohuviini, iltatilaisuuden aluksi
• 8.2. juhlava illallisbuffet hotellin ravintolassa
• Forssan Matkatoimiston edustajan palvelut koko matkan
ajan.
Lisämaksusta
• Cabaret hotelilla 8.2. 65€/hlö
• buffetruokailut laivalla/suunta: aikuinen 26 €/,12–17v 13
€ ja 6–11v 9 €. (hintatieto 31.12.2019)
• 7.2. buffet illallinen hotellissa 19 €/henkilö.
Hintaperuste
Matkan hinta perustuu 2.9.2019 tiedossa oleviin hinnastoihin,
viranomaismaksuihin ja valuuttakursseihin. Mikäli ne muuttuvat,
pidätämme oikeuden vastaaviin muutoksiin. Oikeus muutoksiin
pidätetään.
Ilmoittautuminen
Forssan Matkatoimiston toimistoon 31.10.2019
mennessä sähköpostitse fm.myynti@fmt.fi
tai puhelimitse 020 7757 700.
11

Puuta ja Pustaa –
Sahayrittäjät Unkarissa
Tässä suurinpiirtein kaikki reissulaiset yhteiskuvassa. Mahtava
porukka jonka kanssa naurettiin monet naurut!
Unkari on mielenkiintoinen maa. Maa asettautuu Karpaattien,
Alppien ja Balkanin vuorten muodostamaan niin kutsuttuun
Karpaattien altaaseen. Altaasta voi todellakin puhua, sillä kaksi
kolmannesta Unkarin pinta-alasta on tasankoa. Mäkiset maastot
ovat melko harvassa, ainakin pustan alueilla.
12
Torstaina 26. syyskuuta kokoontui
Helsinki-Vantaalle
ennätyssuuri Sahayrittäjien
matkaseurue.
45 ilmoittautunutta oli huolellisesti lukenut
matkaohjelman ja pakannut iloista
mieltä ainakin yhden matkalaukullisen
verran. Olihan nyt luvassa matkakohde,
joka oli monille toisaalta tuttu,
mutta jonka kulttuuri ja yrittäjyys sekä
poliittinen ilmapiiri herättivät suurta
kiinnostusta jo lentoasemalla.

Budapestin parlamettitalo näyttäytyi upeassa iltavalaistuksessaan Tonava joelle.
Ruokailun tasoa ei voi kuin ylistää. Vasemmassa kuvassa alkuruoaksi tarjoiltu gulassikeitto täytti jo nälän tunteen. Mutta, oikeanpuoleisen
kuvan pääruoka odotti vasta tulemistaan. Kuvat ovat Lázárin hevostilan ravintolasta.
Leppeästä syyssäästä kesän
lämpöön
Budapestin lentoasemalla, kesäisissä
lämpötilalukemissa meitä oli vastassa
oppaamme Eszter Solymár. Loistavalla
suomen kielellä hän perehdytti meidät
nopeasti muutamiin tärkeimpiin unkarilaisiin
perusasioihin – siihen, että vesi
on puhdasta ja terveellistä, olut on edullista
ja ruoka on hyvää…
Unkarin metsät ovat jaettu
lukuisiin hoitoalueisiin
Ensimmäinen tutustumiskohteemme
oli noin tunnin ajomatkan päässä,
Kecskemétin kaupungissa oleva ja valtion
omistama ’metsänhoitoyhdistys’
Kefag Zrt.
Tutustuminen yritykseen alkoi varsin
miellyttävästi, kun yhtiön edustaja Gabor
Bárány pyysi meitä lounastamaan
ennen esittelyä. Täydellä vatsalla yrityksen
viestit menevät paremmin perille!
Historia kertoo, että vuonna 1921 Trianonin
rauhansopimuksen seurauksena
noin 84 prosenttia Unkarin metsäalueista
jäi rajojen ulkopuolelle.
Pienentyneen Unkarin pinta-alasta metsän
osuus oli vain 12 prosenttia. Tämä
loi vaikutuksensa myös taloudellisessa
mielessä. Pustan alueella kun puu ei ole
se luontaisin selviytyjä. Metsäpinta-ala
on kuitenkin kasvanut 100 vuoden aikana
hoitotoimenpiteiden vuoksi ja nykyään
metsäpinta-ala on liki 21 prosenttia
kokonaispinta-alasta.
Unkarin yleisin puulaji 600 metriin merenpinnan
yläpuolelle asti on tammi.
600–1200 metrin korkeudessa yleisin
puu on puolestaan pyökki. Tammien ja
pyökkien keskellä, vuoristoisilla ja mäkisillä
alueilla kasvaa myös valkopyökki,
mutta myös jalavakin menestyy tammien
keskellä. Akaasia, haapa ja poppeli
ovat myös vallanneet alaa metsätalou-
13

Kaksiteräinen saha tekemässä raaka-ainetta kuormalavoihin
Kefag Zrt:llä.
Kefag Zrt:llä on myös saha, jonka tuotteista he valmistavat
mm. kuormalavoja. Keskellä loistava oppaamme
”Essi” Solymar kertomassa kuinka tehdas
toimii. Lähimpänä kuuntelemassa Kaisa Rytkönen.
Unkarissa työvoima on halvempaa kuin Suomessa. Siitä
johtuen, monet työvaiheet sahalla ja kokoonpanossa
kannattaa teettää ihmisvoimalla.
dellisessakin mielessä. Akaasia-puuta
käytetään erilaisina sahatuotteina, mutta
myös viiniköynnösten tukikeppeinä.
Lahonkesto akaasialla on erittäin hyvää.
Maakosketuksessa tukiseiväs voi kestää
lahoamatta jopa 30 vuoden ajan. Akaasia-puu
kasvaa myös nopeasti. Istutetuissa
talousmetsissä hakkuille päästään
parhaimmillaan jo 40 vuoden jälkeen.
Metsien uudistaminen
hämmästyttää suomalaista
Unkarilaista metsätaloutta harjoitetaan
osin meillekin tuttujen toimintamallien
kautta. Poikkeuksia löytyy ehkä eniten
metsien uudistamistavoissa. Pustan alu-
14
eella, jossa maaperä on erittäin hienojakoista
hiekkaa ja eroosio on voimakasta,
uudistustoimet alkavat kantojen nostolla.
Kannot sekä hakkuusta kertynyt puuaines
poistetaan todella tarkasti ja nopeasti,
jonka jälkeen hakkuuaukea näyttää
lähinnä peltoraiviolta. Alue aurataan
syväaurauksella riveihin noin 70 cm syvyyteen.
Palteisiin istutetaan uudet taimet
odottamaan tulevien vuosien heinän-
ja vieraslajien torjuntaa, joka tehdään
taimien alta ihmisvoimin tai rivien
välistä koneellista apua käyttäen. Istutus
tapahtuu mahdollisimman nopeasti
hakkuun jälkeen, jotta tuuli ei pääse
siirtämään pehmeää hiekkaa (eroosiovaikutus).
Metsien kiertoaika on puulajista
riippuen 40–120 vuoteen. Mainittakoon,
että muun muassa männiköt
uudistetaan jo 40 vuoden iässä.
Tiettyjä puulajeja uudistetaan myös
luontaisesti, näitä ovat muun muassa
haapa ja akaasia. Luontaisessa uudistusmallissa
kannot nostetaan irti maasta ja
juurivesoista kasvaa uusi metsikkö. Kantoja
ei käytetä energiaksi, vaan ne lahoavat
uudistusalalla luontaisesti.
Kefag Zrt:llä on hallinnoimallaan metsäalueella
myös oma sahalaitos, jonka
tärkein tuote näytti olevan kuormalavat.
Unkarin palkkataso on huomattavasti
pienempi kuin meillä, joten työvoi-

Mátraparkett
tehtaan
toimitusjohtaja
(yllä) on
ylpeä parketeistaan
ja
motivoituneista
työntekijöistään.
Laatu rakentuu
kaikkien
työpanoksesta.
Pirkkarimoja unkarilaisittain.
Näillä
minimoidaan rimojen
aiheuttamat tummat
kohdat tammilankkujen
kuivausprosessissa.
Anita Sievänen ja Timo
Järvinen antoivat
kiitettävän arvosanan
Mátraparkett tehtaan
toiminnalle.
Varastossa olevat parkettiaihiolankut
ovat saaneet vahakäsittelyn päätyyihin.
Näin vältetään kuivumisen aiheuttamat
halkeilut (ainakin osittain).
makustannukset eivät ole niin suuressa
merkityksessä kuin mihin me olemme
tottuneet.
Tämä näkyikin konkreettisesti sahavierailulla,
jossa käsipareja oli riittämiin.
Ensimmäisen päivän viimeinen etappi
oli hotellimme, joka sijaitsi Budapestin
keskustassa. Hotellin suihku ja sänky
tuntuivat mainiolle vaihtoehdolle päivän
päätteeksi.
Parkettia laadukkaasti
Loppusilausta, eli väriä tai vahaa parketin
pintaan - asiakkaan toiveet huomioiden.
Aamupala on päivän tärkein ateria. Hotellin
aamiainen tuntui uppoavan hyvin
suomalaiseen makuun. Bussiin asettuikin
silminnähden vireä matkalaisten
seurue, kun suuntasimme reippaan tunnin
ajomatkalle Gyöngösin kaupunkiin
(Pieksämäen ystävyyskaupunki). Kaupungin
liepeillä toimii Matraparkett niminen
parkettitehdas. Siisti toimintaympäristö
tehtaalla niin sisällä kuin ulkonakin
rekisteröitiin välittömästi. Yritys on
valmistanut parkettia jo vuodesta 1969
lähtien ja 70-luvulla tuotantoa vietiin
myös Suomeen. Hauska yksityiskohta
sen aikaisessa kauppapolitiikassa oli se,
että Neuvostoliitto ei suoraan hankkinut
’alusmaansa’ parkettituotteita, vaan
suomalaiset välittivät parkettia neuvostoliikkeisiin!
Valmista Unkarilaista parkettia lähdössä
maailmalle.
Tuotevalikoima on nykyaikainen ja laadukas.
Yritys käyttää toiminnassaan ISO
9001:2008 ja ISO 14001:2004 standardeja.
Käsipareja oli palkattu tähänkin
yritykseen meikäläisen mittapuun mukaan
melko paljon ja työn touhu oli reipasta.
Työntekijöiden sitouttaminen laadukkaaseen
tekemiseen ja tuotteeseen
on täälläkin arvossaan. Matraparketin
edustaja kertoi meille ideologiaa tehtaan
sisältä: ”Meille on tärkeää, että asiakas
tulee meille takaisin, eikä parkettinippu…”
Tehtaan tuotannosta vienti lähialueille
näyttelee merkittävää osaa, mutta
muun muassa naapurimaassamme
15

Samalta tehtaalta, jossa valmistettiin kuormalavoja löytyi upeaa
puukäsityötaidetta...
Kuljettajamme ”Slabooooo...” oli viimeisen päälle
ammattikuski!
Lázárin hevostilan esitys oli matkan suurimpia elämyksiä. Unkarilainen hevoskulttuuri on tuhansia
vuosia vanhaa ja edelleen voimissaan.
Ruotsissa on asiakkaita, jotka ovat mieltyneet
unkarilaiseen parkettiin.
Hyvä keksintö Matraparketilla oli myös
rimanippujen välissä olevat ’pirkkarimat’.
Normaalisti olemme nähneet ja
myös käyttäneet perinteisiä neliörimoja
sahatavaran kuivausnipuissa. Varastohalleissa
silmiimme osui kierteiset kuivausrimat,
melkeinpä käyttäisin termiä
’spiraalirima’. Tallainen rima aiheuttaa
vain vähäisen yhtenäisen pinnan kuivattavien
lautojen välissä, joten mahdollisuus
sinistymiseen riman kohdalla on
pienempi.
Hevostila Unkarilaisittain
Budapestista vain noin reilun puolen
tunnin ajomatkan päässä on kuuluisa
16
Vilmos ja Zoltán Lázárin omistama hevostila.
Veljekset ovat voittaneet yli kaksikymmentä
MM-kultaa valjakkoajoissa
ja palkintokokoelmassa on hurja määrä
muitakin arvokkaita palkintoja. Palkinnoista
vain osa on tuotu nähtäville hiljattain
valmistuneeseen valjakkomuseoon.
Palkintoja on seinillä, katossa ja lasilattian
alla yhden huoneellisen verran
turistien ihmeteltävänä.
Unkarilainen hevosperinne on vanhaa
ja vahvaa myös nykyisin. Historiasta jo
tiedetään, että unkarilaiset ovat olleet
Euroopan parhaita hevosten käsittelijöitä
vuosisatojen ajan. Ratsumiehen kuoltua
samaan hautaan saatettiin haudata
myös hevonen, näin matka jatkuisi yhdessä
ikuisuuteen. Neuvostovallan aikana
ratsastus oli jonkin aikaa kiellettyä,
koska Moskovassa sitä ajateltiin ylimystön
huvina.
Lázárin veljekset ovat omalta osaltaan
pitäneet yllä unkarilaista hevosperinnettä.
Valjakkoajo on heidän vahvin alueensa
hevosurheilussa. Valjakkoajoa
saimme mekin nähdä upeassa näytöksessä,
jossa koko historia paikallisen hevosperinteen
osalta tuli koetuksi. Ruoskan
paukahdukset ja ’Puszta-five’ -näytös,
jossa hevosmies (tai -nainen) ajaa
samanaikaisesti viittä eri hevosta seisten
valjakon selässä, jäi muistoihimme
näytöksen päätteeksi.
Hevostilalla nautimme myös erinomaisen
lounastarjoilun hevostilan hienossa
ravintolassa. Perinteinen gulassikeit-

Turgyei Faipari KFT on pieni
sahalaitos lähellä Budapestia.
Sahaustekniikka ja itse
saha kiinosti suomalaisia
alan osaajia.
Budapestin kauppahalli on melkoinen markkinapaikka.
Unkarilainen makkara oli tuliainen melkein
jokaisen kasissa.
Unkarilainen sahuri näyttämässä
koneen käynnistystä.
(turvavarusteet ovat käytössä
päivittäisessä työssä).
Huomioi koneen kyljessä
Suomen Sahayrittäjät tarra!
Kauppahallissa on tunnelmaa.
to, erilaiset liharuoat ja makkarat saivat
meidät huokailemaan täydellä vatsalla.
Sahalla on tunnelmaa –
kauppahallissa ahdasta
Lauantain ensimmäinen vierailukohde
Turgyei Faipari KFT oli vajaan tunnin ajomatkan
päässä Budapestistä. Yritys sahaa
ja myy kuluttajille sekä rakentajille
sahatuotteita ja rakennustarvikkeita. Perinteikäs
toiminta on jatkunut perheyrityksenä
jo yli 100 vuoden ajan. Suomalaiset
sahurit ihastelivat jälleen kerran,
kuinka isostakin sahatukista sahatavara
irtoaa unkarilaisittain…
Sahavierailun jälkeen oppaamme ”Essi”
johdatti meidät kaupungin legendaariseen
kauppahalliin. Monelle kokemus
kaupankäynnistä oli mieleenpainuva,
olihan pelkällä rakennuksella kokoa
yli hehtaari ja väkeä sisällä kuin markkinoilla
konsanaan. Paikallista salamimakkaraa
eri variaatioina, paprikatahnaa,
gulassikeiton tarpeita ja montaa muuta
tarpeellista ja vähän tarpeetontakin
tarttui reissulla olijoiden matkaan.
Iltapäivän aikana tutustuimme vielä Budapestin
tunnetuimpiin historiallisiin
nähtävyyksiin, joita kaupungissa riittää
runsaasti. Matiaksenkirkko, Kalastajalinnake,
Sankareiden aukio, Parlamenttitalo…
– Budapestista eivät historialliset
kohteet lopu ihan heti!
Tonava kaunoinen
Odotukset olivat korkealla lauantai-iltana,
kun bussilla lähdettiin kohti Tonavan
rantaa ja meille varattua jokilaivaa. Kahden
tunnin aikana saimme kokea Tonavan
aalloilta historiallisen Budapestin
kaupungin ja nauttia ylitsepursuavan illallisen.
Kokemus, joka ei ihan heti mielikuvista
haihdu. Pientä haikeuttakin oli ilmassa,
koska aamulla meitä olivat odottamassa
valmistelut kotiinlähtöä varten.
Sunnuntaina olisimme jo kotosuomessa
ja Unkarin matkan kokemukset jäisivät
elämään muistojen albumiin.
Teksti ja kuvat: Timo Ripatti
17

JÄSENINFO
Uusia jäseniä Suomen
Sahayrittäjät ry:ssä
Uusina jäseninä yhdistykseen ovat liittyneet
seuraavat yritykset, yhteistöt ja henkilöt.
Idän Metsäkone Oy
Asemantie 2,
82710 KOVERO
janne.hurskainen@idanmetsakone.fi
Luottopuu Oy
Kainuuntie 88 C 5
88900 KUHMO
luottopuu@luottopuu.fi
Hirsiveisto Kiuru Oy
Juha Kiuru
Hiirijärventie 253
29200 HARJAVALTA
info@hirsiveistokiuru.fi
Puusepänverstas Vaaksa
Jouni Vidqvist
Naapurinvaarantie 15C
88610 Vuokatti
jouni.vidqvist@vaaksa.com
Syntymäpäiviään ovat viettäneet:
Hannu Pihlaja 70 v.
Markku Dillström 70 v.
Jouni Mähönen 60 v.
Paljon Onnea!
KENELLE VUODEN 2019
SAHAYRITTÄJÄ- PALKINTO?
Suomen Sahayrittäjät ry:n hallitus pyytää
jäsenistöltä ehdotuksia vuoden
sahayrittäjä-palkinnon saajaksi.
Ehdotuksessa tulee käydä ilmi palkittavan
ansiot sahayrittäjyyden saralla.
Ehdotukset on jätettävä kirjallisena 15.12.2019
mennessä sähköpostiin info@sahayrittajat.fi
Suomen Sahayrittäjät ry:n hallitus
18

19

Meiltä sahat ja varaosat
joustavasti sinun
tarpeisiisi.
Mikko 0400 821 014
Mikael 044 340 8170
Taina 0400 975 999