Suomen Sahayrittäjät 4/2019

Osa sahoista on alkukantaisia ja työvoimavaltaisia, missä tukkeja ja sahatavaraa sahataan niin sanotusti kainalosta kainaloon.
Tansanian tämän hetken yleisin kenttäsaha eli ”Ding Dong”, jolla yleensä työskentelee 10 hengen miehistö, sahaten kaiken kokoisia
tukkeja, metsässä lähellä raaka-ainetta. Ding Dong sahassa on vain pöytä, pari rullaa, pyöröterä ja yksinkertainen mittavaste, minkä
avulla sahatavarasta sahataan jollakin tavalla mitat täyttävää sahatavaraa.
Osa sahoista on alkukantaisia ja
työvoimavaltaisia
Kuten aiemmin todettiin, on Tansania
muuttunut viime vuosien aikana. Tansanian
metsäteollisuus on kuitenkin valitettavasti
taantunut sitten 1970–80
lukujen hyvien vuosien jälkeen. Noista
vuosista sahateollisuuden kehitys ja
tuotantokapasiteetti ovat heikentyneet,
mikä näkyy myös PFP hankkeen alueella
toimivien sahojen teknisessä kunnossa
ja laitekannassa. Osa sahoista on alkukantaisia
ja työvoimavaltaisia, missä tukkeja
ja sahatavaraa sahataan niin sanotusti
kainalosta kainaloon.
Tansanian tämän hetken yleisin kenttäsaha
eli ”Ding Dong”, jolla yleensä työskentelee
10 hengen miehistö, sahaten
kaiken kokoisia tukkeja, metsässä lähellä
raaka-ainetta. Ding Dong sahassa on
vain pöytä, pari rullaa, pyöröterä ja yksinkertainen
mittavaste, minkä avulla
sahatavarasta sahataan jollakin tavalla
mitat täyttävää sahatavaraa. Tutkimusten
mukaan Ding Dong sahoja on Tansaniassa
noin 400 kappaletta. Sahaustoiminta
on vaarallista ja tapaturmia sattuu
paljon, johtuen puutteellisista turvavarusteista,
tekniikan puutteesta ja henkilökohtaisten
turvavarusteiden puutumisesta.
Saha on mobiili, sillä se helppo
siirtää sahauspaikalta toiselle. Vain neljä
miestä ja saha siirtyy paikasta toiseen.
Nykyisen sahaustoiminnan haasteellinen
kysymys on pintalautojen ja sahanpurun
hyödyntämisen kehittäminen. Väestö
on tottunut käyttämään puuhiiltä
ruuanlaiton energialähteenä ja kasvava
väestö tarvitsee sitä koko ajan lisää. Sahauksen
sivutuotteiden jalostaminen siten,
että se soveltuisi energiakäyttöön
on yksi tulevaisuudessa suuriakin ratkaisuja
vaativa kysymys.
Uuden sahausteknologian
saamiseksi uusi hanke
Vuoden 2019 aikana Suomen Ulkoasianministeriö
yhdessä Tansanian luonnonvaraministeriön
kanssa on jatkanut PFP
hankkeen toteutusta vuosille 2020–
2024. Neljän seuraavan vuoden aikana
on tarkoitus jatkaa siitä mihin ensimmäisen
vaiheen lopussa jäätiin. Hankkeen
kakkosvaiheen tavoitteina on:
1. Tukea ja kehittää vaiheen yksi aikana
perustettujen metsänhoitoyhdistysten
toimintaa
2. Huolehtia uusien istutusmetsien
metsänhoidollisista toimenpiteistä
raakapuun saatavuuden parantamiseksi
3. Edelleen kehittää ja parantaa työntekijöiden
ammattitaitoa niin koulusta
kehittämällä kuin koulutustarjontaa
lisäämällä
4. Puujalostuksen yritystoimintaa kehittämällä
ja tukemalla muun muassa
liiketoimintasuunnitelmia laatimalla,
teknologiaa kehittämällä ja
uusien sekä käytettyjen sahojen ja
puunjalostuskoneiden tuontia edistämällä
5. Messuja ja demonstraatioita lisäämällä,
niin että yrittäjät ja puunjalostajat
paremmin tietävät markkinoilla
olevista koneista ja laitteista.
PFP kaksi hankkeen tavoitteena on pyrkiä
auttamaan paikallisia piensahureita uuden
sahausteknologian saamiseksi. Lisäksi
koulutuksen, neuvonnan ja palveluntuotannon
kautta pyritään vaikuttamaan
sahojen tuotantomenetelmien kehittämiseen,
terähuollon laadun ja palveluiden
parantamiseen sekä lopputuotteiden
laadun parantamiseen. Näitä asioita pyritään
kehittämään muun muassa sahatavaran
laatuluokituksien ja lajittelun aloittamisella
sekä sahatavaran oikeaoppisen
kuivauksen järjestämisellä. Sahatavaran
kuivaus, kuten alla oleva kuva näyttää, on
vielä alhaisella tasolla, joten töitä sen parantamiseksi
ja kehittämiseksi riittää.
Edellisten lisäksi suunnitelmissa on, että
Mafingan alueelle (Tansanian suurin
puunjalostuskeskittymä) perustettaisiin
keskitetty sahanterien kunnostuskeskus,
varaosakeskus ja jopa käytettyjen sahojen
kokoonpano- ja kunnostuskeskus.
19